FI92359C - Menetelmä ja piirijärjestely tietojakson bittitahdistuksen varmistamiseksi vastaanottimessa - Google Patents

Description

! 92359

Menetelma ja piirijarjestely tietojakson bittitahdistuksen varmistamiseksi vastaanottimessa

Keksinto koskee datalohkon vastaanottimessa tapah-5 tuvaa tahdistuksen varmistusmenetelmåå, joka mååritellåån patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa.

Digitaalisissa tietojarjestelmissa, jotka kayttåvåt tiedon lohkoittaista siirtoa, vastaanotin on tahdistettava lahettimen kanssa siten, ettå yhteinen aloitushetki muo-10 dostetaan kahdelle sovitelmalle. Vastaanottimen tahdista-miseksi lahettimen kanssa voidaan tuottaa erityinen bitti-kuvio låhettimesså ja låhettåa se vastaanottimeen. Aloi-tushetken saamiseksi vastaanotin suorittaa kriteerion vas-taavuusvertailulla vastaanotetun datasignaalin ja tallen-15 netun datasignaalin kesken.

Jos håirio siirtotiesså, rnita usein tapahtuu radio-låhetyslinkeisså, aiheuttaa bittivirheitå, jotka johtavat suhteellisen korkeaan bittivirhemaaraan, vastaanotettua bittikuviota ei aina voida tunnistaa, jos yksi tai useampi 20 bitti kuviosta on vååristynyt siirtotiesså.

Sellainen bittikuvio, joka edeltaå siihen liittyvåå datalohkoa, on esimerkiksi ensimmainen bittisekvenssi, jossa on vaihtelevia puolibittejå bittikellon måårittåmi-seksi datalohkon bittejå vårten, ja toinen bittisekvenssi 25 lohkon tahdistuksen måårittåmiseksi vastaavuusvertailun avulla vastaanottimessa tallennetun bittisekvenssin kanssa.

EP-patenttihakemus 0165498 esittåå bittitahdistusta vårten olevan piirisovitelman, jossa myos bittikello on 30 peråisin vastaanotetusta datasignaalista. Tata tarkoitusta vårten yksittaisten bittien vaiheiden (0-360 asetetta) ko-konaisarvoalue on jaettu osajaksoihin (niin kutsuttuihin vaiheikkunoihin). Mittausjakson aikana tallennetaan het-kellisten vaihearvojen, jotka liittyvat osajaksoihin, 35 esiintymisten lukumaara (reunasta liipaisevien laskureiden 92359 2 avulla). Osajaksojen (vaiheikkunoiden) lukumåårå måårite-tåån piireillå, jotka tuottavat pulssisekvenssit, joissa on vaihesiirtoa erilaisten vaiheikkunoiden lukumåårån kåanteisarvon mukaisesti.

5 Nåiden piirien ulostuloihin on kytketty laskurit, jotta laskettaisiin lukumåara vastaanotetun datasignaalin reunoista, jotka ovat langenneet asiaankuuluvaan aikajak-soon (vaiheikkuna). Mittausjakson lopussa bittikellon vai-hetta korjataan maåritetyllå vaihearvolla, joka vastaa sen 10 osajakson vaihearvoa, jolla on suurin reunojen lukumåårå.

Vaihesiirtoa omaavien pulssisekvenssien vuoksi siellå on aina vain yksi laskuri, joka saavuttaa maksimi-arvon ja sitå seuraavan koodimuuntimen avulla binååriluku voidaan liittåå siihen laskentatilaan ja binååriluku tal-15 lennetaan muistiin. Tallennetun binååriluvun, joka vastaa osajaksoa, jossa on suurin reunojen lukumåårå ja siitå johtuvaa siirtåmistå ja lukemista vaihesynkronoituun bit-tikelloon, ohjataan ohjauslogiikan avulla ja vastaanotet-tua bittikelloa korjataan mååritetyn vaiheen arvon mukai-20 sesti.

Sellaisella piirisovitelmalla on se haitta, ettå bittikellon vastaanotetusta datasignaalista mååritettåmi-sen seurauksena tåmån datan vaihevirhe, ts. sen merkitse-vien ajan hetkien vaihtelu niidert ajanhetkien ympårillå, 25 jotka ovat ideaalisesti yhtå kaukana, vaikuttaa mååritet- tåvån vaiheen arvon saeuniseen. Tarkemmin sanoen radiolåhe-tyslinkeisså vaaditaan tiheåsti uudelleensynkronointeja, koska bittivirhemåårå oletetaan luvattoman korkeaksi sig-naalitason vaihtelun seurauksena.

30 Keksinnon tarkoituksena on tuottaa datalohkon bitti tahdistuksen varmistamista vårten oleva menetelmå siten, ettå vaiheen heilahtelut eivåt vaikuta bittikellon måårit-tåmiseen ja menetelmåå voidaan myos kåyttåå erilaisilla datasignaalien modulaatiotyypeillå.

35 Tåmån tarkoituksen saavuttaa menetelmå, joka on t

II

3 9 2 3 b 9 keksinnon, jonka luonteenomaiset piirteet mååritellåån pa-tenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, mukainen.

Verrattaessa EP-patenttihakemuksen 165498 piiriso-vitelmaan, piirisovitelma, joka toteuttaa keksinnon mu-5 kaista menetelmåå, vaatii vain alhaista piirien monimut-kaisuutta. Koska bittikello saadaan aikaan vertailemalla ensimmåistå bittisekvenssiå vaihteleviin nåytearvoihin, joilla on ennalta mååråtty minimi luku måårå ennalta måå-ratyn aikajakson kuluessa, heilahteluilla, jotka ovat seu-10 rausta vaihevirheistå, tuskin on vaikutusta bittikellon måårittåmisesså. Vertailuprosessin aikana ennalta mååråtyn ajanjakson (aikaikkunan) siirto voidaan tehdå siten, ettå lyhyt kellon håipymå ei aiheuta tahdistusprosessin keskey-tymistå.

15 Verrattaessa DE-PS 22 19 016:n menetelmåån, keksin non mukaisella menetelmallå on se etu, ettå mååritetyn bittikellon perusteella bittitahdistus voidaan sen avulla tarkistaa toisen bittisekvenssin kanssa lohkon tahdistuk-sen måårittamiseksi.

20 Patenttivaatimuksen 2 mukaisella menetelmallå on se etu, ettå keskimååråisen vaiheen arvon måårittåmisestå johtuen on mahdollista suorittaa nåytteenottohetken siirto datalohkon bittien reunojen keskivålille.

Patenttivaatimuksen 3 mukainen piirisovitelma, joka 25 on menetelmån toteuttamista vårten, vaatii vain våhåistå piirien monimutkaisuutta ja voidaan integroida yksinker- taisella tavalla.

Keksintoå kuvataan lisåksi tåmån jålkeen viitaten keksinnon suoritusmuotoon, joka esitetåån piirustuksissa, 30 joissa: kuvio 1 esittåå suoritusmuotoa piirille, joka on keksinnon mukaisen menetelmån toteuttamista vårten; kuvio 2 esittåå signaalien ajoituskaavioita kuvion 1 suoritusmuodossa håiritsemåttomån tahdistuksen tilan-35 teessa; ja » 92359 4 kuvio 3 esittåå signaalien ajoituskaavioita kuvion 1 suoritusmuodossa hairityn tahdistusprosessin tilantees-sa.

Keksinnon mukainen menetelmå kuvataan ja selitetåån 5 tapaukselle, jota kåytetåån langattomissa puhelinlaitteis-sa. Langattomissa puhelinlaitteissa tiedon låhetys tuki-aseman ja siihen liittyvån liikkuvan aseman vålillå suo-ritetaan radiokanavan kautta. Tukiasema on kytketty ylei-seen keskuslinjaan tai yksityiseen sivukeskukseen liitån-10 tårasian avulla siten, ettå asiakas paåsee yleiseen puhe-linverkkoon, Siitå tosiasiasta johtuen, ettå tukiasema ja liikkuva asema ovat yhteydesså toisiinsa radiokanavan kautta, kåyttåjån vapaa liikkuma-alue suhteessa kyseesså olevaan kiinteåån liitåntårasiaan lisååntyy noin 200 metis rillå.

Saksan liittotasavallassa on tiedonvålitykseen kåy-tettåvisså 40 radiokanavaa, jotka sijaitsevat 900 mega-hertzin taajuusalueella. Jos joku haluaa saada yhteyden, vapaan radiolåhetyskanavan etsiminen aloitetaan ja kanava 20 varataan. Liikkuvassa asemassa radiokanavan etsiminen aloitetaan kåyttåmållå kuulotorven pidikkeen kytkintå. Varmistaakseen sen, ettå låhetettåviå sanomia liikkuvan aseman ja tukiaseman vålillå eivåt voi kuunnella mitkåån toiset langattomat laitteet ja/tai taatakseen varausten 25 allokoinnin, kahdella asemalla on kummallakin koodisovi- telma, joka koodi liikkuvassa asemassa ja tukiasemassa on laitteeseen sidottu ja riippumaton puhelimen kåyttåjån ti-laajanumerosta. Vapaan radiokanavan etsinnån aikana ja si-tå seuraavan radioyhteyden pystytyksen aikana vaihdetaan 30 tunnistenumeroita kahden aseman vålillå.

Kun yhteys on valmis, toinen kahdesta asemasta va-raa radiolåhetyskanavan, joka on loydetty vapaana, aktivoi låhettimen ja låhettåå tunnistenumeronsa datasanomana tå-mån radiolåhetyskanavan kautta. Jokaisen sellaisen datasa-35 noman låhettåmisen jålkeen odotetaan asiaanliittyvåltå

II

5 92359 vasta-asemalta kuittaussanomaa. Kutsuttu asema tutkii ra-diolahetyskanavia datasanomien varalta ja låhettåå takai-sin kuittaussanoman kutsuvalle asemalle, kun on vastaan-otettu datasanoma, jonka sisåltåmå tunnistenumero on 5 identtinen asemaan liittyvåån tunnistenumeroon nahden.

Yllå olevat sanomat sisåltåvåt erilaisia bittisek-venssejå, jotka låhetetåån peråkkain. Ensimmåinen tilaa vaihtavia puolibittejå sisaltåvå bittisekvenssi koostuu esimerkiksi 16 bitistå ja sitå kåytetaan bittikellon maå-10 rittåmiseen asemissa. Sen jålkeen låhetetåån lohkon tah-distuksen aikaansaamiseksi toinen bittisekvenssi, joka on esimerkiksi 8 bittiå pitkå ja siinå on kanavanumero tie-tosisåltonå. Kåyttåmållå kanavanumeroa lohkon tahdistuk-seen tunnistetaan seuraavan datalohkon alku ja toisaalta 15 våltetåån suotuisten kenttåvoimakkuusolosuhteiden valli- tessa vastaanottoaseman lukittuminen låhekkåiselle kana-valle, jolla on riittåvå kenttåvoimakkuustaso.

Datalohko sisåltåå esimerkiksi 20 bittiå ja tunnis-tenumeron radioyhteyden pystytyksen aikana. Tåhån dataloh-20 koon voidaan lisåtå 12 bitin tarkistussekvenssi, jota kåy-tetåån ilmaisemaan ja korjaamaan bittivirheet hyodyllisen tiedon sisåltå, mitå tarkoitusta vårten esimerkiksi mat-riisipariteetintarkistusmenetelmåå voidaan kåyttåå tarkis-tussekvenssin 12 bitille.

25 Keskustelun kuluessa kahden aseman vålillå voi ta- pahtua tunnistenumeroiden kuulumaton vaihto, jossa sanoma låhetetåån kuulumattomana kaistan ulkopuolisena viestityk-senå. Koska datasanoma sisåltåå, kuten jo mainittiin, en-simmåisen bittisekvenssin bittitahdistus varmistetaan myos 30 keskustelun kuluessa.

Bittitahdistus voidaan aikaansaada ohjelman ohjaa-man ohjaussovitelman, joka on toteutettu sekå langattoman puhelinlaitteen tukiasemassa ettå liikkuvassa asemassa, avulla. Keksinnon mukainen menetelmå kuvataan lisåksi vii-35 taten ohjaussovitelman suoritusmuotoon, joka esitetåån ku- c 92359 viossa 1, jossa kahden aseman niitå komponentteja, jotka eivat ole oleellisia keksinnon ymmårtåmiseksi, ei esiteta.

Kellotaajuus kellogeneraattorista TG syotetaan Nsåån rinnakkain sovitettuun viive-elementtiin VI,...,VN.

5 Kelion generointia vårten on mahdollista kåyttåå mikro-prosessorin sisåistå kelloa, joka on sovitettu kahteen asemaan. Jokaisen viive-elementin VI,...,VN ulostulo on yhdistetty ensimmaisen D-kiikun D1,...,DN kellosisaånme-noon. Jokaisen naiden kiikkujen D1,...,DN datasisaanmeno 10 on kytketty invertoivaan ulostuloon. Jokaisen ensimmaisen D-kiikun D1,...,DN ei-invertoiva ulostulo on kytketty eks-lusiivisen-TAI-piirin Al,...,AN ensimmaiseen sisaanmenoon. Sanoma (RxD) syotetaan kunkin ekslusiivisen-TAI-piirin Al,...,AN toiseen sisaanmenoon. Kunkin ekslusiivisen-TAI-15 piirin Al,...,AN ulostulo on kytketty toisen D-kiikun Dll,...,DIN datasisaanmenoon, joiden kiikkujen kellosi-såånmeno on kytketty vastaavan viive-elementin VI,...,VN ulostuloon. Kunkin toisen D-kiikun Dll,...,DIN ulostulo on kytketty sekå monostabiilin kiikun M1,...,MN invertoivaan 20 sisaanmenoon ettå ei-invertoivaan sisaanmenoon. Kunkin monostabiilin kiikun M1,...,MN ulostulo on kytketty ensimmaisen laskurin Z1,...,ZN nollaussisåånmenoon. Kunkin las-kurin Z1,...,ZN kellosisaanmeno on kytketty siihen liitty-van viive-elementin VI,...,VN ulostuloon. Kuvion 1 mukai-25 sen piirisovitelman toiminta kuvataan lisåksi tåmån jal-keen viitaten ajoituskaavioihin, jotka esitetåån kuviossa 2. Hetkella tQ kukin ensimmaisista D-kiikuista Dl,...,DN on "1" tilassaan. Ensimmaiset D-kiikut D1,...,DN toimivat vaihesiirrossa olevien kellojen Tl,...,TN taajuuden, joka 30 on saatavissa viive-elementtien VI,...,VN ulostulossa, ja-kajana suhteessa 1:2. Ensimmaisten D-kiikkujen D1,...,DN ulostulosta saatava signaali A antaa digitaalisignaalin RxD odotetun tilan.

Ekslusiivisessa-TAI-piireissa tåtå odotettua tilaa, 35 joka on signaali A, verrataan digitaalisignaalin RxD to- 7 92 359 delliseen tilaan ja signaali B ekslusiivisen-TAI-piirin Al,...,AN ulostulossa on "1" tilassaan vain jos yksi vas-taavista kahdesta signaalista A ja RxD on ilmaistu olevan ”." tilassa.

5 Toisen D-kiikun D11,...,D1N avulla tåmån vertailun tulos tallennetaan kellosignaalin T reunan, joka saadaan viive-elementin Vl,...,VN ulostulosta, kohdalla. Jos sig-naalilla E toisen D-kiikun D11,...,D1N ulostulossa on va-kio merkitsevå tila ennalta mååråttavisså olevan aikajak-10 son (mittausjakson) kuluessa, monostabiilia kiikkua M1,...,MN ei liipaista ja laskuri ΖΙ,.,.,ΖΝ laskee ylos-påin.

Koska tahdistusbiteilla (ensimmåinen bittisekvens-si) on muutosilmid bittijakson keskella, tietty maarå ”1"-15 naytteitå ja "0"-nåytteitå esiintyy ensimmåisen bittisek-venssin nåytteenoton aikana riippumatta kellon TI,...,TN nåytteenottopulssin vaiheen tilasta. Vastaavien nåytemuu-tosten lukumaara lasketaan laskureilla ΖΙ,.,.,ΖΝ ja niin pian kuin yksi laskureista ΖΙ,.,.,ΖΝ osoittaa ennalta måå-20 rattya minimilukumaaraå, tåtå kelloa kåytetåån vaihesyn-kronoituna kellona. Jos esimerkiksi ensimmaisesta bitti-sekvenssistå on otettu nåytteet kolmen keskenåån vaihe-siirrossa olevan kellon T1,...,T3, joilla on sama kello-taajuus, avulla ja jos yksi kelloista sattuu samaan aikaan 25 muutosreunan kanssa tahdistavan bitin keskella, tåmå kello ei tåytå vaatimuksia vaihtuvista "0" ja "1" tasoista ja sitå ei sen vuoksi tulla kåyttåmåån vaihesynkronoituna bittikellona. Toisaalta kaksi jåljellå olevaa kelloa on asetettu 60° etåisyydelle tahdistavan bitin keskimmaisestå 30 muutosreunasta, joten toista kahdesta kellosta voidaan kåyttåå vaihesynkronoituna bittikellona.

Jos yksi laskureista ΖΙ,.,.,ΖΝ saavuttaa ennalta måaratyn minimiarvon, muiden laskureiden todelliset las-kentatilat voidaan tarkistaa. Jos kåytetåån kolmea lasku-35 ria Zl, Z2, Z3, erilaisia tiloja voi esiintyå, jos todel- 92359 8 listen laskentatilojen perusteella voidaan olettaa, etta lyhyen ajan kuluttua muut kaksi laskuria ylittåvåt ennalta mååråtyn minimiarvon, silloin jokaista kolmesta kellosta voidaan kåyttåå vaihesynkronoituna bittikellona. Lisåpa-5 rannus vaihetilaan voidaan saada aikaan modifioimatta kek-sinnon mukaista menetelmåå.

Jos vain yhden laskurin odotetaan saavuttavan ennalta mååråtyn minimiarvon lyhyen ajan kuluessa, kahden kelion keskimååråinen vaihearvo voidaan måårittaa vaiheti- 10 lan parantamiseksi, ja kelloa, jolla on keskimååråinen vaihearvo, voidaan kåyttåå vaihesynkronoituna bittikellona. Jos on odotettavissa, ettei kumpikaan kahdesta lasku-rista saavuta ennalta mååråttyå minimiarvoa, bittikelloa, joka liittyy ensimmåiseen laskuriin, tullaan kåyttåmåån 15 vaihesynkronoituna bittikellona.

Jos tahdistusbittien lukumåårå on esimerkiksi 16, vaihtuvien "0" ja "1" tasojen minimilukumåårå, joka esiin-tyy keskeytymåttomåsså sekvenssisså, voidaan asettaa 25:ksi.

20 Kuvio 3 esittåå tahdistusprosessin hairidtapaukses- sa. Hetkellå t^ esiintyy håirio sillå seurauksella, etta "odotettu" signaali A ja vastaanotettu signaali RxD omaa-vat erilaiset merkitsevåt tilat. Signaali E muuttuu "1"-tilaan liipaisten esimerkiksi monostabiilin kiikun Ml ja 25 nollaten laskurin Zl. Jos laskuri saavuttaa ennalta måårå-tyn laskentatilan mittausjakson kuluessa, bittikelloa, jo-ka liittyy laskuriin Zl, voidaan kåyttåå vaihesynkronoituna bittikellona håiriostå riippumatta.

Keksinnon mukaista tahdistusmenetelmåå voidaan 30 kåyttåå myos siinå tapauksessa kun "odotetun" signaalin A ja vastaanotetun digitaalisignaalin RxD merkitsevåt tilat ovat aina erilaiset ennalta mååråtyn aikajakson (mittaus-. jakson) kuluessa.

Jos kello on peråisin mikroprosessorin (ohjelman 35 ohjaaman ohjaussovitelman) sisåisestå kellosta, nousee pe-

II

92359 9 råkkåisten keskeytysten minimaalinen våli 32:11a 2,5 μβ kellojaksolla 80 μ8:ϋη, kun kåytetåån 6 MHz kidettå. Tåmå 80 μ8 keskeytysten vali nousee pituudeltaan kaksinkertai-seksi kasittelysyistå ja tåtå kelloa kåytetåån sanoman 5 nåytteenottoon. Jotta saataisiin aikaan vaihearvoalueen alajakso 60° vaihejaksona (osajakso), vaaditaan våhintåån 3 kelloa, jotka on jaettu tasaisesti bittien vaihearvo-alueeseen. Tahdistavien bittien bitin pituus on tåsså ta-pauksessa 960 μβ.

Claims (5)

1. Datalohkon vastaanottimessa tapahtuvan bittitah-distuksen varmistusmenetelmå, jonka mukaisesti låhetetaan 5 peråkkåin ja ennen datalohkoa: ensimmainen bittisekvenssi, jossaon vaihtuvia "0" ja "1" tasoja bittikellon måårittå-mista vårten datalohkon bittejå vårten, ja tornen bittisekvenssi lohkon tahdistuksen måårittåmiseksi vastaavuus-vertailun avulla vastaanottimeen tallennetun bittisekvens-10 sin kanssa, ensimmåisestå bittisekvenssistå otetaan nåyt-teitå N kappaleella keskenåån vaihesiirrossa olevia kello-ja (Ti,...,TN), joilla on sama kellotaajuus, jotka kellot on muodostettu vastaanottimessa, minka avulla yksilollis-ten bittijaksojen kokonaisarvoalue on jaettu osajaksoihin, 15 tunnettu siitå, ettå sellaista kelloa (TI,...,TN) kåytetåån vaihesynkronoituna bittikellona, jota vårten voidaan muodostaa ensimmåisen bittisekvenssin nåytearvo-muutosten lukumåårå, jolla on ennalta mååråtty minimiarvo ennalta måaråtyn aikajakson kuluessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå kelloja (Ti,...,TN), joissa on sama lukumåårå nåytearvomuutoksia, vårten mååritetåån keskimååråinen vaihearvo kellojen vaiheista ja kelloa, jolla on keskimååråinen vaihearvo kåytetåån vaihesynkro-25 noituna bittikellona.

3. Piirijår jestely bittitahdistuksen varmistamisek-si vastaanottimessa, joka piirijårjestely kåsittåå kello-generaattorin (TG), josta saatava kellosignaali kytketåån N kappaleeseen rinnakkain sovitettuja viive-elementtejå 30 (V1,...,VN), ja ettå kunkin viive-elementin (VI,...,VN) ulostulo on kytketty kellosisåånmenoon ensimmåisesså D-kiikussa (Dl,...,DN), tunnettu siitå, ettå mainit-tu sisåånmeno on kytketty ensimmåisen D-kiikun invertoi-vaan ulostuloon, ja ettå ensimmåisen D-kiikun (D1,...,DN) 35 ei-invertoiva ulostulo on kytketty ekslusiivisen TAI-pii- II 11 9 2359 rin (Al,...,AN) ensimmåiseen sisåånmenoon, digitaalisen signaalin (RxD) ollessa syotetty ekslusiivisten TAI-piiri-en (Al,...,AN) toiseen sisåanmenoon, ja ettå kunkin eks-lusiivisen TAI-piirin (Al,...,AN) ulostulo on kytketty 5 datasisåånmenoon toisessa D-kiikussa (Dll,...,DN), jonka kellosisåånmeno on kytketty vastaavan viive-elementin (VI,...,VN) ulostuloon, ja ettå kunkin toisen D-kiikun (Dll,...,D1N) ulostulo on kytketty sisåånmenoon monosta-biilissa kiikussa (ΜΙ,.,.,ΜΝ) , jonka ulostulo on kytketty 10 laskurin (Zl,...,ZN) nollaussisåånmenoon, ja ettå vaihe-synkronoidun bittikellon valinta tehdåån laskureiden (Z1,...,ZN) laskentatilojen tutkimisen perusteella.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen piirisovitelma, tunnettu siitå, ettå bittitahdistukseen vaikute- 15 taan ohjelman ohjaaman ohjaussovitelman, joka on sovitettu langattoman puhelinlaitteen tukiasemaan ja siihen liitty-våån liikkuvaan asemaan, avulla.

5. Vastaanotin kåsittåen kellogeneraattorin N vai-hesiirretyn saman kellotaajuuden omaavien kellosignaalien 20 (TI,...,TN) generoimiseksi, N nåytteistysvålinettå, vas- taanottimen sisååntulosignaalin nåytteiståmiseksi, yhdellå N:stå vaihesiirretystå kellosignaalista, N laskurivålinet-tå nåytteistysarvojen muutoksien laskemiseksi jokaisen nåytteistysvålineen ulostulossa tunnettu siitå, 25 ettå vastaanotin kåsittåå valintavålineen sellaisen kel-losignaalin (TI,...TN) valitsemiseksi vaihesynkronoituna bittikellona, jolle kellosignaalille nåytteistysarvojen muutoksien lukumåårållå on ennaltamååråtty våhimmåisarvo ennaltamååråtyn ajanjakson aikana. 12 92659