FI92144C - Kertakäyttövaippa, jossa on parannettu kiinnityslaite - Google Patents

Description

921 44

Kertakåyttovaippa, jossa on parannettu kiinnityslaite

Tama keksinto liittyy kertakaytttivaippoihin, joissa on kiinnitysvålineet, ja tarkemmin sanottuna sellaisia 5 kertakayttdvaippoja vårten tarkoitettuun mekaaniseen kiin- nitysvalineeseen, joka on sekå ihoyståvållinen ettå pystyy vastustamaan kayton aikana esiintyviå kuorimavoimia ja leikkausrasituksia. Tarkemmin sanottuna keksinnon kohteena on oheistetun patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen 10 kertakåyttdvaippa.

Kertakåyttovaipat ovat hyvin tunnettuja tuotteita, joita kåyttåvåt lapset ja pidåtyskyvyttdmåt henkildt. Kertakåyttdisia vaippoja pidetåån vartalon alapaån ympå-rilia ja niiden tarkoituksena on imeå ja pidattaa virtsaa 15 ja ulosteita, eståen siten sellaisia kehoneritteitå tah- raamasta, kastamasta tai muutoin saastuttamasta tuotteita (esimerkiksi vaatteita, vuodevaatteita jne.), jotka tule-vat kosketuksiin vaipan kåyttåjan kanssa.

YleensS on kertakayttovaipoilla sama perusrakenne, 20 joka kasittåå imukykyisen sisaosan, joka on suljettu nes-tetta lapaisevån, kåyttajaa koskettavan paailyskankaan ja nestetta lapaisemattoman takakankaan våliin. Tekniikan taso opettaa luonnollisesti useita muunnelmia ja element-teja peruspaailyskankaan, takakankaan ja imukykyisen si-. 25 suksen jarjestelyiden lisaksi. On esimerkiksi saavutettu parannus kertakayttdvaippojen suorituskykyyn lisaamaiia elastinen vaiine pitkin vaipan niitå osia, jotka ovat kos-ketuksessa kayttåjan vyotaroon tai reisiin, jolloin muo-dostuu elastisoidut reisi- tai vyotaroaukot kun vaippaa 30 kaytetaan.

Kun kaytetaan kertakayttovaippaa, jossa on elasti soidut reisiaukot, sovitetaan vaippa kayttajaile ja kiin-nitetaan kayttajan vyotardn ymparille kiinnitysvaiineel-la, jolloin muodostuu sivusauma. Vaipan sovittaminen kayt-35 tajan ymparille edellyttaa tavallisesti, etta vaipan etu- . · 921 44 2 ja takavyotaroosat menevåt limittåin. Kertakåyttovaipat on varustettu kiinnitysvålineellå, jossa on ensimmåinen osa ja toinen osa, jotka tarttuvat toisiinsa muodostaen sel-laisen sauman etu- ja takavyotåroosiin. Koska oikea ja py-5 syva sovitus kåyttåjan vyotaron ja reisien ympårillå on ratkaisevan tårkeåtå optimitoiminnalle ottaen huomioon eritteiden vuodon vaipan ulkopuolelle, tulee kiinnitysvå-lineen pystyå muodostamaan tehokas sivuliitos, jossa etu-ja takavyotaroosat pysyvåt limittåin. Sen vuoksi on en-10 simmåinen ja toinen osa suunniteltava tarttumaan toisiinsa varmasti, niin ettå ne eivåt eroa johtuen kåytdn aikana kiinnitysvålineeseen kohdistuvista kuorintavoimista ja leikkausj ånnityksestå.

Eras toinen tårkea suunnittelukriteeri kiinnitys-15 vålineen muodostamiseksi kertakåyttåvaippaan on, ettå kiinnitysvåline on raukava kåyttajålle. Kåytossa voi kiin-nitysvåline tulla kosketukseen kåyttåjån paljaaseen ihoon. Jos esimerkiksi yksi kiinnitysvålineiden osa on sijoitettu vaipan ulkopuolelle, saattaa olla, ettå se ei ole kokonaan 20 peitetty kåyton aikana, niin ettå se tulee kosketukseen kåyttåjån ihon kanssa, tai koska vy6tSroosat ovat yleensé erittåin joustavia alueita, jotka voivat laskostua alas kåytdn aikana, voi osa kiinnitysvålineestå paljastua kåyt-tåjån iholle. Sen vuoksi, jos kiinnitysvåline on "ihoystå-25 vållinen" (toisin sanoen siinå ei ole teråviå, karkeita tai rosoisia karkiå, elementtejå tai kårkiå) ei kiinnitys-vålineen pitaisi hangata tai arsyttåå kåyttåjån ihoa.

Kertakåyttovaipan kiinnittåmiseksi tarttuvasti kåyttåjån vyotaron ympårille on ehdotettu joukko ajatuk-30 sia. Esimerkiksi K. B. Buellille 19.11.1974 mydnnetty US-patentti 3 848 594 opettaa sivukiinnityksen aikaansaami-seksi teippikiinnitysjårjestelman, jossa on parannettu valmistajan tekemå liitos, jota kutsutaan Y-liitokseksi. Teippikiinnittimisså on kuitenkin joukko varjopuolia, joi-35 sta yksi on se, ettå ne saastuvat helposti oljyistå ja φ • · 3 92144 jauheista, jotka tulevat kosketukseen kiinnitysteippien liiman kanssa, niin etta liima ei tartu vaippaan riittSvån lujasti tehokkaan sivusauman aikaansaamiseksi. Lisåksi voi teippikiinnitin repiå vaipan takakankaan kun vaippa 5 irrotetaan sen likaantumisen tarkistamiseksi tai sen sovi-tuksen parantamiseksi, jolloin vaipan takakankaaseen jaa reika, niin etta kiinnitinta ei voida kiinnittaa uudelleen eika vaippaa kayttaa uudelleen. Sen vuoksi olisi edullis-ta tarjota kiinnitysvaline, jota oljyt ja jauheet eivat 10 helposti likaa, joka on helpompi kiinnittaa uudelleen ja joka ei tee vaippaa tai kiinnitysvålinetta kåyttokelvotto-maksi avaamisen jålkeen.

Koska teippikiinnikkeet eivat ole kåytånndllisiå kaytettåviksi uudelleenkåytettavissa vaipoissa, on ehdo-15 tettu useita ajatuksia saada aikaan uudelleenkåytettåvS vaippa, jonka perusosaan on sijoitettu mekaaninen kiinni-tin, jossa on koukkuja ja silmukoita. Esimerkiksi C. L. Rosenblattille 26.12.1967 myonnetty US-patentti 3 359 980, R. Redfernille 6.7.1983 myonnetty US-patentti 4 402 690 ja 20 Μ. E. Brinkille 9.11.1971 mydnnetty US-patentti 3 618 608 esittSvåt kaikki uudelleenkåytettåviå vaippoja, joissa on koukku- ja silmukkatyyppiset kiinnittimet.

Vaikka koukku- ja silmukkatyyppiset kiinnittimet yleensa muodostavat kiinnitysvålineen, jota oljyt ja jau-25 heet eivat helposti likaa ja joka on sopivampi uudelleen-kiinnittåmiseen kuin liimateipit, eivat koukkuja silmukka-tyyppiset kiinnittimet ole yleensa mukavia eivåtkå ysta-vSllisiå iholle. "Koukkuosissa" voi olla teråviå, rosoisia reunoja tai rosoisia osia, jotka voivat låpåistå kåyttajån 30 ihon tai hangata tai årsyttåå sita. Tåmd koskee erityises-ti sen tyyppisia koukku- ja silmukkatyyppisia kiinnitti-miS, joissa koukkuelementit on muodostettu katkaisemalla lankasilmukka. Rosoiset reunat muodostuvat seka koukulle etta tuloksena olevalle ei-toimivalle karjelle, joka muo-35 dostuu katkaisuprosessissa. Sen vuoksi olisi edullista • » 921 44 4 saada aikaan mekaaninen kiinnitin, joka pystyy vastusta-maan kuorintavoimia ja leikkausjånnitystå, jotka kåytosså esiintyvat, ja joka on kåyttåjålle mukava, koska se on miellyttåvå iholle, niin ettå se minimoi kåyttåjån epåmu-5 kavuuden ja ihoårsytyksen.

Sen vuoksi on tåmån keksinndn yhtenå kohteena tar-jota kertakayttovaippa, jossa on parannettu kiinnitysvali-ne.

Taman keksinnon eråånå muuna kohteena on tarjota 10 kertakayttovaippa, jossa on kiinnitysvåline, joka såilyt- tåå vaipan sovituksen vydtåron ympårillå ja elastisoiduis-sa reisiaukoissa kaytdn aikana.

Taman keksinnon lisakohteena on tarjota kertakayttovaippa, jossa on kiinnitysvaline, jota Oljy ja jauheet 15 eivat helposti likaa ja joka voidaan kiinnittåå uudelleen.

Taman keksinnon eraana muuna kohteena on tarjota kertakayttovaippa, jossa on kiinnitysvaline, joka on kåyt-tåjålle mukava ja helppo kåyttåå.

TårnSn keksinnon eraana muuna kohteena on tarjota 20 kertakayttovaippa, jossa on kiinnitysvaline, joka sailyt-taa vaipan sovituksen vyotaron ymparilia ja elastisoiduis-sa reisiaukoissa kåyton aikana.

Taman keksinnon lisakohteena on tarjota kertakayttovaippa, jossa on kiinnitysvaline, jota oljy ja jauheet 25 eivåt helposti likaa ja joka voidaan kiinnittåå uudelleen.

Tåmån keksinnOn eråånå muuna kohteena on tarjota kertakayttovaippa, jossa on kiinnitysvaline, joka on kåyt-tåjålle mukava ja helppo kåsitellå.

Tåmån keksinnOn eråånå muuna kohteena on vielå tar-30 jota kertakayttovaippa, jossa on iholle miellyttåvå mekaaninen kiinnitysvaline, joka pystyy vastustamaan kåyton aikana esiintyviå kuorintavoimia ja leikkausrasitusta.

Keksinnon mukaiselle kertakåyttOvaipalle on tun-nusomaista se, mitå on sanottu oheistetun patenttivaati-35 muksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnon mukaisen kertakåyt- 921 44 5 tåvaipan suositeltavat suoritusmuodot on annettu oheiste-tuissa patenttivaatimuksissa 2-9.

Tåmån keksinnon tåmå ja muut kohteet selviåvåt hel-pommin kun niitå tarkastellaan viitaten seuraavaan seli-5 tykseen, johon oheiset piirustukset liittyvåt.

Tåmån keksinnon mukaan valmistetaan kertakåyttå-vaippa, jossa on elastisoidut reisiaukot siten, ettå imu-kykyinen sisus suljetaan nestettå låpåisevån ylåkankaan ja nestettå låpåisemåttomån takakankaan våliin.

10 Kun elastisoitu kertakåyttovaippa sijoitetaan kåyt- tåjån vyotåron ympårille, on vaipan vyotåroosat tehty me-nemåån limittåin. Tåmån keksinnon kertakåyttovaippa on varustettu kiinnitysvålineellå, joka kiinnittåå vy6tår6-osan limittåiset osat toisiinsa ja pitåå ne kåyton aikana 15 kosketuksissa toisiinsa. Kiinnitysvåline eståå limittåisiå vyotåroosia eroamasta toisistaan, koska kiinnitysvåline pystyy vastustamaan vaipan kåyton aikana esiintyvåt kuo-rintavoimat ja leikkausrasitukset.

Vaikka kiinnitysvåline voikin olla muodoltaan mo-20 nenlainen, kåsittåå se mieluummin ensimmåisen osan, joka kåsittåå useita kuituelementtejå, sekå toisen osan, joka voidaan liittåå ensimmåisen osan kuituelementteihin. Sen vuoksi tarjoaa ensimmåinen osa vyotåråosilla alueen, joka saatettuna kosketukseen toisen limittåisen vyåtåroosan 25 kanssa takertuu toiseen osaan. Toinen osa kåsittåå mieluummin joustavan kantaosan ja useita liittyviå elementte-jå, jotka ulottuvat kantaosan ensimmåisestå pinnasta. Liittyvien elementtien tulee olla sijoitettu kantaosalle ja valmistettu siten, ettå ne tarjoavat tarpeellisen vas-30 tuksen kåyton aikana esiintyville kuorintavoimille ja leikkausrasitukselle, Jotta sellaisille voimille muodos-tuisi vastustus ja jotta kåyttåjån mukavuus ja ihoyståvål-lisyys såilyisivåt, on kukin liitoselementti joustava ja kimmoisa ja kåsittåå varren, jonka yhtå pååtå kannattaa 35 kantaosa, sekå laajennetun påån, joka on sijoitettu varren 1 · 92144 6 kantaosaan nåhden vastakkaiseen pååhån. Pååsså on sileå, yleisesti kupera ylapinta, jossa ei ole rosoisia reunoja, niin ettå toinen osa on yståvållinen iholle. Påån alapinta ulottuu såteittåisesti ulospåin varresta ylåpinnan kehåån 5 liittyåkseen ensimmåisen osan kuituelementteihin ja muo-dostaakseen tarvittavan vastuksen kuorintavoimille ja lei-kkausrasitukselle.

Jotta kiinnityslaite voisi muodostaa riittåvån vastuksen kuorintavoimille ja liittyå mahdollisimman moneen 10 ensimmåisen osan kuituelementtiin, on sen kuitujen ylitys-suhde ainakin noin 2:1 ja korkeussuhde ainakin noin 5:1. Kuvio 1 on osittain leikattu perspektiivikuva elastisoi-dusta kertakåyttovaipasta, joka kåsittåå tåmån keksinndn parannetun kiinnitysvålineen.

15 Kuvio 2 on osittain leikattu perspektiivikuva, joka esittåå kuvion 1 kertakåyttovaippaa siinå muodossa, joka siile tulee kåyttåjån yllå.

Kuvio 3 on suurennettu katkonainen leikkauskuva, joka esittåå tåmån keksinnon ensimmåistå ja toista osaa. 20 Kuvio 4 on suurennettu leikkauskuva tåmån keksinnon liitoselementistå.

Kuvio 5 on noin 35-kertaiseksi suurennettu perspek-tiivivalokuva kiinnityselementtinå kåytetystå tekniikan tason koukkutyyppisetå kiinnitysvålineestå.

25 Kuvio 6 on noin 35-kertaiseksi suurennettu pers- pektiivivalokuva tåmån keksinnån toisesta osasta.

Viitaten piirustuksiin esitetåån tåmån keksinnån erås suosittu suoritusmuoto sellaisena kuin sitå kåytet-tåisiin lapseile tarkoitettuna kertakåyttovaippana. Tåsså 30 kåytettynå viittaa kåsite "kertakåyttovaippa" vaatekappa-leeseen, jota yleenså kåyttåvåt lapset tai pidåtyskyvyttå-måt henkilot, ja joka vedetåån ylos jalkojen våliin ja kiinnitetåån kåyttåjån vyotåron ympårille ja joka edelleen on tarkoitettu heitettåvåksi pois yhden kåyttåkerran jål-35 keen (toisin sanoen sitå ei ole tarkoitettu peståvåksi tai il 7 92144 muutoin kunnostettavaksi ja uudelleen kåytettåvåksi).

Kuvio 1 on osittain leikattu perspektiivikuva tåmfin keksinnOn kertakåyttovaipasta 10 ennen kuin se on laskos-tettu ja sijoitettu kåyttåjan ylle. Kuten kuviossa 1 voi-5 daan nåhdå, kåsittåå suosittu vaippa 10 nestettå låpåise-vån ylåkankaan 12, imukykyisen sisuksen 14, nestettå lå-påisemåttdmån takakankaan ja elastiset osat 18. Vaikka ylåkangas 12, imukykyinen sisus 14, takakangas 16 ja elastiset osat 18 voidaan koota useissa hyvin tunnetuissa muo-10 doissa, selitetåån eras suosittu vaipan muoto yleisesti K.

B. Buellille 14.1.1975 myOnnetysså US-patentissa 3 860 003 "Contractable Side Portions for Disposable Diaper", joka on oheistettu viitemateriaalina.

Kuviot 1 ja 2 esittåvåt vaipan 10 eråstå suosittua 15 suoritusmuotoa, jossa pintakerros 12 ja takakerros 16 ovat samankokoiset ja niiden leveys ja pituus ovat suuremmat kuin imukykyisen sisuksen 14. Ylakerros 12 on asetettu takakerroksen 16 påålle, niin ettå se muodostaa vaipan 10 kehån 20. Kehå 20 muodostaa vaipan 10 ulkoympåryksen, toi-20 sin sanoen sen ulkoulottuvuuden. Kehå 20 kåsittåå ensim-måisen påån 22, toisen påån 24, ensimmåisen pitkittåissi-vun 26 ja toisen pitkittåissivun 28.

Pintakerros 12 voidaan kiinnittåå takakerrokseen jollain vaippojen valmistustekniikassa hyvin tunnetulla, 25 sopivalla tavalla. Suositussa suoritusmuodossa on useita pitkittåisiå tarranauhoja 30, jotka on mieluummin tehty kuumassa sulavasta liimasta, sijoitettu pitkin takakerroksen 16 koko pituutta yleisesti takakerroksen 16 pitkit-tåiskeskiviivan 86 suuntaisina. Pitkittaisten liimanauho-30 jen 30 tehtåvånå on kiinnittåå pintakerros 12 takakerrokseen 16 niisså kohdissa, joissa nåmå kolme komponenttia sattuvat yhteen. Niiden kohtien laajuus ja sijainti, joissa pintakerros 12, takakerros 16 ja pitkittåiset lii-manauhat sattuvat yhteen, riippuu pitkittaisten liimanau-35 hojen 30 keskinåisistå våleistå sekå matkasta, jonka pin- 1 . · 8 92144 takerros 12 ja takakerros 16 ulottuvat imukykyisen sisuk-sen 14 yli. Liimanauhojen 30 lukumåårå ja niiden vålisen etåisyyden tulee olla riittåvå pintakerroksen 12 liittåmi-seksi varmasti takakerrokseen 16 kehån 20 ja imukykyisen 5 vfilineen 14 vålisellå alueella.

Kuumassa sulavaa liimaa, joka sopii kåytettåvåksi pitkittåisinå liimanauhoina, valmistaa Eastman Chemical Products Company Kingsportissa ja markkinoi kauppanimellå Eastobond A-3. Huomattakoon, ettå edellå selitetty tapa 10 ylåkerroksen 12 kiinnittåmiseksi takakerrokseen 16 saa ylåkerroksen kiinnittymåån takakerrokseen 16 katkonaisesti pitkin ensimmaista ja toista pååtå 22 ja 24. Imukykyinen sisus sulkeutuu sen vuoksi ylåkerroksen 12 ja takakerrok-sen 16 våliin. On selvåå, ettå monia vaihtoehtoisia mene-15 telmiå voidaan tyydyttåvin tuloksin kåyttåå ylåkerroksen 12 kiinnittåmiseksi takakerrokseen 16. Ylåkerros 12 voidaan esimerkiksi kiinnittåå takakerrokseen 16 epåsuorasti sen sijaan ettå se kiinnitettåisiin suoraan, kuten kuvios-sa 1 esitetåån. Sen vuoksi voidaan kåyttåå våliosaa ylå-20 kerroksen 12 kiinnittåmiseksi takakerrokseen 16.

Vaipassa 10 on ensimmåinen ja toinen vyotårOosa 42 ja 44, jotka ulottuvat, vastaavasti, vaipan kehån 20 en-simmåisestå pååstå 22 ja toisesta pååstå 24 kohti vaipan 10 poikittaista keskiviivaa 31 etåisyyden, joka on noin • 25 1/5 - 1/3 vaipan pituudesta. Vyotåroosat 42 ja 44 kåsittå- våt vaipan 10 nuo osat, jotka vaippaa pidettåesså ympårdi-vSt kåyttåjån vyOtåron. Haarojen vålinen osa 46 on vaipan 10 se osa, joka on ensimmåisen ja toisen vyotåroosan 42 ja 44 vålisså ja kåsittåå vaipan 10 sen osan, joka vaippaa 30 pidettåesså sijoittuu kåyttåjån reisien våliin ja peittåå kåyttåjån alavartalon.

Imukykyinen sisu 14 voi olla mikå tahansa våline, joka on yleisesti kokoonpuristuva, mukautuva, ei årsytå kåyttåjån ihoa ja joka pystyy imemåån ja såilyttåmåån nes-35 teitå ja mååråttyjå kehon eritteitå. Suositussa imukykyi- 9 92144 sesså sisuksessa 14 on vastakkaiset ensimmåinen ja toinen pinta 32 ja 34, vastaavasti, ja se kåsittåå imukykyisen kerroksen 36 sekå ensimmåisen ja toisen kudoskerroksen 38 ja 40, vastaavasti. Ensimmåinen ja toinen kudoskerros 38 5 ja 40 peittåvåt suurimman osan imukykyisen kerroksen 36 pinnoista muodostaakseen imukykyisen sisuksen 14 vastakkaiset ensimmåisen ja toisen pinnan 32 ja 34.

Imukykyisen kerroksen 36 tehtåvånå on imeå ja såi-lyttåå nestettå ja se voidaan valmistaa monen kokoiseksi 10 ja muotoiseksi (esimerkiksi suorakulmaiseksi, tuntilasin muotoiseksi jne) ja monesta nestettå imevåstå materiaa-lista, joita yleisesti kåytetåån kertakåyttdvaippoihin, kuten hienonnetusta puumassasta, jota yleisesti kutsutaan ilmahuovaksi. Kuvioissa 1 ja 2 esitetysså suositussa suo-15 ritusmuodossa voidaan kåyttåå myos muita nestettå imeviå materiaaleja, jotka painavat noin 30 - 56 grammaa ja jotka ovat yleisesti tasa-aineisia. On kuitenkin selvåå, ettå imukykyisen kerroksen 36 kokoa, muotoa ja kokonaisimukykyå voidaan muuttaa sen mukaan, kåyttååko vaippaa lapsi tai 20 aikuinen. Sen vuoksi voidaan imukykyisen kerroksen 36 mit-toja ja muotoa muuttaa (imukykyisen kerroksen 36 rakeisuus tai vedenimemiskyky voi muuttua tai se voi sisåltåå absor-boivia geelittimiå).

Ensimmåisen ja toisen kudoskerroksen 38 ja 40 tar-25 koituksena on parantaa imukykyisen sisuksen 14 vetolujuut-ta ja våhentåå imukykyisen kerroksen 36 taipumusta haljeta, kasautua tai paakkuuntua mårkånå. Ensimmåinen ja toinen kudoskerros 38 ja 40 auttavat myos parantamaan nestei-den poikittaissuuntaista imeytymistå, jolloin neste ja-30 kaantuu tasaisemmin imukykyisesså kerroksessa 36. Vaikka ensimmåisen ja toisen kudoskerroksen 38 ja 40 valmistami-seen voidaan kåyttåå monia materiaaleja sekå valmistus-menetelmiå, on tyydyttåviå tuloksia saavutettu pehmopape-riarkeilla, joiden paino on noin 16 grammaa/m2 ja ilmanlå-35 påisevyys noin 30 m3/min/m2 paine-eron ollessa 13 mm vettå.

4 · « 10 92144

Vaikka ensimmSinen ja toinen kudoskerros 38 ja 40 ovat mieluummin rajakkaiset imukykyisen kerroksen 36 kanssa, voivat niiden mitat ja muoto olla erilaiset tai ne voidaan jSttaa kokonaan pois.

5 Imukykyinen sisus 14 asetetaan takakerroksen 16 påålle ja mieluummin kiinnitetaan siihen jollain vaippa-tekniikassa hyvin tunnetulla tavalla. Imukykyinen sisus 14 voidaan kiinnittåå takakerrokseen 16 esimerkiksi yhtenSi-sellå, jatkuvalla liimakerroksella, kuvioliimakerroksella 10 tai sarjalla liimaviivoja tai taplia. Kuvioissa 1 ja 2 esitetysså suositussa suoritusmuodossa kSytetSan pitkit-taisiå liimanauhoja 30 imukykyisen sisuksen 14 kiinnittå-miseksi takakerrokseen 16.

Takakerros 16 on nesteita lapaisematon ja estaa 15 imukykyisen sisuksen 14 imemiå ja såilyttåmiå nesteita kastelemasta alusvaatteita, vaatteita, vuodevaatteita ja muita esineitå, jotka koskettavat kayttåjan kertakåytto-vaippaa 10. Takakerros on mieluummin polyeteenikalvoa, jonka paksuus on noin 0,012 - 0,051 mm, vaikka my5s muita-20 kin nestetta lapaisemdttomia materiaaleja voidaan kåyttåå. Sopivaa polyeteenikalvoa valmistaa Monsanto Chemical Company ja markkinoi sitå nimella Film nro 8020. Takakerros 16 on mieluummin kohokuvioitu tai pinnoitettu himmeaksi, jotta se muistuttaisi enemman kangasta. Lisåksi voi taka-25 kerroksessa 16 olla kanavia, jotka pSSstSvMt hoyryt pois imukykyisesta sisuksesta 14 eståen silti nestetta pååse-mSstå takakerroksen 16 lapi.

Suositussa suoritusmuodossa on takakerros muunnetun tuntilasin muotoinen ja ulottuu imukykyisen kerroksen 36 30 yli våhintåån noin 1,3 cm vaipan koko kehålia 20. Vaipan 10 reunaosa 48 on vaipan kehån 20 ja imukykyisen kerroksen 36 reunan vålinen osa ja kåsittåå pitkittåiset reunaosa 50, jotka ovat lahellå ensimmåistå ja toista pitkittåissi-vua 26 ja 28, vastaavasti reisien vSlisessS osassa 46.

35 Ylåkerros 12 on mukautuva, pehmeåntuntuinen eikå 1 11 · 921 44 11 årsytå kåyttåjån ihoa sekå eståå vaipan 10 kåyttåjåå tule-masta kosketukseen imukykyisen sisuksen 14 kanssa. Lisåk-si on ylåkerros 12 nestettå låpåisevå sallien nesteiden helposti tunkeutua lavitseen. Sopiva ylåkerros 12 voidaan 5 valmistaa useista materiaaleista, kuten luonnonkuiduista (esimerkiksi polyesteristå, polyeteenistå, polypropylee-nistå) tai niiden yhdistelmistå. Vaihtoehtoisesti voi ylåkerros 12 olla vaahtoa, kuten verkkomaisista vaahdoista, jotka tunnetaan tekniikassa hyvin, tai jostakin muodoste-10 tusta kalvosta, jotka myos tunnetaan hyvin tekniikassa.

Ylåkerroksen 12 valmistamiseen voidaan kåyttåå useita menetelmiå. Ylåkerros 12 voi olla kudottu, huovike, punottu, karstattu tai vastaava. Suosittu ylåkerros 12 on karstattu ja liitetty låmmollå tavalla, joka on hyvin tun-15 nettu huovikekudostekniikkaan perehtyneille. Ylåkerroksen 12 paino on mieluummin noin 18-25 grammaa/m2, minimiveto-lujuus kuivana ainakin noin 400 grammaa/cm konesuunnassa ja mårkå vetolujuus ainakin noin 55 grammaa/cm koneen poikkisuunnassa.

20 Elastiset osat 18 on kiinnitetty vaippaan 10 pit- kin kumpaakin pitkittåistå reunaosaa 50, niin ettå ne pyr-kivåt vetåmåån ja pidåttåmåån vaippaa 10 vasten kåyttåjån reisiå. Sen vuoksi, kun vaippaa 10 kåytetåån, ovat sen reisiaukot elastisoidut. Vaikka tåmå tulos voidaan saavut-v 25 taa jollakin useista tavoista, jotka ovat hyvin tunnettuja vaippatekniikassa, selitetåån erityisen suosittu vaippara-kenne tåsså aikaisemmin viitatussa US-patentissa 3 860 003. Lisåksi on K. B. Buellille 28.3.1978 myonnetysså US-patentissa 4 081 301 "Method and Apparatus for Contin-30 uously Attaching Discrete" selitetty menetelmå ja laite sellaisten kertakåyttovaippojen valmistamiseksi, joissa on elastiset reisisiteet ja joka patentti oheistetaan viite-materiaalina.

Viitaten US-patentin 3 860 003 opetuksiin kuvioissa 35 1 ja 2 esitettyyn suosittuun suoritusmuotoon voidaan nåh- 12 92144 då, ettå elastiset osat 18 liittyvåt toiminnallisesti kum-paankin pitkittåiseen reunaosaan 50 reisien vålisellå alu-eella 46 elastisesti kokoonsupistuvassa tilassa, niin ettå normaalisti pidåttåmåttomåsså tilassa elastiset osat 18 5 tehokkaasti supistavat tai kokoavat pitkittåiset reunaosat 50.

Tåsså kåytettynå viittaa kåsite "toiminnallisesti liittyvå" kahteen tai useampaan yhdesså toimivaan kompo-nenttiin. Kuvioissa 1 ja 2 esitetysså suositussa suori-10 tusmuodossa liittyvåt elastiset osat 18 toiminnallisesti molempiin pitkittåisiin reunaosiin 50 haarojen vålisesså osassa 46. Sen vuoksi on elastiset osat 18 kiinnitetty pitkittåisiin reunaosiin 50, jotta pitkittåiset reunaosat 50 haarojen vålisellå alueella 46 supistuisivat tai poi-15 muttuisivat. Sopiva menetelmå elastisten osien 18 yhdistå-miseksi kertakåyttOvaipaksi selitetaån edellåmainitussa US-patentissa 4 081 301.

Esitetysså suositussa suoritusmuodossa on elastiset osat 18 kiinnitetty takakerrokseen 16 pitkittåisisså reu-20 naosissa 50. Sopiva liima on taipuisaa ja riittåvån tart-tuvaa pitååkseen elastisen osan 18 takakerroksessa 16 sa-malla kun elastista osaa 18 venytetåån. Liimaa, jota on kåytetty tyydyttåvin tuloksin, valmistaa Findley Adhesives Corporation Elm Grovessa, Wisconsinissa ja sitå markkinoi-25 daan kauppanimellå Findley 581-334-01, vaikkakin elastiset osat 18 voidaan kiinnittåå vaippaan 10 jollakin tekniikas-sa tunnetuista useista muista tavoista. Elastiset osat 18 voidaan esimerkiksi liittåå yliåånellå tai låmpo/paine-kiinnittåå vaippaan kåyttåmållå useita liitoskuvioita tai 30 elastiset osat 18 voidaan ykinkertaisesti liimata vaippaan 10.

Elastiset osat 18 voivat toiminnallisesti liittyå pitkittåisiin reunaosiin 50 elastisesti supistuvassa tilassa kahdella tavalla. Elastista osaa 18 voidaan esimer-35 kiksi venyttåå ja sen ollessa venytettynå kiinnittåå su- > · * 921 44 13 pistumattomiin ja venyttåmåttbmiin reunaosiin 50. Vaih-toehtoisesti voidaan pitkittaiset reunaosat 50 supistaa (esimerkiksi laskostamalla) ja kiinnittåå sitten venyttå-måtbn elastinen osa 18 supistettuihin reunaosiin 50.

5 Sopivat elastiset osat 18 voidaan valmistaa laa- jasta valikoimasta elastisia materiaaleja, kuten luonnon-kumista tai elastomeerisista kalvoista, kuten Kratonista, eteenipropyleenidimonomeerista, polyuretaanista, elastomeerisista vaahdoista, muodostetusta elastisesta palt-10 tinasta tai kuumassa kutistettavasta materiaalista.

Lisaksi voi elastinen osa 18 olla muodoltaan mo-nenlainen. Elastisten osien 18 leveys voi esimerkiksi vaihdella 0,38 millimetristå 25 millimetriin tai yli, elastiset osat 18 voivat kåsittåå yhden ainoan saikeen 15 elastista materiaalia tai ne voivat kåsittåå useita yhden-suuntaisia tai ei-yhdensuuntaisia såikeitå elastista materiaalia, tai elastiset osat 18 voivat olla suoria tai kaa-revia.

Erås materiaali, jonka on todettu toimivan hyvin 20 elastisena osana 18 on elastinen teippi, jonka poikkileik-kaus on noin 0,18 x 6,4 mm ja joka on tehty luonnonkumis-ta. Sellaista tuotetta markkinoi Easthampton Rubber Thread Company nimellå L-1900 kumiseos. Suosittuun elastiseen osaan muodostuu noin 100 gramman vetojånnitysvoima, kun : 25 sitå venytetåån 100 prosenttia sen jånnityksettdmåstå ti- lasta.

Vaippa 10 on varustettu kiinnitysvålineellå 52 en-simmåisen ja toisen vyotaroosan 42 ja 44 pitåmiseksi li-mittåin kun vaippaa 10 kåytetåån. Sen vuoksi vaippa 10 30 puetaan kåyttåjålle ja muodostetaan sivusulku. Sen vuoksi tulee kiinnitysvålineen 52 leikkausrasituksen lisåksi kes-tåå myds kuorintavoimat, jotka kåytdn aikana vaikuttavat vydtårdosissa.

Vaikka kiinnitysvåline 52 voi olla muodoltaan mo-35 nenlainen, tulee sen olla sitå kåytettåesså kertakåyttd- 14 92144 vaipan 10 sopivana kiinnitysvålineenå 52 pystyva keståmåån kåytdn aikana muodostuvat kuorintavoimat ja leikkausrasi-tus. Tåsså kåytettynå viittaa kåsite "leikkausrasitus" jakautuneisiin voimiin, jotka vaikuttavat kiinnitysvåli-5 neen 52 ensimmåiseen ja toiseen osaan 53 ja 54 vaipan 10 kåyton aikana. Leikkausrasitus pyrkii saamaan kiinnitysvå-lineen 52 ensimmåisen ja toisen osan 53 ja 54 siirtymåån toistensa suhteen. Leikkausrasitus on erotettava kuorin-tavoimista", jotka vaikuttavat kiinnitysvalineen 52 ensim-10 måiseen ja toiseen osaan 53 ja 54 erottaakseen ja irrot-taakseen ne toisistaan. Kertakåyttovaippaan kohdistuu kuo-rintavoimia ainakin kolmella tavalla. Kuorintavoimat ai-heutuvat kayttajån liikkeistå kåyton aikana ja ne pyrkivåt saamaan ensimmåisen ja toisen osan eroon toisistaan, kåyt-15 tåjån yrityksestå irrottaa kiinnitysvåline kåytdn aikana (tåmå ongelma koskee erityisesti kertakåyttovaippoja, joi-ta kåyttåvåt lapset, koska lapsi ei yksinaan pysty irrot-tamaan ja riisumaan vaippaa), seka kayttåjan tarkistaessa, onko vaippa likaantunut tai riisuessa sen. Koska kåyttåjån 20 tulee voida tarkistaa ja irrottaa kiinnitysvaline ja koska kåyttSjan aiheuttamat kuorintavoimat ovat paljon suuremmat kuin kahden ensimmåisen tavan aiheuttamat kuorintavoimat, on kiinnitysvaline 52 suunniteltu keståmåån vain liikkeen ja kayttajån tapojen aiheuttamat kuorintavoimat (kuorinta-25 vastus). Sen vuoksi on selvåå, ettå kuorintavastuksen tulee olla vain riittåvån suuri eståmåån kiinnityksen vioit-tumisen kahden ensimmåisen tavan aikana.

On todettu, ettå kiinnitysvåline 52 on suunnitelta-va siten, ettå se keståå ainakin 200, mieluummin 500 gram-30 man kuorintavoimat. Lisåksi on todettu, ettå kiinnitysvå-lineen 52 tulisi olla suunniteltu siten, ettå se keståisi ainakin 500 gramman, mieluummin 750 gramman leikkausrasi-tuksen. Koska mekaanisen kiinnitysvålineen leikkaus-rasituskeståvyys on tyypillisesti paljon suurempi kuin 35 kertakåyttovaipan kåytosså tarvitaan, mikå johtuu osien

II

• 15 92144 takertumisominaisuuksista, on kertakåyttovaipalla 10 kåy-tettåvån kiinnitysvalineen 52 suunnittelun avainlujuuskri-teeri kiinnitysvålineen 52 kuorintalujuus. Kiinnitysvåli-neen 52 kuorintalujuus ja leikkausrasituslujuus voidaan 5 helposti mååritellå tåmån jalkeen selitettyjen toimenpi-teiden mukaan.

Kuten kuviossa 3 esitetåån, kasittaå kiinnitysvåli-ne 52 mieluummin ensimmåisen osan 53, joka kåsittåå useita kuituelementtejå 62, mieluummin silmukoita 64, jotka ulko-10 nevat taustatuesta 66, seka toisen osan 54, joka voidaan liittåå ensimmåiseen osaan 53. Kuten esitetåån, kåsittåå toinen osa 54 mieluummin alustan 68, jossa on ensimmåinen pinta 70 ja toinen pinta 72 seka useita tarttumiselement-tejå 74, jotka ulkonevat kannan 68 ensimmåisestå pinnasta 15 70. Kunkin tarttumiselementin 74 esitetåån kåsittåvån var- ren 76, jonka yhta pSåtå kannattaa alusta 68, seka laajen-netun pSSn 78, joka on varren 76 siinå pååssa, joka on vastapååta alustaa 68. PåSn 78 ylåpinta 80 on sileå ja yleisesti kupera, niin etta se sopii taivuttamaan syrjåån 20 ensimmåisen osan 53 kuituelementit ja tarjoamaan iholle yståvailisen pinnan, jos kåyttåjån iho tulisi kosketuk-seen toisen osan 54 kanssa, ja alapinta 82, joka ulottuu såteittåisesti ulospain varresta 76 ylapinnan 80 kehSSn 84, jolloin alapinta 82 on sovitettu liittymaan kuituele-25 mentteihin 62.

Ensimmaisesså osassa 53 on runsaasti kuituelementtej S 62, jotka tarttuvat tartuntaelementtien 74 alapin-taan 82 pitåakseen ensimmåisen ja toisen vyotSrOelementin 42 ja 44 limittåin. Ensimmåinen osa 53 voidaan valmistaa 30 monenlaisista materiaaleista, jotta kuituelementteihin 62 muodostuisi kuviossa 3 esitetyt silmukat 64, jotka voivat varmasti tarttua tartuntaelementteihin 74 muodostaakseen halutun kuorintavastuksen. Sellaisiin sopiviin materiaa-leihin kuuluvat nailon, polyesteri, polypropyleeni tai 35 nåiden materiaalien jokin yhdistelmå. Sopiva ensimmåinen 16 92144 osa 53 kåsittåå useita kuitusilmukoita, jotka ulkonevat kudotusta taustasta, kuten kaupallisesti nimellå "Scotch-mate" oleva kudottu nailonsilmukka SJ3401, jota on saata-vana yhtidstå Minnesota Mining and Manufacturing Company, 5 St Paul, Minnesota. Suosittu ensimmåinen osa 53 kåsittåå trikooneulekankaan, jossa on useita nailonlankasilmukoita, jotka ulkonevat alustasta, joka on tehty nailonista, kuten kaupallisesti saatavana olevasta materiaalista, jonka nimi on "Guilford nro 16110" ja jota valmistaa Guilford Mills 10 of Greensboro, North Carolina. Vaihtoehtoisesti voi ensimmåinen osa 53 olla huovikekangas tax jonkin muun tyyppinen tekniikassa hyvin tunnettu kuitumateriaali tai silmukkama-teriaali.

Ensimmåinen osa 53 voidaan sijoittaa mihin tahansa 15 vaipassa 10 niin kauan kuin se tarttuu toiseen osaan 54, niin ettå se pitåå ensimmåisen ja toisen vyOtårOosan 42 ja 44 limittåin. Ensimmåinen osa 53 voidaan esimerkiksi sijoittaa toisen vyotåroosan 44 ulkopinnalle, ensimmåisen vyOtårOosan 42 sisåpinnalle, kiinnitysteipin kiinnityspin-20 nalle tai vaipan 10 johonkin muuhun osaan, joka on sijoi-tettu tarttumaan toiseen osaan 54. Lisåksi voi ensimmåinen osa 53 olla joko yhtenåisrakenteinen, vaippaan 10 kiinni-tetty erillinen tai yhtenåinen elementti tai yksi ainoa pala materiaalia, joka ei ole jaettu eikå epåjatkuva vai-25 pan 10 elementin, kuten ylåkerroksen 12 tai takakerroksen 14 kanssa. Vaikka ensimmåinen osa 53 voi olla muodoltaan monenlainen, se kåsittåå mieluummin yhden tai useamman yh-tenåisrakenteisen materiaalitilkun, jotka on sijoitettu toisen vyotåroosan 44 ulkopinnan poikki, jotta sovitus 30 kåyttåjån vyotårolle olisi mahdollisimman hyvå. Kuviossa 2 esitetysså kertakåyttoisen vaipan suositussa suoritusmuo-dossa 10 on pitkulainen, suorakulmainen, yhtenåisrakenteinen ensimmåinen osa 53, joka on kiinnitetty toisen vyo-tårdosan 44 ulkopintaan.

li 921 44 17

Toisen osan 54 tarkoituksena on tarttua ensimmåi-sen osan 53 kuituelementteihin 52, jotta vaippaan 10 muo-dostuisi iholle yståvållinen sivusauma. Kuviot 3 ja 4 esittåvåt tåmån keksinnon suositun suoritusmuodon toista 5 osaa 54. Toinen osa 54 kåsittåå alustan 68, jossa on en-simmåinen pinta 70 ja toinen pinta 72 sekå useita tartuntaelementtejå 74, jotka ulkonevat alustan 68 ensimmåisestå pinnasta 70. Kussakin tartuntaelementisså 74 on varsi 76, joka ulkonee alustan 68 ensimmåisestå pinnasta 70, sekå 10 laajennettu paa 78, joka on sijoitettu varren 76 pååhån alustaa 68 vastapååtå.

Alustan 68 tarkoituksena on muodostaa vahva taus-tatuki, jolle on upotettu, liimattu, kudottu tai sulatettu useita tartuntaelementtejå 74. Vaikka alusta 68 voidaankin 15 valmistaa laajasta valikoimasta materiaaleja, joita yleen-så kåytetåån mekaanisten kiinnittimien taustatukina, kåsittåå alusta 68 mieluummin yleisesti taipuisaa materiaa-lia, muodostaakseen paremman kuorintavastuksen kiinnitys-vålineelle 52. Sopiviin taustatukimateriaaleihin alustaa 20 68 vårten kuuluvat nailon, polypropyleeni, polyeteeni tai jokin vastaava materiaali tai naiden materiaalien seos. Alusta 68 voidaan myos valmistaa kåyttåmållå useita tek-niikassa tunnettuja valmistusmenetelmiå. Alusta 68 voi esimerkiksi olla kudottu tai puristettu kåyttåmållå ruis-; 25 kutus- tai suulakepuristustekniikkaa. Tåmån keksinnon eråån suositun suoritusmuodon toisessa osassa 54 on kudottu nailonalusta 68, jossa toinen pinta 72 on kiinnitetty kiinnitysteipin 55 kiinnityspintaan 60 jollain sopivalla tavalla, kuten liimalla.

30 Kuten kuvioissa 3 ja 6 esitetåån, ulkonee alustan 68 ensimmåisestå pinnasta 70 useita tartuntaelementtejå 74. On todettu, ettå kun ensimmåiselle pinnalle 70 sijoi-tettujen tartuntaelementtien 74 tiheys kasvaa, kasvaa my5s kiinnitysvålineen 52 keståvyys kuorintavoimia vastaan. 35 Vaikka suurempaa tiheyttå yleenså toivotaan, ei tartunta- ø 921 44 18 elementtejå 74 kuitenkaan tule sijoittaa niin lahelle, ettå kuituelementtien 62 on vaikeaa kulkea påiden ylåpin-nan 80 ympåri alapintaan 82. Eråån suositun toisen osan tiheys on våhintaån 16 tartuntaelementtiå ja mieluummin 5 våhintaån 28 tartuntaelementtiå cm2 kohti.

Viitaten kuvioon 4 esitetåån suositun tartuntaele-mentin 74 joka kåsittåå varren 76 ja laajennetun paån 78, jossa on ylåpinta 80 ja alapinta 82. Tartuntaelementti on mieluummin sijoitettu alustaan nåhden varren 76 ja alustan 10 68 våliseen kulmaan "A", joka on 30 - 90° ja mieluummin 45 - 70°. On todettu, ettå kun tartuntaelementit 74 sijoite-taan sellaisiin kulmiin, kasvaa kiinnitysvålineen 52 kuo-rintavastus. Uskotaan, ettå sijoitettuna sellaisiin kulmiin pyrkivåt tartuntaelementit 74 muodostamaan suuremman 15 kuorintavastuksen, koska useampi kuituelementti 62 taipuu ylåpinnan 80 ympåri alapintaan 82 ja koska alapinta 82 on suunnattu olemaan låhella useampia kuituelementtejå 62, jolloin tarttuvien kuituelementtien 62 mahdollinen luku kasvaa. Vaikka kaikki tartuntaelementit 74 voidaan sijoit-20 taa johonkin kulmaan samassa tasossa, sijoitetaan tartuntaelementit 74 mieluummin mielivaltaisiin tasoihin, kuten kuvioissa 3 ja 6 esitetåån, jotta ne tarttuisivat tehok-kaammin kuituelementteihin 62 kaikissa suunnissa.

Kuviossa 6 esitetåån toisen osan 54 suosittu suori-25 tusmuoto. Erityisesti kuviossa 6 esitetåån ylåpinnan 80 olevan erityisen yståvållinen iholle verrattuna tavanomai-siin koukkutyyppisiin kiinnittimiin. Kuviossa 5 esitetåån tekniikassa hyvin tunnettu tavanomainen koukkutyyppinen kiinnitin. Kuten voidaan nåhdå, on koukkuosa muodostettu 30 leikkaamalla lankasilmukka kahdeksi osaksi, koukkuosaksi ja ei-toiminnalliseksi kårjeksi. Tåmå leikkuuprosessi jåt-tåå pyålletyn reunan koukun kumpaankin pååhån sekå kår-keen. Nåmå repivåt kåyttåjåå. Tåsså kåytettynå tarkoittaa kåsite "yleisesti kupera" kaarevaa pintaa, joka ulkonee 35 ulospåin alustan 68 ensimmåisestå pinnasta 70 pinnan suu- 921 44 19 rimmalla osalla. Sen vuoksi ovat paat 78, joissa on ylå-pinnat 80, jotka eivåt ole taysin kuperia sikali, ettå niisså on våhåisiå pinnan vaihteluita, loveuksia, uria tai koveria pintoja (esimerkiksi ruuvin kannan muoto), tåmån 5 keksinnon kåsitteen yleisesti kuperien pintojen piirisså. Sileå, yleisesti kupera ylåpinta 80 irmodostaa pinnan, joka helpommin taivuttaa kuituelementit 62 ylåpinnan 80 kehån ympåri alapintaan 82. Tåmån keksinnon suositussa suoritus-muodossa on ylåpinta mieluummin puolipallon tai sienen 10 muotoinen pinta, kuten kuvioissa 3, 4 ja 6 esitetåån.

Kussakin pååsså 78 on myos alapinta 82, joka ulot-tuu såteittåisesti ulospåin ainakin varren 76 kahdesta såteestå muodostaakseen pinnan, jolle kuituelementit 62 voivat tarttua. Sen vuoksi sopii alapinta 82 tarttumaan 15 ensimmåisen osan 53 yhteen tai useampaan kuituelementtiin 62 ja pitåmåån kuituelementit 62 kosketuksissa toiseen osaan 54, kunnes kåyttåjå kåyttåå riittåvån suurta kuorin-tavoimaa erottaakseen ensimmåisen ja toisen osan 53 ja 54. Vaikka alapinnan tulee olla vain pitkin varren 76 kahta 20 sådettå, ulottuu alapinta mieluummin såteittåisesti ulos påin varren 76 kustakin såteestå ympåri varren 76 koko kehåå muodostaakseen tartuntaelementin 74, joka tarttuu kuituelementteihin 62 kaikissa suunnissa. On todettu, ettå kiinnityselementin kuorimiskeståvyys kasvaa, kun ala-25 pinta 82 on sijoitettu koko varren 76 ympårille, koska kukin påå 78 tarttuu useampiin kuituelementteihin. Alapinnan muoto voi olla mikå tahansa, kuten taso tai kaareva pinta. Kaareva, kupera alapinta 82 on suosittu, koska se muodostaa suuremman pinnan tarttumaan mahdollisimman mo-30 neen kuituelementtiin 62.

Kuten kuviossa 4 esitetåån, on pååsså my5s ulko-nema "Z", joka måårittelee sen såteittåisen etåisyyden, jolla alapinta ulottuu varren 76 ulkopuolelle. Ulkoneman laajuus on todettu erityisen tårkeåksi muodostamaan kiin-35 nitysvåline 52, jonka kuorintavastus on haluttu. On to- 20 92144 dettu, ettå kun ulkoneman laajuus kasvaa, kasvaa myos kuo-rintavastus. Uskotaan, ettå ulkoneman laajuus verrattuna kuituelementtien 62 halkaisijaan mååråå miten monta kui-tuelementtiå 62 tai silmukka 64 voi tarttua kuhunkin påå-5 hån 78. Sen vuoksi on ulkoneman laajuuden suhde kuituelementtien 62 halkaisijaan erityisen tårkeå mååriteltåesså, onko kiinnitysvålineen 52 kuorintakeståvyys riittåvå. On todettu, ettå ulkoneman laajuuden suhteen kuituelementtien 62 halkaisijaan, kuitujen ulkonemasuhteen, tulee mieluum-10 min olla ainakin noin 2:1 ja vielå mieluummin ainakin noin 3:1, jotta kiinnitysvålineen 52 kuorintakeståvyys olisi haluttu. On selvåå, ettå tåsså selityksesså esitetyt suh-teet on laskettava kåyttåmållå ensimmåisen ja toisen element in 53 ja 54 mittojen keskiarvoja kåyttåen kustakin 15 osasta otettua edustavaa nåytettå.

My6s ulkoneman laajuudella verrattuna varren 76 halkaisijaan on merkitystå mååråttåesså kuorintakeståvyy-den mååråå. Ulkoneman laajuuden suhteen varren 76 halkaisijaan, varren ulkonemasuhteen, tulee olla ainakin noin 20 0,1:1 ja mieluummin noin 0,4:1.

Myos tarttumiselementin 74 kåytettåvisså oleva kor-keus verrattuna kuituelementtien 62 halkaisijaan on tårkeå kriteeri muodostettaessa kiinnitysvåline 52, jolla on haluttu kuorintakeståvyys. Kuten kuviossa 4 esitetåån, måå-25 råtåån tartuntaelementin 74 korkeus kohtisuorana mittana påån 78 alapinnan 82 alimmasta osasta alustaan 68, jota mittaa merkitåån kirjaimella "H". Uskotaan, ettå kun tartuntaelementin 74 korkeus kasvaa verrattuna kuituelementtien 62 halkaisijaan, suurenee myos kiinnitysvålineen 52 30 kuorintakeståvyys, mikå johtuu siitå, ettå alustan 68 ja alapinnan 82 vålillå voi liikkua useampia kuituelementtejå 62 ja tarttua alapintaan 82. Sen vuoksi on todettu, ettå tartuntaelementtien 74 suhteen kuituelementtien 62 halkaisijaan, korkeussuhteen, tulisi olla ainakin noin 5:1, 35 mieluummin noin 7:1.

«

II

21 92144

Tartuntaelementit 74 ovat mieluummin taipuisia ja kimmoisia, jotta kiinnitysvålineen 52 kuorintakeståvyys olisi parempi ja se olisi ystavållisempi iholle. Sopiva tartuntaelementti voidaan tehdå laajasta valikoimasta ma-5 teriaaleja, kuten nailonista, polypropyleenista, polyeste-ristå tai jostakin niiden yhdistelmåstå. Erityisen suosit-tu tartuntaelementti 74 on tehty polypropyleenista. Tar-tuntaelementtien 74 valmistukseen voidaan kåyttåå useita valmistusmenetelmiå. Tartuntaelementit 74 voidaan esimer-10 kiksi valaa tai låmpdmuovata. Suositut tartuntaelementit 74 on låmpGmuovattu altistamalla varren 76 paåt lammdnlSh-teelle, minkå jålkeen påå 78 muodostetaan sulattamalla varren 76 påå muodostamaan puolipallon muotoinen påå 78. Esimerkki sellaisesta låmpomuovausprosessista esitetåån 15 Naimerille 30.6.1964 myonnetysså US-patentissa 3 138 841.

Tåmån keksinnon tartuntaelementtien 74 esimerkki-suoritusmuoto kåsittåå sienenmuotoisen rakenteen, jossa on varsi 76, jonka korkeus on noin 0,47 mm ja halkaisija 0,25 mm. Tartuntaelementin 74 kokonaiskorkeus on noin 0,68 mm 20 ja paiden 78 keskikorkeus "H" alustan 68 ylåpuolelle on noin 0,37 mm. Påån 78 halkaisija mitattuna påån kannan poikki on noin 0,39 mm, niin ettå påån 78 ulkoneman laa-juus pitkin kutakin sådettå on noin 0,07 mm. Sen vuoksi, koska ensimmåisen osan 53 suosittujen kuituelementtien 62 25 halkaisija on 0,027 mm, on kiinnitysvålineen 52 kuitu-ulkonemasuhde noin 2,6:1, painosuhde noin 13,7:1 ja varren ulkonemasuhde noin 0,28:1.

Tåmån keksinnon tartuntaelementtien 74 erås muu esimerkki kåsittåå rakenteen, jossa alapinta ulottuu så-30 teittåisesti ulospåin kahdesta såteestå. Varren 76 paksuus on noin 0,25 mm. Tartuntaelementin 74 kokonaiskorkeus on noin 0,84 mm ja påiden 78 keskikorkeus "H" alustan 68 ylåpuolelle on noin 0,50 mm. Påån 78 halkaisija mitattuna påån alapinnan kautta on noin 0,63 mm, niin ettå påån ul-35 konemalaajuus pitkin kutakin sådettå on noin 0,19 mm. Sen • 22 92144 vuoksi on ensimmåisen osan 53 suosittujen kuituelementtien 62 halkaisija 0,027 mm, kiinnitysvålineen 52 kuitu-ulkone-masuhde on noin 7:1, korkeussuhde on noin 18:1 ja varren ulkonemasuhde on noin 0,73:1.

5 Toinen osa 54 voi kåsittåå jonkin hyvin tunnetun muodon, niin etta kertakåyttovaippaan 10 muodostuu sivu-sauma, joka on materiaalin kaistale tai tilkku. Kuten ku-vioissa 1 ja 2 esitetåån, on toinen osa 54 mieluummin si-joitettu kiinnitysteipille 55. Kiinnitysteippinå 55 voi-10 daan kayttåå mitå tahansa hyvin tunnettua muotoa ja raken-netta. Suosittu kiinnitysteippi on Y:n muotoinen, kuten yksityiskohtaisesti esitetåån K. B. Buellille 19.11.1974 mydnnetyssa US-patentissa 3 848 594 "Tape Fastening System for Disposable Diaper", joka oheistetaan viitemateriaali-15 na. Vaihtoehtoisesti suositut kiinnitysteipit selitetåån yksityiskohtaisesti H. R. Burkhardin ja K. B. Buellin 21.01.1986 jåttåmåsså rinnakkaisessa US-patenttihakemuk-sessa 821 100, "Disposable Diaper Having Wide Tapered Fastening Tapes", ja J. W. Toussantin ja Μ. H. Hassen 20 21.3.1986 jåttåmåsså US-patenttihakemuksessa 824 326 "Dis posable Diaper Having An Improved Side Closure", jotka kumpikin oheistetaan viitemateriaalina. Kuten kuviossa 1 esitetåån, on vaipan sekå ensimmåisellå ettå toisella pit-kittåissivulla 26 ja 28, vastaavasti, kiinnitysteippi 55.

* 25 Kuviossa 2 esitetysså suositussa kiinnitysteipisså 55 on valmistajan påå 56 ja kåyttåjån påå 58, jossa on kiinnityspinta 60. Valmistajan påå 56 on kiinnitysteipin 55 se påå, jonka vaipan 10 valmistaja kiinnittåå vaippaan 10, kun taas kåyttåjån påå 58 on kiinnitysteipin se påå, 30 jonka kåyttåjå kiinnittåå ensimmåiseen osaan 53 sovittaes-saan vaipan 10 kåyttåjålle. Valmistajan påå 56 on kiinni-tetty ensimmåiseen vyotåroosaan 42 ja sen jålkeen kun vaippa 10 on sovitettu kåyttåjån vyotåron ympårille, kiin-nitetåån kåyttåjån påån 58 tartuntapinta 60 ensimmåiseen 35 osaan 53, joka mieluummin sijaitsee toisella vyotårdosassa 921 44 23 44, niin ettå vaippa ympåroi kåyttåjån vydtårdå ja muodos-tuu sivusauma. Tartuntaelementit 74 ulottuvat kåyttåjån påån 58 kiinnityspinnasta 60, niin ettå tartuntaelementit 74 tulevat kosketukseen ensimmaisen osan 53 kuituelement-5 tien kanssa. Kiinnitysteipin 55 kiinnityspinta 60, joka minimoi kaiken mahdollisen kosketuksen kiinnitysvålineen 52 ja kåyttåjån ihon valillå, selitetåån Burkhardin ja Buellin aikaisemmin mainitussa US-patenttihakemuksessa 821 100.

10 Kåytdsså puetaan vaippa 10 kåyttåjålle sijoitta- malla ensimmåinen vyotaroosa 42 kåyttåjån selån alle ja vetåmållå vaipan 10 loppuosa kåyttåjån jalkojen våliin, niin ettå toinen vyotåroosa 44 sijoittuu kåyttåjån etupuo-len poikki. Kiinnitysteipin 55 kåyttåjån pååt 58 kiinnite-15 tåån sitten toisen vyotåroosan 44 ulkopinnalla olevaan en-simmåiseen osaan 53, niin ettå toinen osa 54, joka on si-joitettu kiinnitysteippien 55 kiinnityspinnalle 60, tart-tuu ensimmåiseen osaan 53 muodostaakseen sivusauman.

Kiinnitysvålineen 52 leikkausrasituskeståvyys on 20 mitta, joka ilmoittaa, miten kiinnitysvåline pystyy kestå-måån voimat, jotka saavat aikaan leikkausrasituksen ja eståmåån siten ensimmåistå osaa 53 ja toista osaa 54 ir-toamaan toisistaan kåyton aikana. Kiinnitysvålineen 52 leikkauskeståvyys voidaan mååråtå jollain menetelmållå, • 25 joka mittaa voiman, joka tarvitaan aloittamaan liikkeen ensimmåisen ja toisen osan 53 ja 54 vålillå kosketuspai-neella 17 gramraaa/cm2. Sopiva menetelmå esitetåfin yksi-tyiskohtaisemmin edellåmainitussa Toussantin ja Hassen US-patenttihakemuksessa 842 326.

30 Kiinnitysvålineen 52 kuorintakeståvyys on mitta siitå, miten kiinnitysvåline 52 pystyy keståmåån kuorinta-voimia ja siten eståmåån ensimmåistå ja toista vydtåroosaa 42 ja 44 eroamasta tai sallimasta ensimmåistå osaa 53 eroamasta toisesta osasta 54 niiden ollessa kosketuksessa. 35 Kiinnitysvålineen 52 kuorintakeståvyys voidaan mååråtå kåyttåmållå jotain menetelmåå, joka mittaa voiman, joka 921 44 24 tarvitaan kuorimaan toinen osa 54 ensimmåiseltå osalta 53 noin 2 kg:n kosketuspuristuksessa. Kiinnitysvålineen 52 kuorintavoiman måårååmiseksi kåytettiin hyvin tuloksin seuraavaa menetelmåå. Ensimmåisestå osasta 53 tehtiin en-5 simmåinen nåyte ja toisesta osasta 54 tehtiin toinen nåy-te. Kumpikin nåyte saattoi olla 2,5 cm koneen poikkisuun-nassa ja riittåvån pitkå konesuunnassa, jotta tarvittava koe voitiin suorittaa.

Ensimmåinen nåyte kiinnitetaan 135° testikiinnitti-10 meen, niin ettå kuituelementit 62 ovat poispåin paneelis-ta. Toinen nayte asetetaan ensimmåisen naytteen paålle, joka on valmisteltu edellisesså vaiheessa. Toinen nayte keskitetåån ensimmåiselle nåytteelle ensimmåisen naytteen pituusmitan suunnassa. Toinen nayte rullataan vålittomåsti 15 pitkin sen pituutta yhdellå syotollå kumpaankin suuntaan 2 kg:n mekaanisella rullalla vaipan kåyttotilanteen sa-maistamiseksi. Toisiinsa liittyneisiin nåytteisiin kohdis-tetaan sitten kuorintavoima pitkin 135° kulmaa ja kåyte-tåån keskiarvoa neljåstå suurimmasta huippuvoima-arvosta 20 måårittelemåån voima, joka tarvitaan kuorimaan ensimmåinen nåyte toisesta nåytteestå ja joka on kiinnitysvålineen 52 kuorintakeståvyys. Kuorintavoima voidaan kohdistaa ja mi-tata kåyttåmållå jotain menetelmåå ja laitetta, jonka tek-niikkaan perehtyneet tuntevat. On kuitenkin todettu, ettå 25 kiinnitysvålineen 52 kuorintavoima voidaan helposti måårå-tå kåyttåmållå sentyyppistå vetojånnityskoestinta, jota valmistaa Instron Corporation Cantonissa, Massachusettissa ja markkinoi sitå kauppanimellå Instron 1101-TM, 1102-TMS 1122 ja 1130.

30 Vaikka onkin selitetty tåmån keksinndn eråitå ni- menomaisia suoritusmuotoja, on tekniikkaan perehtyneelle selvåå, ettå voidaan tehdå erilaisia muita muutoksia ja muunnoksia poikkeamatta keksinnon hengestå ja piiristå. Sen vuoksi on tarkoituksena kattaa oheisissa patenttivaa-35 timuksissa kaikki sellaiset muutokset ja muunnokset, jotka kuuluvat keksinndn piiriin.

Claims (9)

25 92144

1. Kertakåyttovaippa (10), joka kåsittåå nestettå låpåisevån ylåkerroksen (12), nestettå låpåisemåttomån 5 takakerroksen (16), joka on kiinnitetty mainittuun ylåker-rokseen, nesteiden imemistå vårten tarkoitetun imukykyisen sisuksen (14), joka on suljettu mainitun ylåkerroksen ja mainitun takakerroksen våliin, pitkittåisen reunaosan (50) IShellå kertakåyttovaipan kumpaakin pitkittåissivua (26, 10 28), kumpaankin mainituista pitkittåisreunaosista (50) toiminnallisesti liittyvån elastisen osan (18), kertakåyttovaipan yhdesså pååsså (22) olevan ensimmåisen vyOtåro-osan (42), kertakåyttovaipan vastakkaisessa pååsså (24) olevan toisen vyotfirdosan (44) sekå kiinnitysvålineen (52) 15 ensimmåisen ja toisen vyotårOosan pitåmiseksi limittåin kåytOn aikana, tunnettu siitå, ettå mainittu kiinnitysvåline (52) kåsittåå ensimmåisen osan (53), joka kåsittåå useita kuituelementtejå (62, 64), ja toisen osan (54), joka voidaan kiinnittåå ensimmåisen osan kuituele-20 mentteihin, joka toinen osa kåsittåå alustan (68), joka on mieluummin taipuisa ja jossa on ensimmåinen pinta (70) ja toinen pinta (72), sekå useita liitoselementtejå (74), jotka ulottuvat alustan ensimmåisestå pinnasta, kunkin liitoselementin kåsittåesså yhdestå pååståån alustaan tue-25 tun varren (76) ja laajennetun påån (78), joka on sijoi-tettu mainitun varren pååhån vastapååtå alustaa, jonka påån ylåpinta (80) on sileå, yleisesti kupera, mieluummin puolipallon muotoinen ja jonka alapinta (82) ulottuu så-teittåisesti ulospåin mainitusta varresta pitkin mainitun 30 varren ainakin kahta, mieluummin kutakin, sådettå, mainitun ylåpinnan kehåån (84), mainitun alapinnan ollessa so-piva tarttumaan ainakin yhteen mainituista kuituelemen-teistå, ja ettå kiinnitysvålineen (52) kuituylityssuhde on våhintåån 2:1, mieluummin 3:1, ja korkeussuhde on ainakin 35 noin 5:1, mieluummin 7:1. 26 92144

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kertakåyttovaip-pa (20), tunne t t u siitå, ettå kiinnitysvåline (52) kåsittåå lisåksi kiinnitysteipin (55), joka on kiinnitet-ty vaipan kumpaankin pitkittåissivuun (26, 28) mainitulla 5 ensimmåisellå vyotåroalueella (42), joissa kussakin kiin-nitysteipisså (55) on valmistajan ja kåyttåjån påå (56 ja 58) ja joissa mainittu toinen osa on sijoitettu kunkin kiinnitysteipin (55) kåyttajån påålle (58).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kertakåyt-10 tåvaippa (10), tunnettu siitå, ettå ensimmåinen osa (53) on kiinnitetty toisen vyotårOosan (44) ulkosivuun ja toinen osa (54) on kiinnitetty ensimmåisen vyotåråosan (42) kummankin puolen sisåån.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 15 kertakåyttfivaippa (10), tunnettu siitå, ettå mai- nitut liitoselementit (74) on sijoitettu mainitun alustan (68) suhteen kulmaan 30 - 90°, mieluummin kulmaan 45 - 75° .

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 20 kertakåyttdvaippa (10), tunnettu siitå, ettå kiinnitysvålineen (52) varren (76) ulkonemasuhde on aina-kin noin 0,1:1.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kertakåyttovaippa (10), tunnettu siitå, ettå påån • 25 (78) alapinta (82) on kaareva.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kertakåyttovaippa (10), tunnettu siitå, ettå mai-nitut liitoselementit (74) on sijoitettu mainitulle alus-talle (68) tiheydellå, joka on ainakin 16 liitoselementtiå 30 cm2 kohti.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kertakåyttovaippa (10), tunnettu siitå, ettå mai-nitut liitoselementit (74) kåsittåvåt polypropyleeniå.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 35 kertakåyttovaippa (10), tunnettu siitå, ettå kiin nitysvåline (52) keståå ainakin 200 gramman kuorintavoi-mat. li 921 44 27