FI88254B - Engaongsbloeja - Google Patents

Description

1 88254

Kertavaippa Tämä keksintö koskee kertavaippaa, joka käsittää nestettä läpäisevän pintakerroksen, nestettä läpäisemättö-5 män takapinnan, mainitun takapinnan ollessa kiinnitetty mainittuun pintakerrokseen, imuosan nesteen imemistä varten mainitun imuosan ollessa sijoitettu mainitun pintakerroksen ja mainitun takapinnan väliin, pituussuuntaiset reunaosat kertavaipan molempien pitkittäissivujen kohdal-10 la, jousto-osat, jotka liittyvät toiminnallisesti molempiin mainittuihin pituussuuntaisiin reunaosiin, ensimmäisen ja toisen vyötäröosan kertavaipan vastakkaisissa päissä, mainittujen vyötäröosien käsittäessä pitkittäisesti ulottuvat reunat, mainitun toisen vyötäröosan käsittäessä 15 tällöin ensimmäisen pinnan ja toisen pinnan, mainittujen pintojen käsittäessä ne toisen vyötäröosan osat joita ensimmäinen vyötäröosa peittää vaipan ollessa kiinnitetty käyttäjän vyötärölle, ulomman kiinnitysosan, mainitun ensimmäisen vyötäröosan ja mainitun toisen vyötäröosan pitä-20 miseksi limitettyinä keskenään, ainakin osan mainitusta ulommasta kiinnitysosasta ollessa kertavaipan vastaavan pitkittäissivun kohdalla.

Kertavaipat ovat yleisesti tunnettuja tuotteita, joita käytetään vauvoilla ja virtsan- ja ulosteenpidätys-25 kyvyttömyyttä potevilla aikuisilla. Kertavaippoja pidetään vartalon alaosan ympärillä ja niiden tehtävänä on imeä ja pidättää virtsaa ja ulosteita sekä estää tällöin virtsaa ja ulosteita likaamasta ja kostuttamasta tai muuten vahingoittamasta vaipan käyttäjään koskettavia esineitä (esi-. . 30 merkiksi alusvaatteita, vuodevaatteita ynnä muita).

Kertavaipoissa on yleensä aina sama perusrakenne, joka käsittää imukykyisen sisäosan, joka on sijoitettu vaipan käyttäjään koskettavan, nestettä läpäisevän pinta-. kerroksen ja nestettä läpäisemättömän takapinnan väliin.

; 35 Aikaisemmat rakenteet käsittävät luonnollisesti monia eri- 2 88254 laisia muunnelmia ja osia perusrakenteeseen kuuluvan pintakerroksen, takapinnan ja imukykyisen sisäosan lisäksi. Kertavaippojen käyttötehoa on parannettu esimerkiksi lisäämällä jousto-osa kertavaipan niihin osiin, jotka kos-5 kettavat vaipan käyttäjän reisiin, jolloin vaippaa käytettäessä saadaan joustavat jalka-aukot.

Joustavat jalka-aukot käsittävää kertavaippaa käytettäessä vaippa pannaan paikalleen ja kiinnitetään käyttäjän vyötärön kohdalle, jolloin vaippaan saadaan sivu-10 kiinnitys. Kun vaippa kiinnitetään paikalleen, sen etummaisen ja takimmaisen vyötäröosan on tavallisesti limityttävä toisiinsa. Vaipan ollessa paikallaan sen käyttäjän liikkeet ja jalka-aukkojen kohdalla olevien jousto-osien kohdistamat voimat pyrkivät siirtämään limitysrakenteen 15 muodostavaa etummaista ja takimmaista vyötäröosaa. Toisin sanoen etummaiseen ja takimmaiseen vyötäröosaan kohdistuu sellaisia voimia, jotka pyrkivät siirtämään niitä toisiinsa nähden sellaiseen asentoon, joka poikkeaa niiden alkuperäisestä kiinnitysasennosta. Jos tällaista siirtymistä 20 ei rajoiteta, vaipan istuvuus- ja pidätysominaisuudet tulevat huonommiksi sitä käytettäessä.

Kertavaipan kiinnittämiseksi sen käyttäjän vyötärön ympärille on tehty lukuisia ehdotuksia. Esimerkiksi US-patentissa nro 3 848 594/K. B. Buell/19. marraskuuta 1974 25 julkistetaan teippikiinnitysjärjestelmä sellaisen sivu-kiinnitysrakenteen muodostamiseksi kertavaippoihin, jossa on parannettu valmistajan liitos (toisin sanoen vaipan valmistajan suorittama vaipan ja kiinnitysteipin välinen kiinnitys). US-patentissa 3 359 980/C. L. Rosenblatt/26. 30 joulukuuta 1967 ja US-patentissa 3 638 651/D. Torr/1. helmikuuta 1972 julkistetaan vaipat, joissa sivukiinnitys saadaan aikaan vaipan toisiinsa limittyvillä osilla. Muita sivukiinnitysrakenteita selostetaan US-patentissa 3 776 232/C. H. Schaar/4. joulukuuta 1973 ja US-patentissa 35 4 122 522/F. Tedford/31. lokakuuta 1978. Sekä Tedfordin 3 88254 että Schaarin patentit koskevat sivukiinnitysrakenteen parantamista kiinnittämällä etummainen ja takimmainen vyö-täröosa toisiinsa suhteellisen suurella alueella. Tähän päästään Schaarin patentissa käyttämällä kahta kiinnitys-5 rakennetta, kun taas Tedfordin patentissa käytetään yhtä kiinnitysrakennetta, joka peittää suhteellisen suuren alueen.

Mikään edellä mainituista patenteista ei koske nimenomaan joustavia jalka-aukkoja käsittäviä kertavaippoja 10 eikä niitä erityisongelmia, jotka liittyvät tällaisten vaippojen hyvän istuvuuden takaamiseen. US-patentti 4 253 461/D. L. Strickland ynnä muut/3. maaliskuuta 1981 koskee sellaista kertakäyttövaippaa, jossa on joustavat jalka-aukot ja jolla saadaan parannettu sivukiinnitysra-15 kenne järjestämällä erilliset kiinnitysosat vyötärön ja reisien kohdalle.

Aikaisemmissa vaipoissa ei ole kuitenkaan käsiteltävän keksinnön mukaisia rakennepiirteitä, jotka koskevat ulomman kiinnitysosan ja sisemmän kiinnitysosan käsittävää 20 parannettua sivukiinnitysrakennetta, joka estää etummaisen ja takimmaisen vyötäröosan keskinäisen liikkeen.

Käsiteltävän keksinnön eräänä tavoitteena onkin saada aikaan joustavat jalka-aukot käsittävää kertavaippaa varten parannettu sivukiinnitysrakenne.

25 Keksinnön toisena tavoitteena on saada aikaan sel lainen parannettu sivukiinnitysrakenne, jonka avulla vaippa pysyy sitä käytettäessä paikallaan vyötärön ja joustavien jalka-aukkojen kohdalla.

Lisäksi keksinnön tavoitteena on saada aikaan sel-: 30 lainen joustavat jalka-aukot käsittävä kertavaippa, jolla on parannetut virtsan- ja ulosteenpidätysominaisuudet.

Keksinnön nämä ja myös sen muut tavoitteet käyvät lähemmin selville seuraavasta selostuksesta ja siihen liittyvistä oheisista piirustuksista.

Λ 88254 4

Keksinnön mukaiselle joustavat jalka-aukot käsittävälle kertavaipalle on tunnusomaista, että vaippa lisäksi käsittää sisemmät kiinnitysosat vastaavien ensimmäisten ja toisten limittäisten vyötäröosien välisten leikkausvoimien 5 vastustamiseksi, jokaisen mainitun kiinnitysosan ollessa sijoitettuna sitä vastaavan pinnan lähistölle kiinnitys-laitteen päämitan ollessa suuntautunut yhdensuuntaisesti pitkittäisesti ulottuvien vyötäröosien reunojen kanssa. Osa tällaisten vaippojen jalka-aukoissa käytettävien jous-10 to-osien muodostamasta puristusvoimasta kohdistuu vaipan vyötäröosaan. Nämä voimat pyrkivät yhdessä vaipan käyttäjän liikkeiden kanssa siirtämään vaipan etummaista ja takimmaista vyötäröosaa. Siirtyminen tarkoittaa tässä käytettynä etummaisen ja takimmaisen vyötäröosan keskinäistä 15 liikkumista pois siitä asennosta, johon ne tulevat, kun vaippa pannaan alunperin paikalleen. Vaipan osien keskinäisen liikkeen aikana vaipan kiinnitys sen käyttäjän reisien ja vyötärön ympärillä tulee tällöin löysemmäksi, niin että vaipan pidätyskyky laskee.

20 Käsiteltävän keksinnön mukainen kertavaippa on va rustettu ulommalla kiinnitysosalla ja sisemmällä kiinni-tysosalla. Kun joustava kertavaippa sijoitetaan vyötärön ympärille, vaipan vyötäröosat pannaan limittäin. Ulompi kiinnitysosa kiinnittää vyötäröosien limittyvät osat toi-25 siinsa ja pitää ne kiinni toisissaan. Sisempi kiinnitysosa rajoittaa ja mieluimmin estää limittyvien osien siirtymisen ja pitää vaipan tällöin hyvin paikallaan sen käyttäjän reisien ja vyötärön ympärillä. Tällaisella kertavaipalla on aikaisempiin vaipparakenteisiin verrattuna tämän vuoksi 30 paremmat virtsan- ja ulosteenpidätysominaisuudet.

Ulompi kiinnityslaite estää limittyvien vyötäröosien irtoamisen toisistaan. Ulomman kiinnityslaitteen onkin tästä johtuen kestettävä vaippaa käytettäessä esiintyvät veto- ja irrotusvoimat. Kertavaipparakenteista jo ennes-35 tään tunnetut liimateipit soveltuvat hyvin ulommaksi kiinni tysosaksi.

5 88254

Sisemmän kiinnitysosan muoto voi vaihdella. Sisem-pänä kiinnitysosana voidaan käyttää mitä tahansa sellaista osaa, joka rajoittaa ja mieluimmin estää vaipan vyötärö-osan limittyvien osien keskinäisen siirtymisen. Sisempänä 5 kiinnitysosana voi olla esimerkiksi alue, joka on peitetty liimalla, niin että vaipan vyötäröosien ollessa limittäin ne tarttuvat kiinni toisiinsa. Sisempi kiinnitysosa voi vaihtoehtoisesti käsittää toisessa vyötäröosassa sellaisen alueen, joka joutuessaan kosketukseen toisen limittyvän 10 vyötäröosan kanssa liittyy siihen mekaanisesti. Lisäksi sisempi kiinnitysosa voi olla sellaista tyyppiä, että se on joko passiivinen (toisin sanoen se ei edellytä vaipan kiinnittäjältä mitään erikoistoimintoa) tai aktiivinen (toisien sanoen se vaatii vaipan kiinnittäjän suorittamaan 15 tietyn toiminnon sisemmän kiinnitysosan kiinnipitämiseksi ).

Muut keksinnön mukaiselle kertavaipalle tunnusomaiset piirteet on esitetty epäitsenäisissä vaatimuksissa 2-9. Erästä edullista keksinnönmukaista suoritusmuotoa 20 selostetaan seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin kuvioihin.

Kuvio 1 on osittain aukaistu perspektiivikuva käsiteltävän keksinnön mukaisesta joustavasta kertavaipasta.

;: Kuvio 2 on osittain aukaistu perspektiivikuva ja 25 esittää kuvion 1 kertavaippaa siinä muodossa, jossa se on sitä käytettäessä.

Piirustuksissa esitetään käsiteltävän keksinnön suositettava rakenne käytettäessä sitä vauvalle tarkoitettuna kertavaippana. Tässä käytettynä termi "kertavaippa" 30 tarkoittaa yleensä vauvoilla tai virtsan- tai ulosteenpi-dätyskyvyttömyyttä potevilla aikuisilla käytettävää vaippaa, joka pannaan jalkojen väliin ja kiinnitetään käyttäjän vyötärön ympärille ja joka on tarkoitettu hävitettäväksi yhden käyttökerran jälkeen (toisin sanoen se ei ole 35 tarkoitettu pestäväksi tai muulla tavoin puhdistettavaksi ja käytettäväksi sitten uudelleen).

6 88254

Kuvio 1 on osittain aukaistu perspektiivikuva käsiteltävän keksinnön mukaisesta kertavaipasta 10 ennen sen taittamista ja panemista paikalleen. Kuten kuviosta 1 voidaan nähdä, suositettava vaippa 10 käsittää pääosina nes-5 tettä läpäisevän pintakerroksen 12, imuosan 14, nestettä läpäisemättömän takapinnan 16 ja jousto-osan 18. Vaikka pintakerros 12, imuosa 14, nestettä läpäisemätön takapinta 16 ja jousto-osa 18 voidaankin yhdistää lukuisiksi yleisesti tunnetuiksi rakennemuodoiksi, erästä kertavaipan 10 suositettavaa rakennemuotoa selostetaan yleisesti US-pa-tentissa 3 860 003, jonka nimenä on "Contractable Side Portions for Disposable Diaper" (Kertavaipan kokoonpuristuvat sivuosat) ja joka on myönnetty K. B. Buellille 14. tammikuuta 1975 ja sisältyy tähän viitteenä.

15 Kuviot 1 ja 2 esittävät suositettavaa rakennetta kertavaipasta 10, jossa pintakerros 12 ja takapinta 16 ovat yhtä suuria ja jossa näiden osien pituus ja leveys ovat yleensä suurempia kuin imuosassa 14. Pintakerros 12 on pantu takapinnan 16 päälle, jolloin muodostuu vaipan 10 20 kehä 20. Kehä 20 rajaa tällöin ulkokehän tai toisin sanoen vaipan 10 ulkomitat. Kehä 20 käsittää ensimmäisen pään 22, toisen pään 24, ensimmäisen pitkän sivun 26 ja toisen pitkän sivun 28.

Pintakerros 12 voidaan kiinnittää takapintaan 16 25 millä tahansa vaippateollisuudessa yleisesti tunnetulla ja tähän tarkoitukseen sopivalla tavalla. Eräässä suositettavassa rakenteessa lukuisia pituussuuntaisia liimaraitoja 30, jotka ovat kuumasulateliimaa, on muodostettu takapinnan 16 koko pituudelle pääasiassa yhdensuuntaisina taka-30 pinnan 16 pituussuuntaisen keskiviivan kanssa. Pituussuuntaisten liimaraitojen 30 tehtävänä on kiinnittää pintakerros 12 takapintaan 16 niissä kohdissa, joissa nämä kolme rakenneosaa tulevat yhteen. Pintakerroksen 12, takapinnan 16 ja pituussuuntaisten liimaraitojen 30 yhtymäkohtien 35 koko ja sijainti riippuvat pituussuuntaisten liimaraitojen 7 38254 30 keskinäisestä etäisyydestä ja siitä pituudesta, jonka verran pintakerros 12 ja takapinta 16 tulevat imuosan 14 ulkopuolelle. Pituussuuntaisten liimaraitojen 30 lukumäärän ja niiden välisen etäisyyden tulisi olla riittävän 5 suuri, niin että pintakerros 12 saadaan kiinnittymään takapintaan 16 kehän 20 ja imuosan 14 reunan välissä.

Kuumasulateliimaa, jota voidaan käyttää pituussuuntaisina liimaraitoina, valmistaa Eastman Chemical Products Company, Kingsport, Tennessee ja sitä markkinoidaan tava-10 ramerkkinä Eastobond A-3. On huomattava, että edellä selostettu tapa, jolla pintakerros 12 kiinnitetään takapintaan 16, saa aikaan pintakerroksen 12 kiinnittymisen takapintaan 16 jaksottaisesti ensimmäistä ja toista päätä 22 ja 24 pitkin. Imuosa 14 jää tällöin pintakerroksen 12 ja 15 takapinnan 16 väliin. Tyydyttäviin tuloksiin päästään luonnollisesti myös käyttämällä monia muita vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla pintakerros 12 kiinnitetään takapintaan 16. Pintakerros 12 voidaan kiinnittää takapintaan 16 esimerkiksi suoraan kuviossa 1 esitetyllä tavalla. Näin 20 ollen pintakerroksen kiinnittämiseen takapintaan 16 voidaan käyttää sopivaa väliosaa.

Vaipassa 10 on ensimmäinen ja toinen vyötäröosa 42 ja 44, jotka suuntautuvat vastaavasti vaipan kehän 20 ensimmäisestä päästä 22 ja toisesta päästä 24 vaipan 10 si-25 vukeskiviivaa 31 päin sellaisena pituutena, joka on noin 1/5 - 1/3 vaipan pituudesta. Vyötäröosat 42 ja 44 käsittävät vaipan 10 ne osat, jotka ovat vaippaa käytettäessä vyötärön ympärillä. Haaraosa 46 on ensimmäisen ja toisen vyötäröosan 42 ja 44 välissä oleva vaipan 10 osa ja käsit-... 30 tää tällöin vaipan 10 sen osan, joka pannaan vaipan käyttäjän jalkojen väliin ja peittää vartalon alaosan. Ensim-. . mäiseen ja toiseen vyötäröosaan 42 ja 44, on muotoiltu pitkittäisesti ulottuvat reunat 45 ja 47, jotka on vastaavasti sovitettu yhdensuuntaisesti pitkittäisen keskilinjan ·.'·.! 35 70 suhteen.

8 88254

Imuosa 14 voi olla mikä tahansa sellainen osa, joka puristuu kokoon, mukautuu vartaloon eikä ärsytä ihoa ja joka pystyy imemään ja pidättämään nestettä. Suositettavassa imuosassa 14 on etupinta 32 ja toinen sitä vastapää-5 tä oleva pinta 34 sekä imukerros 36 ja vastaavasti ensimmäinen ja toinen kudoskerros 38 ja 40. Ensimmäinen ja toinen kudoskerros 38 ja 40 ovat imukerroksen 36 pääpintojen päällä ja muodostavat imuosan 14 ensimmäisen ja toisen keskenään vastakkaisen pinnan 32 ja 34.

10 Imukerros 36 on tarkoitettu imemään ja sisältämään nestettä ja se voidaan valmistaa monina eri kokoina ja ra-kennemuotoina (esimerkiksi suorakaiteena, tiimalasin muotoisena ja niin edelleen) ja monista erilaisista nestettä imevistä materiaaleista, joita käytetään yleisesti kerta-15 vaipoissa, esimerkiksi hienonnetusta puuhiokkeesta, jota nimitetään yleisesti ilmahuovaksi. Imukerroksen 36 valmistamiseen voidaan käyttää myös muita nestettä imeviä materiaaleja, esimerkiksi useita kerroksia krepattua selluloo-savanua, imukykyistä geelinmuodostusainetta, imukykyisiä 20 vaahtoja tai sieniä tai muuta vastaavaa materiaalia tai materiaaliyhdistelmää. Imukerroksen 36 kokonaisimukyvyn pitäisi kuitenkin vastata rakenteen nestekuormitusta ker-tavaipalla 10 tarkoitetussa käytössä. Lisäksi imukerroksen 36 kokoa ja imukykyä voidaan muuttaa sitä valmistettaessa 25 niin, että vaipat sopivat imukykynsä puolesta erilaisille käyttäjille, niin vauvoille kuin aikuisillekin.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä suositettavassa vaipassa 10 on tiimalasin muotoinen imukerros ja vaippa on tarkoitettu vauvoille, joiden paino on noin 5 kg - noin 12 30 kg. Imukerros 36 on ilmahuopaosa, joka on noin 16" (41 cm) pitkä pitkittäiskeskiviivalta mitattuna, noin 12" (32 cm) leveä ensimmäisessä ja toisessa päässä 22 ja 24 ja noin 4" (10 cm) leveä haaraosan 46 kapeimmassa kohdassa. Imukerroksen 36 muodostavan ilmahuovan imukyky riittää imemään 35 ja pidättämään noin 8 g - noin 16 g vettä imukerroksen 9 88254 yhtä grammaa kohden. Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä suositettavassa rakenteessa käytetty ilmahuopa painaa siis noin 30 g - noin 56 g ja on vahvuudeltaan suunnilleen yhtenäinen. Kuitenkin on huomattava, että imukerroksen 36 kokoa, 5 muotoa, rakennetta ja kokonaisimukykyä voidaan muuttaa niin, että se sopii vauvoille ja aikuisille tarkoitettuihin erilaisiin vaippoihin. Sen vuoksi imukerroksen 36 mittoja, muotoa ja rakennetta muutetaan (imukerros 36 voi olla esimerkiksi vahvuudeltaan erilainen, tai sen nesteen-10 pidätysaste voi olla erilainen tai siinä voi olla imuky-kyisiä geelinmuodostusmateriaaleja).

Ensimmäinen ja toinen kudoskerros 38 ja 40 on tarkoitettu parantamaan imuosan 14 vetolujuutta ja vähentämään imukerroksen 36 taipumusta revetä, paakkuuntua tai 15 muodostua palloiksi, kun se kostuu. Ensimmäinen ja toinen kudoskerros 38 ja 40 parantavat myös nesteiden sivusuun-taista imeytymistä, jolloin neste saadaan jakautumaan tasaisemmin imukerrokseen 36. Vaikka ensimmäisen ja toisen kudoskerroksen 38 ja 40 valmistukseen voidaankin käyttää 20 monia erilaisia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä, tyydyttäviin tuloksiin on päästy käyttämällä sellaisia pape- 2 rikudosarkkeja, joiden peruspaino on noin 16 g/m ja joi- 3 2 den ilmanläpäisevyys on noin 30 m /min/m vedenpaineen alenemisen ollessa 0,5" (13 mm). Vaikka ensimmäinen ja 25 toinen kudoskerros 38 ja 40 ovat mieluimmin yhtä pitkiä imukerroksen 36 kanssa, ne voivat olla myös kooltaan ja muodoltaan erilaisia tai ne voidaan jättää kokonaan pois.

Imuosa 14 on pantu takapinnan 16 päälle ja se on mieluimmin kiinnitetty siihen jollakin vaippateollisuudes-• 30 sa yleisesti tunnetulla menetelmällä. Imuosa 14 voidaan kiinnittää takapintaan 16 esimerkiksi tasaisella, yhtäjaksoisella liimakerroksella, liimakerroskuviona tai liima-raita- tai liimapisteryhmänä. Kuvioiden 1 ja 2 esittämässä suositettavassa rakenteessa käytetään pituussuuntaisia - 35 liimakaistoja 30 imuosan 14 kiinnittämiseksi takapintaan 16.

88254 ίο

Takapinta 16 on nestettä läpäisemätön ja estää sen, ettei imuosan 14 imemä neste kostuta alusvaatteita, päällysvaatteita, vuodevaatteita tai muita kertavaipan 10 käyttäjään koskettavia esineitä. Takapinta 16 on mieluim-5 min polyeteenikelmua, jonka vahvuus on noin 0,0005" - noin 0,002" (noin 0,012 mm - noin 0,051 mm), vaikka myös muita joustavia ja nestettä läpäisemättömiä materiaaleja voidaan käyttää. Tässä käytettynä termi "joustava" tarkoittaa sellaisia materiaaleja, jotka ovat taipuisia ja mukautuvat 10 helposti kehon muotoon. Monsanto Chemical Company valmistaa tähän tarkoitukseen sopivaa polyeteenikelmua ja markkinoi sitä kelmuna nro 8020. Takapinta 16 on mieluimmin kohokuvioitu ja/tai käsitelty himmeäksi, jolloin se muistuttaa enemmän kangasta. Lisäksi takapinnassa 16 voi olla 15 kanavia, niin että höyryt pääsevät poistumaan imuosasta 14, mutta neste ei pääse kuitenkaan ulos takapinnan 16 läpi.

Eräässä suositettavassa rakenteessa takapinta 16 on lähinnä tiimalasin muotoinen ja ulottuu imukerroksen 36 20 yli ainakin noin 0,5" (noin 1,3 cm) vaipan koko kehän 20 pituudella. Reunaosa 48 on vaipan kehän 20 ja imukerroksen 36 reunan välissä oleva vaipan 10 osa ja käsittää pituussuuntaiset reunaosat 50 ensimmäisen ja toisen pitkittäis-sivun 26 ja 28 kohdalla haaraosassa 46.

25 Pintakerros 12 on joustava ja pehmeä, se ei ärsytä vaipan 10 käyttäjän ihoa ja estää vaipan 10 käyttäjän ja imuosan 14 välisen kosketuksen. Lisäksi pintakerros 12 läpäisee nestettä ja päästää sen menemään helposti koko kerroksen läpi. Sopiva pintakerros 12 voidaan valmistaa mo-30 nista erilaisista materiaaleista, esimerkiksi luonnonkuiduista (puu- tai puuvillakuiduista), synteettisistä kuiduista (esimerkiksi polyesteristä, polyeteenistä, polypropeenista) tai niiden yhdistelmästä. Pintakerros 12 voi olla vaihtoehtoisesti myös vaahtomateriaalia, esimerkiksi 35 verkkovaahtomateriaalia, joka tunnetaan hyvin vaippateol-lisuudessa, tai se voidaan valmistaa muista samoin alalla hyvin tunnetuista muotokelmuista.

1λ 88254

Pintakerroksen 12 valmistukseen voidaan käyttää monia erilaisia menetelmiä. Pintakerros 12 voi olla esimerkiksi kudottu, ei-kudottu, kiertämällä valmistettu, karstattu tai vastaavaa rakennetta. Suositettava pinta-5 kerros 12 on karstattu ja lämpösidottu ei-kudottujen kankaiden asiantuntijoiden hyvin tuntemalla menetelmällä. Pintakerros 12 painaa mieluimmin noin 18 g - noin 25 grammaa neliöjaardi, sen pienin kuivavetolujuus on ainakin noin 400 g/cm koneen suunnassa ja märkävetolujuus ainakin 10 noin 55 g/cm koneen poikittaissuunnassa.

Jousto-osat 18 on kiinnitetty vaipan 10 molempiin pitkittäisreunaosiin 50 niin, että ne vetävät vaipan 10 sen käyttäjän reisiä vasten ja pitävät sen tässä asennossa. Vaippaa 10 käytettäessä siinä on näin ollen joustavat 15 jalka-aukot. Vaikka tämä rakenne voidaankin saada aikaan monella eri tavalla, kuten vaippateollisuudessa hyvin tiedetään, nimenomaan suositettavaa vaipparakennetta, jossa on joustonauhat, selostetaan yksityiskohtaisesti edellä mainitussa US-patentissa 3 860 003. Lisäksi joustavat jal-20 kanauhat käsittävän kertavaipan valmistukseen sopivaa menetelmää ja laitetta selostetaan US-patentissa 4 081 301, jonka nimenä on "Method and Apparatus for Continuously Attaching Discrete, Stretched Elastic Strands to Predetermined Isolated Portions of Disposable Absorbent 25 Products" (Menetelmä ja laite erillisten, venytettyjen joustonauhojen kiinnittämiseksi yhtäjaksoisena toimintona kertakäyttöisten imukykyisten tuotteiden etukäteen määrättyihin eristettyihin osiin), ja joka on myönnetty K. B. Buellille 28. maaliskuuta 1978 sekä sisältyy tähän viit-- 30 teenä.

Kun US-patentin 3 860 003 esittämiä käsitteitä sovelletaan kuvioissa 1 ja 2 esitettyyn suositettavaan rakenteeseen, voidaan nähdä, että jousto-osat 18 liittyvät toiminnallisesti haaraosan 46 molempiin pituussuuntaisiin 35 reunaosiin 50 joustavasti kokoonkutistuvassa tilassa niin, 12 88254 että normaalisti jännittämättömässä muodossa ollessaan jousto-osat 18 vetävät pituussuuntaiset reunaosat 50 tehokkaasti kokoon.

Tässä käytettynä termi "liittyvät toiminnallisesti" 5 tarkoittaa kahta tai useampaa komponenttia, jotka toimivat yhdessä. Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä suositettavassa rakenteessa jousto-osat 18 liittyvät toiminnallisesti molempiin pituussuuntaisiin reunaosiin 50 haaraosassa 46. Näin ollen jousto-osat 18 on kiinnitetty pituussuuntaisiin reu-10 naosiin 50 niin, että ne saavat aikaan haaraosan 46 pituussuuntaisten reunaosien 50 puristumisen kokoon. Edellä mainitussa US-patentissa 4 081 301 selostetaan sopivaa menetelmää jousto-osien 18 kiinnittämiseksi kertavaippaan.

Kuvioissa esitetyssä suositettavassa rakenteessa 15 jousto-osat 18 on kiinnitetty takapinnan 16 tiettyyn osaan pituussuuntaisissa reunaosissa 50. Liima on joustavaa ja riittävän tarttuvaa niin, että se pitää jousto-osan 18 kiinni takapinnassa 16 jousto-osan 18 ollessa venytetty. Tyydyttäviin tuloksiin on päästy liimalla, jota Findley 20 Adhesives Corporation, Elm Grove, Wisconsin valmistaa ja markkinoi tavaramerkkinä Findley 581-334-01.

Jousto-osat 18 voivat liittyä toiminnallisesti pituussuuntaisiin reunaosiin 50 joustavasti kokoonkutistu-vassa tilassa ainakin kahdella eri tavalla. Jousto-osa 18 25 voidaan esimerkiksi venyttää ja kiinnittää venytettynä ko-koonkutistumattomiin ja venyttämättömiin reunaosiin 50. Vaihtoehtoisesti pituussuuntaiset reunaosat 50 voidaan kutistaa kokoon (esimerkiksi laskostamalla) ja kiinnittää venyttämätön jousto-osa 18 sitten näihin kokoonkutistet-30 tuihin pituussuuntaisiin reunaosiin 50.

Sopivia jousto-osia 18 voidaan valmistaa monista erilaisista joustavista materiaaleista, kuten luonnonkumista tai elastomeerikelmuista, esimerkiksi Kratonista, eteenipropeeni-dimonomeeristä ja polyuretaanista.

13 88254

Jousto-osa 18 voidaan lisäksi tehdä muodoltaan monena erilaisena muunnelmana. Jousto-osien 18 leveys voi esimerkiksi olla noin 0,015" - noin 1" (0,38 - 25 mm) tai enemmän. Jousto-osissa 18 voi olla vain yksi joustomate-5 riaalinauha tai useita yhdensuuntaisia tai ei-yhdensuun-taisia joustomateriaalinauhoja, tai jousto-osat 18 voivat olla joko suoria tai kaarevia. Lisäksi jousto-osa 18 voidaan kiinnittää vaippaan 10 monella eri tavalla, jotka tunnetaan alalla hyvin. Jousto-osat 18 voidaan kiinnittää 10 vaippaan 10 esimerkiksi ultraäänimenetelmällä tai kuuma-saumata siihen erilaisina kiinnityskuvioina, tai jousto-osat 18 voidaan aivan yksinkertaisesti liimata vaippaan 10. Sisemmät kiinnitysosat käsittävät ulommat kiinnitys-osat ovat erittäin edullisia pyrittäessä estämään kaarevi-15 en jousto-osien joustaviin jalka-aukkoihin muodostamat aukkokohdat.

Jousto-osaksi 18 hyväksi todettu materiaali on joustonauha, jonka halkaisija on 0,007" x 0,25" (noin 0,18 mm x noin 6,4 mm) ja joka on valmistettu luonnonkumista. 20 Easthampton Rubber Thread Company markkinoi tätä tuotetta ja sen tavaramerkki on L-1900 rubber compound. Suositettava jousto-osa 18 saa aikaan noin 100 gramman vetovoiman, kun se jännitetään lepotilastaan 100 %.

Vaippa 10 on varustettu ulommalla kiinnitysosalla 25 54 ensimmäisen ja toisen vyötäröosan 42 ja 44 pitämiseksi limitettyinä vaippaa 10 käytettäessä. Vaippa 10 pannaan siis paikalleen ja se kiinnitetään sivusta.

Tarkemmin sanottuna ulompi kiinnitysosa 54 kiinnittää ensimmäisen vyötäröosan 42 toiseen vyötäröosaan 44 30 niin, että vyötäröosat 42 ja 44 pysyvät limittyneinä toisiinsa. Näin ollen ulompi kiinnitysosa 54 on kiinnitettävä sekä ensimmäiseen vyötäröosaan 42 että toiseen vyötärö-osaan 44 siten ja niin lujasti, että se kestää ne voimat, jotka pyrkivät irrottamaan ensimmäisen ja toisen vyötärö-35 osan 42 ja 44 toisistaan vaipan ollessa käytössä.

14 88254

Ulompi kiinnitysosa 54 voi käsittää minkä tahansa yleisesti tunnetun osan, jolla saadaan aikaan sivukiinni-tys, esimerkiksi Velcro-nauhat tai napit tai lukitusosat. Suositettava ulompi kiinnitysosa 54 on liimateippi 55, 5 joka tunnetaan hyvin vaippateollisuudessa.

Liimateippinä 55 voidaan käyttää mitä tahansa yleisesti tunnettua teippirakennetta. Liimateippi 55 voi olla esimerkiksi kertakäyttöteippi tai monikertateippi (toisin sanoen sellainen teippi, joka voidaan kiinnittää uudel-10 leen). Suositettava liimateippi 55 on Y-muotoinen teippi, jota selostetaan yksityiskohtaisesti US-patentissa 3 848 594 "Tape Fastening System for Disposable Diaper" (Teipin kiinnitysjärjestelmä kertavaippaa varten), myönnetty K. B. Buellille 19. marraskuuta 1974, mainitun pa-15 tentin sisältyessä tähän viitteenä. Ulompi kiinnitysosa 54 on sijoitettu sekä ensimmäiseen että toiseen sivuun 26 ja 28.

Kuviossa 28 esitetyssä suositettavassa liimateipis-sä 55 on niin sanottu valmistajan pää 56 ja käyttäjän pää 20 58. Valmistajan pää 56 on liimateipin 55 se pää, jonka vaipan 10 valmistaja kiinnittää vaippaan 10, kun taas käyttäjän pää 58 on liimateipin 55 se pää, joka kiinnitetään vaippaan 10 pantaessa se paikalleen. Valmistajan pää 56 on kiinnitetty ensimmäiseen vyötäröosaan 42 ja vaipan 25 10 ollessa pantu sen käyttäjän vyötärön ympärille käyttä jän pää 58 kiinnitetään toiseen vyötäröosaan 44, jolloin vaippa 10 tulee vyötärön ympärille ja muodostaa sivukiin-nityksen.

Toisessa vyötäröosassa 44 on pinnat 62. Pinnat 62 30 ovat toisen vyötäröosan 44 ne osat, joiden päällä ensimmäinen vyötäröosa 42 on, kun vaippa 10 kiinnitetään vyötärön ympärille. Se alue, jonka verran toinen vyötäröosa 44 on peitetty ja näin ollen se alue, jonka suuruisena pinnat 62 muodostetaan, riippuu vaipan 10 yleismitoista ja muo-35 dosta sekä sen käyttäjän koosta.

15 3 8 2 .Γ 4

Vaipassa 10 on sisempi kiinnitysosa 60 (kuvio 2), joka vähentää ja mieluimmin estää pintojen 62 ja ensimmäisen vyötäröosan 42 siirtymisen toisiinsa nähden. Sisempi kiinnitysosa 60 vastustaa siis niitä leikkausvoimia, jot-5 ka saavat aikaan pintojen 62 siirtymisen ensimmäiseen vyö-täröosaan 42 nähden vaippaa 10 käytettäessä.

Kuten edellä on selostettu, vaippa 10 kiinnitetään paikalleen niin, että se mukautuu käyttäjän vyötäröön ja reisiin ja muodostaa tällöin myös vuotosuojan. On tärkeää, 10 että vaippa 10 pysyy sen ollessa paikallaan siinä muodossa, johon se tulee sitä kiinnitettäessä, jolloin sen mukautuvuus käyttäjän vyötäröön ja reisiin pysyy myös muuttumattomana. Tämän vuoksi on pyrittävä hidastamaan ja mieluimmin estämään pintojen 62 siirtyminen ensimmäiseen vyö-15 täröosaan 42 nähden vaippaa 10 käytettäessä. Sisemmän kiinnityslaitteen 60 tehtävänä onkin tästä syystä pitää pinnat 62 ja ensimmäinen vyötäröosa 42 toisiinsa nähden siinä asennossa, johon ne tulevat, kun vaippa 10 pannaan alunperin paikalleen. Kuten kuviosta 2 näkyy, sisemmät 20 kiinnitysosat 60 on sovitettu siten, että niiden päämitat ovat yhdensuuntaiset pitkittäisesti ulottuvien vyötäröosi-en 42 ja 44 reunoihin 45 ja 47 nähden.

Kun pinnat 62 on pantu ensimmäistä vyötäröosaa 42 vasten kiinnitettäessä vaippa 10 paikalleen, pintojen 62 25 ja ensimmäisen vyötäröosan 42 rajapintaan kohdistuu tällöin leikkausvoimia, jotka aiheuttavat pintojen 62 ja ensimmäisen vyötäröosan 42 siirtymisen toisiinsa nähden. Jos pintojen 62 ja ensimmäisen vyötäröosan 42 keskinäinen asento muuttuu, vaippa 10 mukautuu huonommin käyttäjän 30 vyötäröön ja reisiin. Sisemmän kiinnitysosan 60 leikkaus-vastuksen on tämän vuoksi oltava riittävän suuri, niin . . että se pystyy kestämään pintojen 62 ja ensimmäisen vyötä röosan 42 rajapintaan kohdistuvat leikkausvoimat. Nämä leikkausvoimat syntyvät jousto-osien 18 ja vaipan käyttä-35 jän liikkeiden vaikutuksesta.

is 88254

Termillä "leikkausvoimat" tarkoitetaan tässä käytettynä niitä voimia, jotka syntyvät vaippaa 10 käytettäessä ja jotka pyrkivät siirtämään pintoja 62 ensimmäiseen vyötäröosaan 42 nähden. Leikkausvoimat on erotettava irro-5 tusvoimista, jotka aiheuttavat pintojen 62 irtoamisen tai siirtymisen pois kokonaan ensimmäisestä vyötäröosasta 42. Ulompi kiinnitysosa 54 vastustaa irrotusvoimaa, ja sisempi kiinnitysosa 60 vastustaa taas leikkausvoimia.

Vaikka sisempi kiinnitysosa 60 voidaankin valmistaa 10 muodoltaan useina vaihtoehtoina, on todettu, että sellainen sisempi kiinnitysosa 60, joka pystyy kestämään ainakin noin 500 gramman ja mieluummin ainakin noin 750 gramman, mutta mieluimmin noin 1000 gramman leikkausvoimat, toimii hyvin. Sisemmän kiinnitysosan 60 leikkausvastus voidaan 15 määrätä helposti seuraavassa selostettavalla menetelmällä.

Sisempi kiinnitysosa 60 voi liittyä joko erillisenä (toisin sanoen se on vaippaan 10 kiinnitetty erillinen osa) tai yhtenäisenä osana (toisin sanoen se on osa vaipan materiaalia, jota ei ole jaettu eikä katkaistu) pintoihin 20 62 tai ensimmäiseen vyötäröosaan 42 tai sekä pintoihin 62 että ensimmäiseen vyötäröosaan 42. Esimerkiksi ensimmäiseen vyötäröosaan 42 koskettava pintojen 62 pintaosa voidaan valmistaa niin, että se tarttuu mekaanisesti ensimmäisen vyötäröosan 42 siihen osaan, joka on pintojen 62 25 päällä. Vaihtoehtoisesti sisempi kiinnityslaite 60 voi käsittää pintoihin 62 muodostetun liimakerroksen, jolla on niin suuri leikkauslujuus, että se estää pintojen 62 siirtymisen ensimmäisen vyötäröosan 42 limittyviin osiin nähden. Vaihtoehtoisesti liima voidaan panna ensimmäiseen 30 vyötäröosaan 42. Sisemmän kiinnitysosan 60 irrotusvastuk-sen ei välttämättä tarvitse olla suuri, koska ensimmäisen ja toisen vyötäröosan 42 ja 44 limittyvät osat pysyvät ulomman kiinnitysosan 54 avulla kiinni toisissaan.

Esitetyssä suositettavassa rakenteessa sisempi 35 kiinnitysosa 60 liittyy pintoihin 62 ja käsittää materi- H P 9 i :, 1

γη ΰ u i .J T

aalikerroksen, joka on kiinnitetty pintoihin 62 ja pystyy liittymään mekaanisesti pintakerrokseen 12 (toisin sanoen materiaalikerros liittyy pintakerroksen 12 kuituihin). Tähän sopivaa materiaalia markkinoi 3M Corporation, St.

5 Paul, Minnesota tavaramerkkinä SJ 3492. Vaihtoehtoinen suositettava sisempi kiinnitysosa 60 käsittää pintoihin 62 muodostettavan 1ilmakerroksen; esimerkiksi 3M Corporation, St. Paul, Minnesota markkinoi tähän sopivaa liimaa tavaramerkkinä OEM 1524.

10 Sisempi kiinnitysosa 60 kiinnitetään mieluimmin mo lempiin pintoihin 62 ja peittää pinnan, jonka leveys on 1" (toisin sanoen suunnilleen kohtisuoraan pitkittäiskeski-viivaan 20 nähden) ja pituus on 2,5" (toisin sanoen suunnilleen yhdensuuntaisesti pitkittäiskeskiviivaa 70 nähden) 15 vaipan 10 kulmissa.

Sisemmän kiinnitysosan 60 leikkausvastus on suure, joka kuvaa tämän kiinnitysosan 60 kykyä kestää leikkaus-voimat ja estää näin ollen pintojen 62 siirtyminen ensimmäiseen vyötäröosaan 42 nähden. Sisemmän kiinnitysosan 60 20 leikkausvastus voidaan määrätä käyttämällä menetelmää, joka mittaa sen voiman, joka tarvitaan aloittamaan pintojen 62 ja ensimmäisen vyötäröosan 42 välinen liike noin 2 17 g/cm suuruisella kosketuspaineella. Hyviin tuloksiin päästiin seuraavalla menetelmällä määrättäessä sisemmän 25 kiinnitysosan 60 leikkausvastusta. Vaipasta 10 leikataan kaksi näytepalaa. Ensimmäinen näytepala leikataan pinnasta 62 ja käsittää pinnan 62 sen osan, joka limittyy ensimmäiseen vyötäröosaan 42 vaippaa 10 käytettäessä, ja toinen näytepala leikataan ensimmäisestä vyötäröosasta 42 ja kä-30 sittää ensimmäisen vyötäröosan 42 sen osan, joka limittyy pintaan 62 vaipan ollessa käytössä. Ensimmäinen näytepala mitoitetaan sellaiseksi neliöksi, että se peittää kitka-kelkan pinnan, jonka sivun pituus on 63,5 mm, ja toisen, samoin neliön muotoisen näytteen sivun pituuden tulisi 35 olla ainakin 63,5 mm. Jos sisempi kiinnitysosa 60 on pie- 18 '*8254 nempi kuin 63,5 mm x 63,5 mm, näytepalat on valittava niin, että ne käsittävät mahdollisimman suuren osan sisemmästä kiinnitysosasta 60.

Molemmista näytteistä poistetaan irtonainen ja nii-5 hin kuulumaton materiaali, esimerkiksi imuosa 14. Ensimmäinen näyte kiinnitetään kitkakelkkaan, jonka koko on noin 63,5 mm x 63,5 mm ja vahvuus noin 6 mm ja joka on peitetty ainakin toisesta pinnastaan 3,2 mm vahvalla kes-kitiiviillä vaahtokumilla, joka on kierretty tiukasti kel-10 kan ympärille ja kiinnitetty siihen. Päällystetty kelkka ja lisäpainot painavat 710 ± 5 grammaa. Kun ensimmäinen näyte kiinnitetään kitkakelkkaan, ensimmäisen näytteen takapinnan 16 sisäpinta pannaan kitkakelkkaa vasten. Toinen näyte kiinnitetään kitka-alustaan niin, että toisen 15 näytteen pintakerroksen 12 sisäpinta on kitka-alustaa vasten.

Päällystetty kitkakelkka pannaan sitten toisen näytteen päälle, jolloin simuloidaan vaippaa 10 käytettäessä esiintyviä olosuhteita. Tietty leikkausvoima kohdis-20 tetaan kitkakelkkaan kitka-alustan kanssa yhdensuuntaista linjaa pitkin, ja se voima, joka tarvitaan aloittamaan kitkakelkan liukuminen kitka-alustaan nähden, on sisemmän kiinnitysosan 60 leikkausvastus. Leikkausvoima voidaan kohdistaa ja mitata jotakin testaamiseen perehtyneiden 25 henkilöiden hyvin tuntemaa menetelmää ja laitetta käyttäen. On kuitenkin todettu, että sisemmän kiinnitysosan leikkausvastus voidaan määrätä helposti sellaisilla veto-testauslaitteilla, joiden valmistaja on Instron Corporation, Canton, Massachusetts ja joiden tavaramerkit ovat 30 Instron 1101-TM, 1102-TMS, 1122 ja 1130.

Claims (9)

38254

1. Kertavaippa, joka käsittää nestettä läpäisevän pintakerroksen (12), nestettä läpäisemättömän takapinnan 5 (16), mainitun takapinnan ollessa kiinnitetty mainittuun pintakerrokseen, imuosan (14) nesteen imemistä varten mainitun imuosan ollessa sijoitettu mainitun pintakerroksen (12) ja mainitun takapinnan (16) väliin, pituussuuntaiset reunaosat (50) kertavaipan molempien pitkittäissivujen 10 (26, 28) kohdalla, jousto-osat (18), jotka liittyvät toi minnallisesti molempiin mainittuihin pituussuuntaisiin reunaosiin, ensimmäisen ja toisen vyötäröosan (42, 44) kertavaipan vastakkaisissa päissä (22, 24), mainittujen vyötäröosien käsittäessä pitkittäisestä ulottuvat reunat 15 (45, 47), mainitun toisen vyötäröosan (44) käsittäessä tällöin ensimmäisen pinnan ja toisen pinnan (62), mainittujen pintojen käsittäessä ne toisen vyötäröosan (44) osat joita ensimmäinen vyötäröosa (42) peittää vaipan ollessa kiinnitetty käyttäjän vyötärölle, ulomman kiinnitysosan 20 (54), mainitun ensimmäisen vyötäröosan (42) ja mainitun toisen vyötäröosan pitämiseksi limitettyinä keskenään, ainakin osan mainitusta ulommasta kiinnitysosasta (50) ollessa kertavaipan vastaavan pitkittäissivun (26, 28) kohdalla, tunnettu siitä, että vaippa lisäksi kä-25 sittää sisemmät kiinnitysosat (60) vastaavien ensimmäisten ja toisten limittäisten vyötäröosien (42, 44) välisten leikkausvoimien vastustamiseksi, jokaisen mainitun kiinni tysosan (60) ollessa sijoitettuna sitä vastaavan pinnan (62) lähistölle kiinnityslaitteen päämitan ollessa suun-30 tautunut yhdensuuntaisesti pitkittäisesti ulottuvien vyötäröosien (42, 44) reunojen (45, 47) kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kertavaippa, tunnettu siitä, että mainitun sisemmän kiinnitys-osan leikkausvastus on ainakin 500 grammaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kertavaip pa, tunnettu siitä, että mainitun sisemmän kiinni-tysosan leikkausvastus on ainakin 750 grammaa. 88254

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kerta-vaippa, tunnettu siitä, että mainitun sisemmän kiinnitysosan leikkausvastus on 1000 grammaa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kerta-5 vaippa, tunnettu siitä, että mainittu sisempi kiinnitysosa käsittää liimakerroksen, joka on muodostettu mainittuun ensimmäiseen pintaan ja mainittuun toiseen pintaan.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kerta- 10 vaippa, tunnettu siitä, että mainittu sisempi kiinnitysosa käsittää liimakerroksen, joka on muodostettu mainittuun ensimmäiseen vyötäröosaan.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kerta-vaippa, tunnettu siitä, että mainittu sisempi 15 kiinnitysosa käsittää mainitun ensimmäisen pinnan seg menttejä, ja että mainitussa toisessa pinnassa on mainittuun ensimmäiseen vyötäröosaan liittyvä pintarakenne.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kertavaippa, tunnettu siitä, että mainitut 20 jousto-osat ovat kaarevia.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen kerta-vaippa, tunnettu siitä, että mainitut jousto-osat ovat suoria. 8 8 2 5 4