FI77355B - Vaexters tillvaext reglerande komposition. - Google Patents

Description

77355

Kasvien kasvua säätelevä koostumus

Keksintö koskee kasvien kasvua säätelevää ja sadon kypsymistä nopeuttavaa koostumusta, joka sisältää 0,2-95 5 p-% (3-isononyylioksipropyyliammonium)metyylifosfonaattia,

jolla on H H

I « Iffi kaava: CH-j-O-^-O HN^CH^-CI^-CI^-O-isononyyli 0 _ Ji ja kiinteätä tai nestemäistä täyte- tai kantaja-ainetta sekä 10 mahdollisesti muita lisäaineita, edullisesti pinta-aktiivis ta ainetta ja/tai tarttumista edistävää ainetta, 100 p-%:sta puuttuvan määrän.

(3-isononyylioksipropyyliammonium)metyylifosfonaatin valmistusta samoin kuin sen käyttöä vaikuttavana aineosana 15 fungisidikoostumuksessa selostetaan HU-patenttijulkaisussa 184 319 (vastaava SE-kuulutusjulkaisu 447533); tässä patenttijulkaisussa ei kuitenkaan kerrota mitään edellä mainitun vaikuttavan aineen kasvien kasvua säätelevästä vaikutuksesta. On todettu, että sopivina annoksina levitettynä (3-20 isononyylioksipropyyliammonium)metyylifosfonaattia voidaan käyttää peltoviljelykasvien, esimerkiksi vehnän, maissin, sokerijuurikkaan ja auringonkukan, samoin kuin puutarha-viljelykasvien, esimerkiksi paprikan, tomaatin, retiisin ja perunan, sekä lisäksi hedelmäpuiden, esimerkiksi omena-25 puun, ja marjakasvien, kuten viinimarjan ja viiniköynnöksen, juurien kehittymisen, kasvun ja lehtipinnan kasvun samoin kuin sadon kiinnittymisen, kukkien kiinnittymisen sekä sadon kypsymisen säätelyyn.

Kasvien kasvun säätelyyn tai sadon kypsymisen nopeut-30 tamiseen keksinnön mukaista koostumusta voidaan käyttää 1-2000 ppm vaikuttavaa aineosaa sisältävänä. Käytettävä annos riippuu käsiteltävästä kasvista, käsittelyn tarkoituksesta, kasvin fenologisesta vaiheesta ja koostumuksen muodosta.

35 Niinpä keksintö koskee myös käsittelymenetelmää kas vien kasvun säätelemiseksi ja kukkien ja sadon kiinnittymisen sekä sadon kypsymisen edistämiseksi, jossa menetelmäs- 2 77355 sä siemenet, kasvinalut ja kukat käsitellään 1-2000 ppm vaikuttavaa aineosaa sisältävällä koostumuksella tai kasvien 2 kasvumaa käsitellään ennen kylvöä määrällä 0,001 - 5,0 g/m vaikuttavaa ainetta tai istuttamisen tai taivukkaiden lait-5 tamisen jälkeen ruiskuttaen 1-2000 ppm vaikuttavaa ainetta sisältävällä koostumuksella ja jossa käytetään koostumusta, joka sisältää vaikuttavana aineosana 0,2 - 95 p-% (3-isono-nyylioksipropyyliammonium)metyylifosfonaattia ja kiinteätä tai nestemäistä täyte- tai kantaja-ainetta sekä mahdolli-10 sesti muita lisäaineita, edullisesti pinta-aktiivista ainetta ja/tai tarttumista edistävää ainetta, 100 p-%:sta puuttuvan määrän.

Ennen varsinaista levittämistä keksinnön mukainen vaikuttava aine formuloidaan koostumukseksi kiinteitä tai 15 nestemäisiä kantaja-aineita sekä mahdollisesti muita lisäaineita, edullisesti pinta-aktiivisia aineita ja tarttumista edistäviä aineita, käyttäen.

Sopivia kantaja-aineita ovat vaikuttavan aineen adsorboitumista tai absorboitumista edistävät orgaaniset ai-20 neet tai mineraali- ja luonnonaineet tai synteettiset aineet (esim. vesi, metanoli, glyseroli, vahat, hartsit, talkki jne.).

Soveltuvia pinta-aktiivisia aineita ovat ioniset ja/tai ionittomat emulgointi- ja dispergointi- tai kostu-25 tusaineet, edullisesti alkyyliaryylipolyglykolieetterit ja rasvahappo-polyglykoliesterit; soveltuvia tarttumista edistäviä aineita ovat esimerkiksi polyvinyylipyrrolidoni, poly-etyleeniglykoli ja karboksimetyyliselluloosa.

Keksinnön mukaiset koostumukset voidaan formuloida 30 vesiliukoisiksi konsentraateiksi (WSC), kostutettavissa oleviksi jauheiksi (WP), pölyiksi, emulgoitavissa oleviksi konsentraateiksi (EC) tai granulaateiksi (G).

Keksinnön muita yksityiskohtia valaistaan seuraavien keksintöä rajoittamattomien esimerkkien avulla, joissa esi-35 merkeissä BF-51 merkitsee (3-isononyylioksipropyyliammonium)- metyylifosfonaattia.

3 77355

Esimerkki 1

Liuos valmistetaan seuraavista aineosista: % BF-51 5 5 Emulsogen NO90 (alkyyliaryylipolyglykolieetteri) 0,5

Metanoli 94,5

Esimerkki 2

Liuos valmistetaan seuraavista aineosista: % 10 BF-51 2

Arkopal NO80 (nonyylifenolipolyglykolieetteri) 0,51 Glyseroli 97,85

Esimerkki 3

Liuos valmistetaan seuraavista aineosista: 15 % BF-51 90

Arkopal N150 (nonyylifenolipolyglykolieetteri) 5

Dimetyylisulfoksidi 5

Esimerkki 4 20 Seos, joka sisältää 10 g BF-51:tä ja 100 ml meta- nolia, ja 90 g talkkia sekoitetaan keskenään homogeeniseksi seokseksi. Sen jälkeen kun metanoli on haihdutettu alennetussa paineessa, saadaan pölykoostumus, jonka tarttuvuus on 0,01 - 0,05 g/cm2.

25 Esimerkki 5

Seos, joka sisältää 10 g BF-51:tä, 10 g polyetylee-niglykolia, 0,1 g Emulsogen NO90:tä (alkyyliaryylipolyglyko-lieetteri) ja 100 ml metanolia, ja 79,9 g talkkia sekoitetaan keskenään homogeeniseksi seokseksi. Sen jälkeen kun me-30 tanoli on haihdutettu alennetussa paineessa, saadaan kostutettavissa olevaa jauhetta, joka sisältää 10 % vaikuttavaa 2 aineosaa ja jonka tarttuvuus on 0,01 - 0,07 g/cm .

Esimerkki 6

Seos, joka sisältää 10 g BF-51:tä, 5 g polyvinyyli-35 pyrrolidonia, 0,2 g Arkopal NO80:tä (nonyylifenolipolygly- 4 77355 kolieetteri) ja 100 ml metanolia, ja 84,8 g talkkia sekoitetaan keskenään homogeeniseksi seokseksi. Sen jälkeen kun metanoli on haihdutettu alennetussa paineessa, saadaan kostutettavissa olevaa jauhetta, joka sisältää 10 % vaikutta- 2 5 vaa aineosaa ja jonka tarttuvuus on 0,002 - 0,01 g/cm .

Esimerkki 7 100 g helmimäistä piimaata sekoitetaan perinpohjaisesti 100 g:n kanssa BF-51:tä, 2-3 tunnin seisottamisen jälkeen seos suodatetaan, ja tuotetta kuivataan 40°C:ssa 10 1-2 tuntia.

Esimerkki 8 100 g helmimäistä piimaata, 100 g BF-51:tä ja 25 g Sipemat 50:tä (synteettinen silikaatti) sekoitetaan perinpohjaisesti, ja sen jälkeen noudatetaan esimerkissä 7 kuvat- 15 tua menetelmää.

Esimerkki 9

Perunan taimet, jotka oli irrotettu perunan mukulasta pistoporaa käyttäen, upotettiin 10 minuutin ajaksi liuoksiin, jotka sisälsivät testattavia aineita vaihtelevina pi-20 toisuuksina, ja sen jälkeen ne istutettiin kasvatuspulloihin.

Vertailuaineina käytettiin 3-indolyylietikkahappoa (IAA) ja gibberelliinihappoa (GA). Juuren massa, verson massa ja mukulaverson massa määritettiin punnitsemalla. Yhteenveto tuloksista on esitetty taulukossa I.

5 77355 ooomooos-roob-ο oooornoooonovo 1 ^ fc-, r» « ,— **» «ta_ . ' r— ·— ·— ·*

O <*> oooomooovono^o LnoooococOinc\jr-Hmo<H « rH rH rH

V

G 3 <u to > ,w αοοΟ'ΤίΓιΟ'ΤίηοοΓονο·—i cm 3 3 CLn<TLncN<rrHf\joO<ro 3.,^00000 00 0 0 000 X G 3 O 53 to 3

CO

to 3 e CO-TLn^i—I O C-— C7\ ΙΓ> ΟΊ r-1-3" G tn o^cst'-CN'^i—ivr ή n o <r f- O -* * * v. v *- v v k

r- 01 OOOr—inCOG'vCMvOOr-HG'iCD

‘ P I—IrHr-Si—I '—I rH <—I

O Q) X >

M

3

rH

3 to «3

Eh to to 2 OvjCNcococonO'-iGA-j-'a-c^ 6 o- <r tn m co rn <r cr\ c— lh n cm

Oi V * - l. t *- · *- ·- l- 1 G I—( CM CM I—f I—1 rH i~i O O <—( CM r—t 0)

G

3 3 O

CO

3 SSEEEEEESES

3 ^0.0.000.000000 ω 0.0,0.0.0.0.0.0.0.0,0.

H

0 -HOOOOfHOOrHOO

-P I—t O to o rH o rHO

Ή I—I CM LP\ rH I—I

0 >1

1 I

Q)

•P rH ι-H I-H rH rH

-P LO tn to tn in H I I I I I <C < <

:3 CQCQCQOQCQMMMUOO

6 77355

Esimerkki 10

Paprikan ("pässinsarvilajike") siemeniä liotettiin 10 minuuttia liuoksissa, jotka sisälsivät testattavia aineita vaihtelevina pitoisuuksina. Pinnan kuivauksen jälkeen sie-5 menet kylvettiin kasvatuspulloihin. Kahden kuukauden kuluttua määritettiin itämisprosentti ja kasvien keskipituus. Yhteenveto tuloksista on esitetty taulukossa II.

Taulukko II

Kasvien keski- Käsittely Itämis-% pituus (nun) _19/04 20/04 24/04_24/04 8 30 38 8,26 15 BF-51 lppm 18 38 60 22;40 BF-51 10 ppm 38 56 76 26^66 BF-51 100 ppm 26 42 60 24;77 BF-51 250 ppn 26 50 70 26,97 20 IAA 1 ppm 14 28 62 14;51 IAA 10 ppm IS 24 60 22^47 IAA 100 ppm 3 16 48 17,83 GA 1 ppm 10 14 52 13,69 25 GA 10 ppm 10 16 46 16.48

GA 100 ppm 12 12 42 16r3S

Esimerkki 11 30 Juurikkaan (Kamennaja-lajike) siemeniä liotettiin 10 minuuttia liuoksissa, jotka sisälsivät testattavia aineita vaihtelevina pitoisuuksina. Pinnan kuivauksen jälkeen siemenet kylvettiin kasvatuspulloihin, ja kahden kuukauden kuluttua laskettiin itämisprosentti. Yhteenveto tuloksis-35 ta on esitetty taulukossa III.

Taulukko III

77355

Vihreän osan keski- ... . T.8„. määräinen massa Käsittely Itamis-% g/kpl 5 - 27 3,.25 3F-51 500 pprn 73 4,68 3F-51 250 ppm 60 5,27 10 3F-51 100 ppm 60 4,44 BF-51 10 pprn 53 6.67 3F-51 1 pprn 40 9,67 IAA 100 pprn 30 4,76 15 10 ppm 76 3,91 1 pprn 73 4,05 GA 100 ppn 66 4,50 1 ppn 73 3,37 20 IAA merkitsee 3-indolyylietikkahappoa GA merkitsee gibberelliinihappoa Esimerkki 12

Siemenperunat käsiteltiin liuoksilla, jotka sisälsivät 25 esimerkissä 3 esitettyä BF-51 90 WSC -koostumusta vaihtelevi-na pitoisuuksina. Kahdeksan päivän kuluttua käsittelystä mukulat istutettiin. Käsittelemättömät vertailumukulat istutettiin samanaikaisesti kuin käsitellyt mukulat tai viikkoa aikaisemmin. Sadon määrä arvioitiin. Yhteenveto tuloksista on 30 esitetty taulukossa IV.

8 77355

Taulukko IV

* 11 — I l.i— - - '1— — ψ· i .».IM . , I —1 " -"f" " i.i

Varhaisperunan sadon määrä Yhteensä Annos kg/20 vartta Käsittely 1/tonni I li m iv 5 BF-51 90 VSC 0;5 4fS 4,5 2,6 2;9 15 3F-51 90 WSC 0j25 S,2 5,5 5,9 5,9 23,5 BF-51 90 V3C 0;1 5 6,5 5,75 5,6 22,65 BF-51 90 WSC 0,025 5,75 5,0 4,9 5,2 21,05 Käsittelemättömät vertailumukulat . 4,0 ‘ 5,0 6,3 4,9 20,2

Aikaisin istutetut käsittelemättömät i/ertailumnkulat _ 3,6 5.1 6.7 4,9 20^3 15

Tulosten perusteella voidaan todeta, että BF-51:llä käsi-telyt mukulat voidaan istuttaa viikkoa myöhemmin aiheuttamatta (myöhemmin istutettujen) kasvien kehityksen viivästymistä. Tä- 20 mä on erityisen tärkeätä alueilla, joilla epäsuotuisa kylmä kevätsää saattaa vaarantaa varhaisen istutuksen.

Esimerkki 13

Kymmentä viiniköynnöksen versoa, joissa kussakin oli 5 silmua, liotettiin kussakin käsittelyssä 24 tunnin ajan 10, 25 100 tai 500 ppm BF-51 90 WSC:tä sisältävässä liuoksessa, ja sen jälkeen versoja kasvatettiin kasvihuoneolosuhteissa muoviastioissa humusta ja hiekkaa sisältävässä kasvumaassa.

Kolme kuukautta kestäneen kasvattamisen jälkeen kustakin kasvista määritettiin viiniköynnöspistokkaissa kehitty-30 neiden versojen pituus ja sitten viiniköynnöksen varresta ir-tileikkaamisen jälkeen versojen ja juurien massa. Tuloksista laskettiin keskiarvot kullekin käsittelylle, ja versojen ja juurien kehittymistä verrattiin vertailukasveihin. Yhteenveto tuloksista on esitetty taulukossa V.

35 9 77355

Taulukko V

Keskiarvo yhdessä kasvissa Annos Verson pituus Verson massa Juuren massa 5 Käsittely ppm cm % g % g % 1/ SF-51 90 WSC 10 24 133^3 10,2 132,1 9,0 166,6 2/ BF-51 90 WSC 100 19 105;5 7,0 125,0 8,5 157,4 3/ BF-51 90 WSC 500 16 88;8 4,5 80,3 6,5 120,3 10 ’ 4/ Vertailukoe - 100,0 5,6 100,0 5,4 100,0 BF-51 90 WSC:n pitoisuudet 10 ppm ja 100 ppm edistivät viiniköynnöksen varren versonkehitystä. Pistokkaiden juurienke-15 hitystä edistivät BF-51 90 WSC:n pitoisuudet 10, 100 ja 500 ppm. Esimerkki 14

Perliitit, jotka oli kostutettu samalla määrällä Hvagland- ravinneliuosta, sijoitettiin neljään muoviseen viljelypulloon, 2 joiden kunkin suuaukko oli pinta-alaltaan 214 cm . Perliittien 20 pinnalle levitettiin tasaisesti erilaisia annoksia BF-51 50 G:tä, joka oli valmistettu esimerkin 7 mukaisesti, jonka jälkeen kuhunkin pulloon kylvettiin 10 vehnänjyvää.

Orastamisen alettua orastustahtia kunkin käsittelyn tapauksessa seurattiin jatkuvasti, kunnes käsittelemättömien ver-25 tailukasvien orastusprosentti saavutti 90 % (taulukko VI). Lisäksi määritettiin itämisprosentti, verson pituus, vihreän osan massa ja juuren massa vertailukasvien ollessa nelilehtisessä vaiheessa.

77355 10 1 Ο ϊ- σν 3 O CM Ή

2 r- ι—i I—( cH

g s 3 « - g S ö -5 N ^ * in in 3 g > £ o o o (\J (\J 1 c ΓΛ* & X v L| O <—i ^0 j > φ θ' φ ra 3 Q o ή

r tn O i~- -T

_ u· dl -h ra '-c Ή '-c

^ :<ö Q3 (rt -P

.—. U) £ 4J (Λ V4 w -h ^ O op

^ ,Γ·£υ><3·0— CO

' Δ ra > co · - *·

, 2 $ 3 O O O

•^J > O o‘° Λί x; 1 n v la l 3 o cp n

ϊ! " iUoU 2 3 S

3 VO O LH O 03 -O

j m LO '-T\ cr\ C 4-> in

en o 3 Ή Ό 0O <M

ω w α > ! ur v.o r— % ^ M § > S «Γ rT oj M ° S > 3 *0 3 -· ™ ™ > >

0 O

P M '-n M C*— ,i4

3 > -3 o\o -H Q ι-l CM

^ to o in rH I o3 I G 22 3 CM vo cc CO 3 CT -M -i-> :rcJ · ' ’ 1

3 f3 -rj V-ί O

E-» Ph S fl) :.¾ CO

:«J > C -r-t +J I 3 O O t-c cm H o\o i—( O e7' CT> erv

LA

0 O Ή

rH O O

en h i ^ w 0 3 O O o m e a g o -t e ^ 3 ' o_ o_ ^ 01 <c o o o ° ° * £ '3 o o eJ ! ° ^ 3 3 ^ . 3 I ^ uv h 3 “? ^ en j £ un 10 Ui :3 | ( 1 •/Π iri Cti Uh *6 . ll_ Cl-.

5 . > m ta I PJ 3J I

11 77355

Tuloksista ilmenee, että a) kasvien orastustahti kiihtyi käsittelyjen vaikutuksesta ja b) kasvien korkeus sekä kasvien vihreän osan massa lisääntyivät huomattavasti vertailukasveihin verrattuna.

5· Esimerkki 15

Viljelypulloihin kylvetty maissi (5 kasvia/pullo) ruiskutettiin esiinnousemisensa jälkeen liuoksella, joka sisälsi BF-51:tä tai gibberelliinihappoa tai 3-indolyylietikkahappoa, kutakin joko 250 ppm:n tai 500 ppm:n pitoisuutena. Käsittele-10 mättömien vertailukasvien ollessa nelilehtisessä vaiheessa mitattiin kasvien pituus vihreän osan massa ja juuren massa (taulukko VIII); samoin määritettiin klorofyllipitoisuus kunkin kasvin toisen lehden kärjestä (taulukko IX).

I 12 77355 G {nr C -H nj v° <M 1-1 γί cm \.o .. m o cr> ΐ— σ> m oo o»o ,. J . — · *-

I dp :(rt r—r O O O O '—I I—I

( CO «3 d <U rtJ Μ 3 T) M Qjl ( 4J XJ Μ •H 3 (¾ H (¾ to £ >j G 3 c

2 dm t~- oo ή oj n ~r SJ

G £3 ^rnoo^mro “ 3 jj rn K w *^· c

•P> LM O t- O <T C- Ό p- P

njS Ο >T Γ0 CO r—I O CO

C >U1 I—r rH I—I <H r-l rH _p •h nj -r-r > <#>x χ: <n 0) rrt χ

X

co ro \o co vo co oo -

CrotpLn η o <h oo vo ro g <1) 03 , rj (] r-I CM 00 CM r—I r—I r—I ^ -C crt cn >· G ro . * η > m dm co m -or co σ' o % £ cn ¢.2 cm co ro ή -r .ij p o .-i co in \o co ro u

O 3e3ro<M-i<roincM

Μ ω G >w M a; <0 <0 (0 c

3 λ; to cAPAi O

3 ° x:

Eh rQ .g <r -T >- >- < Ό JS» ” rt. ° O. O. G,

O r—T I—( I—I I—I I—I I—I G

1 .5 ω , ω t'-rovoino'CD * 3m5« Ί ,s: “I “I 1 p 5>^w° ^ ^ ^ °° ^ d •Tj ^ d .5 O O O O O' f- LO a 0,<#> £ > ^ ^ ^ H ^ .Ή c

- *rH

5 ro vo cc O <r αο ro |> Τ CO θ' LO CO r-Η O CM >>

«Jj ^ ^ ^ ^ ^ κ X

JSrt c\i cr» r—r eri cm <τ oo 5 5 in m io lo in o co g ' * *=* .O r-H r-H rP >H CM CM 3 irt

•H

03

•H

m O O O O O O £ ” i O in o in O in ω P in CM UO CM ΙΟ 00 c o g a r< a ra

G

G -H

•Ό’Ρ G

-P> N "P

:trt cn I -p G (rt ή > aw -h

HH3 CD

<D (Ur—I Lr P -P-Η r-i 0)

-P -pirt uo -G

•H -H-P I < * Λ

tn CO P [t, e; <X -P

HO Cd] (D QQ I—| o U

* tt> *

N

13 77355 ζ μ ο <r 'Τ νο η

rO · , Vh ·-·“-·* V* I

0« oc^t^ojcocot-

ί. ä O o o» <r in cr> n oo X

CJOfÖ ,-H _| ,H rH i—t i 05 M C -P Id)

+ :(¾ CO 1 X

fö CU nj

(O G M tn G

-h js tn ns JS “ Ή fö tn

u <#» > E O

c I <u

tn i P

C -π -h js :n) «e en -h tl) C -h > ΡΟΉ CO rH Γ0 Ό CM i—t ύΟ

JS M Ή >-Q CM CP O' O CD LO G

•H O >1 ... -. ^ - . Ή > x >u o ·—i o o o o o > 0 :0 u O G M 4J 03 ui o h . λ; O tn H :rtj x o x tn e 0) Ό r? i· J3 CM CO m LO Ό CM >1 vO ·.. v. ·..·-» * ·

rt .n \ o co en <r oJ m o X

o to o ir> c\i o ct> co t

SZ 2 rH rH r—I rH

X O -r Λ

H

i- n t- ° £

o JO - - ·— * h. U

X O ή n o o ή m X x i’> o <r n o o ei-» co +

3 CJ I—i CM Ή rH *H

rH G

3 ttj i—( vO C— CG *—I p3

En ccj * *- O

O O O'. m CM Ή CP ' js -ς e· o <r cm o o' tao

CJ «H rH rH rH II

:0

λ JO -P

I—I

CO X to t— VO >- O cm VO f- :rtJ

u n o o co vo tn <r en

js to v.*. -H

o + s o rH o o o o o w

•rH

pH

rH

rH

JO to CM O' vO CM CM i—t O MH

\ rHCMr-HrHrHrHrH O

jota — -- «. ~ p

U E O O O O O O O O

rH

05

-H

as to inc'-rHt'-rHinoo rej 'v in e- p— m in <r ro e

jo to *. - ^ · " ' h O

os ooooooo λ; o x

tn C

OS O O O o O O Π3 · β o, lOunOLOOtn tn ro a o. uo cm in cm in cm Otn < tn

C 03 :nj E CU

>i Sh C

rH JS 0) CU -H e

p > H

-P Ή llfl •H tn O Sh tn IC x :rö Ctj <S <c O :m

X ta M O X E

14 77355

Tuloksista ilmenee, että kaikki kolme vaikuttavaa ainetta edistivät huomattavasti kasvien kehitystä käsittelemättömiin vertailukasveihin verrattuna.

Suhdeluku kasvin korkeus/vihreän osan massa viittaa 5 kuitenkin siihen, että BF-51:llä on edullisempi vaikutus kuin vertailuaineilla. Osoittautuu siis, että BF-51 ei vaikuta epäedullisesti maissin luontaiseen kasvutapaan, kun sen sijaan gibberelliinihapon vaikutuksen alaisena kehittyi epäedullisella kasvutavalla suhteettoman pitkiä ja hontelolta kasve-10 ja. Klorofyllimääritysten tulokset osoittavat, että BF-51:llä oli edullisin vaikutus muodostuneen klorofyllin määrään sekä 1 g:ssa vihreätä kasvia että koko vihreässä kasvissa.

Esimerkki 16

Tomaatin taimien juurivyöhyke ruiskutettiin 250 ppm 15 BF-51 90 WSC:tä sisältävällä liuoksella, jota käytettiin 0,1 1 kutakin yksilöä kohden. Kehittyminen arvioitiin 6 viikon kuluttua. Yhteenveto tuloksista on esitetty taulukossa X.

Taulukko X

Kukannup- 20 .. Kasvien kes- Sivuversojen pujen luku-

Ita“ kikorkeus lukumäärä määrä HV°T

Käsittely Annos mis-% gp/k-a«wi a_kpl/kasvi % kplAa.wi % nuolta

Bf-51 90 WSC 250 100,0 59,6 124,1 10,6 165.6 25,2 143,1 turanan- 25 - 100,0 43,0 100,0 6,4 100,0 17,6 100,0 vaalean- vihreä käsittelyn vaikutuksesta verson kasvu lisääntyi samoin kuin sivuversojen ja kukannuppujen lukumäärä.

Esimerkki M

30 Jonathan-omenapuut ruiskutettiin 7-8 päivän välein kaikkiaan 8 kertaa liuoksella, joka sisälsi 2000 ppm BF-51 90 WSC:tä (4 toistoa).

Käsiteltyjen omenoiden kypsymisprosessia tutkittiin respiraatiomittauksin (taulukko XI) ja hedelmälihan kovuus-35 tutkimuksin (taulukko XII). Samanaikaisesti tutkittiin myös is 77355 käsiteltyjen omenoiden varastoitavuutta (laadun säilymistä) (taulukko XIII).

Taulukko XI

5 ___________

Mittausten

ajankohta BF-51 90 WSC

05/09/1934 9^5 3^9 10 12/09/1934 g;3 6;5 19/09/1934 8,9 3;5 27/09/1934 8,6 7,8 03/10/1934' 8,5 7.7 15 10/10/1934 7,9 7 r0 17/10/1984 7;5 6,5 24/10/1984 6,9 6,1 31/10/1934 6,6 5,3 20 03/11/1934 6;1 5,4 14/11/1984 6,0 5,1 21/11/1964 5;3 4,9 2S/11/1934 5,7 4,3 25 04/12/1954 5,6 4,6 11/12/1934 5;5 4^4 16 77355

Taulukko XII

5 Mittausten BF-51 90 ESC Vertailu ajankohta 05/09/1984 686 508 12/09/1984 503 546

10 19/09/1984 531 66S

27/09/1984 542 710 03/10/1984 610 77Ο 10/10/1984 721 821 15 17/10/19S4 742 942 24/10/1984 793 1012

31/10/1984 342 56S

14/Ί1/1984 887 1064 20 21/11/1934 910 1066 28/11/1984 931 HO9 04/12/1984 951 1210 11/12/1984 967 1262 25 _____

Huomautus: Tulokset ilmoitetaan yksikkönä mg hiilidioksi-dia/kg/vrk.

17 77355

Taulukko XIII

Omenoiden varastoitavuus (Ujfeh§rtö, 1984)_ Käsitellyt -Varastoitu omena- on muut- sisältää sisältää rus- sisältää 5 tumaton kuori- keaksi muut- pilaan- yhteen- täpliä tuolitta hedel- tumisvi- ____ma liha a_koi a_ 3F-51 SO USC kpl 550 34 - 4 588 % 94,5 4,8 - 0;7 100,0

10 Vertailukoe kpl 421 54 28 16 51S

% 81,1 10,4 5,4 3.1 100,0 15 Varastoinnin aloitus: 15.10.1984

Varastoinnin lopetus: 3.4.1985

Mittaustuloksista ilmenee, että BF-51:llä käsitellyn omenan kypsymisprosessit hidastuvat, mikä mahdollistaa myöhemmin korjatun omenan säilytyksen kypsyvyyden ja varastoinnin 20 kannalta edullisimmassa tilassa, mikä on hyvän varastoitavuu- den (laadun säilymisen) edellytys.

Taulukossa XII esitetyt tulokset osoittavat, että BF-51:llä käsiteltyä omenaa voidaan varastoida suotuisin tuloksin myöhäisestä korjaamisesta ja myöhäisestä varastoinnis-25 ta huolimatta.

Claims (2)

18 7 7 3 5 5

1. Kasvien kasvua säätelevä koostumus, tunnet-t u siitä, että se sisältää vaikuttavana aineosana 0,2-95 5 paino-%(3-isononyylioksipropyyliammonium)metyylifosfonaattia ja kiinteätä tai nestemäistä täyte- tai kantaja-ainetta sekä mahdollisesti muita lisäaineita, edullisesti pinta-aktiivista ainetta ja/tai tarttumista edistävää ainetta, määrän, joka tarvitaan, jotta saavutetaan 100 paino-%.

2. Menetelmä kasvien kasvun säätelemiseksi, edulli sesti kukkien kiinnittymisen, sadon kiinnittymisen, sadon kypsymisen, juurien muodostumisen ja ravintoaineita varastoivien kasvinosien kehittymisen edistämiseksi, tunnettu siitä, että siemenet, vegetatiivisesti lisääntyvät kasvirakenteet ja 15 kukat käsitellään patenttivaatimuksen i mukaisella koostumuk sella vaikuttavan aineosan määrän ollessa siinä 1 - 2000 ppm tai kasvien kasvumaa käsitellään ennen kylvöä määrällä 2 ... 0,001 - 5,0 g/m aktiivista aineosaa tai istuttamisen tai taivukkaiden laittamisen jälkeen ruiskuttaen 1 - 2000 ppm 20 vaikuttavaa aineosaa sisältävällä koostumuksella.