FI117311B - Menetelmä informaatiosanojen konvertoimiseksi ja tallennusvälineen tuottamiseksi, koodauslaite, laite informaation tallentamiseksi, signaali, tallennusväline, dekoodauslaite ja lukulaite - Google Patents

Description

117311

Menetelmä informaatiosanojen konvertoimiseksi ja tallennusvälineen tuottamiseksi, koodauslaite, laite informaation tallentamiseksi, signaali, tallennusväline, dekoodauslaite ja lukulaite 5 Keksintö liittyy menetelmään m-bittisten informaatiosanojen sarjan konvertoimiseksi moduloiduksi signaaliksi, jossa m on kokonaisluku, jossa menetelmässä tuotetaan n-bittinen koodisana kutakin vastaanotettua informaatio-sanaa kohti, jossa n on m:ää suurempi kokonaisluku, ja tuotetut koodisanat konvertoidaan moduloiduksi signaaliksi, ja jossa informaatiosanojen sarja kon-10 vertoidaan koodisanojen sarjaksi muuntosääntöjen mukaan siten, että vastaava moduloitu signaali tyydyttää ennalta määrätyn ehdon.

Lisäksi keksintö liittyy menetelmään sellaisen tallennusvälineen tuottamiseksi, jolle tallennetaan mainitulla menetelmällä saatu signaali.

Lisäksi keksintö liittyy koodauslaitteeseen patenttivaatimusten mukai-15 sen menetelmän suorittamiseksi, joka laite käsittää m-n-bittisen muuntimen m-bittisten informaatiosanojen konvertoimiseksi n-bittisiksi koodisanoiksi sekä välineet n-bittisten koodisanojen konvertoimiseksi moduloiduksi signaaliksi.

Lisäksi keksintö liittyy tallennuslaitteeseen, jossa käytetään tällaista koodauslaitetta.

20 Lisäksi keksintö liittyy signaaliin.

Lisäksi keksintö liittyy tallennusvälineeseen, jolle signaali tai Ien ne- taan.

« · : Lisäksi keksintö liittyy dekoodauslaitteeseen signaalin konvertoimi- • · » seksi Saijaksi m-bittisiä informaatiosanoja siten, että tämä laite käsittää muun-,! / 25 ninvälineet konvertoimaan signaali bittijonoksi bittejä, joilla on ensimmäinen tai : f toinen looginen arvo ja tämä bittijono sisältää n-bittisiä koodisanoja, jotka vas- taavat informaatiosignaaliosia, ja tämä laite käsittää muun ninvälineet koodisano-: jen sarjan konvertoimiseksi sarjaksi informaatiosanoja, kun koodisanariippuva informaatiosana osoitetaan kullekin muunnettavalle koodisanalle.

30 Lopuksi keksintö liittyy lukulaitteeseen, jossa tällaista dekoodauslai- tetta käytetään.

' Tällaisia menetelmiä, tällaisia laitteita, tällainen tallennusväline ja täl- lainen signaali on julkaistu KA Schouhamer Imminkin kirjassa, nimeltään "Co-’·;** ding Techniques for Digital Recorders" (ISBN 0-13-140047-9). Tässä kirjassa : 35 kuvataan esimerkiksi nk. EFM-modulaatiojärjestelmä, jota käytetään tallenta- maan informaatiota ns. CD-levyille (Compact Disc). EFM-moduloitu signaali tuo- **· 117311 2 tetaan konvertoimalla saija 8-bittisä infoimaatiosanoja Saijaksi 14-bittisiä koodi-sanoja, joihin lisätään kolme yhdistämisbitöä. Koodisanat valitaan siten, että minimimäärä "1 "-bittien välissä olevia "On-bittejä on d (2) ja maksimimäärä on k (10). Tätä reunaehtoa kutsutaan dk-ehdoksi. Koodisanojen saija muunnetaan 5 modulo-2-kokonaislukuoperaation kautta vastaavaksi signaaliksi, jonka muodostavat bittisolut, joilla on korkea tai matala signaaliarvo, jolloin "Γ-bittiä edustaa moduloidussa signaalissa muunnos korkeasta matalaan signaaliarvoon tai päinvastoin. "0"-bittiä edustaa signaaliarvon muutoksen puuttuminen kahden bitti-solun rajalla. Yhdistämisbitit valitaan siten, että dk-ehto täyttyy myös kahden 10 koodisanan välisellä muutosalueella ja että vastaavassa signaalissa ns. juoksevan digitaalisen summan arvo säilyy oleellisesti vakiona. Juoksevan digitaalisen summan arvolla tietyllä hetkellä tarkoitetaan signaaliarvoltaan korkeiden bit-tisolujen lukumäärän ja signaaliarvoltaan matalien bittlsolujen lukumäärän välistä erotusta, joka lasketaan tätä hetkeä edeltävän moduloidun signaaliosan ylit-15 se. Oleellisesti vakio juoksevan digitaalisen summan arvo tarkoittaa, että signaa lin taajuusspektri ei sisällä taajuuskomponentteja alhaisen taajuuden alueella. Tällaisesta signaalista sanotaan myös, että sillä ei ole tasajännitekomponent-tia (DC-free). Pientaajuisten komponenttien puute signaalissa on erittäin edullista, kun signaali luetaan tallennusvälineeltä, jolle signaali on tallennettu urana 20 (track), koska tällä tavoin on mahdollista jatkuva uraseurannan ohjaus (tracking control), johon tallennettu signaali ei vaikuta. Informaation tallennuksessa pyri-*·*”· tään jatkuvasti parantamaan informaation tiheyttä tallennusvälineellä.

Mahdollinen ratkaisu tähän on alentaa bittisolujen määrää informaa-·:··: tiosanaa kohti moduloidussa signaalissa. Tällöin kuitenkin syntyy se ongelma, 25 että bittisolujen määrän alentamisen vuoksi infbrmaatiosanaa kohti alenee nii-. .·. den ainutkertaisten bittikombinaatioiden lukumäärä, joilla infoimaatiosanoja voi- daan esittää, minkä vuoksi moduloituun signaaliin voidaan kohdistaa vähemmän * · * ankaria ehtoja, esimerkiksi mitä tulee moduloidun signaalin pientaajuiseen sisältöön.

30 Huomattakoon, että julkaisu EP-A-392 506 kuvaa m-n-bittisen muun- nosmenetelmän. Kullekin mahdolliselle m-bittiselle informaatiosanalle on käytet-tävissä muutama n-blttlnen koodisana. Vallitsevalle m-bittiselle informaatiosa-nalle on valittava jokin käytettävissä oleva n-bittinen koodisana riippuen edellisen koodisanan häntäbittikuviosta etenemissuuntaisten (run-length) ehtojen tyy-*· 35 dyttämiseksi ja juoksevan digitaalisen summan arvon ohjaamiseksi. Kullekin V*: mahdolliselle häntäbittikuviolle annetaan joukko sallittuja etuosia valinnan mah- 117311 3 dollistamiseksi. Seuraavassa muunnoksessa on valittava koodisana, jossa on jokin sallittu etuosa.

Keksinnön tavoitteena on tuottaa välineet bittisolujen määrän alentamiseksi informaatiosanaa kohti ja toijua ainutkertaisten bittikombinaatioiden lu-5 kumäärän alentamista.

Keksinnön ensimmäisen näkökohdan mukaan tämä tavoite saavutetaan johdannon mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että koodisanat levitetään ainakin ensimmäisen tyypin yhden ryhmän yli ja ainakin toisen tyypin yhden ryhmän yli, ja että kunkin ensimmäisen tyypin ryhmään kuuluvan 10 koodisanan tuottaminen muodostaa ensimmäisen tyyppisen koodaustiian, jonka määrää siihen liittyvä ryhmä ja kunkin toisen tyypin ryhmään kuuluvan koodisanan tuottaminen muodostaa toisen tyyppisen koodaustiian, jonka määrää siihen liittyvä ryhmä ja tuotettuun koodisanaan liittyvä informaatiosana ja että, kun jokin koodisanoista osoitetaan vastaanotetulle informaatiosanalle, tämä koodisana 15 valitaan koodisanojen joukosta, joka riippuu edellistä koodisanaa tuotettaessa muodostetusta koodaustilasta, ja että toisen tyyppisiin koodaustiloihin kuuluvien koodisanojen joukot eivät sisällä yhteisiä koodisanoja, mahdollistaen siten, että sama koodisana toisen tyyppisestä ryhmästä liitetään joukkoon informaatiosa-noja, joiden joukossa vastaava informaatiosana on erotettavissa, tunnistamalla 20 vastaava joukko, jonka jäsen seuraava koodisana on.

Keksinnön toisen näkökohdan mukaan koodauslaitteelle on tunnus-*·"· omaista, että laite käsittää tilanmuodostusvälineet muodostamaan koodaustila :V: muuntimen tuottaessa koodisanan, ja että tilanmuodostusvälineet on jäljestetty ·:··: muodostamaan ensimmäisen tyyppinen koodaustila kullekin tuotetulle ensim- 25 mäisen tyypin ryhmään kuuluvalle koodisanalle, jonka tilan määrää siihen liittyvä ! .·. ryhmä, sekä muodostamaan toisen tyyppinen koodaustila kullekin tuotetulle toi- .···. sen tyypin ryhmään kuuluvalle koodisanalle, jonka tilan määrää siihen liittyvä * ryhmä ja tuotettuun koodisanaan liittyvä informaatiosana, ja että m-n-bittinen . muunnin käsittää välineet valitsemaan informaatiosanaa vastaava koodisana * # * 30 koodisanojen joukosta, joka riippuu koodaustilasta, ja että toisen tyyppisiin koo-:···: daustiloihin kuuluvien koodisanojen joukot eivät sisällä yhteisiä koodisanoja, jolloin sama koodisana toisen tyyppisestä ryhmästä liitetään joukkoon informaa- • · .*·*. tiosanoja, joiden joukossa vastaava informaatiosana on erotettavissa, tunnista- maila vastaava joukko, jonka jäsen seuraava koodisana on.

• * · 35 Keksinnön mukaisessa menetelmässä ja koodauslaitteessa saman koodisanan yhdistäminen koodisanoihin erillisten koodisanojen joukoista (= jou- 117311 4 koista, joilla ei ole yhteisiä koodisanoja) muodostaa erilaisia ainutkertaisia bitti-kombinaatioita, joten enemmän kuin yksi informaatiosana voidaan yksikäsitteisesti esittää samalla koodisanalla yhdessä seuraavan koodisanan kanssa. Toisen tyyppisen ryhmän koodisanaa seuraa aina tässä mielessä koodisana, josta 5 on aina mahdollista määrittää yksikäsitteisesti, mihin joukkoon tämä seuraava koodisana kuuluu. Siten on mahdollista koodisanojen avulla kustakin erillisistä joukoista aina muodostaa riittävä määrä ainutkertaisia bittikombinaatioita kaikkien informaatiosanojen esittämiseksi.

Nämä toimenpiteet siis tarjoavat mahdollisuuden muodostaa suuri 10 joukko ainutkertaisia bittikombinaatioita koodisanoilla, jolla on suhteellisen pieni määrä bittejä koodisanaa kohti. Tapauksessa, jossa koodisanat valitaan levitettäviksi joukkojen ja ryhmien yli, niin että ainutkertaisten bittikombinaatioiden määrä ylittää erilaisten informaatiosanojen määrän, on mahdollista käyttää jäljellä olevia bittikombinaatioita vaikuttamaan moduloidun signaalin ennalta määrät-15 tyihin ominaisuuksiin.

Vaihtoehtoisesti on mahdollista käyttää vain niin monia bittikombinaatioita kuin on informaatiosanoja. Tässä tapauksessa jäljellä olevat bittikombinaa-tiot sallivat asettaa koodisanoille tiettyjä lisävaatimuksia.

Yhdelle tai useammalle joukolle on kuitenkin edullista osoittaa koo-20 disanojen pari niihin liittyvästä joukosta kullekin lukuisista informaatiosanoista ja sitten muunnettaessa valita jompikumpi käytettävissä oleva koodisana tästä pa-*·**: lista tietyn ehdon mukaan, jotta vaikutettaisiin moduloidun signaalin tiettyyn : ominaisuuteen. Tämän toteuttavalle menetelmälle on tunnusomaista, että infor- i»« « *:»: maatiosanojen sarja muunnetaan koodisanojen Saijaksi muunnossääntöjen :*.*· 25 mukaan niin, että vastaavassa moduloidussa signaalissa ei esiinny oleellisesti • lainkaan taajuuskomponentteja taajuusspektrin pientaajuusalueella ja jossa mo- .···. duloitu signaali on mikä tahansa määrä peräkkäisiä bittisoluja, joilla on sama • · · minimi signaaliarvo d+1 ja maksimi signaaliarvo k+1, ja että koodisanojen joukot . käsittävät koodisanojen parin kullekin ainakin useista informaatiosanoista, ja että * · 30 pientaajuiset komponentit moduloidussa signaalissa vältetään valitsemalla koo-*···: disanoista koodisanojen pareista kun informaatiosanat konvertoidaan.

Tämä suoritusmuoto on sikäli edullinen, että huolimatta bittisolujen määrän alenemisesta informaatiosanaa kohti pientaajuiset komponentit voidaan .· . pitkälti välttää moduloidussa signaalissa.

* * * ** 35 Keksinnön vielä eräälle suoritusmuodolle on tunnusomaista, että koo- • I 1 *· : disanojen sarjoihin lisätään synkronointisanoja (SYNC), joissa esiintyy bittikuvioi- 117311 5 ta, joita ei voi esiintyä koodisanojen muodostamissa bittijonoissa, ja että käytetään synkronointisanoja, joilla on erilaiset bittikuviot ja että käytetty synkronointi-sana riippuu koodaustilasta siten, että muodostetaan ennalta määrätty koodaus-tila seuraavan informaatiosanan muunnokselle, sen jälkeen kun synkronointisa-5 na on lisätty ja että synkronointisanat ovat erotettavissa toisistaan perustuen bittien loogisiin arvoihin ennalta määrätyissä bittiasemissa tavalta, joka vastaa sitä tapaa, jolla toisen tyyppisiin koodaustiloihin kuuluvien koodisanojen joukot voidaan erottaa toisistaan.

Tämä suoritusmuoto on sikäli edullinen, että tapauksessa, jossa toisen 10 tyypin ryhmän koodisanaa seuraa synkronointisana, koodisanan ja synknonoin-tisanan bittikombinaatio muodostaa informaatiosanan samoin kuin tapauksessa, jossa toisen tyypin ryhmän koodisanaa seuraa koodisana.

Lisäksi viimeksi mainittu suoritusmuoto on sikäli edullinen, että koodauspa muodostuu joka kerran, kun synkronointisana on tuotettu, joten bitti-15 jonoon kohdistuvat reunaehdot murroskohdassa synkronointisanasta seuraa-vaksi koodisanaksi voidaan aina tyydyttää.

Keksinnön mukaisen koodausiaitteen tuottama signaali on sikäli edullinen, että se voidaan dekoodata erittäin yksinkertaisesti.

Tämän toteuttavan dekoodauslaitteen suoritusmuodolle on tunnus-20 omaista, että konvertointivälineet on jäljestetty konvertoimaan informaatiosana myös riippuen niiden bittien loogisista arvoista bittijonossa, jotka ovat ennalta määrätyissä paikoissa koodisanaan nähden.

:V: Keksintöä selostetaan nyt lähemmin viitaten kuvioihin 1-17, joista: ·:··: kuvio 1 esittää sarjan infonmaatiosanoja, vastaavan sarjan koodisanoja 25 sekä moduloidun signaalin; . kuviot 2 ja 3 esittävät taulukoita, jotka muodostavat informaatiosanojen ja koodisanojen välisen suhteen; * * * kuvio 4 esittää eri parametrien arvoja sellaisina kuin ne ovat, kun in-. formaatiosanojen sarjaa muunnetaan sarjaksi koodisanoja; 30 kuviot 5A ja 5B esittävät eri signaalien taajuusspektrien pientaajuus- :···: komponentteja; kuviot 6 ja 8 esittävät koodauslaitteiden eri suoritusmuotoja; :***. kuvio 7 esittää kuvion 6 koodauslaitteessa käytettävän valintapiirin erästä suoritusmuotoa; • * · '* 35 kuvio 9 esittää sopivien synkronointisanojen mahdollisia bittikuvioita; :* ‘i kuvio 10 esittää kuvion 6 koodausiaitteen sovituksen synkronointisa- 6 117311 nojen lisäämiseksi; kuvio 11 esittää dekoodauslaitetta; kuvio 12 esittää tallennusvälinettä; kuvio 13 esittää huomattavasti suurennettua osaa kuvion 12 tallen-5 nusvälineestä; kuvio 14 esittää tallennuslaitetta; kuvio 15 esittää lukulaitetta; kuvio 16 esittää osia moduloidusta signaalista ja sitä vastaavista koodisanoista; ja 10 kuvio 17 esittää diagrammina koodisanojen levitystä ryhmien ja jouk kojen yli.

Kuvio 1 näyttää kolme peräkkäistä m-bittistä informaatiosanaa, tässä tapauksessa 8-bittistä informaatiosanaa, joita merkitään viitteellä 1. Näillä kolmella informaatiosanalla 1 on vastaavasti arvot "24", "12Γ ja "34". Tämä kol- 15 men informaatiosanan 1 sarja muunnetaan kolmeksi peräkkäiseksi n-bittiseksi koodisanaksi, tässä tapauksessa 16-brttisiksi koodisanoiksi, joita merkitään viitteellä 4. Koodisanat 4 muodostavat bittijonon bittejä, joiden looginen arvo on "0" ja bittejä, joiden looginen arvo on *T. Infomnaatiosanojen muunnos tapahtuu siten, että bittijonossa minimimäärä loogisia "0"-arvoisia bittejä kahden loogisen 20 "1 "-arvoisen bitin välissä on d ja maksimi on k, missä d on 2 ja k on 10. Tällaista bittijonoa kutsutaan usein RLL-jonoksi (RLL = Run Length Limited), jolla on dk-reunaehto. Koodisanan erillisiin bitteihin viitataan lisäksi viitteillä ksi1, ... ksi16, : missä ksi1 merkitsee koodisanan ensimmäistä bittiä (vasemmalta) ja ksi16 koo- ·:··· disanan viimeistä bittiä.

25 Koodisanan 4 muodostama bittijono muunnetaan moduloiduksi sig- . Λ naaliksi 7 modulo-2-integraatio-operaatiolla. Tämä moduloitu signaali käsittää 3 .···. infbrmaatiosignaaliosaa 8, jotka edustavat koodisanoja 4. Informaatiosignaa- * liosat käsittävät bittisoluja 11, joilla voi olla korkea signaaliarvo H (high) tai mata- . la signaaliarvo L (Low). Bittisolujen määrä informaatiosignaaiiosaa kohti vastaa 30 siihen liittyvän koodisanan bittien määrää. Kutakin koodisanan bittiä, jonka loo-:···: ginen arvo on "1", osoittaa moduloidussa signaalissa 7 muunnos korkea- signaaliarvoisesta bittisolusta matala-signaaliarvoiseen tai päinvastoin. Kutakin • * •••\ koodisanan bittiä, jonka looginen arvo on "0", osoittaa moduloidussa signaalissa /*. 7 se, että signaaliarvo ei muutu bittisolun muuttuessa.

• · · *; *; 35 Lisäksi vaaditaan, että moduloidun signaalin 7 taajuusspektriin ei sisäl- ly oleellisesti lainkaan pientaajuisia komponentteja. Toisin sanoen moduloitu 7 117311 signaali on tasajännitteetön.

Seuraavassa kuvataan lähemmin keksinnön mukaisen menetelmän suoritusmuoto, jolla moduloitu signaali voidaan tuottaa.

Ensimmäiseksi koodisanoilta vaaditaan, että koodisanojen sisällä dk-5 reunaehto täyttyy. Kuvio 17 esittää diagrammina kaikkien mahdollisten tämän dk-reunaehdon täyttävien koodisanojen joukkoa kehyksen 170 rajaamassa vyöhykkeessä. Koodisanat jakautuvat ainakin ensimmäisen tyypin ryhmään ja toisen tyypin ryhmään. Tuotettaessa koodisana jostakin ensimmäisen tyypin ryhmästä muodostuu koodaustila, joka riippuu ainoastaan siitä ensimmäisen tyypin 10 ryhmästä, johon tuotettu koodisana kuuluu. Tuotettaessa koodisana jostakin toisen tyypin ryhmästä muodostuu koodaustila, joka riippuu sekä toisen tyypin ryhmästä että tuotetun koodisanan esittämästä informaatiosanasta. Tässä kuvatussa suoritusmuodossa voidaan erottaa kaksi ensimmäisen tyypin ryhmää, t$. ensimmäinen ryhmä G11, joka käsittää koodisanat, jotka päättyvät a:han "0M-15 arvoiseen bittiin, missä a on kokonaisluku, joka on 0 tai 1, sekä toinen koodisanojen ryhmä G12, joka päättyy b:hen "0"-aivoiseen bittiin, missä b on kokonaisluku, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin 9 ja suurempi tai yhtä suuri kuin 6.

Kuviossa 17 ryhmään G11 kuuluvat koodisanat ovat kehyksessä 171. Ryhmään G12 kuuluvat koodisanat ovat kehyksessä 172.

20 Tästä lähtien S1 viittaa ensimmäisen tyypin ensimmäisen ryhmän G11 muodostamaan koodaustilaan. S4 viittaa ensimmäisen tyypin toisen ryhmän *:**! G12 muodostamaan koodaustilaan. Tässä kuvattava suoritusmuoto tuntee vain yhden toisen tyypin ryhmän. Tämä ryhmä käsittää koodisanoja, jotka päättyvät ·:··: c:hen loogiseen ”0"-arvoiseen bittiin, missä c on kokonaisluku, joka on suurempi 25 tai yhtä suuri kuin 2 ja pienempi tai yhtä suuri kuin 5. Tästä lähtien tämä ryhmä . on nimeltään ryhmä G2. Kuviossa 17 ryhmään G2 kuuluvat koodisanat ovat ke- .···. hyksessä 173. Tässä kuvattavassa esimerkissä koodisanan ja siihen liittyvän * informaatiosanan yhdistelmällä voidaan muodostaa kaksi koodaustilaa, ts. S2 ja S3.

• · · ‘•jf 30 Kun informaatiosanoja muunnetaan koodisanoiksi, muunnettavalle informaatiosanalle osoitetaan johonkin koodisanojen joukkoon kuuluva koodisa-na koodaustilasta riippuen. Koodaustiloihin S1, S2, S3 ja S4 kuuluvien koodisa-nojen joukkoja kutsutaan tästä lähtien viitteillä V1, V2, V3 ja V4, vastaavasti. Joukkojen V1, V2, V3 ja V4 koodisanat ovat kehyksissä 174, 175, 176 ja 177.

• · * *· *j 35 Joukkojen koodisanat valitaan siten, että kukin bittijono, joka voi muodostua *· *: koodaustilan muodostaneen ryhmän koodisanasta sekä mielivaltaisesta tämän 117311 8 koodaustilan muodostaman joukon koodisanasta, tyydyttää dk-reunaehdon. Tapauksessa, jossa viimeksi tuotetun koodisanan muodostama koodaustiia on S4 ja koodaustiia siis merkitsee, että edellinen koodisana päättyy bittijonoon, jonka looginen "0"-arvo on ainakin 6 ja korkeintaan 9, koodaustilan S4 muodostaman 5 koodisanajoukon V4 sallitaan käsittää vain koodisanoja, jotka alkavat enintään yhdellä bitillä, jonka looginen arvo on "0". Tähän liittyen koodisanoilla, jotka alkavat suuremmalla määrällä "0"-arvoisia bittejä, on viimeksi tuotetun koodisanan ja tuotettavan koodisanan välillä siirtymäalueita, joilla peräkkäisten "O'-arvoisten bittien määrä ei aina ole korkeintaan 10 ja jotka eivät siis täytä dk-reunaehtoa. 10 Vastaavista syistä joukko V1 käsittää vain koodisanoja, jotka alkavat ainakin kahdella ja korkeintaan yhdeksällä "(T-arvoisella bitillä.

Koodaustiloihin S2 ja S3 kuuluvat koodisanojen joukot V2 ja V3 käsittävät vain koodisanoja, jotka alkavat "0"-arvoisilla biteillä, joita on ainakin 0 ja enintään 5. Tämän ehdon täyttävät koodisanat hajautuvat kahteen joukkoon V2 15 ja V3 siten, että joukot V2 ja V3 eivät sisällä lainkaan yhteisiä koodisanoja. Seu-raavassa joukkoja V2 ja V3 kutsutaan erillisiksi (disjunct) joukoiksi. Koodisanojen hajautuminen joukkoihin V2 ja V3 tapahtuu mieluiten niin, että rajallisen määrän p bittiä loogisten arvojen perusteella voidaan määrittää, mihin joukkoon koodisana kuuluu. Yllä kuvatussa esimerkissä bittiyhdistelmää ksi1.ksi13 käyte-20 tään tähän tarkoitukseen. Joukon V2 koodisanat voidaan tunnistaa bittiyhdistelmästä ksi1.ksi13 = 0.0. Joukon V3 koodisanat voidaan sitten tunnistaa bitti· *:**: yhdistelmästä ksi1.ksi13, joka ei ole 0.0. Tehdään ero niiden koodisanojen väfil- : lä, jotka tuotettaessa muodostavat koodaustilan S1 (ryhmä G1), niiden jotka tuo- ·:*·: tettaessa muodostavat koodaustilan S2 tai S3 (ryhmä G2) ja jotka tuotettaessa :v. 25 muodostavat koodaustilan S4 (ryhmä G12). Joukko V1 käsittää 138 koodisanaa | ryhmästä G11, 96 koodisanaa ryhmästä G2 ja 22 koodisanaa ryhmästä G12.

,···. On ilmeistä, että erilaisten koodisanojen määrä joukossa V1 on pienempi kuin * * erilaisten 8-bittisten informaatiosanojen määrä.

. Koska ryhmän G2 koodisanoja aina seuraa joukon V2 koodisana tai • · * 30 joukon V3 koodisana, ja lisäksi ryhmän G2 koodisanaa seuraavan koodisanan :···: perusteella voidaan määrittää, mihin joukkoon tämä koodisana kuuluu, ryhmän G2 koodisana, jota seuraa joukon V2 koodisana, voidaan yksiselitteisesti erottaa • « .·*. saman ryhmän G2 koodisanasta, jota sen sijaan seuraa joukon V3 koodisana.

/ , Toisin sanoen osoitettaessa koodisanoja informaatiosanoille voidaan jokaista *1 35 ryhmän G2 koodisanaa käyttää kahdesti. Kukin ryhmän G2 koodisana yhdessä joukon V2 satunnaisen koodisanan kanssa muodostaa ainutkertaisen bittiyhdis- 117311 9 telmän, jota ei voida erottaa saman koodisanan ja saman joukon V3 satunnaisen koodisanan muodostamasta bittiyhdistelmästä. Tämä tarkoittaa, että ryhmästä G11 voidaan käyttää 138 ainutkertaista bittiyhdistelmää (koodisanaa) joukolle V1, 22 ainutkertaista bittiyhdistelmää (koodisanaa) ryhmästä G12 ja 5 2*96 ainutkertaista bittiyhdistelmää (ryhmän G2 koodisanaa yhdessä seuraavien koodisanojen kanssa) ryhmästä G2. Tämä antaa käyttökelpoisten ainutkertaisten bittiyhdistelmien kokonaismääräksi 352. Joukkojen V2, V3 ja V4 koodisanojen muodostamien ainutkertaisten bittiyhdistelmien määrä on vastaavasti 352, 351 ja 415.

10 Havainnollistamisen vuoksi kuvio 17 näyttää ryhmään G2 kuuluvan koodisanan 178. Tämä tarkoittaa, että seuraava koodisana kuuluu joko joukkoon V2 tai joukkoon V3. Koodisana 178 ja seuraava koodisana voivat siis yksiselitteisesti muodostaa kaksi erilaista informaatiosanaa. Kuviossa 17 koodisana 178, jota seuraa joukon V2 koodisana, esimerkiksi koodisana 179, muodostaa 15 eri informaatiosanan kuin se, jonka muodostaa koodisana 178, jota seuraa joukon V3 koodisana, esimerkiksi koodisana 180. Koodisana 179 kuuluu ryhmään G11, mikä aiheuttaa, että koodisanaa 179 aina seuraa joukon V1 koodisana, riippumatta seuraavaksi koodattavasta informaatiosanasta, joten koodisana 179 voi muodostaa vain yhden informaatiosanan. Sama pätee koodisanalle 180. 20 Informaatiosanojen muunnos tapahtuu seuraavasti:

Oletetaan, että viimeksi tuotettu koodisana on ryhmän G2 koodisana 178 ja seuraava koodisana kuuluu sitten joko joukkoon V2 tai joukkoon V3, riip- : puen muunnettavasta informaatiosanasta. Jos oletetaan, että tämä informaatio- ♦ *· * ·:··; sana muodostaa koodisanan 179, tämä tarkoittaa, että seuraava koodisana 25 kuuluu joukkoon V1. Muunnettava informaatiosana määrää, mitä joukon V1 !koodisanaa käytetään. Tässä esimerkissä tämä on koodisana 181. Koodisana * · ♦ 181 kuuluu ryhmään G12, joten seuraava koodisana kuuluu joukkoon V4. Muunnettava informaatiosana määrää taas, mikä tämä koodisana on. Tässä esimerkissä tämä on koodisana 182. Koodisana 182 kuuluu ryhmään G2. Tämä a.:.* 30 tarkoittaa, että koodisanaa 182 vastaavasta informaatiosanasta riippuen seu- naava koodisana tulee joko joukosta V2 tai joukosta V3. Mitä joukon V2 tai V3 koodisanaa käytetään, riippuu muunnettavasta informaatiosanasta. Tässä esi-merkissä koodisanaa 182 seuraa koodisana 183. Koodisana 183 kuuluu myös ryhmään G2, joten koodisanaa 183 vastaavasta informaatiosanasta riippuen 35 seuraava koodisana tulee joko joukosta V2 tai joukosta V3. Mitä joukon koo-V*: disanaa käytetään, riippuu taas muunnettavasta informaatiosanasta. Tässä 117311 10 esimerkissä tämä on koodisana 184. Yllä kuvatulla tavalla mikä tahansa satunnainen informaatiosanojen sarja voidaan konvertoida ainutkertaisesti koodisanojen sarjaksi.

Edellä on selitetty, kuinka käytettävien koodisanojen määrää laajenne-5 taan koodisanojen alijaottelulla ensimmäisen ja toisen tyypin ryhmiin, jotka muodostavat koodaustilan, joka sinänsä muodostaa koodisanajoukon, josta valitaan koodisana seuraavan informaatiosanan muunnosta varten. On siten oleellista, että koodisanajoukot, joista valinta tehdään, eivät sisällä yhteisiä koodisanoja siinä tapauksessa, että koodaustila muodostuu toisen tyypin ryhmän koodisa-10 noista. Tästä johtuen on mahdollista osoittaa sama koodisana koodisanajoukos-ta eri informaatiosanoille, kunhan huolehditaan siitä, että tätä samaa koodisanaa seuraavat koodisanat kuuluvat eri joukkoihin, joilla ei ole yhteisiä koodisanoja. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tällainen koodisanojen alijaottelu joukkoihin ja ryhmiin sellaisten koodisanojen tuottamiseksi, joille voidaan osoittaa enem-15 män kuin yksi informaatiosana, soveltuu myös koodisanoille, joilla on erilainen satunnainen määrä bittejä. Koodisanojen ei myöskään tarvitse täyttää tiettyä dk-reunaehtoa. Muutkin reunaehdot ovat mahdollisia, esimerkiksi kuten kuvataan julkaisussa EP A 0 319 101 (PHN 12.339).

Kuten yllä selostettiin, käytettävissä olevien ainutkertaisten bittiyhdis-20 telmien suurempi määrä johtuu siitä, että toisen tyypin ryhmän/ryhmien (G2) koodisanoilla voidaan muodostaa enemmän kuin yksi ainutkertainen bittiyhdis-telmä. Yleisesti koodisanojen alijaottelu ryhmiin ja joukkoihin valitaan siten, että : käytettävissä olevien ainutkertaisten bittiyhdistelmien suurempi määrä on suu- ·:*·: rempi kuin erilaisten informaatiosanojen määrä. Tämä ainutkertaisten bittiyhdis- :v; 25 telmien ylimäärä tarjoaa mahdollisuuden asettaa lisäehtoja muunnokselle.

. Λ Eräs mahdollisuus on käyttää vain niin monta ainutkertaista bittiyhdis- telmää kuin on erilaisia informaatiosanoja. Tässä tapauksessa ainutkertaisten * * bittiyhdistelmien ylimäärä tarjoaa mahdollisuuden asettaa lisäehtoja koodisanoil le.

• « I

30 Kuitenkin on parempi, jos yksi tai useampi joukko osoittaa kahden liit- tyvän joukon koodisanoista muodostetun parin kullekin informaatiosanalle ja :\j sitten valitsee joko käytettävän koodisanan parista tietyn muunnokselle asete- * # ····. tun kriteerin mukaan, jotta vaikutettaisiin moduloidun signaalin tiettyyn ominai- suuteen.

* · · ** *· 35 Erittäin houkuteleva mahdollisuus on vaikuttaa moduloidun signaalin pientaajuuskomponenttiin. Tämä vaikutus sisältää mieluiten DC-komponenttien 117311 minimoinnin. Tämä voidaan toteuttaa määrittämällä digitaalinen summa-arvo kunkin informaatiosignaaliosan lopussa ja valitsemalla informaatiota muunnettaessa sellaiset koodisanat, että kunkin informaatiosignaaliosan lopussa määritetty digitaalinen summa-arvo pysyy tietyn vertailuarvon lähellä. Tämä voidaan to-5 teuttaa osoittamalla joukolle informaatiosanoja pari koodisanoja, jotka aiheuttavat erilaisia muutoksia digitaaliseen summa-arvoon. Kukin koodisanapari käsittää mieluiten korkeintaan kaksi koodisanaa, joille digitaalisen summa-arvon muutoksilla on vastakkaiset etumerkit. Tietylle signaalitasotle viimeisen informaatiosignaaliosan lopussa voidaan sitten valita koodisana, jolle digitaalisen 1 o summan arvo on lähinnä vertailuarvoa, kun koodisana on tuotettu.

Toinen mahdollisuus koodisanojen valitsemiseksi on valita koodisanoja, joille tietylle signaalitasolle viimeksi tuotetun informaatiosignaaliosan lopussa, kyseisen koodisanan aiheuttaman digitaalisen summa-arvon muutoksen etumerkki on vastakkainen sille erotukselle, joka on koodisanan tuottamista edeltä-15 vän digitaalisen summa-arvon ja vertailuarvon välissä. Tuotettavan koodisanan valinta, kun voidaan valita kahdesta koodisanasta, joilla on vastakkainen vaikutus digitaaliseen summa-arvoon, voidaan tehdä sitten yksinkertaisesti perustuen signaaliarvoon kunkin informaatiosignaaliosan lopussa ja tähän loppuun liittyvän digitaalisen summa-arvon ja vertailuarvon erotukseen.

20 Kuvio 2 näyttää esimerkkinä kullekin joukolle V1, V2, V3 ja V4 kullekin mahdolliselle informaatiosanalle osoitetun koodisanan. Tässä kuviossa ensim-*:*·: mäinen (vasen) sarake näyttää kaikkien mahdollisten informaatiosanojen sana- : arvot. Toinen, neljäs, kuudes ja kahdeksas sarake näyttävät informaatiosanoille ti· * osoitettuja koodisanoja vastaavista joukoista V1, V2, V3 ja V4. Kolmas, viides, 25 seitsemäs ja yhdeksäs sarake näyttävät vastaavina numeroina 1, 2, 3 ja 4, mikä [ ,·. koodaustiloista S1, S2, S3 vai S4 muodostuu kyseisestä koodisanasta. Kuvios- ::: sa 2 millekään joukolle V1, V2, V3 ja V4 ei käytetä enempää kuin 256 käytettä vissä olevaa koodisanaa. Kuvio 3 näyttää samoin kuin kuvio 2 koodisanoja niistä joukoista, joita ei näytetä kuvion 2 taulukossa 88:lle informaatiosanalle, joille :-:V 30 osoitetaan kahden koodisanan pari. Kuviossa 3 näytettyjä koodisanoja kutsu- taan tästälähin vaihtoehtoisiksi koodisanoiksi. Koodisanojen osoittaminen infor-maatiosanoille tapahtuu siten, että vaihtoehtoisten koodisanojen aiheuttama .’*·! digitaalisen summa-arvon muutos on vastakkainen sille digitaalisen summa- arvon muutokselle, joka aiheutuu kuvion 2 koodisanoista, joille osoitetaan sana-:Λ: 35 arvoja "0" - “87", rajat mukaan lukien.

• ψ

Huomattakoon, että kaikki kuvion 3 joukot sisältävät yhtä monta koo- 117311 12 disanaa. Alan normaaliammattilaiselie on ilmeistä, että tämä ei ole välttämätöntä. On samoin mahdollista, että nämä joukot ovat erikokoisia.

Lisäksi huomataan, että koodisanojen osoittaminen informaatiosanoil-le valitaan siten, että suhde yhtäältä koodisanan ja seuraavan koodisanan bitti-5 en ksi1 ja ksi13 yhdistelmän ja toisaalta infomnaatiosanan välillä on ainutkertainen, joten dekoodaus voidaan toteuttaa ainoastaan vastaanotetun koodisanan ja seuraavan koodisanan bittien ksi1 ja ksi13 perusteella. Koodisanan osoittamiselle tämä tarkoittaa, että jos koodisana esiintyy eri joukoissa, samat koodisanat eri joukoissa esittävät samoja informaatiosanoja. Esimerkiksi informaatiosanaa, 10 jonka sana-arvo on "2" esittää ”0010000000100100" kuviossa 2 näytetyissä joukoissa VO ja V2 ja "1000000000010010" joukoissa V2 ja V3.

On sanomattakin selvää, että koodisanojen eri joukoista ei tarvitse esittää samoja informaatiosanoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koodaustila on palautettava alkuperäisen informaatiosanan palauttamiseksi.

15 informaatiosanojen muunnos sarjaksi koodisanoja selitetään lähem min viitaten kuvioon 4.

Sarake IW näyttää ylhäältä alas sana-arvoja sarjal-le peräkkäisiä m-brttisiä informaatiosanoja. Kullekin informaatiosanalle, jolle sana-arvo sisältyy sarakkeeseen IW, näytetään tietty määrä dataa. Sarake SW edustaa koodausti-20 la, joka muodostui, kun tuotettiin koodisana, joka saatiin edellisen informaatio-sanan muunnoksen tuloksena. Tätä koodisanaa kutsutaan tästälähin edelli-*”*: seksi koodisanaksi. Koodaustila sarakkeessa SW nimeää, mitä koodisanojen : joukkoa V1, V2, V3 vai V4 käytetään informaatiosanan muunnokseen. Sarake ·:··; LB näyttää moduloidun signaalin signaaliarvon informaatiosignaaliosan lopussa, :v; 25 joka osa vastaa koodisanaa, joka saatiin edellisen informaatiosanan muunnok- . sen tuloksena. Tätä signaaliarvoa kutsutaan tästälähin juoksevaksi informaatio- « i * signaaliarvoksi. Sarakkeessa DSV näytetään digitaalinen summa-arvo, joka * ' kuuluu moduloidun signaalin juoksevalle signaaliarvolle, juoksevalle modu- . loidulle signaaliarvolle.

30 Sarake CW näyttää sarakkeen IW informaatiosanoille osoitetut koo- disanat kuvioiden 2 ja 3 mukaisesti. Tapauksessa, jossa informaatiosanalle osoitetaan koodisanapari, näytetään parin kaksi koodisanaa, jolloin parin ylempi ····. koodisana vastaa kuvion 2 taulukkoa ja parin alempi koodisana vastaa kuvion 3 .· . taulukkoa. Sarake dDSV näyttää koodisanan aiheuttamaa digitaalisen summa- ·: 35 arvon muutosta, olettaen että juoksevalla moduloidulla signaaliarvolla olisi ollut :/·Ι arvo "H".

117311 13

Sarake DSVN näyttää liittyvän koodisanan uuden digitaalisen summa' arvon, niin kuin tämä arvo olisi tapauksessa, jossa liittyvä koodisana tuotetaan. Sarake L S N näyttää loogisen "1M:n avulla, että signaaliarvot koodisanaan kuuluvan informaatiosignaaliosan alussa ja lopussa ovat erilaiset. Looginen n0" 5 osoittaa, että signaaliarvot informaatiosignaaliosan alussa ja lopussa ovat yhtä suuret. Signaaliarvot informaatiosignaaliosan alussa ja lopussa ovat erilaiset, jos liittyvä koodisana sisältää parittoman määrän "1 "-bittejä, mikä vastaa paritonta määrää signaalitason muutoksia informaatiosignaaliosassa. Jos koodisanassa on parillinen määrä "1 "-bittejä, signaaliarvot informaatiosignaaliosan alussa ja 10 lopussa ovat samat. Sarakkeessa SWN näytetään koodaustila, joka muodostuisi tapauksessa, jossa relevantti koodisana tuotetaan.

Lisäksi sarake CS näyttää tähdellä mikä koodisana itse asiassa tuotetaan liittyvälle informaatiosanalle.

Ensimmäinen (ylin) sarakkeessa IW näytetty sana koodisanojen sar-15 jasta on arvoltaan "2". Oletetaan, että koodaustila (sarake SW) on S1, kun in-formaatiosanojen sarjan muunnos aloitetaan, ja että moduloitu signaali alkaa signaalitasolla H ja että digitaalinen summa-arvo D S V = 0. Tässä tapauksessa liittyvän DSVN:n arvo = -6 ylemmälle koodisanalle, kun taas liittyvän DSVN:n arvo = +10 parin alemmalle koodisanalle. Sovellettaessa ehtoa, että tuotetaan 20 koodisana, jolle DSVN:n arvo on mahdollisimman lähellä vertailuarvoa 0, tuotetaan ylempi parin kahdesta koodisanasta informaatiosanalle, jonka sana-arvo on "2". Tämä tarkoittaa, että koodaustilaksi seuraavalle informaatiosanalle (sana-: arvo "8”) tulee S2. Tuotettua koodisanaa vastaavan informaatiosignaaliosan ·:·»: lopussa signaaliarvo on L ja signaaliarvo seuraavan informaatio-osan alussa on : v. 25 siis L, kuten sarakkeessa LB näytetään. dDSV:n arvo on -6 sen parin ylemmälle . Λ koodisanalle, joka kuuluu irrformaatiosanaan, jonka sana-arvo on "8". Tämä ar- .*!·. vo -6 pätee tapaukselle, jossa signaaliarvo liittyvän informaatiosignaaliosan alussa olisi H. Koska näytetyssä tilanteessa tämä signaaliarvo on L, koodisanan . aiheuttama digitaalisen summa-arvon muutos ei ole -6 vaan +6. Tämä tarkoit- *;;f 30 taa, että DSVN tulee nollaksi. Parin alemmalle koodisanalle DSVN = -18.

:···: DSVN:n arvo ylemmälle koodisanalle on lähempänä arvoa 0, joten tuotetaan ylempi koodisana. Tälle informaatiosanalle ei osoiteta enempää kuin yksi koodi- • · ··’- sana, joten tälle informaatiosanalle valinta DSVN:stä riippuen on mahdotonta, . Samoin kuin yllä on kuvattu, muunnetaan informaatiosanat, joiden sana-arvot ·· 35 ovat "230", "0", "6Γ ja "255". Aina kun muunnetaan informaatiosana, jolle on osoitettu koodisanapari, parista valitaan se tietty koodisana, DSVN:n arvo on 14 117511 lähempänä nollaa. Tällä tavalla moduloidun signaalin tasajännitetaso pysyy oleellisesti vakiotasolia eikä moduloidun signaalin taajuusspektri sisällä pien-taajuuskomponentteja. Vaikkei jokaiselle informaatiosanalle ole käytettävissä koodisanajoukkoa, voidaan silti vaikuttaa digitaalisen summan arvoon keskimää-5 rin 88/256:lle kaikista muunnettavista informaatiosanoista. Käytännössä tämä näyttää olevan täysin riittävä saamaan aikaan, että moduloidun signaalin taajuusspektri ei sisällä pientaajuuskomponentteja. On parasta sisällyttää koo-disanapareihin ne koodisanat, joille digitaalisen summan arvoon aiheutettu muutos on suurin. Yhtäältä tämä on edullista siksi, että digitaalisen summan arvoa 10 voidaan muuttaa maksimissaan. Toisaalta tämä tarkoittaa, että pariin kuulumattomille koodisanoille digitaalisen summan arvoon aiheutettu muutos on suhteellisen pieni ja että näiden koodisanojen vaikutus digitaalisen summan arvoon on suhteellisen pieni.

Havainnollistamisen vuoksi kuvio 5a näyttää keksinnön mukaisella 15 menetelmällä tuotetun moduloidun signaalin taajuusspektrin pientaajuusosaa. Kuviossa 5b näytetään vastaava EFM-moduloidun signaalin taajuusspektrin pientaajuusosa. Kuten kuvioista 5a ja 5b ilmenee, näiden kahden signaalin taa-juusspektrit ovat oleellisesti samat. Myös dk-reunaehto EFM-moduloidulle signaalille ja keksinnön mukaisella menetelmällä tuotetulle moduloidulle signaalille 20 on oleellisesti sama. Bittisolujen määrä informaatiosanaa kohti EFM-moduloi-dussa signaalissa on 17, kun taas tämä määrä on 16 keksinnön mukaisessa moduloidussa signaalissa. Tämä tarkoittaa, että toteuttamalla keksinnön mu-: kainen menetelmä saavutetaan noin 7 prosentin informaatiotiheyden kasvu ·:··: EFM-moduloituun signaaliin nähden, ilman että tämä tapahtuisi pientaajuussi- 25 säilön kustannuksella ja dk-reunaehdosta tinkimättä.

• · . .·. Kuvio 6 näyttää sellaisen keksinnön mukaisen koodauslaitteen suori- tusmuotoa, jolla yllä kuvattu menetelmä voidaan toteuttaa. Koodauslaite on jär- • * m jestetty konvertoimaan m-bittiset infomnaatiosanat 1 n-bittisiksi koodisanoiksi , 4 ja erilaisten koodaustilojen määrä voidaan osoittaa s bitillä. Koodauslaite käsit- * * · 30 tää muuntimen 60 konvertoimaan (m+s+1) binääristä ottosignaaiia (n+s+1):ksi *·;·: binääriseksi antosignaaliksi. Muuntimen otoista m ottoa on kytketty väylään 61 vastaanottamaan m-bittisiä infomnaatbsanoja. Muuntimen annoista n antoa on ;··*; kytketty väylään 62 tuottamaan n-bittisiä koodisanoja. Lisäksi s ottoa on kytketty / . s-bittiseen väylään 63 vastaanottamaan vallitsevaa koodaustilaa osoittava tila- • · · *· *· 35 sana. Tilasanan tuottaa esimerkiksi s:n kiikun muodossa oleva puskurimuisti 64.

*· ’i Puskurimuistilla 64 on s ottoa kytkettynä väylään 58 vastaanottamaan puskuri- 117311 15 muistiin tallennettava tilasana. Puskurimuistiin tallennettavan tilasanan tuottamiseksi käytetään muuntimen 60 s:ää antoa, jotka on kytketty väylään 58.

Väylä 62 on kytketty rinnakkaisottoihin rinnakkais-sarjamuuntimessa 66, joka konvertoida väylän 62 kautta vastaanotetun koodisanan 4 sar-5 jamuotoiseksi bittijonoksi, joka tuotetaan signaalijohtimen 67 kautta modulaatio-ripiirille 68, joka konvertoi bittijonon moduloiduksi signaaliksi 7 tuotettavaksi signaalijohtimen 70 kautta. Modulaattoripiiri 68 voi olla tavanomaista tyyppiä, esimerkiksi ns. modulo-2-integraattori.

Koodisanojen ja tilasanojen lisäksi muunnin johtaa väylälle 75 kutakin 10 vastaanotettua informaatiosanan ja tilasanan yhdistelmää kohti informaatiota, joka: - merkitsee, onko liittyvälle tilasanalle koodisana vai koodisanapari osoitettu liittyvälle informaatiosanalle; - merkitsee kullekin osoitetulle koodisanalle sen aiheuttamaa digitaali-15 sen summa-arvon muutosta dDSV, kuten tämä muutos olisi korkealle signaaliarvolle tätä koodisanaa vastaavan informaatiosignaaliosan alussa; - merkitsee, onko Ί "-bittien määrä koodisanassa pariton vai parillinen.

Informaation siirtämiseksi valintapiirille 76 väylä 75 on kytketty valinta-20 piirin 76 ottoihin.

Tämän informaation perusteella valintapiiri 76 tuottaa valintasignaaiin, *:**: joka osoittaa, onko väylään 62 johdettava koodisana yhdessä esitetyn informaa- i :’; tiosanan kanssa muunnettava kuvion 2 taulukoissa esitettyjen suhteiden mu- ·:♦·· kaan vai kuvion 3 taulukoissa esitettyjen suhteiden mukaan. Tämä valintasig- : v. 25 naali johdetaan muuntimelle 60 signaalijohtimen 77 kautta.

Λ Muunnin 60 voi käsittää ROM-muistin, johon kuvioiden 2 ja 3 taulu- * * · "•Ι' koissa näytetyt taulukot tallennetaan muuntimen ottoihin johdetun tilasanan ja * * informaatiosanan yhdistelmän määräämiin osoitteisiin. Vasteena ilmaisusig- , naalille valitaan muistipaikkojen osoitteet kuvion 2 taulukkoa vastaavilla koodi- • · · 30 sanoilla tai muistipaikkojen osoitteet kuvion 3 taulukkoa vastaavilla koodisanoil-!...: la.

Kuviossa 6 näytetyssä suoritusmuodossa tilasanat tallennetaan muis-.···. tiin 60. Vaihtoehtoisesti on mahdollista johtaa veräjäpiirillä vain tilasanat väylään 62 tuotetuista koodisanoista.

*· *| 35 ROM-muistin sijasta muunnin voi myös käsittää veräjäpiirien muodos- tämän yhdistelmälogiikkapiirin. Järjestetyssä suoritettavien toimintojen tahdistus 117311 16 voidaan toteuttaa tavanomaisella tavalla synkronoiduilla kellosignaaleilla, jotka voidaan muodostaa (ei-näytetyllä) tavanomaisella kellogeneraattoripiirillä. Kuvio 7 näyttää valintapiirin 76 mahdollista suoritusmuotoa. Väylän 75 muodostavat signaalijohtimet jakautuvat aliväylään 80 ja aliväyiään 81. dDSV:n arvo välite-5 tään aliväylän 80 kautta kuvion 2 taulukon koodisanalle, joka osoitetaan vasteena tilasanan ja informaatiosanan yhdistelmälle. Aliväylän 81 kautta välitetään dDSV:n arvo kuvion 3 taulukon koodisanalle tapauksessa, jossa tämä taulukko sisältää koodisanan liittyvälle tilasanan ja informaatiosanan yhdistelmälle. Ali-väyiä 80 on kytketty aritmetiikkapiirin 82 ensimmäiseen ottoon. Aritmetiikkapiirin 10 82 toinen otto vastaanottaa väylän 85 kautta puskurimuistiin 83 tallennetun D S V:n arvon. Lisäksi aritmetiikkapiirin ohjausotto vastaanottaa signaalijohtimen 84 kautta ohjaussignaalin, joka osoittaa, onko signaaliarvolla liittyvää koodisanaa vastaavan informaatiosignaaliosan alussa korkea arvo H vai matala arvo L. Signaalijohtimen 84 signaali tuotetaan esimerkiksi kiikulla, jonka tilaa mukaute-15 taan jatkuvasti koodisanaa tuotettaessa, ja tämä sovitus tapahtuu vasteena signaalille, joka osoittaa, onko tuotetussa koodisanassa loogisten "1 "-arvoisten bittien määrä pariton vai parillinen. Tämä signaali tuotetaan muuntimella 60 ja se johdetaan jonkin väylän 75 muodostavan signaalijohtimen kautta. Aritmetiikka-piiri 82 on tavanomaista tyyppiä, joka vasteena ohjaussignaalille vähentää väy-20 Iän 80 kautta vastaanotetun dDSVin arvon väylän 85 kautta vastaanotetusta D S V:n arvosta tai vastaavasti lisää tämän siihen.

Valintapiiri 76 käsittää toisen aritmetiikkapiirin 86, joka aritmetiikkapiirin 82 tavoin vasteena signaalijohtimen 84 ohjaussignaalille vähentää väylän 80 kautta vastaanotetun dDSV:n arvon väylän 85 kautta vastaanotetusta D S V:n 25 arvosta tai vastaavasti lisää tämän siihen. Aritmetiikkapiirien 82 ja 86 suorittami-. Λ en operaatioiden tulokset johdetaan väylän 87, 88 kautta vastaavasti päätöspii- rille 89 ja multiplekseripiirille 89. Nämä tulokset esittävät, jos esitettävälle ti- * lasanalle on osoitettu koodisanapari, uusia digitaalisen summa-arvon muutoksia . DSVN, jotka saataisiin tuotettaessa parin kaksi erilaista koodisanaa. Päätöspiiri 30 89 on tavanomaista tyyppiä, joka määrittää vasteena väylien 87 ja 88 kautta vastaanotetuille DSVN:n arvoille, kumpi kahdesta vastaanotetusta arvosta on lähempänä vertailuarvoa ja joka piiri 89 syöttää tätä tulosta vastaavan päätös- • * .**·. signaalin signaalijohtimelle 91. Valittaessa koodisanaparin kahdesta koodisa- / . nasta päätössignaali osoittaa, kumpi kahdesta koodisanasta tuotetaan. Tämä '* ’» 35 päätössignaali johdetaan signaalijohtimelle 77 JA-veräjän 92 kautta. Tapauk- **«**: sessa, jossa koodisanaparin sijasta on käytettävissä vain yksi koodisana, sig- 117311 17 naalijohtimen 77 signaalin tehtävä on osoittaa, että on muunnettava kuvion 2 taulukoiden mukaisesti tuotettu infbrmaatiosana. Tämän toteuttamiseksi JA-veräjän 92 toiseen ottoon johdetaan väylältä 75 tuleva signaali, joka osoittaa, onko esitetylle tilasanan ja informaatiosanan yhdistelmälle käytettävissä vain 5 yksi koodisana vai koodisanapari.

Signaalijohdin 77 on kytketty myös multiplekseripiirin 90 ohjausottoon. Riippuen signaalista ohjausotossaan multiplekseripiiri 90 välittää väylien 87 ja 88 kautta vastaanotetut DSVN:n arvot tuotetulle koodisanalle kuuluvaan antoon. Multiplekseripiirin 90 anto on kytketty puskurimuistin 83 ottoon. Puskurimuistin 10 lataamista ohjataan tavanomaisella tavalla siten, että multiplekseripiirin välittämä DSVN:n arvo tallennetaan puskurimuistiin 83, kun valittu koodisana tuotetaan.

Tapauksessa, jossa esitetylle informaatiosanalle on käytettävissä koo-disanajoukko mainitussa koodauslaitteen suoritusmuodossa, koodisana valitaan parista, jolle digitaalisen summan arvo on lähinnä ennalta määrättyä vertailuar-15 voa, kun liittyvä koodisana tuotetaan. Toinen mahdollisuus koodisanojen valitsemiseksi koodisanaparista on valita se koodisana, jolle koodisanan tuottamisen aiheuttaman digitaalisen summa-arvon muutoksen etumerkki on vastakkainen digitaalisen summa-arvon etumerkille koodisanan tuottamisen alussa.

Kuvio 8 näyttää keksinnön mukaisen koodauslaitteen suoritusmuotoa, 20 jossa koodisanat valitaan mainitun kriteerin perusteella. Koodauslaite on jälleen jäljestetty konvertoimaan m-bittisiä informaatiosanoja 1 n-bittisiksi koodisanoiksi "·“· 4 ja eri koodaustilojen määrä voidaan esittää s:llä bitillä. Koodauslaite käsittää muuntimen 50 konvertoimaan (m+s+1) binääristä ottosignaalia (n+s):ksi antosig-····; naaliksi.

25 Muuntimen otoista m ottoa on kytketty väylään 51 vastaanottamaan j m-bittisiä informaatiosanoja. Muuntimen annoista n antoa on kytketty väylään 52 tuottamaan n-bittisiä koodisanoja. Lisäksi s ottoa on kytketty s-bittiseen väy- * lään 53 vastaanottamaan senhetkistä koodaustilaa osoittava tilasana. Tilasanan . tuottaa esimerkiksi s:n kiikun muodossa oleva puskurimuisti. Puskurimuistilla 54 *···* 30 on s ottoa kytkettynä väylään vastaanottamaan puskurimuistiin tallennettava tilasana. Puskurimuistiin tallennettavan tilasanan tuottamiseksi käytetään muun-timen 50 s:ää antoa.

• · Väylä 52 on kytketty rinnakkaisottoihin rinnakkaissarjamuuntimessa 56, joka konvertoi väylän 52 kautta tuotetut koodisanat sarjamuotoiseksi bitti-35 jonoksi, joka johdetaan signaalijohtimen 57 kautta modulaattoripiirille 58, joka •Λ: konvertoi bittijonon moduloiduksi signaaliksi 7 tuotettavaksi signaalijohtimen 40 117311 18 kautta. Modulaattoripiiri 58 voi olla tavanomaista tyyppiä, esimerkiksi ns. modu-lo-2-integraattori. Moduloitu signaali 7 johdetaan tavanomaista tyyppiä olevalle piirille moduloidun signaalin 7 juoksevan digitaalisen summa-arvon muodostamiseksi. Piiri 59 tuottaa määritetystä digitaalisen summan arvosta riippuvan sig-5 naalin Sdsv, joka osoittaa, onko koodisana muunnettava kuviossa 2 näytettyjen suhteiden mukaan vai kuviossa 3 näytettyjen suhteiden mukaan. Muunnin 50 voi olla muuten samanlaista tyyppiä kuin muunnin 60, paitsi että muuntimessa 50 on tallennettava vain koodisanat ja liittyvät tilasanat. Kuviossa 8 näytetyssä suoritusmuodossa muuntimen 60 väylän 75 kautta päätöspiirille 76 tuottama 10 informaatio on redundanttia.

Suoritettavien operaatioiden tahdistamiseksi laite käsittää tavanomaista tyyppiä olevan kellogeneraattoripiirin 41 rinnakkais/sarjamuuntimen ohjaamiseksi ja puskurimuistin 54 lataamisen ohjaamiseksi.

Moduloitu signaali 7 käsittää mieluiten synkronointisignaaliosia, joissa 15 on signaalikuvioita, joita ei voi esiintyä informaatiosignaaliosien satunnaisessa sekvenssissä. Lisäys voidaan toteuttaa lisäämällä synkronointisanoja n-bittisten koodisanojen sekvenssiin. Kuvio 9 näyttää kaksi 26-bittistä synkronointisanaa 100 ja 101, jotka ovat ensisijaisesti sopivia käytettäväksi kuvioissa 2 ja 3 näytettyjen koodisanojen kanssa. Kumpikin koodisana sisältää kaksi 10 bitin sarjaa 20 loogisia "0"-arvoja, joita sarjoja erottaa loogisen N1N:n arvoinen bitti. Vain koodisanan ensimmäinen paikan (ksi1) bitin looginen arvo on erilainen synkronointi-sanojen 100 ja 101 välillä. Kumpi kahdesta koodisanasta lisätään, riippuu lisät-: tävää synkronointisanaa välittömästi edeltävän koodisanan määräämästä koo- ·:·*: daustilasta. Tapauksessa, jossa määritetään koodaustila S1, lisätään kolmella :v: 25 loogisen M0N:n arvoisella bitillä alkava synkronointisana 101. Koska koodaustilan : Λ S1 määrittävät koodisanat päättyvät korkeintaan yhteen loogisen H0M:n arvoiseen ,'j·. bittiin, dk-reunaehto, jossa d = 2 ja k = 10, täyttyy siirtymässä koodisanasta * synkronointisanaan.

. Tapauksessa, jossa muodostuu koodaustila S4, lisätään synkronointi kin 30 sana 100. Koska koodaustilan S4 määrittävät koodisanat päättyvät ainakin kuu-teen ja korkeintaan yhdeksään loogisen "0":n arvoiseen bittiin, dk-reunaehto, jossa d = 2 ja k = 10, täyttyy taas siirtymässä koodisanasta synkronointisanaan.

* * :**·; Tapauksessa, jossa muodostuu koodaustila S2, lisätään synkronointi- sana 101. Tässä synkronointisanassa bittiyhdistelmä ksi1.ks»13 = 0.0. Tapauk-*; 'j 35 sessa, jossa muodostuu koodaustila S3, lisätään synkronointisana 100. Tässä 'V*: synkronointisanassa bittiyhdistelmä ksilksi13 = 1.0. Koodaustilan S2 muodos- 117311 19 tavaa koodisanaa seuraavassa synkronointisanassa tämä bittiyhdistelmä ksi1.ksi13 on aina 0.0 ja koodaushan S3 muodostavaa koodisanaa seuraavassa synkronointisanassa bittiyhdistelmä on aina 1.0, joten liittyvä informaatiosa-na muodostuu aina yksiselitteisesti koodisanan ja seuraavan koodisanan perus-5 teella.

Molemmat synkronointisanat 100 ja 101 päättyvät loogisen "1":n arvoiseen bittiin, mikä tarkoittaa, että jompaakumpaa näitä synkronointisanoja seuraava koodisana on valittava joukosta V1, jotta dk-reunaehto, jossa d = 2 ja k = 10, täyttyy aina siirtymässä koodisanasta synkronointisanaan. Tämä tarkoit-10 taa, että koodaustila S1 muodostuu jokaisen koodisanan tuottamisen yhteydessä.

Kuvio 10 näyttää muunnoksen kuviossa 6 näytetystä koodaus-laitteesta, jolla synkronointisanat voidaan lisätä yllä kuvatulla tavalla. Kuviossa 10 on kuvion 6 kanssa samanlaisia osia merkitty samoin viitemerkein. Muunnos 15 liittyy muistiin 103, jolla on kaksi muistipaikkaa, joihin tallennetaan jompikumpi kahdesta synkronointisanasta 100 ja 101. Muisti 103 käsittää osoittamispiirin jommankumman kahdesta muistipaikasta osoittamiseksi riippuen väylän 63 kautta muistin 103 osoiteottoihin johdetusta tilasanasta. Osoitetussa muistipaikassa oleva tilasana johdetaan väylän 104 kautta rinnakkais/sarjamuuntimelle 20 1 05. Muuntimen 105 sarjamuotoinen anto johdetaan elektronisesti toimivan kyt kentäyksikön 106 ensimmäiseen ottoon. Signaatijohdin 67 on kytketty kytken-*:**: täyksikön 106 toiseen ottoon. Koodauslaitetta ohjataan tavanomaisen tyyppiselle lä ohjainpiirillä 107, joka saattaa koodauslaitteen vuorotellen ensimmäiseen ja ·:··: toiseen tilaan. Ensimmäisessä tilassa ennalta määrätty määrä informaatiosanoja 25 muunnetaan koodisanoiksi, jotka johdetaan sarjamuodossa modulo-2-inte-! graattoriin 68 kytkentäyksikön 106 kautta. Siirtymässä ensimmäisestä toiseen * * m tilaan informaatiosanojen muunnos keskeytetään ja tilasanan määräämä synk- * * ronointisana tuotetaan muistista 103 ja se johdetaan modulo-2-integraattorille . 68 rinnakkais/sarjamuuntimen 104 ja kytkentäyksikön kautta. Lisäksi siirtymässä *l\l 30 toisesta ensimmäiseen tilaan ja ohjainpiirin 107 ohjauksessa puskurimuistiin ladataan koodaustilaa S1 vastaava tilasana ja sen jälkeen jatketaan muunnosta informaatiosanoista koodisanoiksi, kunnes ohjainpiiri 107 taas saattaa koodaus- * · **'*. laitteen toiseen tilaan.

• f ,· , Synkronointisanojen lisäämiseksi kuviossa 8 näytetty koodauslaite ** *· 35 voidaan sovittaa tavalla, joka vastaa kuviossa 10 näytettyä sovitusta.

Kuvio 11 näyttää keksinnön mukaisen dekoodausiaitteen 153 suori- 20 117311 tusmuodon, jolla jollakin yllä kuvatulla tavalla saadut moduloidut signaalit palautetaan informaatiosanojen sekvenssiksi. Dekoodauslaite käsittää modulo-2-differentiaattorin 110, moduloidun signaalin konvertoimiseksi bittijonoksi, jossa loogisen N1":n arvoinen bitti esittää siirrosta bittisolusta, jonka signaaliarvo on L, 5 bittisoluun, jonka signaaliarvo on H tai päinvastoin, ja jossa kukin loogisen N0H:n arvoinen bitti esittää kahta peräkkäistä blttisolua, joiden signaaliarvo on sama. Näin saatu bittijono johdetaan kahteen saijaankytkettyyn siirtorekisteriin, joiden kummankin pituus vastaa n-bittisen koodisanan pituutta. Siirtorekisterien 111 ja 112 sisältö johdetaan vastaaville väylille 113 ja 114 rinnakkaisten antojen kaut-10 ta. Dekoodauslaite käsittää (n+p):stä m-bittiseen muuntimen 115. Kaikki siirtore-kisterissä 112 olevat n bittiä johdetaan muuntimelle 115 väylän 114 kautta. Siir-torekisterissä 112 olevista n bitistä muuntimelle 115 johdetaan p bittiä, jotka yhdessä siirtorekisterissä 114 olevien n bitin kanssa muodostavat ainutkertaisesti informaatiosanan. Muunnin 115 voi käsittää muistin hakutaulukkoineen, joka 15 sisältää m-bittisen informaatiosanan kullekin sallitulle bittiyhdistelmälle, joka muodostuu n-bittisen koodisanan n:$tä bitistä ja tätä koodisanaa seuraavan bit-tijono-osan ennalta määrätyistä p:stä bitistä. Muunnin voidaan kuitenkin toteuttaa myös veräjäpiireinä.

Muuntimen 115 suorittamat muunnokset voidaan tahdistaa tavan-20 omaisella tavalla synkronointipiirin 117 avulla siten, että aina kun kokonainen koodisana ladataan siirtorekisteriin 112, muuntimen annoissa esitetään infor-maatiosana, joka vastaa muuntimen 115 ottoihin johdettua bittiyhdistelmää, j'?*: Synkronointiin käytetään mieluiten väyliin 113 ja 114 kytkettyä synk- ·:**· ronointisanailmaisinta 116, joka ilmaisee synkronointisanoja vastaavan bittikuvi- 25 on.

♦ * [ .·. Havainnollistamisen vuoksi kuvio 16 näyttää signaalin, joka voidaan * · * saada yllä kuvatulla keksinnön mukaisella menetelmällä. Signaali käsittää q:n * * peräkkäisen informaatiosignaaliosan 160 sekvenssin, missä q on kokonaislu- , ku, jotka informaatiosignaaliosat vastaavat q:ta informaatiosanaa. Informaatio- 30 signaaliosien väliin lisätään synkronointisignaaliosia, joista yhtä merkitään 161:llä kuviossa 16. Joukko informaatiosignaaliosia näytetään yksityiskoh-taisesti. Kukin informaatiosignaaliosa 160 käsittää n bittisolua, tässä tapaukses-·***. sa 16, joilla on ensimmäinen (matala) signaaliarvo L tai toinen (korkea) signaa- liarvo H. Koska koodisanojen muodostamat ja moduloidun signaalin esittämät *· *· 35 bittijonot tyydyttävät dk-reunaehdont peräkkäisten bittisolujen määrä, joilla on sama signaaliarvo, on ainakin d+1 ja korkeintaan k+1. Koodisanojen valinnan 117311 21 vuoksi, joka riippuu digitaalisen summan arvosta, erotuksen juokseva arvo niiden bittisolujen lukumäärän, joilla on ensimmäinen arvo ja niiden bittisolujen, joilla on toinen arvo, välillä signaalin mielivaltaisessa pisteessä on oleellisesti vakio tätä pistettä edeltävässä signaaliosassa. Kukin informaatiosignaaliosa, 5 joka vastaa ensimmäisen tyypin ryhmän koodisanaa, muodostaa ainutkertaisesti informaatiosanan. Kuviossa 16 tämä on esimerkiksi informaatiosignaaliosa 160c, joka vastaa koodisanaa "01000000010010". Tämä koodisana muodostaa ainutkertaisesti informaatiosanan, jolla on sana-arvo "12Γ. Kukin toisen tyypin ryhmän koodisanaa vastaava informaatiosignaaliosa, yhdessä vierekkäisen sig-10 naaliosan kanssa, esittää ainutkertaisesti informaatiosanaa.

Kuviossa 16 näytetty informaatiosignaaliosa 160a vastaa koodisanaa "00010000000100100". Tämä koodisana voi muodostaa sekä informaatiosanan, jonka sana-arvo on "24", että informaatiosanan, jonka sana-arvo on "34". Se, minkä informaation tämä koodisana todella muodostaa, määräytyy bittijonon 15 välittömästi seuraavan osan ensimmäisen ja kolmannentoista bittipaikan loogisten arvojen perusteella. Jos näiden bittipaikkojen loogiset arvot ovat molemmat 0, muodostetaan informaatiosana, jonka sana-arvo on "24". Jos nämä bitit eivät ole "0”, muodostetaan informaatiosana, jonka sana-arvo on "34". Kuviossa 16 informaatiosignaaliosan 160a muodostaman koodisanan takana, paikoissa 1 ja 20 13 olevien bittien arvot ovat molemmat 0, joten muodostetaan informaatiosana, jonka sana-arvo on "24". Informaatiosignaaliosan 160b muodostama koodisana on identtinen informaatiosignaaliosan 160a muodostaman koodisanan kanssa.

: Informaatiosignaaliosan 160b esittämää koodisanaa seuraa kuitenkin välittö- ·:··* mästi synkronointisana, jonka ensimmäisen bitin looginen arvo on "1", joten nyt 25 muodostetaan informaatiosana, jonka sana-arvo on "34".

! Λ Kuvio 12 näyttää esimerkkinä keksinnön mukaisen tallennusvälineen • * * 120. Tallennusväline on optisesti havaittavaa tyyppiä. Tallennusväline voi olla * ' myös erityyppinen, esimerkiksi magneettisesti luettava. Tallennusväline käsittää . uriksi 121 jäljestettyjä informaatiokuvioita. Kuvio 13 näyttää yhden uran 121 ';·*· 30 voimakkaasti suurennettua osaa 122. Kuviossa 13 näytetyn uraosan 121 infor- maatiokuvio käsittää ensimmäiset osuudet 123, esimerkiksi optisesti havaittavi-en merkkien muodossa sekä toiset osuudet 124, esimerkiksi merkkien väliset • * .··*. välialueet. Ensimmäiset ja toiset osuudet vuorottelevat uran 125 suunnassa.

/ , Ensimmäiset osuudet 123 esittävät ensimmäisiä havaittavia ominaisuuksia ja * ψ * 35 toiset osuudet 124 esittävät toisia ominaisuuksia, jotka voidaan erottaa ensim- V*: mäisistä havaittavista ominaisuuksista. Ensimmäiset osuudet 123 esittävät mo- 117311 22 duloidun binäärisen signaalin 7 bittisoluja 12, joilla on yksi signaalitaso, esimerkiksi matala signaalitaso L. Toiset osuudet 124 esittävät bittisoluja 11, joilla on toinen signaalitaso, korkea signaalitaso H. Tallennusväline 12 voidaan tuottaa kehittämällä ensin moduloitu signaali ja sitten tuottamalla tallennusväline, 5 jolla on informaatiokuvio. Jos tallennusväline on optisesti havaittavaa tyyppiä, se voidaan tuottaa sinänsä tunnetuilla mallikappale-ja kopiotekniikoilla moduloidun signaalin 7 perusteella.

Kuvio 7 esittää informaation tallentamiseksi tallennuslaitetta, jossa käytetään keksinnön mukaista koodauslaitetta, esimerkiksi kuviossa 6 näytettyä 10 koodauslaitetta 140. Tallennuslaitteessa signaalijohdin moduloidun signaalin tuottamiseksi kytketään ohjainpiiriin 141 kirjoituspäätä 142 varten, jota pitkin kuljetetaan kirjoitettavaa tyyppiä olevaa tallennusvälinettä 143. Kiijoituspää 142 on tavanomaista tyyppiä, joka pystyy aiheuttamaan tallennusvälineeseen 143 merkkejä, joissa on havaittavia muutoksia. Ohjainpiiri 141 voi olla myös tavan-15 omaista tyyppiä, joka kehittää ohjaussignaalin kirjoituspäälle vasteena ohjain-piiriin 141 johdetulle moduloidulle signaalille siten, että kiijoituspää 142 aiheuttaa moduloitua signaalia vastaavan merkkikuvion.

Kuvio 15 näyttää lukulaitetta, jossa käytetään keksinnön mukaista de-koodauslaitetta, esimerkiksi kuviossa 11 näytettyä dekoodauslaitetta 153. Luku-20 laite käsittää tavanomaista tyyppiä olevan lukupään keksinnön mukaisen tallennusvälineen lukemiseksi, joka tallennusväline välittää moduloitua signaalia vas-taavan informaatiokuvion. Lukupää 150 tuottaa sitten analogisen lukusignaalin, joka moduloituu lukupään 150 lukeman informaatiokuvion mukaan. Ilmaisinpiiri *:··: 152 konvertoi tämän lukusignaalin tavanomaisella tavalla binääriseksi signaalik- 25 si, joka johdetaan dekoodauspilrille 153.

* * • # « • · · • ·· • · · • « · 0 0 0 0 i · · • 00 ·#· • · • 0 00 0 0 0 0 • # 0 • 00 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 • « « 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0

Claims (48)

1. 23 1 1 731 1
2. 1. Menetelmä informaatiosanojen (1) konvertoimiseksi moduloiduksi signaaliksi (7), jossa menetelmässä m-bitin informaatiosanojen sarja muunne-5 taan sarjaksi m-bitin koodisanoja (4) konvertoimissääntöjen mukaisesti, ja koodi-sanojen sarjat muunnetaan moduloiduksi signaaliksi, jossa m ja n ovat kokonaislukuja ja n on suurempi kuin m konvertoimissääntöjen ollessa sellaisia, että moduloitu signaali tyydyttää ennalta määrätyn ehdon, ja jossa menetelmässä yksi koodisana (4) annetaan yhdelle vastaanotetulle informaatiosanalle (1), joka 10 koodisana valitaan yhdestä useasta koodisanojen (V1, V2, V3, V4) joukoista, joka yksi joukko on liitetty edellistä koodisanaa annettaessa muodostettuun koodaustilaan ($1, S2, S3, S4), tunnettu siitä, että koodisanat (4) on alaja-ettu ainakin ensimmäisen tyypin (G11, G12) ryhmään ja ainakin toisen tyypin (G2) ryhmän yli, ja että kunkin ensimmäisen tyypin (G11, G12) ryhmään kuulu-15 van koodisanan antaminen muodostaa ensimmäisen tyyppisen koodaustilan (S1, S4), jonka määrää ensimmäisen tyypin ryhmä ja kunkin toisen tyypin (G11, G12) ryhmään kuuluvan koodisanan antaminen muodostaa toisen tyyppisen koodaustilan (S2, S3), jonka määrää toisen tyypin ryhmä ja vastaanotettu infbr-maatiosana (1) kun koodisanojen mikä tahansa joukko (V2, V3), joka kuuluu 20 toisen tyypin koodaustilaan (($2, S3) ei sisällä mitään koodisanoja jotka ovat yhteisiä koodisanojen minkä tahansa muun joukon (V2, V3) kanssa joka kuuluu "aa: toisen tyypin mihin tahansa muuhun koodaustilaan (s2, S3) ja koodaussanat, : jotka sisältyvät koodaussanojen eri joukkoihin (V2, V3), jotka kuuluvat toisen ·:··.· tyypin koodaustiloihin on keskinäisesti erotettavissa riippuen bittien loogisista 25 arvoista p:ssä ennalta määrätyissä ei-peräkkäisissä brttiasemissa koodisanoissa . .·, (4), jossa p on kokonaisluku joka on pienempi kuin n, jossa ainakin yksi koodi- * * * sanojen joukko (V1, V2, V3, V4) käsittää koodisanan toisen tyypin ryhmästä, a joka liittyy useisiin informaatiosanoihln kunkin usean informaatiosanan muodos- , taessa erilaisen toisen tyypin koodaustilan mahdollistaen siten erottaa vastaava • · * '•y' 30 infomnaatiosana joukosta havaitsemalla seuraava koodisana ja jossa ainakin yksi koodisanojen (4) joukko (VI, V2, V3, V4) käsittää ainakin useille informaa-tiosanoille (1) ainakin koodisanojen parin, ja koodisanat valitaan koodisanojen • · pareista moduloidun signaalin (7) matalataajuisten komponenttien poistamista varten. *·**: 35 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, m m V*: että informaatiosanojen sarja muunnetaan koodisanojen Saijaksi sellaisten 24 11 7311 muunnossääntöjen mukaan, että kukin määrä peräkkäisiä bittisoluja, joilla on sama signaaliarvo moduloidussa signaalissa, on ainakin d+1 ja korkeintaan k+1, missä d ja k ovat kokonaislukuja, jotka ovat pienempiä kuin n.
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että vallitsevan tasajännitesisällön mittana muodostetaan juokseva digitaalinen summa-arvo, joka arvo määritetään moduloidun signaalin (7) edellisen osan yli ja se merkitsee tälle osalle vallitsevaa erotusta niiden bittisolujen lukumäärän, joilla on ensimmäinen signaaliarvo ja niiden bittisolujen lukumäärän, joilla on toinen signaaliarvo, välillä kun parit käsittävät kaksi koodisanaa, joilla on 10 vastakkainen vaikutus digitaaliseen summa-arvoon ja että koodisanat valitaan pareista vasteena tietyille digitaalisille summa-arvoille siten, että digitaalinen summa-arvo pysyy rajoitettuna.
4. 4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että informaatiosanat muunnetaan sarjoiksi koodisanoja, jotka muodosta- 15 vat bittijonon, joilla on ensimmäisen loogisen arvoisia bittejä ja toisen loogisen arvoisia bittejä, ja niiden peräkkäisten bittien määrä, joilla on ensimmäinen looginen arvo ja jotka ovat toisen loogisen arvoisten bittien joukossa, ollessa ainakin d ja korkeintaan k, ja että bittijono muunnetaan moduloiduksi signaaliksi (7), jossa muunnokset bittisoluista, joilla on ensimmäinen signaaliarvo, bittisoiuiksi, 20 joilla on toinen signaaliarvo tai päinvastoin, vastaavat bittejä, joilla on toinen looginen arvo bittijonossa. *·"? 5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koodisanojen sarjoihin lisätään koodaustilasta riippuen keskinäisesti erilaisia (synkronointi) synkronointisanoja (100, 101), synkronoin- 25 tisanoilla ollessa bittikuvioita, joita ei voi esiintyä koodisanojen muodostamissa . bittijonoissa, ja keskinäisesti erilaisilla synkronointisanoilla ollessa sama loppu- ,'j*, osa ennalta määrätyn koodaustilan muodostamiseksi informaatiosanan koo- • * Λ daamiseksi seuraten synkronointisanaa ja synkronointisanojen ollessa keskinäi- . sesti erilaisia bittien loogisilla arvoilla ennalta määrätyissä bittiasemissa tavalla, • · · 30 joka vastaa sitä tapaa, jossa koodisanat, jotka sisältyvät toisen tyypin koodausti-loihin (S2, S3) liittyvien koodisanojen eri joukoissa (V2, V3) ovat keskinäisesti erotettavissa. * *
5. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen menetelmä, t u n-nettu siitä,ettäd = 2jak = 10,jaettäsuhden:m = 2:1.
6. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen menetelmä, t u n- nettu siitä, että m = 8ja n = 16. 117311 25
7. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että p = 2.
8. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että p ennalta määrätyt bittipaikat ovat ensimmäinen ja kolmastoista bittipaikka 5 koodisanassa.
9. 10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen ryhmä (G11) ensimmäisen tyypin koodisanoja muodostetaan koodisanoista, jotka päättyvät a:han bittiin, joilla on ensimmäinen looginen arvo, missä a = 0 tai 1 ja että toinen ryhmä (G12) ensimmäisen tyypin 10 koodisanoja muodostetaan koodisanoista, jotka päättyvät b:hen peräkkäiseen bittiin, joilla on ensimmäinen looginen arvo, missä b on kokonaisluku, joka on suurempi tai yhtä suuri kuin 6 ja pienempi tai yhtä suuri kuin 9, ja että toisen tyypin ryhmä (G2) muodostetaan koodisanoista, jotka päättyvät c:hen bittiin, joilla on ensimmäinen looginen arvo, missä c on kokonaisluku, joka suurempi tai yhtä 15 suuri kuin 2 ja pienempi tai yhtä suuri kuin 5 ja että koodaustilaan (S1, S2, S3, S4) liittyvät joukot (V1, V2, V3, V4) koodisanoja, joista informaatiosanoille osoitetut koodisanat valitaan, muodostuvat koodisanoista, jotka alkavat määrällä bittejä, joilla on ensimmäinen looginen arvo, joka bittien määrä riippuu joukkoon liittyvästä koodaustilasta siten, että kahden peräkkäisen koodisanan muo-20 dostamassa bittijonossa niiden peräkkäisten bittien määrä, joilla on ensimmäinen looginen arvo, on ainakin d ja korkeintaan k.
10. 11. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin informaatiosanojen lukumäärä muodostaa peräkkäisen alan ·:·*: joka on pienempi kuin informaatiosanojen ala. :v: 25 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, . Λ että peräkkäinen ala vaihtelee informaatiosanasta 0 informaatiosanaan 87.
11. 13. Menetelmä tallennusvälineen (120) tuottamiseksi, tunnettu ♦ · « * siitä, että moduloitu signaali (7) kehitetään jonkin edellisen patenttivaatimuksen , mukaisesti ja tallennusväline (120) varustetaan sitten tätä signaalia esittävällä 'lii 30 informaatiokuviolla(123,124).
12. 14. Koodauslaite, joka käsittää m:stä n-bittiin muuntajan (60) m-bitin informaatiosanojen konvertoimiseksi n-bitin koodisanoiksi antamalla yksi koodi- :***. sana yhdelle vastaanotetulle informaatiosanalle ja tilanmuodostusvälineet (60, .· . 64) koodaustilan (S1, S2, S3, S4) muodostamiseksi koodisanan jakelulla, joka * * * '* Ί 35 muuntaja käsittää välineet koodisanan valitsemiseksi yhdestä useasta koo-disanojen (V1, V2, V3, V4) joukoista, joka yksi joukko on liitetty edellistä koo- 26 n 7311 disanaa annettaessa muodostettuun koodauskaan, ja välineet (66, 68) n-bitin koodisanojen konvertoimiseksi moduloiduksi signaaliksi (7), tunnettu siitä, että tilanmuodostusvälineet on jäljestetty muodostamaan ensimmäisen tyyppisen koodaustilan (S1, S4) kullekin annetuille koodaussanoille, jotka kuuluvat 5 ensimmäisen tyypin ryhmään (G11, G12) riippuen ensimmäisen tyypin ryhmästä ja toisen tyyppisen koodaustilan (S2, S3) muodostamiseksi kullekin annetuille koodaussanoille, jotka kuuluvat toisen tyypin ryhmään (G2) riippuen toisen tyypin ryhmästä ja vastaanotetusta informaatiosanasta (1) ja että koodisanojen mikä tahansa joukko (V2, V3), joka kuuluu toisen tyypin koodaustilaan ((S2, S3), ei 10 sisällä mitään koodisanoja jotka ovat yhteisiä koodisanojen minkä tahansa muun joukon (V2, V3) kanssa joka kuuluu toisen tyypin mihin tahansa muuhun koodaustilaan (S2, S3) ja koodaussanat, jotka sisältyvät koodaussanojen eri joukkoihin (V2, V3), jotka kuuluvat toisen tyypin koodaustiloihin (S2, S3) on keskinäisesti erotettavissa riippuen bittien loogisista arvoista p:ssä ennalta määrä-15 tyissä ei-peräkkäisissä bittiasemissa koodisanoissa (4), jossa p on n:ää pienempi kokonaisluku, jossa ainakin yksi koodisanojen joukko (V1, V2, V3, V4) käsittää koodisanan toisen tyypin ryhmästä, joka liittyy useisiin införmaatiosanoihin kunkin usean informaatiosanan muodostaessa erilaisen toisen tyypin koodaustilan mahdollistaen siten erottaa vastaava informaatiosana joukosta havaitsemal-20 la seuraava koodisana ja muuntaja (60) käsittää välineet tarjoamaan ainakin koodisanojen pari ainakin informaatiosanpjen joukolle ainakin yhdessä koodisa-“··: nojen (4) joukossa (V1, V2, V3, V4, ja valintavälineet (76) koodisanan (4) valit- semiseksi koodisanojen pareista moduloidun signaalin (7) matalataajuisten ·:··· komponenttien poistamista varten.
13. 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että , koodisanan valintavälineet ovat koodisanojen valitsemiseksi siten, että modu- ,'j*' loidussa signaalissa minimimäärä peräkkäisiä bittisoluja, joilla on sama signaa- * * · ’ liarvo, on ainakin d+1 ja korkeintaan k+1. . 16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen laite, tunnettu siitä, * * · *lll 30 että laite käsittää välineet (82, 83, 86) juoksevan digitaalisen summa-arvon mää-rittämiseksi, joka arvo merkitsee moduloidun signaalin (7) edelliselle osalle juok-sevaa arvoa erotuksesta brttisolujen lukumäärän, joilla on ensimmäinen signaa- * * .·*·. liarvo ja bittisolujen lukumäärän, joilla on toinen signaaliarvo, välillä kun koodi- .·*. sanojen parit käsittävät ainakin kaksi koodisanaa, joilla on vastakkainen vaikutus t · · *· *· 35 digitaaliseen summa-arvoon ja valintavälineet (76) käsittävät välineet (87) niiden koodisanojen valitsemiseksi digitaalisesta summa-arvosta riippuvan kriteerin 117311 27 mukaisesti joukoista joille digitaalinen summa-arvo pysyy rajoitettuna.
14. 17. Patenttivaatimuksen 14, 15, tai 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite on järjestetty konvertoimaan informaatiosanat sarjaksi koodisanoja, jotka muodostavat bittijonon, joilla on ensimmäisen loogisen arvoisia bittejä ja 5 toisen loogisen arvoisia bittejä, ja peräkkäisten bittien minimimäärä, joilla on ensimmäinen looginen arvo ja jotka ovat toisen loogisen arvoisten bittien joukossa, ollessa d ja korkeintaan k, laitteen edelleen käsittäessä modulo-2 integraattorin (58) bittijonon konvertoimiseksi moduloiduksi signaaliksi (7).
15. 18. Patenttivaatimuksen 14, 15, 16 tai 17 mukainen laite, 10 tunnettu siitä, että laite käsittää synkronointivälineet (103, 105, 106, 107), jotka on kytketty muuntajaan keskenään erilaisten synkronointisanojen lisäämiseksi bittijonoon, jolloin synknonointisanoilla on bittikuvioita, joita ei voi esiintyä koodisanojen muodostamissa bittijonoissa, ja keskenään erilaisilla synkronointi-sanoilla on sama loppuosa, ja synkronointivälineet käsittävät välineet (103) kes-15 kenään erilaisten synkronointisanoien tarjoamiseksi sen koodaushan mukaan, joka on muodostettu kun edeltävä koodisana annettiin, jolloin synknonointisanat ovat keskenään erilaisia bittien loogisten arvojen suhteen ennalta määrätyissä bittiasemissa tavalla, joka vastaa sitä tapaa, jolla koodisanat, jotka sisältyvät toisen tyypin koodaustiloihin (S2, S3) sisältyvien koodisanojen eri joukkoihin (V2, 20 V3), ovat erotettavissa toisistaan.
16. 19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen koodauslaite, tunnettu sii- *:·*: tä, että laite käsittää välineet (107), joilla toteutetaan ennalta määrätty koodaus- j ;*: tila, kun synkronointisana on lisätty. ·:*·: 20. Jonkin patenttivaatimuksen 14-19 mukainen koodauslaite, :v. 25 tunnettu siitä, että d = 2 ja k = 10, ja että suhde n:m =2:1. J Λ 21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen koodauslaite, tunnettu sii- tä, että m = 8 ja n = 16. * * 22. Jonkin patenttivaatimuksen 14-21 mukainen koodauslaite, . tunnettu siitä, että p = 2. ···** 30 23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen koodauslaite, tunnettu sii- ·· tä, että p ennalta määrätyt bittipaikat ovat ensimmäinen ja kolmastoista brttipaik-ka koodisanassa. * * .·*·. 24. Jonkin patenttivaatimuksen 14-23 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen ryhmä (G11) ensimmäisen tyypin koodisanoja muodos-*- *j 35 tetaan koodisanoista, jotka päättyvät a:han bittiin, joilla on ensimmäinen loogi-nen arvo, missä a = 0 tai 1 ja että toinen ryhmä (G12) ensimmäisen tyypin koo- 117311 28 disanoja muodostetaan koodisanoista, jotka päättyvät b:hen peräkkäiseen bittiin, joilla on ensimmäinen looginen arvo, missä b on kokonaisluku, joka on suurempi tai yhtä suuri kuin 6 ja pienempi tai yhtä suuri kuin 9, ja että toisen tyypin ryhmä (G2) muodostetaan koodisanoista, jotka päättyvät c:hen bittiin, joilla on 5 ensimmäinen looginen arvo, missä c on kokonaisluku, joka suurempi tai yhtä suuri kuin 2 ja pienempi tai yhtä suuri kuin 5 ja että koodauskaan (S1, S2, S3, S4) liittyvät joukot (V1, V2, V3, V4) koodisanoja, joista informaatiosanoille osoitetut koodisanat valitaan, muodostuvat koodisanoista, jotka alkavat määrällä bittejä, joilla on ensimmäinen looginen arvo, joka bittien määrä riippuu joukkoon 10 liittyvästä koodaustilasta siten, että peräkkäisten bittien määrä, joilla on ensimmäinen looginen arvo bittijonossa, joka on muodostettu kahdesta peräkkäisestä koodisanasta, on ainakin d ja korkeintaan k.
17. 25. Jonkin patenttivaatimuksen 14-24 mukainen koodauslaite, tunnettu siitä, että ainakin useat informaatiosanat muodostavat peräkkäi- 15 sen alan, joka on pienempi kuin informaatiosanojen ala.
18. 26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen koodauslaite, tunnettu siitä, että peräkkäinen ala vaihtelee infbrmaatiosanasta 0 informaatiosanaan 87.
19. 27. Laite informaation tallentamiseksi, tunnettu siitä, että laite käsittää jonkin patenttivaatimuksen 14 - 26 mukaisen koodauslaitteen (140) 20 konvertoimaan informaatiota vastaava informaatiosanojen saija moduloiduksi signaaliksi, ja välineet (141, 142) tallentamaan tallennusvälineelle (143) signaa-lia vastaava informaatiokuvio.
20. 28. Signaali, joka käsittää sarjan peräkkäisiä informaatrosignaaiiosia ·:··· (160) kunkin edustaessa informaatiosanaa, jossa signaalissa kukin informaatio- 25 signaalin osa (160) käsittää n kappaletta bittisoluja, joilla on ensimmäinen tai j .·. toinen looginen arvo, tun nettu siitä, että infbrmaatiosignaaliosat valitaan ainakin ensimmäisen tyypin ryhmästä (G11, G12) ja ainakin toisen tyypin ryh-’’ ’ mästä (G2), jolloin kukin informaatiosignaalin osa, joka kuluu ensimmäisen tyy- . pin ryhmään, edustaa yhtä informaatiosanaa, ja kukin informaatiosignaalin osa, • · · ***** 30 joka kuluu toisen tyypin ryhmään, yhdessä bittisolujen loogisten arvojen kanssa p:$sä ennalta määritellyssä ei-peräkkäisessä paikassa seuraavassa informaa- :\i tiosignaalin osassa edustavat yhtä informaatiosanaa, jossa p on n:ää pienempi • * .···. kokonaisluku, sallien siten yhden informaatiosignaalin osan, joka kuuluu toisen / . tyypin ryhmään, edustaa useita införmaatiosanoja, joiden joukossa vastaava ** *· 35 informaatiosana on tunnistettavissa loogisten arvojen mukaan, ja että ainakin ·.·: yhtä informaatiosanaa edustaa informaatiosignaalin osa, joka on valittu infor- 117311 29 maatiosignaalin osien parista, joka on käytettävissä kullekin införmaatiosanojen määrälle matalataajuisten komponenttien poistamiseksi signaalissa (7).
21. 29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen signaali, tunnettu siitä, että kukin määrä peräkkäisiä bittisoluja, joilla on sama signaaliarvo, on minimi- 5 määrä d+1 ja maksimimäärä on k+1, ja että mielivaltaisessa signaalin pisteessä erotuksen juokseva arvo niiden bittisolujen määrän välillä, joilla on ensimmäinen signaaliarvo, ja niiden, joilla on toinen signaaliarvo, tätä pistettä edeltävässä sig-naaliosassa on rajoitettu.
22. 30. Patenttivaatimuksen 28 tai 29 mukainen signaali, tunnettu 10 siitä, että n = 16, d = 2 ja k = 10.
23. 31. Patenttivaatimuksen 28, 29 tai 30 mukainen signaali, tunnettu siitä, että n = 16, d = 2 ja k = 10.
24. 32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen signaali, tunnettu siitä, että ennalta määrätyt bittipaikat ovat ensimmäinen ja kolmastoista bittipaikka seu- 15 naavassa informaatiosignaalissa.
25. 33. Jonkin patenttivaatimuksen 28 - 32 mukainen signaali, t u n-nettu siitä, että signaali (7) käsittää keskenään erilaisia synkronoin-tisignaaliosia (161), joissa on bittisolukuvioita, joita ei esiinny peräkkäisten in-formaatiosignaaliosien (160) Saijassa ja keskenään erilaisilla synkronointisig- 20 naaliosilla on sama loppuosa, jolloin muodostetaan yksilöllinen informaatiosana toisen ryhmän (G2) informaatiosignaaliosalla yhdistettynä bittisolujen loogisten *:a*: arvojen kanssa p:ssä ennalta määrätyssä ei-peräkkäisessä osassa viereisessä synkronointisignaaliosassa (161). ·:·»· 34. Jonkin patenttivaatimuksen 28 - 33 mukainen signaali, tun- 25. e 11 u siitä, että infcrmaatiosignaaliosat (160) ensimmäisen tyypin ryhmässä ! (G11, G12) päättyvät s-bittiin soluihin, joilla on sama looginen arvo, ja että in- * · · III' formaatiosignaaliosat toisen tyypin ryhmässä (G2) päättyvät t-bitin soluihin, joilla * * on sama looginen arvo, jossa s voi saada joukon erilaisia arvoja ja t voi sada , joukon erilaisia arvoja ja jossa s ja t ovat erilaisia. *·|·* 30 35. Patenttivaatimuksen 30 mukainen signaali, tunnettu siitä, et- tä t on suurempi tai yhtä suuri kuin 2 ja pienempi tai yhtä suuri kuin 5. ♦
26. 36. Jonkin patenttivaatimuksen 28 - 35 mukainen signaali, t u n - • * .···. nettu siitä, että mainitun ainakin joukko informaatiosanoja muodostavat pe- ]·\ räkkäisen alan joka on pienempi kuin infbrmaatiosanojen ala. *· *· 35 37. Patenttivaatimuksen 36 mukainen signaali, tunnettu siitä, et- :Λ: tä peräkkäinen ala vaihtelee informaatiosanasta 0 informaatiosanaan 87. 117311 30
27. 38 Tallennusväline (120), tunnettu siltä, että sille tallennetaan jokin patenttivaatimuksen 28 - 37 mukainen signaali (7) uralle (121), jossa in-formaatiokuviot (123, 124) esittävät signaaliosia (160), jotka käsittävät ensimmäiset ja toiset osat (123, 124), jotka vuorottetevat uran suunnassa ja ensim-5 mäiset osat esittävät ensimmäisiä havaittavia ominaisuuksia ja toiset osat esittävät toisia havaittavia ominaisuuksia, jotka voidaan erottaa ensimmäisistä ominaisuuksista ja että osat, joilla on ensimmäiset ominaisuudet, esittävät bittisolu-ja, joilla on ensimmäinen signaaliarvo ja osat, joilla on toiset ominaisuudet, esittävät bittisoiuja, joilla on toinen signaaliarvo, jossa siirtymät bittisoluista, joilla on 10 ensimmäinen signaaliarvo bittisoluihin, joilla on toinen signaaliarvo ja toisinpäin, vastaavat bittisoiuja, jolla on toinen looginen arvo.
28. 39. Dekoodauslaite jonkin patenttivaatimuksen 28 - 37 mukaisen signaalin (7) konvertoimiseksi sarjaksi m-bitin infomnaatiosanoja (1) laitteen käsittäessä välineet (110) signaalin konvertoimiseksi bittien bittisarjaksi, joilla on en-15 simmäinen tai toinen looginen arvo bittisarjan sisältäessä saijan n-bitin koodisanoja (4), jotka vastaavat informaatiosignaalin osia (160) ja muunnosvälineet (113, 114, 115) koodisanojen sarjan konvertoimiseksi informaatiosanojen sarjaksi yhden informaatiosanan ollessa annettu muunnettavalle koodisanalle ja riippuen siitä, tunnettu siitä, että muunnosvälineet (113,114,115) on jäijes-20 tetty ainutlaatuisesta konvertoimaan koodisanan, joka kuuluu ensimmäisen tyypin ryhmään (G11, G12) ja konvertoimaan koodisanan, joka kuuluu toisen tyypin ·:1·: ryhmään (G2) myös riippuen bittien loogisista arvoista bittisaijassa, jotka sijait- :sevat p:ssä ennalta määritellyssä ei-peräkkäisessä paikassa seuraavassa koo-·:1·· disanassa vastaavan informaatiosanan erottamiseksi koodisanan edustamien 25 useiden informaatiosanojen joukosta, joka kuuluu toisen tyypin ryhmään (G2), ! .·. jossa p on n:ää pienempi kokonaisluku ja että muunnosvälineet on jäljestetty » · « lii' konvertoimaan koodisana, joka on valittu ainakin koodisanojen parista mataia- taajuisten komponenttien poistamiseksi signaalissa informaatiosanaksi kutakin ainakin informaatiosanojen joukkoa varten. ***** 30 40. Patenttivaatimuksen 39 mukainen dekoodauslaite, tunnettu ··· siitä, että n = 16, m = 8 ja p - 2.
29. 41. Patenttivaatimuksen 39 tai 40 mukainen dekoodauslaite, tun-.···. n e 11 u siitä, että p ennalta määrättyä bittipaikkaa ovat ensimmäinen ja kolmas- toista bittipaikka seuraavassa koodisanassa. *·'1: 35 42. Jonkin patenttivaatimuksen 39 - 41 mukainen dekoodauslaite, • · V1i tunnettu siitä, että laite käsittää ilmaisuvälineet (116) keskinäisesti erilais- 117311 31 ten synkronointisanojen ilmaisemiseksi, joilla on sama loppuosa ja joilla on bittikuviot, joita ei voida muodostaa peräkkäisillä koodisanoilla sarjassa tai synkronointisanan osalla yhdessä viereisen koodisanan kanssa, ja että muun-tajavälineet (113, 114, 115) on jäljestetty konvertoimaan koodisana myös nii-5 den bittisarjan bittien loogisten arvojen mukaan, jotka sijaitsevat p:ssä ennalta määritellyssä ei-peräkkäisessä paikassa seuraavassa synkronointisanassa vastaavan informaatiosanan eron havaitsemiseksi useiden toisen tyypin ryhmään (G2) kuuluvan koodisanan edustamien informaatiosanojen joukosta.
30. 43. Patenttivaatimuksen 42 mukainen dekoodauslaite, t u n n e 11 u 10 siitä, että ilmaisuvälineet (116) on jäljestetty ilmaisemaan 26-bittisiä synkro- nointisanoja, jotka vastaavat bittikuviota "10010000000000100000000001" tai bittikuviota "00010000000000100000000001", missä "0” vastaa ensimmäistä loogista arvoa ja "Γ vastaa toista loogista arvoa.
31. 44. Jonkin patenttivaatimuksen 39 - 43 mukainen dekoodauslaite, 15 tunnettu siitä, että koodisanat (4) päättyvät s:ään bittiin, joilla on sama looginen arvo ja että toisen ryhmän (G2) koodisanat päättyvät t:hen bittiin, joilla on sama looginen arvo, missä s voi saada joukon erilaisia arvoja, ja missä t voi saada joukon eri arvoja ja missä s ja t ovat erilaisia, ja että muuntajaväli-neet on jäljestetty konvertoimaan koodisanat, jotka päättyvät t bitteihin, joilla 20 on sama looginen arvo myös riippuen bittien loogisista arvoista bittisaijassa, jotka sijaitsevat p:ssä ennalta määrätyissä ei-peräkkäisissä paikoissa.
32. 45. Patenttivaatimuksen 44 mukainen dekoodauslaite, tunnettu : siitä, että t on suurempi tai yhtä suuri kuin 2 tai pienempi tai yhtä suuri kuin 5. ·:**: 46. Jonkin patenttivaatimuksen 39 - 45 mukainen dekoodauslaite, 25 tunnettu siitä, että mainittu ainakin joukko informaatiosanoja muodostaa ! Λ peräkkäisen alan, joka on pienempi kuin informaatiosanojen ala. * 1 *
33. 47. Patenttivaatimuksen 46 mukainen dekoodauslaite, tunnettu ' 1 siitä, että peräkkäinen ala vaihtelee informaatiosanasta 0 informaatiosanaan 87. . 48. Lukulaite lukemaan tallennusvälinettä (151), jolle informaatio on 30 tallennettu informaatiokuviona, joka laite käsittää välineet (150, 152) konvertoi-maan informaatiokuvio vastaavaksi binääriseksi lukusignaaliksi ja lukulaite kä-sittää jonkin patenttivaatimuksen 39 - 47 mukaisen dekoodauslaitteen (153) .***. konvertoimaan binäärinen lukusignaalisaijaksi m-bittisiä informaatiosanoja. M· * • » • · » • »1 ♦ ♦ » • St • »« • · 32 117311