FI111789B - Elektroninen pelilaite, jossa on mahdollisuus pseudostereofoniseen äänen kehittämiseen - Google Patents
Elektroninen pelilaite, jossa on mahdollisuus pseudostereofoniseen äänen kehittämiseen Download PDFInfo
- Publication number
- FI111789B FI111789B FI900026A FI900026A FI111789B FI 111789 B FI111789 B FI 111789B FI 900026 A FI900026 A FI 900026A FI 900026 A FI900026 A FI 900026A FI 111789 B FI111789 B FI 111789B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- audio
- signal
- information
- output
- music
- Prior art date
Links
- 238000011161 development Methods 0.000 title claims description 7
- 230000005236 sound signal Effects 0.000 claims abstract description 68
- 230000000694 effects Effects 0.000 claims description 23
- 230000004044 response Effects 0.000 claims description 17
- 230000006870 function Effects 0.000 claims description 14
- 230000008878 coupling Effects 0.000 claims description 9
- 238000010168 coupling process Methods 0.000 claims description 9
- 238000005859 coupling reaction Methods 0.000 claims description 9
- 238000000034 method Methods 0.000 claims description 9
- 230000002194 synthesizing effect Effects 0.000 claims description 2
- WHXSMMKQMYFTQS-UHFFFAOYSA-N Lithium Chemical compound [Li] WHXSMMKQMYFTQS-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims 1
- 239000002131 composite material Substances 0.000 claims 1
- 229910052744 lithium Inorganic materials 0.000 claims 1
- 239000011295 pitch Substances 0.000 abstract description 30
- 239000004973 liquid crystal related substance Substances 0.000 abstract description 5
- 238000010586 diagram Methods 0.000 description 12
- 239000004065 semiconductor Substances 0.000 description 9
- 230000008859 change Effects 0.000 description 7
- 238000013507 mapping Methods 0.000 description 3
- 238000012545 processing Methods 0.000 description 3
- 210000003813 thumb Anatomy 0.000 description 3
- XEEYBQQBJWHFJM-UHFFFAOYSA-N Iron Chemical compound [Fe] XEEYBQQBJWHFJM-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 2
- 238000006243 chemical reaction Methods 0.000 description 2
- 239000013078 crystal Substances 0.000 description 2
- 230000003247 decreasing effect Effects 0.000 description 2
- 239000011159 matrix material Substances 0.000 description 2
- 239000000203 mixture Substances 0.000 description 2
- 230000002688 persistence Effects 0.000 description 2
- 230000033764 rhythmic process Effects 0.000 description 2
- 230000001020 rhythmical effect Effects 0.000 description 2
- 238000012546 transfer Methods 0.000 description 2
- RZVAJINKPMORJF-UHFFFAOYSA-N Acetaminophen Chemical compound CC(=O)NC1=CC=C(O)C=C1 RZVAJINKPMORJF-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 241001122767 Theaceae Species 0.000 description 1
- 230000009471 action Effects 0.000 description 1
- 230000003321 amplification Effects 0.000 description 1
- 230000003542 behavioural effect Effects 0.000 description 1
- 230000008901 benefit Effects 0.000 description 1
- 238000004364 calculation method Methods 0.000 description 1
- 239000003086 colorant Substances 0.000 description 1
- 230000000295 complement effect Effects 0.000 description 1
- 238000004590 computer program Methods 0.000 description 1
- 230000001419 dependent effect Effects 0.000 description 1
- 230000000994 depressogenic effect Effects 0.000 description 1
- 238000013461 design Methods 0.000 description 1
- 238000005516 engineering process Methods 0.000 description 1
- 229910052742 iron Inorganic materials 0.000 description 1
- 238000004519 manufacturing process Methods 0.000 description 1
- 230000007246 mechanism Effects 0.000 description 1
- 230000005055 memory storage Effects 0.000 description 1
- 238000012986 modification Methods 0.000 description 1
- 230000004048 modification Effects 0.000 description 1
- 238000003199 nucleic acid amplification method Methods 0.000 description 1
- 230000008520 organization Effects 0.000 description 1
- 230000000737 periodic effect Effects 0.000 description 1
- 230000002093 peripheral effect Effects 0.000 description 1
- 230000008569 process Effects 0.000 description 1
- 108090000623 proteins and genes Proteins 0.000 description 1
- 239000010453 quartz Substances 0.000 description 1
- 230000000630 rising effect Effects 0.000 description 1
- VYPSYNLAJGMNEJ-UHFFFAOYSA-N silicon dioxide Inorganic materials O=[Si]=O VYPSYNLAJGMNEJ-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 239000004575 stone Substances 0.000 description 1
- 238000011144 upstream manufacturing Methods 0.000 description 1
Classifications
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A63—SPORTS; GAMES; AMUSEMENTS
- A63F—CARD, BOARD, OR ROULETTE GAMES; INDOOR GAMES USING SMALL MOVING PLAYING BODIES; VIDEO GAMES; GAMES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- A63F13/00—Video games, i.e. games using an electronically generated display having two or more dimensions
- A63F13/40—Processing input control signals of video game devices, e.g. signals generated by the player or derived from the environment
- A63F13/44—Processing input control signals of video game devices, e.g. signals generated by the player or derived from the environment involving timing of operations, e.g. performing an action within a time slot
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A63—SPORTS; GAMES; AMUSEMENTS
- A63F—CARD, BOARD, OR ROULETTE GAMES; INDOOR GAMES USING SMALL MOVING PLAYING BODIES; VIDEO GAMES; GAMES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- A63F13/00—Video games, i.e. games using an electronically generated display having two or more dimensions
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A63—SPORTS; GAMES; AMUSEMENTS
- A63F—CARD, BOARD, OR ROULETTE GAMES; INDOOR GAMES USING SMALL MOVING PLAYING BODIES; VIDEO GAMES; GAMES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- A63F9/00—Games not otherwise provided for
- A63F9/24—Electric games; Games using electronic circuits not otherwise provided for
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04R—LOUDSPEAKERS, MICROPHONES, GRAMOPHONE PICK-UPS OR LIKE ACOUSTIC ELECTROMECHANICAL TRANSDUCERS; DEAF-AID SETS; PUBLIC ADDRESS SYSTEMS
- H04R3/00—Circuits for transducers, loudspeakers or microphones
- H04R3/12—Circuits for transducers, loudspeakers or microphones for distributing signals to two or more loudspeakers
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04S—STEREOPHONIC SYSTEMS
- H04S5/00—Pseudo-stereo systems, e.g. in which additional channel signals are derived from monophonic signals by means of phase shifting, time delay or reverberation
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A63—SPORTS; GAMES; AMUSEMENTS
- A63F—CARD, BOARD, OR ROULETTE GAMES; INDOOR GAMES USING SMALL MOVING PLAYING BODIES; VIDEO GAMES; GAMES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- A63F9/00—Games not otherwise provided for
- A63F9/24—Electric games; Games using electronic circuits not otherwise provided for
- A63F2009/2448—Output devices
- A63F2009/247—Output devices audible, e.g. using a loudspeaker
- A63F2009/2476—Speech or voice synthesisers, e.g. using a speech chip
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A63—SPORTS; GAMES; AMUSEMENTS
- A63F—CARD, BOARD, OR ROULETTE GAMES; INDOOR GAMES USING SMALL MOVING PLAYING BODIES; VIDEO GAMES; GAMES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- A63F2300/00—Features of games using an electronically generated display having two or more dimensions, e.g. on a television screen, showing representations related to the game
- A63F2300/20—Features of games using an electronically generated display having two or more dimensions, e.g. on a television screen, showing representations related to the game characterised by details of the game platform
- A63F2300/204—Features of games using an electronically generated display having two or more dimensions, e.g. on a television screen, showing representations related to the game characterised by details of the game platform the platform being a handheld device
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A63—SPORTS; GAMES; AMUSEMENTS
- A63F—CARD, BOARD, OR ROULETTE GAMES; INDOOR GAMES USING SMALL MOVING PLAYING BODIES; VIDEO GAMES; GAMES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- A63F2300/00—Features of games using an electronically generated display having two or more dimensions, e.g. on a television screen, showing representations related to the game
- A63F2300/20—Features of games using an electronically generated display having two or more dimensions, e.g. on a television screen, showing representations related to the game characterised by details of the game platform
- A63F2300/206—Game information storage, e.g. cartridges, CD ROM's, DVD's, smart cards
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A63—SPORTS; GAMES; AMUSEMENTS
- A63F—CARD, BOARD, OR ROULETTE GAMES; INDOOR GAMES USING SMALL MOVING PLAYING BODIES; VIDEO GAMES; GAMES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- A63F2300/00—Features of games using an electronically generated display having two or more dimensions, e.g. on a television screen, showing representations related to the game
- A63F2300/60—Methods for processing data by generating or executing the game program
- A63F2300/6063—Methods for processing data by generating or executing the game program for sound processing
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A63—SPORTS; GAMES; AMUSEMENTS
- A63F—CARD, BOARD, OR ROULETTE GAMES; INDOOR GAMES USING SMALL MOVING PLAYING BODIES; VIDEO GAMES; GAMES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- A63F2300/00—Features of games using an electronically generated display having two or more dimensions, e.g. on a television screen, showing representations related to the game
- A63F2300/80—Features of games using an electronically generated display having two or more dimensions, e.g. on a television screen, showing representations related to the game specially adapted for executing a specific type of game
- A63F2300/8047—Music games
-
- Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
- Y10S—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y10S84/00—Music
- Y10S84/27—Stereo
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Multimedia (AREA)
- Physics & Mathematics (AREA)
- Acoustics & Sound (AREA)
- Signal Processing (AREA)
- General Health & Medical Sciences (AREA)
- Health & Medical Sciences (AREA)
- Otolaryngology (AREA)
- Stereophonic System (AREA)
- Pinball Game Machines (AREA)
- Electrophonic Musical Instruments (AREA)
- Steroid Compounds (AREA)
- Fittings On The Vehicle Exterior For Carrying Loads, And Devices For Holding Or Mounting Articles (AREA)
Description
t 111789
Elektroninen pelilaite, jossa on mahdollisuus pseudostereo-foniseen äänen kehittämiseen 5 Tämä keksintö koskee elektronisia pelilaitteita ja tarkemmin mikroprosessorin säätämiä elektronisia pelilaitteita, joissa on kaksiulotteinen näyttö. Erityisemmin tämä keksintö koskee pseudostereofonisten musiikki- ja ääniefektien tuottamista sellaisessa elektronisessa pelilaitteessa.
10 Vielä erityisemmin tämä keksintö koskee pseudostereofonisen äänen kehittämislaitetta ja menetelmää musiikin, ääniefektien ja muiden äänien kehittämiseksi pelilaitteessa (kuten esimerkiksi elektronisessa televisiopelilaitteessa tai kannettavassa, kädessäpidettävässä nestekidenäyttötyyppi-15 sessä pelilaitteessa) käyttäen ulkoista muistikasettia.
Tavanomaiset elektroniset video- ja muut pelilaitteet kehittävät ääniä, kuten musiikkia, ääniefektimelua ja sen kaltaista vasteena muistilaitteeseen tallennetulle ääntä 20 edustavalle digitaaliselle tiedolle. Kuitenkin ennen näin tuotetut äänisignaalit olivat pikemminkin yhdellä korvalla kuultuja kuin stereofonisia lukuisista syistä.
Kuten hyvin tiedetään, "stereofoninen" ääni aikaansaa _·25 yleensä kaksi riippumatonta (mutta toisiinsa liittyvää) ;;; äänikanavaa (esim. "vasen" kanava ja "oikea" kanava) .
Kumpikin äänikanavista sisältää riippumattomia ääni- (ja muiden) signaalien käsittelypiirejä. Riippumattomien ste-’ reoäänikanavien aikaansaamat signaalit toistetaan tyypilli- 30 sesti avaruudellisesti erotettujen äänimuuttajien avulla (esimerkiksi "vasen" ja "oikea" kaiutin tai korvakuulokkeet) .
Ääntä tallentavassa teollisuudessa eri stereokanavat talle-35 tetaan ja/tai sekoitetaan tyypillisesti itsenäisesti niin, että kahdella kanavalla olevat äänisignaalit ovat toistet-’·;· taessa erilaisia, mutta liittyvät toisiinsa. Vaiheen ja ;V: muiden signaalin suhteiden takia toisiinsa liittyvien, 2 111789 yhtäaikaa (tai lähes yhtäaikaa) eri kanavissa luotujen äänien välillä, kuuntelija havaitsee äänen kaksiulotteisen avaruudellisen laadun. Stereofoninen ääni täten antaa nautittavamman kuuntelukokemuksen, koska kuuntelija aistii, 5 että hänet on pantu kuoreen, joka lähettää ääntä useista avaruudellisesti erotetuista lähteistä. Tämä vaikutus vahvistuu erityisesti, kun stereofonista ääntä kuunnellaan korvakuulokkeilla.
10 Kuten hyvin tiedetään, on mahdollista syntetisoida stereofonista ääntä käyttäen tavanomaista tietokonetekniikkaa varustamalla vasemman ja oikean kanavan äänigeneraattorit, joita vasen äänitieto ja vastaavasti oikea äänitieto, jotka on tallennettu digitaaliseen muistilaitteeseen, ohjaa.
15 Valitettavasti vaaditaan tyypillisesti kaksi kertaa niin paljon muistia sellaisen stereofonisen äänen tuottamiseen verrattuna tapaukseen, jossa luodaan vain monoääntä. On edelleen tarpeen aikaansaada lisäksi erilliset ääntä syntetisoivat piirit ("äänilähteet") vasenta kanavaa ja oikeaa 20 kanavaa varten, mikä lisää tuloksena olevan piirirakenteen monimutkaisuutta ja hintaa.
: - Pseudostereoääntä kehittävä laite on esitetty japanilaises- . sa julkaistussa hyödyllisyysmallihakemuksessa No.
25 66800/1983. Tämä viite esittää sen, että vastaanotetaan AM- radiosignaali AM-radiovastaanottimella (virittimellä) ja vahvistetaan vastaanotettu AM-signaali (joka on monofoni-nen) pseudostereofonisen ääniefektin akaansaamiseksi. Tässä julkaisussa ei ole esitetty ongelmaa stereofonisen äänen 30 aikaansaamiseksi videopelilaitteessa, jonka muistivarat ovat rajoitetut.
/ / Tämä keksintö aikaansaa laitteen pseudostereofonisen äänen kehittämiseksi ja menetelmän, joka kehittää pseudostereo-..V 35 ääntä käyttäen halpaa, suhteellisen yksinkertaista piiriä, joka todellisuudessa alentaa muisti vaatimuksia.
: Tämä keksintö aikaansaa myös uuden muistikasetin, jota 3 111789 voidaan käyttää videopelilaitteessa, jossa on pseudostereo-ääntä kehittävä piiri.
Tämä keksintö aikaansaa edelleen uuden kädessäpidettävän 5 videopelilaitteen, jossa on pseudostereoäänigeneraattori.
Tämän keksinnön aikaansaama tärkeä ja edullinen lisäpiirre on kädessäpidettävä videopelilaite, jossa voidaan kehittää ääniefektejä stereofonisesti stereokuulokkeiden kautta.
10
Yhden tämän keksinnön seikan mukaan varustetaan lukuisia itsenäisiä äänisyntetisaattoripiirejä. Joitakin äänisynte-tisaattoripiireistä voidaan käyttää vasemman kanavan läh-tösignaalien luomiseen, muita äänisyntetisaattoripiirejä 15 voidaan käyttää kehittämään oikean kanavan lähtösignaaleja ja vielä muita äänisyntetisaattoripiirejä voidaan käyttää kehittämään äänisignaaleja käytettäväksi sekä vasenta että oikeaa äänen lähtökanavaa varten. Kuitenkaan tämän keksinnön parhaana pidetyssä suoritusmuodossa ei ole mitään py-20 syvää äänisyntetisaattoripiirin sijoitusta äänen lähtö- kanaviin. Sen sijaan äänikytkentäpiirit, jotka on varustettu äänisyntetisaattoripiirien lähtöihin, ohjaavat eri . ·. syntetisaattoripiirien lähdöt selektiivisesti vasempaan tai : oikeaan äänen lähtökanavaan, kuten halutaan. Analogiakyt- 25 kentäpiirien tilaa voidaan muuttaa ohjelman säätämänä sen ;;; äänen lähtökanavan muuttamiseksi, johon erityisen äänisyn- tetisaattoripiirin tuottama signaali ohjataan.
’ Esimerkiksi tämän keksinnön aikaansaaman piirteen mukaan 30 varustetaan vasemman kanavan äänisignaalinväylä ja oikean kanavan äänisignaaliväylä. Vasemman kanavan äänisignaali-väylä aikaansaa vasemman kanavan äänisignaalit vasemman !kanavan äänisignaalin vahvistimeen ja siihen liittyvään äänen muuttimeen (esim. stereofonisen kuulokkeen vasemman 35 kanavan muuttimeen). Samoin oikean kanavan äänisignaali-väylä käyttää oikean kanavan änisignaalia oikean kanavan äänivahvistimeen ja siihen liittyvään äänimuuttimeen (esim. saman stereokuulokkeen oikean kanavan muuttimeen). On 4 111789 varustettu myös lukuisia äänisyntetisaattoripiirejä ("ääni-lähteitä"). Äänilähteet tuottavat parhaana pidetyssä suoritusmuodossa toisistaan riippumatta erilaisia äänisignaaleja (esim. musiikkilajeja, ääniefektejä jne.) ohjelman säätämä-5 nä. Kunkin (minkä tahansa) lukuisista äänilähteistä lähtö voidaan kytkeä vasemman kanavan äänisignaaliväylään vasemman kanavan analogiakytkimien kautta ja/tai oikean kanavan äänisignaaliväylään oikean kanavan analogiakytkimien kautta. Analogiakytkimien tilaa säädetään ohjelman antamien 10 säätöohjeiden mukaan ja täten niitä voidaan vaihdella dynaamisesti haluttaessa.
Täten voidaan tietyn äänilähteen lähtöä käyttää vain vasemman kanavan äänisignaaliväylään, vain oikean kanavan ää-15 nisignaaliväylään tai sekä vasempaan että oikeaan äänisignaaliväylään valitsemalla yksinkertaisesti sen lähtöön kytkettyjen analogikytkimien tilat (ja näitä tiloja voidaan muuttaa halutusti ohjelman säädön alaisena). Kääntämällä vasemman kanavan ja oikean kanavan erityiseen äänilähtee-20 seen liittyviä analogiakytkimiä päälle tai pois päältä yhtäaikaa tai selektiivisesti, voidaan äänisignaalit ohjata yhteen, toiseen tai molempiin äänen lähtökanaviin.
. . : Koska tämän keksinnön mukaisesti on mahdollista valita ,*··, 25 kanava, johon erityinen äänilähde käyttää lähtöään, ei ole mitään vaatimusta sen suhteen, että pitäisi tallettaa Z! täysin erilaisia ääntä kehittävän tiedon sarjoja (vasen ;;; kanava ja oikea kanava), jotka vastaavat kahta stereofoni- '· ‘ sen musiikin ohjelmaa. Se on, on tarpeen vain tallettaa 30 erilaista ääntä kehittävää tietoa niiden monien ääntä kehittävien lähteiden, joiden tulee olla aktiivisia erityisenä aikana, säätämiseksi. Lisätieto, jota käytetään sen : : valitsemiseksi, mitä äänikanavaa eri äänilähteet käyttävät lähtöinään, vaatii hyvin vähän lisätalletustilaa, mikä .35 sallii pseudostereofonisen äänen aikaansaamisen lisäämällä muistitalletustilan kapasiteettia vain vähän. Koska on mahdollista valita, mihin kanaviin erityistä äänilähdesig-: ; : naalia käytetään, muistivaatimukset eivät lisäänny olennai- 5 111789 sesti (vastakohtana tilanteelle, jossa vasemman ja oikean kanavan signaalit talletetaan muistissa erillään, mikä vaatii yleensä kaksi kertaa niin paljon muistia kuin tarvitaan äänitiedon tallentamiseen monotonista kanavaa varten).
5 Edelleen tällä keksinnöllä aikaansaadaan joustavampi ja halvempi piirirakenne, mikä tekee sen erityisen sopivaksi luomaan ääniefektejä miniatyyrimittaisessa kannettavassa videopelilaitteessa.
10 Ylläkuvatussa videopelilaitteessa äänisignaalin kehittävässä välineessä kehitetyn äänisignaalin lähettää täten selektiivisesti ensimmäinen ja toinen (esimerkiksi vasen ja oikea) äänisignaalikanava kytkentätoimintoon, jonka suorittaa analogiakytkentäväline pseudostereofonisen äänen tuot- 15 tamiseksi.
Tämä keksintö myös aikaansaa rauistikasetin, joka on irrotettavasta liitettävissä videopelilaitteeseen, joka aikaansaa stereofonisia äänensäätösignaaleja. Videopelilaite 20 sisältää äänilähdesignaalin kehittävän välineen äänisignaalin kehittämiseksi muistikasetin antaman tiedon mukaisesti. Kytkentäväline voi yhdistää äänisignaalin kehittävän väli-·. neen lähdön joko ensimmäiseen tai- toiseen äänen lähtökana- vaan tai molempiin ja se käyttää selektiivisesti ääniläh-‘ 25 teen signaalin kehittävän välineen lähtöä ensimmäiseen ,'i! ja/tai toiseen äänisignaalin lähtökanavaan. Musiikin kehit- ;;; tämiseksi muistikasetti mieluummin tallettaa tietoa, joka 'edustaa musiikkinuotin tai tauon kestoa (ajan pituutta); v ' tietoa, joka liittyy musiikin sävelkorkeuteen; ja "suun- 30 taustietoa", joka määrää äänen lähtökanavan, johon ääni, joka on kehitetty määritetyllä sävelkorkeudella ja määritettyä kestoa varten, ohjataan.
— : Muistikasetti tallettaa sellaisten tietosarjojen järjestyk- ,,V 35 sen, jotka vastaavat musiikki- tai ääniefektitapahtumia (s.o. nuotteja ja taukoja) ja parhaana pidetyssä suoritusmuodossa se hakee tietosarjät järjestyksessä (siten, että : : tietty aika erottaa sarjan eri tietosarjojen haut) määrit- 6 111789 tääkseen musiikki- tai ääniefektitapahtumien järjestyksen. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa muistikasetti voi tallettaa useita tietosarjoja, jotka vastaavat annettua hetkeä musiikki- tai ääniefektitapahtumien järjestyksessä -5 täten aikaansaaden samanaikaisen monien äänilähteiden säädön.
Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa muistikasetti edelleen tallettaa ohjelmansäätöohjeita vastaavan tiedon lukemisek-10 si, joka tieto vastaa ennaltamäärättyjen ajoitusten ääniä -täten aikaansaaden mekanismin, jolla käytetään pituuden (keston) yhdistävää tietoa, musiikin sävelkorkeuden yhdistävää tietoa ja vasemman/oikean kanavan määrittäjätietoa ("suuntaa") videopelilaitteeseen kasetista luettujen 15 ohjelmansäätöohjeiden mukaisesti.
Tämän keksinnön parhaan suoritusmuodon muistikasetti tallentaa mieluummin monia tietorakenteita, jotka edustavat kehitettävän äänen eri seikkoja. Erityisesti kasetti raie-20 luummin tallentaa musiikin sovitustietotaulukon, joka edustaa tietoa, jota tyypillisesti edustaa painettu rausiik-kinuotisto (esim. musiikkinuottien sävelkorkeus ja kesto ja , ,·. taukojen-kesto sellaisten nuottien ja taukojen sarjaa varten) . Tämä musiikin sovitustietotaulukko vuorostaan l,,’ 25 mieluummin aikaansaa poikkeamaosoitteita kestotietoraken-;;; teeseen, joka kartoittaa musiikin eri nuotti- ja taukokes- toja, jotka on talletettu musiikin sovitustaulukossa sopi-viin äänigeneraattoripiirin ajoitussäätösignaaleihin; ja v : taajuustietorakenteeseen, joka kartoittaa eri sävelkorkeuk- 30 siä sopiviin äänigeneraattoripiirin sävelkorkeuden säätö signaaleihin .
; Muistikasettiin tallennetun tietokoneohjelman etenemisen : f: mukaisesti luetaan kestoon liittyvä tieto, musiikin sävel- . .V 35 korkeuden väleihin liittyvä tieto ja vasemman/oikean kana- : van suunnan määrittävä tieto musiikin sovitustaulukosta ennaltamäärättyinä ajoituksina (nämä ajoitukset määrittää muuten ohjelman kulku). Kehitettyjen äänien musiikillinen 7 111789 korkeus määritetään musiikin sävelkorkeuteen liittyvällä tiedolla ja tuon musiikin sävelkorkeuden jatkumisajanjakso (s.o. pituus tai kesto) määritetään pituuteen (kestoon) liittyvän tiedon mukaan. Lähdön multipleksointitoiminta 5 (kytkeminen), kuten kuvattiin yllä, suoritetaan vasem- man/oikean kanavan suunnan määrittävän tiedon mukaan oikean kanavan äänen lähdön tai haluttaessa vasemman kanavan äänen lähdön saamiseksi. Täten voidaan kehittää musiikkinuottien järjestys, joka on tallennettu musiikin sovitustaulukkoon, 10 voidaan kehittää pseudostereofoniseen ääneen. Koska vasemman tai oikean kanavan tieto tallennetaan muistikasettiin ja vasemman/oikean kanavan valintatieto määrittelee, mihin kanavaan ääni, jota edustaa mikä tahansa tietty sävelkorkeus- ja kestotieto, on suunnattava, tulee mahdolliseksi 15 kehittää tai tuottaa helposti pseudostereoääntä, kuten musiikkia tai ääniefektejä.
Tämän keksinnön lisäpiirteen mukaisesti stereo/mono-vaihto-piiri on yhdistetty stereoäänilähteeseen, josta lähetetään j 20 toisistaan riippumattomasti vasen ja oikea äänisignaali. Stereo/mono-vaihtopiiri sisältää mieluummin korvakuuloke-pistukan tavanomaisen stereotyyppisen äänipistokkeen vastaanottamiseksi. Korvakuulokepistukka sisältää ainakin yhden kytkentäkoskettiraen ja myös vasemman ja oikean kana-25 van äänikoskettimet. Vasemman kanavan äänikosketin johtaa : : vasemman kanavan äänisignaalit kuulokkeiden vasemman kana- van äänimuuntimeen ja oikean kanavan äänikosketin samoin johtaa oikean kanavan äänisignaalit kuulokkeen oikean kana-van äänimuuntimeen. Lisäksi voidaan varustaa monofoninen 30 äänimuunnin (esimerkiksi kovaääninen, joka on videopelivä-lineen sisällä).
Kun korvakuulokkeen pistukkaan ei panna mitään korvakuulok-keen pistoketta, kytkentäkosketin kehittää säätösignaalin, 35 joka automaattisesti deaktivoi toisistaan riippumattomat vasemman ja oikean kanavan äänisignaalitiet, jotka on yhdistetty korvakuulokkeen pistukan vasemman ja oikean kanavan lähtöön ja automaattisesti aktivoi yhdistävän B 111789 ("sekoittavan") piirin, joka yhdistää vasemman ja oikean kanavan äänisignaalit yhteen monofoniseksi signaaliksi. Yhdistävä piiri käyttää yhdistettyä äänen monotonista signaalia videopelilaitteen sisäiseen kaiuttimeen. Toisaal-5 ta, korvakuulokepistokkeen paneminen korvakuulokkeen pis-tukkaan muuttaa säätösignaalin, jonka on tuottanut korva-kuulokkeen pistukan kytkentäkosketin, tilaa deaktivoidak-seen yhdistävän piirin (ja samalla automaattisesti deakti-voidakseen sisäisen kaiuttimen) ja sen sijaan toisistaan 10 riippumattomat vasemman ja oikean kanavan tiet täydennetään korvakuulokkeen pistukan vasemman ja oikean kanavan koskettimiin .
Täten kun korvakuulokkeen pistoke ei ole pantu korvakuulok-15 keen pistukkaan, aikaansaadaan monotoninen syntetisoitu äänisignaali sisäiseen kaiuttimeen. Kun korvakuulokkeen pistoke on pantu korvakuulokkeen pistukkaan, toisaalta vasemman kanavan ja oikean kanavan signaalitiet eivät ole estettyjä ja ne ovat sen sijaan vastaavasti syötettyjä 20 vasemman kanavan ja oikean kanavan korvakuulokkeen pistukan koskettimiin ja täten syötetään stereofonista ääntä stereofonisiin kuulokkeisiin, jotka on kytketty korvakuulokkeen pistukkaan. Tällä tavalla käyttäjä voi helposti pelata videopelilaitteella täysin itsenäisenä yksikkönä ja kuun-25 neliä sisäisen kaiuttimen kehittämää ääntä. Jos toisaalta : .· pelaaja haluaisi kokea äänen vahvistumisen, jonka ylläkuva- tut pseudostereofoniset äänenkehittämismahdollisuudet ai-kaansaavat, hänen tarvitsee vain panna stereokorvakuulok-keiden pistoke korvakuulokkeen pistukkaan ja asettaa kuu-30 lokkeet päähänsä.
Täten tämä tämän keksinnön piirre aikaansaa uuden stereo-/mono-vaihtopiirin, joka kykenee valitsemaan stereofonisen äänen ja monofonisen äänen välillä, vaikka ääntä kehittävä 35 tieto, joka on’tallennettu tietokasettiin, säätää ääntä kehittävää piiriä pseudostereofonisen äänen kehittämiseksi. Sellainen stereofoninen/monofoninen-valintapiiri on hyvin tehokas kehittämään ääniefektejä kädessä pidettävässä 9 111789 videotyyppisessä pelilaitteessa.
Nämä ja muut tämän keksinnön kohteet, piirteet, seikat ja edut tulevat ilmeisemmiksi ja ne ymmärretään paremmin 5 seuraavasta yksityiskohtaisesta nykyään parhaana pidetyn esimerkinomaisen tämän keksinnön suoritusmuodon kuvauksesta otettuna oheisten piirustussivujen yhteydessä, joissa:
Kuvio 1 on sivuperspektiivikuva esimerkinomaisesta kädessä-10 pidettävästä nestekidenäyttötyyppisestä videopelilaittees-ta, jossa tätä keksintöä voidaan edullisesti käyttää;
Kuvio 2 on kaaviomainen lohkokaavio kuvion 1 videopelilait-teen sisältämästä elektronisesta piiristä; 15
Kuvio 2A on yksityiskohtaisempi kaaviomainen kuvio kuviossa 2 esitetyn mikrotietokoneen arkkitehtuurista;
Kuviot 3A-3D ovat kaaviomaisia kuvia kuviossa 2 esitetyn 20 CPU:n (CPU = Central Processing Unit) osoitetilan esimerkinomaisesta kartasta;
Kuvio 4 on kaaviomainen lohkokaavio kuviossa 2 esitetystä esimerkinomaisesta äänigeneraattorista; V·; 25 ' _/· Kuvio 4A on kaaviomainen kuva kuviossa 4 esitettyjen rekis- : tereiden NR50, NR51 ja NR52 esimerkinomaisista sisällöistä; • Kuvio 5 on yksityiskohtaisempi piirikaavio kuviossa 4 30 esitettyjen äänigeneraattoripiirien esimerkinomaisesta edustajasta;
Kuviot 5A-5D ovat kaaviomaisia kuvia kuviossa 4 esitettyjen äänensäätöpiirien esimerkinomaisista sisällöistä;
Kuvio 6 on graafinen kuvanto esimerkinomaisesta nuotistos-ta, joka esittää myös muutamia säätöparametrejä, joita käytetään kuviossa 4 esitettyjen eri äänigeneraattoripiiri- *·; | 35 10 111789 en säätöön;
Kuviot 7A-7B ovat yhdessä kaaviomainen juoksukaavio esimerkinomaisista ohjelmansäätövaiheista, jotka kuvion 2 mikro-5 tietokone suorittaa parhaana pidetyssä suoritusmuodossa sen musiikin kehittämiseksi, jota edustaa kuvion 6 nuotisto;
Kuvio 8 on kaaviomainen piirikaavio esimerkinomaisesta kuviossa 4 esitetystä stereo/mono-valintapiirijärjestelys-10 tä; ja
Kuviot 9A-9D ovat kaaviomaisia kuvia kuvioissa 1 ja 2 esitetyn muistikasetin esimerkinomaisesta sisällöstä.
15 Ensiksi kuvataan yleisesti elektroninen pelijärjestelmä, jonka nyt parhaana pidetty tämän keksinnön esimerkinomainen suoritusmuoto aikaansaa. Sitä seuraten esitetään yksityiskohtaisempi parhaana pidetyn suoritusmuodon mikrotietokone jär jestelyn kuvaus sisältäen mikrotietokoneen esimer-20 kinomaisen rakenteen ja esimerkinomaisen muistiorganisaati-on mikrotietokonetta varten. Sitten esitetään yksityiskohtainen kuvaus parhaana pidetyn suoritusmuodon äänigeneraattorista. Äänigeneraattorin yhteydessä kuvataan ensin par-’**' haana pidetyn suoritusmuodon äänigeneraattorin kokonaisark- ' · 25 kitehtuuria ja toimintaa sisältäen tavan, jolla useita ·...·’ itsenäisiä ääntä kehittäviä piirejä käytetään mieluummin toistensa kanssa yhteistoiminnassa pseudostereofonisen : äänen aikaansaamiseksi. Seuraavaksi esitetään yksityiskoh- täinen kuvaus useiden itsenäisten ääntä kehittävien piirien 30 yhden esimerkinomaisen edustajan rakenteesta ja toiminnasta. Seuraavaksi esitetään kuvaus esimerkinomaisista ohjelmansäätövaiheista, joita voidaan suorittaa ja niihin liit-··. tyviä esimerkinomaisia tietorakenteita, jotka voidaan hakea parhaana pidetyn suoritusmuodon mikrotietokoneella musiik-35 kilinjan kehittämiseksi. Lopulta esitetään kuvaus esimer- kinomaisesta stereo/mono-äänenvaihtopiiristä.
' Kuvio 1 on kohotettu perspektiivikuva, joka esittää uiko- u 111789 kuorta esimerkinomaisesta kädessäpidettävästä nestekide-näyttöisestä elektronisesta pelikoneesta tämän keksinnön nyt parhaana pidetyn suoritusmuodon esimerkistä. Tämä kädessäpidettävä nestekidenäyttöinen pelikone (tästä läh-5 tien siihen viitataan "pelikoneena") 10 sisältää kotelon 12, joka on varustettu LCD-taululla 14, joka sisältää pistenäyttösegmenttejä, jotka järjestetään pistematriisi-järjestelmän mukaan sen etu- ja yläpinnalle.
10 Kotelon 12 kauemmalle tai alemmalle pinnalle on muodostettu liitäntäportti 68 LCD-taulua vastapäätä olevaan osaan.
Ulkoinen ROM-muistikasetti 16 on työnnettävästi asetettu liitäntäporttiin 68. Erityisemmin 32-napainen liitin 20 on varustettu liitäntäporttiin 68. Asettamalla ulkoinen ROM-15 kasetti 16 liitäntäporttiin 68 liitin (ei esitetty), joka on muodostettu ulkoisen ROM-kasetin 16 painetun piirikortin reunalle, liitetään sähköisesti ja mekaanisesti liittimeen 20. Täten ulkoinen ROM-kasetti 16 voidaan kiinnitettäväs-ti/irrotettavasti liittää pelikoneeseen 10.
20
Kuten tässä viitataan, ulkoinen ROM-kasetti 16 on "muisti-kasetti" ja peliyksikkö 10, johon muistikasetti asetetaan, on ."pääyksikkö". Kasetti 16 ja pääyksikkö 10 käsittävät yhdistelmänä elektronisen pelilaitteen. Erilaisia muisti-25 kasetteja 16 voidaan asettaa porttiin 68 erilaisten ohjel-mansäätöohjeiden varaamiseksi ja pelattavan pelin vaihtami-seksi.
.·:·, Ulkoinen ROM 16a (ks. kuvio 9A) liittyy ulkoiseen ROM- 30 kasettiin 16. Peliohjelmaa tallennetaan ulkoisessa ROMrssa 16a ohjelmansäätöohjeiden alueella 310. Lisäksi kasetti voi sisältää myös lisämuistivälineitä (esim. laajennus-RAM, ... muistipankkiohjain (MBC), jne.), kuten hyvin tunnetaan. Kun ulkoinen ROM-kasetti 16 pannaan pelikoneeseen 10, suorite-’ 35 taan peliohjelma niin, että LCD-näytöllä 14 esitetään kuva ja peliä varten oleva musiikki kehitetään kaiuttimella 11 ja korvakuulokkeilla, jotka on yhdistetty pistukkaan 64.
12 111789
Kuusinapainen liitin 65 on myös varustettu koteloon 12, jolloin pelikone voidaan liittää muihin koneisiin sopivalla kaapelilla niin, että monen pelaajan kilpailu on mahdollista, kun ulkoinen kasetti sisältää monen pelaajan peliohjel-5 mia.
Käyttäjän liityntäväline, joka käsittää ristikytkiraen 18, on varustettu parhaana pidetyssä suoritusmuodossa kotelon 12 etu- tai yläpinnalle LCD-ruudun 14 vasemman sivun osaan, 10 kuten esitetään kuviossa 1. Ristikytkimessä 18 on neljä suuntaa, jotka merkitsevät osia tai liittimiä ja painamalla niistä mitä tahansa on mahdollista esimerkiksi liikuttaa pelimerkkiä, joka näkyy näytöllä 14, ylöspäin tai alaspäin tai vasemmalle tai oikealle. Lisäksi, kuten esitetään 15 kuviossa 1, kaksi painonappikytkintä 70a ja 70b on varustettu kotelon 12 etu- tai yläpinnalle LCD-ruudun 14 alla olevan osan oikealle puolelle. Näitä painonappikytkimiä 70a ja 70b käytetään, kun on tarpeen ohjata pelimerkkiä, joka näkyy LCD-ruudulla 14, suorittamaan erilaisia ennaltamää-20 rättyjä toimintoja. Esimerkiksi kun painonappikytkintä 70a painetaan, näytetty merkki voi hypätä tai kun painonappi-kytkintä 70b painetaan, merkki voi heittää kiven, pallon tai sinkauttaa erilaisia muita esineitä. Täten ristikytkin ;.* 18 asetetaan käytettäväksi vasemman käden peukalolla, joka * * , 25 pitää kiinni kotelosta 12 yhteistoiminnassa oikean käden ,,· kanssa ja painonappikytkimet 70a ja 70b asetetaan käytettä- ; väksi oikean käden peukalolla.
Edelleen käynnistyskytkin 72 ja valintakytkin 74 on varus-30 tettu pelikoneen 10 kotelon 12 etu- tai yläpinnalle. Kuten nähdään kuviosta 3, käynnistyskytkin 72 ja valintakytkin 74 on järjestetty alueelle 78 ristikytkimen 18 ja painonappi-kytkimien 70a ja 70b alle. Nämä kytkimet 72 ja 74 on ase-;;; tettu keskeisesti käytettäväksi jommalla kummalla joko 35 vasemman käden tai oikean käde*n peukaloista (kun vasen käsi ja oikea käsi pitävät pelikoneen 10 koteloa 12). Toisin sanoen kytkimiä 72 ja 74 voidaan käyttää muuttamatta raer-V kitsevästi käsien asemia. Valintakytkintä 74 käytetään ,3 111789 esimerkiksi valitsemaan sen pelin toimintatapa, joka näytetään käyttämällä menuruutua. Tässä mielessä valintakytkintä 74 voidaan käyttää valitsemaan yksi lukuisista pelattavan pelin tasoista. Lisäksi voidaan valintakytkimelle 74 panna 5 toiminta, jossa valitaan pelimerkin käyttämä "ase".
Käynnistyskytkintä 72 käytetään valitun pelin käynnistämiseen. Siksi ei ole tyypillisesti tarpeen käyttää käynnistyskytkintä 72 ja valintakytkintä 74 pelin aikana. Kuiten-10 kin koska käynnistyskytkimelle 72 on osoitettu myös tauko-toiminta (PAUSE), käynnistyskytkintä 72 voidaan painaa, kun halutaan, että peli pysähtyy väliaikaisesti. Pelin käynnistämiseksi sellaisen tauon jälkeen voidaan käynnistyskytkintä 72 painaa uudelleen. On edelleen mahdollista tehdä 15 käynnistyskytkin 72 ja valintakytkin 74 omaamaan monia muitakin toimintoja ohjelman ohjaamana ja dynaamisesti vaihtamaan kytkimelle osoitettuja toimintoja pelin edistyessä .
20 Kotelo 12 on lisäksi varustettu on/off-kytkimellä 1, patterin varauksen merkkivalolla 13, kontrastinsäädöllä 50 ja äänen voimakkuuden säädöllä 66.
Pelilaitteen 10 sydän on kuviossa 2 esitetty mikrotietokone ·· 25 22 (yksityiskohtainen kaaviokuva elektronisista piireistä pelilaitteessa). Mikrotietokone 10 sisältää CPU:n 24, joka voi olla varustettu, vain esimerkinomaisesti, kaupallisesti saatavalla mikroprosessorilla, kuten tyyppiä Z80 olevalla VLSI-integroidun piirin mikroprosessorisirulla. CPU 24 on 30 yhdistetty 32-napaiseen kasettiliittimeen 20 (ja täten muistiin ja muihin kasetissa 16 oleviin komponentteihin) ajoitusyksikön 25a ja ohjausväylän 26a, osoitepuskurin 25b ja osoiteväylän 26b ja tietopuskurin 25c ja tietoväylän 26c kautta (mitkä väylät ja niihin liittyvät komponentit yhdis-35 tävät myös CPU:n työ-RAM:iin tai työmuistiin 23). Kun ulkoinen ROM-kasetti 16 kytketään pelikoneeseen 10, CPU 24 kytketään ulkoiseen ROM-kasettiin 16 ja toimii sen kanssa yhteistoiminnassa.
14 111789
Nyt viitataan tarkemmin kuvioon 2A, jossa CPU 24 toimii yhdessä osoitedekooderin 33 ja muistinvalintapiirin 32 (kenttäkytkimen) kanssa parhaana pidetyssä suoritusmuodossa osoittaakseen CPU:n osoitetilassa eri laitteet (esim.
5 sisäinen ROM 30, sisäinen RAM 28, ja ulkoinen ROM 16a kasetissa). Lisäksi osoitedekooderia 33 voidaan käyttää sallimaan CPU:n 24 osoittaa muita kuviossa 2 esitettyjä lohkoja (esim. äänigeneraattorissa 58 olevat ohjausrekiste-rit) tai sellaiset osoitedekooderit voivat suorittaa tämän 10 toiminnon.
Kuten on esitetty kuviossa 2A, CPU 24 mieluummin sisältää sisäisiä 8-bittisiä yleisen tarkoituksen ja erityisen tarkoituksen rekisterejä, 16-bittisen ohjelmalaskurin PC 15 (PC = Program counter) ja 16-bittisen pino-osoittiraen SP
(SP = Stack Pointer). Rekisteri A:ta voidaan käyttää akkuna ja toista rekisteriä F voidaan käyttää lippurekisterinä.
CPU:ssa 24 on mieluummin siihen liittyvä käskykanta, joka sallii lukuisia 8-bittisiä ja 16-bittisiä siirtoja rekiste-20 reiden tai rekisteriparien välillä, lukuisia 8- ja/tai 16-bittisiä aritmeettisia toimintoja (esim. ADD, SUB, AND/OR, INC, DEC, jne.), lukuisia kierto/siirtotoimintoja (esim. kiertää määritellyn rekisterin sisältö -vasemmalle/oikea- He), lukuisia bitinohjaustoimintoja (esim. määritetyn •' "•f 25 bitin panemisen määriteltyyn rekisteriin) , ehdollisia ja ehdottomia haaroitustoimintoja, alirutiinikutsu- ja palau-tustoimintoja ja lukuisia ohjelman ohjaustoimintoja (esim. käynnistys, pysäytys, ei toimintaa jne.), mitkä kaikki ovat hyvin tunnettuja alan ammattilaisille.
30 CPU 24 suorittaa parhaana pidetyssä suoritusmuodossa sellaisia toimintoja kasettiin 16 tallennettujen ohjelman säätösohjeiden alaisena pelin pelaamisnäytön aikaansaami-;·' seksi näytölle 14 käyttäjän syöttövälineellä 18 aikaansaa- ·'‘ 35 mien käyttäjän syöttöjen vasteena. Lisäksi CPU ohjaa ääni- generaattoria 58 kehittämään musiikkia ja/tai ääniefektejä, jotka vastaavat pelin pelaamista kasettiin 16 tallennettujen mainittujen samojen pelinsäätöohjeiden ohjauksessa.
15 111789
Seuraavassa viitataan taas kuvioon 2, jossa kellopulsseja syötetään CPU:hun 24 oskillaattoripiirillä 24b vasteena kvartsikide-elementille 24a. Kellopulssinjakaja 24c aikaansaa yhden tai useampia kellopulssinopeuksia ja se voidaan 5 ohjelmoida CPUrlla 24 jakamaan kellopulssit, jotka oskil-laattoripiiri 24b on aikaansaanut, sopivalla suhteella.
Ohjelmoitava ulkoinen ajastinpiiri 24d voi olla myös varustettu salliakseen CPU:n määrittää, milloin ennalta-asetetut 10 aikavälit ovat kuluneet. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa, CPU voi ladata ajastinpiiriä 24d arvolla, joka edustaa aikavälin kestoa ja sitten käynnistää ajastimen. Ajastin-piiri 24d voi automaattisesti ajastaa aikaavälin ja kun aikaväli kuluu, ajastinpiiri voi kehittää keskeytyssignaa-15 Iin, jota se käyttää CPU:hun 24 (esim. keskeytysohjaimen 24i kautta) tehdäkseen CPU:n tietoiseksi siitä, että aikajakso on kulunut. Tällä tavalla CPU:11a 24 on kyky ajoittaa aikavälejä ilman, etät se käyttää ohjelman ajoitussilmukoi-ta (jotka voivat käyttää CPU:n käsittelyaikaa ja -mahdolli-20 suuksia). Tätä ajoituspiiriä 24d voidaan käyttää haluttaessa ajoittamaan niiden musiikkinuottien kestoa, jotka äänigeneraattori 58 on kehittänyt (kuten tullaan selittämään pian).
25 CPU 24 lähettää näyttötietoa LCD-ohjaimelle 38 linjapusku-: rin 36 kautta DMA-ohjaimen 34 ohjaamana, parhaana pidetyssä :suoritusmuodossa. LCD-ohjain 38 on yhdistetty näytön RAMI' muistiin 42 LCD-näytön RAM-sovittimen 40 ja ohjaus-, osoi- te- tai tietoväylien kautta.
30 LCD-ohjain 38 toimii CPU:n 24 ohjauksen alla erilaisten osoitettavien ohjaus/statusrekistereiden kautta, jotka sijaitsevat CPU:n osoitetilassa, kuten on esitetty yleisesti kuvioissa 3A-3D. Nämä rekisterit voivat sisältää esiraer-'·] 35 kiksi seuraavaa: LCD-näytön rekisterin, LCD:n ohjaimen statusrekisterin, vaakasuuntaisen ja pystysuuntaisen vyöry-tysrekisterin, LCDC-pystyviivan tunnistusrekisterin ja liikkuvan kohteen ja taustan paletin (esim. 2 bittiä, jotka 16 111789 tunnistavat yhden neljästä sävytetystä väristä) tietorekisterin. LCD-näyttörekisteri ohjaa näytön luonnetta, ja statusrekisteri merkitsee LCD-ohjaimen nykyistä statusta.
Tieto, joka vastaa kutakin taustanäytön tiedon pistettä, 5 voidaan tehdä saatavaksi vaihtamalla vaakasuoran ja pystysuoran vyörytysrekisterin tietoa. Pystysuoran viivan tunnistusrekisteri merkitsee ja ohjaa näytön pystysuoraa viivaa, johon tietoa siirretään parast’aikaa näytönohjaimien avulla. X- ja Y-ikkunoiden asemarekisterit ohjaavat sitä 10 LCD-näytön alueen osaa tai ikkunaa, jossa taustamerkin tieto on.
LCD-ohjain 38 muuttaa näyttöön liittyvää CPU:sta 24 tulevaa tiedon lähtöä LCD-ohjainsignaaliksi, joka on näytön RAMssta 15 42 oleva lähtö. Erityisemmin CPUrsta 24 tuleva näytön tieto merkitsee merkki-RAM.n ja VRAM:n (video-RAM) osoitteita niin, että merkki- (tai kohde-) signaali ja taustasignaali ovat lähtöjä merkki-RAM:sta ja VRAM:sta. Vastaavat LCD-ohjaussignaalit ovat LCD-ohjaimen 38 kokoonpanemia.
20 LCD:n käyttösignaaleja käytetään yhteiseen LCD-ohjaimeen 46 ja LCD-segmenttiohjaimeen 48 LCD-käyttösignaalipuskurin 44 kautta. Siksi, yhteisen LCD-ohjaimen 46 ja LCD-segment-tiohjaimen 48 avulla voidaan näyttää LCD-ruudulla 14 kuva •j 25 ' CPU:lta 24 tulevan näyttöön liittyvän tiedon mukaisesti.
. LCD-ruutu voi esimerkiksi määrittää 144 x 160 pikselin tai pisteen matriisin, joista pikseleistä tai pisteistä kulla-kin on ainutkertainen "leikkaava" yhteinen elektrodi/seg-menttielektrodiyhdistelmänsä. Yhteinen LCD-ohjain 46, joka 30 ohjaa viivoja, jotka on yhdistetty yhteisiin elektrodeihin, voi esimerkiksi olla Sharp Corporationin tyyppiä LH 5076 F oleva integroitu piiri. LCD-segmenttiohjain 48 voi olla esimerkiksi Sharp Corporationin tyyppiä LH 5077 F oleva integroitu piiri. Nämä näytönohjaimet saavat tietoa LCD-35 käyttösignaalin puskurista 44, joka saa tietoa epäsuorasti
* I
CPU:Itä 24 näytön RAM:in 42, LCD-RAM-sovittimen 40 ja LCD-ohjaimen 38 kautta.
17 111789
Lisäksi intensiteetin tason ohjaus 50 on yhdistetty LCD-puskurivahvistiraeen 52 niin, että LCD-ruudun 14 kehittämän näytön voimakkuutta voidaan säätää.
5 Viitaten taas kerran kuvioon 2A, käytetään tyhjäyssignaalia tyhjäyspiiristä 55 CPU:hun 24 ja muistinvalintapiiriin 32. Tyhjäyssignaali on lähtönä, kun pelilaitteen 10 virtakytkin 1 (ks. kuvio 1) käännetään päälle ja siksi CPU 24 ja muis-tinvalintapiiri 32 alunperin tyhjätään sinä aikana. Sitten 10 ovat CPU:n 24 lähtönä lukusignaali RD ja kirjoitussignaali WR, jotka ovat sopivasti tuloja ulkoiseen ROM-kasettiin 16, sisäiseen RAM:iin 28, sisäiseen ROM:iin 30 ja muistinvalintapiiriin 32. Lisäksi osoitteendekoodaussignaalia käytetään muistinvalintapiiriin 32 osoitedekooderin 33 kautta.
15
Nyt kuvataan yksityiskohtaisesti, viittaamalla kuvioihin 3A-3B, esimerkinomainen CPU:n osoitetila ja sen tiedon luonne, joka on talletettu sisäiseen muistiin 30 ja ulkoiseen muistikasettiin 16. Kuten esitetään kuvioissa 3A ja 20 3B, on sisäisessä R0M:ssa 30 ensimmäinen muistialue, joka osoitetaan osoitteilla "0000H-00FPH", jotka vastaavat ensimmäistä suhteellisen pientä osoitetilaa. "H" merkitsee, että näitä osoitteita edustetaan heksadesimaalisena numero na. Ensimmäisessä muistitilassa talletetaan ensimmäinen • 25 merkkitieto esimerkiksi tavaramerkin "Nintendo" esittämi-/· seksi ja ohjelma ulkoisen muistin autenttisuuden määrittä miseksi.
Ulkoinen ROM-kasetti 16 sisältää ulkoisen ROM:in 16a. Kuten 30 esitetään kuvioissa 3C ja 3D, ulkoisen ROM:in 16a muistitila on jaettu toiseksi muistialueeksi, jonka osoittavat osoitteet "0000H-00FFH" (jotka vastaavat identtisestä osoitteita, jotka määrittävät yllämainitun ensimmäisen osoitetilan) ja kolmanneksi muistialueeksi (toinen osoite-‘ 35 tila), jonka osoittaa’osoitteet "0100H-7FFFH". Hyväksytyssä ; ulkoisessa muistikasetissa talletetaan alueella, joka aloittaa osoitteen "0100H" kolmannessa muistialueessa, ‘ toinen merkkitieto (joka on sama kuin ensimmäinen merkki- 18 111789 tieto). Peliohjelma talletetaan kolmannen muistialueen jäljelle jääneellä alueella. Mieluummin talletetaan muutamissa biteissä toista merkkitietoa tallettavan alueen jälkeen aputietoa, kuten koodi, joka tunnistaa valmistajan, 5 pelin nimi, kasetin tyyppi, muistin koko jne. Lisäksi siinä | tapauksessa, että vaadittu peliohjelman kapasiteetti on suuri, voidaan käyttää ulkoisen ROM:in 16a toista muistialuetta ("0000H-00FFH") tallettamaan peliä varten olevaa ohjelmatietoa. j 10 | CPU 24 ohjaa myös äänigeneraattoria 58, joka esitetään kuviossa 2, kasettiin 16 talletettujen ohjelman säätötie-tojen mukaisesti. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa äänigeneraattori 58 sisältää lukuisia itsenäisiä ääntä 15 kehittäviä piirejä, joita CPU voi ohjata erillisesti tai , yhdistelmänä monien äänien kehittämiseksi samanaikaisesti. ] Nämä rekisterit ovat muistilan "eri rekistereiden" osassa, j joka on esitetty kuviossa 3B paikkojen FF00 (heks.) ja FF80 (heks.) välissä. CPU 24 ohjaa äänigeneraattoria 58 kirjoit- i 20 tamalla sopivaa ohjaustietoa 8-bittisiin rekistereihin, ! jotka sijaitsevat fyysisesti äänigeneraattorin sisällä, mutta jotka CPU voi osoittaa suoraan ja jotka sijaitsevat CPU:n osoitetilassa.
; 25 Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa tämä äänigeneraattori-'rekisterin sovitin käyttää osoitteet FF10-FF26 CPU:n osoi-;; tetilassa seuraavasti: ·' Rekisterit NR10-NR15 (jotka ohjaavat ensimmäistä ääntä • 30 kehittävää piiriä) sijaitsevat osoitteissa FF10-FF14;
Rekisterit NR21-NR24 (jotka ohjaavat toista ääntä kehittävää piiriä) sijaitsevat osoitteissa FF16-FF19; ; 35 ’ Rekisterit NR30-NR34 (jotka ohjaavat kolmatta ääntä kehit tävää piiriä) sijaitsevat osoitteissa FF1A-FF1E; ··' Rekisterit NR41-NR44 (jotka ohjaavat neljättä ääntä kehit- 19 111789 tävää piiriä) sijaitsevat osoitteissa FF20-FF23; ja
Rekisterit NR50-NR52 (jotka antavat äänen kokonaisohjauksen kunkin ääntä kehittävän piirin lähtöihin) sijaitsevat 5 osoitteissa FF24-FF26.
Jotkin yllämainituista rekistereistä ovat vain kirjoitusre-kisterejä, kun taas jotkin ovat luku/kirjoitusrekisterejä.
CPU 24 voi ohjata eri äänen kehityksen parametrejä (esim.
10 taajuudenpyyhkäisyparametrejä tiettyjä ääntä kehittäviä piirejä varten, aaltomuodon toimintajaksoa, äänen kestoa, äänensävyominaisuuksia, äänen taajuutta, polynominlaskupa-rametrejä tiettyjä ääntä kehittäviä piirejä varten, tiettyjen äänien varaamista tiettyihin lähtökanaviin ja äänen 15 lähtötasoja) suoraan kirjoittamalla ohjaustietoa sopiviin äänenohjausrekistereihin (kuten kuvataan pian).
Kuvio 4 on yksityiskohtaisempi kaaviomainen kuva äänigene-raattorilohkosta 58, joka esitettiin kuviossa 2. Äänigene-20 raattorilohko 58 sisältää parhaana pidetyssä suoritusmuodossa lukuisia ääntä kehittäviä piirejä 541-544, analogisen multiplekserilohkon 200, vasemman ja oikean puolijohteilla toteutetun äänenvoimakkuuden säätölohkon 72L, 72R, vasemman ja oikean kanavan äänenvahvistimen 60L, 60R ja stereo/mono-25 valintapiirin 202.
Äänigeneraattoripiirit 541-544 kukin itsenäisesti kehittävät äänisignaaleja parhaana pidetyssä suoritusmuodossa, kuten on yllä kuvattu, CPU:n 24 osoitetilassa olevien •· 30 ohjausrekisterien NR10-NR44 sisällön ohjauksessa. Analogia-multiplekseriä 200 ohjaavat CPU-.n 24 osoitetilassa olevat rekisterit NR50-NR52 kohdistaakseen kunkin äänigeneraatto-ripiirin 541-544 lähdön joko jompaankumpaan tai molempiin vasemman kanavan äänenvoimakkuussäädöstä 72L ja oikean 35 kanavan äänenvoimakkuussäädöstä 72R. Kuten selitetään yksityiskohtaisemmin pian, analogiamultiplekseri 200 aikaansaa itsenäisen miiltipleksausohjauksen kutakin ääni-generaattoripiirien 541-544 lähtöä varten ohjelman ohjauk- 20 111789 sen alaisena. Yhtenä esimerkkinä voidaan ohjata yksi ääni-generaattoripiirin lähtö vasemman kanavan äänenvoimakkuus -säätöön 72L, toisen äänigeneraattoripiirin lähtö voidaan ohjata oikean kanavan äänenvoimakkuussäätöön 72R# vielä muu 5 äänigeneraattoripiirin lähtö voidaan ohjata sekä vasemman että oikean kanavan äänenvoimakkuussäätöihin ja vielä yksi äänigenerattoripiirin lähtö voitaisiin jättää ohjaamatta kumpaankaan äänenvoimakkuussäädöistä (kaikki nämä sijoitukset voivat muuttua ohjelman ohjauksessa).
10 Äänenvoimakkuussäätöjen 72L, 72R lähdöt vahvistetaan vasemman kanavan äänenvahvistimella 60L ja vastaavasti oikean kanavan äänenvahvistimella 60R. Äänenvahvistimien 60 lähtöjä taas käytetään stereo/mono-valintapiiriin 202 käytettä- 15 väksi sisäiseen monokaiuttiraeen 120 tai mahdolliseen ulkoiseen stereokuulokkeeseen 64 korvakuulokkeen pistukan 122 kautta.
Analogiaraultiplekseri 200 saa vastaavat ääntä kehittävien j i 20 piirien 541-544 lähdöt (s.o. äänilähdesignaalit). Analogia-multiplekseri 200 sisältää parin analogiakytkimiä kutakin ääntä kehittävää piiriä 541-544 varten. Esimerkiksi analo-giakytkimet 681L, 681R vastaavat ääntä kehittävää piiriä 541; analogiakytkimet 682L, 682R vastaavat ääntä kehittävää ; 25 piiriä 542; analogiakytkimet 683L, 683R vastaavat ääntä kehittävää piiriä 543; analogiakytkimet 684L, 684R vastaa-.vat ääntä kehittävää piiriä 544. Analogiakytkimien (esim. analogiakytkimien 681L, 682L, 683L, 684L) parin yhden analogiakytkimen lähtö yhdistetään yleensä vasempaan ääni-• 30 väylään 300. Vasen ääniväylä 300 vuorostaan yhdistetään äänenvoimakkuuden säätölohkon 72L tuloon. Samoin analogia-kytkimien (esim. analogiakytkimien 681R, 682R, 683R, 684R) kunkin parin toisen analogiakytkimen lähtö yhdistetään yleensä oikeaan ääniväylään 302 (s.o. niin, että kaikkien . 35 näiden mainittujen analogiakytkimien lähdöt on yhdistetty* yhteen). Oikea ääniväylä 302 vuorostaan yhdistetään oikean kanavan äänenvoimakkuuden säätölohkon 72R lähtöön. Puolijohteilla toteutetun äänenvoimakkuuden ohjauslohkojen 72L, 21 111789 72R vastaavat lähdöt (s.o. kaksi äänisignaalia) vahvistetaan vastaavasti vasemman ja oikean kanavan vahvistimilla 60L ja 60R ja sen jälkeen ne lähtevät ensimmäisenä ja toisena äänen lähtönä SOI, S02. Esitetyssä suoritusmuodossa 5 vahvistimesta 60L tulevaa lähtöä SOI voidaan käyttää vasemman kanavan äänisignaalina, kun taas vahvistimesta 60R tulevaa lähtöä S02 voidaan käyttää oikean kanavan äänisignaalina .
10 Kuvio 4A on kaaviomainen lohkokuva, joka kuvaa esimerkinomaisia rekistereitä NR50, NR51 ja NR52, jotka on esitetty kuviossa 4. Rekistereitä NR50-NR52 käytetään parhaana pidetyssä suoritusmuodossa ohjaamaan joitakin ääntä kehittävien piirien 541-544, analogiamultiplekserin 200 ja 15 äänenvoimakkuuden säätöjen 72L, 72R toimintaparametrejä.
Vaikka kuviossa 4 kuvataan monia rekistereitä NR50A-NR50C, NR50A-NR50C todellisuudessa käsittävät yhden monibittisen (esim. kahdeksan bittiä) rekisterin, kuten esitetään kuviossa 4A ja samoin monet rekisterit NR52A-NR52B, jotka on 20 esitetty kuviossa 4, voivat todellisuudessa käsittää yhden monibittisen rekisterin NR52, kuten esitetään kuviossa 4A.
Rekistereitä NR52A-NR52B (jotka parhaana pidetyssä suoritusmuodossa käsittävät yhden 8-bittisen rekisterin, joka on 25 toiminnallisesti yhdistetty CPU:hun 24) käytetään ohjaamaan ääntä kehittävien piirien 541-544 aktiivisuutta/passiivi-;; suutta (enablement/disablement). Kuten esitetään kuviossa 4A voidaan rekisterin NR52 eniten merkitsevää bittiä D7 '···’ käyttää kaikkien ääntä kehittävien piirien 541-544 aktivoi- • 30 miseen/passivoimiseen. Jos rekisterin NR52 eniten merkitsevä bitti D7 asetetaan loogiselle tasolle yksi, tulevat kaikki ääntä kehittävät piirit 541-544 käytettäviksi; ja samoin jos looginen taso nolla kirjoitetaan rekisterin NR52 eniten merkitsevään bittiin D7, kaikki ääntä kehittävät 35 piirit 541-544 ovat estettyjä. Rekisterin NR52 vähiten merkitseviä neljää bittiä D0-D3 käytetään ääntä kehittävän piirin PÄÄLLÄ-lippuna yksittäistä ääntä kehittävää piiriä 541-544 varten ja se sallii ääntä kehittävien piirien 22 111789 yksilöllisen saattamisen sallituksi tai estetyksi riippuen näihin neljään bittiin D0-D3 kirjoitetusta loogisesta tasosta.
5 Analogiakytkimien 681L-684L, 681R-684R tiloja ohjaa parhaana pidetyssä suoritusmuodossa rekisteri NR51, jonka yksityiskohtainen kaaviomainen kuva esitetään myös kuviossa 4A. Rekisteri NR51 on myös parhaana pidetyssä suoritusmuodossa 8-bittinen. Vähiten merkitsevät rekisterin NR51 neljä 10 bittiä D0-D3 vastaavat analogiakytkimiä 681L-684L ja ne ohjaavat noita analogiakytkimiä kääntämään päälle ja pois päältä (s.o. kulkemaan tai olemaan kulkematta) vastaavien ääntä kehittävien piirien 541-544 lähdöt vasempaan ääni-väylään 300. Samoin mekittävimmät neljä rekisterin NR51 15 bittiä D4-D7 ohjaavat analogiakytkimiä 681R-684R kääntymään vastaavasti päälle tai pois päältä (jotta ääntä kehittävien piirien 541-544 lähdöt kulkisivat ohjattavasti tai olisivat kulkematta vastaavasti oikeaan ääniväylään 302).
20 Olettakaamme esimerkiksi, että loogisen tason nolla-arvot kirjoitetaan rekisterin NR51 bitteihin D0 ja D4 (jotka vastaavat esimerkiksi analogiakytkimiä 68IL ja vastaavasti 681R). Loogisen tason nolla-arvo, joka on talletettu vähiten merkitsevässä bitissä D0, ohjaa analogiakytkintä 681L 25 kääntymään pois päältä, jolloin tehokkaasti kytketään irti ääntä kehittävän piirin 541 lähtö vasemman kanavan puolijohteilla toteutetun äänenvoimakkuuden säätölohkon 72L tulosta. Samoin loogisen tason nolla, joka on talletettu ··* rekisterin NR51 bittiin D4, ohjaa analogiakytkintä 681R
" l I
v : 30 kytkemään tehokkaasti irti ääntä kehittävän piirin 541 lähdön oikean kanavan puolijohteilla toteutetun äänenvoimakkuuden säätölohkon 72R tulosta. Tästä johtuen, milloin tahansa nämä kaksi bittiarvoa "nolla" talletetaan rekiste-riin NR51, ei ääntä kehittävän piirin 541 lähtö kulje ’ 35 vasemman kanavan lähtöön SOI eikä oikean kanavan lähtöön S02. Kirjoittamalla looginen taso yksi rekisterin NR51 bittiin D0, ohjaa analogiakytkin 68IL kulkemaan ääntä ; ' kehittävän piirin 541 lähdön vasemman kanavan lähtöön SOI; 23 111789 kirjoittamalla loogisen tason arvo yksi rekisterin NR51 bittiin D4, ohjaa analogiakytkin 681R kulkemaan ääntä kehittävän piirin 541 lähdön oikean kanavan lähtöön S02; ja kirjoittamalla loogisen tason arvot yksi sekä bittiin DO 5 että D4, ohjaavat analogiakytkimet 681L ja 681R kulkemaan ääntä kehittävän piirin 541 lähdön molempiin vasemmasta ja oikeasta äänisignaalin lähdöstä SOI ja vastaavasti S02.
Yhteenvetona rekisteri NR51 tallettaa parhaana pidetyssä 10 suoritusmuodossa kaksi bittiä, jotka vastaavat kutakin ääntä kehittävistä piireistä 541-544, nämä kaksi bittiä ohjaavat analogiakytkimiä 681, jotka on yhdistetty ääntä kehittäviin piireihin, sallimaan tai estämään ääntä kehittävien piirien lähdön selektiivisen kulkemisen lähtöihin 15 SOI, S02. Jos nämä bitit ovat molemmat loogisella tasolla nolla, ääntä kehittävän piirin lähtö ei kulje kumpaankaan äänen lähdöistä SOI, S02. Jos toinen biteistä on loogisella tasolla yksi ja toinen bitti on loogisella tasolla nolla, ääntä kehittävän piirin lähtö kulkee vain toiseen ääntä 20 kehittävistä lähdöistä SOI, S02 (se, kumpi äänisignaaliläh-döistä SOI, S02 saa ääntä kehittävän piirin lähdön, riippuu siitä, kumpiko biteistä on loogisella tasolla yksi) . Jos molemmat bitit asetetaan loogiselle tasolle.yksi, molemmat äänisignaalilähdöt SOI, S02 toisaalta vastaanottavat vas-25 taavan ääntä kehittävän piirin lähdön.
Kuviossa 4 esitetyt rekisterit NR50A-NR50C todellisuudessa käsittävät yhden 8-bittisen rekisterin NR50 parhaana pidetyssä suoritusmuodossa (kuten esitetään kuviossa 4A). Kahta 30 rekisterin NR50 biteistä D3, D7 käytetään kääntämään päälle ja pois päältä analogiakytkimien lisäsarjaa 70L,70R, joiden tulot on yhdistetty signaaliin VIN, joka saadaan ulkoisesta äänilähteestä. Esimerkiksi voidaan varustaa ylimääräinen äänilähdesignaali parhaana pidetyssä suoritusmuodossa ääntä ' : 35 kehittävästä lähteestä, joka on muu kuin ääntä kehittävät piirit 541-544. Tämä ulkoisesti varustettu äänilähdesignaali syötetään signaalina VIN, joka'kulkee selektiivisesti vasempaan ääniväylään 300 ja oikeaan ääniväylään 302 tai on „ 111789 24 kulkematta, analogiakytkimillä 70L, vastaavasti 70R. Analo-giakytkimillä 70L, 70R on vuorostaan päällä/pois päältä tilansa, jotka valitsee rekisterin NR50 bitit D3 ja vas-taavsti D7.
5
Rekisterin NR50 jäljelle jääviä kuutta bittiä käytetään parhaana pidetyssä suoritusmuodossa ohjaamaan vahvistus-/vaimennusastetta, jonka puolijohteilla toteutetut äänenvoimakkuuden säädöt 72L, 72R määräävät. Täten esimerkin-10 omaisessa suoritusmuodossa kuviossa 4 esitetty rekisteri NR50B käsittää vähiten merkitsevät rekisterin NR50 bitit D0-D2, kun taas kuviossa 4 esitetty rekisteri NR50C käsittää kuviossa 4A esitetyn rekisterin NR50 bitit D4-D6.
Panemalla näihin 3-bittisiin kenttiin binääriarvot "000"-15 "111" on mahdollista ohjata puolijohteilla toteutettujen äänenvoimakkuuden säätölohkojen 72L, 72R lähtötasoja minimistä maksimiin tasoon kahdeksassa portaassa. Täten esimerkiksi arvon "000" kirjoittaminen rekisterin NR50 vähiten merkitseviin bitteihin D0-D2 ohjaa parhaana pidetyssä 20 suoritusmuodossa puolijohteilla toteutetun ohjauslohkon 72L aikaansaamaan minimin amplituditason (joka voi olla nolla-amplitudi haluttaessa) vasemman kanavan vahvistimen 60L tuloon. Samoin arvon "-111" kirjoittaminen rekisterin NR50 bitteihin D4-D6 ohjaa oikean kanavan puolijohteilla to-: 25 teutettua äänenvoimakkuuden säätöä 72R aikaansaamaan pie- ."·. nimmän asteen vahvistuksen signaalille, joka on varustettu .···. siihen oikean kanavan ääniväylästä 302, täten aikaansaadaan maksimi (äänekkäin) signaalitason lähtö oikean kanavan äänisignaalilähdössä S02.
'·' ' 30
Nyt viitataan yhdessä kuvioihin 4 ja 6, joissa voidaan käyttää ääntä kehittävää piiriä 541 (yhtenä esimerkkinä) sävelmälähteenä ("ääni 1") aikaansaamaan kuviossa 6 esite-tyn esimerkkinä olevan musiikkisävellyksen ylin säkeistö v : 35 tai rivi. Jäljelle jääneitä ääntä kehittäviä piirejä 542-. 544 voidaan käyttää tuottamaan rytmiääniä, kuten esitetään kuviossa 6 esitetyn musiikin kolmessa alemmassa säkeistös-sä. On tietysti mahdollista käyttää ääntä kehittäviä piire 111789 jä 541-544 minä yhdistelminä tahansa, joita halutaan tuottamaan monia sävelmiä (s.o. kontrapunkti), melodiaa ja yhteissointia yhdessä, musiikin ja ääniefektien yhdistelmiä jne.
5
Kuviossa 6 esitetyssä musiikkinuotituksessa vastaavat musiikkirivit, jotka on merkitty S01:llä, ääniä, jotka esiintyvät vasemmassa kanavassa ja rivit jotka on merkitty S02:11a, ääniä, jotka esiintyvät oikeassa äänikanavassa.
10 Kuvio 6 esittää tavallisen musiikkinuotiston, jossa nuotit ja tauot on merkitty tavanomaisella tavalla. Neljä musiikin tahtia esitetään esimerkkiä varten (vaikkakin ymmärretään, että tässä kuvattu järjestelmä pystyy soittamaan musiik-kisävellyksiä, jotka ovat mitä tahansa pituutta, joita 15 rajoittaa ainoastaan muistikapasiteetti).
Kuvion 6 ylimmässä säkeistössä esitettyinä neljänä tahtina tai toimenpiteenä ("ääni 1") ohjataan analogiakytkimet 681L ja 681R, jotka on esitetty kuviossa 4, olemaan päällä 20 kaikkien neljän toimenpiteen aikana lähettääkseen sävelmän lähdön, jonka ääntä kehittävä piiri 541 on kehittänyt, molempiin vahvistimiin 60L, 60R kaikkien neljän tahdin .aikana. Täten arvo "1" kirjoitetaan rekisterin NR51 bittei-; : hin D0 ja D4 kaikkien neljän tahdin kuluessa.
: 25 . Tälle vastakohtana ääntä kehittävän piirin 542 lähtö vaih- telee vasemman ja oikean kanavan SOI, S02 välillä, kuten esitetään säkeistössä, joka on merkitty "äänellä 2" kuvios-' ' sa 6. Täten ääntä kehittävän piirin 542 lähtö syötetään 30 äänen lähtöön SOI, muttei äänen lähtöön S02 ensimmäisen tahdin aikana, se syötetään molempiin äänen lähdöistä SOI, S02 toisen tahdin aikana ja sitä ei syötetä äänen lähtöön SOI kolmannen tahdin aikana; ja syötetään molempiin äänen lähdöistä SOI, S02 neljännen tahdin aikana. Tästä johtuen : :: 35 ensimmäisessä tahdissa CPU kirjoittaa arvon "1" rekisterin NR51 bittiin Dl ja arvon "0" rekisterin NR51 bittiin D5.
' ’t Toisessa tahdissa arvot "1" kirjoitetaan rekisterin NR51 molempiin hitteihin D0 ja D5 niin, että analogiakytkimet 26 111789 682L, 682R käännetään molemmat päälle ja ääntä kehittävän piirin 542 lähtö kulkee molempiin lähtökanavista SOI, S02. Kolmannen tahdin aikana, kääntäen ensimmäiseen tahtiin verrattuna, "0" kirjoitetaan rekisterin NR51 bittiin Dl ja 5 "1" kirjoitetaan rekisterin NR51 bittiin D5 analogiakytki- men 682L kääntämiseksi pois päältä ja analogiakytkimen 682R kääntämiseksi päälle (niin että ääntä kehittävän piirin 542 lähtö syötetään lähtökanavaan S02, muttei lähtökanavaan SOI) .
10
Samoin musiikkinuotituksen "äänen 3" viiva, joka on esitetty kuviossa 6 merkitsee, että äänigeneraattoripiirin 543 lähdön tulee vaihdella kanavien SOI ja S02 välillä. Se on ensimmäisen tahdin aikana analogiakytkin 683L on käännetty 15 päälle (kirjoittamalla looginen taso "1" rekisterin NR51 bittiin D2) ja analogiakytkin 683R käännetään pois päältä (kirjoittamalla bitin arvo "0" rekisterin NR51 bittiin D6). Siksi ensimmäisen tahdin aikana ääntä kehittävien piirien 543 lähtöä käytetään äänen lähtökanavaaan SOI, muttei äänen 20 lähtökanavaan S02. Mutta toisen tahdin aikana kirjoitetaan kääntäen arvo "0" ja arvo "1" vastaavasti rekisterin NR51 bitteihin D2 ja D6 analogiakytkimen 683L kääntämiseksi pois päältä ja analogiakytkimen 683R kääntämiseksi päälle. Siksi ääntä kehittävä piiri 543 on varustettu vain äänen lähtö-·: 25 kanavaan S02, muttei äänen lähtökanavaan SOI.
Samalla tavalla ääntä kehittävän piirin 544 lähtö voidaan ohjata, kuten on esitetty kuvion 6 alimmalla viivalla olevassa musiikkinuotituksessa ("ääni 4"), kirjoittamalla 30 arvot "1" ja "0" rekisterin NR51 bitteihin D3, D7 ensimmäisen tahdin aikana; sen jälkeen kirjoittamalla arvot "0" ja "1" vastaavasti bitteihin D3, D7 toisen tahdin aikana; kirjoittamalla arvot "1" ja "0" bitteihin D3, D7 kolmannen tahdin aikana jne.
: 35
Ymmärretään, että rekistereihin NR50-NR52 kirjoitetaan tyypillisesti rinnan niin, että esimerkiksi kaikki rekisterin NR51 bitit D0-D7 kirjoitetaan tyypillisesti uudelleen 27 111789 joka kerta, kun minkä tahansa kanavan varausbittiä on muutettava.
Täten kuviossa 6 esitetyn esimerkinomaisen musiikin mukai-5 sesti ääntä kehittävällä piirillä 541 tuotetut melodiaäänet ja rytmiäänet, jotka on tuotettu ääntä kehittävillä piireillä 542-544 esimerkinomaisen musiikin mukaan, käännetään selektiivisesti päälle ja pois päältä analogiakytkimien 681L-684R avulla ja neljä äänilähdesignaalia sekoitetaan 10 sopivasti vasemmalla ja oikealla ääniväylällä 300, 302 ja syötetään vastaavasti puolijohteilla toteutettuihin äänenvoimakkuuden säätöihin 72L, 72R. Näiden sekoitettujen signaalien lähtötasoja säädetään itsenäisesti rekisterin NR50 bittien D0-D2, D4-D6 sisältöjen mukaisesti niin, että 15 vasemman ja oikean äänikanavan (joissa melodia- ja rytmi-äänet yhdistetään tai syntetisoidaan) erilliset äänen lähdöt SOI ja S02 voidaan syöttää vahvistimista 60L, 60R. Muuttamalla toisen äänenvoimakkuuden säätölohkon 72 vahvistusta toisen äänenvoimakkuuden säätölohkon 72 suhteen on 20 mahdollista muuttaa kuulokkeiden 64 käyttäjän tajuamaa avaruussuhdetta (niin että äänen lähde tuntuu liikkuneen asemassaan käyttäjän pään suhteen).
Kuvio 5 on yksityiskohtainen kaaviomainen lohkokuva esiraer-25 kinomaisesta rakenteesta äänigeneraattoripiirien 541-544 esimerkinomaista edustajaa varten. Vaikka kuviossa 5 kuvataan vain yksi äänigeneraattoripiiri, neljä äänigeneraatto-ripiiriä 541-544 voivat olla samanlaisia toistensa kanssa rakenteen ja toiminnan suhteen ja joka tapauksessa yhden 30 generaattoripiirin kuvaus antaa riittävästi yksityiskohtia alan keskitason ammattilaiselle kaikkien neljän piirin suhteen. Täten tarvitsee kuvata vain yksi neljästä äänigeneraattoripiiri stä yksityiskohtaisesti. Parhaana pidetys-sä suoritusmuodossa äänigeneraattoripiirit 541-544 eivät : 35 todellisuudessa ole identtisiä toistensa suhteen, koska jotkin äänigeneraattoripiirit sisältävät vahvistettuja kykyjä vaihtelevien ääniefektien aikaansaamiseksi. Äänigeneraattoripiiri 541 voi esimerkiksi sisältää pyyhkäisyos- 28 1117 8 9 killaattorin, äänigeneraattori 543 voi olla sisältämättä mitään työsyklin säätöä ja äänigeneraattori 544 voi sisältää polynomilaskinkellon tyyppisen frekvenssin valitsimen, minkä kaiken alan ammattilaiset ymmärtävät hyvin.
5
Nyt viitataan kuvioon 5, jossa äänigeneraattoripiiri 542 sisältää erilaisia laskureita, jakajia ja muita komponentteja, joita ohjausrekisterit NR21-NR24 ohjaavat. Lyhyesti sanottuna komponentit 74-94 aikaansaavat kellosignaalin, 10 jota käytetään kytkemään päälle/irti D/A-konvertterilla 96 äänensävyn säätölaskurin 102 sisällön konversio äänen lähtösignaaliksi. Täten komponentit 74-94 ohjaavat ajastus-parametrejä, jotka liittyvät äänen lähtösignaaliin ja äänensävyn säätölaskuri 102 ja siihen liittyvät komponentit 15 98-106 ohjaavat äänen lähtösignaalin amplitudia. Dekooderia 108 käytetään nollaamaan äänigeneraattoripiiri 542, kuten selitetään.
Vertailukellosignaali frekvensillä f (minkä mieluummin 20 varustaa kide, jota oskillaattori 24a ja siihen liittyvät komponentit, jotka on esitetty kuviossa 2 parhaana pidetyssä suoritusmuodossa) antaa kuviossa 5 esitetylle ääntä kehittävälle piirille 542 aikapohjan. Tämä kellotaajuussig-naali voi olla esimerkiksi 4194,304 MHz parhaana pidetyssä | 25 suoritusmuodossa. Lisäksi voidaan myös käyttää ääntä kehit- \ tävään piiriin 542 ylimääräisiä taajuudeltaan kiinteitä kellosignaaleja (esim. joiden taajuudet ovat 64 Hz ja 256 '·_ Hz), jotka on saatu esimerkiksi jakamalla kellotaajuus f.
30 Vertailukellosignaalia f käytetään parhaana pidetyssä suoritusmuodossa jakopiirin 74, joka jakaa neljällä, tuloon (joka piri voi käsittää esimerkiksi parin kiikkuja, jotka muodostavat kaksibittisen laskurin). Neljällä jakava piiri : 74 jakaa kellotaajuuden f tekijällä 4 hyvin tunnetulla : 35 tavalla ja käyttää tätä jaettua taajuussignaalia JA-portin 76 yhteen tuloon. JA-portin 76 toinen tulo on yhdistetty ! kiikun 80 Q-lähtöön. Kiikkua 80 käytetään parhaana pidetys-' sä suoritusmuodossa kytkemään kiinni ja pois ääntä kehittä- 29 1 1 1789 vä piiri 542 avaintaraalla tehokkaasti (JA-portin 76 kautta) jaettu kellotaajuus f taajuuslaskurin 82 tuloon. Kiikku 80 asetetaan rekisterin NR24 eniten merkitsevän bitin D7 arvon mukaan (ks. kuvio 5b). Täten kun rekisterin NR24 eniten 5 merkitsevään bittiin D7 kirjoitetaan looginen taso "1", kiikku 80 asettuu, samalla kääntäen JA-portin päälle niin, ' että jaetun kellotaajuuden lähtö jakajasta 74 menee taa-juuslaskurin 82 kellotuloon. Kiikku 80 nollautuu vasteena dekooderin 108 lähdölle, kuten selitetään pian.
10
Taajuuslaskuri 82 parhaana pidetyssä suoritusmuodossa ohjaa tuotettavan äänen lähtösignaalin taajuutta (äänen korkeutta). Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa taajuus-laskuri 82 käsittää ohjelmoitavan taajuusjakajan, joka on 15 suunnittelultaan tavanomainen. Taajuuslaskurin 82 suorittaman jakamisen jakosuhde määritetään taajuustiedolla, joka sisältyy rekistereihin NR23 ja NR24. Erityisesti vähiten merkitsevät rekisterin NR24 kolme bittiä D0-D2 sisältävät kolme eniten merkitsevää 11-bittisen taajuustietoarvon 20 bittiä, kun taas rekisterin NR23 kaikkia kahdeksaa bittiä D0-D7 käytetään tämän taajuustietoarvon alempana 8-bitin osana. Esitetyssä esimerkinomaisessa piirissä 11-bittinen taajuustietoarvo, joka on talletettu rekistereihin NR23, NR24, ohjaa taajuuslaskurin 82 tuottamaan taajuuden fd , · 25 lähtösignaalin taajuudella fd = 4194304/(4 * 23 (2048-X)) / jossa fd on hertsejä ja x on 11-bittinen taajuusarvo. Tämä > t 30 taajuustietoarvo x ohjaa ääntä kehittävällä piirillä 542 tuotetun signaalin musiikin korkeutta (s.o. "sävelväliä").
Taajuuslaskurin 82 lähtöä käytetään toimintasyklipiirin 88 tuloon. Toimintasyklipiiri 88 ohjaa ääntä kehittävän piirin 35 542 tuottaman äänen lähtösignaalin toimintasykliä vasteena toimintasuhteen asettavan rekisterin 86 sisällölle. Esimer-- kinomaisessa esitetyssä järjestelyssä toimintasyklin raää- /. rittää kaksi eniten merkitsevää rekisterin NR21 bittiä D6-
I I
30 11 1789 D7. Kuten hyvin tiedetään, aaltomuodon toimintasykli viittaa siihen aikamäärään, jonka jaksottainen aaltomuoto on päällä sen ajan määrän suhteen, jonka jaksottainen aaltomuoto on pois päältä. Täten 50 % toimintasykli (jonka 5 asettaa rekisterin NR21 eniten merkitsevien bittien D6-D7 arvo "00") merkitsee, että jaksottainen aaltomuoto on päällä yhtä usein kuin se pois päältä. Arvon "11" kirjoittaminen rekisterin NR21 eniten merkitseviin bitteihin D6-D7 valitsee aaltomuodon 75 %.-n toimintasyklin parhaana 10 pidetyssä suoritusmuodossa (täten antaen lähdön aaltomuodon, joka on päällä puolitoista kertaa niin paljon kuin pois päältä). Samalla tavalla arvon "01" kirjoittaminen rekisterin NR21 eniten merkitseviin bitteihin D6-D7 aikaansaa 25 % aaltomuodon toimintasyklin (s.o. aaltomuoto on 15 päällä vain puolet siitä ajasta mitä se on pois päältä) ja arvon "01" kirjoittaminen näihin eniten merkitseviin bitteihin aikaansaa 12,5 %:n aaltomuodon toimintasyklin. Kuten hyvin tiedetään, äänisignaalin toimintasuhteen muuttaminen muuttaa sen äänenväriä, samalla antaen lukuisia erilaisia 20 äänen mahdollisuuksia saraan taajuuden signaalille.
Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa, toimintapiiri 88 on tavanomainen piirijärjestely, joka vaihtelee jaksottaisen signaalin, jonka on aikaansaanut taajuuslaskuri 82, toimin-25 tasykliä yhden neljästä ylläkuvatusta toimintajaksosta aikaansaamiseksi.
Toimintapiirin 88 lähtö ohjataan JA-portin 90 yhteen tuloon, joka JA-portti avaintaa toimintapiirin lähtöä pituus- 30 laskurin 94 tuottaman pituuskeston avainnussignaalin ohjaa mana. Pituuslaskuri 94 tuottaa tämän kestonavainnussignaa-lin vasteena pituuden asetusrekisterin 92 sisällölle.
Pituuden asetusrekisteri 92 käsittää parhaana pidetyssä suoritusmuodossa todellisuudessa kuviossa 5B esitetyn 35 rekisterin NR21 vähiten merkitsevät bitit D0-D5. Pituuden asetusrekisterin 92 sisältö ohjaa pituuslaskurin 94 ja-kosuhdetta, joka laskuri toimii kuten tavanomainen ohjelmoitava jakaja jakaakseen 256 Hz:n pituuden kellotaajuus- 31 111789 signaalin taajuuden. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa rekisterin NR21 äänenpituuskenttä D0-D5 ohjaa niiden äänien pituutta, jotka ääntä kehittävä piiri 542 tuottaa kuudessa-kymmenessäneljässä vaiheessa seuraavan suhteen mukaisesti.
5
Kesto = (64 - Tl)*(1/256) sekuntia, jossa "kesto" on musiikkiäänen pituus ja Tl on rekisterin NR21 bittien D0-D5 määrittämä arvo. Avaintamalla toiminta-10 piirin 88 lähtö JA-portin 90 kautta pituuslaskuri 94 ohjaa ääntä kehittävän piirin 542 tuottamien äänien kestoa. Täten ääntä kehittävä piiri 542 voi "kääntyä pois päältä" automaattisesti kunkin musiikkinuotin lopussa CPU:n säästämiseksi ponnistukselta ääntä kehittävän piirin kääntämiseksi 15 pois päältä sopivana aikana. Kirjoittamalla sopivat arvot pituuden asetusrekisteriin 92, CPU voi ohjata ääntä kehittävää piiriä 542 tuottamaan esimerkiksi musiikkinuotin, jonka kesto on mikä tahansa haluttu (esim. 1/16-nuotti, 1/8-nuotti, 1/4-nuotti, pidennetty puolinuotti tai koko-20 nuotti) ja samoin voidaan asettaa myös musiikkitauon pituus tällä tavalla.
JA-portin 90 lähtöä varten aikaansaatua tuloksena olevaa avainnettua signaalia käytetään digitaali-analogiamuuntimen , : 25 (D/A) 96 tulon kytkemiseksi päälle. D/A-muunnin 96 todelli suudessa tuottaa analogisen lähtötason, joka vastaa ääntä kehittävän piirin 542 äänen lähtöä aikoina, joita ohjaa JA-portin 90 lähtö (ja joka täten riippuu valitusta taajuudesta, toimintasyklistä ja kestosta, kuten keskusteltiin 30 yllä). D/A-muuntimen 96 tuottaman signaalin amplitudi voidaan asettaa muutamia nuotteja varten, mutta se kykenee suurenemaan tai pienenemään automaattisesti muiden musiik-kinuottien tai ääniefektien tuottamiseksi parhaana pidetyssä suoritusmuodossa.
35 Äänensävyn säätölaskuri 102 ja siihen liittyvät komponentit 98-106 antavat tietoa rinnakkaiseen D/A-rauuntimen 96 tiedon tuloon ohjatakseen automaattisesti sen äänen lähtösignaalin 32 111789 amplituditasoa, jonka muunnin tuottaa ajan suhteen (äänen "sävynsäätö" viittaa sen sisältävään amplitudiverhokäy-rään).
5 Suhteellisen hidasta (esim. 64 Hz) sävynsäätökellosignaalia käytetään ohjelmoitavan 1/N-jakajan 100 tuloon parhaana pidetyssä suoritusmuodossa. 1/N-jakajan antama jakosuhde valitaan sävynsäädön askellukurekisterin 98 sisällön avulla. Sävynsäädön askelrekisteri 98 käsittää parhaana pide-10 tyssä suoritusmuodossa vähiten merkitsevät rekisterin NR22 kolme bittiä D0-D2. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa 1/64 sekuntia on nopein aika, jolla äänen sävynsäätöampli-tudia voidaan muuttaa. Kuitenkin sävynsäädön askellukurekisterin 98 sisältö valitsee äänen lähtöamplitudin muutos-15 nopeuden kussakin vaiheessa seuraavan suhteen mukaisesti:
Vaiheen kesto = N * (1/64) sekuntia, jossa N on rekisterin NR22 bitteihin D0-D3 talletettu arvo.
20 Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa näihin bitteihin talletettu arvo "000" pysäyttää sävynsäätölaskurin toiminnan (niin että D/A-muuntimen 96 tuottaman äänen lähdön amplitudi jää vakioksi).
. . : 25 1/N-jakajan 100 lähtö ohjaa sitä nopeutta, jolla sävynsää-.···. tölaskuri 102 laskee ylöspäin tai alaspäin. 4-bittinen alkuarvo ladataan rinnan sävynsäätölaskuriin 102 sävynsää-dön alkuarvorekisteristä 104 (joka parhaana pidetyssä suoritusmuodossa käsittää neljä eniten merkitsevää rekiste-30 rin NR22 bittiä D4-D7). Lisäksi ylös/alas-rekisteri 106 (joka parhaana pidetyssä suoritusmuodossa käsittää rekisterin NR22 bitin D3) valitsee, tuleeko sävynsäätölaskurin 102 laskea ylöspäin tai sen sijaan laskea alaspäin (antaen näin kaksi optiota: amplitudin, joka alkaa alkuarvosta ja li-‘ : 35 sääntyy maksimiin ja amplitudin, joka alkaa alkuarvosta ja v* vähenee nollaan). Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa ylös/alas-rekisteri 106 voi ohjata sävynsäätölaskurin 102 laskemisen suuntaa tai vaihtoehtoisesti se voi antaa tulon 33 111789 D/A-muuntimeen 96, joka antaa ohjeet D/A-muuntimelle, kuinka tulkita (s.o. vaimentaa tai vahvistaa) arvoa, jonka sävynsäätölaskuri 102 on sille esittänyt.
5 Sävynsäätölaskuri 102 aloittaa täten laskemisen alkuarvosta, jonka sävynsäädön alkuarvorekisteri 104 antaa ja laskee ylöspäin (tai alaspäin) nopeudella, jonka 1/N-jakajan 100 lähtötaajuus määrää. Kun sävynsäädön laskuri 102 laskee, sen rinnakkainen lähtöarvo muuttuu ja koska sen rinnakkai-10 nen arvo muunnetaan analogiseksi signaalitasoksi D/A-muun-timella 96, äänen lähtösignaalin, jonka muunnin tuottaa, amplitudi muuttuu myös.
Dekooderi 108 vastaanottaa sävynsäädön alkuarvorekisterin 15 104 antaman rinnakkaisen tiedon ja tiedon, jonka antaa ylös/alas-rekisteri 106. Dekooderi 108 dekoodaa tämän tiedon ja kun sävynsäädön alkuarvo on nolla ja merkitään alaspäin oleva suunta, dekooderi 108 käyttää dekoodattua lähtöä nollaamaan kiikun 80 tulon ja D/A-muuntimeen 96.
20 Tämän nollaussignaalin vaikutus on kytkeä irti D/A-muunti-men 96 toiminta (niin että ei anneta mitään äänen lähtöä) ja kytkeä irti JA-portti 76 (samalla kytkien irti koko ääntä kehittävän piirin 542).
. : 25 Esimerkinomaisia ohjelman säätövaiheita ja niihin liittyviä tietorakenteita esimerkinomaisen äänigeneraattorin 58 toiminnan ohjaamiseksi kuvataan nyt kuvioiden 7A-9D yhteydessä.
30 Viitaten erityisemmin kuvioon 9A, ulkoisessa lukumuistissa (ROM) 16a muistikasetissa 16 on tallennettuna sopivat ohjelman säätöohjeet 310 äänen kehittämisen ohjaamiseksi (lisänä muille videopelin pelausseikoille, kuten LCD-näyt-töruudulla 14 pelatun videopelin ohjaamiseksi, vasteena 35 käyttäjän ohjaimella 18 antamille tuloille ja sen kaltaisille) .
•.\ Lisäksi ROM 16a tallettaa kolme tietorakennetta parhaana 34 111789 pidetyssä suoritusmuodossa, jotka rakenteet liittyvät äänen kehittämiseen: taajuustietotaulukkoa 312, kestotietotauluk-koa 314 ja musiikin sovitustietotaulukkoa 316. Lyhyesti musiikin sovitustietotaulukko 316 antaa musiikin sävella-5 jin, keston ja "äänen suunnan" (vasen kanava, oikea kanava tai molemmat), jotka on esitetty kuviossa 6 kutakin ääntä kehittävää piiriä 541-544 varten. Taajuustietotaulukko 312 suorittaa kartoituksen tai muuntamisen musiikin sovitustie-totaulukkoon 316 talletetun musiikin sävellajitiedon ja 10 niiden digitaalisten arvojen, jotka täytyy ladata ääntä kehittävien piirien 541-544 taajuuden asettavaan rekisteriin 84, välillä aikaansaadakseen musiikin sovitustietotau-lukon 316 määrittämät musiikin sävellajit. Kestotietotau-lukko 314 aikaansaa kartoituksen tai muunnoksen musiikin 15 sovitustietotaulukossa 316 asetetun kestotiedon ja sen pituustiedon välillä, joka tarvitsee kirjoittaa äänen pituuden asettavaan rekisteriin 92.
Kuvio 9B on esimerkinomainen kaavioraainen lohkokuva taa-20 juustietotaulukon 312, joka on esitety kuviossa 9A, sisällöstä. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa kukin musiikin sävelkorkeus on määritelty neljän heksadesimaalisen arvon sarjana, jotka arvot on merkitty taajuustietotaulukkoon 312. Esimerkiksi musiikin taukoa (s.o. ei ääntä) voi edus-25 taa arvo "0000", musiikin sävelkorkeutta C voi edustaa "AB01", nuottia ylennetty C voi edustaa "0193" jne. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa taajuustietotaulukko 312 tallettaa sellaisia arvoja kromaattisen asteikon järjestyksessä alkaen tauosta, mitä seuraa sävelkorkeus C, nousten 30 sävelkorkeudelta kullakin puoliaskeleella (esim. C, C*, D,
Eb (D#) , E, F jne.). Heksadesimaaliset tietoarvot, jotka on talletettu taajuustietotaukoihin 312, vastaavat niitä digitaalisia arvoja, jotka ladattuina taajuustietorekiste-: reihin, jotka liittyvät ääntä kehittäviin piireihin 541- 35 544 (esim. rekisterin NR23 bitteihin D0-D7 ja rekisterin NR24 bitteihin D0-D2, kuten keskusteltiin aikaisemmin), antavat tuloksena sen, että siihen liittyvä ääntä kehittävä piiri kehittää taajuuden, joka vastaa määriteltyä musiikin 35 111789 sävelkorkeutta. S.o. esimerkiksi kun heksadesimaaliarvo "AB01" kirjoitetaan rekistereihin NR23, NR24, ääntä kehittävä piiri 542 tuottaa äänen, jonka taajuus (sävelkorkeus) on C. Tallettamalla digitaaliset arvot taajuustietotauluk-5 koon 312 ei ohjelmoijan, joka kirjoittaa ohjelman ohjausoh-jeet 310, tarvitsee kantaa huolta niistä erityisistä arvoista, jotka tarvitsee kirjoittaa rekisterin NR21 (esimerkiksi) äänen pituuden bitteihin D0-D5 saadakseen halutun musiikkikeston. Hänen tarvitsee pikemminkin määrittää vain 10 sopiva poikkeama kestotaulukkoon 314 valitakseen, mitä yleisesti käytetyistä musiikin kestoista hän haluaa käyttää .
Kuvio 9D on esimerkinomainen kaaviokuva musiikin sovitus-15 tietotaulukosta 316. Musiikin sovitustietotaulukko 316, joka on esitetty kuviossa 9D, vastaa "äänen 2" (toinen) viivaa esimerkinomaisessa musiikissa, joka on esitetty kuviossa 6. Kuten ymmärretään, samanlainen tieto varustetaan mieluummin kolmea muuta viivaa varten ja tieto, joka 20 vastaa kaikkia neljää musiikkiviivaa, luetaan olennaisen rinnan ROM.-sta 16a neljän samanaikaisen musiikkiviivan aikaansaamiseksi. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa musiikin sovitustietotaulukko 316 alkaa kannan kantaosoit-teesta ja sisältää kolme kahden heksadesimaalisen numeron '. 25 ottoa, joista· numeroista kukin on kutakin nuottia tai taukoa varten, jotka ovat edustettuina kuvion 6 musiikin ;; sovituksessa. Ensimmäinen kaksinumeroinen heksadesimaaliar vo vastaa sen kestotietotaulukon 314 poikkeamaa, mikä vastaa nuotin tai tauon kestoa. Toinen kaksinumeroinen arvo ’ 30 vastaa poikkeamaa taajuustietotaulukkoon 312, joka vastaa haluttua sävelkorkeutta. Viimeinen kaksinumeroinen heksadesimaaliarvo (joka voi todellisuudessa olla parhaana pidetyssä suoritusmuodossa binääriarvo, koska esitettynä tarvitsee olla vain neljä tilaa), määrittää äänen "äänen .·. 35 suunnan" (s.o. vasen kanava, oikea kanava, molemmat kanavat' tai ei mikään kanava).
·' Täten esimerkiksi musiikin, joka on esitetty kuviossa 6, 36 111789 "äänen 2" viivan ensimmäisen tahdin ensimmäinen nuotti on neljännestauko. Niinpä ensimmäinen otto musiikin sovitus-tietotaulukossa 316 määrittää poikkeaman "01" kestotieto-taulukkoon 314 vastaten neljännesnuottia tai -taukoa.
5 Toinen otto musiikkitietotaulukossa 316 määrittää nolla- poikkeaman taajuustietotaulukkoon 312 määrittääkseen tauon (vastakohtana nuotille). Kolmas ja viimeinen otto, joka vastaa ensimmäistä tahtia, ensimmäistä nuottia, on arvoltaan "02" määrittäen, että ääni tulee suunnata vain lähtö-10 äänikanavaan SOI, muttei lähtöäänikanavaaan S02.
Musiikin sovitustietotaulukko 316 antaa sellaisten tietopakettien sarjan, mikä vastaa melodian tai rytmisen viivan nuottien sarjaa. Täten esimerkiksi seuraavat kolme kak-15 sinumeroista heksadesimaaliarvoa, jotka on talletettu musiikin sovitustietotaulukkoon 316, vastaavat kuviossa 6 esitetyn "äänen 2" ensimmäisen tahdin toista nuottia, neljännesnuottia, jonka sävelkorkeus on E. Ensimmäinen kaksinumeroinen heksadesimaaliarvo tässä tietopaketissa on 20 "02" vastaten poikkeamaa kestotietotaulukkoon 314 määrittä en neljännesnuotin keston. Toinen kaksinumeroinen heksadesimaaliarvo tässä tietopaketissa määrittää poikkeaman "0A" taajuustietotaulukkoon 312 vastaten sävelkorkeutta E. Viimeinen arvo tässä tietopaketissa vastaa äänen suuntaa ,: 25 "01" määrittäen, että nuotti on syötettävä vain äänen lähtökanavaan SOI, muttei äänen lähtökanavaan S02.
* Täten ymmärretään, että koko musiikkiviiva voidaan siirtää ja tallettaa musiikin sovitustietotaulukkoon 316 siinä 30 muodossa kuin esitetään kuviossa 9D. Musiikin sovituksen edustaman musiikin soittamiseksi on tarpeen vain lukea tietopaketit siinä järjestyksessä, kuin on esitetty musiikin sovitustietotaulukossa 316 hakien tiedon kestotieto-314 ja taajuustietotaulukosta 312 kesto- ja sävelkorkeus-35 tiedon kartoittamiseksi vastaaviin arvoihin, jotka ladataan sopiviin äänenohjausrekistereihin ja sitten todellisuudessa ladataan äänirekisterit tuloksena olevalla tiedolla. Kun nuotti on päättynyt, voidaan sitten lukea tietopaketti, 111789 37 joka vastaa musiikkisarjän seuraavaa nuottia, musiikin sovitustietotaulukosta 316 ja koko menetelmä toistuu taas kerran seuraavan nuotin luomiseksi. Tätä kokonaismenetelmää voidaan toistaa jatkuvasti, kunnes on saavutettu musiikin 5 sovitustietotaulukon 316 loppu (jona aikana musiikin sovi-tustietotaulukko 316 voidaan haluttaessa lukea uudelleen alusta alkaen, jolloin tuloksena toistetaan musiikkikappaletta uudelleen ja taas uudelleen).
10 Kuviot 7A ja 7B ovat yhdessä kaaviomainen juoksukaavio esimerkinomaisista ohjelman ohjausvaiheista, jotka sisältyvät ohjelman ohjausohjeisiin 310, jotka esitetään kuviossa 9A, antaen tuloksena (esimerkiksi) sen musiikkiviivan äänen ohjauksen, joka on talletettu musiikin sovitustietotauluk-15 koon 316, joka on esitetty kuviossa 9D. Ymmärretään, että kuvioissa 7A-7B esitettyjen esimerkinomaisten ohjelman ohjausvaiheiden useita versioita tulisi mieluummin suorittaa samanaikaisesti (olennaisen rinnan) aikaansaamaan monien musiikkiviivojen luomisia yksittäisillä ääntä kehit-20 tävillä piireillä 541-544. Toisin sanoen kuvioissa 7A-7B esitetyt esimerkinomaiset ohjelman ohjausvaiheet ohjaavat vain yhtä ääntä kehittävää piiriä (esim. piiriä 542). CPU:n 24 tulisi suorittaa esimerkinomaisten ohjelmavaiheiden muut toistot ohjatakseen muita ääntä kehittäviä piirejä (esim.
·,; 25 541, 543, 544) .
·, Aloitettaessa kuvioissa 7A-7B esitettyä rutiinia saadaan sopivan musiikin sovitustietotaulukon 316 perusosoite (s.o.
; aloitusosoite) ja se kirjoitetaan muistiosoitinrekisteriin j 30 (lohko 350) merkitsemään tiettyä musiikin sovitustietotau-lukkoa (kuten ymmärretään, enemmän kuin yksi musiikin sovitustietotaulukko 316 voidaan tallettaa ohjelma-ROM:iin 16a aikaansaamaan monia erilaisia mahdollisia musiikkikap-paleita tai ääniefektejä, joita voidaan toistaa) . Musiik-: 35 kinuotin jäijityslaskuri CNT (mieluummin rekisteri CPU.-ssa 24 tai paikka RAMrssa) nollataan sitten ja ajastin (esim. kuviossa 2 esitetty ajastin 24d) alustetaan (lohko 352). Alunperin ajastimen arvo voidaan asettaa "01":ksi niin, ' * 38 111789 että se voidaan dekrementoida välittömästi ja esitetty loppu rutiini voidaan suorittaa. Ajastin dekrementoidaan sitten (lohko 354) ja sen arvo testataaan sen määrittämiseksi, onko se jo nolla (päätöslohko 356). Jos ajastin on 5 suurempi kuin nolla, ohjaus palaa lohkoon 354 ajastimen dekrementoimiseksi taas kerran ja lohkot 354, 356 suoritetaan toistuvasti, kunnes ajastin on dekrementoitu arvoon nolla. Lohkojen 354, 356 muodostama silmukka ajoittaa ko. nuotin tai tauon keston, kuten ymmärretään, ja sen voi 10 mekaaninen ajastin 24d keskeyttää hyvin tunnetulla tavalla haluttaessa.
Ensimmäinen kaksinumeroinen heksadesimaaliarvo, joka on talletettu musiikin sovitustietotaulukkoon 316, haetaan 15 sitten lisäämällä perusosoite ko. CNT-arvoon, hakemalla ohjelma-ROM 16a tuohon asemaan talletetun sisällön lukemiseksi ja tallettamalla tuo sisältö väliaikaiseen asemaan, jota kutsutaan kirjaimella H (lohko 358). H:n sisältöä verrataan sitten "FF":n arvoon sen määrittämiseksi, onko 20 saavutettu musiikin sovitustietotaulukon 316 loppu (päätös-lohko 360) (parhaana pidetyssä suoritusmuodossa taulukon loppu voidaan merkitä kirjoittamalla "FF":n arvo tai jokin muu arvo, joka ei ole kelpaava poikkeama, kestotietotauluk-koon 314) . Olettaen, että H:n sisältö on kelpaava poikkeama • 25 kestotietotaulukkoon 314, lasketaan osoite kestotietotau- : lukkoon käyttäen H:ta poikkeamana taulukon perusosoitteesta : ONPU, luetaan sisältö, joka on talletettu kestoaikatauluk- koon 314 tuloksena olleessa lasketussa osoitteessa ja tuo sisältö ladataan ajastimeen (lohko 362). Ajastin alustetaan 30 täten seuraavan tuotettavan nuotin tai tauon kestolla. Tämä noudettu arvo voidaan myös ladata äänenohjausrekisterin äänen pituuden tietoon (esim. NRll:n hitteihin D0-D5) CPU:n 24 vapauttamiseksi siitä, että sen tulisi aktiivisesti kääntää pois päältä ääntä kehittävä piiri, kun nuotin loppu 35 on saavutettu.
Laskurin CNT arvo inkrementoidaan sitten (lohko 364) seuraavan musiikin sovitustietotaulukossa olevan kaksinumeroi- 39 111789 sen arvon hakemiseksi. Tämä seuraava paikka musiikin sovi-tustietotaulukossa haetaan (esim. laskemalla perusosoit-teeseen pohjaava osoite ja CNT:n summa) ja sen sisältö luetaan ja talletetaan tilapäiseen pitopaikkaan Q (lohko 5 366) . Poikkeamaa taajuustietotaulukkoon 312, joka on nyt i
talletettu tilapäiseen talletusasemaan Q, käytetään osoittamaan taajuustietotaulukkoa 312 (lohkot 368, 370). Parhaa- I
na pidetyssä suoritusmuodossa vaaditaan taajuustietotaulu-kon 312 kahden peräkkäisen aseman kaksoislukeminen tässä \ 10 pisteessä, jotta saataisiin tarpeeksi tietoa 11-bittisen taajuustiedon, joka on talletettu esimerkiksi NR13-NR14:ään, määrittämiseksi. Nämä arvot saadaan taajuustie-totaulukosta 312 ja ne talletetaan tilapäisiin talletus-paikkoihin X, Y (lohkot 368, 370) ja tilapäisten talletus-15 paikkojen X, Y sisällöt tarkastetaan sen määrittämiseksi, ovat ne kaikki nollia, mikä merkitsee, että ko. tuotettava j ääni on mieluummin tauko kuin nuotti (päätöslohko 372). Jos ko. ääni on tauko, vastaavan ääntä kehittävän piirin (esim.
542) äänensävyn säädön alkuarvorekisteri ja ylös/alasrekis-20 teri 104, 106 nollataan ääntä kehittävän piirin äänen kehityksen tekemiseksi mahdottomaksi (lohko 374) . Jos * toisaalta saatu arvo vastaa sävelkorkeutta tauon sijasta ("N" päätöslohkossa 372), taajuuden asettavaan rekisteriin 84 asetetaan arvo, joka on talletettu tilapäiseen arvontal-; 25 letuspaikkaan X, Y (lohko 376) tuotettavan musiikkinuotin äänenkorkeuden määrittämiseksi.
CNT-laskuria inkrementoidaan sitten (lohko 378) ja kolmas arvo, joka on talletettu musiikin sovitustietotaulukkoon 30 316 luetaan, joka tieto vastaa "äänen suunta"-tietoa (lohko 380). Tämä saatu tieto tarkastetaan sitten sen määrittämiseksi, vastaako se uutta lähdön suuntatietoa (päätöslohko 382). Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa, vaikka vasen tai oikea "äänen suunta"-tieto esitetäänkin kuviossa 9D olevan 35 tarkasti määritellyksi kutakin ja jokaista nuottia ja taukoa varten, jotka musiikin sovitustietotaulukko 316 määrittää, voi olla toivottavaa (esim. muistin säästämis-tarkoituksessa) määrittää äänen suuntatieto vain kun äänen 40 111789 suunta, joka vastaa erityistä ääntä kehittävää piiriä, on muuttunut sarjan aikaisempien nuottien suhteen. Täten on mahdollista, parhaana pidetyssä suoritusmuodossa, että muutamilla musiikin sovitustietotaulukkoon 316 talletetuil-5 la tietopaketeilla on vain kaksi kaksinumeroista heksa- desimaaliarvoa kolmen asemasta (täten on äänensuuntatieto jätetty pois, jos äänen suunta on sama, kuin viimeksi soitetun nuotin suunta). Kuviossa 7B esitetty päätöslohko 382 määrittää, onko uusi äänensuuntatieto luettu vai ei ja 10 jos on, sopivat bitit sopivassa äänensäätörekisterissä (esimerkiksi rekisterin NR51 bitit Dl, D5) asetetaan niiden arvojen mukaan, jotka lohko 380 (lohko 384) on saanut ja laskuria CNT inkrementoidaan (lohko 386) niin, että se nyt osoittaa seuraavan tietopaketin, joka on talletettu rausii-15 kin sovitustietotalukkoon 316, alkuun. Jos lohkon 380 lukema tieto ei toisaalta ole uuden äänensuunnan tietoa, ei laskurin CNT inkrementoimista suoriteta lohkolla 386 ja ohjaus palaa lohkoon 354, 356, joka on esitetty kuviossa 7A.
20
Kun ohjaus on palannut lohkoon 354, 356, ajastin dekremen-toidaan ko. nuotin tai tauon keston ajastamiseksi. Kun tuo .kesto loppuu, toistetaan lohkojen 358-386 menettely uudel-leen seuraavaa kehitettävää rausiikkinuottia tai taukoa · 25 varten.
Kuvio 8 on kaaviomainen piirikaavio stereo/monovalintapii-ristä 202, joka on esitetty kuviossa 4. Valintapiiri 202 saa vasemman kanavan äänisignaalin SOI vahvistimelta 60L ja 30 oikean kanavan äänisignaalin S02 vahvistimelta 60R ja se ohjaa sopivat signaalit joko kaiuttimeen 120 tai stereofonisiin kuulokkeisiin 64. Erityisesti jos mitään stereofonisten kuulokkeiden 64 pistoketta ei ole kytketty korva-kuulokkeen pistukkaan 122, stereo/monovalintapiiri 202 ‘ 35 sekoittaa vasemman ja oikean kanavan äänisignaalit SOI, S02 : yhteen monofonisen signaalin aikaansaamiseksi ja käyttää monofonisen signaalin kaiuttimeen 120. Jos toisaalta ste-reoofoniset kuulokkeet 64 on kytketty korvakuulokkeen pis- 41 111789 tukkaan 122, sitten stereo/monovalintapiiri 202 kytkee vasemman kanavan äänisignaalin SOI vasemman korvan kuulokkeiden muuttimeen ja kytkee oikean kanavan äänisignaalin S02 oikean korvan kuulokkeiden muuttimeen.
5
Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa kuviossa 4 esitetyn vahvistimen 60L lähtö kytketään vahvistimen 114L tuloon sarjavastuksen 112L kautta ja samoin vahvistimen 60R, joka on esitetty kuviossa 4, lähtö kytketään vahvistimen 114R 10 tuloon sarjavastuksen 112R kautta. Vastukset 116L, 116R kytketään sarjaan vahvistimien 114L, 114R tulojen väliin. Kytkentäkohta, joka yhdistää vastukset 116L, 116R yhteen, kytketään monovahvistimen 118 tuloon. Vastusten 116L, 116R vaikutus on sekoittaa yhteen SOI- ja S02-signaalit ja ai-15 kaansaada tuloksena oleva sekasignaali (monotoninen) vahvistimeen 118. Vahvistin 118 käyttää kaiutinta 120.
Korvakuulokkeen pistukka 122 sisältää vasemman kanavan äänikoskettimen 112L, oikean kanavan äänikoskettimen 122R 20 ja parin kytkentäkoskettiraia 122P. Korvakuulokkeen pistoke 124 on tarkoitettu kytkettynä korvakuulokkeeseen 124 hyväksymään korvakuulokkeen pistukka 122 ja kytkeytymään siihen. Korvakuulokkeen pistukka 122 voi olla esimerkiksi naaras-kytkentäosa, joka kytkeytyy korvakuulokkeen pistokkeeseen • 25 124 uroskytkentäosana. Korvakuulokkeen pistoke 124 voidaan täten asettaa korvakuulokkeen pistukkaan 122 kuulokkeiden 64 yhdistämiseksi vahvistimien 114L, 114R lähtöihin ja se voidaan sen jälkeen poistaa korvakuulokkeen pistukasta kuulokkeiden irrottamiseksi vahvistimista. Esimerkiksi jos-30 kus käyttäjä saattaa haluta kuunnella ääntä, jonka ääni-generaattorilohko 58 tuottaa kuulokkeisiin 64 (ja saattaa tuona aikana kytkeä korvakuulokkeen pistokkeen 124 pistukkaan 122). Toisena kertana käyttäjä ei saata haluta käyttää kuulokkeita ja voi kytkeä korvakuulokkeen pistokkeen 124 35 irti korvakuulokkeen pistukasta 122 (kuunnellakseen ääniä : pikemminkin kaiuttimesta 120 kuin kuulokkeista 64).
Korvakuulokkeen pistoke 124 sisältää vasemman kanavan 42 1 1 1789 koskettimen 124L, joka antaa sähköisen kosketuksen korva-kuulokkeen pistukan vasemman kanavan äänikoskettimeen 112L, kun pistoke ja pistukka liitetään yhteen; ja oikean kanavan koskettimen 124R, joka antaa sähköisen kosketuksen korva-5 kuulokkeen pistukan oikean kanavan äänikoskettimen 112R kanssa, kun pistoke ja pistukka liitetään yhteen. Maadoitettu osa 124G on mieluummin yhdistetty maahan. Pistokkeen vasemman kanavan kosketin 124L on yhdistetty vasemman kanavan johdon 126L kautta kuulokkeen 64 vasemman kanavan 10 muuntimeen; ja pistokkeen oikean kanavan kosketin 124R on yhdistetty oikean kanavan johdon 126R kautta kuulokkeen 64 oikean kanavan muuntimeen.
Milloin tahansa korvakuulokkeen pistoke 124 pannaankin 15 korvakuulokkeen pistukkaan 122, koskettimet 122P koskettavat toisiaan antaakseen sähköisen kytkennän maan ja kääntävän vahvistimen 130 ja ei-kääntävän vahvistimen 132 tulojen välille. Tämä maayhteys aiheuttaa sen, että kääntävä vahvistin 130 kehittää loogisen tason "1" signaalin, jota se 20 käyttää saattaakseen vahvistimet 114L, 114R toimintaan. Maayhteys aiheuttaa myös sen, että ei-kääntävä vahvistin 132 kehittää loogisen tason "0" signaalin vahvistimen 118 saattamiseksi pois toiminnasta. Tässä tilassa stereofoniaen .* signaali syötetään vahvistimilla 114L, 114R kuulokkeisiin ·* 25 64 koskettimien 122L, 122R ja 124L, 124R kautta ja kaiutin 120 on pois päältä.
Milloin tahansa korvakuulokkeen pistoke 124 kytketään irti \ korvakuulokkeen pistukasta 122 koskettimet 112P toisaalta 30 eivät ole enää kosketuksissa toistensa kanssa. Ylösvedettä-vä vastus 128, joka on yhdistetty virransyöttönapaan, vetää ylös sekä kääntävän vahvistimen 130 tulon että ei-kääntävän vahvistimen 132 tulon loogiselle tasolle "1". Tämän loogi-sen tason korkea taso aiheuttaa kääntävän vahvistimen 130 35 käyttävän loogisen tason "0" signaalia vahvistimiin 114R, : 114L (samalla kytkemällä ne pois toiminnasta) ja aiheuttaa ei-kääntävän vahvistimen 132 käyttävän loogisen tason "1" signaalia vahvistimeen 118 (samalla saattaen vahvistimen 43 111789 toimintaan). Tässä tilassa vahvistin 118 syntetisoi (sekoittaa) monosignaalin ja käyttää sitä kaiuttimeen 120. Vahvistimet 114L, 114R eivät käytä mitään signaaleja korva-kuulokkeen pistukkakoskettimiin 112L, 112R, koska korvakuu-5 lokkeet eivät ole yhdistettyjä pistukkaan.
Vaikka keksintöä onkin kuvattu sen yhteydessä, minkä nykyään katsotaan olevan kaikkein käytännöllisintä ja parhaana pidettyjä suoritusmuotoja, on ymmärrettävä, että keksintöä 10 ei tule rajoittaa esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan päin vastoin, se on tarkoitettu peittämään eri muunnokset ja samanarvoiset järjestelyt, jotka sisältyvät oheisten patenttivaatimuksien henkeen ja suojapiiriin.
Claims (19)
- 44 111789
- 1. Pelikone (10), joka sisältää pseudostereoääntä kehittävän laitteen, joka laite käsittää; 5 äänilähdesignaalin kehittävän välineen (541-544) äänilähdesig-naalin kehittämiseksi sen lähdössä; ja kytkentävälineen (681-684) joka on liitetty sanotun äänilähdesignaalin kehittävän koneen sanottuun lähtöön ja sovitettu kytkemään sanottu äänilähdesignaali ensimmäiseen (300) tai 10 toiseen (302) äänisignaalin lähtöliittimeen, tunnettu siitä, että sanottu kytkentäväline sisältää ensimmäisen kytkentävälineen (681L-684L), joka on kytketty ensimmäiseen äänisignaalin lähtöliittimeen (300) ja toisen kytkentävälineen (681R-684R), joka on kytketty toiseen äänisignaalin lähtöliittimeen (302) 15 ja sanottu ensimmäinen ja toinen kytkentäväline (681L-684L, 681R-684R) on kytketty kytkennänohjausvälineeseen (NR51) joka on sovitettu levittämään kytkentäsignaalit sanottuihin kytken-tävälineisiin, jotka voivat kääntää päältä vähintään toisen sanotuista ensimmäisestä ja toisesta kytkentävälineestä ja tä-20 ten selektiivisesti kytkeä sanotun äänilähdesignaalin sanottuun ensimmäiseen ja toiseen äänisignaalin lähtöliittimeen.
- 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pelikone (10), tunnettu sii- • · • · « ,·. : tä, että sanottu äänilähdesignaalin kehittävä väline sisältää * * · *25 lukuisia äänisignaaleja kehittäviä piirejä (541-544), joista kukin antaa itsenäisen äänisignaalin; ja sanottu ensimmäinen • · 1 kytkentäväline ja sanottu toinen kytkentäväline sisältävät ’···* kumpikin lukuisia ensimmäisiä kytkentäpiirejä (681L-684L) ja v * lukuisia toisia kytkentäpiirejä (681R-684R), jotka vastaavat 30 vastaavasti lukuisia äänilähdesignaaleja kehittäviä piirejä, jolloin lukuisissa ensimmäisissä kytkentäpiireissä on lähdöt, ·**’: jotka on yhteisesti yhdistetty ensimmäiseen äänisignaalin läh töliittimeen (300), ja lukuisissa toisissa kytkentäpiireissä li; on lähdöt, jotka on yhteisesti yhdistetty toiseen äänisignaa-'••35 Iin lähtöön (302) .
- 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pelikone (10), tunnet- • · tu siitä, että pelikone sisältää edelleen: 45 111789 ensimmäisen tasonsäätövälineen (72L), joka on kytketty ensimmäiseen äänisignaalin lähtöliittimeen (300) sen signaalin tason säätämiseksi, joka on välitetty sanotun ensimmäisen kyt-kentävälineen kautta ensimmäiseen lähtökanavaan (SOI); ja 5 toisen tasonsäätövälineen (72R), joka on kytketty toiseen äänisignaalin lähtöliittimeen (302) sen signaalin tason säätämiseksi, joka on välitetty sanotun toisen kytkentävälineen kautta toiseen lähtökanavaan (S02).
- 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pelikone (10), tunnettu siitä, että pelikone sisältää edelleen: tallennusvälineen (16a), joka on toiminnallisesti kytketty kytkennänohjausvälineeseen (NR51) kytkennänohjaustietojen tallettamiseksi, jotka tiedot määrittävät sanotun ensimmäisen 15 kytkentävälineen (681L-684L) ja sanotun toisen kytkentävälineen kytkentätoiminnan (681R-684R), kytkennänohjausvälineen kehittäessä kytkentäsignaalit vasteena kytkennänohjaustiedol-le, joka on tallennettu tallennusvälineeseen.
- 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pelikone (10) , tunnettu siitä, että pelikone sisältää seuraavan yhdistelmän: pelikoneen pääyksikkö; ja muistikasetti (16) joka sisältää ensimmäisen tallennusvälineen ••25 (312,314,316) kestoa, sävelkorkeutta ja kanavanvalintaa esit- .···. tävien tietojen tallettamiseksi, stereofonisten musiikkitapah-!,'! tumien sarjan esittämiseksi, ja toisen tallennusvälineen (310) ohjelman ohjausohjeiden tallettamiseksi tietojen lukemiseksi ‘ ensimmäisestä tallennusvälineestä ennalta määrätyllä ajoituk-30 sella, sanotun muistikasetin ollessa kiinnitettävästi/ irro-tettavasti kytketty sanottuun pelikoneen pääyksikköön. . 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen pelikone (10), tunnettu sii- tä, että sanottu muistikasetti sisältää: ,;35 ensimmäisen tallennusvälineen (312,314,316), joka sisältää talletettua tietoa, joka liittyy musiikkinuottien tai tauko-jen sarjan kestoon ja sitä tietoa, joka liittyy musiikin sävelkorkeuteen, joka vastaa kutakin musiikkinuoteista sarjassa 46 111789 ja vasenta tai oikeaa tietoa musiikkitapahtumien sarjan esittämiseksi; ja toisen tallennusvälineen (310) ohjelman ohjausohjeiden tallettamiseksi tietojen lukemiseksi ensimmäisestä tallennusväli-5 neestä ennalta määrätyllä ajoituksella, jolloin kestoon liittyvä tieto ja musiikin sävelkorkeuteen liittyvä tieto ja sanottu vasen tai oikea tieto annetaan pelikoneen pääyksikölle sen tiedon mukaan, joka luetaan ensimmäisestä tallennusvälineestä, ja pelikoneen pääyksikön äänisignaalin kehittävää vä-10 linettä (541-544) ohjataan kestoon liittyvän tiedon ja musiikin sävelkorkeuteen liittyvän tiedon mukaan, ja sanottua kyt-kentävälinettä (681-684) ohjataan sanotusta ensimmäisestä tallennusvälineestä luetun sanotun vasemman tai oikean tiedon mukaan . 15
- 7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen pelikone (10), tunnettu siitä, että pelikone sisältää ensimmäisen rekisterin (NR52B), joka on sovitettu kontrolloimaan lukuisia sanottuja äänisignaaleja kehittäviä piirejä (541-544) ja toisen rekiste-20 rin (NR51), joka on sovitettu kontrolloimaan lukuisia sanottuja ensimmäisiä ja toisia kytkentävälineitä (681L,R-684L,R), sanottu ensimmäinen ja toinen rekisteri on asetettu ensimmäi-.·. sestä tallennusvälineestä (312, 314, 316) luetun musiikin so-vitustaulukon avulla.
- 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pelikone (10), tunnettu sii- tä, että ensimmäinen tallennusväline (312,314,316) tallettaa ;;; musiikin sovitustaulukon, joka sisältää: *·' * tietoa, joka osoittaa musiikkinuottien tai taukojen sarjan 30 keston, ·.’·· tietoa, joka osoittaa musiikin sävelkorkeuden, joka vastaa mu-‘ siikkinuotteja sanotussa sarjassa, ja ensimmäisen ja toisen kytkentäsignaalin sanottujen ensimmäisen • I I ja toisen kytkentävälineen kontrolloimiseksi jokaista sanotun •;3$ sarjan sanottua musiikkinuottia vastaavasti; ja : sanottuun toiseen tallennusvälineeseen talletetut sanotut oh- • I · jelman ohjausohjeet kontrolloivat sen tiedon sarjoittaista lukemista, joka ilmaisee sanottuja nuottien sarjaa ja ensimmäis- 47 111789 tä ja toista kytkentäsignaalia ensimmäisestä tallennusvälineestä, jonka avulla, käytössä, sanotut ensimmäinen ja toinen kytkentäsignaali, jotka on luettu ensimmäisestä tallennusvälineestä yhtäpitävästi sanotun ohjelman ohjausohjeiden kanssa on 5 sovellutettu kontrolloimaan sanottuja ensimmäistä ja toista kytkentävälinettä (681-684), ja sanottu kestoa ilmaiseva tieto ja sanottu musiikin sävelkorkeutta ilmaiseva tieto, joka on luettu sanotusta ensimmäisestä tallennusvälineestä on sovellutettu kontrolloimaan sanottua äänilähdettä ohjelman ohjausoh-10 jeita vastaavasti, nuottien sarjaa ilmaisevat pseudostereo-foniset äänisignaalit muodostetaan sanotussa ensimmäisessä ja toisessa lähtöliittimessä vastaavasti sanotun taulukon tuottaman tiedon kanssa. 15 9.Patenttivaatimuksen 2 mukainen pelikone (10), tunnettu sii tä, että se sisältää tallennusvälineen (312,314,316), joka sisältää talletetun musiikkisovitustaulukon, joka sisältää kestoon liittyvää tietoa, musiikin sävelkorkeuteen liittyvä tietoa ja sanotut ensimmäisen ja toisen kytkentäsignaalin jokai-20 selle lukuisista äänisignaalin kehittävästä välineestä (541-544) . . 10. Patenttivaatimuksen 4 tai 9 mukainen pelikone (10), tun- .·’*. nettu siitä, että sanottu tallennusväline (312,314,316) on si-••25 säilytetty irrotettavaan muistikasettiin (16) . ;;; li. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pelikone, ;;; tunnettu siitä, että se sisältää korvakuulokkeen pistukan (122), joka sisältää vasemman ja oikean koskettimen (122L, 30 122R), jotka on yhdistetty vasempaan ja oikeaan signaaliläh- *: töön (501,502), niiden kytkemiseksi stereofonisen korvakuulok- keen (64) vasempaan ja oikeaan kanavan muuntimeen kun sanottu .korvakuuloke on kytkettynä, korvakuulokkeen pistukan omatessa .···. ainakin yhden lisäkoskettimen (122P) ; "•35 vasemman signaalitien (122L,114L), joka yhdistää sanotun va-semman signaalilähdön korvakuulokkeen pistukan vasempaan kos-‘.‘•; kettimeen; 48 111789 oikean signaalitien (122R,114R), joka yhdistää sanotun oikean signaalilähdön korvakuulokkeen pistukan oikeaan koskettimeen; syntetisoidun signaalitien (116L,116R,118), joka on yhdistetty vasempaan signaalitiehen ja oikeaan signaalitiehen vasemman 5 signaalin ja oikean signaalin yhdistämiseksi toisiinsa, syntetisoidun signaalin ollessa kytketty käytettäväksi kaiuttimeen (120); ja poiskytkevän välineen (130,132), joka on yhdistetty sanottuun korvakuulokkeen lisäkoskettimeen (122P) yhdistetyn signaali-10 tien kytkemiseksi irti kun korvakuuloke kytketään korvakuulokkeen pistukkaan, ja sanottujen vasemman ja oikean signaalitien kytkemiseksi irti, kun sanottu korvakuuloke ei ole kytketty korvakuulokkeen pistukkaan.
- 12. Stereo/monovaihtopiiri joko stereofonisen äänen kehit tämiseksi stereofonisesta korvakuulokkeesta tai monofonisen äänen kehittämiseksi kaiuttimesta perustuen stereofoniseen äänilähteeseen, joka antaa vasemman signaalilähdön ja vastaavasti oikean signaalilähdön, tunnettu siitä, että piiri käsittää: 20 korvakuulokkeen pistukan, joka sisältää vasemman koskettimen vasenta signaalia ja oikean koskettimen oikeaa signaalia varten, jotka vastaavasti on yhteydessä korvakuulokkeen vasemman . signaalin ja oikean signaalin liitinosaan, kun korvakuuloke on siihen kytketty, korvakuulokkeen pistukan sisältäessä ainakin ’•25 yhden lisäkoskettimen; vasemman signaalitien, joka yhdistää stereoäänilähteen vasem-man signaalilähdön korvakuulokkeen pistukan vasempaan kosket-: timeen,· oikean signaalitien, joka yhdistää stereoäänilähteen oikean 30 signaalilähdön korvakuulokkeen pistukan oikeaan koskettimeen; .·. : syntetisoidun signaalitien, joka on yhdistetty vasempaan sig- .’··] naalitiehen ja oikeaan signaalitiehen vasemman signaalin ja oikean signaalin syntetisoimiseksi toisiinsa, jolloin synteti-soitua signaalia käytetään kaiuttimeen,· ja :35 poiskytkevän välineen, joka on yhdistetty vasempaan signaa-··· litiehen, oikeaan signaalitiehen ja syntetisoituun signaali-tiehen ja korvakuulokkeen pistukan lisäkoskettimeen * · I ' syntetisoidun signaalitien kytkemiseksi irti, kun korvakuuloke on kytketty korvakuulokkeen pistukkaan ja vasemman signaali- 49 111789 tien ja oikean signaalitien kytkemiseksi irti, kun korvakuuloke ei ole kytketty korvakuulokkeen pistukkaan.
- 13. Elektronisessa pelijärjestelmässä, joka on sitä tyyppiä, 5 joka käsittää pääyksikön, joka sisältää digitaalisen suorittimen, joka on yhdistetty ohjaamaan kaksiulotteista näyttöä ja yhdistetty vastaanottamaan tulon käyttäjän käytettävästä tulo-välineestä, pääyksikön ollessa irrotettavasti kytkettävissä vaihdettavaan muistikasettiin, muistikasetin syöttäessä ohjel-10 manohjausohjeita digitaaliseen suorittimeen, digitaalisen suorittimen antaessa muuttuvan pelinäytön kaksiulotteiselle näytölle ainakin osittain vasteena saadulle tulolle ja ohjel-manohjausohjeille, menetelmä stereofonisten ääniefektien kehittämiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää seuraavat vai- 15 heet: a) annetaan tietoa, joka edustaa äänisignaalia; b) kehitetään äänisignaali vasteena annetulle tiedolle; c) annetaan äänen suuntatietoa, joka määrittää, annetaanko äänisignaali ensimmäiseen äänikanavan lähtöön ja määrittää anne- 20 taanko äänisignaali toiseen äänikanavan lähtöön; ja d) ohjataan äänisignaali ensimmäiseen äänikanavan lähtöön ja/tai toiseen äänikanavan lähtöön vasteena äänen suunta-tiedolle. ‘*25 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ;;; että suoritetaan vaiheet a) ja c) , joista kumpikin sisältää • · *···' seuraavat vaiheet: • · · tallennetaan tietoa ennalta muistikasettiin, ja • · · ·’.·* · syötetään tallennettua tietoa muistikasetista digitaaliseen 30 suorittimeen. • · » * ·
- 15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, , ]·, että kehitysvaihe b) sisältää vaiheen, jossa elektronisesti syntetisoidaan äänisignaali vasteena annetulle tiedolle. ’ * ;35
- 16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjausvaihe sisältää seuraavat vaiheet: 50 111789 käytetään ensimmäistä kytkentäelementtiä kytkemään äänisignaali ensimmäiseen äänikanavan lähtöön vasteena ensimmäiselle äänen suuntatiedolle; ja käytetään toista kytkentäelementtiä kytkemään äänisignaali 5 toiseen äänikanavan lähtöön vasteena toiselle äänen suuntatiedolle .
- 17. Elektronisessa pelijärjestelmässä, joka on sitä tyyppiä, joka käsittää pääyksikön, joka sisältää digitaalisen suoritti-10 men, joka on yhdistetty ohjaamaan kaksiulotteista näyttöä ja yhdistetty vastaanottamaan tulon käyttäjän käytettävästä tulo-välineestä, pääyksikön ollessa irrotettavasti kytkettävissä vaihdettavaan muistikasettiin, muistikasetin syöttäessä ohjel-manohjausohjeita digitaaliseen suorittimeen, digitaalisen suo-15 rittimen antaessa muuttuvan pelinäytön kaksiulotteiselle näytölle ainakin osittain vasteena saadulle tulolle ja ohjel-manohjausohjeille, menetelmä stereofonisten ääniefektien kehittämiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää seuraavat vaiheet : 20 a) annetaan, kasetin sisällä, ensimmäistä tietoa, joka edustaa äänen ominaisuuksia ja äänen suuntatietoa, joka valitsee jommankumman ensimmäisestä äänikanavan lähdöstä ja toisesta ääni-. kanavan lähdöstä; b) syötetään ensimmäinen tieto ja äänen suuntatieto digitaali-'*25 seen suorittimeen; c) kehitetään äänisignaali vasteena syötetylle ensimmäiselle ·...· tiedolle; ja J d) ohjataan äänisignaalin käyttöä ensimmäiseen äänikanavan lähtöön ja/tai toiseen äänikanavan lähtöön vasteena äänen 30 suuntatiedolle. .···. 18. Elektronisessa pelijärjestelmässä, joka on sitä tyyppiä, ’·’ joka käsittää pääyksikön, joka sisältää digitaalisen suoritti-men, joka on yhdistetty ohjaamaan kaksiulotteista näyttöä ja •',,35 yhdistetty vastaanottamaan tulon käyttäjän käytettävästä tulo-välineestä, pääyksikön ollessa irrotettavasti kytkettävissä ’ : vaihdettavaan muistikasettiin, muistikasetin syöttäessä ohjel- manohjausohjeita digitaaliseen suorittimeen, digitaalisen suorittimen antaessa muuttuvan pelinäytön kaksiulotteiselle näy- 5i 111789 tölle ainakin osittain vasteena saadulle tulolle ja ohjel-manohjausohjeille, tunnettu siitä, että muistikasetti käsittää : välineen ensimmäisen tiedon, joka edustaa äänen ominaisuuksia 5 ja äänen suuntatietoa, joka valitsee jommankumman ensimmäisestä äänikanavan lähdöstä ja toisesta äänikanavan lähdöstä, tallentamiseksi ja ensimmäisen tiedon ja äänen suuntatiedon syöttämiseksi digitaaliseen suorittimeen; ja välineen kytkeytymään toiminnallisesti digitaaliseen suo-10 rittimeen suorittimen ohjaamiseksi ohjaamaan äänisignaalin kehittämistä vasteena syötetylle ensimmäiselle tiedolle suorittimen ohjaamiseksi äänisignaalin käyttämiseksi ensimmäiseen äänikanavan lähtöön ja/tai toiseen äänikanavan lähtöön vasteena äänen suuntatiedolle. 15
- 19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen muistikasetti, tunnettu siitä, että suoritinta ohjaava väline käsittää välineen ennalta määrättyjen ohjelmanohjausohjeiden tallentamiseksi. ’ » i • > I * » I 52 111789
Applications Claiming Priority (6)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| JP1989002007U JPH0293893U (fi) | 1989-01-10 | 1989-01-10 | |
| JP445389 | 1989-01-10 | ||
| JP1004453A JPH02184200A (ja) | 1989-01-10 | 1989-01-10 | 擬似ステレオ音発生装置 |
| JP10102789 | 1989-04-20 | ||
| JP1101027A JP2878306B2 (ja) | 1989-04-20 | 1989-04-20 | メモリーカートリッジ |
| JP200789 | 1996-07-30 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI900026A0 FI900026A0 (fi) | 1990-01-03 |
| FI900026A FI900026A (fi) | 1990-07-11 |
| FI111789B true FI111789B (fi) | 2003-09-15 |
Family
ID=27275169
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI900026A FI111789B (fi) | 1989-01-10 | 1990-01-03 | Elektroninen pelilaite, jossa on mahdollisuus pseudostereofoniseen äänen kehittämiseen |
Country Status (10)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US5095798A (fi) |
| EP (1) | EP0378386B1 (fi) |
| KR (1) | KR0127299B1 (fi) |
| AT (1) | ATE142837T1 (fi) |
| AU (2) | AU647378B2 (fi) |
| CA (1) | CA2007435C (fi) |
| DE (1) | DE69028419T2 (fi) |
| ES (1) | ES2090091T3 (fi) |
| FI (1) | FI111789B (fi) |
| HK (1) | HK1005201A1 (fi) |
Families Citing this family (141)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| KR0149503B1 (ko) * | 1989-04-20 | 1999-05-15 | 야마우찌 히로시 | 메모리 카트리지 |
| IL96553A (en) * | 1989-12-07 | 1994-04-12 | Q Sound Ltd | Sound imaging system for video game |
| JP3047185B2 (ja) * | 1990-01-26 | 2000-05-29 | 任天堂株式会社 | ディジタル音源装置、およびそれに用いられる外部メモリカートリッジ |
| JPH04176235A (ja) * | 1990-11-08 | 1992-06-23 | Nintendo Co Ltd | ゲーム機用通信アダプタ |
| JPH04306697A (ja) * | 1991-04-03 | 1992-10-29 | Kawai Musical Instr Mfg Co Ltd | ステレオ方式 |
| JP3219860B2 (ja) * | 1992-09-11 | 2001-10-15 | パイオニア株式会社 | ビデオゲーム装置 |
| US6168563B1 (en) * | 1992-11-17 | 2001-01-02 | Health Hero Network, Inc. | Remote health monitoring and maintenance system |
| US8626521B2 (en) * | 1997-11-21 | 2014-01-07 | Robert Bosch Healthcare Systems, Inc. | Public health surveillance system |
| US8095340B2 (en) | 1992-11-17 | 2012-01-10 | Health Hero Network, Inc. | Home power management system |
| US8078407B1 (en) | 1997-03-28 | 2011-12-13 | Health Hero Network, Inc. | System and method for identifying disease-influencing genes |
| US5832448A (en) * | 1996-10-16 | 1998-11-03 | Health Hero Network | Multiple patient monitoring system for proactive health management |
| US20040019259A1 (en) * | 1992-11-17 | 2004-01-29 | Brown Stephen J. | Remote monitoring and data management platform |
| US5951300A (en) * | 1997-03-10 | 1999-09-14 | Health Hero Network | Online system and method for providing composite entertainment and health information |
| US6196970B1 (en) * | 1999-03-22 | 2001-03-06 | Stephen J. Brown | Research data collection and analysis |
| US9215979B2 (en) * | 1992-11-17 | 2015-12-22 | Robert Bosch Healthcare Systems, Inc. | Multi-user remote health monitoring system |
| US20030212579A1 (en) * | 2002-05-08 | 2003-11-13 | Brown Stephen J. | Remote health management system |
| US8078431B2 (en) | 1992-11-17 | 2011-12-13 | Health Hero Network, Inc. | Home power management system |
| US6330426B2 (en) * | 1994-05-23 | 2001-12-11 | Stephen J. Brown | System and method for remote education using a memory card |
| US20070299321A1 (en) * | 1992-11-17 | 2007-12-27 | Brown Stephen J | Method and apparatus for remote health monitoring and providing health related information |
| US6968375B1 (en) * | 1997-03-28 | 2005-11-22 | Health Hero Network, Inc. | Networked system for interactive communication and remote monitoring of individuals |
| US5307263A (en) * | 1992-11-17 | 1994-04-26 | Raya Systems, Inc. | Modular microprocessor-based health monitoring system |
| US7941326B2 (en) * | 2001-03-14 | 2011-05-10 | Health Hero Network, Inc. | Interactive patient communication development system for reporting on patient healthcare management |
| US20010011224A1 (en) * | 1995-06-07 | 2001-08-02 | Stephen James Brown | Modular microprocessor-based health monitoring system |
| US7613590B2 (en) * | 1992-11-17 | 2009-11-03 | Health Hero Network, Inc. | Modular microprocessor-based power tool system |
| AU1766201A (en) * | 1992-11-17 | 2001-05-30 | Health Hero Network, Inc. | Method and system for improving adherence with a diet program or other medical regimen |
| US8027809B2 (en) | 1992-11-17 | 2011-09-27 | Health Hero Network, Inc. | Home power management system |
| US7970620B2 (en) * | 1992-11-17 | 2011-06-28 | Health Hero Network, Inc. | Multi-user remote health monitoring system with biometrics support |
| US5956501A (en) * | 1997-01-10 | 1999-09-21 | Health Hero Network, Inc. | Disease simulation system and method |
| US7624028B1 (en) * | 1992-11-17 | 2009-11-24 | Health Hero Network, Inc. | Remote health monitoring and maintenance system |
| JPH07199320A (ja) * | 1993-11-24 | 1995-08-04 | Nikon Corp | カメラ |
| US5745584A (en) * | 1993-12-14 | 1998-04-28 | Taylor Group Of Companies, Inc. | Sound bubble structures for sound reproducing arrays |
| US5517570A (en) * | 1993-12-14 | 1996-05-14 | Taylor Group Of Companies, Inc. | Sound reproducing array processor system |
| US5590207A (en) * | 1993-12-14 | 1996-12-31 | Taylor Group Of Companies, Inc. | Sound reproducing array processor system |
| US5604517A (en) * | 1994-01-14 | 1997-02-18 | Binney & Smith Inc. | Electronic drawing device |
| JP3368967B2 (ja) * | 1994-01-25 | 2003-01-20 | 任天堂株式会社 | ゲーム機用変換装置 |
| US8015033B2 (en) | 1994-04-26 | 2011-09-06 | Health Hero Network, Inc. | Treatment regimen compliance and efficacy with feedback |
| US5820462A (en) * | 1994-08-02 | 1998-10-13 | Nintendo Company Ltd. | Manipulator for game machine |
| US5651681A (en) * | 1994-08-11 | 1997-07-29 | Scientific Toys Ltd. | Toy electronic information storage media and playback system |
| US5683297A (en) * | 1994-12-16 | 1997-11-04 | Raviv; Roni | Head mounted modular electronic game system |
| US6241611B1 (en) | 1995-05-10 | 2001-06-05 | Nintendo Co., Ltd. | Function expansion device and operating device using the function expansion device |
| JP3510632B2 (ja) | 1995-05-10 | 2004-03-29 | 任天堂株式会社 | ゲーム機用操作装置 |
| US5802544A (en) * | 1995-06-07 | 1998-09-01 | International Business Machines Corporation | Addressing multiple removable memory modules by remapping slot addresses |
| US5556107A (en) * | 1995-06-15 | 1996-09-17 | Apple Computer, Inc. | Computer game apparatus for providing independent audio in multiple player game systems |
| KR100371456B1 (ko) | 1995-10-09 | 2004-03-30 | 닌텐도가부시키가이샤 | 삼차원화상처리시스템 |
| US6007428A (en) | 1995-10-09 | 1999-12-28 | Nintendo Co., Ltd. | Operation controlling device and video processing system used therewith |
| JP3544268B2 (ja) | 1995-10-09 | 2004-07-21 | 任天堂株式会社 | 三次元画像処理装置およびそれを用いた画像処理方法 |
| JP3524247B2 (ja) | 1995-10-09 | 2004-05-10 | 任天堂株式会社 | ゲーム機およびそれを用いたゲーム機システム |
| JPH09167050A (ja) | 1995-10-09 | 1997-06-24 | Nintendo Co Ltd | 操作装置およびそれを用いる画像処理システム |
| CN1109960C (zh) * | 1995-11-10 | 2003-05-28 | 任天堂株式会社 | 万向操作杆装置 |
| US6071191A (en) * | 1995-11-22 | 2000-06-06 | Nintendo Co., Ltd. | Systems and methods for providing security in a video game system |
| US6155926A (en) | 1995-11-22 | 2000-12-05 | Nintendo Co., Ltd. | Video game system and method with enhanced three-dimensional character and background control |
| US6190257B1 (en) | 1995-11-22 | 2001-02-20 | Nintendo Co., Ltd. | Systems and method for providing security in a video game system |
| US6267673B1 (en) | 1996-09-20 | 2001-07-31 | Nintendo Co., Ltd. | Video game system with state of next world dependent upon manner of entry from previous world via a portal |
| US6022274A (en) * | 1995-11-22 | 2000-02-08 | Nintendo Co., Ltd. | Video game system using memory module |
| US6139433A (en) * | 1995-11-22 | 2000-10-31 | Nintendo Co., Ltd. | Video game system and method with enhanced three-dimensional character and background control due to environmental conditions |
| USD380501S (en) * | 1996-01-11 | 1997-07-01 | Tiger Electronics, Inc. | Hand-held electronic game housing |
| USD378225S (en) * | 1996-01-16 | 1997-02-25 | Tiger Electronics, Inc. | Electronic game |
| USD381702S (en) * | 1996-01-16 | 1997-07-29 | Tiger Electronics, Inc. | Electronic game |
| USD382914S (en) * | 1996-01-16 | 1997-08-26 | Tiger Electronics, Inc. | Electronic game housing |
| US5743796A (en) * | 1996-01-16 | 1998-04-28 | Tiger Electronics, Inc. | Electronic game |
| DE19617993B4 (de) * | 1996-05-04 | 2006-09-14 | Bally Wulff Holding Gmbh & Co. Kg | Mittels Münzen, Token oder ähnlichen Zahlungsmitteln betätigbarer Spielautomat |
| JPH1063470A (ja) * | 1996-06-12 | 1998-03-06 | Nintendo Co Ltd | 画像表示に連動する音響発生装置 |
| US5795227A (en) * | 1996-06-28 | 1998-08-18 | Raviv; Roni | Electronic game system |
| GB9614078D0 (en) * | 1996-07-04 | 1996-09-04 | Central Research Lab Ltd | Sound effect mechanism |
| US6139434A (en) * | 1996-09-24 | 2000-10-31 | Nintendo Co., Ltd. | Three-dimensional image processing apparatus with enhanced automatic and user point of view control |
| US6111959A (en) * | 1996-10-31 | 2000-08-29 | Taylor Group Of Companies, Inc. | Sound spreader |
| US20030224852A1 (en) * | 2002-04-19 | 2003-12-04 | Walker Jay S. | Method and apparatus for linked play gaming with combined outcomes and shared indicia |
| US6032119A (en) * | 1997-01-16 | 2000-02-29 | Health Hero Network, Inc. | Personalized display of health information |
| US5798922A (en) * | 1997-01-24 | 1998-08-25 | Sony Corporation | Method and apparatus for electronically embedding directional cues in two channels of sound for interactive applications |
| JPH10211358A (ja) * | 1997-01-28 | 1998-08-11 | Sega Enterp Ltd | ゲーム装置 |
| US6449368B1 (en) | 1997-03-14 | 2002-09-10 | Dolby Laboratories Licensing Corporation | Multidirectional audio decoding |
| US5876351A (en) * | 1997-04-10 | 1999-03-02 | Mitchell Rohde | Portable modular diagnostic medical device |
| JP3655438B2 (ja) | 1997-07-17 | 2005-06-02 | 任天堂株式会社 | ビデオゲームシステム |
| US5996033A (en) * | 1997-09-04 | 1999-11-30 | Chiu-Hao; Cheng | Data compression device comprising input connector for connecting to game player system, output connector for connecting to memory card, and virtual memory page switch |
| US6464585B1 (en) | 1997-11-20 | 2002-10-15 | Nintendo Co., Ltd. | Sound generating device and video game device using the same |
| JPH11154240A (ja) | 1997-11-20 | 1999-06-08 | Nintendo Co Ltd | 取込み画像を用いて画像を作成するための画像作成装置 |
| US6315669B1 (en) * | 1998-05-27 | 2001-11-13 | Nintendo Co., Ltd. | Portable color display game machine and storage medium for the same |
| USD425942S (en) * | 1998-07-30 | 2000-05-30 | Snk Corporation | Hand held game machine |
| KR100273436B1 (ko) * | 1998-07-31 | 2001-04-02 | 구자홍 | 음발생 장치 및 방법 |
| US8521546B2 (en) * | 1998-09-25 | 2013-08-27 | Health Hero Network | Dynamic modeling and scoring risk assessment |
| US6435969B1 (en) | 1998-11-03 | 2002-08-20 | Nintendo Co., Ltd. | Portable game machine having image capture, manipulation and incorporation |
| USD428938S (en) * | 1998-12-16 | 2000-08-01 | Snk Corporation | Transparent hand held game machine |
| US6422942B1 (en) | 1999-01-29 | 2002-07-23 | Robert W. Jeffway, Jr. | Virtual game board and tracking device therefor |
| US20080201168A1 (en) * | 1999-05-03 | 2008-08-21 | Brown Stephen J | Treatment regimen compliance and efficacy with feedback |
| JP3371132B2 (ja) * | 1999-08-25 | 2003-01-27 | コナミ株式会社 | ゲーム装置、ゲーム装置の制御方法、及び、そのゲーム装置で使用するコンピュータ読取可能な記憶媒体 |
| US7050064B2 (en) * | 1999-11-24 | 2006-05-23 | Nintendo Co., Ltd. | Method and apparatus for displaying higher color resolution on a hand-held LCD device |
| US6373462B1 (en) | 1999-12-07 | 2002-04-16 | Nintendo Co., Ltd. | Method and apparatus for displaying higher color resolution on a hand-held LCD device |
| US20030129576A1 (en) * | 1999-11-30 | 2003-07-10 | Leapfrog Enterprises, Inc. | Interactive learning appliance and method |
| US9640083B1 (en) | 2002-02-26 | 2017-05-02 | Leapfrog Enterprises, Inc. | Method and system for providing content for learning appliances over an electronic communication medium |
| US9520069B2 (en) * | 1999-11-30 | 2016-12-13 | Leapfrog Enterprises, Inc. | Method and system for providing content for learning appliances over an electronic communication medium |
| JP2001190835A (ja) * | 2000-01-06 | 2001-07-17 | Konami Co Ltd | ゲームシステムおよびゲーム用プログラムが記憶されたコンピュータ読み取り可能な記録媒体 |
| US6894686B2 (en) | 2000-05-16 | 2005-05-17 | Nintendo Co., Ltd. | System and method for automatically editing captured images for inclusion into 3D video game play |
| US7445551B1 (en) | 2000-05-24 | 2008-11-04 | Nintendo Co., Ltd. | Memory for video game system and emulator using the memory |
| US6810463B2 (en) * | 2000-05-24 | 2004-10-26 | Nintendo Co., Ltd. | Gaming machine that is usable with different game cartridge types |
| US8157654B2 (en) | 2000-11-28 | 2012-04-17 | Nintendo Co., Ltd. | Hand-held video game platform emulation |
| US6884171B2 (en) * | 2000-09-18 | 2005-04-26 | Nintendo Co., Ltd. | Video game distribution network |
| US6672963B1 (en) | 2000-09-18 | 2004-01-06 | Nintendo Co., Ltd. | Software implementation of a handheld video game hardware platform |
| JP2002258842A (ja) * | 2000-12-27 | 2002-09-11 | Sony Computer Entertainment Inc | 音声制御装置、音声制御方法、音声制御プログラム、音声制御プログラムを記憶したコンピュータ読み取り可能な記憶媒体、音声制御プログラムを実行するプログラム実行装置 |
| JP4497264B2 (ja) * | 2001-01-22 | 2010-07-07 | 株式会社セガ | ゲームプログラム、ゲーム装置、効果音の出力方法及び記録媒体 |
| US7013281B2 (en) * | 2001-03-12 | 2006-03-14 | Palm, Inc. | Sound generator circuit pre-filter system and method |
| US7063619B2 (en) * | 2001-03-29 | 2006-06-20 | Interactive Telegames, Llc | Method and apparatus for identifying game players and game moves |
| WO2003008060A1 (en) * | 2001-07-17 | 2003-01-30 | Nohr Steven P | Network communications entertainment system and method |
| US20030192688A1 (en) * | 2002-04-10 | 2003-10-16 | Thomson Michael A. | Tubing saver rotator and method for using same |
| US20030211888A1 (en) * | 2002-05-13 | 2003-11-13 | Interactive Telegames, Llc | Method and apparatus using insertably-removable auxiliary devices to play games over a communications link |
| US6805633B2 (en) | 2002-08-07 | 2004-10-19 | Bally Gaming, Inc. | Gaming machine with automatic sound level adjustment and method therefor |
| US20060009287A1 (en) * | 2002-08-14 | 2006-01-12 | Koninklijke Philips Electronics N.V. | Remote control using collectible object |
| US20100017627A1 (en) | 2003-02-07 | 2010-01-21 | Broadon Communications Corp. | Ensuring authenticity in a closed content distribution system |
| US7779482B1 (en) | 2003-02-07 | 2010-08-17 | iGware Inc | Delivery of license information using a short messaging system protocol in a closed content distribution system |
| US20040267384A1 (en) * | 2003-02-07 | 2004-12-30 | Broadon Communications, Inc. | Integrated console and controller |
| US8131649B2 (en) * | 2003-02-07 | 2012-03-06 | Igware, Inc. | Static-or-dynamic and limited-or-unlimited content rights |
| US7529519B2 (en) * | 2003-02-10 | 2009-05-05 | Leapfrog Enterprises, Inc. | Interactive handheld educational apparatus with stylus |
| US20050060194A1 (en) * | 2003-04-04 | 2005-03-17 | Brown Stephen J. | Method and system for monitoring health of an individual |
| US7399276B1 (en) * | 2003-05-08 | 2008-07-15 | Health Hero Network, Inc. | Remote health monitoring system |
| US7249950B2 (en) | 2003-10-10 | 2007-07-31 | Leapfrog Enterprises, Inc. | Display apparatus for teaching writing |
| US7422523B2 (en) * | 2004-02-10 | 2008-09-09 | Ethan Wood | Handheld pinball game having a changeable display |
| US8016681B2 (en) * | 2004-03-31 | 2011-09-13 | Nintendo Co., Ltd. | Memory card for a game console |
| US7771280B2 (en) * | 2004-03-31 | 2010-08-10 | Nintendo Co., Ltd. | Game console connector and emulator for the game console |
| US11278793B2 (en) | 2004-03-31 | 2022-03-22 | Nintendo Co., Ltd. | Game console |
| US8267780B2 (en) | 2004-03-31 | 2012-09-18 | Nintendo Co., Ltd. | Game console and memory card |
| US7837558B2 (en) | 2004-03-31 | 2010-11-23 | Nintendo Co., Ltd. | Game console and emulator for the game console |
| US20070060392A1 (en) * | 2005-08-11 | 2007-03-15 | Sullivan Paul J | Game controller |
| JP2007060207A (ja) * | 2005-08-24 | 2007-03-08 | Sanyo Electric Co Ltd | 音声信号処理装置 |
| US9573067B2 (en) * | 2005-10-14 | 2017-02-21 | Microsoft Technology Licensing, Llc | Mass storage in gaming handhelds |
| US20070255659A1 (en) * | 2006-05-01 | 2007-11-01 | Wei Yen | System and method for DRM translation |
| EP2033350A2 (en) * | 2006-05-02 | 2009-03-11 | Broadon Communications Corp. | Content management system and method |
| US7624276B2 (en) * | 2006-10-16 | 2009-11-24 | Broadon Communications Corp. | Secure device authentication system and method |
| US7613915B2 (en) * | 2006-11-09 | 2009-11-03 | BroadOn Communications Corp | Method for programming on-chip non-volatile memory in a secure processor, and a device so programmed |
| US8200961B2 (en) | 2006-11-19 | 2012-06-12 | Igware, Inc. | Securing a flash memory block in a secure device system and method |
| JP2008191473A (ja) * | 2007-02-06 | 2008-08-21 | Sanyo Electric Co Ltd | 音データ処理装置 |
| US8147322B2 (en) * | 2007-06-12 | 2012-04-03 | Walker Digital, Llc | Multiplayer gaming device and methods |
| WO2009029063A1 (en) * | 2007-08-24 | 2009-03-05 | Tc Digital Games Llc | System and methods for multi-platform trading card game |
| US9038912B2 (en) * | 2007-12-18 | 2015-05-26 | Microsoft Technology Licensing, Llc | Trade card services |
| US7909238B2 (en) * | 2007-12-21 | 2011-03-22 | Microsoft Corporation | User-created trade cards |
| US20090172570A1 (en) * | 2007-12-28 | 2009-07-02 | Microsoft Corporation | Multiscaled trade cards |
| US20090215512A1 (en) * | 2008-02-25 | 2009-08-27 | Tc Websites Llc | Systems and methods for a gaming platform |
| TWI425362B (zh) * | 2010-12-07 | 2014-02-01 | Alpha Imaging Technology Corp | 對應不同記憶體之記憶體介面晶片及建立記憶體傳輸通道之方法 |
| US10154899B1 (en) * | 2016-05-12 | 2018-12-18 | Archer Medical Devices LLC | Automatic variable frequency electrolarynx |
| USD851652S1 (en) | 2018-10-24 | 2019-06-18 | elago CO. LTD | Stand for electronic device |
| USD878754S1 (en) | 2019-10-02 | 2020-03-24 | elago CO. LTD | Protective hang cover skin for electronic device |
| USD890765S1 (en) | 2020-03-18 | 2020-07-21 | elago CO. LTD | Cover for electronic device |
| USD911705S1 (en) * | 2020-09-29 | 2021-03-02 | elago CO. LTD | Cover for earphone charging case or the like |
Family Cites Families (17)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US3560656A (en) * | 1967-05-01 | 1971-02-02 | Dictaphone Corp | Binaural phase differential system |
| US3647928A (en) * | 1970-03-16 | 1972-03-07 | William D Turner | Electrical musical instrument with ensemble and chief effects and unequal stereophonic outputs |
| US3818115A (en) * | 1971-07-08 | 1974-06-18 | Nippon Musical Instruments Mfg | Multi-channel stereophonic sound reproducing system for electronic musical instruments |
| US4359222A (en) * | 1978-10-30 | 1982-11-16 | Smith Engineering | Hand-held electronic game playing device with replaceable cartridges |
| US4347405A (en) * | 1979-09-06 | 1982-08-31 | Cbs Inc. | Sound reproducing systems utilizing acoustic processing unit |
| US4308424A (en) * | 1980-04-14 | 1981-12-29 | Bice Jr Robert G | Simulated stereo from a monaural source sound reproduction system |
| JPS6019431Y2 (ja) * | 1980-04-25 | 1985-06-11 | ソニー株式会社 | ステレオ・モノラル自動切換装置 |
| JPH0631959B2 (ja) * | 1983-09-28 | 1994-04-27 | 沖電気工業株式会社 | 音楽装置 |
| US4685134A (en) * | 1985-07-19 | 1987-08-04 | Rca Corporation | Multichannel computer generated sound synthesis system |
| JPH074449B2 (ja) * | 1985-10-04 | 1995-01-25 | 任天堂株式会社 | ゲ−ム機用カ−トリツジとそれを用いるゲ−ム機 |
| JPS62155880A (ja) * | 1985-12-27 | 1987-07-10 | シャープ株式会社 | パ−ソナルコンピユ−タ |
| JPS62155879A (ja) * | 1985-12-27 | 1987-07-10 | シャープ株式会社 | パ−ソナルコンピユ−タ |
| JPS62277981A (ja) * | 1986-05-28 | 1987-12-02 | テクモ株式会社 | 聴覚ゲ−ム装置 |
| CA1330596C (en) * | 1986-11-19 | 1994-07-05 | Yoshiaki Nakanishi | Memory cartridge and data processing apparatus |
| US4817149A (en) * | 1987-01-22 | 1989-03-28 | American Natural Sound Company | Three-dimensional auditory display apparatus and method utilizing enhanced bionic emulation of human binaural sound localization |
| US4792974A (en) * | 1987-08-26 | 1988-12-20 | Chace Frederic I | Automated stereo synthesizer for audiovisual programs |
| JP3047185B2 (ja) * | 1990-01-26 | 2000-05-29 | 任天堂株式会社 | ディジタル音源装置、およびそれに用いられる外部メモリカートリッジ |
-
1990
- 1990-01-03 FI FI900026A patent/FI111789B/fi not_active IP Right Cessation
- 1990-01-05 AU AU47766/90A patent/AU647378B2/en not_active Ceased
- 1990-01-08 US US07/462,491 patent/US5095798A/en not_active Expired - Lifetime
- 1990-01-09 CA CA002007435A patent/CA2007435C/en not_active Expired - Fee Related
- 1990-01-10 KR KR1019900000242A patent/KR0127299B1/ko not_active IP Right Cessation
- 1990-01-10 ES ES90300274T patent/ES2090091T3/es not_active Expired - Lifetime
- 1990-01-10 EP EP90300274A patent/EP0378386B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1990-01-10 AT AT90300274T patent/ATE142837T1/de not_active IP Right Cessation
- 1990-01-10 DE DE69028419T patent/DE69028419T2/de not_active Expired - Fee Related
-
1993
- 1993-06-10 AU AU40163/93A patent/AU663191B2/en not_active Ceased
-
1998
- 1998-05-18 HK HK98104260A patent/HK1005201A1/xx not_active IP Right Cessation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| EP0378386A2 (en) | 1990-07-18 |
| FI900026A0 (fi) | 1990-01-03 |
| DE69028419D1 (de) | 1996-10-17 |
| CA2007435A1 (en) | 1990-07-10 |
| KR0127299B1 (ko) | 1997-12-29 |
| AU663191B2 (en) | 1995-09-28 |
| HK1005201A1 (en) | 1998-12-24 |
| ATE142837T1 (de) | 1996-09-15 |
| AU647378B2 (en) | 1994-03-24 |
| AU4776690A (en) | 1990-07-26 |
| AU4016393A (en) | 1993-08-26 |
| FI900026A (fi) | 1990-07-11 |
| KR900011493A (ko) | 1990-08-01 |
| CA2007435C (en) | 1998-07-21 |
| US5095798A (en) | 1992-03-17 |
| EP0378386B1 (en) | 1996-09-11 |
| EP0378386A3 (en) | 1991-10-30 |
| ES2090091T3 (es) | 1996-10-16 |
| DE69028419T2 (de) | 1997-01-30 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI111789B (fi) | Elektroninen pelilaite, jossa on mahdollisuus pseudostereofoniseen äänen kehittämiseen | |
| US6905413B1 (en) | Music game system | |
| US6309301B1 (en) | Game communication with synchronization of soundtrack system | |
| US20020094866A1 (en) | Sound controller that generates sound responsive to a situation | |
| US20010007824A1 (en) | Game system and computer readable storage medium therefor | |
| JP2000350864A (ja) | 携帯型ゲーム機及びゲーム進行方法 | |
| US6563038B2 (en) | Karaoke system | |
| JP3784094B2 (ja) | 歌唱力採点機能付きカラオケ装置 | |
| JP2007075419A (ja) | 情報処理装置、及びコントローラデバイス | |
| CN1031376C (zh) | 能够产生伪立体声的电子游戏装置 | |
| JP3942720B2 (ja) | 楽音生成装置、画像生成装置、ゲーム装置及び情報記憶媒体 | |
| JP4373354B2 (ja) | 音楽再生装置 | |
| US7406355B1 (en) | Method for generating playback sound, electronic device, and entertainment system for generating playback sound | |
| CN1106209C (zh) | 能够产生伪立体声的电子游戏装置 | |
| EP1199092A1 (en) | Memory cartridge system | |
| JP4625210B2 (ja) | 映像信号切り換え装置 | |
| JP2001232058A (ja) | ゲーム装置および情報記憶媒体 | |
| JPH07116347A (ja) | ゲーム装置 | |
| JP2002085650A (ja) | 遊技機の音制御回路 | |
| JP2878306B2 (ja) | メモリーカートリッジ | |
| JP2000317131A (ja) | ゲーム装置 | |
| JPH02184200A (ja) | 擬似ステレオ音発生装置 | |
| JP2003108163A (ja) | カラオケのマイク装置 | |
| MXPA00003077A (en) | Entertainment system, supply medium, and manual control input device | |
| JPH10337378A (ja) | 映像表示装置 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Owner name: NINTENDO CO., LTD. |
|
| MA | Patent expired |