FI102929B - Kauko-ohjausjärjestelmä sekä siinä käytettävä lähetin ja vastaanotin - Google Patents

Description

102929

Kauko-ohjausjärjestelmä sekä siinä käytettävä lähetin ja vastaanotin Tämä keksintö liittyy kauko-ohjausjärjestelmään, 5 joka käsittää lähettimen ja vastaanottimen, missä lähetin käsittää bittijonosta koostuvan sanoman kehittävän elimen, jonka bittijonon ensimmäinen bitti on ennalta määrätyn arvon omaava aloitusbitti, koodauspiirin, joka muuntaa sanoman kunkin bitin kaksivaihebitiksi, jolla on ennalta mää-10 rätty bittijakso, joka käsittää ensimmäisen ja toisen bit-tivälin ja jonka loogista arvoa edustaa pulssin esiintyminen ensimmäisessä tai toisessa bittivälissä, elimen, joka lähettää näin saadun kaksivaihesignaalin lähettimel-le, ja missä vastaanotin käsittää elimen, joka vastaanot-15 taa lähetetyn kaksivaihesignaalin, dekoodauspiirin, joka dekoodaa aloitusbitin, aloittaa sen vasteena jaksollisen vertailusignaalin, jonka jakso vastaa ennalta määrättyä bittjaksoa, ja joka ottaa sanoman talteen. Keksintö liittyy myös tällaisessa kauko-ohjausjärjestelmässä käytettä-20 vaksi sopivaan lähettimeen ja vastaanottimeen.

Johdantokappaleessa kuvattua tyyppiä oleva kauko-ohjausjär jestelmä muodostuu esimerkiksi Philipsin integroiduista piireistä SAA3006 ja SAA3028, jotka piirit on kuvattu kirjassa "Data Handbook IC02a of Philips Elect-25 ronic Components and Materials, 1988". Tällaista kauko- ohjausjärjestelmää käytetään toimintokäskyjen langattomaan ·.1··1 siirtämiseen kauko-ohjausyksiköltä laitteelle, ja sitä käytetään esimerkiksi infrapunavalon avulla. Tunnetuissa kauko-ohjausjärjestelmissä kukin sanoma käsittää kaksi , 30 aloitusbittiä, yhden ohjausbitin, viisi osoitebittiä ja kuusi käskybittiä. Osoitebitit ilmaisevat, mille laitteel- • · « le (esim. televisiovastaanottimelle tai videonauhurille) « ' sanoma on tarkoitettu. Käskybitit ilmaisevat mainitussa laitteessa käytettävän toiminnon. Ohjausbitti ilmaisee, .; 35 sisältääkö sanoma muun kuin edellisen käskyn tai muodos-

« I

2 102929 taako se osan toistuvasti lähetettyjen samanlaisten sanomien jonosta.

Mutkikkaat käskyt sisältävät usein lukuisia ali-käskyjä. Esimerkiksi viedeonauhurin käsky "nauhoita tele-5 visio-ohjelma kanavalla 31 klo 20.15:stä klo 21.45:een 22. päivänä heinäkuuta" käsittää alikäskyn "ajoitin" ja lukuisia muita alikäskyjä, jotka kukin sisältävät luvun aloitus- ja lopetusaikaa, päivämäärää ja kanavaa varten. Lähetin on usein sovitettu siten, että lähetettävä käsky koo-10 taan ensin kauko-ohjausyksikössä, sen yhdenmukaisuus ennalta määrätyn käytännön kanssa tarkistetaan, ja se lähetetään vasta sitten, kun lähetysnäppäintä on painettu.

Tunnetussa kauko-ohjausjärjestelmässä kukin ali-käsky lähetetään erillisenä sanomana. Tämä ei kuitenkaan 15 ole taloudellista, koska kukin sanoma käsittää aloitusbi tit ja ohjausbitin sekä osoitebitit saman videonauhurin osoittamiseksi. Lisäksi on olemassa vaara, että infrapunavalon katkokset voivat johtaa vastaanottavan laitteen virheellisiin reaktioihin. Jos esimerkiksi sanomaa, jossa on 20 alikäsky "ajoitin", ei vastaanoteta, seuraavissa sanomissa olevat alikäskyt tulkitaan virheellisesti esimerkiksi käskyinä vaihtaa uudelle kanavalle.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kauko-ohjaus j ärj estelmä, jolla toimintokäskyt voidaan lähet-25 tää tehokkaalla ja luotettavalla tavalla. Lisäksi keksin- 'ί··ί nön tarkoituksena on aikaansaada tällaisessa kauko- ·;··· ohjausjärjestelmässä käytettävä lähetin ja vastaanotin.

Tässä tarkoituksessa keksinnön mukaiselle kauko- • · · ohjausjärjestelmälle ja siinä käytettäväksi tarkoitetuille .· · 30 lähettimelle ja vastaanottimelle on tunnusomaista, se mitä

• · I

on sanottu itsenäisten patenttivaatimusten 1, 4 ja 7 tun- • · *. nusmerkkiosissa. Tällä keksinnöllä aikaansaadaan se, että .' ·' kunkin sanoman pituus voidaan sovittaa optimaalisella ta- 1:": valla toimintokäskyn luonteen ja lähetettävien tietojen ' . 35 määrän mukaan. Esimerkiksi edellä mainittu videonauhurin « i r 1 i i 3 102929 ohjelmointikäsky lähetetään nyt yhtenä pitkänä sanomana. Jos tällainen sanoma vastaanotetaan epätäydellisesti esimerkiksi infrapunavalonsäteen katkoksen takia, niin käskyä ei toteuteta. Tämä pienentää virheellisten reaktioiden 5 vaaraa epätäydellisesti vastaanotetun sanoman tapauksessa.

Vaihtelevanpituisten sanomien käyttö ei täysin poissulje tapauksia, joissa osa pitkästä sanomasta dekoodataan vastaanotinpäässä erilaiseksi, yhtä päteväksi, lyhyeksi sanomaksi. Näin voi olla asianlaita, jos pitkän salo noman "otsikkoa" ("header") ei vastaanoteta ja jos jäljellä oleva osa edustaa pätevää lyhyttä sanomaa.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi dekoodauspiiri on lisäksi sovitettu kehittämään kaksivaiheinen merkkibitti aloitusbitiksi, joka eroaa muista biteistä bittijaksonsa 15 osalta, merkkibitin toisen bittivälin ollessa vähintään yhtäsuuri kuin muiden kaksivaihebittien bittijakso, ja dekoodauspiiri on lisäksi sovitettu dekoodaamaan mainittu kaksivaiheinen merkkibitti ja jättämään sanoma huomioonottamatta, jos merkkibitin esiintymisen jälkeen vertailusig-20 naalin jakson aikana ei ole vastaanotettu kaksivaihebit-tiä. Tällä tavoin aikaansaatu vaikutus selitetään erikseen tapaukselle, jossa aloitusbitin toinen bittiväli on suurempi kuin muiden bittien bittijakso, sekä tapaukselle, ' jossa ne ovat keskenään yhtäsuuret. Tässä suhteessa tulisi 25 ottaa huomioon, että pulssi voi olla kaksivaihesignaalissa « "”·1 tai puuttua siitä sellaisen ajan, joka on enintään yhtä- ·:··: suuri kuin yksi bittijakso. Tämä tapahtuu esimerkiksi, kun pulssi puuttuu toisesta bittivälistä yhden bitin tapauk-sessa ja ensimmäisestä bittivälistä seuraavan bitin ta-30 pauksessa. Jos aloitusbitin toinen bittiväli on suurempi • · · '1·1· kuin muiden bittien bittijakso, aloitusbitti edustaa yksi-• · · käsitteistä signaalia, joka ei voi esiintyä sanomassa jäi-

. · I

jempänä. Jos tätä aloitusbittiä ei vastaanoteta johtuen esimerkiksi liikkuvan kohteen aiheuttamasta infrapunava-· 35 lonsäteen katkoksesta, niin vastaanotettu sanoma jätetään • « t • · i t « · • · f · 4 102929 huomioonottamatta, koska aloitusbitti puuttuu. Jos aloitusbitin toinen bittiväli on yhtäsuuri kuin muiden bittien bittijakso, erityinen kahden perättäisen kaskivaihebitin yhdistelmä, joka on vastaanotettu infrapunavalonsäteen 5 katkoksen jälkeen, voidaan tulkita päteväksi aloitusbitiksi. Tämä tapaus kuitenkin johtaa sellaiseen tilaan, jossa dekoodauspiirin aloittaman vertailusignaalin vaihe on siirtynyt suhteessa todellisiin bittijaksoihin. Tässä tilassa yksi vertailusignaalin seuraavista jaksoista ei 10 yleensä sisällä kaksivaihebittiä. Sanoma jätetään silloin toistaiseksi huomioonottamatta.

Lähettimen ja vastaanottimen eräälle toiselle suoritusmuodolle on tunnusomaista, että kehityselin on sovitettu lisäämään sanomaan koodi, joka ilmaisee sanoman si-15 sältämien bittien lukumäärän, ja että dekoodauselin on sovitettu dekoodaamaan mainittu koodi ja jättämään sanoma huomioonottamatta, jos vastaanotetun sanoman bittien lukumäärä ei vastaa mainittua koodia. Tällä aikaansaadaan se, että infrapunavalonsäteen katkos havaitaan myös, jos se 20 tapahtuu sen jälkeen kun aloitusbitti on vastaanotettu. Näin saadaan kauko-ohjausjärjestelmälle erittäin hyvä luotettavuus .

Lähettimen ja vastaanottimen eräälle toiselle suo- ; ritusmuodolle on tunnusomaista, että koodauspiiri on sovi- 25 tettu kehittämään toinen kaksivaiheinen merkkibitti vähin- tään yhden ennalta määrätyn bitin ajaksi sanomassa ja että ·:*·; dekoodauspiiri on sovitettu dekoodaamaan tämä toinen merk- ’ί'. kibitti ja jättämään sanoma huomioonottamatta, jos tätä • toista merkkibittiä ei ole vastaanotettu. Toisella merkki-30 bitillä aikaansaadaan se, että kaksivaihesignaali käsittää • · · Γ.Ι kaikkina aikoina yksikäsitteisen pulssijonon, joka ei voi • · · *. esiintyä sanoman jäljelläolevassa osassa, kun vastaanotet- tu signaali on keskeytynyt sanoman alussa.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen ,·[ ; 35 kauko-ohjausjärjestelmän rakennetta.

i « 5 102929

Kuviot 2A ja 2B esittävät sanoman muotoa kuviossa 1 esitetyn kauko-ohjausjärjestelmän selittämiseksi.

Kuvio 3 esitää kuvion 1 kauko-ohjausjärjestelmässä käytettävän koodausohjelman vuokaavion.

5 Kuvio 4 esittää eräitä ajoitusdiagrammoja kuvion 3 koodausohjelman ja kuvion 5 dekoodausohjelman selittämiseksi .

Kuvio 5 esittää kuvion 1 kauko- ohjausjär jestelmässä käytettävän dekoodausohjelman vuokaa-10 vion.

Kuvio 6 esittää eräitä muita aikadiagrammoja kuvion 5 dekoodausohjelman selittämiseksi.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen kauko-ohjausjärjestelmän rakennetta. Järjestelmä käsittää 15 lähettimen 1 ja vastaanottimen 2. Kehityselin, joka kehittää sanoman, käsittää sanomageneraattorin 11, näppäimistön 12, näytön 13 ja lähetysrekisterin 14. Koodauspiiri 15, joka syöttää kaksivaihesignaalin TD modulointipiiriin 16 kaksivaihesignaalin moduloimiseksi infrapunavalosignaaliin 20 IR, on kytketty lähetysrekisteriin 14. Vastaanotin 2 käsittää ilmaisinpiirin 21, joka vastaanottaa infrapunava-losignaalin IR ja syöttää vastaanotetun kaksivaihesignaalin RD dekoodauspiiriin 22. Dekoodauspiiri 22 on kytketty vastaanottorekisteriin 23, joka on kytketty käytettävään ·,' 25 laitteeseen (ei esitetty) väylän IIC välityksellä. Käytän- *;“i nössä sanomageneraattori 11, lähetysrekisteri 14 ja koo- ·;··; dauspiiri 15 on mieluimmin yhdistetty mikroprosessoriin, ;*·*· joka on esimerkiksi Intelin tyyppiä 80C51. Dekoodauspiiri m 22 ja vastaanottorekisteri 23 voivat muodostaa osan saman-30 tyyppisestä, käytettävään laitteeseen sijoitetusta mikro- • i » prosessorista.

• i ·

Sanomageneraattori 11 on sovitettu kuulostamaan näppäimistöä 12 ja tallentamaan painettua näppäintä tai ':"i perättäisesti painettuja näppäimiä vastaava sanoma lähe- . 35 tysrekisteriin 14. Sanomageneraattori on esimerkiksi sovi- i i i

I I I • I

« I

• I I

6 102929 tettu tallentamaan niinsanottu yksinkertainen sanoma suoralla tavalla. Tällainen yksinkertainen sanoma käsittää yhtä näppäintä vastaavan sanoman. Kuvio 2Δ esittää esimerkkiä sanomasta, jolla televisiovastaanotin kytketään 5 pois toiminnasta. Sanoma käsittää kaksi aloitusbittiä S, kolme toimintatapabittiä 20, jotka ilmaisevat arvon "000" avulla, että se on yksinkertainen sanoma, jolla on ennalta määrätty pituus, ohjausbitin C, kahdeksan osoitebittiä "TV" televisiovastaanottimen osoittamiseksi sekä kahdeksan 10 käskybittiä "OFF", jotka vastaavat painettua "OFF"-näp-päintä.

Erityisesti sanomageneraattori 11 on vielä sovitettu tallentamaan niin sanottu yhdistelmäsanoma ohjelmointitilassa. Tällainen yhdistelmäsanoma käsittää lukui-15 siä alikäskyjä, jotka vastaavat useita perättäin painettuja näppäimiä. Kuvio 2B esittää esimerkkinä sanoman videonauhurin videonauhoituksen ohjelmoimiseksi. Tämä sanoma käsittää kaksi aloitusbittiä S, kolme toimintatapabittiä 21, jotka nyt osoittavat arvon "001" avulla, että se on 20 yhdistelmäsanoma, yhden ohjausbitin C, kahdeksan osoite- bittiä "VCR" videonauhurin osoittamiseksi, kahdeksan käskybittiä alikäskylle "TIMER" ("AJOITIN"), kolmetoista bit-

* · I I I

tiä annettua aloitusaikaa "2015" varten, kolmetoista bit-'·: tiä annettua lopetusaikaa "2145" varten, yksitoista bittiä 25 päivämäärää "2207" varten ja kahdeksan bittiä kanavanume- *ϊ"ί roa "31" varten.

*:··; Sanoman pituuden määrää nyt sanoman luonne, ja sen ·'·*; ilmaisevat toimintatapabitit. Yksinkertaisten sanomien, • jonka toimintatapabitit ovat "000", pituus on 22 bittiä 30 yllä mainitussa esimerkissä. Yhdistelmäsanomien, joiden • · « toimintatapabitit ovat "001", pituus on 67 bittiä. Seuraa- • · · vassa oletetaan, että sanoma käsittää N bittiä b(l)...b(N). Kuten kuviossa 1 on esitetty, sanomageneraat-tori 11 syöttää tämän bittien lukumäärän koodauspiiriin 15 ,·, ; 35 signaalin N avulla.

i t 102929 7

Koodauspiiri 15 lukee lähetysrekisteriin 14 tallennetun sanoman ja muuntaa sen kaksivaihesignaaliksi TD. Kuten jo on mainittu, koodauspiiri muodostaa osan mikroprosessorista. Kaksivaihesignaali TD kehitetään esimerkik-5 si tämän mikroprosessorin niinsanottuun porttiliitäntään mikroprosessorin suorittaman koodausohjelman ohjaamana. Kuvio 3 esittää tällaisen koodausohjelman vuokaavion. Se käsittää vaiheen 30 kaksivaihebitiksi muunnettavan bitin b(i) indeksin ilmaisevan muuttujan i alkuarvon antamisek-10 si. Seuraavaksi vaiheessa 31 tarkistetaan, täytyykö bitti b(i) lähettää merkkibitin muodossa. Tätä varten indeksiä i verrataan useisiin ennalta määrättyihin arvoihin. Arvo i = 1 kuuluu tähän joukkoon, koska ensimmäinen aloitusbitti on merkkibitti sopimuksen mukaan. Kuviossa 3 esitetyssä 15 esimerkissä myös ohjausbitti b (6) lähetetään merkkibitin muodossa. Jos lähetettävä bitti b(i) on määrä lähettää merkkibittinä, muuttujalle Tb annetaan vaiheessa 311 arvo 2T, mikä ilmaisee bittijakson. Vaiheessa 312 jäljellä oleville "tavallisille" kaksivaihebiteille annetaan bittijak-20 soksi T vastaavalla tavalla.

Koodausohjelman vaiheessa 32 aikamuuttujalle t annetaan arvo nolla. Oletetaan että tämän aikamuuttujan t aikalukemaa automaattisesti suurennetaan esimerkiksi ajoi-

Ϊ I

tin/laskuripiirin avulla, jollainen mikroprosessorissa 25 usein on. Vaiheessa 33 kaksivaihesignaali TD saa sellaisen m *"'! loogisen arvon, joka on yhtäsuuri kuin muunnettavan bitin ·:*·: b(i) arvo. Seuraavaksi vaiheessa 34 koodausohjelma odottaa ajan, joka on puolet bittijaksosta Tb. Tämän jälkeen vai-heessa 35 kaksivaihesignaali saa muunnettavan bitin b{i) 30 käännetyn arvon, minkä jälkeen vaiheessa 36 odotusaikaa · · .··· tarkkaillaan, kunnes aikamuuttuja t on saavuttanut arvon • · ·

Tb.

« ' •."·* Sen tarkistamiseksi, onko lähetysrekisterissä vie- « la muunnettavia bittejä, indeksiä i suurennetaan l:llä ; 35 vaiheessa 37, ja vaiheessa 38 testataan, onko tällöin yli- • i « » · 8 102929 tetty arvo N. Jos asianlaita ei ole näin, koodausohjelma palaa vaiheeseen 31 seuraavan bitin muuntamiseksi. Toisessa tapauksessa sanoma on päättynyt, ja kaksivaihesignaali saa tämän jälkeen loogisen arvon "0" vaiheessa 39.

5 Kuvio 4B esittää koodauspiirin 15 (katso kuvio 1) kehittämän kaksivaihesignaalin aikadiagrammaa. Signaalilla on vakio looginen arvo "0" niin kauan kuin sanomaa ei lähetetä, ja se sisältää kaksivaihebittien jonon sanoman lähettämisen aikana. Kuten kuviossa 4Λ on esitetty, kukin 10 kaksivaihebitti käsittää ensimmäisen bittivälin 40, jossa kaksivaihesignaalilla on sanoman vastaavan bitin looginen arvo, ja toisen bittivälin 41, jossa kaksivaihesignaalilla on käännetty arvo. Ensimmäinen ja toinen bittiväli yhdessä muodostavat bittijakson. Kuviossa 4B esitetty kaksivaihe-15 signaali TD käsittää arvon "1" omaavan kaksivaiheisen aloitusbitin 42 bittijakson 2T omaavan merkkibitin muodossa, toisen aloitusbitin 43 ja toimintatapabitit 44, joiden bittijakso on T, ohjausbitin 45, jonka bittijakso on 2T, merkkibitin muodossa ja lisäksi kaksivaihebittien jonon 20 46, joiden bittien bittijakso on T. Vastaavat bittijaksot on esitetty merkkiviivojen avulla kuviossa 4C. Nämä merkkiviivat vastaavat niitä ajanhetkiä, jolloin koodausohjelma on sijoittanut arvon nolla aikamuuttujaan t (vaihe 32 kuviossa 3) .

25 Kuten kuviossa 1 on jo esitetty, kaksivaihesignaa- m “**ϊ li TD moduloidaan tunnetulla tavalla lähettimessä 1 infra- *:·1: punavalonsäteeseen IR ja ilmaistaan sitten vastaanottimes- sa 2. Näin saatu ilmaistu kaksivaihesignaali RD syötetään m dekoodauspiiriin 22. Tämä piiri on mieluimmin mikroproses-30 sori, ja se vastaanottaa kaksivaihesignaalin RD esimerkik- • · · si niinsanottuun "keskeytyspyyntö" -sisäänmenoon. Mikro- • · · prosessorin suorittaman dekoodausohjelman toiminta selite- v tään nyt viitaten kuviossa 5 esitettyyn vuokaavioon.

Dekoodausohjelman vaiheessa 50 tarkkaillaan odo-35 tusaikaa, kunnes keskeytyspyyntö -sisäänmenossa esiintyy • t « = « 1 i 9 102929 pulssi ilmaisten sanoman alkamisen. Seuraavaksi initiali-soidaan useat muuttujat vaiheessa 51. Vastaanotettujen kaksivaihebittien lukumäärää lasketaan muuttujassa i. Looginen muuttuja tr edustaa vertailuhetkeä ja ilmaisee, vas-5 taako kaksivaihesignaalin RD viimeksi vastaanotettu reuna vertailujakson T alkua (tr = 0) vai vertailujakson keskikohtaa (tr = T/2). Vertailujakso on yhtäsuuri kuin "tavallisen" kaksivaihebitin bittijakso T. Lisäksi looginen muuttuja MB ilmaisee loogisen arvon "1" avulla, että täl-10 laisen vertailujakson aikana ei ole vastaanotettu mitään reunaa, ja että siksi on ilmaistu merkkibitin bittiväli.

Vaiheessa 50 on ilmaistu aloitusbitin ensimmäinen bittiväli. Tätä aloitusbittiä pidetään merkkibittinä. Tä-t.en muuttuja MB saa loogisen arvon "1" seuraavassa vai-15 heessa 51. Myös tässä vaiheessa 51 laskuri i saa alkuarvon nolla, ja vertailuhetki tr saa arvon tr = 0. Vaiheessa 52 aikamuuttuja t saa sitten vertailuhetken arvon tr. Jälleen oletetaan, että tämän aikamuuttujan t aikalukemaa suurennetaan automaattisesti. Vaiheessa 53 tarkistetaan, esiin-20 tyykö kaksivaihesignaalissa RD reuna. Jos näin on asianlaita, tarkistetaan vaiheessa 54, miten pitkänä aikana sellainen reuna ei esiinny. Jos tämä on pitempi kuin ennalta määrätty aika, esimerkiksi 10T, sanoma katsotaan :: päättyneeksi.

25 Jos reuna on vastaanotettu, dekoodausohjelma mää- ’ί**i rittää ohjelman vaiheissa 55-59 kaksivaihesignaalin RD ti- ·:·*: lan sen ajanhetken t suhteen, jolloin reuna esiintyi, ja sen vertailuhetken tr suhteen, jolloin edellinen reuna a esiintyi. Lisäselitykseksi kuviot 6A-6E esittävät kaksi-30 vaihesignaalin viittä mahdollista tilaa sanoman vastaanot- • · · tamisen aikana. Nämä tilat vastaavat kirjaimia A-E kuvios- • · · sa 5.

> r .'; Kuvio 6A esittää sitä tilaa, jolloin reuna esiin- j tyy ajanhetkellä t » T samalla kun vertailuhetki tr = 0 on 35 annettu edelliselle reunalle. Symboli "likimäärin yhtäsuu- i » I < I I t I < 1 10 102929 ri kuin" ilmaisee, että reunan ei tarvitse esiintyä tarkasti määrättynä hetkenä, vaan että ennalta määrätyt poikkeamat voidaan sallia vaikuttamatta dekoodauspiirin toimintaan. Kuviossa 6Δ esitetty tila ilmaisee, että "taval-5 lista" kaksivaihebittiä ei ole vastaanotettu, koska vertailujakson T keskellä ei ole ollut reunaa. Siksi on vastaanotettu bittijakson 2T omaava merkkibitti. Dekoodausoh-jelma tarkistaa nyt vaiheessa 60 (katso kuvio 5), onko ensimmäinen bittiväli vastaanotettu. Silloin muuttujalla MD 10 oli looginen arvo "0", ja vaihe 68 suoritetaan. Tässä vaiheessa muuttuja MB asetetaan "l":ksi sen ilmaisemiseksi, että merkkibitin ensimmäinen bittiväli katsotaan vastaanotetuksi. Lisäksi vertailuhetkelle annetaan arvo tr = 0. Jos muuttujalla MB jo oli looginen arvo "1", merk-15 kibitin toinen bittiväli ilmeisestikin on vastaanotettu.

Vaiheessa 61 laskurin i lukemaa suurennetaan l:llä, ja dekoodattu bitti b(i), joka on "1" laskevalla reunalla ja "0" nousevalla reunalla, tallennetaan vastaanottorekiste-riin (23 kuviossa 1). Seuraavaksi muuttuja MB saa jälleen 20 loogisen arvon "0" vaiheessa 62, ja vertailuhetki tr = 0 annetaan sille ajanhetkelle, jolloin viimeisin reuna on esiintynyt. Vaiheessa 63 tarkistetaan seuraavaksi, salli-taanko merkkibitti annetussa kohdassa i sanomassa. Tätä ;t; varten laskuria i verrataan yhteen tai useampaan ennalta 25 määrättyyn arvoon. Vaiheet 61-63 suoritetaan nimenomaan, ····· kun aloitusbitti on vastaanotettu. Siksi kohta i = 1 muo- ....: dostaa osan ennalta määrätyistä arvoista, koska aloitus- bitti on merkkibitti sopimuksen mukaan. Tämän jälkeen de- • f ' koodausohjelma palaa vaiheeseen 52, jossa aikamuuttuja t . , 30 saa vertailuhetken arvon, tässä tapauksessa tr = 0, ja • · · odottaa sitten kaksivaihesignaalin RD seuraavaa reunaa.

• · · ’ Jos vaiheessa 63 on määritetty, että annetussa kohdassa i ei sallita merkkibittiä, dekoodausohjelma suorittaa virhe-rutiinin 69, jossa kaikki seUraavat reunat jätetään huomi-. 35 oonottamatta sanoman loppuun asti.

11 102929

Kuvio 6B esittää tilaa, jossa reuna esiintyy hetkellä t « T/2, samalla kun vertailuhetki tr = 0 on annettu edelliselle reunalle. Tässä tilassa bittijakson T omaava "tavallinen" kaksivaihebitti ilmeisestikin on vastaanotet-5 tu. Vaiheessa 64 (katso kuvio 5) dekoodausohjelma tarkistaa, onko muuttujan MB looginen arvo "0". Jos MB:n looginen arvo todella on "0", laskurin i lukemaa suurennetaan l:llä vaiheessa 65, ja dekoodattu bitti b(i) kirjoitetaan vastaanottorekisteriin. Vaiheessa 66 vertailuhetki tr saa 10 nyt arvon tr = T/2 sen ilmaisemiseksi, että juuri ilmaistu reuna on esiintynyt vertailujakson T keskellä. Jos MB:n looginen arvo ei ole "0", on ilmaistu pätemätön sanoma. Tässä tapauksessa dekoodausohjelma suorittaa virherutiinin 69.

15 Kuvio 6C esittää tilaa, jossa reuna esiintyy het kellä t « 3T/2 samalla kun vertailuhetki tr = T/2 on annettu edelliselle reunalle. Myös tässä tilassa on vastaanotettu bittijakson T omaava "tavallinen" kaksivaihebitti. Se eroaa kuviossa 6B esitetystä tilasta vain sikäli, että 20 kaksivaihesignaalin RD arvo nykyisen ja edellisen vertailujakson rajalla ei ole muuttunut. Siksi dekoodausohjelma suorittaa samat vaiheet 65 ja 66.

Kuvio 6D esittää tilaa, jossa reuna esiintyy het- ';· ; kellä t « T samalla kun edellinen reuna on esiintynyt het- '· '! 25 kellä tr = T/2. Tämä on reuna, joka esiintyy nykyisen ja edellisen vertailujakson rajalla. Tämä tila ei edellytä "** mitään jatkotoimintaa, ja vaiheessa 67 (katso kuvio 5) so- « * · V * vitettu arvo tr = 0 annetaan vain vertailuhetkelle.

Kuvio 6E esittää tilaa, jossa reuna esiintyy het-:Y: 30 kellä t k 2T samalla kun edellinen reuna on esiintynyt hetkellä tr = T/2. Nyt on yksikäsitteisesti selvää, että merkkibitin ensimmäinen bittiväli on vastaanotettu. Edellä ; selitetyssä vaiheessa 68 (katso kuvio 5) muuttuja MB tästä syystä saa loogisen arvon "1". Vertailuhetkelle annetaan

I I

: 35 arvo tr = 0.

I · 1 · I «

If· 12 102929

Sen jälkeen kun sanoma on päättynyt, vastaanotettu sanoma ilmaistaan vaiheessa 70. Tässä vaiheessa toiminta-tapabitteihin b(3)...b(5) koodattua sanoman pituutta verrataan todellisuudessa vastaanotettujen bittien lukumää-5 rään.

Kuviossa 5 esitetyssä dekoodausohjelmassa ne hetket, jolloin aikamuuttuja t selitetyssä dekoodausohjelmas-sa saa arvon t = 0 muodostavat ikäänkuin vertailusignaa-lin, joka virheettömän vastaanoton tapauksessa on saman-10 vaiheinen lähettimen kehittämien bittijaksojen kanssa. Tämä vertailusignaalin "alkaa" aloitusbitin laskevalla reunalla dekoodausohjelman vaiheissa 51 ja 52 ja tahdistuu seuraavaksi tulevien reunojen kanssa vaiheessa 52. Kuvio 4.D esittää sellaisen ilmaistun kaksivaihesignaalin RD ai-15 kadiagrammaa, joka on tuotettu siksi, että kuviossa 4B esitetty lähetetty kaksivaihesignaali oli epätäydellisesti vastaanotettu esimerkiksi siitä syystä, että liikkuva kohde oli katkaissut infrapunasäteen lyhyeksi ajaksi. Tästä seuraa sellainen tilanne, että dekoodauspiiri tulkitsee 20 kahden perättäisen "tavallisen" kaksivaihebitin tietyn yhdistelmän aloitusbitiksi. Kuvio 4E esittää vastaavaa ver-tailusignaalia merkkiviivojen avulla. Kuten käy ilmeiseksi verrattaessa kuviota 4E ja kuviota 4C, vertailusignaalin : vaihe on nyt siirtynyt alkuperäisiin bittijaksoihin näh- 25 den. Tämä vaihesiirto, jota on merkitty <|>:llä kuviossa 4, ·;··: johtuu "todellisen" merkkibitin puuttumisesta. Tästä syys- ·;« tä merkkibittiä kutsutaan myös "vastavaihebitiksi". Vaihe- siirrosta seuraa, että vastaanotetusta signaalista reunat puuttuvat niillä hetkillä, jolloin näiden reunojen tulisi .. 30 kaksivaiheisen koodauksen mukaan esiintyä. Esimerkiksi • I l reuna hetkellä t = tl puuttuu kuviossa 4D esitetystä kak- • · · *„ sivaihesignaalista. Dekoodausohjelma (vaihe 68 kuviossa 5) tulkitsee tämän lähinnä hetkellä t = t2 toisen merkkibitin ensimmäiseksi bittiväliksi. Seuraavalla reunalla hetkellä ,1 , 35 t = t3 dekoodausohjelma kuitenkin ilmaisee luvattoman ti- I I I • « · 13 102929 lan ja siksi pätemättömän sanoman (vaihe 64 kuviossa 5) .

Huomattakoon että ei ole välttämätöntä, että toi-mintatapabitit ilmaisevat sanoman pituuden absoluuttisessa mielessä. On esimerkiksi mahdollista, että toimintatapabi-5 tit ilmaisevat, missä paikassa sanomassa todellinen pituus sijaitsee.

Huomattakoon lopuksi että on järkevää pidentää aloitusbitin ensimmäistä bittiväliä jossakin määrin. Tämä antaa ilmaisimeen sisältyvälle automaattiselle vahvistuk-10 sensäätöpiirille enemmän aikaa vahvistuksen säätämiseen.

i « • · * • » • · « • « · I · · • * • · e • « • * • · · • · * • · · m

Claims (7)

14 102929

1. Lähettin käytettäväksi kauko-ohjausjär jestelmäs-5 sä, joka lähetin (1) käsittää: kehityselimen, joka kehittää bittijonosta koostuvan sanoman, jonka bittijonon ensimmäinen bitti on ennalta määrätyn arvon omaava aloitusbitti, - koodauspiirin (15), joka muuntaa sanoman kunkin 10 bitin kaksivaihebitiksi, jolla on ennalta määrätty bitti-jakso, joka käsittää ensimmäisen ja toisen bittivälin, ja jonka loogista arvoa edustaa pulssin esiintyminen ensimmäisessä tai toisessa bittivälissä, sekä elimen, joka lähettää näin saadun kaksivaihesig-15 naalin vastaanottimelle (2), tunnettu siitä, että kehityselin kehittää erilli set sanomat vaihtelevanpituisiksi jonoiksi, ja jossa koo-dauspiiri (15) kehittää kaksivaiheisen merkkibitin aloitus-bitiksi, joka eroaa muista biteistä bittijaksonsa suhteen, 20 merkkibitin toisen bittivälin ollessa vähintään yhtäsuuri kuin muiden kaksivaihebittien bittijakso.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetin (1), tunnettu siitä, että kehityselin lisää sanomaan i koodin, joka ilmaisee sanoman sisältämien bittien lukumää- 25 rän.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetin (1), tunnettu siitä, että koodauspiiri (15) kehittää · toisen kaksivaiheisen merkkibitin vähintään yhdelle ennalta • · · määrätylle muulle sanomassa olevalle bitille.

4. Vastaanotin (2) käytettäväksi kauko-ohjausjärjes- • a · *·*·* telmässä ja joka vastaanottaa koodatuista sanomista muodos- *·* ’ tettuja signaaleja jotka ovat järjestettyjä vaihtelevanpi- tuisiin jonoihin, joissa jokainen sanoman bitti on muunnet- tu kaksivaihebitiksi jolla on ennaltamäärätty bittijakso, .·, 35 joka käsittää ensimmäisen ja toisen bittivälin, ja jonka „ 102929 15 loogista arvoa edustaa pulssin esiintyminen ensimmäisessä tai toisessa bittivälissä, jossa aloitusbitti on kaksivaiheinen merkkibitti joka eroaa muista biteistä bitti jaksonsa suhteen, merkkibitin toisen bittivälin ollessa vähintään 5 yhtäsuuri kuin muiden kaksivaihebittien bittijakso, ja joka vastaanotin (2) käsittää: elimen (21), joka vastaanottaa lähetetyn kaksi-vaihesignaalin, - dekoodauspiirin (22) , joka dekoodaa aloitusbitin, 10 aloittaa sen vasteena jaksollisen vertailusignaalin, jonka jakso vastaa ennalta määrättyä bittijaksoa, ja joka ottaa talteen alkuperäisen sanoman vaihtelevanpituisesta jonosta, tunnettu siitä, että dekoodauspiiri (22) dekoodaa kaksivaiheisen merkkibitin ja jättää sanoman huomioonotta-15 matta, jos kaksivaihebittiä ei ole vastaanotettu vertailusignaalin jakson aikana merkkibitin esiintymisen jälkeen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen vastaanotin (2), jonka lähetettyyn kaksivaihesignaaliseen sanomaan on liitetty koodi, joka ilmaisee bittien lukumäärän sanomassa, 20 tunnetttu siitä, että dekoodauspiiri (22) dekoodaa koodin ja jättää sanoman huomioimatta, jos sanoman bittien lukumäärä ei vastaa tätä koodia.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen vastaanotin (2), jonka lähetettyyn kaksivaihesingnaaliseen sanomaan liittyy ' 25 toinen merkkibitti ainakin yhdelle ennalta määrätylle sano- ·:··: man bitille, tunnetttu siitä, että dekoodauspiiri ·:«·· (22) dekoodaa toisen merkkibitin ja jättää sanoman huomioi- .·;·« matta, jos toista merkkibittiä ei ole vastaanotettu. • · t

7. Kauko-ohjausjärjestelmä, joka käsittää lähettimen . .p 30 (1) ja vastaanottimen (2) ja jossa lähetin käsittää: I I I - kehityselimen, joka kehittää bittijonosta koostu- » t i * van sanoman, jonka ensimmäinen bitti on ennalta määrätyn arvon omaava aloitusbitti, koodauspiirin (15), joka muuntaa sanoman kunkin 35 bitin kaksivaihebitiksi, jolla on ennalta määrätty bitti- ' I 16 102929 jakso, joka käsittää ensimmäisen ja toisen bittivälin, ja jonka loogista arvoa edustaa pulssin esiintyminen ensimmäisessä tai toisessa bittivälissä, ja elimen, joka lähettää näin saadun kaksivaihesig-5 nalin vastaanottimelle (2), ja jossa vastaanotin käsittää: - elimen (21), joka vastaanottaa lähetetyn kaksi-vaihesignaalin, - dekoodauspiirin (22), joka dekoodaa aloitusbitin, 10 aloittaa sen vasteena jaksollisen signaalin, jonka jakso vastaa ennalta määrättyä bittijaksoa, ja joka ottaa sanoman talteen, tunnettu siitä, että kehityselin kehittää erilliset sanomat vaihtelevanpituisiksi jonoiksi, koodauspiiri 15 (15) kehittää kaksivaiheisen merkkibitin aloitusbitiksi joka eroa muista biteistä bitti jaksonsa suhteen merkkibitin toisen bittivälin ollessa vähintään yhtäsuuri kuin muiden kaksivaihebittien bittijakso, ja dekoodauspiiri (22) dekoodaa kaksivaiheisen merkkibitin ja jättää sanoman huomi-20 oonottamatta, jos kaksivaihebittiä ei ole vastaanotettu vertailusignaalin jakson aikana merkkibitin esiintymisen jälkeen, ottaen alkuperäisen sanoman talteen mainitusta vaihtelevanpituisesta jonosta. • a • « c • · · • · · a a a aa· • · ( • · • a « • · · a 17 102929