FI100951B - Venttiililaitteisto painevalumuottien ilmanpoistoon - Google Patents

Description

1 100951

Venttiililaitteisto painevalumuottien ilmanpoistoon

Keksintö koskee venttiililaitteistoa painevalumuottien ilmanpoistoon, jossa on ilmanpoistokanava, ilmanpoistokanavaan 5 asennettu ilmanpoistoventtiili ja ohjauslaite ilmanpoisto-venttiilin sulkemiseksi, jolloin ohjauslaitteessa on voiman vastaanotin, jota kuormittaa muottiontelosta ilmanpoistokanavaan tunkeutuva valumateriaali ja joka on mekaanisessa vaikutusyhteydessä ilmanpoistoventtiilin liikkuvan sulkuosan ίο kanssa.

Tämänkaltaiset venttiililaitteistot on normaalisti asennettu toiseen kahdesta toisissaan kiinniolevista painevalumuotin muottiosista kyseisen iskupinnan ulkoreunaan ja niillä on 15 iskupinnan kanssa sama-akselinen etupinta, joka suljetussa valumuotissa asettuu tiivisti toisen muottiosan iskupinnan kanssa. Venttiililaitteiston ilmanpoistokanava on sen etupintaan nähden avoin ja muodostaa jatkon kyseiseen muotinosaan sovitettuun, muottiontelosta ohjautuvan ja iskupintaan nähden 20 samoin avoimelle painevalumuotin ilmanpoistokanavalie. Tämä venttiililaitteiston ilmanpoistokanavan ulos johtava pää voi joko jäädä avoimeksi tai olla yhdistetty tyhjöpumppuun, joka imee muottiontelon sisältämän ja painevalumuottiin sisään virtaavan valumateriaalin syrjäyttämän ilman.

25

Ilmanpoistoventtiilin, joka sulkeutuu ilmanpoistovaiheen jälkeen, täytyy estää se, ettei nestemäistä valumateriaalia pääse ulos tai tyhjöpumppuun. Ilmanpoistoventtiilin sulkuvaihe laukaistaan venttiililaitteiston ilmanpoistokanavaan tunkeu-30 tuvan valumateriaalin avulla. Tätä tarkoitusta varten hyväksi todetun käytännön mukaan muutetaan venttiililaitteistoon muodostunut tunkeutuvan valumateriaalin virtauspaine mekaanisesti ilmanpoistoventtiilin sulkemiseksi vaikuttavaksi voimaksi. Huomioiden tässä se, että valumateriaali törmäytetään suurel-35 la paineella painevalumuottiin ja muottiontelon täyttämisen jälkeen se virtaa vastaavan suurella nopeudella ilmanpoistokanavaan ja ilmanpoistoventtiiliä vasten, täytyy tämä voiman-muutos seurata minimaalisella ajanviiveellä, jotta saavutetaan se, että sulkuvaihe on loppunut, ennen kuin valumateri- 2 100951 aali on tunkeutunut ilxnanpoistoventtiilille saakka. Ennen kaikkea tulee välttää sitä, ettei valumateriaali voi tunkeutua ilmanpoistoventtiilin päästöalueelle, koska muutoin sen toimintakunto kärsii.

5 Tähänastiset kokemukset tämänkaltaisilla venttiilikoneistoil-la ovat osoittaneet, että sopivalla aineiden muodostamisella voiman muuttamiseksi onnistutaan saavuttamaan erittäin lyhyitä aikaviiveitä (vähemmän kuin 1 ms), niin että venttiilinsu-io lun vaadittava nopeus ja ilmanpoistoventtiilin häiriötön toiminta saavutetaan.

CH-PS 633 208 :sta on esimerkiksi tunnettu alussa mainitun kaltainen venttiililaitteisto, joka asetetaan toimintaan is edellä mainitulla tavalla ja joka täyttää annetut edellytykset. Tämä venttiililaitteisto sisältää mäntäventtiilin, jonka pitkittäisakseli kulkee kohtisuoraan venttiililaitteiston etupuoleen nähden ja jossa on yksi venttiilikanavaan liitetty venttiilisylinteri ja tässä liikkuva venttiilimäntä. Venttii-20 limäntä on varustettu männän päällä, joka ulottuu avatussa ilmanpoistoventtiilissä venttiililaitteiston etupuolella il-manpoistokanavaan ja joka uppoaa venttiilisylinteriin ilmanpoistoventtiilin sulkemiseksi.

25 Ohjauslaitteessa on voiman vastaanottimena sylinterilaite työsylinterin kera, joka on liitetty virtaussuunnassa ennen mäntäventtiiliä olevaan ilmanpoistokanavan kohtaan, ja yhden virtaavasta valumateriaalista kuormittuvan työmännän kera. Ohjauslaitteen työsylinteri ja mäntäventtiilin venttiilisy-30 linteri on asennettu akselien suhteen yhdensuuntaisesti toi siinsa nähden ja työmäntä on yhdistetty venttiilimännän kanssa sillä tavoin, että valumateriaalin kuormittama ja liikkeeseen asetettu työmäntä vaikuttaa sulkusuunnassa venttiilimännän liikkeeseen.

35 CH-PS 633 208 :n mukaisessa venttiililaitteistossa ohjauslaitteen työmäntä on yhdistetty ilmanpoistoventtiilien venttiilimännän kanssa joko välittömästi tai tarttuimen avulla muodon mukaisesti, jolloin tämä tartuin liikkuu yhdensuun- 3 100951 taisakselisella radalla tämän männän kanssa. Toisen vaihtoehdon mukaan työmäntä on järjestetty vaikuttamaan tarttuimeen ainoastaan voimaperäisesti. Joka tapauksessa on kuitenkin se matka, jonka työmäntä toimiessaan kulkee, yhtä suuri kuin 5 venttiilimännän sulkumatka, joka voi kattaa esimerkiksi 5 -10 mm. Tämä seikka on eri perusteista johtuen osoittautunut haitalliseksi.

Eteenpäin tunkeutuvan valumateriaalin voiman alaisena saavutit? taa liikkeeseen asetettu massa (työmäntä, tartuin, venttiili-mäntä) kuljetun työliikkeen lopussa suhteellisen korkean kineettisen energian, joka täytyy liikutettua massaa jarruttamalla taas poistaa. Liikutetun massan kova päätepysäytys voisi olosuhteiden mukaan johtaa venttiilikoneiston tuhoutu-15 miseen. Siksi sopivat aineet ovat tarpeen iskunvaimennukseen, jotka kuitenkin ovat melko kuluttavia, etenkin silloin, kun käytettävissä on vain lyhyt jarrutusmatka tai vaihtoehtoisesti lyhyt jarrutusmatka. Tässä yhteydessä on huomioitava, että ilmanpoistoventtiilin uppomännällä on määritelty uppoamissy-20 vyys. Mikäli tämä uppoamissyvyys pitenee vain tilapäisestikin jarrutusvaiheen takia, niin sylinteritilaan sisään tunkeutuva valumateriaali voi vaarantaa ilmanpoistoventtiilin toimintavarmuuden .

25 Toisaalta työmännän toimiesssa osa työsylinterin sylinteri- pinnasta tulee paljaaksi ja siten valumateriaalin pääsylle alttiiksi. Tämä osa sylinteripintaa saavuttaa aksiaalisen pituuden, joka on yhtä suuri kuin työmännän työliike. Tämän seurauksena muodostaa sylinteriporaukseen sisään -tunkeutuva 30 valumateriaali jäähtymisensä jälkeen tapin, joka voi kiinnittyä sylinteripintaan ja jota on mahdollista ottaa irti sylin-teriporauksesta pituutensa vuoksi vain suurella voimankäytöllä. Tämän takia syntyy vaikeuksia painevalumuottia avattaessa ja tätä tappia poistettaessa voi sylinteripinta vahingoittua; 35 ainakin on odotettavissa sen samaisen ennenaikainen kulumi nen, jota edistää vielä valumateriaalin mahdollinen aggressi-viteetti.

4 100951

Keksinnön taustalla on siksi tehtävä parantaa alussa mainitun kaltaista venttiililaitteistoa toimenpiteillä, jotka vähentävät välttämällä mainittuja haittoja voiman vastaanottimen vastaanottamaa kineettistä energiaa määrään, joka riittää s ilmanpoistoventtiilin sulkemiseen, ohjauslaitteen edullisem man toimintatavan siten mahdollisestamiseksi.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti patenttivaatimuksessa 1 esitetyillä toimenpiteillä.

10

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa voiman vastaanottimen kineettinen energia voidaan pitää siedettävissä rajoissa sen lyhennetyn työtyönnön avulla ja ottaa vastaan vaarattomasti ilman erityisiä iskunvaimennustoimenpiteitä kiinteään pysäyt-15 timeen. Ilmanpoistoventtiilin voimaimpulssin avulla liikkee seen asetettu sulkuosa liikkuu vapaassa liikkeessä sulkusuun-nassa edelleen. Tämän vapaan käynnin avulla, so. voimaimpulssia seuranneen voimapiirin sulun kumoamisen avulla lyhytis-kuisen iskuelimen ja tämän liikkeeseen asettaman massan vä-20 Iillä saavutetaan sitäpaitsi se, että tämän lepomassan työ-liikkeen suurin osa on käytettävissä jarrutusmatkana sen kineettisen energian muuttamiseksi. Tähän tarvittavat jarrut-timet voivat olla vastaavasti yksinkertaisempia ja vähemmän kuluttavia kuin iskunvaimennin koko, vasta ilmanpoistovent-25 tiilin sulkumatkan määräämän työliikkeen lopussa jarruttavaa massaa varten. Ilmanpoistoventtiilin sulkuaika ei pitene sul-kuosan vapaan käynnin takia ja se on suuruusluokassa 1 ms.

Sitä tapausta varten, että valumateriaalin kuormittama esite-30 tyn keksinnön suoritusmuotoesimerkin mukainen iskuelin on muodostettu vapaamännäksi, joka on liikuteltavissa ilmanpois-tokanavaan avautuvassa työsylinterissä, mahdollistaa se edelleen vapaamännän lyhyen työtyönnön takia työsylinterin sylinteripinnan tunkeutuvan valumateriaalin saavuttaman osan 35 pitämisen niin lyhyenä, että voidaan välttää tappien muodos tus jäähtyvässä valumateriaalissa ja siten pitkälti siitä syntyvät haitat.

s 100951

Toisaalta syntyy rajoitetun työtyönnön perusteella myös mahdollisuus muodostaa voiman vastaanotin membraaniksi, joka sulkee ilmanpoistokanavan suuaukon. Tällöin poistuvat valuma-teriaalin kuormittamiin mäntiin liittyvät haitat täysin. AT-5 PS 325 226 :sta on tosin tunnettua, että ilmanpoistoventtii-lin sulkuliikkeen laukaisemiseksi on järjestetty valumateri-aalin kuormittama membraani, joka toimii esimerkiksi jako-venttiilin avaajana, sähköisen yhteyden sulkijana tai vi-pusysteemin käyttäjänä. Kaikissa näissä suoritusmuodoissa io membräänin työtyöntö vastaa kuitenkin membraanin vaikutukses sa olevien elinten työliikettä. Kyse ei ole joka tapauksessa ilmanpoistoventtiilin liikkuvasta sulkuosasta.

Kuten mainittu, on toiminnallisten perusteiden takia tarpeen, 15 että ohjauslaitteen voiman vastaanotin ja ilmanpoistoventtii- li asennetaan venttiililaitteiston ilmanpoistokanavaan paikallisesti erotettuihin paikkoihin. Tästä syystä ei voiman vastaanottimen välitön mekaaninen vaikutus ilmanpoistoventtiilin liikkuvaan sulkuosaan ole tavallisesti mahdollista. 20 Ennemminkin on yleensä ottaen tarkoituksenmukaista, että ohjauslaite varustetaan voimansiirtoelimellä iskuimpulssin siirtämiseksi voiman vastaanottimelta ilmanpoistoventtiilin liikkuvaan sulkuosaan, joka (voimansiirtoelin) yhdistää näiden osien konstruktiivisten perusteiden mukaisen käytettävis-25 sä olevan molemminpuolisen etäisyyden.

siinä tapauksessa, että voiman vastaanottimena on vapaamäntä, voisi voimansiirtoelin muodostua esimerkiksi vapaamäntään sovitetusta lisäkkeestä, jossa on radiaalinen laajenema ja 30 joka toimii yhdessä ilmanpoistoventtiilin liikkuvan sulkuosan kanssa. Sellainen ratkaisu on tosin hyvin yksinkertainen, mutta siinä on se haitta, että aksiaalisesti ohjattu vapaa-mäntä kuormittuu yksipuolisesti sulkuosan liikkuvan massan takia. Tällöin vapaamännissä esiintyvien poikittaisvoimien 35 takia voi syntyä liiallisen korkeita kitkahäviöitä, jotka aiheuttavat männänohjäimien lisääntynyttä kulutusta ja jolla voi olla seurauksena olosuhteiden mukaan ohjauslaitteen ennenaikainen käytöstä poistuminen.

• 100951

Edulliseksi on osoittautunut ratkaisu, jossa voimansiirtoelin on yhdistetty voimaperäisesti voiman vastaanottimen kanssa ja muodon mukaisesti ilmanpoistoventtiilin liikkuvan sulkuosan kanssa.

5

Tunnettun venttiililaitteiston painevalumuottien ilmanpois-toon konstruktiiviseen konseptiin nojautuen on ilmanpoisto-venttiili muodostettu ensi sijassa mäntäventtiiliksi uppomän-nän kera ja iskuelin on asennettu, kuten tunnettu voiman 10 vastaanotin, akselinsuuntaisesti mäntäventtiiliin suhteen.

Tässä tapauksessa voi voimansiirtoelimessä olla aksiaalisesti liikkuva ja ko-aksiaalisesti iskuelimeen asennettu tartuinle-vy, joka on ulkokehästään yhdistetty muodon mukaisesti ilmanpoistoventtiilin uppomännän kanssa ja joka on ohjauslaitteen 15 lepotilassa jousivoiman alaisena iskuelimen iskupintaa vas ten.

Jotta suljetun ilmanpoistoventtiilin tapauksessa tämän sul-kuosa saataisiin pidetyksi sulkuasemassa, riittäisi paineva-20 lumuotista työnnetyn ilman tai vaihtoehtoisesti jälkeen vir- taavan valumateriaalin paine sinänsä. Tietyissä olosuhteissa täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että sulkuosa kimmahtaa takaisin saavuttaessaan loppuaseman, niin että ilmanpoistovent-tiili avautuu uudelleen vielä vähän ennen valumateriaalin 25 tuloa. Tämän mahdollisuuden poissulkemiseksi voi olla järjes tetty ratkaisu, jossa ohjauslaitteessa voi olla sulkuelin, joka on vaikutusyhteydessä ilmanpoistoventtiilin liikkuvan sulkuosan kanssa, ja tämän se pitää iskuelimen voimaimpulssin kautta saavutetussa sulkuasemassa.

30

Sulkuelimenä toimii esimerkiksi työsylinteri, jossa on pneumaattisesti tai hydraulisesti toimiva työmäntä, jolloin työ-mäntä liikkuvan sulkuosan kanssa, siis esimerkiksi ilmanpoistoventtiilin uppomännän kanssa, on yhdistetty muodon 35 mukaisesti kiinteän yhdysnivelen avulla. Tällöin sulkuelimen työsylinteri on ensi sijassa asennettu akselinsuuntaisesti suhteessa ohjauslaitteen iskuelimeen. Tässä tapauksessa tartuinlevy voi muodostaa kiinteän yhdysnivelen ja se on 7 100951 muodon mukaisesti yhdistetty sekä ilmanpoistoventtiilin liikkuvan sulkuosan että sulkuelimen työmännän kanssa.

Erityisen edulliseksi osoittautuu tässä yhteydessä venttiili-5 laitteiston suoritusmuoto, joka on tunnettu siitä, että il manpoistoventtiilin liikkuva sulkuosa ja sulkuelimen työmäntä on yhdistetty tartuinlevyyn sen diametraalisista paikoista. Tartuinlevyyn yhdistettyjen ja sen johdosta liikkuvien massojen symmetrinen asennus saa aikaan tietyn massojen tasapaino-io tuksen, jonka avulla poikittaisvoimat liikutettujen osien pitkittäisohjäimissä vältetään suuressa määrin. Iskuelimessä eivät mitkään poikittaisvoimat tule vaikuttamaan, koska tämä on yhdistetty voimansiirtoelimen kanssa ainoastaan voimapiirin sululla, siis ei muodon mukaisesti.

15

Suhteessa sulkuorgaanin ohjaukseen parempana pidetty suoritusmuoto perustuu siihen, että sulkuelimen työmännän pneumaattinen tai hydraulinen syöstö seuraa ilmanpoistoventtiilin liikkuvan sulkuosan käyttämän ohjausventtiilin kautta. Tällä 20 tavalla saavutetaan se, että sulkuelimen työmäntä tuottaa jo ilmanpoistoventtiilin sulkuosan sulkuliikkeen aikana voiman, joka vahvistaa sulkuvoimaa ja joka on riippumaton kulloisestakin iskuelimen iskuvoimasta. Tämän lisävoiman vaikutuksen alaisena päätyy vapaassa käynnissä liikkuva sulkuosa myös 25 silloin sulkuasemaansa, kun sulkuosalle iskuelimen kautta jaettu voimaimpulssi tiettyjen olosuhteiden alaisena ei tähän riitä. Tällä tavoin venttiililaitteisto on vähemmän riippuvainen paineolosuhteista painevalumuotissa.

30 Voiman vastaanottimen iskunkorkeus on ensi sijassa alle 1 mm.

Tietyissä olosuhteissa voidaan jopa valita iskunkorkeus kokoluokassa 0,1 mm, sikäli kuin venttiililaitteistoon tunkeutuvan valumateriaalin kineettinen energia on riittävän suuri. Tämä voi täydellisesti olla tilanne suurissa painevalumuo-35 teissä ja suurella valupaineella.

Mukana olevassa piirroksessa on esitetty keksinnön mukaisen venttiililaitteiston suoritusmuotoesimerkkejä ja ne kuvaavat: 8 100951

Kuvio 1 pitkittäisleikkaus ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen venttiililaitteiston läpi, sijoitettu toiseen kaksiosaisen, tässä avatun painevalumuotin muotinpuolikkaaseen; 5 Kuvio 2 kuvion 1 mukaisen venttiililaitteiston kammiolohkon ensimmäisen osan etukuva;

Kuvio 3 kuvion 2 mukaisen kammiolohko-osan vaakaprojektio; io Kuvio 4 etukuva kammiolohkon toisesta, venttiililaitteiston etusivun muodostamasta osasta;

Kuvio 5 kuvion 1 mukaisen venttiililaitteiston pitkittäisleikkaus, painevalumuotti suljettu, ilmanpoistoventtiili 15 avattu;

Kuvio 6 kuvion 5 mukaisen venttiililaitteiston pitkittäisleikkaus, ilmanpoistoventtiili suljettu; 20 Kuvio 7 pitkittäisleikkaus toisen suoritusmuodon mukaisen venttiililaitteiston läpi;

Kuvio 8 yksityiskohta kuvion 7 mukaisesta suoritusmuodosta; ja 25

Kuvio 9 yksityiskohta kuvion 7 mukaisesta suoritusmuodosta, muutettu keksinnönmukaisen venttiililaitteiston kolmannen suoritusmuodon mukaisesti.

30 Venttiililaitteisto 1 on sijoitettu kuvioiden 1-6 mukaan suuntaissärmiön muotoiseen kaksiosaiseen kammiolohkoon 2, 3, joka on jaettu erotustasoa 4 pitkin taaimmaiseen kammiolohko-osaan 2 ja etummaiseen, tasaisen etupinnan 5 muodostavaan kammiolohko-osaan 3. Kammiolohko 2, 3 on asennettu tunnetulla 35 tavalla painevalumuotin kahden yhteentörmäävän, piirroksessa vain osittain kuvattujen muotinosien 6, 7 muotinosaan 6, ja tällöin kyseessä olevan iskupinnan 8 ulkoreunaan. Kammiolohkon 2, 3 etupinta 5 sijaitsee muotinosan 6 iskupinnan 8 kanssa sama-akselisesti, niin että suljetussa valumuotissa etu- 9 100951 pinta 5, kuten iskupinta 8, sijaitsee tiivisti toisen muotin-osan 7 iskupinnan suhteen.

Kammiolohkon 2, 3 kiinnitys muotinosaan 6 ja kammiolohko- 5 osien 2 ja 3 keskinäinen kiinnitys tapahtuu pulttien avulla, joita ei ole kuvattu piirroksessa.

Kammio lohko-osa 2 on varustettu tunnetulla tavalla viitenumerolla 10 yleisesti merkityllä ilmanpoistokanavalla, joka on 10 avoin etupintaan 5 päin. Tämä, yhdessä kuviossa 4 yksityiskohtaisesti kuvatun venttiililaitteiston l ilmanpoisto-kanavan 10 kanssa, muodostaa jatkeen kyseessä olevaan muotinosaan 6 sovitetulle, muotin ontelotilasta johtavalle ja samoin iskupintaan 8 päin avoimelle painevalumuotin ilman-15 poistokanavalle 11.

Venttiililaitteiston 1 ilmanpoistoventtiili 12 on uppomäntä-venttiili esimerkiksi CH-PS 633 208 :sta tunnetun tavan mukaisesti, jonka pitkittäisakseli kulkee kohtisuoraan kammio-20 lohkon 2, 3 etupinnan 5 suhteen, ja jossa on ilmanpoistokana-vaan 10 liitetty venttiilisylinteri 13 ja tässä liikkuvan venttiilimäntä 14. Venttiilimäntä on varustettu männän päällä 15, joka ylettyy avatun ilmanpoistoventtiilin 12 tapauksessa (kuviot 1, 5) venttiililaitteiston 1 etupuolella ilmanpoisto-25 kanavaan 10 ja joka uppoaa venttiilisylinteriin 13 ilmanpoistoventtiilin sulkemiseksi (kuvio 6). Kammiolohko-osan 3 yläpuolella sijaitsee ilmanpoistoventtiilin 12 poistokanava 16, johon on liitettävissä tyhjöpumpun (ei kuvattu) imujohto. Venttiilisylinterin 13 venttiilimännän 14 taaemman sylinteri-30 sen lisäkkeen 17 takana sijaitseva tila 18 on yhdistetty kam miolohko-osan 2 sisäpuolella ulos johtavaan kanavaan 19, johon on liitettävissä esimerkiksi sensori venttiilin toiminnan valvomiseksi.

35 Ilmanpoistoventtiilin 12 sulkemiseksi on järjestetty useam piosainen ohjauslaite. Tämän ohjauslaitteen pääosa on muot-tiontelotilasta ilmanpoistokanavaan 10 tunkeutuvan valumate-riaalin kuormitettavissa oleva voiman vastaanotin, joka on ilmanpoistoventtiilin 12 venttiilimännän 14 kanssa mekaani- ίο 100951 sessa vaikutusyhteydessä. Voiman vastaanotin on keksinnön mukaisesti lyhytiskuinen iskuelin, joka kyseessä olevassa esimerkissä on muodostettu vapaamännäksi 20, joka on liikutettavissa ilmanpoistokanavaan 10 johtavassa työsylinterissä 5 21. Tällöin työsylinterin 21 pitkittäisakseli kulkee saman suuntaisesti ilmanpoistoventtiilin 12 vastaavan suhteen. Vapaamännän 20 taaempi sylinterinen pidennys 22 ylettyy kammiolohko-osan 2 takaseinän 23 lähelle. Tämä takaseinä 23, johon saakka eteen päin tunkeutuvan valumateriaalin liikkee-io seen asettama vapaamäntä 20 pidennyksensä 22 kanssa tekee iskun, rajoittaa vapaamännän 20 työtyönnön mittaan, joka kattaa vain murto-osan (esim. kymmenesosan) venttiilimännän 14 taakseen jättämästä sulkumatkasta.

15 Iskuimpulssin välittämiseksi vapaamännältä 20 ilmanpoistoventtiilin 12 venttiilimännälle 14 on järjestetty voimansiir-toelin tartuinlevyn 24 muodossa, joka on asennettu sama-akselisesti vapaamännän 20 suhteen ja joka on laakeroitu sen pidennykseen aksiaalisesti liikutettavasta tulkalla 25. 20 Tartuinlevyn 24 aksiaaliliike on rajoitettu toisaalta erotus- tasoon 4 kammiolohko-osan 3 avulla ja toisaalta sylinterisen koverruksen 27 olakkeen 26 avulla (kuvio 2) kammiolohko-osassa 2. Vapaamäntä 20 on varustettu laipalla 28, joka kiinnittyy tartuinlevyn 24 keskellä vapaamännän 20 työtyönnön 25 aikana tähän voimaperäisesti. Tartuinlevy 24 kiinnittyy kehänsä reunan kohdalla 29 uraan venttiilimännän 14 lisäkkeessä 17 sovitetusti ja on tällä tavalla venttiilimännän 14 kanssa yhdistetty muodon mukaisesti.

30 Venttiililaitteiston 1 palauttamista varten kuviossa 1 esitettyyn lähtötilanteeseen valuvaiheen loppumisen jälkeen palvelee jousilaite 30, jossa on lautasjousista muodostettu jou-sipaketti 31 ja joka on asennettu levossa olevan painelevyn 32 ja aksiaalisesti liikkuvan painelevyn 33 väliin kammioloh- 35 ko-osan 2 porauksen 34 sisäpuolelle. Liikkuvassa painelevyssä 33 sijaitsee holkkilisäke 35, joka ympäröi tartuinlevyn 24 tulkkaa 25 irtonaisesti ja joka sulkee jousipaketin 31 sisä-puolisesti. Jousipaketin 31 jännittämiseksi on käytettävissä kaksi vartta 36 ja 37, jotka kulkevat kammiolohko-osan 3 ja n 100951 tartuinlevyn 24 läpi aksiaalisesti vapaasti liikkuvasti ja jotka koskettavat jousilaitteen 30 liikkuvaan painelevyyn 33. Varret 36, 37 ylettyvät etupinnan 5 yli kammiolohko-osasta 3 eteenpäin ja niitä painetaan takaisin muotinosan 7 iskupinnan 5 9 toimesta painevalumuotin molempia muotinosia yhteenohjättä essä, mikä johtaa jousilaitteen 30 jännittymiseen (kuvio 5).

Kuviossa 1, kuten kuvioissa 5 ja 6, ovat mainitut varret 36, 37 kuvattu venttiililaitteiston 1 toimintatavan paremmin ίο ymmärtämiseksi yhteisellä pystytasolla sijaitseviksi. Tosiasiassa ne ovat kuitenkin ilmanpoistokanavan 10 muoto huomioon ottaen asennettu yhteisellä vaakatasolla sijaitseviksi (kuvio 4).

15 Ohjauslaite käsittää edelleen sulkulaitteen 38, joka on vaikutusyhteydessä ilmanpoistoventtiilin 12 venttiilimännän kanssa, ja jonka se pitää vapaamännän 20 voimaimpulssin avulla saavutetussa sulkuasemassa. Kuten alussa mainittiin, ei sulkuelin 38 ole välttämätön jokaisessa käyttötapauksessa; 20 sen olemassaolo on kuitenkin hyödyksi venttiililaitteiston laajempaa käyttöaluetta varten.

Kyseessä olevassa esimerkissä on sulkuelin 38 ilmanpoistoventtiilin 12 kanssa saroa-akselisesti asetettu työsylinteri 25 39, jossa on pneumaattisesti tai hydraulisesti toimiva työ- mäntä 40. Työmäntä 40 on yhdistetty tartuinlevyn 24 kanssa samalla tavalla muodon mukaisesti kuin venttiilimäntä 14, ja kohtaa 29 vastapäätä sijaitsevalle levynreunan kohdalle 41. Tällä tavalla ovat siis sulkuelimen 38 työmäntä 40 ja ilman-30 poistokanavan 12 venttiilimäntä yhdistetty toisiinsa muodon mukaisesti kiinteän yhdysnivelen muodostavan tartuinlevyn 24 avulla.

Sulkuelimen 38 työmäntä 40 on palautusjousen 42 vaikutuksen 35 alaisena, joka painaa jännitetyn jousilaitteen 30 tapauksessa tartuinlevyä 24 vapaamännän 20 laippaa 28 vasten ja joka samalla pitää ilmanpoistoventtiilin 12 venttiilimäntää 14 avoimessa asemassa. Työmännän 40 pneumaattinen ja hydraulinen kuormitus tapahtuu periaatteesa ilmanpoistoventtiilin 12 » 100951 venttiilimännän 14 käyttämän ohjausventtiilin kautta. Ilman-poistoventtiilin 12 venttiilimännän 14 ja sulkuelimen 38 työ-männän 40 välisen kiinteän yhteyden pohjalta on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi pitää lautasventtiiliä ohjausventtii-5 linä, jolloin sulkuelimen 38 työmäntä 40 muodostaa venttiili- lautasen. Tässä mielessä sulkuelimen 38 työsylinterissä 39 on päätysivustaan sylinteritilaan ulottuva syöttösuutin 43, jolloin työmäntä 40 palautusjousen 42 vaikutuksen alaisena suut-timen aukkoon 44 päin kääntyneestä päätysivustaan sulkee tä-lo män. Pneumaattisen tai hydraulisen painemateriaalin syöttö tapahtuu kuvioiden 1, 2 ja 3 mukaisesti syöttöaukon 45 (kuviot 2, 3) ja kammiolohko-osan 2 sisäpuolella kulkevien kanavien 46, 47 ja 48 kautta kuten myös kammiolohko-osan 3 sisäpuolella kulkevien kanavien 49, 50 ja 51 kautta syöttösuuttimeen 15 43.

Painemateriaalin paine sulkuelimen 38 toimimiseksi, syöttö-suuttimen 43 päästöaukon poikkileikkauksen suhde työmännän 40 poikkileikkaukseen ja työmäntään 40 vaikuttavan palautusjou-20 sen 42 ominaisuudet on valittu niin, että suljetun ohjaus-venttiilin 40, 43 tapauksessa syöttösuuttimessa 43 vallitseva, osaan männän poikkileikkausta vaikuttava painemateriaalin paine ei riitä avaamaan ohjausventtiiliä 40, 43, mutta että työmännän 40 ohjausventtiilin mekaanisen avautumisen sen koko 25 päätypintaan kohdistetun paineen ansiosta jälkeen se pystyy sulkemaan ilmanpoistoventtiilin 12 ja pitämään sen sulku-asemassaan.

Venttiililaitteiston 1 ilmanpoistokanava 10 muodostuu lukui-30 sista haarakanavista 52 - 59 ja kammioista 60 - 62, jotka yleisjärjestelyssään toimivat tunnetusti roiskeiden, jotka ehtivät kompaktin valumateriaalivirran edelle, kokoamiseksi, virtauspaineen nostamiseksi vapaamännän 20 kohdalla ja juoksevan valumateriaalin virran hidastamiseksi ilmanpoistovent-35 tiilille 12. Yhdestä ilmanpoistokanavan 10 sisäänmenon koh dalle sijoitetusta kokoomakammiosta 60 johtavat molemmat haarakanavat 52 ja 53 iskuelimen yhteen työsylinteriin 21 eteen laakeroituun laajennukseen 63. Tästä laajennuksesta 63 johtavat molemmat seuraavat haarakanavat 54 ja 55 kumpikin « 100951 yhteen hidastuskammioon 61 tai vaihtoehtoisesti 62, joista seuraavat haarakanavat 56, 58 tai vaihtoehtoisesti 57, 59 johtavat ilmanpoistoventtiilin 12 venttiilisylinterin 13 eteen laakeroituun laajennukseen 64.

5

Kuvio 5 näyttää venttiililaitteiston 1 valmiustilassa. Paine-valumuotti on suljettu, s.o. muotinosa 7 iskupintansa 9 kera sijaitsee tiiviisti kiinni muotinosan 6 iskupinnassa 8 tai vaihtoehtoisesti venttiililaitteiston 1 etupinnassa 5. Paine-10 valumuotin sulkemisen kautta jousilaite 30 jännitettäisiin varsien 36, 37 avulla. Ilmanpoistoventtiili 12 on sulkuelimen 38 palautusjousen 42 vaikutuksen alaisena edelleen avoimessa asemassa, niin että muottiontelosta tunkeutuva ilma nuolien 65, 66 ilmaisemassa virtaussuunnassa poistuu painevalumuotin 15 ilmanpoistokanavan 11, venttiililaitteiston 1 ilmanpoisto- kanavan 10, avatun ilmanpoistoventtiilin 12 ja poistokanavan 16 kautta. Sulkuelimen 38 ohjausventtiili 40, 43 on vielä suljettuna.

20 Valuvaiheen lopussa tunkeutuu painevalumuotin muottiontelosta sen ilmanpoistokanavan 11 kautta ulosvirtaava nestemäinen valumateriaali venttiililaitteiston 1 ilmanpoistokanavaan 10 ja päätyy haarakanavien 52, 53 (kuvio 4) kautta ohjauslaitteen vapaamännän 20 kohdalle. Virtaavan valumateriaalin voi-25 man alaisena liikkuu lyhytiskuinen vapaamäntä 20 iskunomai- sesti pidennyksensä 22 päätepysäytintä vasten kammiolohko-osan 2 takaseinän 23 kohdalla. Laippa 28 vapaamännän 20 kohdalla siirtää tämän voimaimpulssin tartuinlevylle 24, joka kohoaa vapaamännän 20 laipasta 28 sille vapaamännän 20 kautta 30 välitetyn kineettisen energian vaikutuksen alaisena sen jälkeen, kun tämä on saavuttanut loppuasemansa, ja jota yhdessä ilmanpoistoventtiilin 12 venttiilimännän 14 ja sulkuelimen 38 työmännän 40 kanssa edelleenlingotaan sulkuelimen 38 palautus jousen 42 voimaa vasten. Tällöin sulkeutuu ilmanpoisto-35 venttiili 12 samalla kun sen venttiilimäntä 14 uppoaa vent-tiilisylinteriin 13. Ilmanpoistoventtiilin 12 sulkuliikettä tukee sulkuelimen 38 työmäntä 40, joka on ohjausventtiilin 40, 43 avaamisen jälkeen vapaamännän 20 iskun takia nyt painemateriaalin täyden vaikutuksen alaisena ja sen sulku- 100951 14 suunnassa vaikuttava painemateriaalin voima välittyy tar-tuinlevyltä 24 ilmanpoistoventtiilin 12 venttiilimännälle 14.

Kuvio 6 näyttää venttiililaitteiston 1 tilan, kun muottionte-5 losta ilmanpoistokanavaan 10 tunkeutuva valumateriaali 67 on saavuttanut laajennuksen 63 ennen vapaamäntää 20 ja heti tämän jälkeen (esim. vähemmän kuin 1 ms kuluttua) on joutunut myös laajennukseen 64 saakka ennen ilmanpoistoventtiilin 12 venttiilimäntää 14. Samanaikaisesti on ilmanpoistoventtiili 10 12 jo sulkeutunut, jolloin venttiilimäntä 14 on saavuttanut sulkumatkansa päätteen aikaisemmin kuvatulla tavalla. Täten on saavutettu se, ettei haarakanavien 56 - 59 kautta laajennukseen 64 edelleen virtaava valumateriaali voi joutua ilman-poistoventtiiliin 12 ja poistokanavaan 16.

15

Ohjauslaitteen liikkeen loppu on saavutettu, kun tartuinlevy 24 iskee jännitetyn jousilaitteen 30 liikkuvaan painelevyyn. Edelleen paineen alaisena olevan sulkuelimen 38 työmännän 14 toimesta pidetään ilmanpoistoventtiilin 12 venttiilimäntä 20 sulkuasemassaan tartuinlevyn 24 avulla. Kuten kuviosta 6 ilmenee, voi nestemäinen valumateriaali 67 tunkeutua vain vähäisessä määrin vapaamännän 20 sylinteritilaan 21 ja myöhemmin ilmanpoistoventtiilin 12 sylinteritilaan 13, niin että jähmettyneen valumateriaalin poistaminen ilmanpoistokanavasta 25 10 ei aiheuta mitään vaikeuksia.

Painevalumuottia avattaessa, jolloin molemmat muotinosat 6 ja 7 erotetaan toisistaan, voi jousilaite 30 päästää jännitteen, koska varret 36, 37 muotinosan 7 iskupinnasta 9 erottamisen 30 johdosta vapautuvat. Jousilaite 30 painaa nyt jännittyneen jousipaketin 31 vaikutuksen alaisena tartuinlevyä 24 ja siten ilmanpoistoventtiilin 12 venttiilimäntää 14 ja sulkuelimen 38 työmäntää 40 kuten myös lopulta vapaamäntää 20 taas takaisin lähtöasemaan kuvion 1 mukaisesti. Tällöin venttiilimännän 14 35 pää 15 ja vapaamännän 20 kuormitettu päätypinta työntävät laajennuksiin 63, 64 muodostuneita jähmettyneen vaItunateriaa-Iin tappeja pois, niin että koko kaasukanava avataan ankkuroimastaan ilmanpoistokanavassa 10. Lisäksi suljetaan myös ohjausventtiili 40, 43 uudelleen sulkuelimen 38 toimimiseksi.

15 100951

Kuviot 7 ja 8 näyttävät keksinnönmukaisen venttiililaitteis-ton toisen suoritusmuodon periaatteellisen rakenteen pienemmässä mittakaavassa. Myös tämä venttiililaitteisto 71 on sijoitettu suuntaissärmiön muotoiseen kammiolohkoon 72, 73, 5 joka on jaettu erotustasoa 74 pitkin taaempaan kammiolohko-osaan 72 ja etummaiseen, tasaisen etupinnan 75 muodostavaan kammioloho-osaan 73. Samalla tavalla kuin venttiililaitteisto 1 kuvioiden 1-6 mukaan, voidaan venttiililaitteisto 71 asentaa yhteen, ei tässä kuvattuun useampiosaisen painevalu-lo muotin muotinosaan.

Ilmanpoistoventtiiliksi 76 on samoin järjestetty mäntävent-tiili, jossa on ilmanpoistokanavaan 77 liitetty venttii-lisylinteri 78 poistokanavan 79 kera ja aksiaalisesti liikku-15 va uppomäntä 80 männän pään 81 kera. Iskuelimenä toimii taas valumateriaalin kuormittama vapaamäntä 82, joka on aksiaalisesti liikkuva työsylinterissä 83 ja jonka työtyöntö on rajoitettu olakkeen 84 takia työsylinterissä 83. Takapuolen päässään on vapaamännällä 82 varsi 85 varren pään 86 kera, 20 joista jälkimmäinen ylettää taaemman kammiolohko-osan 72 leikkaukseen 87, ja joka sijaitsee lepoasemassa etummaisen kammiolohko-osan 73 erotustasolla 74. Sulkuelin 88 on muodostettu samanlaisella tavalla kuin sulkuelin 39 kuvion 1 mukaan ja siinä on työsylinteri 89, jossa on palautusjousen 90 25 vaikutuksen alaisena oleva työmäntä 91. Typmäntä on pneumaattisesti tai hydraulisesti kuormitettava painemateriaalin kautta, joka johdetaan johtimen 92 kautta työsylinteriin 89 laskevaan suuttiraeen 93. Päätysivuinen lisäke 94 työmännässä 91 sulkee lepoasemassa sen saman suuttimen 93 aukon ja muo-30 dostaa tämän kanssa ohjausventtiilin työmännän 91 pneumaattista tai vaihtoehtoisesti hydraulista käyttöä varten.

«

Erona kuvioiden 1-6 mukaiseen suoritusmuotoon ei tässä esimerkissä voimaimpulssin siirto vapaamännältä 82 ilmanpois-35 toventtiilin 76 venttiilimännälle 80 ja sulkuelimen 88 työ- männälle 82 seuraa suoraviivaisesti liikkuvan voimansiirto-elimen (tartuinlevyn 24) kautta, vaan vaappuvivun 95 kautta, joka on asennettu kammiolohko-osan 72 leikkaukseen ja joka on • laakeroitu heilahdusakseliin 97 nivelenpäällä 96. Vaappuvipu „ 100951 95 on yhdistetty muodon mukaisesti ilmanpoistoventtiilin 76 venttiilimännän 80 taaemman pidennyksen 98 kanssa ja sulku-elimen 88 työmännän 91 kanssa, samalla kun kaksi vapaasta päästään kuvion 8 mukaisesti haarukan muotoiseksi muodostetun 5 vaappuvivun 95 olkaa 99 kiinnittyy sivuttain kukin yhteen kehäuraan 100 tai vaihtoisesti 101 pidennyksen 98 ja työmän-nän 91 kohdalla. Tämä kiinnitys on tehty vastuulliseksi vaappuvivun 95 kääntöliike huomioiden sitä varten tarpeellisella välyksellä.

10

Kaiken kaikkiaan venttiililaitteisto toimii kuvioiden 7 ja 8 mukaisesti samalla tavalla kuin kuvioiden 1-6 mukainen sellainen. Vapaamännän 82 kuormittuessa ilmanpoistokanavaan 77 tunkeutuvan valumateriaalin johdosta heittää lyhytiskuinen 15 vapaamäntä 82 vaappuvivun 95 pois, niin että ilmanpoistovent-tiili 76 sulkeutuu ja pysyy sulkuasemassaan sulkuelimen 88 avulla.

Kuviossa 9 on esitetty vielä yksi vaihtoehto viimeksi kuvatko tuun suoritusmuotoon. Kuvion 8 mukaisen vapaamännän 82 sijasta on iskuelimeksi järjestetty membraani 102, joka sulkee ilmanpoistokanavan suuaukon 103 venttiililaitteiston 71 etupuolella 75 ja joka on kiinnitetty kammiolohko-osaan 73 rengasmutterilla 104. Varsi 85, jolla on samoin yhdessä 25 vaappuvivun 95 kanssa vaikuttava varrenpää 86, on tässä pidennetty membraaniin 102 saakka. Kammiolohko-osassa 73 on muodostettu membraanin 102 taakse lievästi kartiomainen iskupinta 105, joka rajoittaa membraanin 102 iskun mittaan, joka kattaa vain murto-osan venttiilimännän 80 (kuvio 7) 30 taakseen jättämästä sulkumatkasta.

Tämänlainen membraanilaite voi tietenkin olla myös järjestetty vapaamännän 20 sijaan kuvioiden 1-6 mukaisessa suoritusmuodossa.

Claims (18)

17 100951

1. Venttiililaitteisto (1; 71) painevalumuottien ilmanpois-toon, jossa on ilmanpoistokanava (10; 77), ilmanpoistokana- 5 vaan asennettu ilmanpoistoventtiili (12; 76) ja ohjauslaite (20, 24, 38; 82, 88, 95; 102) ilmanpoistoventtiilin sulkemiseksi, jolloin ohjauslaitteessa on voiman vastaanotin (20; 82; 102), jota kuormittaa muottiontelosta ilmanpoistokanavaan (10; 77) tunkeutuva valumateriaali (67) ja joka on ilmanpois- 10 toventtiilin (12; 76) liikkuvan sulkuosan (14; 80) kanssa mekaanisessa vaikutusyhteydessä, tunnettu siitä, että voiman vastaanotin (20; 82; 102) on muodostettu iskuelimeksi, jonka työtyöntö on rajoitettu murto-osaan ilmanpoistoventtiilin (12; 76) liikkuvan sulkuosan (14; 80) taakseen jättämästä 15 sulkumatkasta, että ilmanpoistoventtiilin (12; 76) sulkuosa (14; 80) on liikutettavissa vapaassa käynnissä voiman vastaanottimen (20; 82; 102) kautta ja että ohjauslaitteesssa (20, 24, 38; 82, 88, 95; 102) on voimansiirtoelin (24; 95) voimaimpulssin siirtämiseksi voiman vastaanottimelta (20; 82; 20 102) ilmanpoistoventtiilin (12; 76) liikkuvalle sulkuosalle (14; 80).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen venttiililaitteisto, tunnettu siitä, että ohjauslaitteessa (20, 24, 38; 82, 88, 95) 25 on sulkuelin (38;88), joka on vaikutusyhteydessä ilmanpoisto venttiilin (12; 76) liikkuvan sulkuosan (14; 80) kanssa ja pitää tämän iskuelimen (20; 82; 102) voimaimpulssin kautta saavutetussa sulkuasemassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen venttiililaitteisto, tun nettu siitä, että voiman vastaanotin (20; 82) on muodostettu vapaamännäksi, joka on liikutettavissa ilmanpoistokanavaan (10; 77) laskevassa työsylinterissä (21; 78).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen venttiililaitteisto, tun nettu siitä, että voiman vaastaanotin (102) on muodostettu membraaniksi, joka sulkee ilmanpoistokanavan (77) suuaukon (103). 18 100951

5. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen venttiililaitteisto, tunnettu siitä, että voimansiirtoelin (24; 95) on yhdistetty voimaperäisesti iskuelimen (20; 82; 102) kanssa ja muodon mukaisesti ilmanpoistoventtiilin (12; 76) liikkuvan 5 sulkuosan (14; 80) kanssa.

6. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen venttii-lilaitteisto, tunnettu siitä, että ilmanpoistoventtiili on muodostettu mäntäventtiiliksi (12; 76) uppomännän (14; 80) ίο kera ja että voiman vastaanotin (20; 82; 102) on asennettu sama-akselisesti mäntäventtiilin suhteen.

7. Patenttivaatimusten 5 ja 6 mukainen venttiililaitteisto, tunnettu siitä, että voimansiirtoelimellä on aksiaalisesti 15 liikkuva ja ko-aksiaalisesti voiman vastaanottimen (20) suh teen asennettu tartinlevy, joka on yhdistetty muodon mukaisesti kehästään ilmanpoistoventtiilin (12) uppomännän (14) kanssa ja rajoittuu ohjauslaitteen (20, 24, 38) lepoasemassa jousivoiman alaisena voiman vastaanottimen (20) iskupintaan. 20

8. Patenttivaatimusten 5 ja 6 mukainen venttiililaitteisto, tunnettu siitä, että voimansiirtoelimessä on vaappuvipu (95) , joka on yhdistetty muodon mukaisesti ilmanpoistoventtiilin (76) uppomännän (80) kanssa ja rajoittuu ohjauslaitteen (82, 25 88, 95) lepoasemassa jousivoiman alaisena voiman vastaanotti men (82) iskupintaan.

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen venttiililaitteisto, tunnettu siitä, että sulkuelin (38; 88) on työsylinteri (39; 30 89) , jossa on pneumaattisesti tai hydraulisesti toimivat työmännät (40; 91), jolloin työmäntä (40; 91) on yhdistetty muodon mukaisesti ilmanpoistoventtiilin (12; 76) liikkuvan sulkuosan (14; 80) kanssa kiinteän yhdistysnivelen (24; 95) avulla. 35

10. Patenttivaatimusten 7 ja 9 tai 8 ja 9 mukainen venttiililaitteisto, tunnettu siitä, että sulkuelimen (38; 88) työ-sylinteri (39; 89) on asennettu sama-akselisesti voiman vastaanottimen (20; 82; 102) suhteen ja että voimansiirtoelin (24; 95) on yhdistetty muodon mukaisesti sekä ilmanpoisto- venttiilin (12; 76) liikkuvan sulkuosan (14; 80) että sul- kuelimen (38; 88) työmännän (38; 88) kanssa. 19 100951

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen venttiililaitteisto, tun nettu siitä, että ilmanpoistoventtiilin (12) liikkuva sulku-osa (14) ja sulkuelimen (38) työmäntä (40) on tartuinlevyn (24) diametraalisista kohdista yhdistetty tämän kanssa. io

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen venttiililaitteisto, tunnettu siitä, että sulkuelimen (38; 88) työmännän (40; 91) pneumaattinen tai hydraulinen kuormitus tapahtuu ilmanpoistoventtiilin (12; 76) liikkuvan sulkuosan (14; 80) käyttämän ohjausventtiilin (40, 43; 91, 93) kautta. 15

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen venttiililaitteisto, tunnettu siitä, että ohjausventtiili (40, 43; 91, 93) on lau-tasventtiili, jolloin sulkuelimen (38; 88) työmäntä (40; 91) muodostaa venttiililautasen.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen venttiililaitteisto, tunnettu siitä, että sulkuelimen (38; 88) työsylinterissä (39; 89) on päätysivustaan sylinterit!laan ulottuva syöttösuutin (43; 93) ja että työmäntä (40; 91) jousen (42; 90) vaikutuk- 25 sen alaisena suuttimen aukkoon (40) päin kääntyneestä pääty-sivustaan sulkee tämän.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen venttiililaitteisto, tunnettu siitä, että painemateriaalin paine sulkuelimen (38; 88) 30 toimimiseksi, syöttösuuttimen (43; 93) päästöaukon poikkileikkauksen suhde työmännän (40; 91) poikkileikkaukseen ja työmäntään vaikuttavan jousen (42; 90) ominaisuudet on valittu niin, että suljetun ohjausventtiilin (40, 43; 91, 93) tapauksessa syöttösuuttimessa vallitseva, osaan männän poikki- 35 leikkausta vaikuttava painemateriaalin paine ei riitä avaamaan ohjausventtiiliä, mutta että työmännän (40, 91) ohjaus-venttiilin mekaanisen avautumisen sen koko päätypintaan kohdistetun paineen ansiosta jälkeen se pystyy sulkemaan ilmanpoistoventtiilin (12; 76) ja pitämään sen sulkuasemassaan. 2, 100951

16. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen venttii-lilaitteisto, tunnettu siitä, että voiman vastaanottimen (20; 82; 102) työtyöntö kattaa suunnilleen kymmenesosan liikkuvan sulkuelimen (14; 80) taakseen jättämästä sulkumatkasta. 5

17. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen venttii-lilaitteisto, tunnettu siitä, että voiman vastaanottimen (20; 82; 102) työtyöntö saavuttaa korkeintaan 1 mm:n. ίο

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen venttiililaitteisto, tunnettu siitä, että voiman vastaanottimen (20; 82; 102) työ-työntö on suuruusluokkaa 0,1 mm. 100951 21