FI96300B - Hissin kerrokseen tulon säätölaite - Google Patents

Description

j 96300

Hissin kerrokseen tulon säätölaite . - Regleranordning för hissars väningsanlöpning.

Keksintö koskee hissin kerrokseen tulon säätölaitetta hissille, jossa on kolmivaiheraoottori, joka on kytketty takometridynamoon ja jonka kerrokseen tulovaiheen kierroslukua voidaan säätää asetuselimellä. Siinä on kerrokseen tulovaiheen alussa päälle kytkettävä asetusarvon anturi, jossa on integraatto-ri, joka integroi takometridynamon tuottaman nopeuden oloarvon ja jonka lähtö liittyy vähentimeen, joka muodostaa integraattorin antamasta todellisesta matkasta ja kerrokseen tulomatkaa vastaavasta matkasta nopeuden asetus-arvoon verrannollisen matkaeron.

Yläkäsitteen mukainen säätölaite, jossa on asetusarvon anturi, tunnetaan esim. CH-PS 550 736:sta. Jos tällaisia hyvän pysähtymistarkkuuden takaavia säätölaitteita käytetään kolmivaihemoottorisissa hisseissä, on edullista antaa kerrokseen tulovaihetta edeltävän vaiheen, jolloin nopeus on vakio, sujua säätelemättä. Säätely voisi nimittäin olla vain sellaista, että moottori jarrutetaan kaikilla hissin kuormituksilla pienimpään pysyvään kierroslukuun, jolloin häviöt olisivat vastaavasti suuria. Siirryttäessä säätelemättömästä säädeltyyn vaiheeseen esiintyy kuitenkin vaikeuksia, koska kuormituksesta riippuvan nopeuden todellisen arvon ja yhtäkkiä voimaan tulevan asetusarvon välillä voi olla suuri ero kerrokseen tulosäätelyn alkaessa. Hissin käyttäjä huomaa tämän eron epämiellyttävinä tärähdyksinä.

DE-OS 3 010 234:sta on tullut tunnetuksi säätölaite, joka pyrkii välttämään edellä kuvatun haitan. Siinä on jännitteestä riippuva valvova säädin, joka : ajokäyrän tiettynä aikana jatkuvasti muuttaa kahden toisistaan riippumattoman säätöpiirin vaikutusta takojännitteestä riippuen. Toinen säätöpiiri säätelee kiihtyvyyttä ajasta riippuen, toinen nopeutta matkasta riippuen. Jarrutuksen alkaessa vaikuttaa lähes pelkästään ensin mainittu säätely. Nopeuden vähentyessä sen vaikutus vähenee koko ajan ja nopeus/matka-säätelyn merkitys taas kasvaa, niin että jarrutusvaiheen lopussa vaikuttaa käytännöllisesti katsoen pelkästään viime mainittu. Tällä tavoin on tarkoitus saavuttaa tärähdyksetön siirtyminen jarrutusvaiheeseen ja tarkka kerrokseen tulo. Kuvattu säätölaite on kuitenkin suhteellisen monimutkainen, sillä kahden kiihtyvyys/aika-säätimen ja yhden nopeus/matka-säätimen lisäksi siinä on ainakin viisi operaatiovahvistinta sisältävä valvova säädin.

2 96300

Keksinnön taustana on tehtävä luoda sellainen yläkäsitteen mukainen kerrokseen tulon säätölaite, jossa nopeuden tosi- ja pitoarvojen välille syntyvä ero ei pääse vaikuttamaan siirryttäessä säätelemättömästä ajosta säädeltyyn kerrokseen tulovaiheeseen ja jossa koko kerrokseen tulovaiheessa vaikuttaa ainoastaan yksi nopeuden säätöpiiri.

Tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkien mukaisella keksinnöllä. Nopeuden pitoarvo mukautetaan sen tosiarvoon muodostamalla säätelemättömässä vaiheessa nopeuden tosiarvosta ja siihen liittyvästä nimellisnopeudesta kerroin ja laittamalla tämä kerroin jarrutusvaiheessa muistiin. Ajokäyrä-muistissa on matkasta riippuvia nopeuden pitoarvoja, jotka kerrotaan kertoimella ja siirretään jarrutusvaiheen aikana nopeuden säätöpiirille asetus-arvoiksi .

Keksinnöllä saavutettavat edut ovat siinä, että vaikka nopeuden tosi- ja pito-arvojen välillä olisi suurikin ero siirryttäessä säätelemättömästä ajosta säädeltyyn kerrokseen tulovaiheeseen, ei synny ajomukavuutta huonontavaa tärähtelyä. Koska tämä päämäärä saavutetaan tekniikan tilaan nähden yksinkertaisesti parannetulla pitoarvon anturilla ja ainoastaan yhdellä säätöpiirillä, tuloksena on yksinkertainen, kuluja säästävä ratkaisu.

Keksintöä valaistaan seuraavassa piirroksessa esitetyn toteutusvaihtoehdon avulla.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen kerrokseen tulon säätölaitteen kaavamaisesti esitettynä ja kuvio 2 esittää ennalta annetun ja mukautetun nopeuden pitoarvon ajan mukaan : muuttumista kerrokseen tulovaiheessa.

Kuviossa 1 on l:llä kuvattu kolmivaihemoottoria, esimerkiksi epätahtimoottoria, joka käyttää käyttöpyörällä 2 nostoköyteen 3 ripustettua, vastapainon 4 avulla tasapainotettua hissikoria 5. Epätahtimoottori 1 on kytketty takometridynamoon 6, joka tuottaa nopeuteen verrannollisen jännitteen. Hissikori 5 on kuilussa 7, josta on esitetty ainoastaan kerros En> 8 on hissikoriin 5 kiinnitetty . magneettikytkin, joka vaikuttaa yhdessä kuilussa 7 olevien kytkevien sähkö- magneettien 9 kanssa. Sähkömagneetit sijaitsevat tietyllä, hissikorin 5 kerrokseen tulomatkaa s vastaavalla, etäisyydellä kerroksen edellä. Niiden kohdalla alkaa siis jarrutus. Magneettikytkin 8 liittyy jarrujen käyttö-logiikan 10 yhteen tuloon. Logiikan toisiin tuloihin voidaan johtaa ylös- tai *»·> M»· I . * «· 3 96300 alasajoon liittyviä pysähtymissignaaleja.

Kolmivaihemoottori 1, takometridynamo 6, vähennin 11, säädettävätaajuuksinen vahvistin 12, toinen vähennin 13, toinen säädettävä vahvistin IA ja asetus-elin 15 muodostavat nopeuden säätöpiirin, johon on sen vakavoinnin vuoksi pantu alle virran säätöpiiri. Vähentimen 11 tuloon liittyy pitoarvon anturi 16 ja takometridynamo 6. Vähennin 11 muodostaa pitoarvon anturin 16 tuottamasta nopeuden pitoarvosta ja takometridynamon 6 antamasta tosiarvosta nopeuden säätöpoikkeaman 4v, joka johdetaan säädettävän vahvistimen 12 kautta toisen vähentimen 13 virran pitoarvoksi. Vähennin 13 muodostaa virran pito-arvosta ja kolmivaihemoottorin 1 virran tosiarvosta virran säätöpoikkeaman, joka johdetaan toisen säädettävän vahvistimen IA kautta asetuselimelle 15, joka koostuu esimerkiksi syttymiskulman säädön avulla ohjattavista tyristoreista.

Pitoarvon anturissa 16 on integraattori 17, jonka tuloon takometridynamo 6 koskettimen 18 kautta liittyy. Integraattorin 17 lähtö liittyy vähentimen 19 tuloon. Vähentimen toiseen tuloon johdetaan kerrokseen tulomatkaa sq vastaava jännite. Vähentimen lähtö on yhteydessä ajokäyrämuistin 20 tuloon. Ajokäyrämuistissa on matkasta riippuvia nopeuden pitoarvoja. 21 on jakaja, jonka toiseen tuloon liittyy takometridynamo 6 toisen koskettimen 22 kautta ja toiseen tuloon ajokäyrämuistin 20 lähtö. Jakajan 21 perään on kytketty muisti 23, jonka lähtö liittyy kertojan 2A yhteen tuloon. Toiseen tuloon liittyy ajokäyrämuistin 20 lähtö. Kertojan 2A lähtö muodostaa pitoarvon anturin 16 lähdön, joka liittyy nopeuden säätöpiirin ensimmäiseen vähentimeen 11. 25 on rele, joka on yhteydessä jarrujen käyttölogiikan 10 lähtöön ja esittämättä . jätettyyn jännitelähteeseen ja joka havahtuessaan toimentaa koskettimet 18, 22. Jos kerrokseen tulon säätölaite toteutetaan mikrotietokoneen avulla, ajokäyrämuisti 20 ja muisti 23 ovat kiinto- ja vaihtomuisteja. Analogiatekniikalla toteutettaessa muisti 23 on näytteenotto-pito -elin (Sample and Hold) ja ajokäyrämuisti 20 juurenottaja, joka tuottaa matkasta riippuvia nopeuden pitoarvoja suhteen v=V2Es mukaisesti, jossa symbolit v, b ja s merkitsevät tuttuun tapaan nopeutta, hidastuvuutta ja matkaa.

Edellä kuvattu kerrokseen tulon säätölaite toimii seuraavasti: oletettakoon, että hissikori 5 kulkee alaspäin ja sillä on pysähtymissignaali kerrokseen En· Kun kori 5 ajaa tämän kerroksen kytkevien sähkömagneettien 9 4 96300 ohi, syntyy impulssi ja jarrujen käyttölogiikka 10 herättää releen 25 (ajankohta tQ, kuvio 2). Koskettimet 18, 22 toimentuvat tällöin siten, että kosketin 18 sulkeutuu kerrokseen tulon ajaksi ja kosketin 22 avautuu. Jakaja 21 muodostaa säätelemättömän ajon aikana koskettimen 22 kautta tulleesta nopeuden tosiarvosta v^q ja ajokäyrämuistiin 20 tallennetusta nimellisnopeuden arvosta v kertoimen y=v. /v , joka tallennetaan kerrokseen tulon ajaksi muistiin 23. Oletetaan nyt, että nopeuden tosiarvo v^q on hissin kuormituksesta riippuen pienempi kuin nimellisnopeuden arvo vgo (ajankohta tQ, kuvio 2). Kerrokseen tulon aikana koskettimen 18 kautta integraattoriin 17 johdetut nopeuden arvot v^ integroidaan siellä matkan tosiarvoksi s^, jonka vähennin 19 vähentää kerrokseen tulomatkasta so, jolloin muodostuu vielä ajettavana olevaa matkaa vastaava matkaero As=(s -s.). Matkaeroa As vastaava nopeuden pitoarvo vs»f2bAs kutsutaan ajokäyrämuistista 20 ja johdetaan kertojalle 24. Siellä tuotetaan kertoimella y kertomalla korjattu nopeuden pitoarvo v '»yv , joka S s johdetaan nopeuden säätöpiirin vähentimelle 11, jossa muodostetaan nopeuden säätöpoikkeama v=v^-vg'·

Koska kerrokseen tulomatka So^Vgo·^/^ on vakio ja alkuperäisestä nopeuden arvosta v^q riippumaton, oletetussa esimerkissä syntyy hieman pidempi kerrokseen tuloaika t2*sS0'^^io* Pysähtymistarkkuuteen tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta (ajankohdat t^ ja t2« kuvio 2).

Claims (2)

5 96300 Patenttivaatimukset;

1. Hissin kerrokseen tulon säätölaite, jossa on kolmivaihemoottori (1), joka on kytketty takometridynamoon (6) ja jonka kerrokseen tulovaiheen kierros-lukua voidaan säädellä asetuselimellä (15), ja kerrokseen tulovaiheen alussa päälle kytkettävä asetusarvon anturi (16), jossa on integraattori (17)» joka integroi takometridynamon (6) tuottaman nopeuden tosiarvon ja jonka lähtö liittyy vähentimeen (19), joka muodostaa integraattorin antamasta todellisesta matkasta ja kerrokseen tulomatkaa vastaavasta matkasta nopeuden pitoarvoon verrannollisen matkaeron, tunnettu siitä, että - siinä on jakaja (21), jonka toinen tulo liittyy takometridynamoon (6) ja toinen tulo ajokäyrämuistin (20) lähtöön, jossa muistissa on matkasta riippuvia nopeuden pitoarvoja (v ) ja jonka tulo liittyy vähentimeen (19), - jakaja (21) muodostaa säätelemättömän ajon aikana ennen jarrutuksen alkamista nopeuden tosiarvosta (v. ) ja nopeuden nimellisarvosta (v ) kertoimen X O SO (y). - siinä on jakajan (21) lähtöön liittyvä muisti (23), jonne kerroin (y) kerrokseen tulon ajaksi tallennetaan, ja että - siinä on kertoja (24), jonka toinen tulo liittyy muistin (23) lähtöön ja toinen tulo ajokäyrämuistin (20) lähtöön, - ja jossa vähentimen (19) matkaeroja vastaavat ajokäyrämuistin (20) nopeuden pitoarvot (v ) kerrotaan kertoimella (y) ja johdetaan nopeuden säätöpiiriin.

2. Vaatimuksen 1 mukainen kerrokseen tulon säätölaite, tunnettu siitä, että muisti (23) on näytteenotto ja pito -elin (Sample and Hold -). 96300 6