FI64925C - Foerfarande foer fininstaellning av vaexelstroemshiss - Google Patents

Description

ESr^l rBl m.KUULUTUSJULKAISU . QOC

jBSTq ibj (11) utlAggningsskmft 64 92 5 5¾¾ c (45) -O cn 1934 ^ ' ^ (51) Kv.lkp/IM.CL3 B 66 B 1/40 SUOMI —FINLAND (21) l*untöhukumi«-l*.«c«n*talne 79267^ (W) Hukumbpilvt —AiMdknlnftdag 28.08.79 (23) AlkuptM—GlMghecsdag 28.08.79 (41) Tullut JulklMksI—«Mt offumlig 01.03 · 8l

Patentti- ja r.kistorthftllitllt M4) NltaMMpunon la kuuUulkalNin pvm. —

Patent- och regitterrtyraiaan * ' AmMuk «tagT«h utiikriftwi pubit·**] 31-10.83 (32)(33)(31) *n*v*t ·οχΧΙ»·«»-βη*Η prkwfcut (71) Elevator GmbH, Poststrasse 9, CH-6300 Zug, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Heimo Mäkinen, Hyvinkää, Suomi-Finland(FI) (7*0 Oy Heinänen Ab (5*0 Mpnpf.plmä vaihtovirt&hissin tarkkuusasetukseksi -Förfarande för fininställning av växelströmshiss

Keksintö kohdistuu menetelmään vaihtovirtamoottorin käyttä-män hissikorin asettamiseksi tarkasti kerrostasollef jossa hissin käyttömoottorin yhden tai useamman vaiheen virtaa kuristetaan ohjattavalla kuristuselementillä ja ohjausta säätää säätöyksiklo , joka saa tiedon hissikorin todellisesta nopeudesta muodostaen takaisinkytketyn säätöjärjestelmän, joka antaa hissikorille tarkkuusasetusajossa stabiilin pie-t nen nopeuden, josta hissikori voi pysähtyä kerrostasolle vaaditulle toleranssialueelle, 2 64925

Vaatimukset hissikorin tarkasta pysähtymisestä vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan , Erikoisen suuret vaatimukset asetetaan hisseille, joita käytetään tavaran kuljetukseen siten, että kuormien lastaaminen ja purkaminen tapahtuu pyörillä kulkevilla ajoneuvoilla tai työnnettävillä vaunuilla. Liian suuri kynnys kerrostason lattian ja hissikorin lattian välillä voi estää kuormauksen tai aiheuttaa kuorman kaatumisen. Yleisesti vaaditaan, että tavarahisseillä maksimi-poikkeama hissikorin lattian ja kerrostason lattian välillä on korkeintaan 5 mm,

Hissikoria lastattaessa ja purettaessa tapahtuu kannatus-köysissä venymämuutoksia, jolloin hissikori voi liikkua jopa muutamia senttimetrejä ylös- ja alassuuntaan. Myös näin syntyvät epätarkkuudet on korjattava saattamalla hissikori takaisin vaaditun toleranssialueen sisäpuolelle.

Hissikorin tarkka asettaminen kerrostasolle on eräs keskeinen ongelma hissitekniikassa ja siihen tunnetaan mm, tässä esitettäviä ratkaisuja, joille on tyypillistä se, että his-sikoria voidaan liikuttaa hyvin pienellä nopeudella.

Eräs ratkaisu on tasavirtakäyttö. Takaisinkytketyllä tasa-virtakäytöllä on mahdollista ajaa hissiä hyvin pienellä säädetyllä nopeudella kerrostason läheisyydessä. Hissikori on mahdollista pysäyttää tällöin pienestä nopeudesta johtuen vaaditulla tarkkuudella, Tasavirtakoneistot ja niiden sää-töjärjestelmät ovat kuitenkin kalliita, joten niitä käytetään lähinnä ominaisuuksiensa vuoksi etenkin korkeiden talojen henkilöhissiliikenteessä, jossa tarvitaan suuria nopeuksia ,

Eräs toinen ratkaisu on erillinen tarkkuusasetuskoneisto, Tässä ratkaisussa hissin varsinaiseen käyttömoottoriin liitetään irroitettavan, esimerkiksi magneetilla toimivan kyt-kimen välityksellä toinen koneisto, joka sisältää moottorin ja vaihteen, Lisäkoneiston välitys valitaan siten, että hissikoria voidaan ajaa riittävän pienellä nopeudella, Tämän menetelmän haittana ovat mekaanisten rakenteiden erikois- 1! 3 64925 ratkaisut, jolloin ei yleensä päästä käyttämään standardiko-neistoja. Lisäksi menetelmän mukainen ratkaisu vaatii normaalia suuremman tilan hissin konehuoneessa ja on suhteellisen kallis.

Eräs tapa ratkaista tarkkuusasetusongelma on hydrauliikan käyttö. Muutamat hissinvalmistajat ovat ratkaisseet ongelman joko niin, että hissikoria liikutetaan hydraulisesti korin kannatuskehyksissä tai niin, että liikutetaan hissiko-rin kannatusköysien kiinnityspistettä konehuoneessa, jolloin myös hissikori liikkuu. Molemmissa ratkaisuissa on mahdollista saada hissikorille riittävän pieni nopeus tarkan asetuksen onnistumiseksi. Hydraulijärjestelmät ovat kuitenkin varsin kalliita ja monimutkaisia.

Vielä eräs tapa hissikorin tarkaksi asettelemiseksi on säädetty vaihtovirtakäyttö, joka on hissitekniikassa yleistynyt 1970-luvulla, Tämän tyyppisissä ratkaisuissa käytetään yleisesti kolmivaiheista oikosulkumoottoria, ainakin kaikissa yksinkertaisimmissa hisseissä. Oikosulkumoottorin pyörimisnopeutta säädetään puolijohteilla, kuten tyristoreilla, Näille menetelmille on tyypillistä, että moottorin kiihdytystä säädetään staattorijännitettä muuttamalla ja hidastusta säädetään joko pyörrevirtajarrutuksella tasavirralla tai vastakäyntijarrutuksella staattorijännitteen säädöllä. Nämä säädetyt vaihtovirtakäytöt pystyvät myös liikuttamaan hissikoria riittävän pienellä nopeudella, jotta tarkka kerros-tasolle asetus on mahdollista. Näiden käyttöjen sovellutus on kuitenkin taloudellista yain silloin, kun hisseillä on ' muitakin suorituskykyvaatimuksia, aivan kuten tasavirtahis-seillä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, jonka mukaisella säätöjärjestelmällä hissikoria voidaan liikuttaa pienellä nopeudella ja jossa säätöjärjestelmässä ei esiinny edellä kerrottuja epäkohtia. Keksintö soveltuu oi-kosulkumoottorikäyttöisille hisseille ja se perustuu hissin 4 64925 varsinaisen käyttömoottorin nopeuden säätämiseen yksinkertaisella tavalla. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että hissin käyttömoottorin nopeudensäätP toimii aktiivisesti vain alueella, jossa moottorin vasta-momentti on positiivinen ja että moottorin vastamomentin ollessa negatiivinen hissikorin nopeutta ohjataan hissin jarrun ja hissikorin nopeudenmittausyksikön avulla.

Keksinnön erään sovellutusmuodon mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että ^arkkuusasetusajoja suoritetaan tarvittaessa useampia, kunnes hissikori on kerrostasolla vaaditulla toleranssialueella.

Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on mm. se, että keksinnön soveltaminen ei riipu hissikoneiston mekaanisesta rakenteesta, Lisäksi keksinnön mukaisen konstruktion kustannukset ovat alhaiset. Näistä seikoista johtuen keksintö soveltuu erikoisesti käytettäväksi hisseissä, joita käytetään tavaran kuljettamiseen, mutta joissa ei vaadita suuria nopeuksia tai erittäin pehmeätä käyntiä. Hissin normaali käyttöjärjestelmä voi siten olla yksinkertaisin mahdollinen, esimerkiksi 1-nopeuden oikosulkumoottorikäyttö,

Seuraavassa selostetaan keksinnön mukaista menetelmää yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuv, 1 esittää tyypillistä oikosulkumoottorikäyttöistä hissiä,

Kuv, 2 esittää tyypillistä hissin kolmivaiheisen oikosulku-moottorin momenttikäyrää moottorin kierrosluvun funktiona, sekä käyttää vastaavaa moottorikytkentää,

Kuv, 3 esittää normaalin momenttikäyrän (I) lisäksi moment- tikäyrän (II), joka vastaa tilannetta, jossa yksi vaihe moottorista on tehty vlrrattomaksi, sekä vastaavaa moottorikyktentää, li 64925

Kuv. 4 esittää momenttikäyrien (I) ja (II) lisäksi tasot MQ1 ja MQ2, jotka edustavat hissikorin kuorman aiheuttaman vastamomentin maksimi- ja minimiarvoja, sekä suurennettua kohtakuvaa momenttikäyrän (II) alkupäästä ja

Kuv. 5 esittää kytkentää , jolla keksinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa.

Kuviossa 1 on tyypillinen oikosulkumoottorikäyttöinen hissi. Kun rele 1 on suljettuna, moottori 2 saa jännitteen ja samoin mekaaninen jarru 3 saa jännitteen. Jarru 3 on esimerkiksi magneettisesti avautuva, jolloin kytkimen 25 ollessa suljettuna moottori pyörittää vaihteen 4 välityksellä vetopyörää 5, Hissikori 8 ja vastapaino 7 riippuvat köysien 6 kannattamina vetopyörällä 5, Hissikorin 8 nopeus riippuu moottorin 2 kierrosluvusta, vaihteen 4 välitys-suhteesta ja vetopyörän 5 halkaisijasta. Hissikorin kuorma vaikuttaa moottorin kuormitukseen, jolloin nopeus riippuu myös kuormasta, mikäli moottorin kierroslukua ei säädetä.

Kun hissikori 8 pysäytetään kerrostasolle 9, päästää rele 1, jolloin moottori 2 lakkaa antamasta momenttia ja jarru 3 alkaa sulkeutua. Jarrulla on hitautta niin, että jarrutettavaa momenttia syntyy vasta ajan t_ kuluttua siitä, kun rele

O

1 päästää, Ajan tB kuluessa hissikorin nopeus hidastuu tai kiihtyy riippuen ajosuunnasta, hissikorin kuormasta ja järjestelmän mekaanisista häiriöistä. Tätä hidastuvuutta merkitään symbolilla a^ siten, että positiivinen arvo vastaa hidastumista ja negatiivinen arvo vastaa kiihtymistä. Kun jarru 3 on sulkeutunut, hidastuu hissikorin nopeus hidastuvuudella aB, joka riippuu kuorman, ajosuunnan ja häiriöiden lisäksi jarrun omainaisuuksista. Releen 1 päästämisen jälkeen hissikori liikkuu mekaniikasta tunnettujen lakien mukaan matkan s, joka voidaan esittää kaavan 1 muodossa.

64925 2v-ai't (v-altB)2 S= - - t + —-- (1)

2 B 2aB

Kaavassa 1 v tarkoittaa hissikorin nopeutta releen 1 pää-toshetkellä.

Kun hissikori 8 halutaan asettaa tarkkuusella -As kerros-tasolle 9, asetetaan tätä varten yleensä hissikoriin anturit 10 ja 11, jotka antavat loogisen signaalin "1", mikäli hissikori on matkan Λ s verran ylä- 11 tai alapuolella 10,

Kun hissikori liikkuu kohti kerrostasoa syntyy tilanne, jossa sekä anturi 11 että anturi 10 antaa loogisen tiedon "O", Jos hissi tässä pisteessä pysäytetään, on kaavan (1) mukaan lasketun matkan s oltava pienempi kuin 2’As, jotta hissikori pysähdyttyään jäisi toleranssialueelle -^s. Tästä seuraa, että sille nopeudelle, jolla kerrostasoa lähestytään saadaan raja-arvo, jota esittää kaava (2) V< ^aB(aB"al)t:B2+4aBAs' {2)

On selvää, että nopeuden arvo on pienin, kun tB on maksimiarvossaan, a^ on minimiarvossaan (negatiivinen) ja ag on minimiarvossaan, Suureet tg, a^ ja ag saavat tyypillisesti suunnilleen samanlaisia arvoja hissityypistä riippumatta,

Seuraava esimerkkitapaus selvittää tarkkusasetusnopeuden suh-r detta hissikorin nimellisnopeuteen, 11 7 64925 nopeus on 0,63 m/s. Näinollen nopeus, jolla tarkkuusase-tus suoritetaan, saa olla vain muutamia prosentteja hissin nimellisestä nopeudesta. Esimerkiksi standardinopeuksises-sa tavarahississä v=0,63 m/s, tarkkuusasetusnopeus on siitä n. 6%.

Seuraavassa esitetään kuvioiden 2, 3, 4 ja 5 avulla, miten keksinnnön mukaisessa menetelmässä hissikorin nopeuden säätäminen ja hissikorin pysäyttäminen on toteutettu, jotta his-sikori pysähtyisi toleranssialueelle,

Keksinnön mukaisessa menetelmässä tarkkuusasetusajo tapahtuu itsenäisesti, mikäli hissikori seisoo toleranssialueen ulkopuolella. Näinollen on samantekevää, onko hissin nor-maalipysäytys aiheuttanut pysähtyrnisvirheen vai onko hissi-kori siirtynyt paikaltaan kuormauksen purkauksen vuoksi. Kuvion 3 mukaisessa tilanteessa on moottorin siihen vaiheeseen, joka on tehty virrattomaksi kytketty ohjattava kuris-‘tuselementti 22, joka kuristaa virtaa. Tällöin voidaan moottorin momenttia säätää käyrien (I) ja (II) välisellä viivoitetulla alueella, Tällainen kuristuselementti voi olla kuvion 3 esittämä tyristoripari TY tai triac tai muu ohjattavissa oleva kuristuselin. Jos kuristuselementti liitetään kahteen tai kolmeen vaiheeseen, voidaan momenttia säätää käyrän (I) ja n-akselin välisellä alueella. Kuviossa 4 näkyvä hissikorin kuorman aiheuttaman vastamomentin maksimiarvo, jota esittää taso MQl vastaa tilannetta, jossa täyttä his-sikoria ajetaan ylöspäin (tai tyhjää hissikoria alaspäin) ja minimiarvo, jota esittää taso MQ2, vastaa tilannetta, jossa täyttä hissikoria ajetaan alaspäin (tai tyhjää hissikoria ylöspäin), Kun hissikori on kuormattu puoleen nimellisestä kuormastaan, liikettä vastustavat vain häviöt, joita vastaa momenttitaso MQO, Käytännössä MQ2 on jonkin verran negatiivinen, mutta |mq])»|mQ2| , Kuviossa 4 on lisäksi merkitty taso nmax, joka on se kierrosluku, jolla saavutetaan kaavan (2) mukainen suurin sallittu nopeus tarkkuusasetusajossa.

8 64925 Näinollen se alue, jossa nopeuden säätämisen tulee tapahtua, rajoittuu kuviossa 4 näkyvien pisteiden B-C-E-F muodostaman suorakaiteen sisään. Kuvion 3 mukaisella kuristuksella voidaan moottorin momenttia säätää kuvion 4 viivoitetulla alueella A-B-C-D. Jos moottorin vaiheita kuristetaan, on säädettävä alue A-B-C-D". Ero D:n ja D":n välillä on kuitenkin niin pieni, että kuvion 3 mukainen yhden vaiheen kuristaminen on käytännössä samanarvoinen useamman vaiheen kuristamisen kanssa. Kuvion 4 esittämä alue A-D-E-F on sellainen, jossa moottorin momenttia ei voida säätää kuristamalla.

Kuvion 5 mukaisen kytkennän muodostavalla laitteistolla voidaan keksinnön mukainen menetelmä toteuttaa. Tarkastellaan erikseen kahta tapausta, joista tapaus 1 tulee kysymykseen silloin, kun hissikorin kuorma on sellainen, että moottorin vastamomentti on arvojen O ja MQ1 välillä. Tällöin ollaan kuvion 4 esittämällä alueella A-B-C-D, jossa moottori vetää hissikoria.

Kun hissikori 8 on pysähtyneenä, releet 12 ja 13 ovat päästäneinä, jolloin moottori 2 on jännitteetön ja jarru 3 sulkeutunut, Kytkennän releet on merkitty viitenumeroilla siten, että pelkkä yksi luku tarkoittaa releen kelaosaa ja sama lu-r ku lisättynä jollakin alaluvulla tarkoittaa kyseisen releen koskettimia. Siten esimerkiksi merkinnällä rele 12 tarkoitetaan koko relettä, jotka kuviossa 5 edustaa kelaosaa 12 ja koskettimet 12,1, 12,2, 12,3 ja 12,4, Rele 14 on vetäneenä niin kauan, kun rele 18 on vetäneenä. Releestä 18 näkyy kuyiossa 5 vain kosketinosa. Rele 18 on hissin muussa ohjauksessa sijaitseva rele, joka pysyy vetäneenä aina, kun hissi ajaa normaalia ajoa ja päästää sopivan hetken kuluttua siitä, kun hissikori on pysähtynyt kerrostasolle, Kun hissikori on pysähtyneenä kerrostason alapuolelle enemmän kuin matikan As verran, on suoritettava tarkkuusasetusajo. Tällöin anturi 11 hissikorissa antaa loogisen signaalin ”1" ja rele 16 vetää, Rele 17 on tässä vaiheessa päästäneenä ja kun rele 18 on päästänyt, päästää rele 14, Nyt vetää rele 12 kytkien jännitteen moottorille 2 ja jarrulle 3. Takometri TG,

II

9 64925 joka on liitetty moottoriin, antaa releen 12,2 kautta jännitettä Uv, joka on verrannollinen moottorin pyörimisnopeuteen eli hissikorin nopeuteen. Jännite Uv on positiivinen, mikäli hissikori kulkee ylöspäin releen 12 ollessa vetäneenä. Säätöyksikössä 23 on vahvistin 19 kytketty integraattorikyt-kentään vastuksen R2 ja kondensaattorin Cl avulla. Kun rele 14 on vetäneenä, vahvistimen lähtöjännite UJ on nolla. Kun rele 14 päästää, alkaa vahvistin 19 integroida jännitteiden -U ja Uv summaa säätövastuksen R6 ja vastuksen Rl kautta, Käynnistyshetkellä releen 12 vetäessä jännite on nolla,

Sytytysyksikkö 21 antaa kuristuselementille 22, joka voi olla esimerkiksi kuvion esittämä tyristoripari, ohjauksen U , joka on verrannollinen ohjaus jännitteeseen U>j siten, että kuristuselementissä 22 olevat tyristorit ovat virtaa johtamattomassa tilassa, kun Ujj on nolla ja tyristorit johtavat täysin, kun :llä on positiivinen maksimiarvonsa, Syty-tysyksikön 21 rakennetta ei ole tarkemmin esitetty, koska -siihen on olemassa useita yleisesti tunnettuja ratkaisuja, Käynnistyshetkellä moottori 2 saa siis virtaa vain kahdesta vaiheesta, eikä moottorissa synny mitään momenttia. Kun moottori ei pyöri haluttuun suuntaan, vahvistin 19 integroi vain jännitettä -U, jolloin ohjaus jännite kasvaa positii-r viseen suuntaan saaden tyristorit johtamaan virtaa ja moottorin momentin kasvamaan, Moottori alkaa pyöriä, jolloin takometrin TG antama jännite U , alkaa kompensoida jännitetä tä —U intergraattorivahvistimella 19, Näin syntyy takaisin^ kytketty säätöjärjestelmä, joka asettuu selllaiseen stabiiliin tilaan, jossa on vakio, U on vakio ja Uv:lle pätee kaava 3 seuraavasti: n - V ' R6 ' " ' U (3>

yastukset Rl ja R6 ovat valittavissa siten; että jännite U

n v vastaa sellaista hissikorin nopeutta, joka totetuttaa kaavan ^ i, (2) ehdon. Kun hissikori liikkuu ylöspäin, se aikanaan tu-r lee toleranssialueen s sisäpuolelle, jolloin rele 16 päästää päästäen samalla releen 12, Koska hissikorin nopeus on riittävän pieni, se pysähtyy toleranssialueen ^A s sisäpuo- 10 64925 lelle. Nopeus on aseteltavissa säätövastuksella R6,

Tapauksen 2 mukaisessa tilanteessa hissikorin kuorma on sellainen, että moottorin vastamomentti on arvojen 0 ja MQ2 välillä. Tällöin ollaan kuvion 4 alueella A-D-E-F, jolla alueella hissikori "vetää" moottoria. Yksinkertaisuuden vuoksi tarkastellaan vain tilannetta, jossa hissikoria ajetaan ylöspäin, Ajo alaspäin käy aivan vastaavasti, vain eri releiden toimiessa, Hissikori pyrkii nyt liikkumaan kuormituksesta johtuen itsestään siihen suuntaan, mihin ajon tulisi tapahtua, Jos hissikorin nopeutta säädettäisiin moottorilla, pitäisi moottorin pystyä jarruttamaan liikettä. Kuvion 5 mukaisella kuristuskytkennällä tämä ei ole mahdollista. Hissin liikkumista ohjataankin tässä tapauksessa nopeudenmittaus-yksikön 24 avulla, jonka yhtenä elimenä toimiva nopeudenmit-^-tausvahvistin 20 ohjaa relettä 17, joka ohjaa välillisesti moottoria ja jarrua, Hissin käynnistyminen tarkkuusasetuk- / seen tapahtuu samalla tavalla kuin tapauksessa 1, eli rele ' 14 päästää ja rele 12 vetää (ylös-rsuunta) . Nyt kuitenkin moottori liikahtaa kuormamomentin vaikutuksesta, vaikka ohjaus jännite U»j on nolla, Hissikorin nopeus alkaa hitaasti kiihtyä, alussa myös ohjausjännite kasvaa niin kauan kuin

Uv;llä on pienempi arvo kuin kaavan (3) edellyttämä arvo.

Kun nopeus on kasvanut niin suureksi, että kaavan (3) mukainen Uv;n arvo ylittyy, alkaa Oy muuttua kohti nollaa, jolloin kuristuselementin 22 tyristorit lakkaavat johtamasta ja moottorin momentti on suunnilleen nolla. Kun nopeus edelleen kasvaa, eikä hissikori ole vielä saavuttanut toleranssialuet-ta, toimii nopeudenmittausvahvistin 20 niin, että sen lähtö-jännite muuttuu positiiviseksi ja vedättää transistorin TRI avulla releen 17, Toimintapiste määräytyy kaavan (4) mukaan seuraavasti; P 7 U = r-^- * U (4) V R7 Jännitteen Uv ja sitä vastaavan nopeuden arvoon aseteltavissa säätövastuksella R7. Releen 17 vetäessä myös rele 14 vetää, jolloin hissi 11 64925 kori pysähtyy kuten tapauksessa 1, Kun kaavan (4) mukainen Uv:n arvo mitoitetaan niin, että sitä vastaava hissikorin nopeus täyttää kaavan (2) ehdon, liikkuu hissikori releen 17 vetämisen jälkeen korkeintaan matkan 2^s. Koska hissi-kori ei tullut toleranssialueelle ennen releen 17 vetämistä, ei hissikori pysähdyttyään ole ohittanut toleranssialuetta. Jos hissikori saavuttaa toleranssialueen ennen kuin rele 17 vetää, on nopeus pienempi kuin kaavassa (2), ja hissikori pysähtyy anturin 11 antaman loogisen signaalin muuttuessa "O":ksi, samoin kuin tapauksessa 1, ja jää pysähdyttyään varmasti toleranssialueelle. Jos rele 17 vetää ennen toleranssialuetta, hissikori pysähtyy jarrun 3 avulla ja saattaa liukua toleranssialueelle, muttei sen ohi. Jos hissikori ei vielä pysähdyttyään olekaan toleranssialueella, seuraa automaattisesti uusi ajo aikaviiveen tQ kuluttua. Aikaviive tQ muodostuu vahvistimeen 20 kytkettyjen komponenttien D3, D4, R5 ja C2 avulla, jotka pitävät vahvistimen 20 lähtöjännitettä positiivisessa arvossa, vaikka jännite Uv on pienentynyt nollaan hissikorin pysähtyessä. Aikaviive tQ määräytyy aikavakiosta R5C2, ja se valitaan niin pitkäksi, että hissikori varmasti ehtii pysähtyä. Kun aika tD on kulunut, tapahtuu uusi tarkkuusasetusajo, mikäli hissikori ei tullut tolerans-sialueelle, Näitä vastaavia ajoja tapahtuu niin kauan, kunnes hissikori tulee toleranssialueelle.

Tapauksien 1 ja 2 suhteen on oleellista, että säätövastuksel-la R6 aseteltava nopeus on pienempi kuin säätövastuksella R7 aseteltava nopeus, jotta rele 17 ei pysäyttäisi hissikoria turhaan tapauksen 1 mukaisessa ajossa. Säätövastuksella R7 aseteltavan nopeuden tulisi olla pienempi kuin kaavan (2) mukainen nopeus. Tämä ei kuitenkaan ole ehdottoman välttämätöntä, koska, jos hissikori tapauksen 2 mukaisessa ajossa releen 17 vetäessä pysähtymisensä aikana liukuu ohi tole-ranssialueen, on ajan tD kuluttua tapahtuva uusi tarkkuus-asetusajo tapauksen 1 mukainen tilanne, ja hissikori palautuu toleranssialueelle, sillä hissikorin liikesuunta on muuttunut samoin kuin kuormamomentin vaikutussuuntakin.

64925

Lisäksi voidaan osoittaa, että tapauksen 2 mukainen tarkkuus-asetusajo on erittäin harvinainen. Tämä johtuu seuraavista seikoista: ensinnäkin kuvion 4 esittämä alue A-D-E-F on paljon pienempi kuin alue A-B-C-D, toiseksi, kun hissikori pysähtyy kerrostasolle normaaliajosta, sen pysähtymistakkuu-teen vaikuttaa lähinnä hissikorin kuorma. Pysähtymisvirhe ja tarkkuusasetustarve syntyvät loogisesti seuraavan taulukon mukaisesti:

Ajosuunta Kuorma Pysähdyspaikka Tarkkuusasetuksen vastamomentti ylös täysi kori tason alapuolelle MQ 1 ylös tyhjä kori tason yläpuolelle MQ 1 alas tyhjä kori tason yläpuolelle MQ 1 alas täysi kori tason alapuolelle MQ 1 ja kolmanneksi, kun hissikorin paikka muuttuu kuormauksen tai purkauksen johdosta, pyrkii hissikori täyttyessään siirtymään tason alapuolelle ja tyhjentyessään yläpuolelle, jolloin tarkkuusasetuksen vastamomentti suurella todennäköisyydellä on positiivinen,

Edellä esitetystä seuraa, että hissikorin tarkkuusasetusajo tapahtuu lähes aina yhdellä ajolla. Tapaukset, joissa useampi ajo on tarpeen, ovat harvinaisia. Tämä seikka mahdollistaa kuvatunlaisen yksinkertaisen säätöjärjestelmän käytön, jossa säätöjärjestelmässä säädetään ainoastaan käyttömootto-rin vetävää momenttia ja jossa ne tilanteet, jolloin tarvitaan jarrutusta, on hoidettu yksinkertaisesti nopeudenmitta-yksikön ja hissin mekaanisen jarrun avulla,

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksintö ei rajoitu air noastaan edellä selostettuun esimerkkiin vaan, että keksinnön erilaiset sovellutusmuodot voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa,

II

Claims (2)

64925

1. Menetelmä vaihtovirtamoottorin käyttämän hissikorin asettamiseksi tarkasti kerrostasolle, jossa hissin käyttömoottorin (2) yhden tai useamman vaiheen virtaa kuristetaan ohjattavalla kuristuselementillä (22) ja ohjausta säätää säätöyksikkö (23), joka saa tiedon hissi-korin (8) todellisesta nopeudesta muodostaen takaisinkytketyn säätöjärjestelmän, joka antaa hissikorille tarkkuusasetusajossa stabiilin pienen nopeuden, josta hissikori voi pysähtyä kerrostasolle vaaditulle toleranssialueelle, tunnettu siitä, että hissin käyttö-moottorin (2) nopeudensäätö toimii aktiivisesti vain alueella, jossa moottorin vastamomentti on positiivinen ja että moottorin vastamomen-tin ollessa negatiivinen hissikorin nopeutta ohjataan hissin jarrun (3) ja hissikorin nopeudenmittausyksikön (24) avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tarkkuusasetusajoja suoritetaan tarvittaessa useampia, kunnes hissikori on kerrostasolla vaaditulla toleranssialueella.