FI94718C - Menetelmä käyttöastioiden yhtäjaksoiseksi koneelliseksi puhdistamiseksi - Google Patents

Description

94718

Menetelmä käyttöastioiden yhtäjaksoiseksi koneelliseksi puhdistamiseksi Förfarande för kontinuerlig maskinell rengöring av bruks-kärl 5 Tämä keksintö koskee menetelmää käyttöastioiden yhtäjaksoiseksi koneelliseksi puhdistamiseksi suurtalousastianpesuko-neessa, jossa on pesu- ja siihen liittyvä jälkihuuhtelu-vyöhyke, jossa likaisia astioita peräkkäin ainakin kolmel-10 la, erillisistä säiliöistä syötetyllä pesuvyöhykkeellä kiertopumpun ja suihkutuslaitteen avulla suihkutetaan pesuliuoksella, joka ylijuoksun avulla kaskadimaisesti sopivimmin johdetaan viimeisestä ensimmäiseen säiliöön, ja jolloin pesuliuoksen puhdistusainepitoisuus yksittäisissä 15 säiliöissä aluksi säädetään erillisesti esiannostuksen avulla, ja puhdistustoimenpiteen alkamisen jälkeen ylläpidetään puhdistusaineen jälkiannostuksen ja viimeiseen säiliöön tapahtuvan tuoreveden syötön avulla ja jossa suuremmin aikavälein mahdollisesti suoritetaan nk. perus-20 puhdistus pesuliuoksen huomattavasti suurennetulla puhdis-tusainepitoisuudella.

Tällainen menetelmä edustaa tämän hetken tekniikan tasoa ja sitä käytetään useasti huuhtelun yhteydessä suurtalousas-25 tianpesukoneissa. Tämän menetelmän yhteydessä on puhdistusainepitoisuus yksittäisissä pesusäiliöissä yleensä lähes : sama ja esimerkiksi kerran kuukaudessa suoritetaan nk.

peruspuhdistaminen suuremmalla pesuliuoksen puhdistusaine-pitoisuudella. Tästä kerran kuukaudessa suoritettavasta 30 peruspuhdistamisesta huolimatta voidaan kuitenkin usein todeta, että jo muutamien päivien jälkeen muodostuvat huuhdeltaville esineille ensimmäiset merkit nk. kumuloitu-j neista pintakerrostumista.

35 DE-hakemusjulkaisussa 37 07 366 on tästä syystä tällaista järjestelmää varten ehdotettu ylimääräisen suihkutusjärjestelmän asentamista ja tämän avulla erittäin väkevän puhdis-tusainesumun suihkuttamista pesuvyöhykkeellä huuhdettaville ♦ « .. · « 2 94718 esineille, jonka puhdistusainepitoisuus on 100-1000 g puhdistusainetta per litra vettä. Huuhtelumenetelmän puhdistusteho paranee tosin tämän menetelmätavan yhteydessä mutta myös tähän menetelmään liittyy kuitenkin eräitä 5 epäkohtia. Ensinnäkin on käytettävä ylimääräistä suihkutus-järjestelmää, mikä tekee laitteet, so. suurtalousastian-pesukoneet monimutkaisemmiksi ja kalliimmiksi. Toiseksi muodostaa tämän yhteydessä erittäin väkevänä suihkutettu vast, sumutettu puhdistusaineliuos suuren alkaliteettinsa 10 vuoksi suuren vaaran käyttöhenkilökunnalle ja tällöin erityisesti hienojakoisen suihkutussumun leijukyvyn vuoksi. Sitä mahdollisuutta ei voida sulkea pois laskuista, että käyttöhenkilökunta esimerkiksi konehäiriöiden yhteydessä tulee ihokosketukseen korkea-alkalisen puhdistusaineliuok-15 sen kanssa tai jopa jokin henkilökuntaan kuuluva saa puhdistusliuossuihkun silmäänsä, mikä vaarantaa näkökykyä. Lisäksi on tällaista alkalista puhdistusaineliuosta käytettäessä myös ryhdyttävä erityisiin ja ylimääräisiin toimenpiteisiin laitteiden suojaamiseksi syöpymistä vastaan.

20 Tämän keksinnön tehtävänä on saada aikaan ratkaisu, joka mahdollistaa edellä esitetyn tyyppisen menetelmän puhdis-tustehon nostamisen puhdistusaineen kokonaiskulutusta kasvattamatta samalla kun erittäin väkevästä puhdis-25 tusaineliuoksesta luovutaan.

Edellä esitetyn tyyppisen menetelmän kohdalla tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että viimeisestä säiliöstä haarautetaan pesuliuoksen pääosavirtausmäärä ja 30 syötetään suoraan kolmanneksi viimeiseen ja/tai yhtä säiliötä edempänä olevaan säiliöön, joka määrä on enemmän kuin 50%, sopivimmin enemmän kuin 75% viimeiseen säiliöön virtaavasta tuorevesimäärästä, että loput pesuliuoksesta sivuosavirtausmääränä virtaa kaskadimaisesti säiliöiden 35 läpi, ainakin keskimmäisestä ja/tai viimeistä edellisestä säiliöstä lähtien, ja että ainakin yhteen keskimmäiseen ja/tai viimeistä edelliseen säiliöön asettuu maksimaalises- 3 94718 ti tuorevesimäärän ja sivuosavirtausmäärän välisen jakosuh-dekertoimen verran kasvanut pesuliuoksen puhdistusainepa-toisuus, jolloin jälkiannostaminen tapahtuu vain tässä säiliössä.

5 Tämän menetelmän avulla voidaan suurtalousastianpesukoneen pesuvyöhykkeelle - kolmisäiliökoneessa keskimmäiseen säiliöön - säätää huomattavasti korkeampi pesuliuoksen puhdistusainepitoisuus tavanomaisiin menetelmiin verrattuna 10 ilman että puhdistusaineen kokonaiskulutus tämän vuoksi kasvaa tavanomaisiin menetelmiin verrattuna. Tällöin ei kuitenkaan huuhdella erittäin suurella puhdistusainepitoi-suudella, kuten esimerkiksi DE-hakemusjulkaisussa 37 07 366 on esitetty. Säädetyn pitoisuuden yläraja on sen sijasta 15 tavanomaisten peruspuhdistusjaksojen pitoisuusalueella.

Keksinnön mukaisen menetelmätavan avulla voidaan keskimmäisen säiliön suuremmasta pitoisuudesta huolimatta säästää puhdistusainetta tavanomaisiin menetelmiin verrattuna. Puhdistusainesäästö johtuu siitä, että jälkiannostelemista 20 tapahtuu enää vain keskimmäisessä säiliössä ja tässä yhteydessä vain sivuosavirtausmäärään annostetaan puhdistusainetta halutussa pitoisuudessa. Pääosavirtausmäärään ei annosteta mitään puhdistusainetta. Tässä yhteydessä annostaminen tapahtuu yksinomaan puhdistusaineen vast, pesuliu-25 oksen kulkeutumisen avulla astioiden mukana, jonka avulla kiinnittyvä puhdistusaineliuos kuljetetaan yhdestä säiliöstä seuraavaan. Puhdistusainesäästöstä huolimatta saavutetaan yhdessä säiliössä vallitsevan korkeamman pitoisuuden vuoksi kuitenkin huomattavasti parempi puhdis-30 tusteho tavanomaisiin menetelmiin verrattuna. Luopumalla erittäin suurista pitoisuuksista on käyttöhenkilökunnan : normaalipuitteista poikkeava vaara alttiiksi tulemiseksi poissuljettu. Mitkään astianpesukoneen kohdalla suoritettavat erityiset suojatoimenpiteet syöpymistä vastaan eivät 35 myöskään ole tarpeellisia. Erityisesti ei esiinny mitään hienojakoista, leijukykyistä suihkutussumua.

• · 4 94718

Edelleen parannetun puhdistustehon saavuttamiseksi ja siitä huolimatta esiintyvien kumuloitujen pintakerrosten kohdistetuksi poisliuottamiseksi voidaan ajanjakson aikana säästynyttä puhdistusainetta käyttää tähän ajanjaksoon 5 liittyvää peruspuhdistamista varten suuremmalla puhdis-tusainepitoisuudella. Tätä tarkoitusta varten käytetään keksinnön mukaan tietyn ajanjakson aikana puhdistusainepa-toisuutta, joka on jakosuhteen alapuolella, jonka jälkeen siihen mennessä säästynyt puhdistusainemäärä annostetaan 10 mukaan pesujakson aikana, jossa puhdistusainepitoisuus on huomattavasti suurempi.

Keksinnön mukaan on osoittautunut erityisen tarkoituksenmukaiseksi, että jakosuhteeksi säädetään arvoja, jotka ovat 15 1 ja 20, sopivimmin 3 ja 10 välillä.

»

Tarvittavan tuoreveden erityisen edullinen syöttämistapa saadaan aikaan siten, että viimeiseen säiliöön virtaava tuorevesimäärä on lähtöisin jälkihuuhteluvyöhykkeeltä.

20

Sen estämiseksi, että viimeinen, jälkihuuhteluvyöhykkeen eteen sijoitettu säiliö valuu tyhjäksi on keksinnön erään toisen rakennemuodon mukaan huolehdittu siitä, että ta-sosondin havahtuessa viimeiseen säiliöön syötetään tuore-25 vettä toisen, sopivimmin viuhkasuihkusuuttimilla varustetun tuorevesisyötön kautta.

Koska kulkeutumisen vuoksi viimeisessä säiliössä ennen jäl-kihuuhteluvyöhykettä voi mahdollisesti muodostua myös 30 pitoisuus, joka on suurempi kuin haluttu pitoisuus, on keksinnön erään rakennemuodon mukaan tarkoituksen-mukaista mitata johtavuus viimeisessä säiliössä ja määritetyn puhdistusainepitoisuuden ylittyessä avata toinen tuorevesisyöttö.

Pääosavirtausmäärän edulliseksi haarauttamiseksi ja sen hyväksikäyttämiseksi koko menetelmän ohjaamiseksi, on 35

II

94718 5 keksinnön erään toisen rakennemuodon mukaan sovitettu, että pääosavirtausmäärä haarautetaan nousuputken kohdalla viimeisen säiliön kiertopumpun painepuolella ja sivuosavir-tausmäärä kaskadimaisesti kulkeutuu säiliöiden läpi viimei-5 sestä säiliöstä lähtien.

Keksinnön erään toisen rakennemuodon mukaan sivuosavirtaus-määrä haarautetaan nousuputken kohdalla viimeisen säiliön kiertopumpun painepuolella ja syötetään keskimmäiseen 10 ja/tai viimeistä edelliseen säiliöön ja pääosavirtausmäärä johdetaan ohi tus johdon avulla viimeisestä säiliöstä kolmanneksi viimeiseen ja/tai yhtä säiliötä edempänä olevaan säiliöön.

15 Lopuksi on keksinnön mukaiselle menetelmälle vielä tunnusomaista se, että jakosuhdetta säädetään pääosavirtaus-määrää säätämällä ja asetussuureina toimivat annostuslait-teen käyttöajan ja annostuslaitteen taukoajän välisen suhteen avulla määritetty annostuslaitteen tahtisuhde 20 keskimmäisessä ja/tai viimeistä edellisessä säiliössä ja/tai toisen tuorevesisyötön havahtumisen toistuvuus. Tämän avulla voidaan jakosuhde säätää ja ohjata automaattisesti ja menetelmä suorittaa samana pysyvällä pitoisuudella.

25

Keksintö on seuraavassa selitetty lähemmin piirustuksessa esitetyn rakenne-esimerkin avulla, jossa piirustuksessa:

Kuv. 1 esittää laitetta menetelmän suorittamiseksi, 30

Kuv. 2 esittää laitteen vaihtoehtoista rakennemuotoa, ja • ·

Kuv. 3 esittää menetelmän suorittamiseksi tarkoitetun laitteen toista rakennemuotoa.

Kuviossa 1 on esitetty kokonaisuutena viitenumerolla 1 merkitty suurtalousastianpesukone. Astiat syötetään astian- • · 35 6 94718 pesukoneeseen astioiden tulon 2 kohdalla ja astiat kulkevat käytössä astianpesukoneen 1 läpi nuolen 3 suunnassa. Astianpesukone on varustettu pesuvyöhykkeillä 4, 5 ja 6, joista pesuvyöhykettä 4 myös kutsutaan pumppupuhdistus-5 vyöhykkeeksi. Pesuvyöhykkeeseen 6 liittyy jälkihuuhtelu-tai kirkastushuuhteluvyöhyke 7. Kuhunkin pesuvyöhykkeeseen 4, 5 ja 6 liittyy säiliö 8, 9 ja 10, joista kulloisessakin säiliössä olevaa pesuliuosta kiertopumppujen 11, 12 ja 13 avulla kulloinkin syötetään suihkutuslaitteisiin 14, 15 ja 10 16. Koska astiat kulkevat astianpesukoneen 1 läpi nuolen suunnassa kutsutaan seuraavassa kuten myös tekstissä kokonaisuudessaan säiliötä 8 myös ensimmäiseksi tai kolmanneksi viimeiseksi säiliöksi, säiliötä 9 keskimmäiseksi tai viimeistä edelliseksi säiliöksi ja säiliötä 10 viimeiseksi 15 säiliöksi. Suihkutuslaitteiden 14, 15 ja 16 avulla suihkutetaan astioille niiden astainpesukoneen 1 läpi tapahtuvan kulun aikana pesuliuosta alhaalta ja ylhäältä käsin. Jälki-tai kirkastusvyöhykkeellä 7 suihkutetaan astioille tuore-vettä suihkutuslaitteen 17 avulla. Tässä yhteydessä suihku-20 tettu tuorevesimäärä muodostaa astianpesukoneeseen 1 virtaavan tuorevesimäärän ja se joutuu säiliöön 10. Säiliöstä 10 on kaskadimainen ylijuoksu 18 säiliöön 9 ja siitä kaskadimainen ylijuoksu 19 säiliöön 8. Kukin säiliöistä 8, 9 ja 10 on sopivimmin varustettu ei esitetyllä liitännällä 25 puhdistusaineen sisäänjohtamista varten, jolloin kukin t säiliöistä 9 ja 10 lisäksi on varustettu johtavuuden mittauslaitteella, joita ei myöskään ole esitetty lähemmin.

Nämä ei esitetyt rakenneosat ovat kuitenkin jo tunnettuja tavanomaisista astianpesukoneista. Viimeinen säiliö 10 on 30 lopuksi vielä varustettu tasoelektrodilla tai -sondilla 20. Tämän lisäksi käytetään viimeisellä pesuvyöhykkeellä 16 • « * ylimääräistä, viuhkasuihkusuuttimilla varustettua tuore- vesisyöttöä 21. Tämä tuorevesisyöttö voi kuitenkin myös olla sijoitettu jälkihuuhteluvyöhykkeen 7 yhteyteen.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on oleellista astianpesukoneen 1 osalta tällöin se, että käytetään ohitusjohtoa 35 7 94718 22, joka mahdollistaa pesuliuoksen läpivirtauksen nuolen 23 suunnassa viimeisestä säiliöstä 10 ensimmäiseen säiliöön 8 samalla kun se ohittaa viimeistä edellisen tai keskimmäisen säiliön 9. Tämä ohitusjohto 22 voi olla varustettu pumpulla 5 tai kuristimilla tai vastaavilla laitteilla, joiden avulla tämän johdon kautta johdettavaa pesuliuoksen määrää säädetään ja ohjataan. Näistä laitteista luovutaan kuitenkin sopivimmin ohitusjohdon 22 yhteydessä ja sen sijasta yhdistetään esitetyllä tavalla ohi tus johdon 22 tulo viimei-10 sen säiliön 10 kiertopumpun 13 painepuoleisesta nousuput-kesta 24 lähtevään haaraumaan putkijohto- tai letkuyhteyden 25 avulla. Ohitusjohtoon 22 syötettävän pääosavirtausmäärän säätämiseksi on letkun tai putken 25 suun yhteydessä nousuputken 24 kohdalla sopiva, säädettävä kuristuselement-15 ti, kuten läppä tai luisti, jota myös mahdollisesti voidaan säätää automaattisesti.

Edellä esitetyssä astianpesukoneessa suoritettava menetelmä viedään periaatteessa läpi samalla tavalla kuin tavanomais-20 ten astianpesukoneiden yhteydessä. Astiat kulkevat nuolen 3 suunnassa astianpesukoneen 1 läpi edestä taaksepäin ja se vesi, joka pääasiassa suihkutuslaitteen 17 avulla syötetään jälkihuuhteluvyöhykkeellä 7, kulkee koneen läpi päinvastaisessa suunnassa. Tällöin joutuu syötetty tuorevesimäärä 25 kokonaisuudessaan aluksi viimeiseen säiliöön 10. Tämän i yhteydessä se jaetaan pääosavirtausmääräksi ja sivuosavir- tausmääräksi. Sivuosavirtausmäärä kulkee yli juoksujen 18 ja 19 kautta kaskadimaisesti huuhtelukoneen 1 yksittäisten säiliöiden läpi, kun taas pääosavirtausmäärä haarautuu 30 viimeisellä pesuvyöhykkeellä 6 vast, viimeisessä säiliössä 10 ja syötetään ensimmäiseen säiliöön 8 samalla kun se ohittaa keskimmäisen säiliön 9. Täten tulee mahdolliseksi käyttää keskimmäisessä säiliössä 9 tavanomaista suurempaa pitoisuutta ilman että puhdistusaineen kulutus kasvaa 35 tavanomaiseen käyttötapaan verrattuna koska jälkiannostusta tarvitaan vain puhdistusaineen sivuosavirtausmäärän tulo-virtausta vastaavasti. Keksinnön mukaisen menetelmän 8 94718 yhteydessä suoritetaan jälkiannostusta vain keskimmäisessä säiliössä 9, kun sen sijaan pitoisuus muissa säiliöissä asettuu pesuliuoksen kulkeuttcnisenvuoksi säiliöstä 9 vast, pesuvyöhykkeestä 5 pesuvyöhykkeeseen 6 ja ohitusjohdon 22 5 vast, kaskadimaisen ylijuoksun 19 avulla pesuvyöhykkeellä 4.

Ei esitettyjen johtavuusmittauksien avulla keskimmäisessä ja viimeisessä säiliössä sekä niihin liittyvien annostus-10 laitteiden avulla on mahdollista säätää haluttuja puhdis-tusainepitoisuuksia yksittäisissä säiliöissä ja pitää niitä muuttumattomina. Koska keskimmäisessä säiliössä 9 aiotaan käyttää suurempaa puhdistusainepitoisuutta on tuoreveden syöttämiseksi tarkoitettu ylimääräinen suihkutuslaite 21 15 sijoitettu viimeiselle pesuvyöhykkeelle 6 pitoisuuden alenemisen aikaansaamiseksi tuoreveden syötön avulla ei esitetyn johtavuusmittauksen yhteydessä määritetyn suuremman pitoisuuden vuoksi. Tämän ylimääräisen tuorevedensyötön 21 tehtävänä on myös syöttää tuorevettä silloin kun ta-20 sosondi 20 osoittaa nestetason alentuneen. Tämä voi tapahtua silloin kun säätöepätarkkuuden vuoksi säiliöstä 10 ohitusjohdon 22 kautta poistetaan enemmän vettä vast, nestettä kuin tuorevesisyötön 17 avulla syötetään.

25 Seuraavassa tullaan laskuesimerkin avulla osoittamaan, että • johtamalla p?.äosavirtausmäärä kiertotietä on mahdollista säästää puhdistusainetta. Tällöin lähdetään siitä, että säiliö 8 vetää 100 litraa, säiliö 9 150 litraa ja säiliö 10 myöskin 150 litraa. Tämän lisäksi tulee jälkihuuhtelu-30 vast, kirkastushuuhteluvesimäärän (tuorevesisyötön) huuhte-lulaitteen 17 kautta olla 400 litraa/tunti. Kun tavanomai-: sen menetelmän yhteydessä pitoisuudeksi säädetään 3 g puhdistusainetta/litra pesuliuosta tulee keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä pitoisuudeksi säätää esimerkiksi 2 g 35 puhdistusainetta/litra pesuliuosta säiliöissä 8 ja 10 ja 6 g:aan puhdistusainetta/litra pesuliuosta suurennettu pitoisuus säiliössä 9.

, 94718

Ennen varsinaisen huuhtelutoimenpiteen alkamista täytetään säiliöt aluksi nk. esiannostelun yhteydessä. Tällöin tuore-vettä virtaa suihkutuslaitteen 17 kautta ja säiliöön 10 annostetaan puhdistusainetta. Ei esitetty johtavuusmittaus 5 ohjaa tällöin haluttua pitoisuutta. Ohitusjohto 22 on tällöin suljettu niin, että syötetty vesimäärä kokonaisuudessaan joutuu kaskadimaisesti säiliöstä 10 säiliöön 9 ja tämän jälkeen säiliöön 8, joka on varustettu ei esitetyllä menolla. Tavanomaisen 3 g/1 annostuksen ja edellä esitetty-10 jen säiliökokojen yhteydessä saadaan tällöin esiannostelun puhdistusainekulutukseksi 1200 g.

Esiannostus tapahtuu vastaavasti keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä sillä poikkeuksella, että pitoisuudeksi 15 säädetään aluksi vain 2 g/1. Sen jälkeen kun nämä kolme säiliötä on täytetty tällä pitoisuudella keskeytetään tuoreveden edelleensyöttäminen. Tämän jälkeen käynnistetään keskimmäisessä säiliössä 9 oleva kiertopumppu 12 ja puhdistusainetta annostetaan niin kauan kunnes tässä säiliössä 20 vallitsee johtavuusmittauksen avulla määritetty 6 g/1: n pitoisuus. Tällöin saadaan esiannostuksen kulutukseksi 1400 g puhdistusainetta. Tämän jälkeen käynnistyy tällöin varsinainen astioidenhuuhtelutoimenpide, jonka aikana tulee syöttää 400 litraa tuorevettä/tunti. Keksinnön mukaisen 25 menetelmän yhteydessä tulee nestevirtaukset tällöin esimerkiksi jakaa siten, että 300 litraa/tunti kulkee ohitusjohdon 22 kautta ja 100 litraa/tunti koneen kaskaditien kautta. Astioidenhuuhteluprosessin aikana tapahtuvan jälkiannostuksen kannalta tämä tarkoittaa, että tavanomai-30 sen menetelmän yhteydessä on lisättävä 1200 g puhdistusainetta/ tunti 3 g/1 pitoisuuden säätämiseksi. Keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä on jälkiannostettava vain 400 - 600 g/tunti keskimmäiseen säiliöön virtaavan 100 1/tunti sivuosavirtausmäärän saattamiseksi haluttuun 35 korkeampaan, 6 g/litra puhdistusainepitoisuuteen. Tuoreveden 300 litran per tunti sisäänvirtaavan loppuosan, joka on erotus 400 1/tunti - 100 1/tunti, saattamiseksi halutul- 10 94718 le 2 g/1 puhdistusainepitoisuustasolle, riittää tällöin astioiden mukana tapahtuva pesuliuoksen kulkeutuminen viimeistä edellisestä vast, keskimmäisestä säiliöstä viimeiseen säiliöön, missä se suihkutuslaitteen 16 avulla huuhdel-5 laan pois astioista.

Täten saadaan esimerkiksi kolmen käyttötunnin per päivä käyttöäjalta tavanomaisen astianpuhdistusmenetelmän kohdalla puhdistusainekulutus, joka on 1200 g esiannostuksen ja 10 3600 g (3 x 1200 g) jälkiannostuksen osalta, eli siis kokonaisuudessaan 4800 g. Tähän verrattuna on puhdistusainekulutus keksinnön mukaisen menetelmän kohdalla 1400 g esiannostuksen ja 1800 g (3 x 600 g) jälkiannostuksen osalta, siis kokonaisuudessaan 3200 g. Syntyy laskennalli-15 nen säästö, joka on 1600 g puhdistusainetta per päivä. Tämä säästö antaa tällöin mahdollisuuden joko todella säästää puhdistusainetta tai nostaa edelleen pitoisuutta keskimmäisessä säiliössä kunnes kasvu tarkalleen vastaa säästettyä puhdistusainemäärää, so. kirkastushuuhtelu- vast, jälki-20 huuhteluvesimäärän ja sivuosavirtausmäärän jakosuhdeker- rointa tai käyttää säästetty puhdistusainemäärä yhden ainoan myöhemmän huuhtelutoimenpiteen, nk. peruspuhdistus-toimenpiteen aikana.

25 Tiivistettynä voidaan keksinnön mukainen menetelmä siis kuvata seuraavasti:

Tapahtuneen esiannostamisen jälkeen jälkiannostetaan vain yhteen ainoaan säiliöön, johon säädetään suurempi pitoi-30 suus. Sisäänvirtaavaa tuorevesimäärää vastaava pesuliuos-määrä kokonaisuudessaan ei virtaa tähän säiliöön vaan ainoastaan sivuosavirtausmäärä. Pääosavirtausmäärä johdetaan tämän säiliön ohi ohitusjohdon kautta.

35 Keksinnön mukaisen menetelmän säätämiseksi on erityisen tarkoituksenmukaista jos pääosavirtausmäärä haarautetaan viimeisen säiliön 10 kiertopumpun 13 painepuolella nousu- 11 94718 putken 24 kohdalla. Pääosavirtausmäärää säädetään sopivien kuristuselementtien, kuten läppien, luistien, venttiilien, jne. avulla niin, että pääosavirtausmäärän ja sivuosavir-tausmäärän summa lähes vastaa sisäänvirtaavaa tuorevesimää-5 rää (kirkastushuuhtelu- vast, jälkihuuhteluvesimäärää). Edellä esitetyssä esimerkissä on 300 1/tunti (pääosavir-tausmäärä) + 100 1/tunti (sivuosavirtausmäärä) * 400 1/tunti (tuorevesimäärä). Lisäksi säädetään pääosavirtausta vielä siten, että saadaan haluttu kirkastushuuhteluvesimää-10 rän ja sivuosavirtausmäärän jakosuhde fT. Esitetyssä esimerkissä se on 400 1/tunti : 100 1/tunti - 4. Koska jälkiannostamista tapahtuu vain siinä säiliössä, jossa on suurempi pitoisuus ja siis vain tähän säiliöön virtaava sivuosavirtausmäärä on jälkiannostettava, osoittaa jakosuh-15 de f, sen kertoimen, jonka verran puhdistusainepitoisuutta tässä annostussäiliössä voidaan nostaa ilman että puhdis-tusainekulutus kasvaa verrattuna tavanomaisiin huuhtelu-menetelmiin.

20 Esitettyä jakosuhdetta voidaan myös hyvin säätää automaattisesti kun pääosavirtausmäärän haarautuman yhteyteen on kuristuslaitteeksi sijoitettu ohjattava ja säädettävä luisti tai vastaava. Asetussuureena voidaan tällöin käyttää esimerkiksi tahtisuhdetta Tv, joka on määritetty annostus-25 laitteen käyttöajan ja annos tus laitteen taukoajan väliseksi suhteeksi. Jos tahtisuhde Tv kasvaa, mikä tarkoittaa sivuosavirtauksen kasvamista, avautuu pääosavirtauksessa oleva kuristuselementti hieman. Tämän säätöpiirin tulisi toimia suurella aikavakiolla ylireaktioiden välttämiseksi.

30 Taso-ohjatun toisen tuorevesisyötön 21 havahtumistoistuvuus voisi myös toimia toisena liian suuren pääosavirtauksen : indikaattorina. Tämän laitteen 21 havahtumistoistuvuus voitaisiin tunnistaa ja sitä voitaisiin käyttää tukevana toisena säätösuureena tahtisuhteen Tv avulla määritetyssä 35 säätöpiirissä.

On myös olemassa mahdollisuus käyttää keksinnön mukaista 12 94718 menetelmää vain ajoittain ja muutoin käyttää tavanomaista puhdistusmenetelmää. Tämä merkitsisi että pääosamäärää säätävä kuristuselin avautuisi vain ajoittain, so. erityisen toivottujen huuhtelutoimenpiteiden ajaksi ja tuleva 5 tuorevesimäärä kokonaisuudessaan muutoin kaskadimaisesti kulkeutuisi astianpesukoneen läpi. Tätä tarkoitusta varten olisi kuitenkin välttämätöntä suorittaa annostaminen jo viimeisessä säiliössä 10.

10 Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi tarkoitetun laitteen eräs vaihtoehtoinen rakennemuoto, jossa ohitusjohto 22 on sijoitettu toisin. Kuviossa 1 esitettyyn laitteeseen verrattuna samat tai identtiset osat tai alueet ovat kuviossa 2 varustetut 15 samoilla viitenumeroilla. Erona kuviossa 1 esitettyyn laitteeseen on kuviossa 2 esitetyssä laitteessa ohitusjohto 26 sijoitettu säiliöiden 8, 9 ja 10 yläpuolelle. Ohitusjohto 26 johtaa putkijohto- tai letkuyhteytenä viimeisen säiliön 10 kiertopumpun 13 painepuoleisesta nousuputkesta 20 24 eri säiliöiden 8, 9 ja 10 pesuliuoskylpypinnan yläpuo lelta säiliöön 8, johon se päättyy. Ohitusjohdon 26 kautta syötetty pääosavirtausmäärä poistuu tässä nuolen 23a suunnassa. Myös tässä rakennemuotomuunnelmassa tapahtuu pääosavirtausmäärän ja sivuosavirtausmäärän välisen ja-25 kosuhteen säätö kuristuselementin avulla, joka on sijoitettu sopivaan kohtaan ohitusjohtoon 26 ja jota mahdollisesti myös voidaan säätää automaattisesti. Tämän rakennemuunnel-man etu on se, että haluttu vast, säädettävä pääosavirtausmäärän ja sivuosavirtausmäärän välinen jakosuhde on riippu-30 maton kulloisestakin säiliön 10 ja 8 täyttötasosta. Haluttu jakosuhde voidaan lisäksi helposti tarkistaa ja mahdolli- • · ” sesti rekisteröidä ohitusjohtoon 26 sijoitetun läpivirtauk sen mittaamiseksi tarkoitetun laitteen avulla.

35 Eräs toinen rakennemuotomuunnelma on esitetty kaaviomaises-ti kuviossa 3. Myös tässä yhteydessä ovat kuvioiden 1 ja 2 rakennemuotomuunnelmiin verrattuna samat tai identtiset ia 94718 osat varustetut samoilla viitenumeroilla. Kuviossa 3 ei ole esitetty edelleen tarvittavia laitteita, kuten suihkutus-laitteita jne., jotka on esitetty kuvioissa 1 ja 2. Erona verrattuna kuvioiden 1 ja 2 mukaisiin rakennemuotomuunnel-5 miin on yksinomaan osien 27-29 rakenne.

Kuvion 3 mukaisessa rakennemuotomuunnelmassa haarautuu kiertopumpun 13 painepuoleisesta nousuputkesta 24 johto 27, joka päättyy säiliön 9 kylpypintatason yläpuolelle. Tämän 10 johdon 27 avulla haarautetaan haluttu osavirtausmäärä nousuputken 24 kohdalla ja syötetään viimeistä edelliseen säiliöön 9. Pääosavirtausmäärä syötetään viimeisestä säiliöstä 10 ohitusjohdon 28 avulla kolmanneksi viimeiseen ja/tai ensimmäiseen säiliöön 8. Lisäksi on yksittäisten 15 säiliöiden välille muodostettu kaskadimaisia yläjuoksuja 18 ja 19. Tällöin sijaitsee säiliössä 10 oleva ohitusjohtoon 28 vievä tulosuuaukko kuitenkin alemmalla tasolla kuin ylijuoksu 18 niin, että kaikki sisääntuleva ja ei kierrätetty vesi aluksi virtaa pois johtoon 28 ja ylijuoksun 18 20 avulla ainoastaan periaatteessa estetään pesuliouksen ylijuokseminen säiliöstä 10. Ohitusjohdon 28 tulosuuaukko säiliöön 8 sijaitsee alemmalla tasolla kuin säiliössä 10 oleva ohitusjohdon 28 suuaukko, jolloin ohitusjohdon 28 tulosuuaukko säiliöön 8 kuitenkin sijaitsee siihen muodos-25 tetun ulosvirtausaukon 30 yläpuolella. Ohitusjohtoon 28 on • * lisäksi sijoitettu magneetti venttiili 29, joka säiliöitä 8-10 täytettäessä ylijuoksumenetelmän avulla ja esiannostuk-sen aikana on suljettu ja avautuu heti kun astianpesukone käynnistetään.

' · > ·

Claims (9)

14 94718

1. Menetelmä käyttöastioiden yhtä jaksoiseksi koneelliseksi puhdistamiseksi suurtalousastianpesukoneessa, jossa on 5 pesu- ja siihen liittyvä jälkihuuhteluvyöhyke, jossa likaisia astioita peräkkäin ainakin kolmella, erillisistä säiliöistä syötetyllä pesuvyöhykkeellä kiertopumpun ja suihkutuslaitteen avulla suihkutetaan pesuliuoksella, joka ylijuoksun avulla kaskadimaisesti sopivimmin johdetaan 10 viimeisestä ensimmäiseen säiliöön, ja jolloin pesuliuoksen puhdistusainepitoisuus yksittäisissä säiliöissä aluksi säädetään erillisesti esiannostuksen avulla, ja puhdistustoimenpiteen alkamisen jälkeen ylläpidetään puhdistusaineen jälkiannostuksen ja viimeiseen säiliöön tapahtuvan tuore-15 veden syötön avulla ja jossa suuremmin aikavälein mahdollisesti suoritetaan nk. peruspuhdistus pesuliuoksen huomattavasti suurennetulla puhdistusainepitoisuudella, tunnettu siitä, että viimeisestä säiliöstä haarautetaan pesuliuoksen pääosavirtausmäärä ja syötetään suoraan kolmanneksi viimei-20 seen ja/tai yhtä säiliötä edempänä olevaan säiliöön, joka määrä on enemmän kuin 50%, sopivimmin enemmän kuin 75% viimeiseen säiliöön virtaavasta tuorevesimäärästä, että loput pesuliuoksesta sivuosavirtausmääränä virtaa kaskadimaisesti säiliöiden läpi, ainakin keskimmäisestä ja/tai 25 viimeistä edellisestä säiliöstä lähtien, ja että ainakin yhteen keskimmäiseen ja/tai viimeistä edelliseen säiliöön asettuu maksimaalisesti tuorevesimäärän ja sivuosavirtaus-määrän välisen jakosuhdekertoimen verran kasvanut pesuliuoksen puhdistusainepitoisuus, jolloin jälkiannostaminen 30 tapahtuu ainoastaan tässä säiliössä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietyn ajanjakson ajaksi säädetään puhdistusainepitoisuus, joka on alle jakosuhteen, jonka jälkeen 35 siihen mennessä säästynyt puhdistusainemäärä annostetaan mukaan pesujaksossa, jossa puhdistusainepitoisuus on huomattavasti suurempi. 15 94718

3. Jonkin edellen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jakosuhteeksi säädetään arvoja, jotka ovat 1 ja 20, sopivimmin 3 ja 10 väliltä.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viimeiseen säiliöön virtaava tuore-vesimäärä on peräisin jälkihuuhteluvyöhykkeeltä.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että viimeiseen säiliöön tasosondin havahtumisen yhteydessä syötetään tuorevettä toisen, sopivimmin viuhkasuihkusuuttimilla varustetun tuore- vesisyötön kautta.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että johtavuus mitataan viimeisessä säiliössä ja määritetyn puhdistusainepitoisuuden ylittyessä avataan toinen tuorevesisyöttö.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pääosavirtausmäärä haarautetaan nousuputkesta viimeisen säiliön kiertopumpun painepuolella ja sivuosavirtausmäärä kulkeutuu kaskadimaisesti säiliöiden läpi viimeisestä säiliöstä lähtien. 25

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sivuosavirtausmäärä haarautetaan nousuputkesta viimeisen säiliön kiertopumpun painepuolella ja syötetään keskimmäiseen ja/tai viimeistä edelliseen 30 säiliöön ja pääosavirtausmäärä ohjataan ohitusjohdon avulla viimeisestä säiliöstä kolmanneksi viimeiseen ja/tai yhtä *: säiliötä edempänä olevaan säiliöön.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että jakosuhdetta säädetään pääosavirtaus- ta säätämällä ja että asetussuureina toimivat annostuslait-teen käyttöajan ja annostuslaitteen taukoajän välisen 1« 94718 suhteen avulla määritetty annostuslaitteen tahtisuhde keskimmäisessä ja/tai viimeistä edellisessä säiliössä ja/tai toisen tuorevesisyötön havahtumistoistuvuus.

5 Patentkrav