FI94085C - Palohälytysjärjestelmä - Google Patents

Description

94085

Palohälytys järjestelmä

Esillä oleva keksintö liittyy palohälytysjärjes-5 telinään, johon kuuluu joukko teholähteeseen kytkettyjä paloilmaisimia ja keskusvastaanottoyksikköön (vastaanotin) kytkettyjä signaalilinjoja, jolloin tulipalon syttyessä vastaanotin pystyy erottamaan palopaikan hä-lytyksen antaneen ilmaisimen määrätyn osoitteen avul-10 la.

Keksintö koskee siis palohälytysjärjestelmää, joka käsittää keskusvastaanottoyksikön, tehonsyöttö- ja signaalipäälinjaparin, joka on kytketty keskusvastaan-ottoyksikköön; ja joukon paloilmaisimia, jotka on kyt-15 ketty tehonsyöttö- ja signaalipäälinjoihin ja jotka muodostavat yhden tai useamman ryhmän, joista kukin vastaa yhtä tarkkailualuetta, joihin paloilmaisimiin kuuluu yksi tai useampi pääilmaisin, joista kukin on yksitellen määrätty yhdelle ryhmälle ryhmäpääilmaisi-20 meksi, ja joukko sivuilmaisimia, joista yksi tai useam pi on määrätty kuhunkin ryhmään, joihin kuhunkin ryhmään kuuluu yksi ryhmäpääilmaisin ja yksi tai useampi sivuilmaisin, joka on kytketty ryhmäpääilmaisimeen, joihin kuhunkin ryhmäpääilmaisimeen kuuluu lähetysväli-25 neet, jotka silloin kun itse ryhmäilmaisin havaitsee palon tai kun yksi tai useampi ryhmäpääilmaisimeen kytketty sivuilmaisin havaitsee palon, lähettävät paloil-maisusignaalin ja kullekin ryhmälle annetun osoitesig-naalin keskusvastaanottoyksikköön.

30 Laajan, suuren tarkkailualueen kattavan paloil- maisinjärjestelmän tapauksessa laiterakenne on sellainen, että joukko toistolaitteita on kytketty vastaanottimesta lähtevään pääpiiriin ja joukko paloilmaisimia on kytketty kustakin toistolaitteesta lähtevään haa-35 raan.

94085 2

Toisaalta, keskisuuren tai pienemmän, ei kovin laajaa aluetta kattavan palohälytysjärjestelmän tapauksessa laiterakenne on sellainen, että edellä mainittuja toistolaitteita ei ole ja joukko ilmaisimia on kytketty 5 vastaanottimesta lähteviin piireihin.

Äskettäin on kehitetty järjestelmä, jossa paloalueen erottamiseksi ja ilmaisemiseksi on kullekin osoitteistettavalle ilmaisimelle annettu määrätty soi-tesignaali siten, että ilmaisimesta lähetetään määrät-10 ty osoite paloilmaisusignaalin kanssa vastaanottimeen.

Palohälytysjärjestelmässä, jossa kaikille ilmaisimille annetaan oma määrätty osoitesignaali on kuitenkin välttämätöntä, että joukolle samalle tarkkailu-alueelle, kuten samaan kerrokseen, sijoitettavia il-15 maisimia täytyy antaa kullekin eri osoitesignaali ja joko järjestelmän kaikille ilmaisimille täytyy rakentaa piiritoiminto ilmaisimen oman osoitesignaalin lähettämiseksi vastaanottimeen ilmaisimen havaitessa tulipalon, mikä lisää palohälytysjärjestelmän laitekustannuk-20 siä ja täten suuresti estää käyttämästä käytännössä vastaanottimen tulipalojen erottamis- ja ilmasemistoi-mintaa.

Sillä, että jokaiselle ilmaisimelle annetaan määrätty osoitesignaali, on myös se haitta, että tark-'25 kailtava alue rajoittuu liikaa, mikäli käytettävissä olevien osoitteiden lukumäärä on rajallinen, kun taas vastaanottimen signaalierotuskyvyn kuormitus kasvaa, jos osoitteiden lukumäärä on liian suuri.

Tämän lisäksi, kun hälyttävien ilmaisimien luku-30 määrä kasvaa tulen levitessä syttymisensä jälkeen ja koska samaan piiriin kytkettyjen hälyttävien ilmaisimien lukumäärä lisääntyy, piirissä kulkeva virta kasvaa ja ilmaisimien syöttöjännite pienenee linjaresistanssin aiheuttaman jännitteen laskun vuoksi. Tämän johdosta 35 kellopulssijännite, jolla lähetetään kustakin hälyttä- 94085 3 västä ilmaisimesta paloilmaisuinformaatio ja määrätty osoiteinformaatio vastaanottimeen, tulee riittämättömäksi ja lopulta saavutetaan piste, jossa vaarana on informaatiolähetyksen katkeaminen. Tämä heikentää 5 osoitteistettavia ilmaisimia käyttävän palohälytysjärjestelmän sitä etua, että tulen levimäisen etenemistä voi myös seurata hetki hetkeltä vastaanotinpuolella.

Esillä olevan keksinnön ensisijaisena päämääränä on palohälytysjärjestelmä, joka pystyy kattamaan laajan 10 tarkkailualueen verrattain pienellä lukumäärällä osoitteistettavia ilmaisimia.

Keksinnön toisena päämääränä on palohälytysjärjestelmä, joka edellä mainitun tärkeimmän päämäärän lisäksi pystyy varmistamaan, että vaikka samassa pii-15 rissä olevien hälyttävien ilmaisimien lukumäärä lisään-tyisikin, välttämättömän informaation lähetys hälyttävistä ilmaisimista keskusvastaanottoyksikköön pysyy yllä ellei piiriä kytketä irti.

Keksinnön mukaiselle palohälytysjärjestelmälle 20 on tunnusmerkillistä se, että kunkin ryhmän ryhmäpääil-maisin on pienen jatkuvuustilan tarkkailuvirran syöttämistä varten kytketty päätepiirielimellä tehonsyöttö-ja signaalipaikallislinjojen pariin, joka yhdistää ryh-mäpääilmaisimen ja yhden tai useamman sivuilmaisimen, 25 ja että järjestelmä käsittää irtikytkennän ilmaisevat välineet irtikytkentäsignaalin synnyttämiseksi kun jatkuvuustilan tarkkailuvirta tulee pienemmäksi kuin ennalta määrätty arvo.

Keksinnön mukaan palohälytysjärjestelmään kuuluu 30 vastaanottoyksikkö, teholähde ja keskusvastaanottoyk sikköön kytketyt signaalipäälinjat, ja joukko paloil-maisimia, jotka on sijoitettu yhteen TM useampaan ryhmään, joista kukin vastaa tarkkailtavaa aluetta ja on kytketty teholähteeseen ja signaalipäälinjoihin, missä 35 paloilmaisimiin kuulu joukko pääilmaisimia (osoitteis- 4 { ^ /. ! 1 Sv t ?*+Uuw' tettavia ilmaisimia), joista kukin on määrätty yhdelle ryhmälle ryhmäpääilmaisimeksi ja joukko sivuilmaisimia (ei-osoitteistettavia ilmaisimia), joista yksi tai useampi on määrätty kullekin ryhmälle, yhden tai useam-5 man sivuilmaisimen ollessa kytkettynä ryhmäpääilmaisi- meen kussakin ryhmässä, ja missä kuhunkin ryhmäpääil-maisimeen kuuluu lähetysvälineet, jotka toimivat itse ryhmäpääilmaisimen havaitseman palon tai yhden tai useamman edelliseen kytketyn ilmaisimen havaitseman 10 palon mukaan ja lähettävät paloilmaisusignaalin ja ryhmälle ominaisen osoitesignaalin keskusvastaanottoyksik-köön.

Keksinnön yhden ensisijaisen piirteen mukaan kuhunkin ryhmäpääilmaisimeen kuuluu asennusalusta ja 15 alustaa irrotettavasti asennetut paloilmaisinvälineet sekä asennusalustaan sijoitetut lähettämisvälineet.

Keksinnön toisen ensisijaisen piirteen mukaan kunkin ryhmän ryhmäpääilmaisimeen on kytketty päätepii-rielin, joka syöttää pienen jatkuvuustilan tarkkailu-20 virran teholähteeseen ja paikallissignaalilinjoihin, jotka yhdistävät ryhmäpääilmaisinta ja sivuilmaisinta tai -ilmaisimia, ja ryhmäpääilmaisin sisältää myös ir-tikytkentäilmaisinvälineet, jotka synnyttävät irtikytketyn signaalin kun jatkuvuustilan tarkkailuvirta tulee 25 pienemmäksi kuin annettu arvo.

Vielä keksinnön erään ensisijaisen piirteen mukaan kukin paloilmaisin sisältää kytkentävälineet, jotka tulen havaittaessa kytkeytyvät syöttämään hälytysvirtaa, ja kukin pääilmaisin sisältää virran rajoitusvälineet, 30 jotka rajoittavat hälytysvirran vakiovirraksi, jonka suuruus on riittävä pitämään kytkentävälineet kytkeytyneinä. Tässä tapauksessa kunkin paloilmaisimen tulisi olla tyypiltään pulssiohjausvälineet sisältävä, jotka pulssiohjausvälineet jaksoittain kytkevät kytkentäväli-35 neet tulipalo havaittaessa, ja ensisijaisesti järjestel- 94085 5 män tulisi olla suunniteltu niin, että keskusvastaanotto-yksikkö sisältää välineet, joilla määritetään hälytyksen antaneiden pääilmaisimien lukumäärä niin, että se voi antaa ohjaussignaalin tai -signaalit, jotka ilmaisevat 5 ei-hälyttävien pääilmaisimien määrätyt osoitteet, teholähteeseen ja signaalipäälinjoille, kun hälyttävien pääilmaisimien lukumäärä ylittää ennaltamäärätyn lukumäärän, ja niin että kukin pääilmaisin sisältää rajavirran muut-tamisvälineet, joilla se vaihtaa omien virran rajoitus-10 välineittensä rajavirta-arvon pienempään arvoon kuin vakio-virta-arvo silloin kun lähetysvälineet erottavat keskus-vastaanottoyksiköstä tulevasta ohjaussignaalista asianomaisen pääilmaisimen määrätyn osoitteen.

Edelleen, sekä pääilmaisimessa että sivuilmaisi-15 messa kummassakin on hälytystä ilmaiseva valodiodi, joka syttyy ilmaisimen hälytysvirralla, jolloin hälytys voidaan paikan päällä todeta visuaalisesti.

Keksinnön toisen muodon mukaan palohälytysjärjestelmä on suunniteltu niin, että joukko osoitteistettavia 20 ilmaisimia, joilla kullakin on määrätty osoite, on kytketty teholähteeseen ja keskusvastaanottoyksikkään kytkettyihin signaalipäälinjoihin, niin että kukin osoit-teistettavista ilmaisimista sisältää paloilmaisinväli-neet, joissa on tulen havaitsemisen mukaan toimivat kyt-25 kentävälineet, jotka kytkeytyessään toimimaan ja syöttä vät hälytysvirtaa, virran ilmaisuvälineet hälytysvirran ilmaisemiseksi ja lähetysvälineet, jotka toimivat virran ilmaisuvälineiden ilmaistessa hälytysvirran ja lähettävät määrätyn osoitesignaalin teholähteeseen ja signaali-30 päälinjoihin ja jotka valikoiden ottavat keskusvastaan- ottoyksiköstä teholähteeseen ja signaalipäälinjoille toimitettuja ohjaussignaaleja niiden osoiteinformaation mukaan, ja niin että keskusvastaanottoyksikkö sisältää osoitusvälineet, jotka vastaanottavat lähetetyt määrä-35 tyt osoitesignaalit teholähteen ja signaalipäälinjojen 94085 6 kautta ja erottavat ja osoittavat hälyttävät ilmaisimet. Tässä tapauksessa keskusvastaanottoyksikkö sisältää ohjausvälineet, jotka toimivat vastaanotettujen määrättyjen osoitesignaalien mukaan ja antavat teholähteelle ja 5 signaalipäälinjoille ei-hälyttävien ilmaisimien määrätyt osoitteet silloin kun hälyttävien osoitteistettavien ilmaisimien lukumäärä ylittää ennalta määrätyn lukumäärän, ja kukin osoitteistettavista ilmaisimista sisältää virran rajoitusvälineet, joilla rajoitetaan palo havaittaessa 10 syntyvä virta vakioarvoon, joka on riittävä ylläpitämään kytkentävälineiden kytkentätilaa, ja virtarajan muuttu-misvälineet, joilla se vaihtaa omien virran rajoitusväli-neidensä rajavirta-arvon vakiovirta-arvoa pienempään arvoon silloin kun lähetysvälineet vastaanottavat teho-15 lähteestä ja signaalipäälinjoilta vastaan ohjaussignaalin, jonka osoite vastaa asianomaisen ilmaisimen omaa osoitetta.

Kukin näistä osoitteistettavista ilmaisimista on ryhmäpääilmaisin ja yksi tai useampi sivuilmaisin, ts 20 ei-osoitteistettavia ilmaisimia, joista millään ei ole omaa määrättyä osoitesignaalia ja joista jokainen ainoastaan lähettää paloilmaisusignaalin pääilmaisimella, on tehty riippuvaiseksi pääilmaisimesta.

Tämän keksinnön mukaisessa palohälytysjärjestel-• 25 mässä joukko samalle alueelle sijoitettuja paloilmaisi-mia muodostavat yhden osoitteistettavan pääilmaisimen (ryhmäpääilmaisimen) ja yksi tai useampia epäitsenäisiä ei-osoitteistettavia sivuilmaisimia on muodostettu ryhmäksi. Näin ollen, koska vain ryhmäpääilmaisimelle on 30 välttämätöntä antaa vaadittava osoitesignaalilähetys-toiminta ja koska tavallista paloilmaisinta ilman määrättyä osoitetta voidaan käyttää sellaisenaan sivuilmai-simena, keskusvastaanottoaseman suorittamaa paloalueen erotus- ja osoitustoimintoa voidaan yksinkertaistaa, jol-35 loin laitekustannukset pienenevät ja tulipalon paikan 94085 7 erottavien ja osoittavien järjestelmien laaja käyttö voidaan tehdä realistisemmaksi myös kooltaan pientä ja keskikokoa olevien laitteiden tapauksessa. On myös mahdollista toteuttaa palohälytysjärjestelmä, joka erot-5 taa ja osoittaa palavan alueen ja joka pystyy tehokkaasti käyttämään rajallista määrää osoitteita kattamaan laajoja tarkkailualueita pienemmällä lukumäärällä osoit-teistettavia ilmaisimia.

Kukin osoitteistettavista ilmaisimista (pääilmaisi-10 mistä) lähettää oman paloilmaisunsa sekä siitä riippuvien yhden tai useamman ei-osoitteistettavan ilmaisimen (sivuilmaisin) paloilmaisun yhdessä määrätyn osoitesig-naalinsa kanssa keskusvastaanottoyksikköön. Joukon samaan piiriin kytkettyjä pääilmaisimia lähettäessä paloilmaisu-15 signaaleja keskusvastaanottoyksikköön, keskusvastaanotto- yksikkä tarkkailee samassa piirissä olevien hälyttävien ilmaisimien lukumäärää niin, että kun se ylittää tietyn ennalta määrätyn lukumäärän, keskusvastaanottoyksikkö lähettää piiriin ohjaussignaaleja, joista kukin merkit-20 see yhden piirin ei-hälyttävän pääilmaisimen osoitetta.

Kukin pääilmaisimista ottaa ohjaussignaalin, jolla on sen omaa osoitetta vastaava osoite, jolloin sen virran rajoi-tusvälineiden rajavirta-arvo muutetaan esimerkiksi virta-arvoksi, joka on alempi kuin jatkuvuustilan tarkkailu-. 25 virta-arvo. Kun tämä tapahtuu ja vaikka pääilmaisimet, joiden rajavirta-arvot on muutettu pienemmälle virta-arvolle, ja niiden sivuilmaisimet havaitsisivatkin tulipalon, niiden ja keskusvastaanottoyksikön väliset lin-javirrat eivät käytännöllisesti katsoen enää kasva ja 30 ensin hälyttävien pääilmaisimien lukumäärää vastaava nettolinjavirta säilyy. Tämän ansiosta jännitteen pudotus, joka johtuu keskusvastanaottoyksikön ja pääilmaisimien välissä olevien teholähteen ja signaalipäälinjojen linjaresistanssista, ei enää kasva ja ilmaisimien syöt-35 töjännitteen pienenemistä ei tapahdu, mikä varmistaa 94085 8 keskusvastaanottoyksikön ja pääilmaisimien välisen informaation lähetyksen.

On huomattava, että kun paloilmaisun suorittaa pääilmaisin, jonka rajavirta-arvo on muutettu pienemmäl-5 le virta-arvolle, ja siitä riippuvat sivuilmaisimet, ja kun pääilmaisimen paloilmaisinvälineissä kytkentäelin, kuten tyristoli, ei enää itsestään pysy kytkentätilassa (ON-tila), tyristori pysyy kytkeytyneenä niin kauan kuin paloilmaisulähtö syntyy niin, että pääilmaisimen virran 10 ilmaisin havaitsee tämän virran ja hälytyssignaalia ja omaa osoitesignaalia lähetetään keskusvastaanottoyksik-köön lähetysvälineiden kautta.

Kuvio 1 on lohkokaavio, joka esittää esillä olevan keksinnön ensimmäistä toteutusta.

15 Kuvio 2 on lohkokaavio, joka esittää keksinnön toista toteutusta.

Kuvio 3 on piirikaavio, joka esittää esimerkin toisen toteutuksen pääilmaisimesta ja siihen liittyvästä piirirakenteesta.

20 Kuvio 4 on piirikaavio, joka esittää esimerkin kuvion 3 piirin paloilmaisinvälineiden rakenteesta.

Kuvio 5 on ajoituskaavio kuvion 3 piirin toiminnan selittämiseksi.

Tarkastellaan kuviota 1, vastaanotin 101 muodos- « 25 taa keskusvastaanottoyksikön, jonka toiminta on sellainen, että kun vastaanotetaan paloilmaisusignaali tark-kailualueelle asennetusta ilmaisimesta, vastaanotetaan ilmaisimesta samanaikaisesti lähetetty osoitesignaali, joka dekoodataan palohälytyksen antamiseksi ja myös pala-30 van alueen erottamiseksi ja ilmaisemiseksi. Vastaanotti-meen 101 on kytketty teholähde ja signaalipäälinjät 102a ja 102b, jotka muodostavat tarkkailualueille ulottuvan pääpiirin, jonka pääpiirin 102a, 102b kanssa kytketty rinnan joukko pääilmaisimia (osoitteistettavia ilmaisimia) 35 103, joita on sijoitettu yksi kullekin tarkkailualueelle.

54085 9

On huomattava, että vaikka onkin esitetty vain yksi tarkkailualueelle ryhmäpääilmaisimeksi asetettu pää-ilmaisin 103, on tarpeetonta sanoa, että muita tarkkai-lualueita palvelevia samanlaisia pääilmaisimia on kyt-5 ketty rinnan pääpiirin 102a, 102b kanssa, yksi kutakin tarkkailualuetta kohden.

Pääilmaisin 103 sisältää asennusalustan 130a kattoon tai vastaavaan kiinnittämistä varten ja varsinaisen ilmaisimen 130b, joka on iroitettavasti kiinnitettävissä 10 alustaan 130a, sekä tehonlähteen ja signaalipaikallis- linjat 115a ja 115b, jotka muodostavat samalle tarkkailu-alueelle ulottuvan paikallisen piirin ja jotka on kytketty paikallisiin kytkentäliittimiin 114a ja 114b kannassa 130a. Joukko sivuilmaisimia 116a, 116b, ..., 116n 15 on kytketty rinnan paikallispiirin 115a, 115b kanssa ja päätevastus 117 irtikytkeytymisen ilmaisemista varten on kytketty paikallispiirin päähän. Kuten alalla on hyvin tunnettua, varsinainen ilmaisin 130b sisältää sopivat paloilmaisinvälineet 104, kuten esimerkiksi valo-20 sähköiset savuilmaisinvälineet tai ionisaatiosavuilmai-sinvälineet ja asennusalusta 130a sisältää kiinnittimet 119a, 119b ja 120 paloilmaisinvälineiden 104 kiinnittämiseksi poistettavasti ja sähköisesti kytkemiseksi, vir-tailmaisupiirin 105, irtikytkeytymisen ilmaisevan pii-25 rin 123, lähetyspiirin 106 ja osoitteen asetuspiirin 107.

Virtailmaisupiiri 105 ei ainoastaan ota vastaan omien varsinaiseen ilmaisimeen 130b asennettujen paloilmaisinvälineiden 104 ilmaisulähdön (virtalähtö) vaan myös paikallispiirin sivuiImaisinjoukon 116a, 116b, ..., 30 116n ilmaisulähdöt (virtalähdöt) paikallisten kytkentä- liittimien 114a ja 114b kautta niin, että sen omien paloilmaisinvälineiden 104 tai minkä tahansa sivuilmaisimen 116a, 116b, ..., 116n suorittaman palon havaitsemisen aiheuttaman hälytysvirran havaitsee virtailmaisupiiri 105, 35 jonka virtailmaisulähtö (paloilmaisulähtö) viedään vuorostaan lähetyspiiriin 106.

10 9 4 ϋ δ 5

Asennusalustassa 130a ovat myös kytkentäliit-timet 113a ja 113b pääpiiriin (102a, 102b) kytkemistä varten. Yksi paloilmaisinvälineet 104 sisältävän varsinaisen ilmaisimen 130b liittimistä on mekaanisesti sovi-5 tettu antamaan sähköinen kytkentä sovitusliittimien 119a ja 119b välillä, jotka ovat erikseen sijoitettu teholähdelinjaan positiiviselle puolelle (pääpiirin 102a puoli) asennusalustassa 130a ja toinen varsinaisen ilmaisimen 130b liitin sähköisesti ja mekaanisesti kytketty 10 kytkentäliittimeen 120, joka myös on asennusalustassa 130a. Myös paikallinen kytkentäliitin 114a, johon joukko sivuilmaisimia 116a, 116b, ..., 116n on kytketty, onkytketty teholähdelinjaan sovitusliittimen 119a puolella ja toinen paikallinen kytkentäliitin 114b on 15 kytketty, yhdessä kytkentäliittimen 120 kanssa, virta- ilmaisupiiri 105 tuloon. Syy siihen, että asennusalustan 130a sovitusliittimet 119a ja 119b ovat sähköisesti erotettu, kuten edellä mainittu, on että näin voidaan saman-. aikaisesti katkaista sekä virtailmaisupiirin 105 ja sitä 20 seuraavien piiriosien tehosyöttö ja tehosyöttö sivuilmai-simiin 116a, 116b, ..., 116n kun varsinainen ilmaisin 130b poistetaan asennusalustasta 130a. Tällä tavoin oleva toteutus on rakennettu niin, että sivuilmaisimet 116a, 116b, ..., 116n ovat riippuvuussuhteessa pääilmai-! 25 simeen 103 siten, että sivuilmaisimet 116a, 116b, ..., 116n tulevat toimiviksi ainoastaan silloin kun pääilmai-sin 103 toimii kunnolla. Tällaisessa tilanteessa kun tehosyöttö keskeytyy, on pääilmaisimen 103 mahdotonta vastata vastaanottimesta 101 tulevaan kyselyyn. Käyttä-30 mällä tätä tilannetta hyväksi, on myös mahdollista ha-- väitä irtikytkeytynyt ilmaisin vastaanotinpuolella.

Irtikytkeytymisen ilmaisemispiiri 123 vastaanottaa pienen irtikytkeytymisen tarkkailuvirran, joka kulkee päätevastuksen 117 kautta paikallisessa piirissä 35 115a, 115b, johon sivuilmaisimet 116a, 116b, ..., 116n ovat kytketty ja täten irtikytkeytymisen ilmaiseva lähtö 94085 11 viedään lähetyspiiriin 106 kun irtikytkeytymisen tark-kailuvirta katkeaa.

Määrätty osoitesignaali annetaan lähetyspiirille 106 osoitteen asetuspiirillä 107 siten, että kun virta-5 ilmaisupiiristä 105 vastaanotetaan virtailmaisulähtö tai paloilmaisulähtö, paloilmaisuinformaationja osoiteinfor-maation sisältävä hälytyssignaali lähetetään vastaanottimeen 101, kun taas vastaanotettaessa irtikytkeytymistä ilmaiseva lähtö irtikytkeytymisen ilmaisemispiiristä 10 123, irtikytkeytymisen ilmaisemisen informaatiota ja osoiteinformaatiota sisältävä lähtäsignaali lähetetään vastaanottimeen 101 vastaanottimen 101 kyselytoiminnon suorittaman kutsun mukaan. Lähetyspiiristä 106 vastaanottimeen 101 lähetetyn lähetyssignaalin kehysrakenne sisäl-15 tää alkulipun, osoiteinformaation, paloinformaatiobitin, irtikytkentäinformaatiobitin ja loppulipun. Tietenkään kehysrakenne ei ole rajattu tähän rakenteeseen ja mitä tahansa sopivaa kehysrakennetta voidaan käyttää edellyttäen, että se sisältää paloilmaisuinformaation ja osoite-20 informaation silloin kun palo havaitaan ja että se sisältää osoiteinformaation irtikytkeytymistä ilmaisevan informaation silloin kun irtikytkeytyminen havaitaan.

Toteutuksen toiminta on seuraavanlainen.

Ensiksikin, pääilmaisin 103 ja sivuilmaisimet * 25 116a, 116b, ..., 116n ovat asennettu samalle tarkkailu- alueelle, joten kun tuli syttyy tällä alueella ja esimerkiksi pääilmaisimen 103 varsinaisen ilmaisimen 130b paloilmaisinvälineet 104 havaitsevat palon, paloilmaisin-välineet 104 alkavat toimia ja hälytysvirta kulkee vir-30 · tailmaisupiiriin 105 ja antavat virtailmaisulähdön tai paloilmaisulähdön lähetyspiiriin 106. Lähetyspiiri 106 lähettää paloilmaisuinformaation sekä osoitteen asetus-välineillä 107 asetetun osoiteinformaation annetun data-kehysrakenteen mukaisessa signaalimuodossa vastaanotti-35 meen 101 pääpiirin 102a, 102b kautta vastaanottimesta 94085 12 101 tulleen kyselyn perusteella niin, että ottaessaan vastaan signaalin pääilmaisimesta 103, vastaanotin 101 erottaa hälyttävän pääilmaisimen asennusalueen signaalissa olevan osoiteinformaation mukaan palavan alueen osoit-5 tamiseksi.

Toisaalta, jos joku sivuilmaisimista 116a, 116b, ..., 116n, esimerkiksi sivuilmaisin 116a havaitsee tulen, hälytysvirta syötetään piirin 115a, 115b kautta pääilmai-simen 103 asennusalustassa 130a sijaitsevaan virtailmaisu-10 piiriin 105 niin, että ilmaisulähtö viedään virtailmaisin-piiristä 105 lähetyspiiriin 106, joka vuorostaan lähettää tietyllä datakehysrakenteella dataa, johon kuuluu osoite-informaatio ja paloilmaisuinformaatio, vastaanottimeen 101. Täten samalla tavoin kuin jos tulen olisi havainnut 15 pääilmaisin 103, vastaanotin 101 dekoodaa osoiteinformaa tion palavan alueen erottamiseksi ja osoittamiseksi.

Täten ainoastaan on välttämätöntä, että joukosta samalle tarkkailualueelle sijoitettuja ilmaisimia, vain yhdellä pääilmaisimella 103 on oman osoitesignaalin lähe-20 tystoiminto vastaanottimeen 101 ja tavallisia ilmaisimia, joilla ei ole osoitteen lähetystoimintoa, voidaan käyttää sellaisinaan sivuilmaisimina 116a, 116b, . .., 116n, jotka on kytketty epäitsenäisestä pääilmaisimeen 103.

Tämän ansiosta, vaikka palohälytysjärjestelmässä onkin ’ 25 paloalueen erottava ja osoittava toiminto, voidaan käyttää merkittävästi pienempi lukumäärä osoitteistettavia ilmaisimia, joilla on osoitteen lähetystoiminto, mikä suuresti yksinkertaistaa laitteen rakennetta.

Tarkastellaan nyt kuviota 2, jossa on esitetty 30 keksinnön toinen toteutus, joka on suunniteltu siten, että kun joukossa samaan pääpiiriin kytkettyjä pääil-maisimia hälyttävien ilmaisimien lukumäärä ylittää tietyn ylärajan, osoitteellinen ohjaussignaali lähetetään vas-taanotinpuolelta rajoittamaan virtaa niiden pääilmaisimien 35 paloilmaisinvälineissä, jotka eivät vielä hälytä.

94085 13

Kuviossa 2 numero 201 merkitsee vastaanotinta, joka muodostaa keskusvastaanottoyksikön, ja joukko osoit-teistettavia pääilmaisimia 203A, 203B, 203N, jotka ovat vastaaville tarkkailualueille, on kytketty teholäh-5 teeseen ja signaalipäälinjoihin 202a ja 202b, jotka muodostavat vastaanottimeen 201 kytketyn pääpiirin. Joukko ei-osoitteistettavia sivuilmaisimia 216A, 216B, ..., 216N on myös kytketty kuhunkin osoitteistettavaan ilmaisimeen .

10 Vastaanotin 201 sisältää vastaanottopiirin 209 ja lähetyspiirin 212, jotka ovat kytketty pääpiiriin 202a, 202b, ohjauspiirin 210 ja hälytysosoittimen 211 niin, että lähetyssignaali, joka sisältää paloinformaation ja osoite-informaation ja joka lähetetään minkä tahansa osoitteis-15 tettavan ilmaisimen 203A, 203B, ..., 203N havaitessa palon, vastaanotetaan ja dekoodataan vastaanottopiirissä 209 ja vastaanottolähtö viedään ohjauspiiriin 210. Ohjaus-piiri 210 dekoodaa paloilmaisuinformaation ja osoiteinfor-maation ja saa hälytysosoittimen 211 synnyttämään palo-20 hälytyksen, osoittamaan palohälytyksen ja paloalueen osoi-teinformaation mukaan.

Ohjauspiiri 210 määrittää, että hälyttävien pääil-maisimien lukumäärä on saavuttanut ennaltamäärätyn ylä-rajalukumäärän niin, että lähetyspiiri 212 lähettää pää-' 25 linjoille 202a, 202b osoitteellisen viftarajoitusohjaus-signaalin kullekin päälinjaan kytketylle ei-hälyttävälle pääilmaisimelle. Tämä ohjauspiirin 210 virtarajoitusohjaus-signaalin lähettämistoiminto on sellainen, että kun kaikkiaan kahden osoitteistettavan ilmaisimen, esimer-30 kiksi, hälytykset on havaittu tietystä pääpiiristä tulleen informaation perusteella, kaikkien muiden, samaan pääpiiriin kytkettyjen ei-hälyttävien pääilmaisimien määrätyt osoitteet sisältävät virtarajoitusohjaussignaalit lähetetään pääpiiriin.

35 Kuviossa 3 on esitetty osittain lohkokaavion muo dossa osoitteistettavan ilmaisimen 203 piirirakenne, joka 94085 14 ilmaisin on yksi kuviossa 2 esitetyistä. Kuten kuviossa esitetty, yksi pääilmaisin ja joukko sivuilmaisimia on asennettu samalle tarkkailualueelle ryhmäksi ja pääilmai-simen osoitesignaali edustaa ryhmää.

5 Kuviossa 3 vastaanottimesta 201 tuleva pääpiiri 202a, 202b on kytketty osoitteistettavan pääilmaisimen 203A kytkentäliittimiin 213a ja 213b, ja joukko sivuilmaisimia 216A-216N,jotka muodostuvat tavallisista ilmaisimista ilman määrättyjä osoitesignaalilajeja, on kyt-10 ketty rinnan paikallispiirin kanssa, jonka muodostavat teholähde ja signaalipaikallislinjat 215a ja 215b, jotka erikseen lähtevät pääilmaisimen 203A paikallisista kvt-kentäliittimistä 214a ja 214b.

Paloilmaisinvälineet 204 sekä 204A-204N ovat irroi-15 tettavasti liitetty pääilmaisimeen 203a ja ei-osoitteis-tettavat sivuilmaisimet 216A-21bN ja kukin paloilmaisin-välineistä muodostuvat esimerkiksi paloilmaisinpiirin 221, joka käyttää valosähköistä tyyppiä tai ionisaatio tyyppiä olevaa savuilmaisumekanismia, ja kytkentäelimenä toimivan 20 tyristorin 222, kuvio 4, yhdistelmästä. Esimerkiksi valosähköinen savuilmaisumekanismin tapauksessa paloilmai-sinpiiri 221 on rakennettu siten, että sen paloilmaisumeka-nismin ilmaisinkammion sisällä annetaan jatkuvasti jaksottaisia pulsseja ja kammioon tulevan savun aiheuttama 25 sironnut valo havaitaan valosähköisellä elimellä, joka aiheuttaa paloilmaisulähdön kytkemällä tyristorin 222 valosähköisen lähdön saavuttaessa annetun tason. Toisin sanoen, paloilmaisinpiiri 221 on rakennettu antamaan palo-ilmaisulähtö jaksottaisesti paloilmaisulähtö jaksottai-30 sesti palo havaittaessa. Paloilmaisulähtö viedään tyris- t • torin 222 verjäjäelektrodille, joten tyristori 222 liipais- taan johtavuustilaan paloilmasinpiirin 221 lähdöllä, jolloin tyristori syöttää hälytysvirran paikallispiiriin 215a, 215b. Tässä tapauksessa, kun tyristori 222 kytkeytyy ja 35 pysyy itsestään kytkentätilassa, hälytysvirta kulkee 15 9 4 ϋ 8 5 jatkuvasti, kun taas jos itsepitoa ei ole, hälytysvirta kulkee jaksottaisesti pulssien mukaan.

Osoitteistettava pääilmaisin 203A sisältää virta-ilmaisupiirin 205, joka havaitsee hälytysvirran, joka 5 aiheutuu kun paloilmaisinpiiri 204 havaitsee palon, irti-kytkentää ilmaisevan piirin 223, joka antaa irtikytkentää ilmaisevan lähdön lähetyspiiriin 206 kun paikallispiiriin 215a, 215b päätevastuksen 217 kautta kulkeva virta katkeaa, lähetyspiirin 206, jolla paloilmaisuinformaatio lä-10 hetetään yhdessä osoitteen asetuspiirillä 207 asetetun osoitesignaalin kanssa vastaanottimeen 201 kun virta-ilmaisupiiri 205 synnyttää ilmaisulähdön ja irtikytkeyty-mistä ilmaiseva informaatio ja määrätty osoitesignaali lähetetään vastaanottimeen 201 kun irtikytkentää ilmai-15 seva piiri 223 synnyttää ilmaisulähdön, ja virtaa rajoittavan piirin 218, joka on sijoitettu paloilmaisinväli-neiden 204 ja virtailmaisupiirin 205 väliin. On huomattava, että kuvion tapauksessa paloilmaisinvälineiden 204 ja virtaa rajoittavan piirin 218 väliin on kytketty häly-20 tystä osoittava valodiodi 208, joka kytkeytyy toimimaan hälytysvirralla, ja valodiodin 208 kanssa on rinnan kytkettynä myös vastus R7, joka estää valodiodia 208 kytkeytymästä toimimaan jatkuvuustilan tarkkailussa, kun tulipaloa ei ole, ja suojaa sitä. Samanlainen hälytystä 25 osoittava piiri on myös kussakin sivuilmaisimessa 216A-216N.

Virtaa rajoittavalla piirillä 218 on virtaa säätävä toiminto, jolla palon havaitsemisen yhteydessä syntynyttä hälytysvirtaa rajoitetaan vakiovirta-arvoon, joka on suuruusluokaltaan riittävä hälyttävässä ilmaisimissa ole-30 vien paloilmaisinvälineiden 204 (tai mikä tahansa 204A-204N) tyristorille pitämään se johtavassa tilassa ja myös riittävä käynnistämään valodiodi 208 osoittamaan hälyttävän ilmaisimen hälytys, esim. 6 mA.

Tässä tapauksessa hälytystä osoittava valodiodi 35 208, virtaa rajoittava piiri 218, virtailmaisupiiri 205, 94085 16 irtikytkentää ilmaiseva piiri 223, lähetyspiiri 206 ja osoitteen asetuspiiri 207 pääilmaisimessa 203A ovat sijoitettu asennusalustaan, jolla pääilmaisin asennetaan kattoon tai vastaavaan ja paloilmaisinvälineet 204 ovat 5 sijoitettu varsinaiseen ilmaisimeen, joka on irroitetta-vasti asennettu asennusalustaan. Toisin sanoen, kuviossa 3 varsinaiseen ilmaisimeen sijoitetut paloilmaisinvälineet 204 ovat irroitettavasti kytketty positiivisen puolen erotettuihin sovitusliittimiin 219a ja 219b ja nega-10 tiivisen puolen sovitusliittimeen 220, joka on sijoitettu asennusalustaan. Näin olen, kun paloilmaisinvälineet 204 sisältävä varsinainen ilmaisin poistetaan asennus-alustalta, sovitusliittimien 219a ja 219b välinen kytkentä avautuu ja tehon syöttö vastaaviin asennusalustassa 15 oleviin piireihin katkeaa.

Toisaalta, paikallispiiri 215a, 215b, johon joukko sivuilmaisimia on kytketty, on vastaavasti kytketty paikallisiin kytkentäliittimiin 214a ja 214b, jotka sijaitsevat pääilmaisimen 203A asennusalustassa. Näistä kytken-20 täliittimistä kvtkentäliitin 214a on kytketty positiivisen puolen teholinjaan sovitusliitinten 219b puolella ja toinen kytkentäliitin 214 on kytketty hälytystä osoittavan valodiodin 208 ja virtaa rajoittavan piirin 218 väliin. Tämän vuoksi ei ainoastaan pääilmaisimen 203 paloilmai-'.25 sinvälineet 204 vaan myös sivuilmaisimien 216A-216N paloilmaisinvälineet on kytketty rinnan pääilmaisimen 203A virtaa rajoittavan piirin 218 kanssa niin, että edellä mainittu virtaa rajoittavan piirin 218 suorittama virran-rajoitus tapahtuu, kun mikä tahansa näistä ilmaisimista 30 alkaa toimia havaitessaan palon ja syöttäessä tällöin ·* hälytysvirtaa.

Pääilmaisimeen 203A sijoitettu virtaa rajoittava piiri 218 muodostaa virtaa säätävän piirin transistorien Tri ja Tr2 sekä vastusten R_l, R2 ja R3 kanssa. Virtaa 35 rajoittavan piirin 218 kanssa, jatkuvuustilan tarkkailu- 17 >4ub5 tilassa transistori Tri on kytkeytyneenä ja transistori Tr2 on poiskytkeytyneenä niin, että jatkuvuustilan tark-kailuvirta, suuruudeltaan esimerkiksi noin 0,7 mA, syötetään transistorin Tri läpi. Toisaalta, kun palo havai-5 taan, jolloin pääilmaisimen 203A paloilmaisinvälineet 204 tai joku sivuilmaisimien paloilmaisinvälineistä 204A - 204N alkaa toimia ja syöttää hälytysvirtaa, transistorin Tri kollektorivirtaa ohjaa transistori Tr2 virran säätötoimintatilan aikaan saamiseksi. Tällä hetkellä 10 transistorin Tri läpi virtaava vastuksen R2^ resistanssi-arvoa ja VBE edustaa transistorin Tri kanta-emitteri-jännitettä I = VBE / r2^ .

Tässä toteutuksessa virtaa rajoittavaa piiriä 15 218 seuraamaan asetettu virtailmaisupiiri 205 muodostuu jännitekomparaattorista, joka sisältää transistorin Tr3 ja vastukset R4 ja Ri>, niin että edellä mainittua virtaa rajoittavassa piirissä 218 kulkevan rajoitetun virran arvoa vastaava jännitetulo jaetaan vastuksilla R4^ ja R5^ 20 ja viedään transistorin Tr3 kantaelektrodille.

Jatkuvuustilan tarkkailutilassa paloilmaisin-välineiden 204 (tai204A - 204N) impedanssi on tarpeeksi suuri verrattuna virtaa rajoittavan piirin 218 impedanssiin niin, että virtaa rajoittavassa piirissä 218 kulke-.'25 van rajoitetun virran suuruus pienenee esimerkiksi arvoon 0,7 mA ja täten transistorin Tr3 kantatulojännite pienenee vastaavasti ja transistori Tr3 sulkeutuu. Kun palo-ilmaisinvälineiden 204 (tai 204a - 204N), impedanssi tehdään riittävän pieneksi verrattuna virtaa rajoitta-30 van piirin 218 impedanssin palo havaittaessa, virtaa rajoittava piiri 218 ryhtyy virtaa säätävään toimintaan ja transistorin Tri läpi kulkeva hälytysvirta rajoitetaan vakioarvoon, esim. 6 mA. Kun vakiovirta-arvon tämä virtatila saavutetaan, transistorin Tr3 kantatulojännite 35 on kasvanut verrattuna edelliseen jatkuvuustilan tark- 94085 18 kailutilaan ja näin ollen transistori Tr3 kytkeytyy toimimaan.

Virtailmaisupiirin 205 transistorin Tr3 kollektori-lähtö viedään lähetyspiirin 206 tuloliittimeen IN. Jatku-5 vuustilan tarkkailutilassa, jolloin transistori Tr3 on sulkeutuneena, tuloliitin IN asetetaan H-tasolle vastuk-RI> kautta ja tuloliitin IN vedetään alas L-tasolle transistorin Tr3 kytkeytyessä toimimaan palo havaittaessa. Kun tuloliitin IN vedetään L-tasolle, lähetyspiiri 206 lähettää 10 paloilmaisuinformaation ja osoitteen asetuspiirillä 207 asetetun määrätyn osoiteinformaation kohti vastaanotinta 201.

Tämän lisäksi lähetyspiiri 206 vastaanottaa virtaa rajoittavan ohjaussignaalin vastaanottimesta 201, kuvio 2, niin että kun vastaanotetun ohjaussignaalin osoite on 15 sama kuin lähetyspiirin oma määrätty osoite, synnytetään ohjauslähtö rajoitettuun virta-arvoon siirtymistä varten ja lähtöliitin OUT asetetaan L-tasolle. Lähetyspiirin 206 lähtöliitin OUT on kytketty virtaa rajoittavassa piirissä 218 olevan transistorin Tr2 kollektorielektrodille.

20 Koska lähetyspiirin 206 lähtäliitin OUT on H-tason suurmpedanssitilassa jatkuvuustilan tarkkailutilassa, virtaa rajoittava piiri 218 suorittaa edellä mainitun virtaa rajoittavan toiminnan ilman vaikeuksia. Toisaalta, kun lähetyspiiri 206 vastaanottaa vastaanottimesta 201 oh-*25 jaussignaalin, jonka osoitesisältö on lähetyspiirin oma, lähetyspiiri 206 asettaa lähtöliittimensä OUT L-tasolle.

Kun tämä tapahtuu, virtaa rajoittavan piirin 218 transistori Tri saadaan sulkeutumaan. Tässä tapauksessa vastuksen R_3 resistanssiarvo on ennakkoon valittu riittä-30 vän suureksi vastukseen R_1 nähden, joten kun transistori Tri pakotetaan sulkeutumaan, virtaa rajoittava piiri 218 siirtyy rajoittavaan tilaan, jossa se syöttää ainoastaan tarkkailuvirtaa arvoltaan esim. 0,5 mA, joka on pienempi kuin jatkuvuustilan tarkkailuvirran arvo, kuten 35 edellä mainittu 0,7 mA.

94085 19

Toisen toteutuksen toiminta kuvataan nyt.

Oletetaan, että osoitteistettavista pääilmaisimis-ta 203A - 203N, jotka on kytketty vastaanottimesta 201 lähtevään pääpiiriin 2021, 202b, kuvio 2, palon havait-5 see osoitteistettava pääilmaisin 203A ajan hetkellä tl, kuten kuvion 5 ajoituskartassa on esitetty, koska pääilmaisin 203A sisältää virtaa rajoittavan piirin 218, kuvio 3, paloilmaisinvälineistä 204 tuleva hälytysvirta rajoitetaan 6 mA:n virran rajoituspiirin 218 toimesta ja saman-10 aikaisesti paloilmaisuinformaation jamäärätyn osoiteinfor- maation sisältävä lähetyssignaali lähetetään vastaanottimeen 201 pääilmaisimen 203 lähetyspiiristä 206. Vastaanottimen 201 vastaanottopiiri 209 vastaanottaa tämän lähe-tyssignaalin niin, että ohjauspiiri 210 erottaa paloilmai-15 suinformaation ja osoiteinformaation ja hälytysosoitin 211 osoittaa hälytyksen ja hälyttävän ilmaisimen osoitteen.

Jos sitten toinen osoitteistettava pääilmaisin 203B havaitsee tulen hetkellä t2 kuviossa 5, samalla tavalla kuin edellä mainittiin hälytysvirta rajoitetaan 6 mA:n 20 pääilmaisimen 203B virtaa rajoittavan piirin toiminnolla ja vastaanotin 201 vastaanottaa lähetyssignaalin osoitteis-tettavasta pääilmaisimesta saaden hälytysosoittimen 211 samalla tavoin osoittamaan ilmaisimen osoitteen.

Jos tässä tapauksessa vastaanottimen 201 ohjaus-125 piiri 210 on ennalta asetettu siten, että osoitteellinen virtaa rajoittava ohjaussignaali lähetetään kuhunkin ei-hälyyttävään pääilmaisimeen kun hälyttävien ilmaisimien lukumäärä tulee 2, ohjaussignaalit joilla on muiden ei-hälyttävien pääilmaisimien 203C - 203N osoitteet, pois-30 lukien pääilmaisimet 203A ja 203B, jotka ovat jo hälyttä- neet, lähetetään vastaanottimesta 201.

Kun kukin ei-hälyttävistä pääilmaisimista vastaanottaa ohjaussignaalin vastaanottimesta 201, kuvio 3, lä-hetyspiiri 206 erottaa virtaa rajoittavan ohjaussignaalin 35 vastaanottimesta 201 niin, että L-tason lähtö synnytetään 20 94D85 lähetyspiirin 206 lähtöliittimessä ja virtaa rajoittavan piirin 216 transistori Tri saadaan sulkeutumaan.

Näin ollen, ei-hälyttävän pääilmaisimen tapauksessa, kuten ilmaisin 203N kuviossa 4, suuruudeltaan 0,7 mA oleva 5 jatkuvuustilan tarkkailuvirta muutetaan alemmaksi tark-kailuvirraksi 0,5 mA.

Tällä tavoin, vaikka ilmaisinhälytyksiä tehtaisiinkin pääilmaisimen 203N suorittaman kolmannen hälytyksen jälkeen, pääpiiriin 202a, 202b vastaanottimesta 10 201 kulkeva linjavirta pysyy hälytysvirta-arvossa,joka saavutettiin kun hälyttävien ilmaisimien lukumäärä saavutti ennalta asetetun lukumäärän 2 eikä linjavirta enää kasva. Täten Iinjaresistanssista johtuva jännitteenlasku ei kasva, mikä varmistaa myöhemmän informaation lähetyk-15 sen hälyttävien sekä ei-hälyttävien ilmaisimien ja vastaanottimen välillä.

Kun palon havaitsemisen suorittaa joku ei-hälyt-tävistä pääilmaisimista, jossa rajoitettu virta-arvo on muutettu alempaan arvoon vastaanottimesta 201 tulleella 20 virtaa rajoittavalla ohjaussignaalilla, on toiminta seu-raava.

Oletetaan, että ei-hälyttävässä pääilmaisimessa 203N, esimerkiksi virtaa rajoittavan piirin rajavirta muutetaan pienempään arvoon 0,5 mA hetkellä t2 kuviossa 5, ’ 25 kuten edellä mainittu, jonka jälkeen ilmaisin 203N havaitsee tulen hetkellä tn. Tällä ajan hetkellä pääilmaisimessa 203N paloilmaisinvälineitten 204 paloilmaisupiiri 221 synnyttää jaksottaisen paloilmaisulähdön kuten kuvion 4 yhteydessä mainittiin.Kun pääilmaisimen 203N tyristori 222 30 liipaistaan jaksottaisella paloilmaisulähdöllä, ei tyristori pysy itsestään ON-tilassa edellä mainitulla rajoitetulla virta-arvolla 0,5 mA ja se suorittaa saman jaksottaisen on-off toiminnan kuin paloilmaisulähtö. Tämän vuoksi, sinä aikana kun tyristori 222 on kytkeytyneenä, 35 transistori Tr3 kytkeytyy ja sulkeutuu pääilmaisimen 203 94085 21 virtailmaisupiirissä 205, johon tyristori 222 kuuluu, ja lähetyspiirin 206 tuloliitin IN saadaan menemään L-tasolle jaksottaisesti.

Jos^\T2 edustaa tuloliittimen IN L-tason vetoaikaa, joka vaaditaan lähetyspiirin 206 lähetystoimintaan, vaaditaan Λ Tarita yleensä vähintään 20 ms, jotta estettäisiin kohina tai mekaanisten kytkentöjen värinä. Täten valitsemalla paloilmaisulähdön kestoaika (pulssin leveys) Λ Tl verrattain pitkäksi, esim. Λ Tl = 40 ms kuviossa 5, verrattuna lähetyspiirin 206 lähetystoiminnan vaatimaan signaalituloväliin Δ T2 = 20 ms, kolmannen hälytyksen edellyttämä paloilmaisuinformaation ja osoiteinformaation lähetys voidaan suorittaa vaikeuksitta vaikka tyristorin 222 pysyminen itsestään ON-tilassa ei ole mahdollista virran rajoituksen vuoksi.

On huomattava, että vaikka hälytystä osoittavaa valodiodia (LED) 208 ei voida kytkeä toimimaan virran rajoituksen vuoksi kun palon havaitsee pääilmaisin, joka on muutettu pienemmän virta-arvon rajavirtatilaan vastaanottimesta 201 tulevalla virtaa rajoittavalla ohjaussignaalilla, hälytyksen osoitinta käytetään ensisijaisesti antamaan varmistus käynnistyneestä ilmaisimesta hälyttävälle alueelle saapuvalle vartijalle sen jälkeen kun vastaanotin 201 on antanut hälytyksen niin, että vaikka on välttämätöntä käynnistää hälytystä osoittavat LEDit aina toiseen hälytykseen saakka, hälytystä osoittavien LEDien sytyttämisellä kolmannelle hälytykselle ei ole juurikaan merkitystä ajateltaessa tulipalon tapahtumapaikkaa, eikä tässä suhteessa muodostu mitään ongelmaa.

Vaikka vastaanotin 201 havaitseekin hälytykset kahdesta ilmaisimesta ja lähettää sitten virtaa rajoittavan ohjaussignaalin jäljellä oleviin ei-hälyttäviin ilmaisimiin, virtaa rajoittavien ohjaussignaalien lähetyksen aloittava hälyttävien ilmaisimien lukumäärä voidaan sopivasti määritellä tilanteen mukaan.

Claims (6)

94085 22

1. Palohälytysjärjestelmä, joka käsittää keskusvas-taanottoyksikön (101), tehonsyöttö- ja signaalipäälinjapa- 5 rin (102a, 102b), joka on kytketty keskusvastaanottoyksik-köön; ja joukon paloilmaisimia (116, 103), jotka on kytketty tehonsyöttö- ja signaalipäälinjoihin ja jotka muodostavat yhden tai useamman ryhmän, joista kukin vastaa yhtä tarkkailualuetta, joihin paloilmaisimiin kuuluu yksi 10 tai useampi pääilmaisin (103), joista kukin on yksitellen määrätty yhdelle ryhmälle ryhmäpääilmaisimeksi, ja joukko sivuilmaisimia (116), joista yksi tai useampi on määrätty kuhunkin ryhmään, joihin kuhunkin ryhmään kuuluu yksi ryh-mäpääilmaisin (103) ja yksi tai useampi sivuilmaisin 15 (116), joka on kytketty ryhmäpääilmaisimeen, joihin kuhun kin ryhmäpääilmaisimeen (103) kuuluu lähetysvälineet (106), jotka silloin kun itse ryhmäilmaisin (103) havaitsee palon tai kun yksi tai useampi ryhmäpääilmaisimeen kytketty sivuilmaisin (116) havaitsee palon, lähettävät 20 paloilmaisusignaalin ja kullekin ryhmälle annetun osoite-signaalin keskusvastaanottoyksikköön (101), tunnet-t u siitä, että kunkin ryhmän ryhmäpääilmaisin (103) on pienen jatkuvuustilan tarkkailuvirran syöttämistä varten kytketty päätepiirielimellä (117) tehonsyöttö- ja signaa-25 lipaikallislinjojen pariin (115a, 115b), joka yhdistää ryhmäpääilmaisimen (103) ja yhden tai useamman sivuilmai-simen (116), ja että järjestelmä käsittää irtikytkennän ilmaisevat välineet (123) irtikytkentäsignaalin synnyttämiseksi kun jatkuvuustilan tarkkailuvirta tulee pienemmäk-30 si kuin ennalta määrätty arvo.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että kuhunkin ryhmäpääilmaisimeen (103) kuuluu asennusalusta (130a) ja alustaan irroitettavasti asennetut paloilmaisinvälineet (130b), ja 35 siitä, että lähetysvälineet (206) ovat sijoitettu asennus- 94085 23 alustalle.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että kuhunkin paloil-maisimeen kuuluu kytkentävälineet, jotka palo havaittaessa 5 kytkeytyvät syöttämään hälytysvirtaa, ja kukin ryhmäpääil-maisin (203A) sisältää virtaa rajoittavat välineet (218), joilla hälytysvirta rajoitetaan vakiovirraksi, joka on tarpeeksi suuri ylläpitämään kytkentävälineitten ON-tila.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen palohälytysjär-10 jestelmä, tunnettu siitä, että kuhunkin paloil- maisimeen kuuluu pulssiohjausvälineet (221), jotka jaksottaisesti kytkevät kytkentävälineet toimimaan palo havaittaessa.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen palohälytysjär-15 jestelmä, tunnettu siitä, että keskusvastaanotto- yksikkö sisältää ohjausvälineet (210), jotka määrittävät hälyttäneiden ryhmäpääilmaisimien lukumäärän ja antavat sitten tehonsyöttö- ja signaalipäälinjoihin ohjaussignaaleja, joista kukin sisältää yhden ryhmäpääilmaisimen, joka 20 ei ole hälyttänyt, määrätyn osoitteen kun hälyttävien ryh-mäpääilmaisimien lukumäärä ylittää ennalta määrätyn lukumäärän, ja että ryhmäpääilmaisin (203A) sisältää rajavir-ran muuttamisvälineet, joilla muutetaan virtaa rajoittavien välineiden (218) rajavirta-arvo pienemmäksi arvoksi •25 kuin vakiovirta-arvo silloin kun yksi keskusvastaanottoyk-siköstä tulevista ohjaussignaaleista erotetaan määrätyn osoitteen mukaan lähetysyksikössä.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää joukon 30 osoitteistettavia ilmaisimia (103), joilla on vastaavat määrätyt osoitteet ja jotka on kytketty keskusvastaanotto-yksikköön (101) kytkettyjen tehonsyöttö- ja signaalipää-linjojen (102a, 102b) pariin, kun kuhunkin osoitteistetta-vaan ilmaisimeen kuuluu paloilmaisinvälineet (130b), joil-35 la on kytkentävälineet, jotka palon havaitessaan kytkeyty- 94uS5 24 vät ja pysyvät ON-tilassa syöttäen hälytysvirtaa, virran ilmaisuvälineet (105) hälytysvirran ilmaisemiseksi ja lä-hetysvälineet (106) määrätyn osoitesignaalin lähettämiseksi teholähteeseen ja signaalipäälinjoihin (102a, 102b) 5 silloin kun virran ilmaisuvälineet (105) havaitsevat häly-tyssignaalin ja ohjaussignaalien, jotka keskusvastaanotto-yksikkö (101) antaa tehonsyöttö- ja signaalipäälinjoille (102a, 102b) osoitteistettavien ilmaisimien (103) osoite-informaation mukaan, valikoivaksi vastaanottamiseksi, kun 10 keskusvastaanottoyksikkö (101) sisältää osoitusvälineet, jotka vastaanottavat tehonsyöttö- ja signaalipäälinjoilta (102a, 102b) keskusvastaanottoyksikköön (101) lähetetyt määrätyt osoitesignaalit ja erottavat ja osoittavat hälyttävät ilmaisimet, että keskusvastaanottoyksikkö (101) si-15 sältää ohjausvälineet, jotka toimivat vastaanotettujen määrättyjen osoitesignaalien mukaan siten, että kun hälyttävien ilmaisimien lukumäärä on suurempi kuin ennalta määrätty lukumäärä, ohjaussignaalit, joista kukin sisältää yhden ilmaisimen, joka ei ole hälyttänyt, osoitteen anne-20 taan tehonsyöttö- ja signaalipäälinjoihin (102a, 102b), ja että kukin osoitteistettava ilmaisin sisältää virtaa rajoittavat välineet, jotka rajoittavat palo havaittaessa syntyneen hälytysvirran vakiovirta-arvoon, joka juuri ja juuri vaaditaan kytkemään ja pitämään kytkentävälineet ON-‘.25 tilassa, ja rajavirran muuttamis välineet, jotka silloin kun lähetysvälineet vastaanottavat ohjaussignaalin, jonka osoite vastaa osoitteistettavan ilmaisimen osoitetta, tehonsyöttö- ja signaalipäälinjoista muuttavat osoitteistettavan ilmaisimen virtaa rajoittavien välineiden rajavirta-30 arvoa pienemmäksi kuin vakiovirta-arvo. 94085 25