FI92657C - Kone levymateriaalien säädettäväksi pituussuuntaiseksi poimuttamiseksi - Google Patents

Description

92657

Kone levymateriaalien saadettavaksi pituussuuntaisek-si poimuttamiseksi - Maskin for reglerbar langdriktad veckning av plåtmaterial

Esilla olevan keksinnon kohteena on patenttivaatimuk-sen 1 johdannossa maåritelty kone, joka on suunnitel-tu metallilevyn pituussuuntaiseksi poimuttamiseksi, jolloin kyseeseen tulevat jatkuvat rainat tai erilli-5 set levyt rakennus- tai vastaaviin kåyttotarkoituk- siin.

Aikaisemmin tunnetaan koneita, joissa kussakin muok-kausvaiheessa on integroitu, erityisesti muotoiltu 10 ylempi ja alempi muovausvalssisarja levymateriaalin yhdistetyksi muovaamiseksi ja eteenpain siirtamiseksi portaittain. Kukin rulla tai valssi on varustettu vuorottelevilla harjanteilla ja urilla, jotka vastaa-vat rullien lapi kulkevassa levymateriaalissa olevia 15 kuperia ja koveria profiileja. Tallaiset muovausvals- sikoneet ovat kalliita ja vaativat hyvin ammattitai-toisia kayttåjia, tallaiset koneet ovat myos kalliita ja monimutkaisia kayttåå ja huoltaa erityisesti siitå syystå, etta ne vaativat useita erittåin kalliita 20 rullasarjoja ja suhteellisen pitkan profilointimat- kan. Lisaksi kukin profiilimuoto vaatii tåyden sarjan yksittåisesti muotoiltuja muovausteloja. Talloin kukin muutos profiilityypista toiseen vaatii sen, etta jokainen muovausrullasarja pitåå vaihtaa uuteen, jos-25 ta syysta vaihtoaika muodostuu pitkaksi. Lisaksi rul lien runkokannattimet ja kayttojarjestelyt pitaa suunnitella erityisesti tåta tarkoitusta vårten, mika lisaa edelleen valmistuskustannuksia ja tekee tallai-sen poimutuskoneen entista monimutkaisemmaksi.

30 2 92657

Lisaksi naiden muovausrullien kayttomahdollisuudet ovat rajoitetut, koska niiden yhteydesså pitaa ottaa huomioon levyn laatu, materiaalin paksuus ja pinnoi-tetyyppi jne. Kaytettavaksi kelpaava levymateriaali 5 asettaa tiettyja, tarkkoja vaatirauksia ja nama pitaa ottaa huomioon muovausrullia saadettåessa materiaalin laadun, levyn paksuuden jne mukaisesti.

Tama tarkoittaa sita, etta tunnetut muovausrullalait-10 teet ovat varsin rajoitettuja mita tulee materiaalin valintaan ja profiili- ja poimutuskuvioihin. Eraana vaihtoehtona on valmistus kunkin profiilin suhteelli-sen suurina tuotantomåårina, mutta talloin vaihtoeh-dot levyn paksuuden ja levylaatujen suhteen ovat 15 erittain rajoitetut.

Ruotsalaisessa patenttissa n:o 348 955 on esitetty poimutuskone, jonka kussakin muovausvaiheessa on pa-reittain jårjestetty yla- ja ala-akseli, jolloin ai-20 nakin toinen naista akseleista on vetoakseli. Levyn eteenpåin veto ja poimutus suoritetaan parittain jar-jestetyilla vastakkaisiin suuntiin vaikuttavilla rul-lilla. Toinen tallaisen parin rulla pyorii vapaasti tai on liitetty vapaasti pyorivåan akseliin. Edelleen 25 kunkin parin toisen rulian halkaisija on suurempi kuin toisen, jolloin kyseiset kaksi rullaa on sijoi-tettu vuoronperaan yla- ja ala-akseliin. Kun rullat puristavat levyn våliinsa, tama aikaansaa koveria ja kuperia profiileja ja ainoastaan levyn laipat tai 30 viistetyt osat paåsevat kulkemaan vapaasti poimutusprosessin aikana. Jokaisen rullaparin poikkileikkauksilla on kiinteat asentonsa. Tåma rakenne aiheuttaa tarkat vaatimukset rullien halkaisijoille eika tata poimutuskonetta ole mi-35 tenkåan mahdollista saåtåå lukuunottamatta hienosaa- toja materiaalin paksuuden mukaan. Tasta syysta 3 92657 kyseinen rakenne on hyvin joustamaton siinå mielessa, etta siihen pitaa asentaa tåydet sarjat uusia rullia joka kerran kun poimutuskuvio muuttuu. Tallaiseen poimutuskoneeseen liittyy myos monia muita haittapuo-5 lia.

Ranskalaisessa patentissa n:o 867 039 on esitetty poimutuskone, jossa on useita profilointivaiheita le-vyn siirtamiseksi eteenpain ja esimuokkaamiseksi sa-10 manaikaisesti poimuiksi tai aalloiksi. Talloin levy-materiaali ja materiaalin jakautuma jarjestetaan en-nen tavanomaisella muovausvalssikoneella tapahtuvaa viimeistelya puolisuunnikkaan tai vastaavan muotoon.

Tassa koneessa yksittaiset muovausrullat on sovitettu 15 erikseen rinnakkaisiin akselipareihin. Muovausrullil- la on pyoristetyt pyoraradat sen seikan varmistami-seksi, etta levyihin saadaan riittavasta kosketusta niiden tyontamiseksi eteenpain. Rullien oletetaan toimivan itsenaisesti ilman vastavaikuttavia rullia.

20 Nama rullat on muotoiltu ja suunniteltu siten, etta teravien profiilien muodostumiseen ei ole mahdolli-suuksia.

Esilla olevan keksinnon paaasiallisena tarkoituksena 25 on saada aikaan yksinkertainen, luotettava kone me- tallilevyjen poimuttamiseksi. Normaalikåytossa poimu-tus tai aallotus pitaisi suorittaa levyn paksuuksien mukaisella kiinteålla asetuksella. Samoin pitaisi ol-la mahdollista vahentaa rullan vastusta ja energian 30 kulutusta. Kone pitaa olla nopeasti ja yksinkertai- sesti uudelleensaadettavissa profilointikuviosta toi-seen. Edelleen koneen pitaa mahdollistaa monien eri-laisten profiilikuvioiden valintamahdollisuus. Koneen rakenteen pitaa edullisesti muodostua yhtenaisista, 35 keveista vakio-osista. Eras erityinen nakokohta on 4 92657 se, ettå kone on rakenteeltaan sellainen, ettå kåyt-taja voi yksin asettaa sen uuteen saatoon kåyttåmatta nostolaitteita tai muita erityistyokaluja. Tama mah-dollistaa erityisprofiilien valmistuksen pienina måa- 5 rinå.

Eras tårkeå nåkokohta on se, ettå koneen rakentamisen pitåå maksaa våheramån kuin nykyisten poimutuskonei-den. Keksinnon periaate on selvitetty patenttivaati-10 muksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnon muut edulliset nåkokohdat ja tunnusmerkit on esitetty alivaatimuksissa.

15 Keksinnon eri tunnusmerkit, toiminnot ja edut selviå- våt seuraavaksi esitetyistå esimerkeistå ja oheisesta yksityiskohtaisesta keksinnon selityksestå, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa 20 kuva 1 on kaaviomainen poikkileikkaus keksinnon mu- kaisesti suunnitellusta koneesta, kuva 2 esittåå kaaviomaisesti ylhååltåpåin kuvan 1 mukaisen koneen syottopååtå, 25 kuva 3 on kaaviomainen pystysuuntainen poikkileikkaus pitkin kuvan 2 viivaa II-II, kuva 4 on kaaviomainen pystysuuntainen poikkileik-30 kaus pitkin kuvan 2 viivaa III-III, kuva 5a esittåå yksityiskohtaista poikkileikkausta muovausrullayksikostå, = 92657 kuva 5b esittaa poikkileikkauksena kuvan 5a mukaista muovausrullayksikkoa ja yksityiskohtaisesti tukea ja rullan runkokannatinta, 5 kuva 6 esittaa poikkileikkausyksityiskohtaa rullayk- sikosta sarmaamisen suorittamiseksi, kuva 7 on poikkileikkausyksityiskohta vastarullan rungosta, 10 kuva 8 esittaa pystysuuntaista poikkileikkausta me-kanismista kuvassa 5b esitetyn tukipalkin korkeuden saatamiseksi, ja 15 kuva 9 on pystysuuntainen poikkileikkaus laitteesta valssauspaineen saatamiseksi.

Kuvassa 1 esitettyyn koneeseen kuuluu paåyksikko 11, jossa suoritetaan poimutus seka syottopaahan sijoi-20 tettu leikkuri tai giljotiini 12 ja poistopååssa ole- va vastaanottopoyta 13.

Jotakin tunnettua leikkuumekanismia voidaan kayttaa leikkurissa 12 ja se on sijoitettu yksikkoon mate-25 riaalin radalle. Se voidaan muotoilla siten, etta sa- maa leikkuria voidaan kayttaa kaikenlaisille poimu-tettaville materiaaleille.

Vastaanottopoyta 13 voidaan rakentaa monilla sopivil-30 la tavoilla, jolloin mukaan kuuluu puristin ja kulku- rata, johon paastaan kasiksi levypinojen poistamisek-si.

Paayksikkoon 11 kuuluu kaksi yhdensuuntaista pitkit-35 taista sivuseinåa 14 (kts. kuva 3), jotka on tuettu perusrunkoon 16 kiinnitetyilla pystytuilla 15.

6 92657 Pååyksikkoon 11 kuuluu myos yksitoista kayttoyksikkoå 17A-K. Ensimmåinen kayttoyksikko 17A on sijoitettu tulopaåhån leikkurin 12 eteen. Paayksikkoon 11 kuuluu myos yksitoista muovausvalssiyksikkoa 18A-K. Ensim-5 rnainen valssiyksikko on sijoitettu kahden ensimmåisen kayttoyksikon 17A-B jalkeen. Muovausvalssiyksikot 18A-B, 18C-D on sijoitettu pareittain ja niiden va-lissa on kayttoyksikko 17C. Muut muovausvalssiyksikot on sijoitettu pareittain sivuseinille 14 ja niiden 10 valissa on kayttoyksikot esitetyssa jarjestyksesså.

Valssiyksikoiden ja kayttoyksikoiden yksityiskohtai-nen rakenne selviaa seuraavasta selityksesta. Kuvassa 1 esitetty kayttomoottori 19 kåyttaa ketjua 20, joka 15 puolestaan kayttåa kummassakin kayttoyksikossa 17A-B

olevaan kayttopyoraan 22 liitettya kåyttoketjuyksik-koa 21. Kayttoketjuyksikko muodostuu ketjusta 23', joka liittaa kayttoyksikot pareittain ja lisaksi siihen kuuluu kiristyspyora 24.

20

Leikattaessa levya syottopaassa on edullista, mikali kahden perakkåisen levyn valissa on rako ja tasta syysta on kaytannollista ajaa kayttoyksikkoå hieman hitaammin kuin sen jalkeen seuraavia yksikoitå. Tåmå * 25 voidaan tehdå kåyttåmålla vetorullia, joiden halkai- sijat ovat hieman pienemmåt kuin jåljempånå koneessa olevien vetorullien halkaisijat.

Levyrullien Hike (ei esitetty) on sijoitettu syotto-30 pååhån. Kuvassa 2 on esitetty påayksikon 11 syottopåå ja siinå leikkuri 12. Tåsså on levykappale 25 esitetty kulkevan koneen låpi ja toisen levyn 26 syotto en-simmåisen jalkeen.

7 92657

Kuva 2 on kaaviomainen esitys kohdasta, josta muo-vausvalssiyksik6iden ja kåyttoyksikoiden ylaosat on jatetty pois, jolloin nakyviin jaavat kayttorullayk-sikot 27 ja reunarullayksikot 28, jotka kumpikin ovat 5 muovausvalssiyksikoisså, ja lisaksi kayttoyksikoissa olevat kayttorullat 29. Naiden osien yksityiskohtai-sempi selvitys seuraa jaljempana.

Kuvassa 3 on esitetty pystysuuntainen poikkileikkaus 10 paayksikosta seka muovausvalssiyksikon 18 etuosa le- vyn 25 poimutuksen aikana.

Kussakin muovausvalssiyksikossa 18 on alempi tuki-palkki 30, joka on kiinnitetty sivuseiniin ja joka 15 tukee alempia kayttorullayksikoita 27. Liukuva ylempi tukipalkki 32 on sijoitettu vastaavista sivuseinis-taan 14 ylospain ulottuvien kahden yhdensuuntaisen pystytuen 31 sisasivuihin. Tata tukipalkkia 32 voi-daan saåtaa seka ylos etta alas jaljempana yksityis-20 kohtaisesti selvitetylla tavalla. Palkki 32 tukee ylempia rullayksikoita 27. Kummallakin sivulla on reunarullayksikko 28. Nama rullayksikot selvitetaan yksityiskohtaisemmin jaljempana.

25 Kuvassa 4 on esitetty pystysuuntainen poikkileikkaus paayksikosta ja kayttoyksikon 17 etuosa. Kayttoyksi-k6ssa 17 on samanlainen alapalkki 33 kuin kuvan 3 alempi tukipalkki 30 seka kiintea ylapalkki 34, joka on liitetty pulteilla sivuseinien 14 ylareunaan. Yla-30 palkin 34 tarkoitus selvitetaan jaljempana.

Nelja vastarullayksikkoa 35 on kiinnitetty alapalk-kiin 33 ja kussakin naissa on runko- tai kotelokanna-tin 36, joka pultataan alapalkin 33 ylalaippaan ja 35 lisaksi mainittuihin yksikoihin kuuluu vastarulla 37.

j β 92657

Vastarullayksikot on jåljempåna selvitetty yksityis-kohtaisemmin.

Kåyttoakseli 38 on sijoitettu kahden sivuseinan 14 5 valiin sopivan laakerin 39 avulla. Akselin kåytto- paasså olevan kaksoisketjupyoran 40 lisaksi on kayt-toyksikossa 17b myos ketjupyora 41, joka on liitetty moottorista tulevaan kåyttoketjuun.

10 Ylapalkin 34 keskella on tukiyksikko 42, joka jaljem pana selvitetaan yksityiskohtaisemmin.

Kuvissa 5a-b on esitetty rullayksikko 27, joka on muotoiltu tai suunniteltu tankojen tai levyn poimut-15 tamiseksi. Kuhunkin rullayksikkoon kuuluu L-muotoinen rullan kotelokannatin 43, jonka varsi on muotoiltu kiinnitettavaksi ylemman tukipalkin 32 alareunaan se-ka alemman tukipalkin 30 ylareunaan (kts. kuva 3). Rullan kiinnittimen toisessa varressa on reika kuula-20 laakereita 44 ja mutterin ja pultin muotoista akselia 45 vårten. Laakerien 44 sisarenkaan kummallakin puo-lella on valiholkki 46, joka on sijoitettu kahden muovausrullan 47 valiin. Muovausrulla 47 ja valihol-kit 46 painetaan kuulalaakereita 44 vasten toisella 25 akselissa 45 olevalla mutterilla 48. Tama mahdollis- taa muovausrullien 47 pyorimisen vapaasti akselin 45 mukana.

Muovausrullat 47 on muotoiltu levymateriaalista ja 30 esimerkinmukaisesti niiden paksuus on n. 20:s osa .. halkaisijasta. Rullissa pitaa olla pyoristetyt reu- nat. Rullien pyoristaminen auttaa maarittåmaan levyyn 25 muodostuneiden taitteiden teråvyyden (kuva 3). Rullayksikoilla 27 on laajemmat kayttomahdollisuudet, 35 mikali muovausrullat 47 ovat tasaisesti pyoristetyt.

Kannatin 49 on muodoltaan kulmaraudan tapainen ja sen toinen varsi on kiinnitetty rullan kotelokannattimen 9 92657 43 sivuun ja rullan akselin kanssa yhdensuuntainen toinen varsi on sijoitettu kohti rullayksikon keski-tasoa siten, etta sen ja rullan kotelokannattimen 43 valiin muodostuu rako, joka osoittaa kohti tukipalk-5 kia.

Kannattimen 49 vapaa paa on ennalta kierteytetty pulttia 50 vårten kiinnityksen suorittamiseksi (kts. kuva 5b).

10

Muita rullayksikoitå voitaisiin harkita esim. urien muodostamiseksi. Tassa voitaisiin kayttaa vapaasti pyorivia muovausrullia, jotka sijaitsevat vastakkain vastarullien kanssa yllå kuvatulla tavalla. Olisi 15 edullista, mikali tallaiset yksikot suunniteltaisiin ja muotoiltaisiin siten, etta ne ovat mahdollisimman paljon samanlaisia kuin muut rullayksikot.

Kuvassa 6 on esitetty esimerkki reunarullayksikosta 20 28. Tama on kiinnitetty runkoon 51, joka on samanlai- nen kuin kåyttorullayksikosså 27 ollut kannatin 49. Rungosta 51 tyontyy ylospain pystytuki 52, joka voi olla neliomåinen putki. Pystytuen 52 esiintyontyvåån vapaaseen paahån on kiinnitetty kaksi kuulalaakeria 25 53 kummallekin sivulle karan 54 tukemiseksi, jolloin kuulalaakereiden valiin on tyonnetty lukkoholkki 55. Karan 54 sisåosassa mahdollisesti vålikuulalaakeria 56 kåyttåen on sovitettuna kartiorulla 57 viistetty-jen reunojen muodostamiseksi. Sylinterimåinen kara-30 puikko 58 tyontyy esiin kartiorullasta 57.

Reunarullayksikko 28 sijoitetaan ylå- tai alarullayk-sikdn 27 viereen (kts. kuva 3) siten, etta kaksi 10 92657 mainituista muovausrullista 47 painaa levyn kohti ka-rapuikkoa 58 sen seikan varmistamiseksi, etta kartio-rullat 57 muodostavat viistetyn laipan levyn reunaan.

5 Mikali rullia kåytetaån eri nousukulmilla ja reuna- rullayksikkoå 28 såådetåån sivusuunnassa, voidaan valmistaa erilaisia viistettyjå laippoja 59 (kts. ku-va 3) .

10 Eras esimerkki kayttoyksikosta 7b on esitetty kuvassa 4. Kayttoakseli 38 kayttaa neljaa kåyttorullaa 60, jotka on kiinnitetty ja estetty pyorimåstå ja liikku-masta aksiaalisesti lukitusmutterien 61 avulla. Naita kayttorullia voidaan helposti siirtåa pitkin kaytto-15 akselia 38 koneen saatamiseksi muihin profilointiku- vioihin.

Kuvassa 7 on esitetty yksityiskohta, jossa nakyy kuvassa 4 esitetyt vastarullayksikot 35. Kussakin rul-20 layksikossa on runko- tai kotelokannatin 36, joka on samanlainen kuin kuvassa 5a esitetty kannatin 49. Vastarullayksikot 35 voidaan kiinnittaa alapalkin 33 ylareunaan pulteilla 62. Yhdensuuntaiset tukivarret 63 tyontyvat ylospain asetuskannattimesta 36 ja nii-25 den valissa on rulla-akseli 64, joka on sijoitettu sopivalla tavalla kayttamalla hyvaksi kummankin tuki-varren ylaosassa olevaa haarautuvaa reikaa. Akseli 64 kayttaa vastarullaa 37 (ei esitetty) (kts. kuva 4).

30 Kayttorullilla 60 ja vastarullilla 37 on edullisesti joustavat rullaradat levyn kanssa tapahtuvan kitkan lisaamiseksi ja levyn paksuuden suurempien vaihtelu-mahdollisuuksien aikaansaamiseksi ilman saatoa. Par-haat mahdollisuudet saavutetaan silloin, kun kaytto-35 rullien ja vastarullien halkaisija ja leveys ovat sa- mat ja niilla on sama kulkuratamateriaali.

• » u 92657

Kuvassa 8 on esitetty kuvassa 3 olevan ylemmån tuki-palkin 32 saåtoyksikkoå. Kaksoistuet 31 muodostavat uran, johon ylempi tukipalkki 32 paasee siirtymåån. Ylempåa tukipalkkia 32 pidetåån paikallaan kierrepul-5 tilla 65, joka johdetaan kaksoispystytukien 31 ylå-paassa olevan yhdyslevyn 66 lapi. Kierrepultti voi-daan kiertaa ylos ja alas yhdyslevyn 66 ylapuolella olevilla sååtomuttereilla 67 ja sen alapuolella ole-valla lukitusmutterilla 68.

10

Kuvassa 9 on esitetty yksityiskohta tukiyksikostå 42. Kayttoakseliin 38 on kiinnitetty laakeri 69. Tåmån ylapuolella on kierrepultti 70, jossa on puristuskor-vake 71. Kierrepultti 70 on tyonnetty ylåpalkin 34 15 låpi. Pultissa 70 on kahva 72 ja lukitusmutteri 73.

Tåmå mekanismi tukee kåyttoakselia 38 ja estaå sen taipumisen, josta syystå siile voidaan antaa pieriempi halkaisija. Edelleen puristimen painetta voidaan såå-tåå materiaalin laadun mukaisesti.

20

Seuraavaksi selvitetåan koneen toimintaa vertaamalla nykyisiin poimutuskoneisiin.

Keksinnon mukaista konetta voidaan vapaasti sååtåå 25 profiilin korkeuksien, leveyksien, profiilin muodon, poimujen maårån, reunojen muodon jne suhteen kåyttå-mållå yksinkertaisia vakiolaitteita. Keksinnon mukaista konetta voidaan kåyttåå myos muodostamaan eri-laisia profiileja ja profiilien korkeuksia, jopa pro-30 fiileja, joissa samassa profiilikuviossa on eri kor-kuisia poimutuksia. Tamå saadaan aikaan liikuttamalla muovausrullia sivuttain tai vaihtamalla ne sivusuun-nassa esisåådettyihin muovausrullayksikoihin, jolloin ylempien ja/tai alempien rullayksikoiden korkeus yk-35 sinkertaisesti såadetåån riippuen rakenteesta.

12 92657

Molemmilla osilla on kiintea perusasento tai niita voidaan saatåå tavalla, joka on laskettu tåta tiettyå profiilikuviota silmålla pitaen.

5 Samoin on mahdollista tehdå pienia saatojå profiili- korkeuksiin samoin kuin påapoimutusten moduulileveyk-siin ja tarvittaessa poimutusten leveytta voidaan myos såataa. Talloin mikå tahansa sopivalla poimutus-maårållå varustettu tietty profiili voidaan sovittaa 10 kaytettåvissa olevan levymateriaalin mielivaltaisen leveyden mukaan.

Yhtakaan naista tunnusmerkeistå ei esiinny tunnetuis-sa ohutlevyjen poimutuskoneissa, joissa valttamattå 15 pitaå kayttaa taytta sarjaa erityisesti muotoiltuja muovausrullia kutakin uutta profiilia vårten.

Lisaksi keksinnon mukaisessa koneessa on kiintea ase-tus yksittaiselle profiilille riippumatta levymate-20 riaalin paksuudesta tai laadusta. Nykyisilla poimu- tuskoneilla levymateriaalien paksuuden ja laadun suh-teellisen pienet muutokset vaativat jokaisen muovaus-valssiparin pikkutarkkoja ja aikaaviepia uudelleen-saatoja.

25

Eras edullinen rakenne olisi sellainen, jossa profi-lointirullilla olisi identtiset muodot ja mitat siten, etta esim. rullien halkaisijat olisivat vain 60-12 0 mm ja leveydet vain 5-25 mm riippumatta pro-30 fiilin koosta ja poimutusten korkeudesta. Samat kri- teerit koskevat valinnaisesti liikuteltavia erityis-yksikdita profiilin reunojen muotoilemiseksi eri ta-voin, jolloin tallaiset yksikot ovat edullisessa ra-kenteessa kaikki identtisia lukuunottamatta niita, 35 joilla muutetaan kartiorullien 57 nousukulmia viis-tettyjen reunojen muotoilemiseksi.

13 92657

Levyn kanssa suoraan kosketuksessa olevilla liikku-villa osilla on sama nopeus levyn liikkumissuuntaan kosketuspisteisså kuin levyn todellinen liikkumisno-peus. Edelleen niiden materiaalimassa ja vierimisvas-5 tus on merkitykseton verrattuna nykyisin tunnetuissa muovausvalssikoneissa oleviin vastaaviin liikkuviin osiin. Tallå tavoin saadaan aikaan hyvin yksinkertai-nen ja halpa koneen kåyttojårjestely ja samoin moot-tor in tehovaatimukset ovat våhåiset. Levypaksuuksien 10 ollessa tavallisesti korkeintaan 1,2 mm ja normaalin levymateriaalin ollessa teråstå tax alumiinia ja jåt-tåmållå huomioonottamatta profiilityyppi ja poimutus-ten korkeus voidaan todeta, ettå riittåå kun kåytto-akselin halkaisija on 50 mm ja moottorin ja pååkåyt-15 toakselin vålisså kåytetåån vetoliitantana kaksisuun- taista 3/4" kåyttoketjua tai vastaavaa. Kaksinker- taista tai yksinkertaista tyyppiå olevien toisiokåyt-toakselien halkaisija on vastaavasti 30 tai 50 mm ja våliliitåntånå on joko yksittåinen tai kaksisuuntai-20 nen 3/4" kåyttoketju.

Lisåksi moottorin riittåvå teho on n. 3 kW, jopa suu-rimmalla kåytånnollisellå profilointinopeudella (n.

20 m/min) riippumatta profiilin koosta ja lajista.

25 Lisåksi tulee laite hitaan låhddn ja hitaan pysåytyk- sen aikaansaamiseksi.

Kaikki tamå eroaa tunnetuista muovausvalssikoneista, joissa kåytetåån jopa kymmeniå tonneja liikkuvia 30 osia, jotka vaativat kymmeniå kilovatteja moottorin tehoa samoin kuin monimutkaisia lisåvarusteita sekå hitaan kåynnistyksen ettå hitaan pysåytyksen aikaansaamiseksi. Lisåksi muovausrullien kosketuspisteet levyyn ovat sellaisissa kohdissa, joissa kåyttonopeu-35 det poikkeavat hieman levyn nopeudesta. Tåmå johtuu 14 92657 siitå, ettå muovausrullien muoto noudattaa profiilia ja tåmå merkitsee vaihtuvaa vålimatkaa pyorimisakse-lista pisteisiin, joissa rullan pinta koskettaa le-vyå, jolloin puristusvaikutus poimutuksen valssimuo-5 vauksen aikana saattaa levyn epåtasaisten kiristysten ja ongelmallisten jannistysten alaiseksi. Nåiden on-gelmien vålttåmiseksi tåma rakenne vaatii suurta måå-råå muovausvaiheita, hyvin pitkiå profilointimatkoja sekå mitoiltaan suuria rullia. Lisåksi tunnetut muo-10 vausvalssikoneet vaativat perusteellista uudelleen-sååtoå sekå levyn paksuuden ettå levyn laadun muut-tuessa. Kun ratkaisevana tekijånå on levyn paksuus ja/tai levyn laatu, ei ole epåtavallista, ettå levyyn pitåå levittåå voiteluainetta vååriståvien jånnitys-15 ten vålttåmiseksi valmiissa profiilissa tai pahemmas-sa tapauksessa on mahdotonta suorittaa profilointi-tyotå loppuun. Samoin kun kåytetaan tunnettuja muo-vausvalssikoneita, tiettyjå vaihteluita muodostuu våiståmåttå valmiin profiilin kokonaisleveyteen, kos-20 ka puristuma vaihtelee poimutuksen aikana johtuen se kå levyn paksuudesta ettå laadusta.

Edelleen ongelmana tunnetuissa profilointikoneissa on se, ettå on mahdotonta muodostaa tåysin valmiita poi-25 mutuksia alusta låhtien. Poimutuksen pitåå alkaa pro fiilin keskeltå peråkkåisten poimutusten edetesså kohti sivuja sen jålkeen kun viereiset poimutukset sisåsivulle on tehty valmiiksi. Muussa tapauksessa profilointi harhautuu tai juuttuu kiinni muutaman 30 valssimuovausvaiheen jålkeen.

Keksinnon mukaisella koneella ei esiinny tållaista puristusvaikutusta, joka aiheuttaisi levyn sivuttais-juuttumisen poimutuksen aikana ja siihen liittyvåt 35 ongelmat eikå myoskåån esiinny nopeusvaihteluita 15 92657 levyn ja liikkuvien osien kosketuspisteiden valilla.

Koska mainittavaa rullavastusta ei ole, ei myoskåån muodostu kriittisiå rasituksia tai epåtasaista puris-tusta edellyttåen, etta rullat on oikealla tavalla 5 sijoitettu kyseisen profiilikuvion ennalta mååritel-tyjen såatomittojen mukaisesti.

Sama kokonaisleveys saavutetaan aina riippumatta levyn paksuudesta ja laadusta, koska levyn paksuus sen 10 paremmin kuin laatukaan ei vaikuta levyn kokoonpuris- tumiseen merkittavasså maårin. Lisaksi mikaan ei esta suorittamasta poimutusta koko leveydelle heti ensim-maisesta muovausvaiheesta eteenpain. Keksinnon avulla on mahdollista suorittaa levymateriaalin poimutus 15 loppuun kayttamalla våhemmån muovausvaiheita ja tastå syysta olennaisesti lyhempia profilointimatkoja kuin muiden, tunnettujen poimutuskoneiden vaatimat matkat ja tåma puolestaan varmistaa seka luotettavammat etta parenunat tulokset.

20

Keksinnon mukaisella koneella levy voidaan leikata mittaansa, koska leikkuri on sijoitettu ennen sita osaa, jossa poimutus tehdaan. Tåma merkitsee sitå, etta merkittåvåå leviåmistå ei tapahdu, koska levyn 25 låhin påå ohittaa yhden profilointiyksikon ja etenee vapaasti seuraavaan. Tåstå syystå on myos mahdollista aallottaa tai poimuttaa esileikattuja levyjå.

Kåyttåmållå syottorullia, joilla on joustavat vierin-30 tåradat ja niillå pienempi kåyttohalkaisija (od) kuin muiden kåyttorullien saadaan aina muodostetuksi rako peråkkåisten levyjen våliin, ja tåhån tarttuu påå-kåyttdrulla siten, ettå takana liikkuvan levyn nopeus on aina hieman pienempi kuin edesså kulkevan levyn.

« « 16 92657

Tama tapahtuu ilman huomattavaa vastusta kun paakayt-torullat ottavat johdon, koska joustavat syottovie-rintaradat myotaavat helposti ja liusuvat, koska rul-lilla on hyvin vahainen rullapaine. Tata levyjen va-5 lista rakoa voidaan kayttaa yksinkertaisen kytkimen saattamiseksi ohjaamaan levyjen kaatuminen vastaanot-topoydålle pysåyttamatta poimutusprosessia ja vaaran-tamatta sita, etta takaa tuleva levy aiheuttaisi on-gelmia leikkauksen aikana.

10

Tavanomaisen mittaisissa toisissa tunnetuissa poimu-tuskoneissa levyt pitaa leikata sen jålkeen, kun pro-filointi on valmis. Tama johtuu tietystå leviåmises-ta, joka tapahtuu heti, kun levyn takapåa poistuu 15 muovausvaiheesta ja joka vaistamatta aiheuttaa ongel- mia seuraavissa muovausvaiheissa. Tasta syysta leik-kurin leikkuuteråt pitaa muotoilla tasmålleen samalla tavoin kuin valmiin profiilin muoto, mika merkitsee sita, etta leikkurissa pitaa olla erityissarja leik-20 kuuteriå kutakin profiilia vårten.

Esimerkeisså kuvattu kone voi vaihdella monin tavoin patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen tunnusmerkkien puitteissa. Yksinkertaisessa koneessa muovausvalssit 25 voitaisiin esim. sijoittaa yhteiseen yla- ja vastaa- vaan yhteiseen ala-akseliin. Mikali muovausvalsseja tai -rullia siirrettasiin sivusuuntaan, voitaisiin muodostaa erilaisia poimutuskuvioita. Samalla tavoin rakenteeseen voisi kuulua levyn kulkuradan alia oleva 30 kayttoakseli kaksipuolisten toimintojen mahdollista- miseksi.

Yksityiskohtiin voidaan tehda myos muutoksia. Muovausvalssit voitaisiin sijoittaa vapaasti liikkuvaan 35 akseliin.

* « 17 92657

Eras vaihtoehtoinen rakenne olisi sellainen, etta tietysta profilointivaiheesta eteenpåin vain reuna-rullayksikot pidettaisiin sivuilla ja loput voisivat kulkea aksiaalisesti vapaasti liukulaakereilla, jotka 5 voisivat olla liitettyina esim. akseliin.

Claims (10)

18 92657

1. Kone levymateriaalien, erityisesti metallilevyjen pituussuuntaiseksi poimuttamiseksi, joka kåsittåå 5 rivin perakkain jarjestettyja poikittaissuuntaisia muovausyksikoita siten, ettå muodostuu vuorottaisia kuperia ja koveria poimutuksia, joissa on mååritellyt taivutuslinjat, jolloin muovausyksikot on jårjestetty syvyydeltaan nouseviksi ensimmåisestå yksikostå låhtien 10 ja kukin muovausyksikkd kasittåa ylemmån ja alemman rivin vierekkåin sijoitettuja, vapaasti pyoriviå muovausrullia (47), tunnettu siitå, ettå 1. kukin muovausrulla (47) kåsittåå keskenåån saman- 15 suuntaisen parin pyoreitå muovausreunoja levymate- riaalin taivuttamiseksi pitkin vastaavaa mååråå taivutuslinjoja, ettå 2. useita kåyttoyksikoitå (17A-K) on jårjestetty 20 muovausyksikoistå riippumattomiksi nåiden våliin levymateriaalin syottåmiseksi koneen låpi, ettå 3. kukin kåyttoyksikko kåsittåå ainakin yhden kåytto-rullan (60), joka koskettaa poimutusten harjannetta 25 poimutettavan levymateriaalin toisella puolella, ja ainakin yhden vastarullan (37) levymateriaalin vastakkaisella puolella, sekå ettå 4. muovausyksikot ja kåyttoyksikot on jårjestetty 30 yhteiselle pitkittåissuuntaiselle tukirakenteelle. . 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnettu siitå, ettå joissakin profilointivaiheissa on sivu-reunustusjårjestely ja yhteinen sarja, johon kuuluu 35 reunanmuodostusyksikko (28) ja vastavalssausyksikko (27). « · 19 92657

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnettu siita, etta kayttorullat (60) ovat saadettavisså kayttoakselilla ja etta vastarullilla (37) on sama halkaisija ja leveys seka samat vierintarataominai- 5 suudet kuin kayttorullilla, ja etta vastarullat (37) on varustettu joustavalla pinnoitteella.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kone, tunnettu siita, etta kayttorullat (60) on liitetty sSadet- 10 tavaSn puristuslaitteeseen (42) valssauspaineen saåtamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen kone, tunnettu siita, etta vastarullat (37) on sijoitettu 15 yksittain runkotukiin (36, 63), jotka voidaan lukita mihin tahansa valittuun sivuttaisasentoon poikittais-palkille (33).

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kone, tunnettu 20 siita, etta reunanmuodostusyksikoita (28) tukee sivuttain sMadettavat tuet (51, 52), joista kukin lepaa yhta vastavalssausyksikkda (27) vasten, jolloin reunan muodostavat rullat kasittavat sylinterimaisen sisakomponentin ja kartiomaisen osan, joka on sijoitet-25 tu ulkopuolelle ja tuettu vapaasti liikkuvaksi ak- selitapilla.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1, 2, 3, 4 tai 6 mukainen kone, tunnettu siita, etta ylemmat 30 muovausrullat (47) ovat korkeussuunnassa saadettavia . siten, etta niita voidaan saataa yhtena yksikkonå.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnettu siita, etta muovausrullat (47) on sijoitettu siten, 35 etta ne ovat saadettavissa yhteiselia akselilla. 20 92657

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1, 2, 3, 4 tai 6 mukainen kone, tunnettu siitå, ettå yksi kåytto-yksikoistå (17A) on tarkoitettu levymateriaalin syottamiseen koneeseen ja sitå kaytetåån pienemmållå 5 kehånopeudella kuin muita kåyttdyksikoitå, jolloin kåyttoyksikon (17A) kåyttorullien halkaisija on pienempi kuin mulden kayttoyksikoiden kåyttorullien halkaisija.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1, 2, 3, 4 tai 6 mukainen kone, tunnettu siita, ettå yksi kåytto-yksikdistå (17A) on tarkoitettu levymateriaalin syottamiseen koneeseen ja sitå kåytetåån pienemmållå kehånopeudella kuin muita kåyttdyksikoitå, jolloin 15 kåyttoyksikkdå (17A) levymateriaalin syottåmiseksi koneeseen voidaan kåyttåå alemmalla pyorimisnopeudella kuin muiden kåyttoyksikkojen kåyttorullia. « 21 92657