FI89571C - Oeppen bils oeppningsbara takmekanism - Google Patents

Description

1 89571

AVOAUTON AVATTAVAN KATON KATTOMEKANISMI

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty kattomekanismi.

5 Entuudestaan tunnetaan avoauton avattavan katon kattomekanismi, johon kuuluu joukko toisensa suhteen kääntyviksi peräkkäisesti nivellettyjä ke-hyselementtejä, jotka ovat matkustamotilan ulkopuolelle kokoonlaskostuvia ja toisaalta matkustamotilan pääl-10 leojennettavia. Kehyselementteihin kuuluu ensimmäinen kehyselementti, joka on etummainen kehyselementti katon vapaassa päässä ja joka katon ollessa päälleojennettuna nojaa ajoneuvon runkoon kuuluvaa osaa, kuten tuuli-lasipalkkia, vasten. Edelleen kehyselementteihin kuuluu 15 toinen kehyselementti, joka on ensimmäisen kehysele-mentin viereinen kehyselementti. Ensimmäiseen kehysele-menttiin kuuluu pari ensimmäisiä sivutankoja, jotka ovat katon sivureunassa olennaisesti ajoneuvon pitkittäissuuntaisia. Toiseen kehyselementtiin kuuluu vastaa-20 vasti pari toisia sivutankoja, jotka myös ovat olennaisesti ajoneuvon pitkittäissuuntaisia. Ensimmäiset ja toiset sivutangot on järjestetty toistensa suhteen pys-tytasossa kääntyviksi. Kattomekanismiin kuuluu edelleen käyttötanko, joka on järjestetty aikaansaamaan ensim-25 mäisen sivutangon mainittu kääntyminen toisen sivutan-gon suhteen kattomekanismin päälleojennuksen ja kokoon-laskostuksen yhteydessä. Tämän kaltaisia kattomekanis-meja tunnetaan esim julkaisuista EP 0 400 376, DE 40 04 871 ja DE 38 09 197.

30 Ongelmana entuudestaan tunnetuissa kattome- kanismeissa on, että silloin kun ensimmäinen ja toinen sivutanko on oikaistu ojennettuun asentoonsa, jossa ne ovat päittäin toisten suhteen, niin käyttötangon nivel-pisteen ja ensimmäisen ja toisen sivutangon välisen 35 kääntönivelpisteen välinen etäisyys, ts momenttivarsi, tulee hyvin lyhyeksi, mikä vaikeuttaa huomattavasti oikaisukäännön hallintaa sen loppuvaiheessa ja vastaa- 2 39571 vasti kokoonkäännön alkuvaiheessa. Niveliin ja tankoihin kohdistuu tällöin suuria voimia, koska etummaisen kehyselementin paino voi olla jopa yli 10 kg ja sen kääntämiseen käytettävissä oleva momenttivarsi lähes 5 olematon. Katon päälleojennuksen loppuvaiheessa tapahtuu etummaisen kehyselementin kääntymisen huonon hallittavuuden vuoksi lisäksi usein niin, että ensimmäinen kattokaari iskeytyy vasten tuulilasipalkkia, mitä kutsutaan slamming-ilmiöksi, joka aiheuttaa mm kattome-10 kanismin käyttöhydrauliikkaan epätoivottuja paineiskuja. Tämä on sekä käyttäjän että koneiston kannalta epäedullista.

Edelleen entuudestaan tunnetuissa kattome-kanismeissa on ongelmana, että katon ollessa aukiasen-15 nossa eli kokoonlaskostettuna ensimmäisen sivutangon pää on samalla kohdalla suhteessa toisen sivutangon päähän, ts päät ovat nivelöinnin takia kohdakkain, muodostaen vaakalinjasta jyrkästi poikkeavan terävän kulman, joka voi muodostaa turvallisuusriskin törmäysti-20 lanteessa. Samalla sivutankojen päällekkäiset päät muodostavat tilaavievän rakenteen. Katon ollessa avattuna tämä rakenne on peitettävä suojuksella, jonka muoto määrittyy em syystä korkeaksi, korilinjasta poikkeavaksi kömpelön muotoiseksi rakenteeksi.

25 Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat.

Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin kattomekanismi, jonka avulla etummaisen kehyselementin kääntöliike saadaan koko kääntötapahtuman ajaksi 30 täysin tasaiseksi ja rauhalliseksi.

Lisäksi keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin kattomekanismi, joka mahdollistaa, että katon ollessa aukiasennossa eli kokoonlaskostettuna ensimmäisen sivu-tangon pää on siirtyneenä taaksepäin suhteessa toisen 35 sivutangon päähän, ts päät eivät ole kohdakkain, jolloin tämä antaa lisätilaa takaosaan.

Keksinnön mukaiselle kattomekanismille on tun- 3 39571 nusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1.

Keksinnön mukaisesti ensimmäinen sivutanko ja toinen sivutanko on yhdistetty toisiinsa kahden eri-5 pituisen kampivivun muodostaman nivelnelikulmiomekanis-min välityksellä, ja käyttötanko on kääntyvästi nivelletty kampivipuun, jolloin ensimmäinen sivutanko on koko kääntöliikkeen ajan täysin hallitusti kääntyvä toisen sivutangon suhteen. Käyttötangon ollessa yhdis-10 tetty nelinivelmekanismin ensimmäiseen kampivipuun saadaan vipuvaikutuksen ansiosta kääntömomentti huomattavasti suuremmaksi kuin tavanomaisessa järjestelmässä, ts mekanismin vipusuhteet ovat edullisemmat.

Kattomekanismin eräässä sovellutuksessa nivel-15 nelikulmiomekanismin muodostaa toisessa sivutangossa olevien kampivipujen nivelpisteiden yhdysjanan määrittämä runko-osa, jonka suhteen nivelnelikulmiomekanismin kampivipujen ja ensimmäisen sivutangon kiertyminen on järjestetty; ensimmäinen kampivipu ja toinen kampivipu, 20 joiden kummankin päät on kääntyvästi nivelletty ensimmäiseen sivutankoon ja vastaavasti toiseen sivutankoon; ja ensimmäisessä sivutangossa olevien kampivipujen nivelpisteiden yhdysjanan määrittämä kiertyvä osa; ja käyttötanko on nivelletty ensimmäiseen kampivipuun 25 kohdasta, joka sijaitsee kolmiomaisesti etäisyyden päässä ensimmäisen kampivivun päiden nivelpisteistä ja etäisyyden päässä näiden nivelpisteiden välisestä yhdys janasta.

Kattomekanismin eräässä sovellutuksessa toisen 30 kampivivun pituus on pienempi kuin ensimmäisen kampivi vun pituus.

Kattomekanismin eräässä sovellutuksessa runko-osan pituus on lähes yhtäsuuri tai pienempi kuin kiertyvän osan pituus, joka on pienempi kuin toisen kampi-35 vivun pituus.

Kattomekanismin eräässä sovellutuksessa nivel-nelikulmiomekanismi on kaksoisheiluri-nivelnelikul- 4 3 9 5 7 Ί miomekanismi. Tällöin kampivipujen päätepisteet liikkuvat rajoitetuilla ympyränkaarilla.

Kattomekanismin eräässä sovellutuksessa mekanismiin kuuluu vaste-elimet ensimmäisen sivutangon 5 kääntymisen rajoittamiseksi toisen sivutangon suhteen käännön ääriasennossa.

Kattomekanismin eräässä sovellutuksessa vaste-elimiin kuuluu ensimmäisen sivutangon ja toisen sivu-tangon toisiaan vasten tulevissa päädyissä olevat vas-10 tepinnat.

Kattomekanismin eräässä sovellutuksessa vaste-pintojen muodot on sovitettu vastaamaan toisiaan.

Kattomekanismin eräässä sovellutuksessa mekanismiin kuuluu säätöelin joka on järjestetty säätä-15 mään vastepintojen välistä asemaa toistensa suhteen.

Kattomekanismin eräässä sovellutuksessa vas-tepinnat ovat viistot.

Keksinnön etuna on, että etummaisen kattokaa-ren kääntöliike saadaan koko kääntötapahtuman ajaksi 20 täysin tasaiseksi ja hallituksi ja epäedullinen slam-ming-ilmiö vältetään.

Edelleen keksinnön etuna on, että kattome-kanismi mahdollistaa, että katon ollessa aukiasennossa eli kokoonlaskostettuna ensimmäisen sivutangon pää on 25 hieman siirtyneenä taaksepäin suhteessa toisen sivutangon päähän, ts päät eivät ole kohdakkain, mikä antaa lisätilaa ajoneuvon takaosaan.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa 30 kuva 1 esittää kaaviomaisesti osittain keksin nön mukaisen kattomekanismin erästä sovellutusta aukio jennettuna; kuva 2 esittää kuvan 1 sovellutusta kokoonlaskostettuna ; 35 kuva 3 esittää suurennettuna yksityiskohtaa kuvan 1 mukaisesta kattomekanismista ojennetussa asennossa ; 5 39571 kuva 4 esittää edelleen suurennettuna kuvan 3 yksityiskohtaa; ja kuva 5 esittää suurennettuna yksityiskohtaa kuvan 1 mukaisesta kattomekanismista sekä ojennetussa 5 että kokoonkäännetyssä asennossa;

Kuvassa 1 on avoauton avattavan katon kattome-kanismin etuosa kaaviomaisesti sivulta nähtynä. Katto-mekanismiin kuuluu toisensa suhteen kääntyviksi nivellettyjä kehyselementtejä 1, 2, joista kuvassa näkyy 10 kattomekanismin kaksi etummaista kehyselementtiä 1 ja 2, jotka on kuvassa ojennettu toistensa suhteen yhdensuuntaisiksi. Kehyselementit 1, 2 sekä muut mekanismiin kuuluvat elementit ovat avoauton avattavalle katolle ominaisesti matkustamotilan sivuille ja taakse kokoon-15 laskostuvia, kuten kaaviomaisesti on kuvassa 2 esitetty, ja toisaalta matkustamotilan päälleojennettavia, kuten kuva 1 esittää. Kehyselementtiin 1, 2 on yhdistetty poikittainen kattokaari 31, 32 jonka päälle kat-tokangas 4 pingottuu kattomekanismin ollessa asennossa, 20 jossa katto on matkustamotilan päälleojennettuna. Kattomekanismin etummaisessa, ensimmäisessä kehyselemen-tissä 1 ensimmäinen kattokaari 31 tulee kattoa päälle-ojennettaessa tuulilasipalkkia 6 vasten, johon se voidaan lukita erityisillä lukituselimillä. Ensimmäiset 25 sivutangot 51 on järjestetty kääntyviksi viereisen toisen kehyselementin 2 toisten sivutankojen 52 suhteen siten, että katon ollessa avattuna eli kokoonlaskoste-tussa asennossa (kuva 2) ensimmäiset sivutangot 51 on käännetty päällekkäisiksi ja olennaisesti yhdensuuntai-30 siksi toisten sivutankojen 52 suhteen ja katon ollessa kiinni eli päälleojennetussa asennossa (kuva 1) ensimmäiset sivutangot 51 on käännetty päittäin toisten sivutankojen 52 suhteen. Kattomekanismiin kuuluu edelleen käännön aikaansaava käyttötanko 7 ensimmäisen 35 sivutangon 51 kääntämiseksi toisen sivutangon 52 suhteen. Tällaista kattomekanismia käytetään tavalliseen tapaan esim. hydraulisella voimalaitteella, jota tässä 6 '39571 ei ole esitetty.

Kuvassa 3 on ensimmäisen sivutangon 51 ja toisen sivutangon välinen nivelöintikohta esitetty suurennettuna. Kuten kuvasta nähdään, ei ensimmäistä sivu-5 tankoa 51 ja toista sivutankoa 52 ole nivelöity suoraan toisiinsa, vaan ne on yhdistetty toisiinsa kahden eripituisen kampivivun 8, 9 muodostaman nivelnelikulmiome-kanismin välityksellä. Ensimmäinen kampivipu 8 on kolmiomaisen levyn muotoinen ja isompi kuin toinen kam-10 pivipu 9. Käyttötanko 7 on kääntyvästä nivelletty ensimmäiseen kampivipuun 8, jolloin käyttötanko 7 tuo mekanismiin käyttövoiman. Käyttötanko 7 on puolestaan yhdistetty kattomekanismin muuhun vivustoon tunnetulla tavalla, jota ei tässä selosteta. Ensimmäinen kampivipu 15 8 toimii siis käyttävänä vipuna ja toinen kampivipu 9 ohjaavana vipuna. Tällä suljetun pakkoliikkeisen kinemaattisen ketjun muodostavalla nelinivelrakenteella saadaan ensimmäisen sivutangon 51 kääntöliike toisen sivutangon 52 suhteen täysin hallituksi ja rauhallisek-20 si eikä esim. kattoa suljettaessa tapahdu minkäänlaista iskeytymistä tuulilasipalkkia 6 vasten, koska mekanismin momenttivarsi käännön aikana ei missään käännön vaiheessa pääse pienenemään liian pieneksi.

Kuva 4 esittää samaa yksityiskohtaa kuin kuva 25 3, mutta hieman suurennettuna. Kuva havainnollistaa paksulla pistekatkoviivalla piirrettynä em nivelneli-kulmiomekanismia, jonka muodostaa kiinteästi toiseen sivutankoon 52 liittyvä runko-osa 12, ensimmäinen kampivipu 8, toinen kampivipu 9 sekä ensimmäiseen sivu-30 tankoon 51 liittyvä kiertyvä osa 15. Kiinteä runko-osa 12, jonka suhteen kiertyminen tapahtuu määrittyy kampi-vipujen 8, 9 nivelpisteistä 10, 11. Ensimmäisen kampi-vivun 8 päät on kääntyvästi nivelletty ensimmäiseen sivutankoon 51 nivelpisteessä 13 ja toiseen sivutankoon 35 52 nivelpisteessä 10. Vastaavasti toisen kampivivun 9 päät on kääntyvästi nivelletty ensimmäiseen sivutankoon 51 nivelpisteessä 14 ja toiseen sivutankoon 52 7 39571 nivelpisteessä 11. Mekanismin kiertyvä osa 15, johon ensimmäinen sivutanko 51 kiinteästi liittyy, määrittyy kampivipujen 8 ja 9 nivelpisteistä 13 ja 14. Kuvasta ilmenee vielä, että käyttötanko 7 on nivelletty ensim-5 mäiseen kampivipuun 51 nivelkohdasta 20, joka sijaitsee kolmiomaisesti ensimmäisen kampivivun päiden nivelpis-teiden 10, 13 suhteen ja on etäisyyden h päässä näiden nivelpisteiden 10 ja 13 välisestä yhdysjanasta. Nivel-pisteiden väliset dimensiot on valittu tässä siten, 10 että toisen kampivivun 9 pituus on pienempi kuin ensimmäisen kampivivun 8 pituus. Runko-osan 12 pituus on lähes yhtäsuuri tai pienempi kuin kiertyvän osan 15 pituus, joka puolestaan on pienempi kuin toisen kampi-vivun 9 pituus. Tällaisilla suhteilla nivelnelikul-15 miomekanismi on kaksoisheiluri-nivelnelikulmiomekanis-mi, ts kampivivut 8, 9 eivät kierry koko ympyrää vaan heiluvat vain rajoitetun ympyrän kaaren verran. Tämä on täysin riittävää, koska niiden ei tarvitsekaan kiertyä koko ympyrää.

20 Kuvassa 5 kuvien 3 ja 4 mekanismi on käännetty ohuella pistekatkoviivalla esitetystä asennosta kuvaa 2 vastaavaan kokoonlaskostettuun asentoon, jossa ensimmäinen sivutanko 51 on yhdensuuntaisesti toisen sivu-tangon päällä sen yläpuolella ja ensimmäisen sivutangon 25 51 pää on nelinivelmekanismin ohjaamana kuvassa oikeal le päin siirtyneenä toisen sivutangon 52 pään suhteen. Kuvassa on havainnollistettu myös nivelnelikulmiome-kanismin loppuasentoa paksulla pistekatkoviivalla.

Kuvista 3-5 näkyy, että mekanismiin kuuluu 30 vaste-elimet 16, 17 ensimmäisen sivutangon 51 kääntymisen rajoittamiseksi toisen sivutangon 52 suhteen käännön ääriasennossa. Nämä vaste-elimet 16, 17 ovat en simmäisen sivutangon 51 ja toisen sivutangon 52 toisiaan vasten tulevissa päädyissä olevat vastepinnat.

35 Vastepintojen 16, 17 viistot muodot on sovitettu vastaamaan toisiaan. Kuvasta 5 näkyy vielä, että mekanismiin kuuluu säätöelin 18, tässä tapauksessa ruuvi, joka 8 89571 on kierretty toisen sivutangon 52 päätyyn kiinnitettyyn mutteri-osaan. Kiertämällä ruuvia sen pää työntyy vasten ensimmäisen sivutangon 51 päätypintaa 16 ja näin voidaan säätää ensimmäisen sivutangon 51 kulmaa toisen 5 sivutangon 52 suhteen, jos se väljistymisen takia tms syystä poikkeaa halutusta.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitettyjä sovellutusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten 10 määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (10)

1. Avoauton avattavan katon kattomekanismi, johon kuuluu joukko toisensa suhteen kääntyviksi pe-5 räkkäisesti nivellettyjä kehyselementtejä (1, 2), jotka ovat matkustamotilan ulkopuolelle kokoonlaskostuvia ja toisaalta matkustamotilan päälleojennettavia, ja joihin kehyselementteihin kuuluu (1, 2) ensimmäinen kehysele-mentti (1), joka on etummainen kehyselementti katon 10 vapaassa päässä ja joka katon ollessa päälleojannettuna nojaa ajoneuvon runkoon kuuluvaa osaa (6), kuten tuuli-lasipalkkia, vasten, ja toinen kehyselementti (2), joka on ensimmäisen kehyselementin viereinen kehyselementti, jolloin ensimmäiseen kehyselementtiin (1) kuuluu pari 15 ensimmäisiä sivutankoja (51), jotka ovat olennaisesti ajoneuvon pitkittäissuuntaisia, ja toiseen kehyselementtiin (2) kuuluu pari toisia sivutankoja (52), jotka ovat olennaisesti ajoneuvon pitkittäissuuntaisia, ja jotka sivutangot (51, 52) on järjestetty toistensa 20 suhteen pystytasossa kääntyviksi, ja kattomekanismiin kuuluu käyttötanko (7), joka on järjestetty aikaansaamaan ensimmäisen sivutangon mainittu kääntyminen toisen sivutangon suhteen kattomekanismin päälleojennuksen ja kokoonlaskostuksen yhteydessä, tunnettu siitä, 25 että ensimmäinen sivutanko (51) ja toinen sivutanko (52) on yhdistetty toisiinsa kahden eripituisen kampi-vivun (8, 9) muodostaman nivelnelikulmiomekanismin välityksellä, ja että käyttötanko (7) on kääntyvästi nivelletty kampivipuun (8), jolloin ensimmäinen sivu-30 tanko on koko kääntöliikkeen ajan täysin hallitusti kääntyvä toisen sivutangon suhteen.

2. Takmekanism enligt patentkrav 1, k ä n - netecknad därav, att den kvadrangulära led-mekanismen utgörs av - en i den andra sidostängen (52) belägen av vevstän- gernas (8, 9) ledpunkter (10, 11) definierad stomdel 10 (12), i förhällande tili vilken den kvadrangulära led- mekanismens vevstängers och den första sidostängens vridning är anordnad, - en första ledstäng (8) och en andra ledstäng (9), vilka varderas ändar är svängbart ledade vid den första 15 sidostängen (51) och motsvarande vid den andra sidostängen (52), och - en i den första sidostängen (51) belägen av vevarmar- nas ledpunkter (13, 14) definierad vridbar del (15); och att drivstängen (7) är ledad vid den första vev- 20 stängen (51) i en punkt, vilken är belägen triangelfor-mat i förhällande tili den första vevstängens ändars ledpunkter (10, 13) och pä ett avständ (h) frän samman-bindningslinjen mellan dessa ledpunkter.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kattomekanismi, tunnettu siitä, että nivelnelikulmiomekanismin muodostaa 35. toisessa sivutangossa (52) olevien kampivipujen (8, 9. nivelpisteiden (10, 11) määrittämä runko-osa (12), jonka suhteen nivelnelikulmiomekanismin kampivipujen ja 10 39571 ensimmäisen sivutangon kiertyminen on järjestetty, - ensimmäinen kampivipu (8) ja toinen kampivipu (9), joiden kummankin päät on kääntyvästi nivelletty ensimmäiseen sivutankoon (51) ja vastaavasti toiseen sivu- 5 tankoon (52), ja - ensimmäisessä sivutangossa (51) olevien kampivipujen nivelpisteiden (13, 14) määrittämä kiertyvä osa (15); ja että käyttötanko (7) on nivelletty ensimmäiseen kampivipuun (51) kohdasta, joka sijaitsee kolmiomaises- 10 ti ensimmäisen kampivivun päiden nivelpisteiden (10, 13) suhteen ja etäisyyden (h) päässä näiden nivelpisteiden välisestä yhdysjanasta.

3. Takmekanism enligt patentkrav 2, k ä n -25 netecknad därav, att den andra vevstängens (9) längd är mindre än den första vevstängens (8) längd.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kattome-kanismi, tunnettu siitä, että toisen kampivi- 15 vun (9) pituus on pienempi kuin ensimmäisen kampivivun (8) pituus.

4. Takmekanism enligt patentkrav 3, k ä n -netecknad därav, att stomdelens (12) längd är nastan lika stor eller mindre än den vridbara delens 30 (15) längd, vilken är mindre än den andra vevstängens längd.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kattome-kanismi, tunnettu siitä, että on runko-osan (12) pituus on lähes yhtäsuuri tai pienempi kuin kier- 20 tyvän osan (15) pituus, joka on pienempi kuin toisen kampivivun (9) pituus.

5. Takmekanism enligt nägot av patentkraven 1 -4, kännetecknad därav, att den kvadrangulära ledmekanismen utgörs av en dubbelpendel-kvad- 35 rangulär ledmekanism.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen kattomekanismi, tunnettu siitä, että nivel-nelikulmiomekanismi on kaksoisheiluri-nivelnelikul- 25 miomekanismi.

6. Takmekanism enligt nägot av patentkraven 1 -3, kännetecknad därav, att tili mekanis- 13 3 9 5 771 men hör motorgan (16, 17) för begränsning av den första sidostängens (51) svängning i förhällande tili den andra sidostängen (52) i svängningens ytterläge.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen kattomekanismi, tunnettu siitä, että mekanismiin kuuluu vaste-elimet (16, 17) ensimmäisen sivutangon (51) kääntymisen rajoittamiseksi toisen sivutangon 30 (52) suhteen käännön ääriasennossa.

7. Takmekanism enligt patentkrav 6, k ä n -5 netecknad därav, att tili motorganen (16, 17) hör pä den första sidostängen (51) och den andra sidostängen (52) varande mot varandra kommande ändarnas motytor.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kattome kanismi, tunnettu siitä, että vaste-elimiin (16, 17) kuuluu ensimmäisen sivutangon (51) ja toisen sivutangon (52) toisiaan vasten tulevissa päädyissä 35 olevat vastepinnat.

8. Takmekanism enligt patentkrav 6 eller 7, 10 kännetecknad därav, att motytornas (16, 17) former är anpassade att motsvara varandra.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen katto-mekanismi, tunnettu siitä, että vastepintojen 11 39571 (16, 17) muodot on sovitettu vastaamaan toisiaan.

9. Takmekanism enligt patentkrav 7 eller 8, kännetecknad därav, att tili mekanismen hör ett reglerorgan (18) vilket är anordnat att reglera 15 motytornas (16; 17) ställning i förhällande tili va randra .

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen katto-mekanismi, tunnettu siitä, että mekanismiin kuuluu säätöelin (18) joka on järjestetty säätämään 5 vastepintojen (16; 17) asemaa toistensa suhteen.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 7-9 mukainen kattomekanismi, tunnettu siitä, että vas-tepinnat (16, 17) ovat viistot.

10 PATENTKRAV 1. Öppen bils öppningsbara takmekanism, tili vilken hör en mängd i förhällande tili varandra sväng-bart eftervarandra ledade ramelement (1, 2), vilka är 15 ihopfällbara pä utsidan av passagerarutrymmet och ä andra sidan uppfällbara utöver passagerarutrymmet, och tili vilka ramelement (1, 2) hör ett första ramelement (1) , vilket utgörs av ett främre ramelement i takets fria ända och vilket da taket är uppfällt stöder sig pä 20 en till fordonets ram hörande del (6), säsom en vind-rutebalk, och ett andra ramelement (2) vilket utgörs av ett ramelement beläget bredvid det första ramelementet, varvid tili det första ramelementet (1) hör ett par första sidostänger (51), vilka väsentligen gär i for-25 donets längdriktning, och tili det andra ramelementet (2) hör ett par sidostänger (52), vilka väsentligen gär i fordonets längdriktning, och vilka sidostänger (51, 52) i förhällande tili varandra är anordnade svängbara i ett vertikalplan, och att tili takmekanismen hör en 30 drivstäng (7), vilken är anordnad att fä tillständ den första sidostängens nämnda svängning i förhällande tili den andra sidostängen i samband med uppfällningen och ihopfällningen av takmekanismen, känneteck-n a d därav, att den första sidostängen (51) och den 35 andra sidostängen (52) är förenade tili varandra me-delst en av tvä olika länga vevarmar (8, 9) bildad kvadrangulär ledmekanism, och att drivstängen (7) är 12 89571 svängbart ledad vid vevarmen (8), varvid den första sidostängen under hela svängrörelsen är fullständigt under kontroll svängbar i förhällande tili den andra sidostängen.

9 39571

10. Takmekanism enligt nägot av patentkraven 7 - 9, kännetecknad därav, att motytorna (16, 17) är sneda. 20