FI88373C - Foerfarande och anordning foer framstaellning av behaollare - Google Patents

Description

1 88373

Menetelmä ja laite säiliön valmistamiseksi Förfarande och anordning för framställnlng av behällare 5 Tämä keksintö koskee menetelmää pääasiassa putkimaisen esimuotokappaleen mekaaniseksi muotoilemiseksi ontoksi kappaleeksi, jossa esimuotokappaleessa on suljettu pohja, avoin suu, jossa on suureuna ja seinämä pohjan ja suun välissä, joka esimuotokappale on orientoitunutta ja/tai 10 kiteytynyttä muoviainetta. Keksintö koskee myös laitetta pääasiassa putkimaisen esimuotokappaleen muovaamiseksi ontoksi kappaleeksi, jossa esimuotokappaleessa on suljettu pohja, avoin suu, jossa on suureuna ja seinämä pohjan ja suun välillä, joka esimuotokappale on orientoitunutta 15 ja/tai kiteytynyttä muoviainetta, joka mainittu laite käsittää tuurnan, ja mekaaniset toistensa suhteen liikuteltavat kiinnityslaitteet, jolloin kiinnityslaitteet on järjestetty lukitsemaan esimuoto kehäalueesta.

20 On aikaisemmin tunnettua muotoilla muoviainetta olevia aihioita säiliöksi, jossa aihiossa on alueita, jossa aine on aksiaalisesti orientoitunutta. Muotoilu tapahtuu puhallusmuovausprosessin avulla, jonka aikana aihion ainetta puhalletaan muottlseinämiä vastaan, joiden muoto 25 vastaa tuotettavan säiliön muotoa. Patenttijulkaisussa GB f ' -· 2.076.731 A on esitetty tällainen menetelmä pullonmuo- : toisen säiliön valmistamiseksi.

US-patenttijulkaisussa No. 4,381,279 on esitetty menetel-: 30 mä, jossa orientoitua termomuoviainetta oleva aihio muotoillaan puhallusmuovausprosessin avulla säiliöksi. Myös tämä patenttijulkaisu esittää menetelmän orientoidun aihion muotoilemiseksi säiliöksi.

35 US-patenttijulkaisussa No. 4,372,908 on esitetty menetel- mä, jossa termomuoviainetta oleva venytetty ja orientoitu aihio muotoillaan säiliöksi yhden tai useamman mekaanisen 2 88373 muovausprosessin avulla. Patenttijulkaisussa esitetyn menetelmän mukaan säiliön rungon ympärysmitta lyhenee aihiota muotoiltaessa säiliöksi.

5 SE-patenttijulkaisussa 206 174 on esitetty menetelmä muoviainetta olevan muotostabilin säiliön valmistamiseksi, jossa aineesta aluksi valmistetaan paksuseinäinen putkenmuotoinen osa, joka kylmätyöstetään akselinsuuntai-sesti ja säteensuuntaisesti, jonka jälkeen osa lämpökäsi-10 tellään korottamalla sen lämpötila aivan materiaalin sulamispisteen alapuolelle ja antamalla sen jäähtyä, estäen samalla ainetta kutistumasta sekä akselinsuunnassa että säteensuunnassa. Tämä menetelmä eroaa jo täysin johdannossa esitetystä tekniikan tasosta.

15 GB-hakemusjulkaisussa 2 112 697 on esitetty menetelmä jossa esimuotin suuosa kiinnitetään mekaanisten kiinni-tyslaitteiden välissä. Kiinnitys tapahtuu kuitenkin vasta sen jälkeen kun tuurna on viety päätyasentoonsa , t.s.

20 siihen asentoon jossa tuurna on kosketuksessa muottipuo-liskojen yläreunojen kanssa. Vasta sen jälkeen kun tuurna on siirretty esimuotin sisään tapahtuu esimuotin suuosan kiinnittäminen. Tämän jälkeen tapahtuva esimuotin muotoileminen ontoksi kappaleeksi tapahtuu puhallusmuotoilemi-25 sella eikä mekaanisella muotoilemisella. Puhallusmuotoi-lemisen yhteydessä esimuoti vapautetaan kosketusyhteydes-tään tuurnan kanssa, minkä johdosta tuurna ei tässäkään jaksossa muotoile esimuottia mekaanisesti. Tämän GB-julkaisun mukaisessa laitteessa tuurna ei liiku kiinnitys-30 elinten suhteen sen jälkeen kun nämä ovat kiinnittäneet esimuotin.

On olemassa suuri tarve saada aikaan muoviainetta olevia säiliöitä jotka sopivat käytettäviksi korkeissa lämpöti-35 loissa ja/tai nesteiden säilyttämiseksi paineen alla, esimerkiksi hiilihappojuomien, oluen jne. säilyttämiseksi. Suurlämpötilakäytöllä tarkoitetaan esimerkiksi, että 3 88373 täytettyjen ja suljettujen säiliöiden sisältö pastöroidaan (60-70°C), että neste täytetään suoraan säiliöihin kiehuvana (kuumatäyttö) tai, että täytettyjen ja suljettujen säiliöiden sisältö steriloidaan (ainakin 120°C).

5

Muita vaatimuksia muoviainetta olevien säiliöiden osalta on että pitäisi olla mahdollista valmistaa säiliöitä, joissa säiliön rungon ja sen suuosan poikkileikkaukset ovat riippumattomia toisistaan, esimerkiksi runko on 10 poikkileikkaukseltaan monikulmionmuotoinen samalla kun säiliön suu on ympyränmuotoinen. Ympyränmuotoinen suu on yleensä toivottava koska se helpottaa säiliön sulkemista.

Säiliöiden yksikkökustannusten pienentämiseksi on lisäksi 15 välttämätöntä sopeuttaa ainejakauma yksittäisessä säiliössä arvioitujen mekaanisten jännityksien mukaan säiliön eri osissa (suu, säiliön runko ja pohja). Lisäksi on myös tärkeätä, että ainejakauman tulisi olla mahdollisimman tasainen säiliön kussakin osassa koska kunkin 20 tällaisen alueen ohuin ja siis heikoin osa määrittää ne jännitykset, jotka säiliö kestää. Ainepaksuuden lisäksi ... myös säiliön mekaaninen lujuus luonnollisesti määrittyy aineen orientoitumisen ja/tai kiteytymisen mukaan. Erityisesti termomuoviaineiden osalta terminen kiteytyminen 25 on tärkeä seikka.

* · *

Eräs toinen vaatimus esitetyn tyyppisten säiliöiden ja erityisesti suurlämpötilakäyttöä varten tarkoitettujen säiliöiden osalta on se, että se kutistuminen, jota .·. : 30 esiintyy venytettyä ja orientoitunutta termomuovista ainetta lämmitettäessä, on eliminoitava tai sitä on pienennettävä siedettävälle tasolle.

• ψ ·

Kun nesteitä säilytetään paineen alaisina pullon- tai 35 tölkintapaisessa säiliössä on fysiikan lakien mukaista, *·] että kun säiliössä vallitsee sisäinen paine sen seinämiin kohdistuu jännitys, joka on lähes kaksi kertaa suurempi 4 88373 kehänsuunnassa kuin aksiaalisuunnassa. Aineen lujuuden parantamiseksi aineen ollessa orientoitavaa termomuovi-ainetta säiliö muotoillaan tunnetun ja yleisesti käytetyn menetelmän, puhallusmuovausprosessin, avulla samalla kun 5 aineen lämpötila sopeutetaan kyseessä olevan aineen ominaisuuksien mukaan aineen venyttämiseksi ja siten sen orientoimiseksi puhallusmuovausprosessin aikana.

Puhallusmuovausmenetelmällä on se epäkohta, että ainejalo kauma säiliötä muotoiltaessa ei ole täysin hallinnassa koska kun aihiota laajennetaan säiliöksi ei ole mahdollista tarkasti määrittää ja ohjata missä ja kuinka aineen venyminen tapahtuu, ja siten kuinka aine orientoituu. Venyminen alkaa normaalisti useasta pisteestä, joiden 15 sijaintikohdat määrittyvät aineessa vallitsevan lämpötila jakauman ja siinä syntyvien venytysvoimien mukaan. Laajentumisaste ja siten saatu venytyssuhde riippuu lisäksi lämpötilasta, mikä johtaa siihen, että muotoillun säiliön ainepaksuus vaihtelee, so. jopa leikkauksessa 20 kohtisuoraan aksiaalisuuntaa vastaan säiliön seinämän paksuus vaihtelee kehänsuunnassa. Aineen lisäkuumentumi-nen, joka tapahtuu kun se kiteytyy venytyksen vaikutuksesta, kehittää aineeseen toisen epätasaisen lämpötila jakauman, mikä johtaa suurempiin seinämäpaksuusvaihte-25 luihin muotoillussa säiliössä. Vastaavia vaihteluja esiintyy myös säiliön aksiaalisuunnassa, so. aksiaali-leikkauksissa, joiden ympärysmitta on pääasiassa sama, on vaihtelevasti ohuempia ja paksumpia alueita. Aihion seinämäpaksuus valitaan siis tunnetun tekniikan mukaan 30 edellä esitetyt aineen venyttämiseen ja ohentumiseen liittyvät epävarmuustekijät huomioonottaen, mitkä aiheuttavat aihion ylimitoittamisen ja tämän vuoksi myös aineylijäämää muotoillussa säiliössä.

35 Termisen stabiliteetin saavuttamiseksi säiliöissä, jotka ovat orientoitavaa termoplastista ainetta, on tunnettua tehdä säiliöt termisesti stabiileiksi saattamalla säiliö- 5 88373 aine kosketukseen kuumien muottiseinämien kanssa säiliöitä puhallettaessa, joiden seinämien kanssa aine on kosketuksessa suhteellisen pitkän ajan (noin 1-2 minuuttia). Tämä kosketus saadaan aikaan siten, että puhaltamisen 5 jälkeen pidetään ylipainetta yllä puhalletussa säiliössä, jolloin seinämäaine puristuu muotin seinämiä vastaan. Tähän liittyvät pitkät kiertoajät tekevät tämän menetelmän kuitenkin hyvin kalliiksi.

10 Tämä keksintö koskee menetelmää, josta edellä kuvatut epäkohdat on poistettu. Lähtökohta on tämän keksinnön mukaan pääasiassa putkimainen esimuotokappale, joka muotoillaan mekaanisesti ontoksi kappaleeksi ja jossa on suljettu pohja, avoin suu jossa on suureuna, ja seinämä 15 pohjan ja suun välissä. Esimuotokappale on orientoitunutta ja/tai kiteytynyttä muoviainetta. Menetelmä tunnetaan siitä, että muotoilun aikana esimuotokappale on suureunan läheisyydessä olevasta kehäalueesta kiinnitetty mekaanisilla kiinnityslaitteilla ja että samalla kun esimuoto-20 kappale pysyy kiinnitettynä tästä kehäalueesta siirretään tuurnaa ja mainittuja mekaanisia laitteita toistensa suhteen tuurnan aksiaalisuunnassa, jotta tuurna progressiivisesti laajentaisi mainittua seinämää kehänsuuntai-sesti mainitun avoimen suun pysyessä lukittuna mekaanis-25 ten laitteiden avulla ja tuuman liikkuessa suun läpi kohti pääasiassa putkenmuotoisen esimuodon pohjaa. Keksinnön mukaan valmistetulla säiliöllä on suuri me-kaaninen lujuus ja terminen stabiliteetti ja sen aine-jakauma on huomattavasti parempi aikaisemmilla menetel-30 millä valmistettuihin säiliöihin verrattuna, koska se on täysin hallinnassa. Tämän keksinnön mukaan kutakin yksilöllistä säiliötä varten käytetty valmistusaika lyhenee myös aikaisempiin menetelmiin verrattuna, jonka lisäksi keksintö mahdollistaa yksinkertaistetun tuotantolaitera-- \ 35 kenteen. Tämän keksinnön avulla pienenee siis kutakin säiliötä varten tarvittava ainemäärä, saavutetaan haluttu terminen stabiliteetti ja kustannusvähennys tällä hetkel- 6 88373 lä tunnettuihin ja käytettyihin menetelmiin verrattuna.

Tämän keksinnön mukaan termoplastista ainetta oleva esimuotokappale, joka aine voidaan orientoida ja/tai se 5 voidaan kiteyttää mekaanisen käsittelyn avulla, muotoillaan säiliöksi useassa peräkkäisessä muotoiluvaiheessa, jotka eräässä sopivassa rakennemuodossa tapahtuvat erillisissä alavaiheissa. Kussakin tällaisessa vaiheessa tai jaksossa ainetta venytetään (laajennetaan) tulevan säili-10 ön aksiaali- tai kehänsuunnassa. Venyttämällä (laajentamalla) ainetta kussakin vaiheessa ohjatusti aineeseen akkumuloituu kokonaisvenymä (kokonaislaajennus) ja paksuuden pienennys, joka vastaa vaadittua aineen orientoimiseksi tai kiteyttämiseksi halutulla ja ennalta määrä-15 tyllä tavalla, jolloin se saa vaadittavat lujuusominaisuudet. Ohjattu venyttäminen (laajentaminen) ja ohjattu ainepaksuuden pienentäminen aiheuttaa sen, että muotoillussa säiliössä on sama ainepaksuus leikkauksissa, jotka ovat kohtisuoraan säiliön akselia vastaan, jolloin välty-20 tään niistä paksuusvaihteluista, joita esiintyy tunnettujen menetelmien mukaan valmistetuissa säiliöissä aksiaa-lileikkauksissa alueilla, joilla on pääasiassa yhtä suuri . ympärysmitta.

25 Kun esimuotokappaletta venytetään (laajennetaan) mekaanisesti kehänsuunnassa on olemassa tiettyjä ongelmia vaaditun venytysasteen (laajentumisasteen) saavuttamiseksi kussakin yksittäisessä venytysvaiheessa ellei ryhdytä erikoistoimenpiteisiin. Esimuotokappaleen suureunan 30 läheisyydessä oleva pääasiassa nauhamainen kehänsuuntai-nen alue kiinnitetään keksinnön mukaan mekaanisten laitteiden väliin, jotka siirtävät esimuotokappaletta sen aksiaalisuunnassa tuurnan poikki samalla kun esimuotokappaletta laajennetaan. Koska esimuotokappaleen aine siis 35 on alttiina venytysvoimille vältytään aineen taittumis-taipumuksista kun esimuotokappale laajenee kehänsuunnas-saan. On siis keksinnön mukaan monissa sovellutuksissa 7 88373 mahdollista saavuttaa vaadittu kehänsuuntainen pituuden lisäys yhdessä ainoassa muotoiluvaiheessa.

Eräässä sopivassa rakennemuodossa vetovoimia täydennetään 5 puristusvoimien avulla, jotka kohdistetaan eslmuotokappa-leen pohjaosan läheisyyteen ja jotka ovat suunnatut esimuotokappaleen suuosaa päin. Tätä menetelmää käytetään kun pituuden lisäys kehänsuunnassa on suuri.

10 Erään keksinnön sopivan rakennemuodon mukaan esimuotokap-pale muotoillaan säiliöksi kaikissa alavaiheissa mekaanisten muovauslaitteiden avulla. Mekaaninen venyttäminen (pidentäminen vast, laajentaminen) tapahtuu kussakin vaiheessa aineen ollessa määrätyssä ja säädetyssä lämpö-15 tilassa, joka voidaan valita laajalta lämpötila-alueelta. Lämpötilan valinta määrittyy kuitenkin sen erikoisvaiku-tuksen mukaan, jonka sen halutaan aikaansaavan kyseisessä muotoiluvaiheessa. Niiden aineiden kohdalla, joilla on selvästi erotettava lasisiirtymälämpötila, josta tämän 20 jälkeen käytetään lyhennettä T6, on aineen lämpötila tietyissä, yleensä ensimmäisissä muotoiluvaiheissa, alempi kuin TG, kun se taas lopullisessa muotoiluvai-heessa tai -vaiheissa yleensä on suurempi kuin TG. Polye-tyleenitereftalaatin kohdalla, josta tämän jälkeen käyte-.·. 25 tään lyhennettä PET, on lämpötila eräässä tämän keksinnön sopivassa rakennemuodossa valittu alueelta 70 - 160°C lopullisia muotolluvaiheita varten kun taas ensimmäiset muotoiluvaiheet tapahtuvat alemmassa lämpötilassa.

30 Tämän keksinnön tietyissä sovellutuksissa, esimerkiksi kun tarkoituksena on saada aikaan säiliö, jonka muotoile- minen on vaikea mekaanisten muovauslaitteiden avulla, .···. ainakin yksi muotoiluvalheista, sopivimmin viimeinen, käsittää puhallusmuovausvaiheen. Tämän yhteydessä ainetta 35 lämmitetään lämpötilaan, joka on lähellä tai suurempi kuin se maksimaalinen lämpötila, jossa ainetta aikaisem-: min muotoiltiin mekaanisesti.

8 88373 Tämän keksinnön muut sopivat rakennemuodot esitetään seuraavissa patenttivaatimuksissa.

Tämä keksintö selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin 5 viitaten kuvioihin, joissa:

Kuv. 1-5 esittävät esimuotokappaleen muotoilemista välie-simuotokappaleeksi venyttämällä esimuotokappaletta sen aksiaalisuunnassa kun esimuotokappale siirtyy ainepak-10 suutta pienentävän raon läpi.

Kuv. 6-9 esittävät esimuotokappaleen laajentamista sen kehän suunnassa, ja 15 Kuv. 10-13 esittävät laajennetun esimuotokappaleen muotoilemista säiliöksi.

Kuviossa 1 on esitetty esimuotokappale 10, jossa on pohjaosa 11, suu 12, nauhamainen, kehänsuuntainen suureu-20 na-alue 13, suureuna 14, ja aksiaalisuuntainen seinämä 15, joka sijaitsee suun ja pohjaosan välillä. Esimuotokappaleen keskiakseli on merkitty viitenumerolla 16. Esimuotokappale on kuviossa 2 sijoitettu laitteeseen esimuotokappaleen aineen lämpötilan asettamiseksi tietyl-25 le tasolle. Laite käsittää hoikin 91, tuurnan 92 ja pohjatuen 93. Nämä laitteet ovat varustetut kanavilla 97, joiden läpi jokin väliaine, kuten neste voi virrata kunkin laitteen lämpötilan asettamiseksi yksilöllisesti tiettyyn työlämpötilaan. Laitteita voidaan säätää asen-30 töihin, joissa niiden väliin muodostuu ontelotila, jonka muoto pääasiassa vastaa esimuotokappaleen muotoa. Ontelo-tilaan sijoitettu esimuotokappale on siis laitteiden ympäröimä sekä sisä- että ulkopuolelta ja sen lämpötila asettuu tasolle, joka esimuotokappaleen jokaisessa osassa 35 määrittyy vieressä olevien laitteiden lämpötilojen ja sen ajanjakson mukaan, jonka esimuotokappale viettää ontelo-tilassa.

9 88373

Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty peruslaitteet esimuotokappa-leen ainepaksuuden pienentämiseksi samalla kun sitä venytetään aksiaalisuunnassa. Laite käsittää pohjatuen 94, tuurnan 95 ja vetolaitteen 96, joka ympäröi tuurnaa 5 ja jota on siirretty sen aksiaalisuunnassa siirtolaitteen (ei esitetty kuvioissa) avulla. Tuurnan ja vetolaitteen välissä on rako, jonka leveys on pienempi kuin esimuoto-kappaleen aksiaalisuuntaisen seinämän ainepaksuus. Veto-laite ja/tai tuurna kuten myös pohjatuki on yleensä 10 varustettu kanavilla 98, joiden läpi jokin väliaine, kuten neste virtaa laitteiden lämpötilan säätämiseksi. Sovellutuksesta riippuen lämpöä joko syötetään tai sitä poistetaan nesteen avulla. Laitteeseen on sijoitettu esimuotokappale 10a,b ja sen seinämä 15a,b läpikäy vast. 15 on läpikäynyt aksiaalisen venyttämisen (laajentamisen) ja siihen liittyvän kiteytymisen.

Kuviossa 5 on esitetty väliesimuotokappale 10b, joka on muodostettu esimuotokappaletta 10 venyttämällä aksiaa-20 lisuunnassa. Väliesimuotokappaleessa on pohjaosa 11b, suu 12b, nauhamainen suureuna-alue 13b, suureuna 14b, aksiaa-lisuuntainen seinämä 15b ja keskiakseli 16, so. väliesi-muotokappaleella on täsmälleen samat viitenumerot kuin esimuotokappaleella 10, jota esitettiin kuvion 1 yhtey-25 dessä.

Kuvioissa 6-9 on esitetty keksinnön mukaisen laitteen perusrakennemuoto. Nämä kuviot esittävät yläholkin 30 ja alaholkin 40, jotka ovat varustetut kanavilla 42 hoikin 30 lämpötilan asettamiseksi tietylle tasolle, jonka hoikin oletetaan asettuvan kiinteään asentoon, holkki 40 on esimerkiksi kiinnitetty runkoon (ei esitetty). Yläholkki 30 on varustettu kanavilla 33 nestevirtausta varten hoikin lämpötilan asettamiseksi, jonka lisäksi hoikin 35 sisällä on tuurna 50, jota käyttölaitteen (ei esitetty kuvioissa) avulla voidaan siirtää yläholkin suhteen hoikin aksiaalisuunnassa. Alaholkkia 40 päin oleva tuur- 10 88373 nan osa 55, jota tämän jälkeen kutsutaan pohjaosaksi, omaa muodon, joka pääasiassa vastaa välieslmuotokappaleen 10b pohjan 11b muotoa ja on kuviossa esitetyssä rakenne-muodossa termisesti eristetty tuurnan muusta osasta, jota 5 tämän jälkeen kutsutaan tuuraan yläosaksi 151. Pohjaosassa on puolestaan keskiosa 56, joka on termisesti eristetty pohjaosan ulkokehäosasta 57. Pohjaosassa on kanavia 58, 59 pohjaosan keskiosan vast, sen kehäosan lämpötilan asettamiseksi. Tuurnan yläosa 151 on myös varustettu 10 kanavilla 53 lämpötilan asettamiseksi. Tuurnan yläosan, pohjaosan keskiosan ja sen kehäosan lämpötilaa voidaan siis yksilöllisesti säätää halutulle tasolle. Paineväli-ainetta varten tarkoitettu kanava 52 on sijoitettu tuurnaan ja se liittyy tuurnan yläosassa liitoslaitteen 54 15 kautta palnelähteeseen 160 ja se sijaitsee pohjaosan alaosassa niin, että se avautuu pohjaosan alarajoituspin-taan 150. Alaholkin 40 sisällä on sisätuurna 60, jota voidaan siirtää hoikin 40 aksiaalisuunnassa käyttölaitteen (ei esitetty kuvioissa) avulla, jonka sisäpinta 64 20 vastaa pääasiassa välieslmuotokappaleen ulkopintaa. Sisäholkin lämpötilan asettamiseksi se on varustettu kanavilla 61.

Sisäholkin 60 sisään on sijoitettu pohjatuki 75 niin, 25 että se voi siirtyä aksiaalisuunnassa sen sisällä käyttölaitteen (ei esitetty kuvioissa) avulla. Tietyissä raken-nemuodoissa pohjatuki on jaettu keskiosaan 78 ja ulkoke-häosaan 79, joka on termisesti eristetty ensin mainitusta, mikä vastaa tuurnan pohjaosan 55 suhteen esitettyä.

30 Siihen on muodostettu kanavia 76, 77 pohjatuen lämpötilan asettamiseksi, josta syystä pohjatuen keskiosan ja sen kehäosan lämpötilaa voidaan säätää yksilöllisesti vaaditulle tasolle.

35 Yläholkki 30 on varustettu ylävastelaitteella 32, joka on kosketuksessa yläpuolisen vasta(vaste)laitteen 99 kanssa, joka esimerkiksi on säädettäväsi! kiinnitetty edellä 11 88373 esitettyyn runkoon ja on sijoitettu sellaiseen asentoon, että ylävasteosa 32 tulee kosketukseen ylävastalaiteen 99 kanssa muodostuu yläholkin 30 ja alaholkin 40 välille pylväänmuotoinen ontelotila 21a, jonka leveys (etäisyys 5 ylä- ja alalaitteen välillä kuvioissa) on suurempi kuin väliesimuotokappaleen 10b,c suun kehäreuna-alueen 13b,c seinämäpaksuus. Pylväänmuotoisen ontelotilan ulkopääty-alueen läheisyydessä on yleensä laite 23, joka sulkee ontelotilan 21a kokonaan tai osittain.

10

Ylävastalaitetta 99 voidaan siirtää siirtolaitteen (ei esitetty kuvioissa) avulla asentoon, jossa se on kosketuksessa vastelaitteen 32 kanssa ja asentoon, jossa vastelaite 32 voi ainakin osittain ohittaa sen, jolloin 15 yläholkkia 30 voidaan siirtää lähemmäksi alaholkkia 40 (vrt. nuolia A kuviossa 7).

Sisäholkki 60 on varustettu vastelaitteilla 62, jotka hoikin yläasennossa ovat kosketuksessa alaholkin vasta-20 (vaste)laitteiden 46 kanssa. Vastelaite 62 ja vastalaite 46 saavat kosketukseen aikana aikaan sen, että sisäholkin 60 ylärajoituspinta 63, jonka pinnan muoto pääasiassa vastaa tuurnan pohjaosan 55 muotoa, yhdessä tämän pohjaosan kanssa muodostaa pylväänmuotoisen ontelotilan 22, 25 jonka leveys on jonkin verran suurempi kuin suureuna- alueen seinämäpaksuus. Ontelotila 22 on yhteydessä onte-lotilaan 21a niin, että nämä kaksi ontelotilaa yhdessä muodostavat yhdistetyn raon 21a-22, jonka leveys on jonkin verran suurempi kuin suureuna-alueen paksuus.

30 Tuurnan pohjaosan 55 rakenne on sellainen, että sen alarajoituspinta 150 sisäholkin 60 ylärajoitusplnnan 63 läheisyydessä olevalla alueella 51, on varustettu alaspäin ja ulospäin suunnatulla kohdalla, jonka seurauksena rajoituspinta tällä alueella käsittää ohjauspinnan, joka 35 rajoittaa pylväänmuotoista ontelotilaa 22. Kun pohjaosa on jaettu ohjauspinta sijaitsee pohjaosan ulkokehäosassa 0 : 57.

12 88373

Yläholkki 30 on varustettu toisella vastelaitteella 31, joka on kosketuksessa alaholkissa 40 olevan vasta(vast- e)laitteen 41 kanssa. Vastelaite 31 ja vastalaite 41 voivat sijaita keskenään siten, että kun vastelaite 31 5 koskettaa vastalaitetta 41 muodostuu yläholkin ja ala- hoikin välille onteloilla 21b, jolloin tämä ontelotila on raontapainen, jonka leveys on hieman pienempi kuin vä-liesimuotokappaleen seinämäpaksuus. Kuvioissa 6-9 vaste-laite 31 muodostaa myös laitteen 23, joka sulkee pylvään-10 muotoisen ontelotilan 21b ulospäin. Lopuksi tulisi mainita, että kuvioissa 6-9 väliesimuotokappaleella on viitenumerot 10c-lOf, jotka koskevat esimuotokappaleen todellista muoto!luvaihetta.

15 Kuvioissa 10-13 on esitetty muotoiltu väliesimuotokappale 10 g, joka, kuviossa 6 esitettyyn väliesimuotokappalee-seen 10c verrattuna, on poikkileikkaukseltaan suurempi. Kuviossa 1 muotoillun väliesimuotokappaleen nauhamainen suureuna-alue 13g on sijoitettu lämmityslaitteen 110 20 rakomaiseen syvennykseen 111.

Kuvioissa 12-13 on esitetty ulkoholkki 120, jossa on sisäpinta 127, joka hoikin yläosassa 121 jatkuvasti yhtyy tasaisesti yhtyy sisäsuupintaan 122, jonka ympärysmitta 25 on pienempi. Pohjatuki 130 on tuettu siten, että sitä voidaan siirtää hoikin sisällä käyttölaitteen (ei esitetty kuvioissa) avulla hoikin aksiaalisuunnassa. Kuvioissa 12-13 on lisäksi esitetty ylätuurna 140, jossa on alempi, pääasiassa sylinterinmuotoinen osa 141 ja yläosa 142, 30 jolla on suurempi ympärysmitta kuin sylinterinmuotoisella osalla. Tuurnan alempi sylinterinmuotoinen osa on sovitettu ulkoholkln suupintaa 122 vastaan niin, että tuurnan ulkorajoituspinnan 145 ja sisäsuupinnan 122 väliin muodostuu rako 125, jonka leveys on jonkin verran suurempi 35 kuin esimuotokappaleen suureuna-alueen 13g ainepaksuus. Tuurnan ulkopinnan 145 muoto on alaosan 141 ja yläosan 142 välisellä ylimenoalueella sopeutettu ulkoholkin 120 13 88373 yläpinnan 126 muodon mukaan ja muodostaa ylimenoalueen jälkeen pinnan 146, joka on pääasiassa hoikin yläpinnan suuntainen ontelotilan tai raon 147 muodostamiseksi tuurnan yläosan 142 ja hoikin 120 yläosan 121 välille kun 5 tuurna on ala-asennossaan; ontelotila 147 muodostaa raon 125 jatkeen, jonka leveys on sellainen, että on mahdollista sijoittaa muotoillun väliesimuotokappaleen reuna-alue 13g onteloillaan. Ulkoholkki 120 ja tuurna 140 ovat varustetut vastepinnoilla 123 vast. 143, jotka varmista-10 vat aiotun etäisyyden akslaallsuunnassa hoikin ja tuurnan välillä ja siis myös ontelotilan tai raon 146 aiotun leveyden. Ylätuurnaa on tietyissä rakennemuodoissa myös varustettu kanavalla 144, jota tietyissä sovellutuksissa käytetään paineväliaineen syöttämiseksi esimuotokappaleen 15 lOg sisätilaan sen muotoilun aikana.

Keksinnön eräässä sopivassa rakennemuodossa eslmuotokap-pale 10 sijoitetaan laitteeseen 91-93 esimuotokappaleen aineen lämpötilan, ainakin sen pääasiassa sy1interlnmuo-20 toisessa osassa, asettamiseksi sopivalle muotoilutasolle, sopivimmin tasolle, joka on suurempi kuin aineen lasi-siirtymälämpötila (vrt. kuv. 2). Tämän jälkeen kuumennet-tu esimuotokappale siirretään kuviossa 3 esitettyyn laitteeseen, jossa esimuotokappaleen seinämäpaksuutta 25 pienennetään samalla kun seinämää pidennetään aksiaa- lisuunnassa ja sen aine orientoituu ja/tai kiteytyy (vrt. kuviot 3 ja 4) väliesimuotokappaleen 10b muodostamiseksi, jonka pääasiassa sylinterinmuotoinen osa on venytettyä ja orientoitua ja/tai kiteytynyttä ainetta. Kuvio 3 esittää 30 esimuotokappaletta kun sitä muotoillaan väliesimuotokap-paleeksi 10b. Orientoitumisen/kiteytymisen aikana aine siirtyy raon 90 läpi, jonka avulla aine keksinnön eräässä sopivassa rakennemuodossa orientoituu samalla tavalla kuin juoksevana. Kun aine siirtyy rakoon on sen lämpötila 35 yleensä suurempi kuin TG.

Täten muotoiltu väliesimuotokappale 10b sijoitetaan tämän 14 88373 jälkeen kuvioissa 6-9 esitettyyn muovauslaitteeseen 30, 40, 50, 60, 75. Väliesimuotokappale muotoillaan laajennetuksi vällesimuotokappaleeksi lOf muovauslaitteessa. Muotoilemisen mahdollistamiseksi väliesimuotokappale 10b 5 sijoitetaan ensin asentoon, jossa sisäholkki 60 ympäröi sitä ja jossa se koskettaa pohjatukea 75. Tässä asennossa tapahtuu yleensä väliesimuotokappaleen 10b lämpötilan vakioiminen niin, että sisäholkln lämpötila yleensä on hieman suurempi kuin aineen lasisiirtymälämpötila (vrt.

10 kuv. 6). Jos tämä lämpötilan vakioiminen suoritetaan lämpötilassa, joka on suurempi kuin se lämpötila, joka aineella oli kun se siirtyi raon 90 läpi, väliesimuotokappale kutistuu aksiaalisesti. Nämä kaksi vaihtoehtoa on kuviossa 6 merkitty siten, että väliesimuotokappaleella 15 on viitenumerot 10b vast. 10c, jossa 10c tarkoittaa lämpötilan vakioimisen aikana kutistunutta väliesimuoto-kappaletta.

Pohjaosaa 75 siirretään tämän jälkeen ylöspäin (vrt. kuv. 20 7) samalla kun väliesimuotokappaleen sisätila paineiste taan paineväliaineen avulla, jota syötetään painelähtees-tä 160 kanavan 52 kautta. Tietyissä sovellutuksissa paineväliainetta lämmitetään väliesimuotokappaleen aineen pitämiseksi vaaditussa lämpötilassa tai ainakin tämän 25 helpottamiseksi. Sisäholkki 60 ja alaholkki 40 ovat siis tuurnan 50 vast, yläholkin 30 suhteen sellaisissa asennoissa, että aikaisemmin mainittu yhdistetty rako 21a, 22 muodostuu. Kuviossa 7 on esitetty eräs keksinnön rakenne-muoto, jossa tämä paikalleen asettuminen on saatu aikaan 30 ylävastelaitteen 32 avulla sen tullessa kosketukseen ylävastalaitteen 99 kanssa ja alavastelaitteen 62 avulla sen tullessa kosketukseen alavastalaitteen 46 kanssa. Laitteiden välinen suhteellinen kiinnittyminen tarkoittaa, että pohjatuen siirtyessä ylöspäin sekä väliesimuo-35 tokappaleen suureuna 14b, 14c että siihen liittyvä suu-reuna-alue 13b, 13c siirtyy rakoon samalla kun väliesimuotokappaleen suun 12b, 12c ympärysmitta pitenee. Pohja- is 88373 tuen 75 ja siis väliesimuotokappaleen siirtyminen jatkuu kunnes suureuna 14d saavuttaa yläholkin 30 vastelaitteen 31. Tietyissä rakennemuodoissa pohjaosan ulkokehäosalla 57 on korotettu lämpötila (lämpötila, joka on suurempi 5 kuin TG) niin, että aine laajentuisi paremmin kehänsuun-nassa.

Tämän jälkeen ylävastalaitetta 99 siirretään asentoon, jossa vastelaite 32 voi ohittaa sen (vrt. kuv. 8), jonka 10 jälkeen yläholkkia 30 siirretään alaholkkia 40 päin kunnes yläholkin vastelaite 31 koskettaa alaholkin vasta-laitetta 41. Tässä asennossa aineosat 13d kiristyvät paikalleen väliesimuotokappaleen laajennetun suureunan (so. vastaa nauhamaista kehäsuureuna-aluetta 13d) viereen 15 yläholkin ja alaholkin välissä. Aineosien kosketusalueil-la hoikkien lämpötila on suurempi kuin TG.

Tämän jälkeen sisäholkkia 60 siirretään alaspäin kuvioissa samanaikaisesti kuin tuurnaa 50, joka vähitellen 20 laajentaa väliesimuotokappaletta sen kehän suunnassa. Tuurnan lämpötila, ainakin sillä alueella 51, jossa se koskettaa väliesimuotokappaleen ainetta, on aineen TG-lämpötilan yläpuolella. Tuurnan 50 ja sisäholkin 60 ; alaspäin suuntautuvat liikkeet synkronoidaan yleensä . \ 25 niin, että aikaisemmin mainittu rako 22 säilyy tuurnan pohjaosan ja hoikin yläosien välissä. Pitämällä väliesimuotokappaleen suualueen aine paikallaan pysyy väliesi-muotokappale kiinnitettynä yläholkin 30 ja alaholkin 40 • * välissä, jolloin väliesimuotokappaleen aineen laajenta-30 misen yhteydessä se on myös alttiina aksiaalisuuntaisille ·: venytysvoimille tuurnan liikkeen kautta. Pohjatuki 75 voi yleensä samalla kohdistaa ylöspäin suunnatun voiman väliesimuotokappaleeseen sen aineessa vaikuttavien veny-.**·. tysvoimien pienentämiseksi kun tätä ainetta puristetaan 35 ylöspäin ja sitä laajennetaan tuurnan avulla. Käytännössä on osoitettu, että väliesimuotokappaleen reunaosien pidätys saa aikaan hyviä tuloksia tuotannossa ja korkean 16 88375 tuotantokapasiteetin. Niissä sovellutuksissa, joissa pidätystehoa tuetaan pohjatuen 75 kohdistaman ylöspäin suunnatun puristusvoiman avulla, saavutetaan yleensä sekä parannettu tulos että lyhennetty kiertoaika. Kuviossa 9 5 muovauslaitteet on esitetty loppuun saatetun liikkeen jälkeen ja laajennettu väliesimuotokappale lOf.

Välittömästi laajentamisen jälkeen väliesimuotokappaleen laajennettu aine koskettaa tuurnan 50 ulkopintaa ja 10 yleensä myös alaholkin 40 sisäpintaa. Näiden pintojen lämpötila on sopivimmin yli aineen TG ja yleensä huomattavasti yli aneen TG. Tämän vuoksi aine on termisesti stabiloitu samalla kun se säilyttää alaholkin 40 ja tuurnan 50 määrittämän muodon. Sekä hoikin että tuurnan 15 valittu lämpötila ja siis se lämpötila, johon asti terminen stabiliteetti saavutetaan määrittyy sen maksimilämpötilan mukaan, jossa muotoiltavaa tuotetta aiotaan käyttää. On siis valmistettu säiliöitä polyetyleeniterefta-laatista (PET), jotka ovat termisesti stabiileja aina 20 noin 160'C asti siten, että sisäpinnan lämpötila oli suurempi kuin 160‘C. Tietyissä sovellutuksissa myös tuurnan 50 lämpötilaa on korotettu vastaavasti. Kuten kuviosta 9 ilmenee on laajennetun väliesimuotokappaleen lOf suuosa varustettu ulospäin työntyvällä reunalaipalla 25 17. Tietyissä sovellutuksissa tämä leikataan pois, jol loin laajennettu väliesimuotokappale lOg muodostuu (vrt. kuv. 10).

Kuten edellä olevasta selvityksestä ilmenee käsittää 30 tuurnan 50 pohjaosa 55 myös sekä keskipohjaosan 56 että ulkokehäosan 57, joiden yksilölliset lämpötilat voidaan säätää toisistaan riippumatta. Pohjatuki 75 on samalla tavalla varustettu vastaavasti erotetuilla osilla 78, 79. Tietyissä sovellutuksissa tämä mahdollistaa laajennetun 35 väliesimuotokappaleen pohjaosan llf, llg aineen erillisen lämpökäsittelyn niin, että kun aineen kiteytyminen on alhainen on mahdollista termisesti parantaa sitä termi- 17 88373 eesti stabiilien ja muotostabiilien aineosien saamiseksi. Keksinnön mukaan on siis mahdollista muodostaa väliesi-muotokappaleen pohjaosaan renkaanmuotoisia läpinäkymättömiä alueita tai levynmuotoisia alueita.

5

Kuvioissa 10-13 on esitetty eräs keksinnön rakennemuoto, jossa laajennettu väliesimuotokappale lOg, jonka suulaip-pa on leikattu pois, muotoillaan suuosastaan. Tätä tarkoitusta varten väliesimuotokappaleen nauhamainen ke-10 häsuureuna-alue 13g sijoitetaan lämmityslaitteen 110 rakomaiseen syvennykseen 111. Ainetta kuumennetaan siten lämpötilaan, joka on hieman suurempi kuin aikaisemmin mainittu maksimilämpötila, jossa valmistettavaa säiliötä aiotaan käyttää.

15 Tällä tavalla laajennettu väliesimuotokappale sijoitetaan tämän jälkeen hoikkiin 120 väliesimuotokappaleen suun 12g muotoilemiseksi. Pohjatuen 130 ja hoikin 120 välisen suhteellisen liikkeen avulla kuumennettu aine puristetaan 20 tuurnan 140 ja pienemmän halkaisijan omaavan hoikin 120 yläosan 121 välissä olevaan rakoon 125, jolloin laajenne-... tun väliesimuotokappaleen suuosan ympärysmitta pienenee.

Tämän jälkeen seuraavan tuurnan 140 ja hoikin 120 välisen suhteellisen liikkeen avulla, samalla kun pohjatuki 130 25 tukee väliesimuotokappaletta (samalla kun väliesimuoto-: kappaleen sisätila on paineistettu tarvittaessa tai haluttaessa), väliesimuotokappaleen yläreunaosat taittuvat ulospäin ja siirtyvät tuurnan yläosan 142 ja hoikin yläosan 121 välissä olevaan rakoon 142 ulospäin suunnatun 30 laipan 18 muodostamiseksi. Tällä tavalla on keksinnön .·:·. mukaisen onton kappaleen (säiliön) 19 rakennemuodon muotoileminen saatettu päätökseen.

Edellä olevassa selityksessä on käytetty käsitteitä ylä, : 35 ala, pysty, jne., joita kuitenkin pitäisi käsittää vain selityksen ymmärtämistä helpottavina. On ilmeistä, että laite keksinnön mukaan voi olla mielivaltaisessa asen- 18 88373 nossa. On myös mahdollista, keksinnön puitteissa, muodostaa esimuotokappale, väliesimuotokappale ja valmis säiliö, jolla on mielivaltainen poikkileikkaus, joka myös voi olla erimuotoinen sekä esimuotokappaleen, vällesimuo-5 tokappaleen että valmiin säiliön eri leikkauksissa.

Edellä olevassa kappaleessa esitettyä suuosan muotoilemista voidaan myös soveltaa väliesimuotokappaleisiin, joilla on ei-pyöreä poikkileikkaus. Tätä menetelmää voidaan myös käyttää ei-ympyränmuotoisten suuosien muo-10 toilemiseksi ympyränmuotoisiksi.

Edellä olevassa selityksessä on viitattu vain rajoitettuun keksinnön rakennemuotojen lukumäärään mutta ammatti-ihmiset voivat helposti ymmärtää, että keksintö käsittää 15 suuren määrän rakennemuotoja seuraavien patenttivaatimuksien puitteissa.

Claims (10)

19 88373

1. Menetelmä pääasiassa putkimaisen esimuotokappaleen (10) mekaaniseksi muotoilemiseksi ontoksi kappaleeksi 5 (19), jossa esimuotokappaleessa on suljettu pohja (11), avoin suu (12), jossa on suureuna (14) ja seinämä (15) pohjan ja suun välissä, joka esimuotokappale on orientoitunutta ja/tai kiteytynyttä muoviainetta, tunnettu siitä, että muotoilun aikana esimuotokappale (10) on 10 suureunan (14) läheisyydessä olevasta kehäalueesta (13) kiinnitetty mekaanisilla kiinnityslaitteilla (30, 40) ja että samalla kun esimuotokappale (10) pysyy kiinnitettynä tästä kehäalueesta (13) siirretään tuurnaa (50) ja mainittuja mekaanisia laitteita (30, 40) toistensa suhteen 15 tuurnan aksiaalisuunnassa, jotta tuurna progressiivisesti laajentaisi mainittua seinämää (15) kehänsuuntaisesti mainitun avoimen suun pysyessä lukittuna mekaanisten laitteiden avulla ja tuurnan liikkuessa suun läpi kohti pääasiassa putkenmuotoisen esimuodon pohjaa (11).

2. Förfarande för formning av en ihälig kropp enllgt patentkravet 1, kännetecknat därav, att materlalet för förformkroppens huvudsakligen cylinderformiga parti, före 10 expanderingen av förformkroppen, expanderas i förform kroppens axialriktning samtidigt som materlaitjockleken minskas för orientering och/eller kristallisering av förformkroppens material, och/eller att materialet under expansionen orlenteras och/eller kristalliseras beroende 15 pä den orientering och/eller kristallisering, som skulle ha skett i materialet under uttänjningen till dess att materialets fluiditet har uppnätts.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä onton kappa- .···. leen muodostamiseksi, tunnettu siitä, että esimuotokap paleen pääasiassa sylinterinmuotoisen osan aine, ennen esimuotokappaleen laajentamista, laajennetaan esimuoto- ^ / 25 kappaleen aksiaalisuunnassa samalla kun ainepaksuutta pienennetään esimuotokappaleen aineen orientoimiseksi ja/tai kiteyttämiseksi, ja/tai että aine laajentamisen aikana orientoituu ja/tai kiteytyy riippuen siitä orientoitumisesta ja/tai kiteytymisestä, joka olisi tapahtunut 30 aineessa venyttämisen aikana kunnes aineen juoksevuus on saavutettu.

3. Förfarande för formning av en ihälig kropp enllgt 20 nägot av patentkraven 1-2, kännetecknat därav, att periferiomrädet (13) för fixering av förformkroppen .···. medelst mekanlska anordningar (30, 40) formas till en kantfläns, som är av tjöckre material och/eller blldas tili en kantfläns (13d), som sträcker sig utät frän 25 förformkroppens mynning (12).

3. Jonkin patenttivaatimuksista 1-2 mukainen menetelmä onton kappaleen muodostamiseksi, tunnettu siitä, että 35 kehäalue (13) esimuotokappaleen kiinnittämiseksi mekaanisten laitteiden avulla (30, 40) muotoillaan reunalai-paksi, joka on paksumpaa ainetta ja/tai muodostetaan 20 88 373 reunalaipaksi (13d), joka ulottuu ulospäin esimuotokappa-leen suusta (12).

4. Förfarande för formning av en ihälig kropp enllgt patentkravet 1, kännetecknat därav, att under dornens (50) och de mekanlska anordningarnas (30, 40) relativa 30 rörelse appliceras en kraft, som är rlktad mot förformkroppens mynning (12), tili förformkroppens bottenparti (11) eller att expansionen av förformkroppen sker segvis '·[ sä, att dornen (50) förses med flera efter varandra liggande partier, vilkas periferi ökar och/eller att 35 förformkroppens expansion sker stegvis genom att turvis : skjuta in dornar (50) med ökande periferi i förformkrop pen. 24 8 8 3 7 3

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä onton kappa-5 leen muodostamiseksi, tunnettu siltä, että tuuman (50) ja mekaanisten laitteiden (30, 40) suhteellisen liikkeen aikana eslmuotokappaleen suuta (12) vastaan suunnattu voima kohdistetaan eslmuotokappaleen pohjaosaan (11) tai että eslmuotokappaleen laajentaminen tapahtuu valheissa 10 siten, että tuurna (50) varustetaan useilla peräkkäisillä osilla, joiden ympärysmitta kasvaa ja/tai että esimuoto-kappaleen laajentaminen tapahtuu vaiheittain työntämällä ympärysmitaltaan suurenevia tuurnia (50) vuorotellen esimuotokappaleeseen. 15

5. Förfarande för formning av en ihälig kropp enligt patentkravet 3, kännetecknat därav, att de mokaniska anordningarna (30, 40) för fixering av förformkroppen i periferiomrädet (13) uppvisar i kontakt med periferiomrä- 5 det stäende ytor, vilka ytors temperatur höjs över plast-materialets glasövergängstemperatur (TG), eller att dornen (50) upphettas ätminstone i det omräde (51), där dornen och förformkroppens material försätts i kontakt med varndra, tili en temperatur, som är högre än glas-10 övergängstemperaturen (TG) för det material som används för förformkroppens expansion.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä onton kappaleen muodostamiseksi, tunnettu siitä, että mekaanisissa laitteissa (30, 40) eslmuotokappaleen kiinnittämiseksi kehäalueelta (13) on kehäalueen kanssa kosketuksessa 20 olevia pintoja, joiden pintojen lämpötilaa nostetaan suuremmaksi kuin muoviaineen lasisiirtymälämpötila (TG), tai että tuurnaa (50) kuumennetaan ainakin siltä alueelta (51), jossa tuurna ja eslmuotokappaleen aine saatetaan kosketukseen toistensa kanssa, lämpötilaan, joka on 25 korkeampi kuin eslmuotokappaleen laajentamista varten käytetyn aineen lasisiirtymälämpötila (TG).

6. Förfarande för formning av en ihälig kropp enligt patentkravet 3, kännetecknat därav, att före expansionen 15 av förformkroppen sluts dess material i en hylsa (60), vars mot förformkroppen vända ytors temperatur ligger mellan TG - 30°C och TG + ca. 70*C och/eller att förformkroppens material efter förformkroppens expansion sluts i en hylsa (40), vars temperatur är högre än glasövergängs-20 temperaturen (TG) för termostabilisering av det material som reformerats under expansionen.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä onton kappaleen muodostamiseksi, tunnettu siitä, että ennen esi- 30 muotokappaleen laajentamista sen aine suljetaan hoikkiin (60), jonka eslmuotokappaletta päin olevien pintojen lämpötila on TG - 30eC ja TG + noin 70eC välillä ja/tai että eslmuotokappaleen aine eslmuotokappaleen laajentamisen jälkeen suljetaan hoikkiin (40), jonka lämpötila on 35 suurempi kuin lasisiirtymälämpötila (TG) laajentamisen aikana reformoidun aineen termiseksi stabiloimiseksi. 2i 88373

7. Förfarande för formning av en ihälig kropp enligt nägot av patentkraven 1-6, kännetecknat därav, att 25 materialet i ett periferiomräde (13g) av förformkroppen i närheten av en mynningskant (14g) inklusive mynningskan-tens (14g) material upphettas tili en temperatur, som är högre än materialets glasövergängstemperatur (TG) och lämpligen tili en temperatur, som är högre än den tempe-30 ratur, vid vilken termostabilisering av förformkroppen utfördes och att periferiomrädets material formas till sin slutliga form medelst mekaniska formningsanordningar (120, 140). 35 8. Förfarande för formning av en ihälig kropp enligt patentkravet 7, kännetecknat därav, att periferiomrädets (13, 13g) omkrets avtar dä detta omräde förflyttas axi- 25 88373 elit 1 förhällande tili en hylsforraig anordning (120), varefter detta omräde 1 ett ändomräde som innefattar mynnlngskanten (14g) vlks dubbelt för att bilda en myn-ningsfläns (18), vilken sträcker slg utät frän förform-5 kroppens mlttaxel (16).

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä onton kappaleen muodostamiseksi, tunnettu siitä, että esimuotokappaleen kehäalueen (13g) ainetta suureunan (14g) läheisyydessä ja suureunan (14g) aine mukaanlukien 5 kuumennetaan lämpötilaan, joka on suurempi kuin aineen lasisiirtymälämpötila (TG) ja sopivimmin lämpötilaan, joka on suurempi kuin se lämpötila, jossa esimuotokappaleen terminen stabilointi suoritettiin ja että kehäalueen aine muotoillaan lopulliseen muotoonsa mekaanisten muo-10 vauslaitteiden (120, 140) avulla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä onton kappaleen muodostamiseksi, tunnettu siltä, että kehäalueen (13, 13g) ympärysmitta pienenee kun tätä aluetta siirre- 15 tään aksiaalisesti holkinmuotoisen laitteen (120) suhteen, jonka jälkeen tätä aluetta suureunan (14g) käsittävältä päätyalueelta taivutetaan kaksinkerroin suulalpan (18) muodostamiseksi, joka ulottuu ulospäin esimuotokappaleen keskiakselista (16). 20

9. Anordning för formning av en rörformlg förformkropp (10) tili en ihälig kropp (19), vilken förformkropp uppvisar en sluten botten (11), en öppen mynning (12) med 10 en mynningskant (14) och en vägg (15) mellan bottnen och mynningen, vilken förformkropp är av ett orienterat och/eller kristalliserat plastmaterial, vilken nämnda anordning omfattar en dorn (50) och mekaniska i förhäl-lande tili varandra rörliga fixeringsanordningar (30, 15 40), varvid fixeringsanordningarna är anordnade att läsa förformen i ett peri feriomräde (13), kännetecknad därav, att fixeringsanordningarna (30, 40) är anordnade att läsa förformen i periferiomrädet i närheten av den öppna mynningen (12), att dornen (50) är placerbar i den öppna 20 mynningen (12) av den rörformiga förformen (10) pä av-ständ frän förformens (10) slutna botten (11) sä att 4*·- förformens inre är ihäligt och tomt, att dornens periferi » · är större än den rörformiga förformens inre periferi och att den omfattar anordningar för förflyttning av nämnda 25 dorn (50) och nämnda fixeringsanordningar (30, 40) i • förhällande tili varandra i dornens axialriktning, för att försätta nämnda dorn i rörelse in i nämnda rörformiga förforms ihäliga inre för expansion av förformens vägg (15) progressivt i periferiell riktning medan nämnda 30 mynning (12) förbllr läst i nämnda fixeringsanordningar.

9. Laite pääasiassa putkimaisen esimuotokappaleen (10) muovaamiseksi ontoksi kappaleeksi (19), jossa esimuoto-kappaleessa on suljettu pohja (11), avoin suu (12), jossa on suureuna (14) ja seinämä (15) pohjan ja suun välillä, 25 joka esimuotokappale on orientoitunutta ja/tai kiteytynyttä muoviainetta, joka mainittu laite käsittää tuurnan (50), ja mekaaniset toistensa suhteen liikuteltavat kiinnityslaitteet (30, 40), jolloin kiinnityslaitteet on järjestetty lukitsemaan esimuoto kehäalueesta (13), 30 tunnettu siitä, että kiinnityslaitteet (30, 40) on järjestetty lukitsemaan esimuoto kehäalueesta avoimen suun (12) läheisyydessä, että tuurna (50) on asennetta-vissa putkenmuotoisen esimuodon (10) avoimeen suuhun (12) välimatkan päähän esimuodon (10) suljetusta pohjasta (11) 35 esimuodon sisäosan ollessa ontto ja tyhjä, että tuurnan kehä on suurempi kuin putkenmuotoisen esimuodon sisäkehä ja että se käsittää laitteet manitun tuurnan (50) ja 22 88373 mainittujen kiinnityslaitteiden (30, 40) siirtämiseksi toistensa suhteen tuurnan aksiaalisuunnassa, jotta mainittu tuurna liikkuisi mainitun putkenomalsen esimuodon onttoon sisäosaan esimuodon seinämän (15) laajentamiseksi 5 progressiivisesti kehänsuuntaisesti mainitun suun (12) pysyessä lukittuna mainituissa lukituslaitteissa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää tuuman (50), jonka tarkoituk-10 sena on siirtyä aksiaalisuunnassa ainakin jommassakummas-sa toisessa mekaanisessa laitteessa (30, 40) niin, että se liikkuu näiden laitteiden (30, 40) suhteen esimuoto-kappaleen laajentamiseksi kun nämä muut mekaaniset laitteet kiinnittävät esimuotokappaleen nauhamaisesta kehä-15 alueesta ja/tai laite käsittää aksiaalisuunnassa siirrettävän hoikin (60), joka sijaitsee ainakin toisessa mekaanisista laitteista (30, 40) ja on suunnattu tuumaa (50) päin esimuotokappaleen tukemiseksi sen ulkokehästä esimuotokappaleen laajentamisen aikana ja että tämä 20 holkki (60) siirtyy aksiaalisuunnassa synkronoidusti tuurnan (50) kanssa. 25 1. Förfarande för mekanisk formning av en i huvudsak rörformig förformkropp (10) tili en ih&lig kropp (19), vilken förformkropp uppvisar en sluten botten (11), en öppen mynning (12) med en mynningskant (14) och en vägg (15) mellan bottnen och mynningen, vilken förformkropp är 30 av orienterat och/eller kristalliserat plastmaterial, kännetecknat därav, att under formningen är förformkrop-pen (10) fixerad i ett periferiellt omräde (13) i närhe-ten av mynningskanten (14) med mekaniska fixeringsanord-ningar (30, 40) och att samtidigt som förformkroppen (10) 35 förblir fixerad i detta periferiella omräde (13) förflyt-tas en dorn (50) och nämnda mekaniska anordningar (30, 40. i förhällande tili varandra i dornens axialriktning, 23 88373 för att dornen progressivt skall vidga nämnda vägg (15) i periferiell rlktnlng medan nämnda öppna mynnlng förbllr läst medelst de mekanlska anordnlngarna och dornen rör slg genom mynnlngen mot den huvudsakligen rörformiga 5 förformens botten (11).

10. Anordning enligt patentkravet 9, kännetecknad därav, ’ att anordningen omfattar en dorn (50), som är avsedd att förflyttas axiellt ätminstone i nägondera av de andra : 35 mekaniska anordningarna (30, 40) sä, att den rör sig i : relation till dessa anordningar (30, 40) för expansion av förformkroppen dä dessa andra mekaniska anordningar 26 88373 fixerar förformkroppen 1 ett bandform!gt periferiomräde och/eller anordningen omfattar en 1 axiell riktning förskjutbar hylsa (60), vilken är belägen ätminstone i den ena av de mekaniska anordnlngama (30, 40) och är 5 riktad mot dornen (50) för att stöda förformkroppen 1 dess ytterperiferi vid expansionen av förformkroppen och att denna hylsa (60) förflyttas 1 axiell riktning synk-ront med dornen (50). 10