FI88247B - Haordkaramell innehaollande xylitol och foerfarande foer framstaellning av denna - Google Patents

Description

88247

Ksylitolia sisältävä kovakaramelli ja menetelmä sen valmistamiseksi

Keksintö koskee kovakaramelliä, joka sisältää ma-5 keutusaineena ksylitolia yhdessä jonkin muun hammasystavallisen sokerialkoholin tai niiden seoksen kanssa. Edelleen keksintö koskee menetelmää tällaisen kovakaramellin valmistamiseksi.

Kovakaramellillä tarkoitetaan perinteisesti makeis-10 tuotetta, joka sisältää sokeria ja tärkkelyssiirappia sekä vähäisessä määrin aromi- ja väriaineita ja jonka vesipitoisuus on yleensä alle 3 %. Rakenteeltaan kovakaramelli voi olla joko amorfinen (kirkas, lasimainen) tai osittain tai kokonaan kiteinen (esim. ns. vedetyt kovakaramellit). 15 Käytettäessä sokerin ja tärkkelyssiirapin tilalla ksylitolia, muita polyoleja tai hydrattuja tärkkelyssiirappeja käsitteellä kovakaramelli tarkoitetaan rakenteeltaan saman tyyppisiä makeistuotteita kuin perinteisesti.

Kovia amorfisia makeisia on perinteisesti valmis-20 tettu väkevöimällä sakkaroosi-tärkkelyssiirappiliuoksia pieneen vesipitoisuuteen ja lisäämällä samalla aromi- ym. lisäaineita. Tällaiset makeiset ovat tunnetusti vahingollisia hampaille; ne eivät myöskään sovi diabetespotilaille. Sen vuoksi on jatkuvasti yritetty kehittää kovakara-25 mellien valmistukseen sopivia makeiskoostumuksia, joissa sakkaroosi ja tärkkelyssiirappi olisi korvattu muilla ma-keuttajilla, joihin ei liity edellä mainittuja epäkohtia.

Ksylitoli sopii kariesta ehkäisevien ominaisuuksi-ensa ja miellyttävän makunsa vuoksi erittäin hyvin täl-30 laiseksi sakkaroosia korvaavaksi makeuttajaksi; myös muut tunnetut hammasystävälliset sokerialkoholit sopivat käytettäviksi tähän tarkoitukseen. Tällaisia tunnettuja ham-masystävällisiä sokerialkoholeja ovat sorbitoli, maltito-li, isomalt ja laktitoli.

35 Ksylitolin hammasystävällisyysominaisuudet ovat 88247 2 parhaimmillaan, kun sitä on vähintään 50 % käytettyjen makeutta j ien määrästä ja myös muut makeuttajät ovat edellä mainittuja hammasystävällisiä sokerialkoholeja. Lopputuotteen aistinvaraiset ominaisuudet ovat edullisimmillaan, 5 kun ksylitolimäärä on 50 - 70 %. Ksylitolista ei kuitenkaan sellaisenaan eikä muiden tunnettujen hammasystavallisten sokerialkoholien kanssa käytettynä saada tavanomaisilla kovakaramellien valmistustekniikoilla sakkaroosista ja tärkkelyssiirapeista valmistettujen makeisten kaltaisia 10 kovia amorfisia makeisia tavanomaisissa seossuhteissa.

Fl-patenttijulkaisussa 61265 kuvataan menetelmä ksylitolia sisältävien kovien karamellien valmistamiseksi, jolloin makeuttajana on ksylitoli, josta enintään 10 % voidaan korvata sorbitolilla tai mannitolilla. Lisäksi 15 menetelmällä valmistetut karamellit voivat sisältää enintään n. 3 % aromi- ym. lisäaineita. Tässä menetelmässä sulaan ksylitoliin lisätään ksylitolijauhetta lämpötilassa, joka on enintään noin ksylitolin sulamispiste (96 °C). Näin saatu karamellimassa sopii valettavaksi muotteihin, 20 joissa se kovettuu huoneen lämpötilassa noin minuutissa. Massa ei siten sovellu käytettäväksi sellaisissa karamellien valmistusmenetelmissä, jotka edellyttävät massan säilymistä muotoiltavassa, plastisessa tilassa pitkähkön ajan.

25 FI-patenttijulkaisussa 62207 kuvataan menetelmä makeisen valmistamiseksi siten, että makeutusaineena käytetään komponenttien (a) ja (b) seosta, jolloin komponenttina (a) on sorbitoli tai ksylitoli tai niiden seos ja komponenttina (b) dekstroosi tai fruktoosi tai niiden seos 30 ja makeutusseos sisältää vähintään noin 75 paino-% komponenttia (a). Edullisina seossuhteina esitetään sorbitoli-dekstroosiseoksille 75 % sorbitolia ja 25 % dekstroosia, ja jos sorbitolin tilalla tai lisäksi käytetään ksylitolia, komponenttia (a) esitetään käytettävän edullisesti 35 jopa noin 90 % seoksen painosta. Tällaista makeutusseosta i 3 88247 esitetään käytettäväksi 40 - 100 % makeisen painosta, ja seoksen sanotaan sopivan myös keitettyjen kovien karamellien valmistukseen, jolloin karamellien tulee antaa kovettua useita tunteja niiden sisältämän sorbitolin vuoksi.

5 Yksityiskohtaisempia valmistusta tai saatavien karamellien fysikaalisia ominaisuuksia koskevia tietoja julkaisussa ei esitetä. Annetuissa esimerkeissä ksylitoli on mainittu ainoastaan tabletoidun makeisen aineosana. Julkaisun mukaisesti valmistetut makeiset sisältävät aina myös hampaille 10 vahingollisia aineosia (dekstroosi, fruktoosi).

Tunnetaan myös muilla perinteisillä kovamakeislait-teilla tehtyjä ksylitolipitoisia tuotteita; niiden ksyli-tolipitoisuus on kuitenkin vain alle 20 % ja samanaikaisesti on käytetty jotakin tunnettua hammasystävällistä 15 sokerialkoholia. Ksylitolin fysikaalis-kemiallisesta luon teesta johtuen siitä ei saada syntymään riittävän viskoot-tisia, kiteytymättömiä kovia makeisia, kun ksylitolipitoi-suus on yli 20 % ja muu osa tuotteesta on edellä mainittuja tunnettuja hammasystävällisiä sokerialkoholeja. Kovalle 20 makeiselle ominainen rakenne on tämän vuoksi saatava aikaan muulla tavalla.

Esimerkiksi US-patenttijulkaisussa 4 292 337 kuvataan makeistuote, joka sisältää 20 - 35 paino-% ksylitolia, 20 - 50 paino-% sakeutusainetta (esim. pektiiniä, 25 agaria, karboksimetyyliselluloosaa, gelatiinia tms.), 0,5 - 3 paino-% vettä, 0,1-5 paino-% lisäaineita (aromi-, maku- ja väriaineita ym) loppuosan ollessa sorbitolia. Käytettyjen sakeutusaineiden vuoksi tuotteella on kuitenkin arabikumipastillin kaltainen rakenne.

30 Tämän keksinnön tavoitteena on aikaansaada kova- karamelli, joka sisältää ksylitolia hammasystävällisyysnä-kökohtien kannalta riittävän määrän ja sopii myös diabeetikkojen käytettäväksi ja joka lisäksi on hyvin säilyvä, ei-hygroskooppinen ja rakenteeltaan sileä ja liukenee 35 suussa hitaasti.

4 88247 Tämä tavoite saavutetaan keksinnön mukaisella ksylitolia ja muuta hammasystävällistä sokerialkoholia sisältävällä kovakaramellilla, joka on oleellisesti läpikitey-tynyt ja jonka makeuttaja koostuu 30 - 70 paino-%:sta ksy-5 litolia ja 70 - 30 paino-%:sta sorbitolia, maititolia, isomaltia, laktitolia tai näiden seosta, ja joka voi sisältää enintään 3 paino-%, edullisesti enintään 1 paino-%:n vettä, johon määrään sisältyy myös makeuttajaan mahdollisesti sitoutunut kidevesi, ja makeuttajan lisäksi 10 enintään 3 paino-% tavanomaisia valmistus- ja lisäaineita kuten kasvisrasvaa, emulgointi-, väri- ja aromiaineita ja intensiivimakeuttajia, ja joka on valmistettu oleellisesti kuivista raaka-aineista.

Edullisesti keksinnön mukaisen kovakaramellin make-15 uttajasta 50 - 60 paino-% on ksylitolia. Tämä ksylitolipi-toisuus on edullisin, kun otetaan huomioon sekä hammasys-tävällisyys että karamellin valmistustekniikka.

Keksinnön mukaisen kovakaramellin mahdollisesti sisältämä vesi on peräisin kidevedestä, jota voi olla raa-20 kaarneissa (esim. laktitolissa, maltitolissa, isomaltis-sa). Karamellin valmistuksessa käytetään kuivia raaka-aineita .

Edelleen keksinnön tavoitteena on aikaansaada edellä mainitun kovakaramellin valmistusmenetelmä, jossa väli-25 vaiheena saatavalla karamellimassalla on koostumus, joka on muotoiltavissa kovakaramelleiksi tunnetuilla tai muunnetuilla valmistustekniikoilla. Muotoiltavan massan tulee olla riittävän sitkeä ja tarttumaton. Kun ksylitolipitoi-suus on edellä mainittu 30 - 70 paino-%, erityisesti 50 -30 60 paino-%, ei voida saada aikaan amorfista kovakaramel- lia, vaan lopullisen tuotteen kovaan rakenteeseen pääseminen edellyttää koostumuksen kiteytymistä lähes kokonaan. Havaittiin, että oleellista muotoiltavissa olevan karamel-1imassan aikaansaamiseksi on massan aineosien hallittu ki-35 toytystekniikka, jonka myötä valmiille makeistuotteelle κ 88247 saadaan erittäin pienikiteinen, kova, hyvin säilyvä, läpinäkymätön rakenne ja johon liittyy riittävän kauan kestävä massan plastinen, muotoiltava välivaihe.

Massan hallittu kiteyttäminen voidaan toteuttaa 5 sekoittamalla sulaa alijäähdytettyä makeuttajaseosta niin kauan, että saavutetaan sopiva kidemäärä ja rakenne jatkokäsittelyä varten. Kiteytymisen ohjattavuuden kannalta edullisemmaksi on kuitenkin havaittu kiteyttäminen kide-ymppien avulla, jolloin osa makeuttajasta lisätään kitei-10 senä tai jauhemaisena aineena sulassa tilassa olevaan makeuttaman loppuosaan.

Keksintö tarjoaa siten myös menetelmän edellä määritellyn ksylitolia ja muuta sokerialkoholia sisältävän kovakaramellin valmistamiseksi, jolle menetelmälle on tun-15 nusomaista, että noin 35 - 80 paino-% makeuttajan kokonaismäärästä, joka koostuu 30 - 70 paino-%:sta ksylitolia ja 70 - 30 paino-%:sta sorbitolia, maltitolia, isomaltia, laktitolia tai näiden seosta, sulatetaan 120 - 175 °C:n lämpötilassa, minkä jälkeen se jäähdytetään 95 - 135 "C:n 20 lämpötilaan, jossa siihen lisätään samalla sekoittaen loppuosa makeuttajasta kiteisenä tai jauhemaisena kiinteänä aineena, mahdolliset valmistus- ja lisäaineet lisätään massaan sen ollessa sulassa tilassa, ja massa muotoillaan karamelleiksi sinänsä tunnetuilla muotoilumenetelmillä tai 25 näiden muunnoksilla, jolloin kaikki raaka-aineet ovat olellisesti kuivia.

Kuten edellä mainittiin, karamellimassan valmistuksessa on oleellista aineosien hallittu kiteyttäminen. Ki-teytystekniikan hallinnassa perusparametrit ovat: massan 30 koostumus, sekoitustavat, sekoitusaika, kiinteän ja nestemäisen faasin suhde, kiinteän faasin hiukkaskoko, jääh-dytysnopeus ja sekoitus jäähdytyksen aikana. Nämä parametrit säädetään lopullisesti menetelmä- ja laitteistokohtai-sesti, niin että päästään valmistettavalle lopputuotteelle 35 asetettujen vaatimusten sekä valmistustekniikan kannalta haluttuun tulokseen.

88247 6

Sulana eli nestemäisenä aineosana voidaan käyttää ksylitolia ja/tai muita yllä mainittuja sokerialkoholeja tai niiden seosta. Vastaavasti prosessin kiinteänä aineosana eli kideymppeinä voidaan käyttää mitä tahansa ma-5 keuttajan aineosista tai niiden seosta. Menetelmässä käytettävien lämpötilojen valintaan vaikuttavat nestemäisenä ja kiinteänä faasina käytettävien sokerialkoholien sulamispisteet.

Kiinteänä aineena lisättävän polyolin (ksylitolin 10 tai muun hammasystävällisen sokerialkoholin) hiukkaskoko voi vaihdella laajalla alueella, esim. noin 30 - 150 pm.

Makeuttajän raaka-aineina voidaan keksinnön mukaisesti käyttää yksittäisiä puhtaita sokerialkoholeja tai niiden seoksia. Voidaan käyttää myös kaupallisia kuivat-15 tuja tai kiteytettyjä sokerialkoholituotteita, jotka on saatu sokereja tai siirappeja hydraamalla. Tällainen on mm. isomalt, jota myydään kauppanimellä Palatinit (a-D-glukopyranosyyli( 1-+6 )mannitolin ja a-D-glukopyranosyyli-(l-*6)sorbitolin seos 1:1), valmistaja Palatinit GmbH, sekä 20 maltitoli, jota myydään kauppanimillä Malbitw (kiteinen), valmistaja Melida, ja Maltisorb® (kiteinen), valmistaja Roquette Freres.

Keksinnön mukaisen kovakaramellin mahdollisesti sisältämiä valmistus- ja lisäaineita ovat esim. kookosrasva 25 tai jokin muu kasvisrasva, joka estää massan tarttumista valmistusvaiheessa, rasvahappojen monoglyseridit, esim. GMS (glyserolimonostearaatti), jotka estävät tarttumista ja parantavat rasvan emulgoitumista karamellimassaan, minkä vuoksi ne lisäävät massan valkoisuutta, sekä aromi- ja 30 väriaineet, joita käytetään kuten tavanomaisessa makeisteollisuudessa vastaavan tyyppisissä tuotteissa, kuitenkin välttäen hampaille haitallisia happoja. Makeuden säätöön voidaan käyttää tunnettuja intensiivimakeuttajia kuten aspartaamia tai asesulfaami K:ta.

35 Karamellimassan kiteytys kulloinkin käytettävälle i 38247 7 valmistustekniikalle parhaiten sopivalla tavalla toteutetaan säätämällä aikaisemmin mainittuja prosessiparametre-ja. Siten keksinnön mukainen menetelmä käsittää edullisina toteutusmuotoinaan kolme menetelmätyyppiä, joissa karamel-5 limassan kiteytystavat poikkeavat hieman toisistaan. Näitä menetelmiä kutsutaan seuraavassa valumenetelmäksi, kaksi-komponenttikiteytykseksi ja yksikomponenttikiteytykseksi, ja ne ovat lähemmin kuvattuina seuraavat: A. Valumenetelmä 10 Tällä menetelmällä saadaan karamellimassa, joka voidaan muotoilla kovakaramelleiksi valamalla kova- tai tärkkelysmuotteihin. Makeuttajassa käytetään ksylitolin kanssa vaihtoehtoisesti sorbitolia, laktitolia, isomaltia, maltitolia tai näiden seosta seossuhteen ollessa: 15 ksylitoli 40 - 65 % muut sokerialkoholit 60 - 35 %.

Valettava massa valmistetaan sulattamalla noin 60 -80 % käytetyistä sokerialkoholeista 120 - 160 °C:ssa; pääosa tästä sulatettavasta määrästä on ksylitolia. Sulatus-20 lämpötila riippuu ksylitolin kanssa käytettävän sokerial-koholin sulamispisteestä. Massa jäähdytetään 100 - 115° Crseen ja siihen lisätään loppuosa, 20 - 40 %, makeuttajän sokerialkoholeista kiteisenä tai jauhettuna mieluiten alle 50 pm:n hiukkaskokoon. Massan valulämpötila on 60 - 80 °C. 25 Muoteissapitoaika vaihtelee välillä 1 - 24 h, jonka jälkeen tuote on valmis pakattavaksi.

Valumenetelmässä sokerialkoholien sulan osan ja kiinteän osan sekä eri sokerialkoholien suhteella säädetään massan viskositeetti ja muut rakenneominaisuudet käy-30 tettävälle valumenetelmälle sopiviksi. Massan Teologiaan vaikuttaa lisäksi sekoitustapa ja -aika.

B. Kaksikomponenttikiteytys

Peruskoostumus on ksylitoli/sorbitoli. Sorbitolin sijasta voidaan käyttää laktitolia. Ksylitoli/sorbitoli 35 -suhde on 40 - 65 % / 35 - 60 %. Peruskoostumuksen sokeri- 8 38247 alkoholeista 45 - 60 % on sulassa faasissa ja loput 40 -55 % muodostaa kiinteän osan (kideympit), jossa ksylitolin osuus on 20 - 35 %-yksikköä ja sorbitolin osuus 5 - 20 %-yksikköä. Kiteiset raaka-aineet jauhetaan 40 - 60 μπι:η 5 hiukkaskokoon.

Massa valmistetaan sulattamalla nestemäisen osan (45 - 60 %) ksylitoli ja sorbitoli 120 - 130 °C:ssa. Tässä vaiheessa lisätään värit, aromit sekä tarttuvuutta vähentävä ja ulkonäköä parantava kasvisrasva ja GMS (emulgaat- 10 tori). Massa jäähdytetään 95 - 105 eC:seen, jossa lämpötilassa lisätään ksylitoli/sorbitoli -kideymppiseos, yhteensä 40 - 55 % makeuttajasta. Sekoitus tehdään tehokkaalla planetaari- tai ruuvisekoittimellä; sekoitusaika on 1 - 3 min.

15 Näin saadun sekoitetun massan lämpötila on 55 - 60° C. Massa jäähdytetään nopeasti kylmäpöydällä 20 - 30 °C-:seen, jossa massaa vaivataan kiteytymisen säätämiseksi sopivaksi; tarvittavaan vaivausaikaan vaikuttavat massan koostumus ja käytetty laitteisto. Muotoilutekniikkoina 20 tällä massatyypillä käytetään mm. perinteistä makeisvals-sitekniikkaa sekä valssaamista ohueksi levyksi, josta muotoillaan sopivia paloja, esimerkiksi purukumiteknologialla tai tablettitekniikalla (lozenges), jossa käytetään plastista massaa.

25 Näin muotoiltu kovakaramelli on käärittävissä 3 - 24 tunnin kuluttua. Lopullinen kovuus saavutetaan 1-3 vrk:n kuluttua. Kun sorbitolin sijasta käytetään laktito-lia, on massa plastisessa vaiheessa hivenen kovempi ja lyhyempi ( so. vähemmän venyvä).

30 C. Yksikomponenttikiteytys Tässä toteutusmuodossa käytettävässä peruskoostu-muksessa on ksylitolia 30 - 65 % ja toisena sokerialkoho-lina on vaihtoehtoisesti joko maltitoli, isomalt tai lak-titoli.

35 Maltitoli, isomalt tai laktitoli, jonka osuus ma- i 9 38247 keuttajasta on 35 - 70 %, sulatetaan 165 - 175 °C:ssa ja jäähdytetään 120 - 135 eC:seen, jossa massaan sekoitetaan jauhettu ksylitoli. Sekoitus tehdään tehokkaalla sekoitti-mella, esim. ruuvisekoittimella. Ksylitolin hiukkaskoko on 5 30 - 150 pm, edullisesti keskimäärin 40 - 60 pm. Sekoituk sen jälkeen massa jäähdytetään kylmäpöydällä 25 - 35 °C-:seen. Sekoitetun massan välivarastointi on mahdollista 1 - 2 tunnin ajan +55 - +75 °C:ssa ennen muotoilua makeis-valsseilla tai toffeevalmistuslaitteistolla sekä valmis-10 tustavan A muotoiluperiaatteilla.

Kaikilla edellä kuvatuilla menetelmän toteutusmuodoilla päästään tavanomaista amorfista sakkaroosi/tärkke-lyssiirappikaramellia paremmin säilyvään, hammasystävälli-seen lopputuotteeseen. Rakenteeltaan parhaaseen lopputuot-15 teeseen on päästy kaksikomponenttikiteytyksellä ksylitoli/ sorbitoli -koostumuksella.

Keksinnön mukainen kiteytetty ksylitolikovakaramel-li on erittäin hyvin säilyvä ei-hygroskooppinen makeinen. Tuotteessa, jota on varastoitu kääreettömänä normaaliolo-20 suhteissa huoneen lämpötilassa (20 - 22 °C) ja suhteellisessa kosteudessa 20 - 55 % 1 vuoden ajan, ei ole havait tu muutoksia.

Keksintöä havainnollistetaan yksityiskohtaisemmin seuraavilla esimerkeillä, joita ei ole tarkoitettu keksin-25 nön aluetta rajoittaviksi.

Esimerkki 1 (Menetelmä A, valutekniikka)

Massan koostumus on seuraava:

Kiteinen ksylitoli 65,0 % 30 Maltitoli (puhtaus 298 %) 34,9 %

Piparminttuaroini 0,1 %

Ksylitoli sulatetaan 125 °C:ssa, lisätään pipar-minttuesanssi ja jäähdytetään 100 ®C:seen. Lisätään kiteinen maltitoli (300 pm) ja sekoitetaan 1 min.

35 Massa, jonka lämpötila on 75 “C, valetaan 6 % vettä 88247 10 sisältävään maissitärkkelykseen, jossa pääosa massasta kiteytyy 2 tunnissa. Tuote saavuttaa lopullisen kovuuden 1 vrk:n kuluessa.

Esimerkki 2 5 (Menetelmä A, valutekniikka)

Massan koostumus on seuraava:

Kiteinen ksylitoli 60,0 %

Jauhettu sorbitoli, 60 pm 20,0 %

Maltitoli (puhtaus >98 %) 300 pm 19,9 % 10 Piparminttuaromi 0,1 %

Ksylitoli sulatetaan 125 °C:ssa, siihen lisätään sekoittaen piparminttuaromi ja jäähdytetään 103 °C:seen, jossa massaan sekoitetaan jauhettu sorbitoli ja maltitoli.

Massa valetaan 80-°C:isena maissitärkkelysmuottiin 15 kuten esimerkissä 1. Massan pääosa kiteytyy 3 tunnin kuluessa; lopullinen kovettuminen kestää noin 3 vrk.

Esimerkki 3 (Menetelmä B, kaksikomponenttikiteytys)

Massan koostumus on seuraava: 20 Kiteinen ksylitoli 11,8 %

Kiteinen sorbitoli 41,4 %

Jauhettu ksylitoli, 40 pm 38,5 %

Jauhettu sorbitoli, 60 pm 6,9 %

Kookosrasva 30/32 1,0 % 25 GMS 0,3 %

Piparminttuaromi 0,1 %

Kiteinen ksylitoli ja kiteinen sorbitoli sulatetaan 120 eC:ssa ja jäähdytetään 100 °C:seen, jossa lisätään piparminttuaromi, GMS ja kookosrasva. Massaan lisätään jau-30 hetut ksylitoli ja sorbitoli ja sekoitetaan 1 min. Lämpötila sekoituksen jälkeen on 65 °C. Massa jäähdytetään 20° C:seen kylmäpöydällä. Massan määrä on 10 - 20 kg. Jäähtynyt massa muotoillaan tavallisella kovakaramellivalssil-la.

35 Vastaava menetelmä soveltuu koostumukselle, jossa i il 88247 sorbitolin sijasta käytetään laktitolia. Tällöin sulatus tehdään 130 °C:ssa ja kiteytyksessä käytetään 40 - 300 pm:n, edullisimmin £60 πιμ:η laktitolia.

Esimerkki 4 5 (Menetelmä C, yksikomponenttikiteytys)

Massan koostumus on seuraava:

Palatinit® 49,8 %

Ksylitoli 50,0 %

Piparminttuaromi 0,2 % 10 Palatinit® sulatetaan 170 °C:ssa ja jäähdytetään 135 °C:seen, jossa lisätään aromiaine ja tehokkaasti sekoittaen jauhettu (50 pm) ksylitoli. Sekoitusaika on 2 min planetaarisekoittimella. Sekoituksen jälkeen massa jäähdytetään 20 - 30 eC:seen, minkä jälkeen se muotoillaan ma-15 keisvalssilla tai toffeemuotoilulaitteella. Kiteytyminen lopulliseen kovuuteen kestää 3-4 vrk.

Claims (12)

12 88247

1. Ksylitolia sisältävä kovakaramelli, tunnettu siitä, että se on oleellisesti läpikiteytynyt 5 ja sen makeuttaja koostuu 30 - 70 paino-%:sta ksylitolia ja 70 - 30 paino-%:sta sorbitolia, maltitolia, isomaltia, laktitolia tai näiden seosta ja että se voi sisältää enintään 3 paino-%, edullisesti enintään 1 paino-%:n vettä, johon määrään sisältyy myös makeuttajaan mahdollisesti 10 sitoutunut kidevesi, ja makeuttajän lisäksi enintään 3 paino-% tavanomaisia valmistus- ja lisäaineita kuten kasvisrasvaa, emulgointi-, väri- ja aromiaineita ja inten-siivimakeuttajia, ja että se on valmistettu oleellisesti kuivista raaka-aineista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kovakaramelli, tunnettu siitä, että 50 - 60 paino-% makeuttajas-ta on ksylitolia.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kovakaramelli, tunnettu siitä, että makeuttaja koostuu 20 ksylitolista ja sorbitolista.

4. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen kovaka-ramellin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että noin 35 - 80 paino-% makeuttajan kokonaismäärästä, joka koostuu 30 - 70 paino-%:sta ksylitolia ja 70-30 paino- 25 %:sta sorbitolia, maltitolia, isomaltia, laktitolia tai näiden seosta, sulatetaan 120 - 175 °C:n lämpötilassa, minkä jälkeen se jäähdytetään 95 - 135 °C:n lämpötilaan, jossa siihen lisätään samalla sekoittaen loppuosa makeutta jasta kiteisenä tai jauhemaisena kiinteänä aineena, mah- 30 dolliset valmistus- ja lisäaineet lisätään massaan sen ollessa sulassa tilassa, ja massa muotoillaan karamelleiksi sinänsä tunnetuilla muotoilumenetelmillä tai näiden muunnoksilla, jolloin kaikki raaka-aineet ovat oleellisesti kuivia. 38247

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että makeuttajassa on 40 - 65 pai-no-% ksylitolia ja että makeuttajasta noin 60 - 80 %, josta pääosa on ksylitolia, sulatetaan 120 - 160 °C:ssa, su-5 late jäähdytetään 100 - 115 °C:seen, jossa siihen lisä tään makeuttajän loppuosa kiteisenä tai jauhettuna, edullisesti hiukkaskooltaan alle 50 pm, seos jäähdytetään sekoittaen 60 - 80 °C:seen ja valetaan kova- tai tärkkelys-muotteihin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että makeuttaja koostuu ksylitolista ja maltitolista.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että makeuttaja koostuu ksylito- 15 lista ja sorbitolista.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että makeuttajassa on 40 - 65 % ksylitolia ja 35 - 60 % sorbitolia tai laktitolia, ja että makeuttajasta noin 45 - 60 % sulatetaan 120 - 130 °C:ssa, 20 sulate jäähdytetään 95 - 105 eC:seen, jossa siihen lisätään kiteisenä tai jauhettuna makeuttajän loppuosa, noin 40 - 55 %, jossa ksylitolin osuus on 20 - 35 %-yksikköä ja sorbitolin tai laktitolin osuus 5-20 %-yksikköä, seos jäähdytetään 1-3 minuutin kuluessa sekoittaen 55 - 60° 25 C:seen ja sen jälkeen nopeasti kylmäpöydällä vaivaten 20 -30 “Crseen, ja massa muotoillaan karamelleiksi makeis-valssitekniikalla tai valssaamalla ohueksi levyksi, josta muotoillaan sopivia paloja, esimerkiksi purukumiteknolo-gialla tai tablettitekniikalla, jossa käytetään plastista 30 massaa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinteänä aineena lisättävä osuus makeuttajasta on jauhettu hiukkaskokoon 40 - 60 pm.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että makeuttaja koostuu ksylito lista ja sorbitolista. 14 38247

11. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että makeuttamassa on 30 - 65 % ksylitolia ja 35 - 70 % maltitolia, isomaltia tai laktito-lia, joka maltitoli, isomalt tai laktitoli sulatetaan 165 5 - 175 °C:ssa, sulate jäähdytetään 120 - 135 eC:seen, jossa siihen lisätään ksylitoli kiinteänä aineena, edullisesti jauhettuna 30 - 150 pm:n hiukkaskokoon, minkä jälkeen seos jäähdytetään kylmäpöydällä vaivaten 25 - 35° Crseen, ja massa muotoillaan karamelleiksi makeisvalssitekniikalla, 10 toffeevalmistuslaitteistoilla tai valssaamalla ohueksi levyksi, josta muotoillaan sopivia paloja, esimerkiksi purukumiteknologialla tai tablettitekniikalla, jossa käytetään plastista massaa.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että ksylitoli lisätään jauhettuna keskimääräiseen hiukkaskokoon 40 - 60 pm. 88247