FI87985C - Med smao oeppningar foersedd mjuk, silkesaktig plastduk - Google Patents

Description

87985

Pienillä aukoilla varustettu, pehmeän ja silkkimäisen tuntuinen muovikangas Tämän keksinnön kohteena on pienillä aukoilla varus-5 tettu muovikangas, jonka ainakin toinen pinta on pehmeän ja silkkimäisen tuntuinen ja jonka silkkimäiseltä tuntuvassa pinnassa on kuvio, joka muodostuu erillisistä pintapoikkea-mista, jotka eivät ole normaali näkö is en yksittäin havaittavissa paljain silmin, kun kankaan ja tarkkailijan silmän 10 välinen kohtisuora etäisyys on vähintään noin 30 cm, ja joista pintapoikkeamista kukin kohoaa suurinpiirtein kohtisuorasta pinnasta, josta pintapoikkeama alkaa.

Kertakäyttöisten imukykyisten siteiden alalla on pitkään tiedetty, että on äärimmäisen toivottavaa saada 15 aikaan imukykyisiä välineitä, kuten kertakäyttövaippoja, terveyssiteitä, pidätyskyvyttömille tarkoitettuja välineitä, imukykyisiä haavasiteitä jne., jotka tuntuvat käyttäjän iholla kuivan kankaan kaltaisilta kaikissa odotettavissa olevissa kosketuskohdissa, ts. pinta- ja/tai taustakerrok-20 sien alueelta.

Vaikka tähän tarkoitukseen käytetään usein kudottuja ja kuitukankaita niiden miellyttävän tuntuisen pinnan takia, on muovikankailla osoitettu olevan toivottavammat nesteensiirto- ja -pidätysominaisuudet monissa tapauksissa. 25 Alalla on tietenkin tunnettua käyttää muovikankaita sekä nestettä läpäisevinä pintakerroksina että nestettä läpäisemättöminä taustakerroksina siderakenteissa. US-patent-tijulkaisussa 3 911 187 (Raley, 7. lokakuuta 1975) kuvataan esimerkiksi nestettä läpäisemätöntä termoplastista kalvoa, 30 joka sopii käytettäväksi taustakerroksena sellaisissa ra kenteissa kuin kertakäyttöisissä imukykyisissä siteissä ja jolla on pysyvästi kohokuvioitu malli, jonka väitetään simuloivan kudottua kangasta ja vastustavan reunojen kihartu-mista koneen jännityksen alaisena. Kohokuvio koostuu kalvon 35 kummallakin puolella olevista pituus- ja leveyssuuntaisesti 87985 2 vuorottelevista kohoumista ja syvennyksistä. Kohoumien leveys niiden pohjan tasossa on noin 0,12 - 1,2 mm, edullisimmin noin 0,12 - 0,51 mm. Esitetyssä suoritusmuodossa kohoumat koostuvat useista tasomaisista seinämäosista.

5 US-patenttijulkaisussa (Leonard, Jr., 10. elokuuta 1982) kuvataan erästä toista nestettä läpäisemätöntä, koho-kuvioitua termoplastista kalvoa, joka soveltuu käytettäväksi taustakerroksena ja jolle on tunnusmerkillistä se, että sen toisella pinnalla on useita rivejä kohoumia, jotka ovat 10 muodoltaan pyramideja, joilla on neliönmuotoiset pohjat ja jotka suuntautuvat kohtisuoraan kalvon pituus- ja leveysak-selia vastaan. Kohoumia yhdistävät pohjien reunoista tasomaiset laakso-osat, jotka leikkaavat toisiaan suorassa kulmassa. Väitetään, että tällä kohokuvioidulla kalvolla on 15 pieni vastuskerroin ja suurempi kohokuvioiden aikaansaama paksuus. Kuvatussa suoritusmuodossa kohoumien pohjan sivun pituus on edullisesti noin 0,1 - 0,25 mm ja korkeus noin 0,013 - 0,1 mm. Esitetyssä suoritusmuodossa pyramidit koostuvat suurinpiirtein tasomaisista osista.

20 Nestettä läpäisevien muovikankaiden käyttö pintaker roksina on myös tällä alalla hyvin tunnettua. US-patenttijulkaisussa 3 814 101 (Kozak, 4. kesäkuuta 1974) esimerkiksi ehdotetaan lukuisilla venttiilimäisillä raoilla, jotka estävät nesteen virtaamista takaisin välineen imukykyisestä 25 osasta, varustetun hydrofobisen nestettä läpäisevän kalvon käyttöä kertakäyttöisen imukykyisen siteen pintakerroksena.

Tämän selityksen ja näiden patenttivaatimusten yhteydessä käytettynä termillä "makroskooppisesti venytetty", kun sitä käytetään kuvaamaan tämän keksinnön mukaisia kol-30 miulotteisia muovikankaita, -nauhoja ja-kalvoja, tarkoitetaan kankaita, nauhoja ja kalvoja, jotka on saatettu asettumaan kolmiulotteisen muotoilurakenteen pinnan mukaisesti niin, että niiden kummallakin pinnalla kolmiulotteinen pin-tapoikkeamakuvio, joka vastaa mainitun muotoilukappaleen - 35 makroskooppista poikkileikkausta ja jossa kuvion muodosta- 87985 3 vat pintapoikkeamat ovat yksittäin normaalinäköisen ihmisen paljain silmin erotettavissa, kun katsojan silmän ja kankaan tason kohtisuora etäisyys on noin 30 cm. Tällaiset makroskooppisesti venytetyt kankaat, nauhat ja kalvot saa-5 tetaan tyypillisesti noudattamaan mainitun muotoiluraken-teen pintaa kohopakottamalla, ts. käyttämällä muotoilura-kennetta, jossa on pääasiassa "urospuolisista" kohoumista muodostuva kuvio, syväpakottamalla, ts. käyttämällä muotoi-lurakennetta, jossa on pääasiassa "naaraspuolisista" kapil-10 laareista koostuva kuvio, tai suulakepuristamalla sulaa hartsia suoraan jompaa kumpaa tyyppiä olevan muotoiluraken-teen pinnalle. Samoin tämän selityksen ja patenttivaatimusten tarkoituksiin käytettynä termillä "tasomainen", kun sitä käytetään kuvaamaan tämän keksinnön mukaisia muovikan-15 kaita, -nauhoja ja -kalvoja, tarkoitetaan kankaan, nauhan tai kalvon kokonaistilaa normaalinäköisen ihmisen tarkastellessa sitä paljain silmin makroskooppisessa mittakaavassa. Tässä yhteydessä "tasomaisiin" kankaisiin, nauhoihin ja kalvoihin voi sisältyä kankaita, nauhoja ja kalvoja, joilla 20 on hienojakoinen, mutta kuitenkin näkyvä, pintapoikkeamista muodostuva kuvio toisella tai kummallakin pinnallaan, jonka kuvion muodostavat pintapoikkeamat eivät ole yksittäin normaalinäköisen erotettavissa paljain silmin, kun katsojan silmän ja kankaan tason välinen kohtisuora etäisyys on noin : 25 30 cm.

US-patenttijulkaisussa 3 929 135 (Thompson, 30. joulukuuta 1975) kuvataan erästä tähän asti tunnettua nestettä läpäisevää, makroskooppisesti kolmiulotteiseksi venytettyä pintakerrosta, joka koostuu nestettä läpäisemättömästä ma-30 teriaalista, mutta on varustettu kapenevilla kapillaareil la, joiden pohja-aukko on pintakerroksen tasossa ja huippu-aukko pintakerroksen tason ulkopuolella ja läheisessä kosketuksessa kertakäyttöisessä imukykyisessä siteessä käytettävän imukykyisen osan kanssa.

35 Alan kirjallisuudessa kuvataan myös makroskooppises- 4 87 985 ti venytettyjä muovikankaita, joissa on pyritty vähentämään kiiltoa ja parantamaan tuntua, samoin kuin tällaisten kankaiden käyttöä kertakäyttöisten imukykyisten siteiden pinta- ja/tai taustakerroksina. US-patenttijulkaisussa 4 327 5 730 (Sorensen, 4. toukokuuta 1982) kuvataan esimerkiksi kertakäyttöistä vaippaa, jossa on nestettä läpäisevä, termoplastisesta materiaalista valmistettu, teksturoitu pintakerros. Pintakerros on makroskooppisesti venytetty ja se on varustettu lukuisilla nystyillä, joita on yli sen pinnan. 10 Nystyt eivät oleellisesti muuta kalvon makroskooppista profiilia, mutta antavat sille enemmän kangasta muistuttavan tunnun ja vähentävät sen kiiltoa.

Erästä parannettua makroskooppisesti kolmiulotteiseksi venytettyä muovikangasta, jolla on suurinpiirtein 15 himmeältä näyttävä pinta ja kangasmainen tuntu, kuvataan US-patenttijulkaisussa 4 463 045 (Ahr, et ai., 31. heinäkuuta 1984) . Tätä makroskooppisesti kolmiulotteiseksi venytettyä muovikangasta voidaan haluttaessa käyttää kertakäyttöisen imukykyisen siteen nestettä läpäisevänä pintakerrok-20 sena. Tämän makroskooppisesti kolmiulotteiseksi venytetyn muovikankaan näkyvä pinta on edullisesti varustettu säännöllisellä pintapoikkeamista koostuvalla mikroskooppisella kuviolla, joka on liian hienojakoinen ollakseen normaalinä-köisen erotettavissa paljain silmin, kun katsojan silmän ja : 25 kankaan tason välinen etäisyys on noin 30 cm, mutta eliminoi hyvin tehokkaasti pintaan tulevan valon peiliheijastumisen. Mainittuja kankaita voidaan tuottaa yksipuolisella muotoilumenetelmällä, jolloin mainitut pintapoikkeamat välittyvät kankaan läpi käsittelyn aikana, tai kaksipuolisel-.30 la muotoilumenetelmällä, jolloin mainitut pintapoikkeamat muodostetaan suoraan kankaan näkyvälle pinnalle. Pintapoikkeamat voivat olla joko kohoumia, jotka suuntautuvat yleisesti ottaen ulospäin kankaan pinnasta, tai syvennyksiä, jotka suuntautuvat yleisesti ottaen sisäänpäin kankaan pin-35 nasta, esimerkiksi ohuesta metallilangasta kudotun kohoku- 5 «7985 viointirakenteen solnmkuvio. Kyseessä olevassa patenttijulkaisussa kuvattua tyyppiä olevia makroskooppisesti kolmiulotteisiksi venytettyjä muovikankaita käytetään usein vaihtoehtoina käyttäjän ihoa vasten tuleville kangas- ja 5 kuiturakenteille.

Edellä mainitussa US-patenttijulkaisussa 4 463 045 esitetään pintapoikkeamista koostuvaa säännöllistä kuviota koskevat kriteerit, jotka tulee täyttää tulevan valon heijastamiseksi diffuusisti ja siten kiillon poistamiseksi. 10 Mainitussa julkaisussa kerrotaan lisäksi, että tilanteissa, joissa saatavalta makroskooppisesti kolmiulotteiseksi venytetyltä muovikankaalta toivotaan enemmän kangasta tai kuitukangasta muistuttavaa tuntua, tulisi kankaassa olevien pintapoikkeamien korkeuden olla edullisesti keskimäärin vä-15 hintään noin 5 μιη ja edullisimmin vähintään noin 8 μπι. Tämän julkaisun mukaan enemmän kangasta tai kuitukangasta muistuttava tuntu saavutetaan makroskooppisesti kolmiulotteisilla kankailla, jotka täyttävät edellä mainitut kor-keuserokriteerit, olivatpa pintapoikkeamat sitten kohoumia 20 tai syvennyksiä, koska kummassakin tapauksessa kankaan pinta jakautuu vähintään kahdeksi erilliseksi tasoksi, joiden välimatka toisistaan on vähintään 5 μιη. Kohoumien ollessa kyseessä poikkeamien huiput ovat kosketuksessa käyttäjän ihon kanssa, kun taas syvennyksien ollessa kyseessä on !'·*: 25 käyttäjän ihon kanssa kosketuksessa suurinpiirtein tasomainen pinta, josta mainitut poikkeamat alkavat. Lisäksi ehdotetaan, että koska mainittu tasoihin jakaminen tehdään mikroskooppisessa mittakaavassa, on tuntoaistin havaittavissa vain pienempi kosketuspinta kankaan ylimmän pinnan kanssa .30 mutta ei kuvion olemassaoloa.

Koska edellä mainittua tyyppiä olevilla muovikan-kailla on erinomaiset nesteen- ja höyrynkäsittelyominaisuu-det ja niillä on luontaisia hintaetuja kudottuihin ja kuitukankaisiin verrattuina, on nähty huomattavasti vaivaa ku-35 luttajien saamiseksi reagoimaan positiivisemmin muovikan- Λ 87985 6 kaiden käyttöön ihoa vasten. Samalla kun on melkoisesti pystytty vähentämään kuluttajien haluttomuutta käyttää muo-vikankaita ihoa vasten, erityisesti edellä mainitun US-patenttijulkaisun 4 463 045 mukaisten kankaiden suhteen, on 5 yleisesti valittu lähestymistapa ollut kankaiden makroskooppinen venyttäminen käyttämällä kolmiulotteisia kuvioita, jotka saavat kankaan näyttämään enemmän kuitu- tai kan-gasrakenteelta. Esimerkkejä tästä menetelmästä ovat kankaat, joita kuvataan US-patenttijulkaisussa 4 342 314 10 (Radel ja Thompson, 3. elokuuta 1982). Vaikka mainitun kaltaiset kankaat ovat samaa luokkaa kuitu- tai kangasraken-teiden kanssa siinä suhteessa, miten kuluttajat hyväksyvät niiden ulkonäön ja tunnun, on tämän keksinnön päämääränä saada aikaan sekä "tasomaisia" että "makroskooppisesti ve-15 nytettyjä" muovikankaita, joiden ulkonäköä ja tuntua kuluttajat pitävät yleisesti parempina kuin makroskooppiselta profiililtaan vertailukelpoisten kudottujen ja kuitukankaiden vastaavia ominaisuuksia.

Tämän keksinnön toisena päämääränä on saada aikaan 20 edellä mainittua tyyppiä olevia kankaita, joilla on sellaiset nesteenkäsittely- ja hengittävyysominaisuudet, jotka eivät ole saavutettavissa kudotuilla eikä kuitukankailla, eivätkä edes tähän asti tunnetuilla muovikankailla.

Tämän keksinnön päämääränä on myös saada aikaan ker-'25 takäyttöisiä imukykyisiä siderakenteita, joissa käytetään tämän keksinnön mukaisia joko "tasomaisia" tai "makroskooppisesti venytettyjä" muovikankaita ja joita kuluttajat pitävät paljon parempina kuin samanlaisia imukykyisiä siderakenteita, joissa käytetään tähän asti tunnettuja kudottuja ; 30 tai kuitukankaita tai muovikankaita, joita ei ole varustettu pienillä aukoilla.

Näihin tavoitteisiin päästään keksinnön mukaisella muovikankaalla, jolle on tunnusomaista, että pienillä aukoilla varustetuista pintapoikkeamista muodostuvan kuvion 2 35 tiheys on vähintään noin 558 pintapoikkeamaa/cm , että 7 R79S5 kunkin pienellä aukolla varustetun pintapoikkeaman etäisyys mihin tahansa vieressä olevaan pienellä aukolla varustettuun pintapoikkeamaan on korkeintaan noin 0,635 mm poikkeamien keskipisteistä mitattuna ja että kukin pintapoikkeama 5 sisältää suurin piirtein korkeimmalla kohdallaan vähintään yhden pienen aukon, joka muodostaa epäjatkuvuuskohdan, joka vähentää kunkin pintapoikkeaman kykyä vastustaa puristus-ja leikkausvoimia ja pienentää kosketuspintaa käyttäjän ihon kanssa, jolloin kangasta pidetään yleisesti pehmeän ja 10 silkkimäisen tuntuisena.

Toisin kuin tähän asti tunnetuissa kankaissa, kuten edellä mainitussa US-patenttijulkaisussa 4 463 045 kuvatuissa kankaissa, on tässä kankaassa vähintään yksi hyvin pieni reikä, ts. mikroaukko, suurinpiirtein kunkin pinta-15 poikkeaman korkeimmassa kohdassa. Epäjatkuvuus, jonka kun kin pintapoikkeaman huipulla oleva aukko saa aikaan, vähentää oleellisesti kankaan kestoa puristus- ja leikkausvoimia vastaan ja muuttaa merkittävästi sen tuntua.

Vaikka tämän keksinnön mukainen pienillä rekillä 20 varustetuista pintapoikkeamista muodostuva kuvio saattaa kokonaisuutena olla normaalinäköisen paljain silmin erotettavissa noin 30 cm:n kohtisuoralta etäisyydeltä, eivät kuvioon muodostavat pienillä rekillä varustetut pintapoik-keamat ole erikseen normaalinäköisen havaittavissa paljain 25 silmin, kun katsojan silmän ja kankaan tason välinen kohtisuora etäisyys on vähintään noin 30 cm. Tämän keksinnön mukaisten yksittäisten, pienillä rei'illä varustettujen pin-tapoikkeamien suurin poikkileikkausläpimitta on tässä suhteessa edullisesti korkeintaan noin 0,51 mm, edullisimmin 30 korkeintaan noin 0,25 mm, edellä mainittujen yksittäisten poikkeamien havaittavuutta koskevien kriteerien täyttämiseksi. Tämän keksinnön mukaisten pienten, mikroaukoilla varustettujen pintapoikkeamien tiheys on edullisesti vähintään noin 558 poikkeamaa/cm2 mitattuna alueelta, jolle on 35 tehty edellä mainittu käsittely, ts. ei ole välttämätöntä, 8 87985 että kankaan koko pinta varustetaan mikroaukoilla, eikä myöskään se, että kangas on "tasomaista". Kunkin mikroaukoilla varustetun pintapoikkeaman ja missä tahansa suunnassa olevan viereisen poikkeaman välinen etäisyys saisi li-5 säksi olla korkeintaan noin 0,635 mm poikkeamien keskipisteistä mitattuna.

Vaikka tämän keksinnön kannalta ei olekaan välttämätöntä, että mikroaukoilla varustetut pintapoikkeamat ovat samankokoisia tai muodostavat säännöllisen kuvion, voidaan 10 eräässä erityisen edullisessa suoritusmuodossa tuottaa tämän keksinnön mukaisia mikroaukoilla varustettuja kankaita suuntaamalla korkeapaineinen nestesuihku tasomaisesta muovikalvosta koostuvan kankaan vapaana olevalle pinnalle mainitun kalvon ollessa tuettuna metallilangasta kudotun ti-15 heäsilmäisen tukikappaleen pinnalle. Korkeapaineinen neste-suihku ei ainoastaan saa sileää tasomaista kalvoa asettumaan metallilangasta kudotun tukikappaleen kudosmallin mukaisesti, vaan saa lisäksi aikaan pienten reikien, ts. mik-roaukkojen, muodostumisen niihin kankaan osiin, jotka ovat 20 tukirakenteen muodostavien risteävien filamenttien muodostamien aukkojen kohdalla. Kun mikroaukoilla varustettu kangas poistetaan metallilangasta kudotulta tukikappaleelta, on kussakin pintapoikkeamassa, joka vastaa ristikkäin ole-.. . vien filamenttien välistä aukkoa, vähintään yksi pieni auk- ' 25 ko, ts. mikroaukko, suurinpiirtein poikkeaman korkeimmalla kohdalla.

Käytettäessä filamentteja, joiden läpimitta on noin 0,18 mm, on havaittu, että metallilangasta kudotuilla tukirakenteilla, joiden mesh-luku on vähintään noin 60 (60 fi-: 30 lamenttia 2,54 cm kohden kumpaankin suuntaan) , edullisimmin vähintään noin 80, saadaan aikaan "tasomaisia" kankaita, joissa on tämän keksinnön mukainen mikroaukoilla varustetuista pintapoikkeamista muodostunut hienojakoinen kuvio.

Sangen yllättävästi on havaittu, että kangaspinta, 35 jossa on mikroaukkoja (pinta, joka on ollut metallilangasta 0 a 7 9 S 5 kudottua tukirakennetta vasten muotoilun aikana), on selvästi paremman tuntuinen kuin muuten samanlainen kangaspin-ta, jossa on samanlaisia, mutta rei'ittämättömiä pintapoik-keamia. Mikroaukoilla varustettu kangas ei ainoastaan näytä 5 suurinpiirtein himmeältä, vaan on lisäksi "pehmeän" ja "silkkimäisen" tuntuista, jota ominaisuutta monet kuluttajat näyttävät pitävän jopa parempana kuin makroskooppiselta profiililtaan ja kuvioinniltaan vertailukelpoisten kudottujen ja kuitukankaiden vastaavaa tuntua.

10 Vaikka ei haluta sitoutua mihinkään teoriaan, usko taan, että tämä huomattava tunnun paraneminen on suora seuraus kankaan kussakin pintapoikkeamassa olevasta mikroau-kosta. Erityisesti otaksutaan, että rei' ittämättömillä pin-tapoikkeamilla, jotka ovat US-patentissa 4 463 045 kuvattua 15 tyyppiä, on taipumus käyttäytyä tuetun "kaaren" tavoin joutuessaan kosketukseen käyttäjän ihon kanssa. Sen, että tämän keksinnön mukaisten kankaiden kunkin pintapoikkeaman "kaaren" huippuun tehdään pieni reikä, uskotaan vähentävän suuresti pintapoikkeaman kykyä vastustaa rakenteellista ko-20 koonpainumista, kun sen uloimpaan pintaan kohdistuu puristus- ja leikkausvoimia. Siten tämän keksinnön mukaiset kankaat ovat pehmeämmän tuntuisia mikroaukkojen läsnäolon ansiosta. Mikroaukon tekeminen kunkin pintapoikkeaman huip-.. . puun saa lisäksi aikaan poikkeaman korkeimmalla kohdalla '. 25 olevan tulivuorimaisen kärjen. Kärjen terälehden muotoiset reunat ohenevat tyypillisesti juuri ennen murtumistaan suu-ripaineisen nestesuihkun vaikutuksesta ja sijaitsevat jonkin verran epäsäännöllisesti kärjen kehällä. Niinpä uskotaan, että tuloksena olevan, ihmisihon kanssa kosketukseen 30 joutuvan kangaspinnan kokonaisala on pienempi ja se vastustaa vähemmän puristus- ja leikkausvoimia kuin US-patentin 4 463 045 mukaiset rei7ittämättömät "kaarimaiset" rakenteet. Niinpä se aiheuttaa ihonystyjen pienempää taipumista voiman vaikuttaessa. Uskotaan, että nämä kaksi tekijää saa-35 vat aikaan äkillisen ja odottamattoman kosketustunnun para- ίο B 7 9 8 ί> nemisen, erityisesti kun ihoa liikutetaan kankaan pinnan suuntaisesti.

Tämän keksinnön mukaiset pehmeät ja silkkimäiset mikroaukoilla varustetut kankaat voidaan haluttaessa "ve-5 nyttää makroskooppisesti" "tasomaisesta" muodostaan erityisen toivottavien nesteenkäsittely- ja/tai hengittävyysomi-naisuuksien aikaansaamiseksi ja säilyttää samalla niiden merkittävästi parantunut tuntu ja himmeä ulkonäkö.

Tässä hakemuksessa kuvataan myös edullisia menetel-10 miä ja laitetta tämän keksinnön mukaisten sekä "tasomaisten" että "makroskooppisesti venytettyjen" kankaiden muodostamiseksi .

Vaikka tämän selityksen lopuksi esitetään patenttivaatimukset, joissa tämä keksintö kuvataan yksityiskohtai-15 sesti ja esitetään sitä koskevat eritellyt vaatimukset, uskotaan, että tämä keksintö on paremmin ymmärrettävissä seuraavasta kuvauksesta, jossa: kuvio 1 on voimakkaasti suurennettu yksinkertaistettu poikkileikkauskuva aiemmin tunnetusta "tasomaisesta" 20 muovikankaasta, jossa on rei'ittämättömistä pintapoikkea-mista muodostuva hienojakoinen kuvio ja joka on edellä mainitussa US-patentissa 4 463 045 yleisesti kuvattua tyyppiä; kuvio 2 on yleisesti kuvion 1 kanssa samanlainen kuva, joka valaisee pintapoikkeamien ja käyttäjän sormen iho-. . 25 nystyjen reagointia, kun kankaan pintaa sivellään sen suuntaisesti tarkkailijan sormella; kuvio 3 on voimakkaasti suurennettu, yksinkertaistettu kaavamainen poikkileikkauskuva tämän keksinnön mukaisesta "tasomaisesta" muovikankaasta, jolla on yleisesti sa-• ' 30 manlainen pintapoikkeamista muodostuva kokonaiskuvio kuin kuvioiden 1 ja 2 kankaalla, mutta kunkin pintapoikkeaman huippukohdassa on mikroaukko; kuvio 4 on yleisesti samanlainen kaavakuva kuin kuvio 2, mutta esittää kuvion 3 mukaisen kankaan ja tarkkai-: 35 lijan sormen ihonystyjen reagointia, kun sormella sivellään 87985 11 pinnan suuntaisesti muovikankaan ylintä pintaa; kuvio 5 on voimakkaasti suurennettu yksinkertaistettu perspektiivikuva palasta mikroaukoilla varustettua "tasomaista" kangasta, joka on tyyppiä, jota valaistaan poik-5 kileikkauksen avulla yleisesti kuviossa 3; kuvio 6 on voimakkaasti suurennettu yksinkertaistettu poikkileikkauskaavakuva "makroskooppisesti venytetystä" kolmiulotteisesta kankaasta, jonka lähtöaineena on käytetty tämän keksinnön mukaista "tasomaista" kangasta; 10 kuvio 7 on yleisesti kuvion 6 kanssa samanlainen ku va, mutta esittää "makroskooppisesti venytetyn", makroskooppisesti reititetyn kolmiulotteisen muovikankaan vaihtoehtoista suoritusmuotoa, jonka lähtöaineena on käytetty tämän keksinnön mukaista "tasomaista" kangasta; 15 kuvio 8 on suuresti yksinkertaistettu kaavamainen esitys edullisesta menetelmästä tämän keksinnön mukaisen "tasomaisen" mikroaukoilla varustetun kankaan valmistamiseksi ja mainitun tasomaisen kankaan "venyttämiseksi makroskooppisesti" sen jälkeen kolmiulotteiseen muotoon, joka 20 voidaan haluttaessa myös varustaa makroskooppisilla rek illä; kuvio 8A on voimakkaasti suurennettu kuva kuvion 8 mukaisesta kankaasta ennen mitään käsittelyjä; kuvio 8B on voimakkaasti suurennettu kuva kuvion 8 \ 25 mukaisesta mikroaukoilla varustetusta kankaasta sen ollessa vielä "tasomaisessa" muodossa; kuvio 8C on voimakkaasti suurennettu kuva kuvion 8 mukaisesta mikroaukoilla varustetusta kankaasta, kun se on "venytetty makroskooppisesti" ja varustettu makroskooppi-30 silla rei'illä.

Kuvio 1 on voimakkaasti suurennettu yksinkertaistettu poikkileikkauskuva osasta "tasomaista" muovikangasta 10, jossa on pintapoikkeamista 20 muodostuva hienojakoinen kuvio ja joka on edellä mainitussa US-patenttijulkaisussa : 35 4 463 045 yleisesti kuvattua tyyppiä. Kangas 10 on alustal- 12 «79S5 la 30, joka voi olla esimerkiksi kertakäyttöisen imukykyi-sen siteen absorboiva rakenneosa. Pintapoikkeamien 20 koko-naiskorkeus, ts. ylimmän tason 40 ja alimman tason 50 välinen etäisyys, on edullisesti vähintään noin 5 μιη, edulli-5 simmin vähintään noin 8 μιη, jotka mitat ovat yleisesti edellä mainitun patentin mukaisia. Pintapoikkeamista 20 muodostunut säännöllinen hienojakoinen kuvio on niin pieni, ettei kuviota voida erottaa paljain silmin, kun katsojan silmän ja kankaan tason välinen kohtisuora etäisyys on vä-10 hintään noin 30 cm. Kukin pintapoikkeama on lisäksi vapaa tasomaisista alueista, jotka olisivat kyllin suuria sul-keakseen sisäänsä ympyrän, jonka läpimitta on 0,1 mm, ja sellaisella etäisyydellä kaikkiin viereisiin pintapoikkea-miin nähden, että ympyrän, joka voidaan sisällyttää mihin 15 tahansa mainitun pintapoikkeaman ja sen vieressä olevien pintapoikkeamien välissä olevaan tasopintaan, on läpimitaltaan alle noin 0,1 mm.

US-patentin 4 463 045 mukaan pintapoikkeamista 20 muodostunut hienojakoinen kuvio estää suurinpiirtein koko-20 naan pintaan lankeavan valon peiliheijastumisen. Pintapoik-keamat 20 voivat haluttaessa vastata metal1Hangasta kudotun tukikappaleen, jonka päällä kankaaseen kohdistetaan imu sen ollessa lämmitettynä, risteävien filamenttien väleihin jääviä aukkoja. Vierekkäisten pintapoikkeamien välissä ole-25 vat laaksokohdat 28 vastaavat filamenttien, jotka tukevat kangasta 10 sen ollessa imun alaisena kohotetussa lämpötilassa, muotoa. Koska metallilangasta kudotun tukikappaleen risteävien filamenttien väliset aukot ovat fysikaalisesti hyvin pieniä, saatetaan kangas 10 mukautumaan metallilan-- 30 gasta kudotun tukikappaleen pintaprofiilin mukaisesti alipaineen alaisena, mutta tukemattomiin kohtiin ei tehdä reikiä. Pintapoikkeamilla 20 on siten suljettu päätyseinämä 25, joka kiinnittyy reunoistaan pintapoikkeaman sivuseinä-miin.

: 35 Kuten aiemmin mainittiin, kangasta 10 pidetään Mta- 13 879S5 somaisena" kankaana, koska siinä on pintapoikkeamien muodostama hienojakoinen kuvio, joka ei ole paljain silmin helposti erotettavissa, kun katsojan silmän ja kankaan tason välinen kohtisuora etäisyys on vähintään noin 30 cm.

5 Vaikka kankaan 10 yläpinta 24 ja alapinta 22 noudattavat metallilangasta kudotun tukikappaleen, jolla kangas lepää ollessaan alipaineen alaisena, muotoa, on kankaan 10 kokonaispaksuus, ts. ylimmän tason 40 ja alimman tason 50 välinen etäisyys, joka näkyy kuviossa 1, yleensä sangen pieni. 10 Kuten US-patenttijulkaisussa 4 463 045 esitetään, pinta-poikkeamien 20 kokonaiskorkeus on edullisesti vähintään noin 5 μιη ja edullisimmin vähintään noin 8 μιη. US-patentin 4 463 045 antamien tietojen mukaan, jotka koskevat makroskooppisesti kolmiulotteisiksi venytettyjä kankaita, on tu-15 loksena parantunut joustavuusvaikutelma aina, kun kankaan pinta on jakautuneena kahteen vähintään erilliseen tasoon, joiden välimatka on vähintään noin 5 μιη. Koska tämä jakaminen tehdään hienojakoisen kuvioinnin puitteissa, ehdotetaan US-patentissa 4 463 045, että ihmisihon tuntuvaikutelmaan 20 vaikuttaa vain pienentynyt kosketuspinta kankaan ylimmän pinnan kanssa.

Kuvio 2 on esitys kuviossa 1 yleisesti esitetystä kankaasta, kun sitä sivellään suurinpiirtein kankaan pinnan suuntaisesti tarkkailijan sormen 15 ihonystyillä 16. Kuten . . 25 kuviosta 2 havaitaan, kankaan ylimmän pinnan 24 siveleminen tarkkailijan sormen 15 ihonystyillä 16 saa erilliset pinta-poikkeamat 20 taipumaan yleisesti tarkkailijan sormen 15 kosketuksessa olevan osan kulkusuuntaan, samalla kun tarkkailijan sormen ihonystyt 16 taipuvat päinvastaiseen suun-30 taan. Huomaa kuitenkin, että kunkin pintapoikkeaman suljettu päätyseinämä 25 pyrkii säilyttämään kunkin pintapoikkeaman sivuseinämien, joihin se on liittynyt reunoistaan, käyttäytymisen erillisen rakenneyksikön tavoin. Uskotaan, että tämä käyttäytyminen on paljolti samanlainen kuin "kaa-35 rella", johon rakennuksen sivuseinät on kiinnitetty, ts.

14 879SS

yhtenäisen päätyseinämän 25 olemassaolo lujittaa rakenteellisesti kunkin erillisen pintapoikkeaman jatkuvaa sivusei-nämää ja parantaa siten sen kykyä vastustaa sekä puristavia että leikkausvoimia. Niinpä päätyseinämä lisää tarkkailijan 5 sormen 15 ihonystyjen 16 taipumista. Vaikka suhteellisen pienien paineiden vallitessa tarkkailijan sormen 15 ihonys-tyt 16 koskettavat vain rajoitettua osaa kustakin pinta-poikkeamasta 20 liikkuessaan kankaan pinnan suuntaisesti, uskotaan, että edellä mainittu päätyseinämien 25 kutakin 10 pintapoikkeamaa lujittava vaikutus pyrkii lisäämään kestävyyttä taipumista ja kokoonpainumista vastaan, mikä vähentää käyttäjän ihon kokemaa pehmeysvaikutelmaa. Tämä kestävyys aiheuttaa tarkkailijan ihonystyjen merkittävän taipumisen, mikä puolestaan edistää kuvion havaittavuutta tark-15 kailijan sormen 15 liikkuessa kankaan pintaa pitkin.

Kuvio 3 on voimakkaasti suurennettu yksinkertaistettu poikkileikkauskuva tämän keksinnön mukaisesta pienillä reisillä varustetusta kankaasta 110. Mikroaukoilla varustetussa kankaassa 110 on yleisesti samanlainen kuviointi kuin 20 aiemmin tunnetussa "tasomaisessa" kankaassa 10. Se voidaan haluttaessa muodostaa samanlaisella metallilangasta kudotulla tukikappaleella kuin se, mitä käytettiin aiemmin tunnetun "tasomaisen" kankaan 10 muodostamiseen. Sen sijaan, että turvauduttaisiin imuun kankaan saattamiseksi täydelli-. 25 sesti mukautumaan metallilangasta kudotun tukikappaleen pintaan, käytetään kuitenkin edullisesti korkeapaineneste-suihkua tähän tarkoitukseen (yksityiskohdat esitetään jäljempänä) . Nestesuihkun aikaansaaman suuremman työntövoiman takia ne kankaan osat, jotka ovat kudotun tukikappaleen 30 ristikkäisten filamenttien väliin muodostuvien aukkojen kohdalla rikkoutuvat, jolloin muodostuu pieniä reikiä, ts. mikroaukkoja 125 kohtiin, jotka suurin piirtein vastaavat kunkin pintapoikkeaman 120 huippukohtaa. Kuten kuviosta 3 on havaittavissa, pintapoikkeamien 120 rikkoutuminen näistä 35 kohdista johtaa tulivuoren muotoisen reiän 125, jonka reu- 37 985 15 noilla on suhteellisen ohuita, epäsäännöllisen muotoisia "terälehtiä" 126, muodostumiseen. Kuten kuviosta 3 myös on havaittavissa, ovat terälehtien 126 uloimmat kärjet oleellisesti ohentuneita, mikä johtuu venymisestä juuri ennen 5 kalvon rikkoutumista korkeapainenestesuihkun vaikutuksesta. Kuten kuviota 3 tarkkailemalla havaitaan, "tasomaisen" kankaan 110 kokonaispaksuus, ts. ylimmän tason 140 ja alimman tason 150 välinen etäisyys on hieman suurempi kuin aiemmin tunnetun "tasomaisen" kankaan 10 kokonaispaksuus kuviossa 10 1 olevan kunkin pintapoikkeaman päätyseinämissä ennen rik koutumista tapahtuvan venymisen ja ohenemisen takia.

Mikroaukon 125 todellinen koko on vähemmän tärkeä kuin sen pelkkä olemassaolo. Pintapoikkeamassa olevan mikroaukon pääasiallisena etuna on se, että se vähentää pinta-15 poikkeaman kokonaiskykyä vastustaa puristus- ja leikkaus-voimia ja hävittää sen kyvyn reagoida yhtenäisenä lujitettuna yksikkönä.

Kuvio 4 on yleisesti samanlainen voimakkaasti suurennettu yksinkertaistettu esitys kuin kuvio 2, mutta siinä 20 näkyy tämän keksinnön mukaisen mikroaukoilla varustetun kankaan 110 ja käyttäjän sormen ihonystyjen reagointi, kun tarkkailijan sormea 15 liikutetaan mikroaukoilla varustettujen pintapoikkeamien 120 pintaa pitkin. Erityisen merkillepantavaa on se, että kokoonpainumisen kokonaisaste, ts. 25 ylimmän tason 140 ja alimman tason 150 välinen fysikaalinen välimatka, vaikka se alunperin olikin jonkin verran suurempi kuin kuvion 1 mukaisessa aiemmin tunnetussa rei'ittämät-tömässä "tasomaisessa" kankaassa, on pienentynyt enemmän kuin kuviossa 2 vastaavalla kuormituksella. Tämän uskotaan 30 aiheutuvan pintapoikkeamien 120 yhtenäisten päätyseinien poistamisesta. Koska kunkin pintapoikkeaman 120 keskellä on mikroaukko 125, pienentyy kunkin yksittäisen pintapoikkeaman kyky vastustaa kokoonpainumista suuresti. Koska mikro-reikien 125 reunoille muodostuneet terälehdet 126 ovat 35 luonteeltaan epäsäännöllisiä ja ohentuneet terälehdet 126 16 R79S5 ovat taipuisia, eivät tarkkailijan sormen ihonystyt taivu yhtä paljon kuin kuviossa 2. Uskotaan, että kaikki edellä mainitut tekijät edistävät sitä, että mikroaukoilla varustettu "tasomainen" muovikangas 110 on oleellisesti pehmeäm-5 män ja silkkimäisemmän tuntuinen kuin aiemmin tunnettu kangas 10.

Kuvio 5 on voimakkaasti suurennettu perspektiivikuva osasta tämän keksinnön mukaista "tasomaista" mikroaukoilla varustettua kangasta, kuten kuvioissa 3 ja 4 yleisesti esi-10 tettyä kangasta.

Vaikka "tasomaisten" muovikankaiden, joissa on pin-tapoikkeamista muodostunut kuviointi, joka on edellä mainitussa US-patentissa 4 463 045 yleisesti kuvattua tyyppiä, kosketusvaikutelma yleensä paranee pintapoikkeamien korkeu-15 den kasvaessa, ei tällaisia "tasomaisia" muovikankaita yleensä pidetä merkittävästi paremman tuntuisina kuin kudottuja tai kuitukangasrakenteita kosketusvaikutelman kannalta katsottuina. Siten on ollut välttämätöntä käyttää tällaisten "tasomaisten" muovikankaiden makroskooppista 20 venytystä, jolloin usein käytetään kudottujen ja kuitukan kaiden ulkonäköä jäljitteleviä kuvioita, kuluttajien hyväksymisen saavuttamiseksi.

Soveltamalla tämän keksinnön mukaisia mikroaukkoja pieniin pintapoikkeamiin, jotka ovat edellä kuvattua tyyp-25 piä, on mitä yllättävimmin havaittu, että monet kuluttajat pitävät tämän keksinnön mukaisia mikroaukoilla varustettuja kankaita merkittävästi parempina kuin kudottuja ja kuitukangasrakenteita. Uskotaan, että vähintään yhden mikroaukon tuominen suurinpiirtein korkeimmalle kohdalle kuhunkin pin-. 30 tapoikkeamaan, saa aikaan kuluttajien mieltymyksien siirtymisen yleisesti kohti tämän keksinnön mukaisia mikroaukoilla varustettuja muovikankaita kudotuista tai kuitukangasra-kenteista, joilla on yleisesti samanlainen poikkileikkaus ja kuviointi.

35 Toisena odottamattomana tuloksena siitä, että teh- 17 8 7 9 S 5 dään tämän keksinnön mukaisia mikroaukkoja pintapoikkea-miin, joilla on jopa suurempi poikkileikkaus kuin US-paten-tin 4 463 045 mukaisilla poikkeamilla on se, että kuluttajat pitävät parempina tämän keksinnön mukaisia kankaita, 5 vaikka pintapoikkeamien muodostama kuvio tuleekin normaa-linäköisen erotettavissa olevaksi paljain silmin kohtisuoralta etäisyydeltä noin 30 cm.

On luonnollisesti selvää, että tämän keksinnön mukaiset mikroaukoilla varustetut "tasomaiset" kankaat 110 10 voidaan haluttaessa "venyttää makroskooppisesti" kolmiulotteisiksi muovikankaiksi. Esimerkkejä makroskooppisesti venytetyistä kankaista annetaan edellä mainitussa US-patent-tijulkaisussa 4 342 314 (Radel et ai.). Makroskooppinen venytys tehdään edullisesti kääntämällä mikroaukoilla va-15 rustetut pintapoikkeamat 120 siihen suuntaan, että mikro-aukot 125 muodostavat makroskooppisesti venytetyn kankaan 115 ihoa vasten tulevan pinnan, kuten kuviossa 6 yleisesti esitetään. Kankaan makroskooppisen venytyksen aikaansaama joustavuus voidaan lisätä "tasomaisen" kankaan mikroaukoil-20 la varustettujen pintapoikkeamien 120 aikaansaamaan jousta-... vuuteen.

Kankaassa 115 olevista makroskooppisista syvennyksistä 117 voidaan tehdä halutun muotoisia ja kokoisia muodostamalla muotoilurakenne US-patenttijulkaisussa 4 395 215 : 25 (Bishop) yleisesti kuvatulla tavalla. Bishopin julkaisussa annetut tiedot ovat erityisen käyttökelpoisia siinä tapauksessa, että halutaan makroskooppista venytystä ilman makroskooppisten aukkojen muodostumista. Tällaisessa tapauksessa on välttämätöntä, että kolmiulotteisessa muotoilura-. 30 kenteessa olevista levyistä ainakin yhdessä on hyvin hienojakoinen reikäkuvio, joka pystyy tukemaan makroskooppisten syvennysten 117 pohjaa sallimatta sen rikkoutumista makroskooppisesti makroskooppisen venytyksen aikana.

Kuviossa 7 esitetään voimakkaasti suurennettuna eräs 35 tämän keksinnön mukainen vaihtoehtoinen makroskooppisesti «7985 18 venytetty kangas 118. Kuvion 7 mukainen kangas on yleisesti samanlainen kuin kuvion 6 kangas, mutta syvennysten 117 pohjiin on tehty makroskooppiset aukot 119. Tämä voidaan saada aikaan käyttämällä muotoilurakennetta, joka on edellä 5 mainitussa US-patenttijulkaisussa 4 342 314 (Radel et ai.) kuvattua tyyppiä.

Kuvio 8 on yksinkertaistettu kaavamainen esitys erityisen edullisesta menetelmästä "tasomaisen" muovikankaan, jossa on tämän keksinnön mukainen mikroaukoilla varustele» tuista pintapoikkeamista muodostunut kuvio, muodostamiseksi ja mainitun "tasomaisen" mikroaukoilla varustetun kankaan käsittelemiseksi edelleen "makroskooppisesti venytetyksi" ja haluttaessa makroskooppisilla aukoilla varustetuksi kolmiulotteiseksi kuvion 7 kankaan kaltaiseksi kankaaksi. 15 Tarkemmin ilmaistuna suurinpiirtein sileästä taso maisesta muovimateriaalista koostuvaa kangasta 501 syötetään syöttötelalta 502 alipainekammion 510 ympäri pyörivän metallilangasta kudotun tukikappaleen 505 pinnalle. Syötettävän kankaan 105 poikkileikkaus esitetään voimakkaasti 20 suurennettuna kuviossa 8A. Suuripaineinen nestesuihkusuutin 515 suuntautuu kohti suurinpiirtein tasomaisen kalvon 105 vapaata pintaa ohjauskappaleiden 512 ja 514 välissä kankaan ylittäessä alipainekammion. Nestesuihku 520, jolla on suuri paine, ts. edullisesti vähintään noin 5500 kPa, saa sileän ·: 25 tasomaisen kankaan 501 asettumaan metallilangasta kudotun tukikappaleen 505 yleisen kudosrakennekuvion mukaisesti. Koska risteävien filamenttien väliset aukot ovat tukematto-mia, aiheuttaa nestesuihku lisäksi kankaan 505 rikkoutumisen niistä kohdista, jotka ovat metallilangasta kudotun tu-.···. 30 kikappaleen 505 aukkojen kohdalla, jolloin saadaan "tasomainen" mikroaukoilla varustettu kangas 610, josta osa näkyy voimakkaasti suurennettuna kuviossa 8B. "Tasomaisessa" mikroaukoilla varustetussa kankaassa 610 on lukuisia pieniä pintapolkkoamia 620, Jotka ovat yleisesti samanlaisia kuin 35 kankaan 110 poikkeamat 120. Mikroaukot 625 ovat pintapoik- 19 «7935 keamien 620 huippukohdissa. (On luonnollisesti selvää, että voidaan käyttää monimutkaisempia kudosmalleja useamman kuin yhden mikroaukon muodostamiseksi kuhunkin pintapoikkeamaan poikkeamatta tämän keksinnön piiristä) . Kangas 610 on siten 5 suurinpiirtein samanlainen kuin kuvioissa 3 ja 4 yleisesti esitetty kangas 110.

"Tasomainen" mikroaukoilla varustettu kangas 610 poistetaan metallilangasta kudotun muotoilurakenteen 505 pinnalta ja johdetaan kannatintelan 615 yli.

10 Jos kangas 610 on määrä venyttää makroskooppisesti, se johdetaan sitten pintapoikkeamille 620, jotka suuntautuvat yleensä ulospäin makroskooppisesti kuvioidusta kolmiulotteisesta muotoilurakenteesta 705, joka pyörii toisen paikallaan olevan alipainekammion 710 yli. Toinen suuri-15 paineinen nestesuutin 715 sijaitsee paikallaan olevien oh-jauskappaleiden 712 ja 714 välissä. Korkeapainenestesuutin 715 suuntaa nestesuihkun 720, jolla on suuri paine, ts. edullisesti vähintään noin 2750 kPa, "tasomaisen" mikroaukoilla varustetun kankaan 610 suurinpiirtein koko leveydel-20 le. Korkeapaineinen nestesuihku 720 saa aikaan "tasomaisen" kankaan 610 venymisen makroskooppisesti kolmiulotteiseen muotoon, joka yleisesti muistuttaa muotoilurakenteen 705 muotoa, ennen kankaan poistamista kannatintelan 716 yli. Jos muotoilurakenteessa on poikkileikkaukseltaan makros-25 kooppisia aukkoja, saa korkeapainenestesuihku aikaan myös kankaaseen muodostuneiden kapillaarien päätyseinien rikkoutumisen.

Kuviossa 8C esitetään voimakkaasti suurennettuna osa saadusta, makroskooppisesti venytetystä ja makroskooppisil-30 la aukoilla varustetusta kankaasta 718. Makroskooppisesti venytetyssä kankaassa 718 on lukuisia syvennyksiä 717, joista kussakin on makroskooppinen aukko 719, joka on sen alimmaisessa osassa. Samoin kuin kuviossa 7 yleisesti esi-: tetyn kangassuoritusmuodon 118 yhteydessä, mikroaukoilla 35 varustetut pintapoikkeamat 610 suuntautuvat ulospäin mak- 20 q 7 q q e: roskooppisen venytyksen aikana, niin että makroskooppisesti venytetyn kankaan 718 ihoa vasten tuleva pinta koostuu kuhunkin pintapoikkeamaan 620 muodostettujen mikroaukkojen 625 reunoista.

5 Yksityiskohtaisempia tietoja kuvion 8 yhteydessä yleisesti kuvatun menetelmän luonteesta annetaan kuvion 1 yhteydessä US-patenttihakemuksessa (John J. Curro, James C. Baird, Donald L. Gerth, George M. Vernon ja E. Kelly Linman, "Multi-Phase Process for Debossing and Perforating 10 a Polymeric Web to Coincide with the Image of One or More Three-Dimensional Forming Structures").

Vaikka tässä on valaistu ja kuvattu tämän keksinnön erityissuoritusmuotoja, alan ammattimiehille lienee selvää, että siihen voidaan tehdä erilaisia muutoksia ja muunnoksia 15 poikkeamatta keksinnön hengestä ja piiristä. Olivatpa tämän keksinnön mukaiset, mikroaukoilla varustettuja pintapoik-keamia sisältävät muovikankaat sitten "tasomaisia" tai "makroskooppisesti venytettyjä", ovat ne ulkonäkö- ja tun-tuvaikutelmaltaan paljon parempia kuin makroskooppiselta 20 poikkileikkaukseltaan ja kuvioinniltaan samanlaiset kudotut ja kuitukankaat. Tämän keksinnön mukaiset mikroaukoilla varustetut kankaat ovat lisäksi yleensä paljon hiljaisempia, ts. niillä ei ole taipumusta kahista liikutettaessa. Tämä tekijä on erityisen tärkeä silloin, kun kankaita käytetään 25 sellaisten tuotteiden kuin aikuisten pidätyskyvyttömien vaippahousujen pinta- ja/tai pohjakerroksina, sillä vaipan kahina käyttäjän liikkuessa voi olla käyttäjästä nolostuttavaa .

Vaikka tätä keksintöä on kuvattu pääasiassa kerta-30 käyttöisen imukykyisen siteen, kuten kertakäyttövaipan pidätyskyvyttömien vaippahousujen tms., ihoa vasten tulevan pintakerroksen tai taustakerroksen yhteydessä, voidaan tämän keksinnön mukaisia kankaita käyttää monissa muissa ympäristöissä, kuten vaatealalla. Liitteenä olevien patentti-35 vaatimusten tarkoituksena on kattaa kaikki tällaiset keksinnön piiriin sisältyvät muunnokset ja käyttötarkoitukset.

Claims (8)

2i «79S5

1. Pienillä aukoilla varustettu muovikangas (10, 110, 610), jonka ainakin toinen pinta on pehmeän ja silkki- 5 mäisen tuntuinen ja jonka silkkimäiseltä tuntuvassa pinnassa on kuvio, joka muodostuu erillisistä pintapoikkeamista (20, 120, 620), jotka eivät ole normaalinäköisen yksittäin havaittavissa paljain silmin, kun kankaan ja tarkkailijan silmän välinen kohtisuora etäisyys on vähintään noin 30 cm, 10 ja joista pintapoikkeamista kukin kohoaa suurinpiirtein kohtisuorasti pinnasta, josta pintapoikkeama alkaa, tunnettu siitä, että pienillä aukoilla (125, 625) varustetuista pintapoikkeamista (120, 620) muodostuvan kuvion . . . . 2 tiheys on vähintään noin 558 pintapoikkeamaa/cm , että kun- 15 kin pienellä aukolla (125, 625) varustetun pintapoikkeaman (120, 620) etäisyys mihin tahansa vieressä olevaan pienellä aukolla varustettuun pintapoikkeamaan on korkeintaan noin 0,635 mm poikkeamien keskipisteistä mitattuna ja että kukin pintapoikkeama sisältää suurin piirtein korkeimmalla koh- 20 dallaan vähintään yhden pienen aukon (125, 625), joka muodostaa epäjatkuvuuskohdan, joka vähentää kunkin pintapoikkeaman kykyä vastustaa puristus- ja leikkausvoimia ja pienentää kosketuspintaa käyttäjän ihon kanssa, jolloin kangasta pidetään yleisesti pehmeän ja silkkimäisen tuntuise-: 25 na.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kangas, tunnettu siitä, että pienillä aukoilla (125, 625) varustetuista pintapoikkeamista (120, 620) muodostunut kuvio on säännöllinen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kangas, tunnettu siitä, että pienillä aukoilla (125, 625) varustetut pintapoikkeamat (120, 620) vastaavat aukkoja, joita muodostuu langasta kudotun tukirakenteen ristikkäin olevien filamonttien väliin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kangas, t u n - 22 87985 n e t t u siitä, että langasta kudotun tukirakenteen mesh-luku on vähintään 23,5, edullisesti vähintään 31,5 (filamenttia/cm kumpaankin suuntaan).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kan-5 gas, tunnettu siitä, että pintapoikkeamissa (120, 620. olevien pienten aukkojen (125, 625) reunoissa on lukuisia ohentuneita "terälehtiä".

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kangas, tunnettu siitä, että pienillä aukoilla (125, 10 625) varustettuja pintapoikkeamia (120, 620) sisältävän kankaan pinnalla ei ole juuri ollenkaan tasomaisia alueita, jotka olisivat kyllin suuria sulkeakseen sisäänsä ympyrän, jonka läpimitta on 0,1 mm.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen kan- 15 gas, tunnettu siitä, että kankaassa on lisäksi makroskooppisesti venytetty, kolmiulotteinen kuvio, joka koostuu poikkileikkaukseltaan makroskooppisista pintapoik-keamista, jotka suuntautuvat päinvastaiseen suuntaan kuin pienillä aukoilla (125, 625) varustetut pintapoikkeamat. 20

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kangas, tun nettu siitä, että kunkin poikkileikkaukseltaan makroskooppisen pintapoikkeaman päässä on poikkileikkaukseltaan makroskooppinen aukko, joka on suurinpiirtein poikkileikkaukseltaan makroskooppisen pintapoikkeaman korkeimmal-25 la kohdalla. 23 «7955