FI85107B - Foerfarande foer framstaellning av en kompress. - Google Patents

Description

1 85107

Menetelmä kompressin valmistamiseksi

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään, kompressin valmistamiseksi, joka sisältää lääkeaineita haavo-5 jen puhdistamiseksi ja stimuloimiseksi parantamista varten, jolloin lääkeaine muodostuu sinkkioksidista 1-10 pai-no-%:n määrässä laskettuna kuivan kompressin painosta, joka sinkkioksidi on sidottu kompressiaineen rakenteeseen tarttuneena homogeenisesti jakautuneena yksittäisille kui-10 duille kuivassa lopputuotteessa kudosystävällisen, edullisesti vesiliukoisen polymeerin välityksellä, jolloin sitä mukaa kun haavanestettä imeytyy kompressiin vapautuu siitä sinkkioksidia ja siirtyy haavaan.

Aikaisemmin on tunnettu erilaisia haavan käsitte-15 lyssä puhdistavia ja kuivaavia lääkeaineita. Käsiteltäessä ryvettyneitä haavoja käytetään tavallisesti kosteita keit-tosuolakompresseja. Nämä toimivat sinänsä tyydyttävästi mutta niissä on kuitenkin epäkohtia. Esimerkiksi on suhteellisen vaivalloista käsitellä kosteita kompresseja. 20 Lisäksi vaaditaan käsiteltäessä kosteita keittosuolakom-presseja, että kysymyksessä oleva side vaihdetaan mieluimmin neljä kertaa vuorokaudessa. Viime aikoina on sen vuoksi alettu käyttää kuivia keittosuolakompresseja, jotka ovat yksinkertaisempia käsitellä ja joita ei tarvitse 25 vaihtaa yhtä usein kuin märkiä kompresseja.

Esillä oleva keksintö perustuu oivallukseen, että sinkkioksidilla on positiivinen vaikutus haavojen parantumiselle.

Sinänsä on jo hyvin pitkän ajan käytetty sinkkiä 30 haavojen parantamisen yhteydessä. Sinkki on tällöin ollut sidottuna voideperustaan, kuten parafiiniin tai vaseliiniin. Voidekäsittely ei kuitenkaan ole sopiva avohaavoihin.

Aikaisemmin on tehty joukko kokeita, joissa on li-: : 35 sätty palohaavojen käsittelyn yhteydessä sinkkiä paikal- 2 85107 lisesti suoraan haavakohtaan. Tämä on tapahtunut sinkki-teipin välityksellä, jossa ZnO on sidottuna teipin liima-aineeseen. Täten on saavutettu suhteellisen hyviä tuloksia käsiteltäessä palovammoja, ja on osoittautunut, että sink-5 kipitoisuus seerumissa ja haavakohdassa on lisääntynyt samanaikaisesti kuin on todettu vähentyminen teipin sink-kipitoisuudessa.

Sinkkioksidilla varustetuissa teippisiteissä on kuitenkin myös epäkohtia. Käsittelyn yhteydessä saadaan, 10 erityisesti jos kiinnitetyn siteen pinta on suuruusluokaltaan enemmän kuin 5 % kehon pinnasta, potilaan kehon läm pötilan olennainen kohoaminen, minkä oletetaan johtuvan siitä, että kysymyksessä oleva haavaside käsittelyn alkaessa on liian tiivis, jotta tarvittava haihtuminen ke-15 hosta voisi tapahtua.

Lisäksi voidaan osoittaa, että teippiside ei tietenkään ole sopiva, joka lajin haavoihin. Erityisesti se ei sovi infektoituneisiin haavoihin, koska teippi aiheuttaa sulkeuman ja edellytykset bakteerikasvulle sen johdos-20 ta tulevat suotuisiksi.

Tähän saakka ei ole ollut yksiselitteisiä todisteita siitä, että sinkillä todella olisi suotuinen vaikutus haavojen parantumisessa. Sitä vastoin on täysin selvää, että potilaan haavojen paraneminen on huonompaa, jos kysy-25 myksessä olevalla potilaalla on sinkin puutetta. On ehdotettu, että potilaille annetaan suun kautta sinkkisulfaattia haavojen paranemisen tehostamiseksi. Kokeet ovat kuitenkin osoittaneet, että vie useita viikkoja, ennen kuin saadaan terapeuttinen sinkkitaso seerumiin. Eräs selitys 30 tähän on, että sinkki ei mene ainoastaan haavakudokseen vaan myös muihin kehonosiin.

Biokemiallisen teorian mukaan sinkki vaikuttaa soluihin ja biokalvoihin seuraavalla tavalla in vivo: 1. Ainoastaan hivenmetallit Zn ja Hg stimuloivat : 35 imusolun DNA-synteesiä ja ne vaikuttavat tässä, kuten mää- 3 8 51 01 rittelemätön mitoosi. Valkosolut ovat välttämättä tarpeellisia immuunireaktioihin, ja se että immuniteetti näyttelee merkittävää osaa haavojen parantumisessa, on täysin selvää. Merkittävää tässä yhteydessä on, että seerumipro-5 teiinin täytyy olla läsnä sekä että Zn-pitoisuus optimaalisen tehon saavuttamiseksi tulee pitää alueella 15 - 45 x 10'5 M.

2. Sinkillä on estävä vaikutus syöttösoluissa olevaan repeämätaipuvuuteen. Kun syöttösolut repeävät, vapau- 10 tuu mm. histamiinia paikallisesti, mikä on vahingollista haavan paranemiselle. Tiettyjen hypoteesien mukaan syntyy vieläpä troofisia haavoja, kun histamiinia vapautuu paikallisesti. Zn:llä on myös stabiloiva vaikutus lysosomaa-lisiin solurakkulakalvoihin. Näiden solurakkuloiden si-15 sällys on kudoksille hyvin myrkyllistä. Zn:n vaikutus syöttösolukalvoihin ei ole osoittautunut olevan erityisen riippuvainen pitoisuudesta.

3. Haavan ympäristöön muodostuu useimmiten pieniä tukoksia, jotka haittaavat paranemista huonontamalla ve- 20 renkiertoa. Tukos muodostuu sillä tavalla, että ensiksi verihiutaleet agregoivat ja tästä verihiutaleagregaatista lähtee varsinainen tukos. Verihiutaleagregaation estäminen on siis erinomaisen tärkeää. Sinkin paikallinen käyttäminen kudokseen estää verihiutaleagregaation jo pitoisuudes-25 sa 1,0 - 1,5 x 10‘5 M.

Kohtien 1, 2 ja 3 mukaan Zn aiheuttaa varmasti positiivisen vaikutuksen haavan paranemiseen, jos vain pitäydytään oikeissa pitoisuuksissa paikalliskäsittelyssä.

4. Sinkin vaikutus makrofageihin ja liuskatumai-30 siin valkoisiin verisoluihin, ts. niihin soluihin, jotka säätelevät infektiopuolustusta.

Seerumissa Zn:n korkea pitoisuus pienentää huomattavasti makrofagien kykyä vaeltaa ja estää melkein kokonaan liuskatumaisten leukosyyttien liikkuvuuden ja fagosy-: 35 terointikyvyn. Myös 02-kerääntymälle aktivoiduissa leuko- 4 85107 syyteissä erilaiset Zn:n pitoisuudet näyttelevät keskeistä osaa. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että sinkkipitoisuuden seerumissa ei tulisi ylittää 3 x 10‘5 M.

Kaiken kaikkiaan täytyy positiivisen vaikutuksen 5 saamiseksi haavan paranemiseen sinkkioksidilla pitää sink-kioksidipitoisuus ahtaalla alueella. Halutaan saavuttaa vaikutukset 1 - 3, mutta ei tulla yli rajan, niin että tapahtuu kohta 4.

Iho muodostuu periaatteessa kahdesta kerroksesta; 10 orvaskedesta (epidermis) ja verinahkasta (dermis). Epider-miksen paksuus on noin 100 pm, kun dermiksen paksuus vaih-telee 3 - 5 mm välillä riippuen anatomisesta sijainnista. Sinkkipitoisuus epidermiksessä on noin 6 kertaa suurempi kuin dermiksessä (Viite: Molokhia M M, Portnoy B. Neutron 15 activation analysis of trace elements in skin. Br J Dermatol 1969;81:759-762). Tämä lienee selitys siihen, että sinkkioksidia suurina pitoisuuksina sisältäviä tutkittuja voiteita siedetään hyvin käsiteltäessä pinnallisia lieviä ihon vammoja. Suhde on sitä vastoin toinen haavoissa, 20 joissa ihon vammat käsittävät myös dermiksen. Sen johdosta että sinkin pitoisuus on hyvin alhainen tässä kerroksessa, solut ovat hyvin sopeutuneet näihin pitoisuuksiin. Jos liian korkeita sinkin annoksia käytetään näihin ihon osiin, solut voivat vahingoittua tarkoitetun stimuloinnin 25 sijasta. On osoittautunut, että ihmisen sidekudosemosolu-jen lisääntyminen vähenee in vitro, jos ZnO-pitoisuus ylittää 10 pg ZnO/ml - 12 x 10'5 M (Viite: Priestley G C,

Brown JC. Acute toxicity of zinc pyrithione to human skin cells in vitro. Acta Derm Venereol (Stockh) 1980;60:145-.. 30 148). Sidekudosemosolut ovat sitä solutyyppiä, joka tuot taa kollageenia sidekudoksen rakentamisen aikana vahingoittuneeseen dermikseen.

Koska sinkkivoiteet tai sinkkiteippi, kuten edellä mainittiin, ovat sopivia ainoastaan harvoja haavatyyppejä : 35 varten, on tehty paljon työtä muun sopivan tavan keksiini- 5 85107 seksi sinkkioksidin viemiseksi paikallisesti haavoihin. Tällöin kokeiltiin sinkkioksidin tuomista sijoitettuna absorboivaan ilmaa läpäisevään siteeseen, kuten kompressiin. Osoittautui kuitenkin olevan vaikeaa kiinnittää 5 sinkkioksidia tyydyttävällä tavalla kompressiin ja samanaikaisesti saada sinkkioksidin lähteminen sopivissa määrissä siteestä haavaan.

Ongelma on täysin toinen kuin ZnO:n kiinnittäminen teipille. On tehty yrityksiä sitoa ZnO kompresseihin saman 10 tyyppisillä sideaineilla kuin käytetään sinkkiteipissä.

Kompresseista tuli kuitenkin tällä tavoin täysin käyttökelvottomia voimakkaan kudosärsytyksen ja pienentyneen absorptiokyvyn perusteella.

On myös tehty kokeita veteen lietetyllä sinkkioksi-15 dilla, jolloin kompressit on upotettu sekoitukseen ja sen jälkeen kuivattu. Nämä yritykset eivät ole sujuneet hyvin. Sinkkioksidi ei sitoudu lujasti vaan pölyää nopeasti pois kompressista. Sinkkioksidisuspensioon upotetut kompressit tulevat sitä paitsi hyvin jäykiksi sen johdosta, että sus-20 pensio pääasiassa pysähtyy pintakerrokseen Ja sen johdosta saadaan kompressin epähomogeeninen impregnointi. Onnistuneelle käsittelytulokselle on olennaista, että kompressi on helposti mukana seuraava hyvän kosketuksen aikaansaamiseksi haavan kanssa ja sen vuoksi optimaalisen vaikutuksen 25 saamiseksi. Lisäksi on tärkeää, että sinkkiä jatkuvasti lähtee haavaan oikeana annoksena pitkän ajan kuluessa, nk. slow-release-annostuksen aikana.

Liian korkea pitoisuus saadaan aluksi lähinnä haa-vapintaa ja niin muodoin lyhyt vaikutusaika, jos sinkkiok-30 sidi ei ole tasaisesti jaettu kompressiin.

Esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettu kompressi, joka sisältää lääkeainetta haavojen puhdistamiseksi ja stimuloimiseksi parantamista varten, sisältää sinkkioksidista, jonka määrä on 1 - 10 paino-% 35 laskettuna kuivan kompressin painosta, joka sinkkioksidi 6 85107 on sidottu kompressiaineen rakenteeseen tartutettuna homogeenisesti jaettuna yksittäisille kuiduille kudosystäväl-lisen, edullisesti vesiliukoisen polymeerin välityksellä nk. slow-release-annostusta varten haavaan käytettäessä.

5 Keksinnön mukaisella menetelmällä kompressien val mistamiseksi, jotka sisältävät lääkeainetta haavojen puhdistamiseksi ja stimuloimiseksi parantamista varten, kom-pressiaineesta, edullisesti harsosta muodostuvaa rataa, syötetään puristimen kosketuslinjän läpi, ja suspensio, 10 johon lääkeainetta sisältyy sinkkioksidin muodossa, tuodaan kompressiaineen päälle ennen mainittua puristimen kosketuslinjaa, jolloin sinkkioksidihiukkaset radan ohi kulkemisen yhteydessä puristetaan puristimen kosketuslin-jan läpi kompressiaineen rakenteen sisään ja ne tarttuvat 15 yksittäisiin kuituihin, minkä ohella sinkkioksidihiukkaset sidotaan suspensioon sisältyvän kudosystävällisen, edullisesti vesiliukoisen polymeerin välityksellä, ja kompressi-ainerata kuivataan sen jälkeen ja muunnetaan lopuksi kompresseiksi .

20 Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viittaa malla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti menetelmää sinkki-oksidin sijoittamiseksi sideaineelle.

kuvio 2 esittää suurennosta harsolangasta keksinnön 25 mukaisessa kompressissa ja kuvio 3 esittää suurennosta yksittäisistä kuiduista kuvan 2 mukaisessa harsolangassa.

Kuvio 4 esittää diagrammimuodossa eroa keksinnön mukaisesti sinkkioksidilla varustettujen kompressien ja . 30 ilman sinkkioksidia olevien kompressien välillä.

Kuviossa 1 esitetyssä laitteessa syötetään harso-rataa 1 jatkuvasti varastorullalta puristimen kosketuslin-jan läpi valssiparilla 3, 4, johon johdetaan sinkkioksidi-suspensiota jatkuvasti suuttimen 5 kautta. Puristimen kos-35 ketuslinja on tiivis ja suspensiota pidetään tarpeelli- 7 85107 sessa määrin puristimen kosketuslinjan yläpuolella taso-mittarin välityksellä (ei esitetty), joka ohjaa suspension syöttämistä suuttimen kautta.

Suspensiota syötetään siis harsoradalle, kun tätä 5 syötetään valssiparin valssien välistä.

Puristimen kosketuslinjan läpi kulkemisen yhteydessä puristetaan sinkkioksidihiukkasia harsolankaraken-teeseen ja tartutetaan yksittäisiin kuituihin. Suspensioon sisältyy sinkkioksidin lisäksi polyvinyylipyrrolidonia, 10 jota substanssia lisätään sinkkioksidihiukkasten sitomi seksi kuituihin. Valssiparista syötetään nyt kastettu har-sorata kuivausuuniin 6. Harsoradan kuivaamisen jälkeen tämä voidaan muuntaa tavanomaisella tavalla kompresseiksi (ei esitetty).

15 Sinkkioksidi ja polyvinyylipyrrolidoni (PVP), esi merkiksi sitä lajia, jota tunnetaan kauppanimellä KOLLIDON' ’, tulevat edellä kuvatun valmistusmenetelmän mukaisesti homogeenisesti jaetuksi valmiiseen kompressiin, eikä tätä voida erottaa ei-valmistellusta kompressista.

20 Kuvioissa 2 ja 3 esitetään kuituja, joissa on sink kioksidia sidottuna mainitulla tavalla. Kuvat on otettu pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Kuvio 2 esittää harso-lankaa suurennettuna 440 kertaa ja kuvio 3 yksittäisiä kuituja kuvion 2 mukaisissa langoissa suurennettuna 2000 25 kertaa. Sinkkioksidin homogeeninen jakautuminen kompressiin ilmenee selvästi kuvista 2 ja 3.

Jokainen avonainen haava luovuttaa jatkuvasti ku-dosnestettä suuremmassa tai pienemmässä määrin. Kun keksinnön mukainen kompressi on sijoitettu haavan päälle, 30 vapautuu sinkkioksidia kosteassa ympäristössä kompressista ja siirtyy haavaan tahdissa sen kanssa, kun haavaeristettä imeytyy kompressiin. Polyvinyylipyrrolidonin käyttäminen tässä yhteydessä antaa jatkuvan sinkkioksidin annostuksen kompressista haavaan pitkähkön käsittelyäjän aikana.

35 On myös tehty kokeita eri polymeereillä, esimerkik si karboksimetyyliselluloosalla ja vastaavilla, polyety- β 85107 leeniglykoleilla ym., jolloin polyvinyylipyrrolidonin on havaittu olevan sopivin substanssi sen myrkyttömyyden ja hygroskooppisuuden johdosta. Vaihtelemalla polymeerin määrää 0,1 - 5:een painoprosenttiin laskettuna kuivasta kom-5 pressistä ja sinkkioksidin määrää 1 - 10:een paino-%:iin ja myös arvoja näiden ulkopuolelta, on myös saatu koostumus, joka on tyydyttävä käsittelyn kannalta.

Haavan käsittely keksinnön mukaisilla sinkkikom-presseilla on testattu sinkkikompressin vaikutuksen, sen 10 käyttöalueen ja sopivimman haavankäsittelytekniikan selville saamiseksi.

Kuten edeltä on käynyt ilmi, sinkkioksidin määrä valmiissa tuotteessa on ratkaiseva hyvien käsittelytulosten saavuttamiseksi.

15 Keksinnön mukaista sidettä suunniteltaessa suori tettiin joukko alustavia testejä. 86-vuotia nainen, jolla oli laajoja alaraajan haavoja, oli halukas olemaan ensimmäisessä kokeessa mukana. Naisella oli ollut vaivoja haavoista alle 40 vuotta. Aluksi käytettiin kompressia, joka 20 sisälsi 20 paino-% ZnOrta laskettuna kuivasta kompressista. Havaittiin hyväpuhdistusteho, mutta haavan suuruus kasvoi, toisin sanoen esti parantumisen. Potilas valitti myös kipuja.

Seuraavassa koevaiheessa testattiin kompressia, 25 jossa oli 2 paino-% ZnOrta ja 1 paino-% PVPrtä. Tällä ZnO-pitoisuudella havaittiin haavan parantumista säilyneen puhdistustehon lisäksi. Lisäksi tehdyt pilottikokeet osoittivat, että kompressilla oli puhdistavia ja parantumista edistäviä ominaisuuksia.

. . 30 Viimeksi mainitun sovellutuksen mukaisia sinkki- kompresseja on testattu tieteellisen metodiikan avulla. Hyvin yllättävästi on osoittautunut, että sinkkikompres-silla on myös puhdistava vaikutus kuoliokudokseen. Kuoliota on aikaisemmin käsitelty lääkeaineilla, jotka sisäl-35 tävät valkuaisaineita hajoittavia entsyymejä, esimerkiksi Varidase^R^ ja Trypure^R^, jotka on tarkoitettu käytettä-

II

g 85107 väksi suoraan haavan liuoksena tai geelinä. Valkuaista harjoittavien entsyymien käyttö on kuitenkin hankalaa ja aikaa vievää.

Lisäksi käsittely valkuaista hajoittavilla entsyy-5 meillä on usein epämiellyttävää potilaalle. Ne voivat käsittelyn yhteydessä aiheuttaa kipua. Tämän lajin lääkeaineet voivat myöskin, erityisesti pitkäaikaisessa käytössä, aiheuttaa ihoallergioita. Lisäksi on suoritetuissa kokeissa yksittäisissä tapauksissa havaittu paikallisia 10 myrkyllisiä oireita.

Tällaisten lääkeaineiden lisäksi tulevana olennaisena haittana on, että ne sopivat ainoastaan kuolioiden käsittelyyn. Keksinnön mukaisen sinkkikompressin puhdistava vaikutus on osoittautunut olevan sangen hyvä ja ver-15 rattavissa siihen, joka saavutetaan tunnetuilla lääkeai neilla, jotka sisältävät valkuaista hajoittavia entsyymejä.

Tämä todistetaan seuraavalla tutkimuksella. Sinkkioksidin puhdistusvaikutuksen selville saamiseksi verrat-20 tiin keksinnön mukaista kompressia tunnettuun käsittelyme netelmään, käsittelyyn lääkeaineella Varidase^R\ Varida-se ' käytettiin liuoksena haavakompressissa kaksi kertaa päivässä. Tutkimus tehtiin avoimena satunnaistutkimuksena, jossa ulkopuolinen, riippumaton lääkäri arvosteli käsitte-25 lytuloksen.

28 potilasta, joilla oli kuoliopuristushaavoja, käsiteltiin puolet potilaista sinkillä ja toinen puolikas aineella Varidasev ' kahdeksan viikon ajan. Seitsemän haavaa puhdistettiin sinkillä. Vastaava määrä aineelle Väri-(R) 30 dase oli kuusi puhdistettua haavaa. Tutkimuksen lopputulos, joka tilastollisesti rakentui sekvenssianalyysin käyttöön, on että kaksi valmistetta ovat suunnilleen samanarvoisia käsiteltäessä kuoliohaavoja.

Parantumistehon tutkimiseksi puhdistavan tehon 11-35 säksi valittiin sinkkikompressin testaaminen valtimoissa ja laskimoissa oleviin jalan haavoihin. 37 potilasta si- ίο 85107 sältyi tähän tutkimukseen, joka oli satunnaistettu ja kak-sois-sokea. Kaksoissokealla tarkoitetaan sitä, että ei potilas eikä hoitohenkilöstö tiedä, mikä käsittely on määrätty. Tämä menetelmä oli mahdollinen kompressien identti-5 sen ulkonäön ansiosta. Potilaat sovitettiin pareiksi haa-vatyypin suhteen. Toinen potilas käsiteltiin sinkkikom-pressilla ja toinen potilas ilman ZnO:ta olevalla kompressilla (näennäislääke) mutta sisältäen saman määrän PVP:tä jokaisessa potilasparissa. Viidessätoista kahdeksastatois-10 ta sinkkikäsitellystä potilaasta saatiin hyvä vaikutus, kun taas kahdeksan yhdeksästätoista näennäislääkkeellä käsitellyistä parani. 12 viikon jälkeen parani 11 sinkki-käsiteltyä haavaa kokonaan ja 4 näennäislääkkeellä käsiteltyä. Kuusi haavaa infektoitui näennäislääkkeellä ja 15 yksi sinkillä (katso alla oleva taulukko).

Kä- Hyvä käsit- Käsitte- Parantuneiden haavo- sit- telyvaiku- lyn aikana jen määrä 12 viikon tely tus_infektoituneet jälkeen_ 20 Sinkki (n*18) 15 1 11 Näen- 86 4 näis-lääke 25 (n=19)

Ero lääkityksessä kahden käsittelyryhmän välillä käy ilmi kuvasta 4. Sinkkipitoisuus seerumissa mitattiin myös kaikilla potilailla. Yhdelläkään potilaalla seeru-30 misinkki-arvot eivät ylittäneet 15 pmol/l. Koska potilaitten mediaani-ikä oli 78 vuotta, tulos seerumimittauksista oli odotettu. Sen vuoksi voidaan olettaa, että potilailla oli sinkin puutetta, minkä katsotaan olevan edellytys onnistuneelle sinkkiterapialle ainakin tablettimuodossa.

35 Kokeiden aikana pestiin haavat keittosuolaliuoksel la haavan uudelleensitomisen yhteydessä, joka tehtiin ker- l! li 8 5107 ran vuorokaudessa. Jos haava eritti paljon nestettä, suoritettiin lisäsitomisia, mutta yleensä riitti yksi uudel-leensitominen vuorokautta kohden.

On aikaisemmin tunnettua, että sinkkioksidilla on 5 bakteereja vastustava vaikutus bakteereihin Pseudomonas aeruginosa, Staphylococcus aureus ja Streptococcus pyogenes. Suoritetussa kliinisessä tutkimuksessa saatiin kaikissa tutkimustapauksissa märkivien haavojen puhdistuminen ja haavainfektioiden väheneminen.

10 Oikein hyviä tuloksia keksinnön mukaisella menetel mällä valmistetulla sinkkikompressilla saatiin edellä mainitun tyyppisissä haavoissa. Mitään sivuvaikutuksia ei ole rekisteröity huolimatta siitä, että tiettyjen erittäin vaikeasti parannettavien haavojen käsittelyä kesti aina 15 neljään kuukauteen saakka. Kompressit eivät myöskään tarttuneet haavoihin käsittelyn aikana, mikä luultavasti johtuu PVP:n vedensitomiskyvystä.

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetulla sinkkikompressilla on niin muodoin laaja käyttöalue, koska 20 sitä sangen hyvällä vaikutuksella voidaan käyttää sekä kuoliokudoksen puhdistamiseen että haavojen parantamiseen.

Keksintö ei ole rajoittunut edellä kuvattuihin so-vellutusesimerkkeihin, vaan useat muunnokset ovat mahdollisia jäljessä seuraavien patenttivaatimuksien puitteissa. 25 Sinkkioksidin annostusta haavoihin voidaan ohjata sinkki-oksidin määrän valinnalla kompressiin ja/tai polymeerin ja tämän painoprosentin valinnalla harsotaitokseen. Tietysti voidaan myös valita toinen kompressiaine kuin harsokudos, esimerkiksi kutomaton materiaali, jossa materiaalin valin-30 ta myös voi ohjata sinkki-ionien annostusta ulos. Sinkki-oksidin lisäksi voidaan yhtä tai useampaa vaikuttavaa lisäainetta lisätä kompressiin. Sopivia lisäyksiä, jotka voivat sisältyä yksikseen tai yhdistelmänä, ovat antiseptiset aineet, kuten jodi, antibioottiset aineet, vitamii-35 nit, aminohapot, proteiinit, kipua lievittävät aineet, (R) kuten XYLOCAIN' , ja verisuonia laajentavat aineet, kuten nitroglyseriini.

Claims (2)

1. Menetelmä kompressin valmistamiseksi, joka sisältää lääkeaineita haavojen puhdistamiseksi ja stimuloi- 5 miseksi parantamista varten, jolloin lääkeaine muodostuu sinkkioksidista 1-10 paino-%:n määrässä laskettuna kuivan kompressin painosta, joka sinkkioksidi on sidottu kompres-siaineen rakenteeseen tarttuneena homogeenisesti jakautuneena yksittäisille kuiduille kuivassa lopputuotteessa 10 kudosystävällisen, edullisesti vesiliukoisen polymeerin välityksellä, jolloin sitä mukaa kun haavanestettä imeytyy kompressiin vapautuu siitä sinkkioksidia ja siirtyy haavaan, tunnettu siitä, että kompressiaineesta, edullisesti harsosta, muodostuvaa rataa (1) syötetään pu-15 ristimen kosketuslinjan läpi, että suspensiota, johon si sältyy lääkeaine sinkkioksidin muodossa, johdetaan komp-ressiaineen päälle ennen mainittua puristimen kosketuslin-jaa, jolloin sinkkioksidihiukkaset puristetaan radan kulkemisen yhteydessä puristimen kosketuslinjan läpi kompres-20 siaineen rakenteen sisään ja tartutetaan yksittäisille kuiduille, minkä ohella sinkkioksidihiukkaset sidotaan suspensioon sisältyvän, kudosystävällisen, edullisesti vesiliukoisen polymeerin välityksellä, että kompressiaine-rata (1) tämän jälkeen kuivataan ja lopuksi muunnetaan 25 kompresseiksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesiliukoinen polymeeri on polyvi-nyylipyrrolidoni. li i3 851 07