FI79820B - Hisstyrsystem. - Google Patents

Description

1 79820

Hissin ohjausjärjestelmä Tämä keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ohjausjärjestelmään tiedon välityksen ohjaamiseksi matkusta-5 jien ja hissinohjaimen välillä.

Hissi käsittää korin, joka liikkuu kuilussa useille porrastasanteille. Hissin ohjausjärjestelmä reagoi matkustajien palvelupyyntöihin ja muodostaa komentoja liike- ja ovialajärjestelmille pyyntöjen täyttämiseksi muodostaen sa-10 maila tilainformaationäyttöjä matkustajille, jotka näytöt ilmeisevat korin paikan ja kulkusuunnan. Matkustajien palvelupyynnöt saadaan ohjausjärjestelmään korin/aulan varusteiden, kuten painonappien ja avainkytkimien kautta. Muut varusteet, kuten merkkivalot, lamput ja näytöt muodostavat 15 tilainformaation matkustajille. Varusteet on liitetty ohjaimeen kaapeleilla ainakin yhden johtimen liittyessä kuhunkin varusteeseen ja toimintaan. Liikkuva kaapeli on yhdistetty korin ja kiinteän laitteiston välille. On suotavaa vähentää johtimien lukumäärää liikkuvassa kaapelissa painon minimoi-20 miseksi. On myös suotavaa vähentää kentällä tehtävien liitosten lukumäärää asennuskulujen ja virhejohdotuksen mahdollisuuden vähentämiseksi. Tämä koskee sekä liikkuvaa kaapelia että kaapelia, joka yhdistää kiinteät varusteet ohjaimeen, joka on tyypillisesti sijoitettu konehuoneeseen.

25 Täten tämän keksinnön kohteena on muodostaa matkus ta j apyyntöj en ja tilainformaation välitys matkustajien ja hissin ohjausjärjestelmän välille samalla kun vaaditaan minimimäärä johtimia ja minimimäärä kenttäliitoksia vähentäen siten virhejohdotuksen mahdollisuutta ja johdotus- ja asen-30 nuskuluja, jotka ovat suuret vähänkään monimutkaisemmissa asennuksissa, erityisesti niissä, joissa on leveitä pysähdyspaikkoja.

Tämän keksinnön toinen kohde on muodostaa modulaarisuus, jossa kuhunkin varusteeseen liittyvä peruskalusto on 35 identtinen.

Tämän keksinnön lisäkohteena on muodostaa joustavuutta 2 79820 laajan hissien ohjausjärjestelmävalikoiman suunnitteluun.

Tämän keksinnön vielä eräänä kohteena on muodostaa hissin ohjausjärjestelmä, joka soveltuu sekä korkea- että matalanousuisiin sovellutuksiin ja on immuuni radiotaajui-5 sille ja muulle interferenssille.

Keksinnön mukaiselle ohjausjärjestelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosas-sa esitetyt seikat.

Keksinnön mukaisesti käytetään aikajakoista puolidup-10 leksista multipleksiprotokollaa matkustajien pyyntöjen välittämiseen varusteista hissin ohjaimelle ja tilasignaalien välittämiseen ohjaimelta varusteille. Käytössä on kaksi multi-pleksointitasoa. Toisella tasolla kukin useista etäisasemis-ta, jotka liittyvät varusteisiin, tulee linjalle matkusta-15 jien pyyntösignaalien saattamiseksi dataväylältä siihen liittyvään varusteeseen toisen nimetyn aikavälin aikana. Kukin etäisasema luonnehditaan tai osoitetaan vastausta varten nimettyjen (ja nimettyjen toisten) aikavälien aikana yksinkertaisella osoitevälineellä. Toisella tasolla voidaan suorit-20 taa joukko I/O toimintoja kunkin aikavälin diskreettien osa-välien (tilojen) aikana ja I/O toimintoihin liittyvät signaalit viedään sarjamuodossa dataväylälle. Pääasema liittyy ohjaimeen ja osa ohjaimesta on varattu kellopulssien muodostamiseen järjestelmän tahdistamiseksi. Lähetys-vastaanotto-25 jakson osan aikana järjestelmän vastaanottotilasta pääasema demultipleksoi sisääntulevat matkustajien pyyntösignaalit dataväylältä tilan mukaan ja saattaa ne rinnakkaisille linjoille ohjaimen niille varattuun osaan, joka puolestaan määrittää, mikä etäisasema on muodostunut signaalin sen aikavä-30 Iin mukaan, jossa se vastaanotetaan. Täysin demultipleksoi-tua matkustajan pyyntösignaalia ohjain käyttää sitten tavanomaisella tavalla hissin ohjaamiseen. Lähetin-vastaanottojakson toisen osan aikana järjestelmän lähetystilassa muodostetaan tilasignaaleja rinnakkaisille sisäänmenoille ohjaimes-35 ta pääasemalle nimettyjen toisten aikavälien aikana. Rinnakkaiset sisäänmenot vastaavat tilaa, jossa pääasema muodostaa 3 79820 signaalin dataväylälle ja aikaväli valitaan ohjaimessa sen tietyn etäisaseman mukaisesti, jolta vastausta halutaan. Vastaanottopäässä etäisasema demultipleksoi tilasignaalin nimetyn toisen aikavälin aikaisen tilan mukaisesti ja muodostaa tila-5 signaalin tietylle varusteelle.

Edelleen keksinnön mukaan jotkin vastaanotto- (etäis-asemalta isännälle) ja lähetys- (isännältä etäisasemalle) aikaväleistä on varattu erityistoimintoja varten ja kaikkien aikavälien yksi tila on varattu pariteettitarkastuksia tai muita 10 funktioita varten.

Esillä olevan keksinnön edeltävät ja muut kohteet, piirteet ja edut tulevat ilmenemään paremmin seuraavan sen esimerkinomaisen suoritusmuodon yksityiskohtaisen selityksen valossa.

Kuvio 1 on kaaviollinen lohkokaavio tekniikan tason mu-15 kaisesta hissistä.

Kuvio 2 on esilläolevan keksinnön protokollan yksinkertaistettu ajoitusdiagrammi.

Kuvio 3 on esilläolevan keksinnön protokollan yksityiskohtainen ajoitusdiagrammi.

20 Kuvio 4 on esilläolevan keksinnön ohjausjärjestelmän yksinkertaistettu kaaviollinen lohkokaavio.

Kuvio 5 on keksinnön sarjaliitäntälogiikan vuokaavio.

Kuvio 6 on tämän keksinnön ohjausjärjestelmän kaaviollinen lohkokaavio yksikorisessa rakenteessa? ja 25 Kuvio 7 on tämän keksinnön ohjausjärjestelmän kaaviolli nen lohkokaavio ryhmärakenteessa.

Tekniikan tasossa on tunnettua muodostaa vähintään yksi johdin toimintaa ja varustetta kohden hissin ohjausjärjestelmään. Kuvio 1 esittää tekniikan tason mukaisen hissin ohjaus-30 järjestelmän, jossa on kori 10, joka liikkuu kuilussa 12 mihin tahansa kuudesta numeroidusta pysähdyspaikasta 1-6 ohjaimelta 14 saatavien komentojen mukaisesti. Matkustajien palvelupyynnöt muodostetaan aulan kutsupainonapeilla 16, jotka on sijoitettu kullekin pysähdyspaikalle tai korin kutsupainonapeilla 18, 35 jotka on sijoitettu korin käyttöpaneeliin 20. Viitaten erityi- sesti aulakutsuihin yksinkertaisia kytkimen sulkeutumisia ilmai sevat signaalit saatetaan ohjaimelle 14 kaapeli 22 pitkin.

4 79820 Täten kunkin aulakutsupainonapin 16 täytyy olla yhdistetty korin ohjaimeen 14 erillisellä johtimella tai johtimilla kaape-5 lissa 22, jotta ohjain 14 voi tunnistaa aulakutsun alkuperän (esim. pysähdyspaikan). Kaapelin 22 johdinten lukumäärä kasvaa ei vain pysähdyspaikkojen lukumäärän myötä vaan myös hissin eri toimintojen myötä. Esimerkiksi ohjain 14 palauttaa signaalin kaapelissa 22 olevan johtimen kautta aulan kutsupainonap-10 piin lampun 24 sytyttämiseksi sen osoittamiseksi, että ohjain 14 on rekisteröinyt aulakutsun. Lisäksi aulalamput 26 ilmaisevat korin 10 saapumisen ja suunnan riippuvaisesti signaaleista, jotka on muodostettu erillisille johtimille. Lisätoiminnot, kuten katto- ja pöhjakytkimet 28 ja avainkytkintoiminnot siir-15 retään myös kaapelilla 22. Samalla tavoin monet liikkuvan kaapelin 30 johtimet siirtävät signaaleja korin käyttöpaneeliin 20 ja paneelista. Siten nähdään helposti, että tyypillinen tekniikan tason mukainen kuusikerroksinen hissi voi vaatia arviolta kolmekymmentä johdinta kumpaankin kaapeliin 22, 30.

20 Esilläoleva keksintö kuvaa tiedonvälitysjärjestelmää, jossa matkustajien pyyntösignaalit useilta varusteilta ja niihin liittyvistä toiminnoista ja tilasignaalit hissin ohjaimelta syötetään aikajakoisena puolidupleksina multipleksoituna protokollana siirtolinjaa pitkin. Yleinen protokolla järjestel-25 mää varten on esitetty kuvion 2 yksinkertaisessa ajoituskaaviossa. Siinä kukin jakso sisältää rajallisen määrän kellopulsseja 40, jotka ovat positiivisia jännite-eroja kynnysarvon yläpuolella siirtolinjalla. Kukin kellopulssi merkitsee aikavälin (infor-maatiokehyksen) 42 alun, jonka aikana databitit 44 lähetetään 30 ja vastaanotetaan. Looginen YKKÖNEN muodostetaan negatiivisena jännite-erona kynnystason suhteen. Kello, joka liittyy isän-täasemaan (ei esitetty) muodostaa kellopulssit 40 siirtolinjal-le järjestelmän tahdistamiseksi ja monet etäisasemat voidaan multipleksoida yhteen kaksijohtimiseen siirtolinjaan. Etäis-35 asema tulee reagoivaksi (tulee linjalle) signaalien lähettämiä- 5 79820 tä ja vastaanottamista varten tiettyjen aikavälien aikana laskemalla kellopulssit tahtikehyksestä 46, joka on ilmaistu kahden kellopulssin puuttumisella (esitetty haamuina). Etäis-asemat voidaan sijoittaa tulevaksi linjalle missä tahansa 5 järjestyksessä, mutta tavanomaisessa tapauksessa ne tulevat linjalle sarjassa/toisin sanoen yksi kerrallaan määrättävissä olevassa järjestyksessä.

Koska hissin ohjausjärjestelmä reagoi moniin sisääntuloihin, kuten erilaisiin matkustajien pyyntöihin, jotka ovat 10 peräisin joko aulasta tai korista ja muodostaa myös useita ulostuloja, kuten indikaatiot siitä, onko kutsu rekisteröity tai korin suunta, saapuminen tai asema; tämän Keksinnön ohjausjärjestelmän protokolla on laadittu Käsittelemään monia erilaisia databittejä kultakin etäisasemalta tai kullekin asemalle.

15 Kuvio 3 esittää tietoliikenneprotokollan, jossa kukin aikaväli 48 on merkitty kellopulssilla 50 ja jaettu kahdeksaan tilaan 51-58. Täydellinen lähetysvastaanottojakso käsittää 130 aikaväliä (kelloaikaa) ja 129. ja 130. Kellopulssi on jätetty pois (esitetty naamuina) tahdistuskehyksen 60 muodostamiseksi. Tämän 20 selityksen tarkoituksia varten lähetys-vastaanottojakso on 104 millisekuntia ja kukin tila on nimellisesti sata mikrosekuntia, joka on kyllin nopea hissin ohjausta varten, mutta tulisi ymmärtää, että nopeampikin taajuus voitaisiin valita siirtolinja-ja ympäristöominaisuuksien asettamien rajoitusten puitteissa. Aika-25 välin ensimmäisen tilan 51 aikana siirtolinjaa ohjataan kellolla, joka liittyy isäntäasemaan positiiviseen jännite-eroon, joka ilmaisee kellopulssin. Toisen tilan 52 aikana linjan ohjauksesta luovutaan. Kolmannen tilan 53 aikana siirretään signaali (databitti) D1, joka on negatiivinen jännite-ero siirtolinjän 30 yli. Samalla tavoin siirretään databitit D2-D4 neljännen 54, viidennen 55 ja kuudennen 56 tilan aiKana. Databitit D1-D4 ovat erillisiä ilmaisten kukin yhden funktion, mutta tulisi ymmärtää, että ne on voitu formatoida muodostamaan nelibittinen binäärisana informaation suuremman vaihtuvuuden saavuttamisek-35 si aikaväliä kohden. Seitsemännen tilan 57 aikana siirretään 6 79820 testibitti T. Testibitti voidaan varata ylimääräisenä databittinä, siis voidaan Käyttää pariteettitarkistukseen, sitä voidaan Käyttää välittämään erityinen tila (esim. paiovalvonta) tai sitä voidaan käyttää lisädatan muodostamiseen (esim. korin 5 paikka) useiden aikavälien ajan yli. Kahdeksannen tilan 58 aikana linjan ohjaus poistetaan ennen seuraavaa Kellopulssia. Koska erityinen etäisasema reagoi tietyn aikavälin aikana, data ei tarvitse alku/loppumerkkejä ja/tai osoite-etuliitettä ioka sanaan (D1-D4,T), mikä lisäisi bittisiirtoa. Osoite-etuliittei-1U sen multipleksiformaatin suora etäisaseman saavutettavuus ei ole tarpeen tämän hissin ohjausjärjestelmän puitteissa. Lisäksi, koska yhden etäisaseman ei ole tarpeen kommunikoida toisen kanssa vaan ainoastaan isäntäaseman kanssa, riittävä tiedonvälitys säilytetään esillä olevan keksinnön protokollalla. En-15 simmäisen aikavälin arkkitehtuuri on tyypillinen kaikille aikaväleille.

Ohjauksen yksinkertaistamiseksi edelleen multipleksi-protokolla on puolidupleksinen, jolloin aikavälit 1-68 (numeroituina vastaavan kellopulssin mukaisesti) on varattu tiedon-20 välitykseen isäntäasemalta etäisasemalle (järjestelmän lähetys-moodi) ja aikavälit 65-100 eli 28 aikaväliä on varattu tiedonvälitykseen etäisasemalta isäntäasemalle (järjestelmän vastaan-ottomoodi). Tämän selityksen kielenkäytössä "nimetyt aikavälit" ovat järjestelmän vastaanottomoodin aikavälejä ja "nimetyt toi-25 set aikavälit" ovat järjestelmän lähetysmoodin aikavälejä seu-raavin varauksin. Tietyt aikavälit, kuten sekä järjestelmän lähetys- että vastaanottomoodin neljä ensimmäistä aikaväliä (toisin sanoen aikavälit 1-4 ja 65-68) voidaan varata diagnos-tista/huoltotestausta tai lisäominaisuuksien ohjausta varten, 30 jotka voivat olla sisällytetyt etäisasemiin.

Viitaten kuvioon 4 siinä on esitetty tämän keksinnön ohjausjärjestelmän laitteisto, selvyyden vuoksi järjestelmän toimintaa sen käsitellessä aulakutsua selitetään erityisesti, mutta tulisi ymmärtää, että tässä esitetyt opetukset ovat so-35 vellettavissa myös muiden signaalien välitykseen. Järjestelmän 7 79820 vastaanottomoodissa matkustajien pyyntösignaaiit viedään varusteilta ohjaimelle. Korin kutsumiseksi matkustaja painaa aula-kutsupainonappia 60. Matkustajan pyyntösignaali viedään linjaa 62 etäisasemalle 64, joka liittyy aulakutsupainonappiin 60.

5 Kukin etäisasema on suunniteltu käsittelemään neljää erilaista matkustajan pyyntösignaalia muodostettuina neljälle rinnaisel-le sisääntulolinjalle ja muodostamaan matkustajien pyyntösignaaiit sarjamuodossa siirtolinjalla (dataväylä) 70. Kukin rinnakkainen sisääntulolinja liittyy eri datatilaan nimetyn aika-10 välin sisällä. Matkustajien pyyntösignaalien sarjoittaminen aikaansaadaan muodostamalla "vastaanoton" merkkisignaalit sarjamuodossa tilojen (53-56) mukaisesti datasiirtoa varten (katso kuvio 3) neljälle sisääntulokytkimelle 66-69,jotka kukin liittyvät rinnakkaiseen sisääntulolinjaan ja kukin kytkin on 15 kytketty muodostamaan matkustajan pyyntösignaali siihen liittyvästä sisääntulosta dataväylälle 70 riippuvaisesti vastaanotto-merkkisignaaleista. Vastaanottomerkkisignaalit muodostetaan laskurilla 72, joka reagoi laskentakellopulsseihin 74, jotka muodostetaan dataväylälle 70 isäntäkellolla 76, joka voidaan 20 sisällyttää mikroprosessoripohjaiseen ohjaimeen 78, jonka yksi osa 80 suorittaa tavanomaiset hissinohjausfunktiot, kuten liike- ja ovialijärjestelmät. Ohjaimen jäljellä olevan osan 82 toimintaa sikäli kuin se liittyy tähän keksintöön kuvataan tämän jälkeen. Tässä esimerkissä aulakutsu (matkustajan pyyntö-25 signaali) muodostetaan dataväylälle 70 sisääntulokytkimellä . . 66 nimetyn aikavälin kolmannen tilan (53) aikana. Nimetty aika väli on merkitty kellopulssilla, kuten kaikki aikavälit, tiettynä hetkenä tahdistuskehyksen jälkeen, jossa kahta kellopulssia ei muodosteta kahta peräkkäistä kelloaikaa varten. Laskuri 72 30 kykenee määrittämään nimetyn aikavälin alun yksinkertaisesti laskemalla kellopulssit alkuperäisestä palautustilasta, joka vastaa tahdistuslfehystä ja vertaa lukemaa osoitteeseen, joka on määritetty binäärisellä osoitevälineellä 84. Kun laskurin 72 lukema on yhtäpitävä binäärisen osoitevälineen muodostaman luke-35 man kanssa muodostetaan vastaanottomerkkisignaalit sisääntulo- g 79820 kytkinryhmälle 66-69. Kuten nähdään, etäisaseman täytyy myös reagoida nimetyn toisen aikavälin aikana lähetysmoodissa (isännältä etäisasemalle). Sen sijaan, että olisi tarpeen muodostaa toinen lukema binääriseen osoitevälineeseen 84, jonka 5 kanssa laskurin täytyy olla yhtäpitävä, lähetysmerkkisignaalit muodostetaan ulostulokytkinryhmälle toisen nimetyn aikavälin aikana - ja nimetyllä toisella aikavälillä (järjestelmän lähe-tysmoodi) on kiinteä riippuvuus nimettyyn aikaväliin (järjestelmän vastaanottomoodi) kuten: nimetyn aikavälin lukema on yhtäpi-10 tävä nimetyn toisen aikavälin lukeman kanssa plus kuusikymmentä-neljä(puolet informaatiokehysten lukumäärästä lähetys-vastaanotto jaksossa) . Tämä on mahdollista kun aikavälit on ryhmitelty tasaisesti lähetystä ja vastaanottoa varten (katso kuvio 3). Siten muodostamalla vain kuusikymmentäneljä osoitetta binääri-15 seen osoitevälineeseen, joka voi olla viisinapainen dip-kytkin tai viisi kytkentäjohtoa, laskuri 72 voi olla kuuden bitin laskuri muistibittiulostulolla sen osoittamiseksi kumpaa puolta lähetys-vastaanottojaksosta lasketaan. Laskurin palautussignaa-li muodostetaan laskuriin 72 riippuvaisesti vertailusta kello-20 pulssien välillä, jotka kehitetään sisäisesti laskurissa tahdissa siirtolinjalla olevien kellopulssien kanssa kiteen 86 ohjauksen alaisena kellopulssien ollessa muodostettuna data-väylälle 70 kellolla 76. Siten vaikka sitä ei olekaan esitetty erikseen, laskuri 72 suorittaa vertailufunktion ja kellofunk-25 tion. Kun kello ei muodosta kahta peräkkäistä kellopulssia, palautussignaali on muodostettu laskuriin 72.Asennuksen yksinkertaistamiseksi kaikki viisi kytkentälankaa on asennettu valmistuksen aikana siten, että katkaisemalla tapahtuva poisto on kaikki mikä tarvitaan luonnehtimaan etäisasema vastaamaan tie-30 tyn aikavälin (välien) aikana. Tämän toteutuksen etu on, että etäisasemaohjaimet ovat vaihtokelpoisia.

Isäntäasema 90 on samanlainen kuin etäisasema 64 ja se on tässä esitetty sen peilikuvana. Käytännössä isäntäasema jakaa yhteisen piirin etäisasemien kanssa, kuten on yksityiskohtaisem-35 min kuvattu samanaikaisessa US-patenttihakemuksessa nro 546 219 9 79820 (UTC viitenumero H 1227 TS), joka on jätetty samana päivänä tämän hakemuksen kanssa keksijöinä Kupersmith et ai. ja otsikoltaan "Industrial Communications system" ja joka täten esitetään viitejulkaisuna. Laskuri 92 toimii muodostaen sarja-5 muotoisia vastaanottomerkkisignaaleja ulostulokytkimiin 93-96 (nimetyn) vastaanottoaikavälin neljän datatilan (53-56) aikana. Tämä demultipleksoi matkustajien pyyntösignaalit niiden tilan mukaisesti sarjamuodosta siirtolinjalla 70 ja saattaa ne rinnakkaisille ulostulolinjoille ohjaimeen 78 sen määrittämiseksi, 10 missä aikavälissä ne on vastaanotettu, mikä ilmaisee etäisase-man, jolta matkustajien pyyntösignaalit olivat peräisin. Toisin sanoen isäntäasema demultipleksoi kunkin vastaanottoaikavälin tilan mukaisesti, mutta johtava ohjaus tai sarjalinjaliitäntä-rutiini vaaditaan ohjaimen 78 osassa 82 yhden aikavälin infor-15 maation lajittelemiseen toisesta. Sen vuoksi tämän esimerkin aulakutsusignaali on muodostettu nimetyn aikavälin kolmannen tilan 53 aikana ja isäntäaseman laskuri 92 muodostaa vastaavasti vastaanottomerkkisignaalin kytkimelle 93 kolmannen tilan 53 aikana aulakutsusignaalin muodostamiseksi ohjaimelle 78 20 erityisellä linjalla 93a. Ohjain 78 kykenee erottamaan, mikä etäisasema muodosti signaalin, sen aikavälin mukaan, jossa se vastaanotetaan - ja myös kykenee erottamaan mikä etäisaseman sisääntulo liittyy signaaliin sen ulostulolinjän mukaisesti : isäntäasemalta 90, jolta se vastaanotetaan. Tätä informaatiota 25 käytetään sitten ohjaimen 78 osassa 80 hissin ohjaamiseen.

Kun etäisasemat on sovitettu reagoimaan nimettyjen ja nimettyjen toisten aikavälien aikana kiinteillä binääriosoite-välineillä, isäntäasema 90 osoitetaan dynaamisesti binäärilas-kurilla 98 ohjausosassa 82. Binäärilaskuri 98 laskee kellopuls-30 sit tahdistuskehyksestä ja antaa ulos osoitteet 1...64 sekä vastaanotto- että lähetysmoodeja varten. Siten lukema isäntä-aseman laskurissa 92 on aina sama dynaaminen osoitteen kanssa (paitsi tahdistuskehyksen aikana) ja isäntäasema 90 reagoi kaikkiin nimettyjen ja nimettyjen toisten aikavälien aikana.

35 Nimettyjen toisten aikavälien aikana merkkibittiulostulo isän- 10 79820 täasemalaskurissa 92 signaloi vastaanottomoodin. Siten saavutetaan modulaarisuus siinä, että yhteinen piiri voi toimia isäntänä samoin kuin etäisasemana oheislaitteiden (kide- ja osoitevälineet) ollessa laajalti määrääviä aseman toiminnoil-5 le. Toisin sanoin kellosisäänmeno ja dynaaminen osoitefunktio luonnehtivat aseman isäntäasemaksi.

Kun ohjain vastaanottaa aulakutsun yksi vastaus on lähettää vahvistus (tilasignaali) kutsupainonapin valaisemiseksi osoittaen siten matkustajalle, että kutsu on rekisteröity. Oh-10 jaimen eri funktioita koskien matkustajien pyyntösignaaleihin vastaamista ja tilasignaalien muodostamista on kuvattu yksityiskohtaisesti US-patenttijulkaisuissa 4 363 381 (Bittar 1982) otsikoltaan "Relative System Response Elevator Call Assignments", 4 323 142 (Bittar 1982) otsikoltaan "Dynamically Reevaluated 15 Elevator Call Assignments, ja 4 305 479 (Bittar et al. 1981) otsikoltaan "Variable Elevator up Peak Dispatching Interval". Ohjain 78 muodostaa tilasignaalit nimettyjen toisten aikavälien aikana järjestelmän lähetysmoodissa tilasignaalien ollessa nimettyinä tiettyyn aikaväliin sen etäisaseman mukaisesti, jolle 20 vastaus on tarkoitettu. Lisäksi muodostetaan tilasignaali tietylle rinnakkaissisääntulolinjalle isäntäasemalle 90 sen erityisen toiminnon tai tarkoitetun ulostulon mukaisesti etäis-asemalla. Tässä esimerkissä aulakutsun vahvistussignaali muodostetaan linjalle 100 kytkimelle 103 nimetyn toisen aikavälin 25 aikana, jonka aikana etäisasema 64 reagoi tilasignaaleihin.

Koska nimetty toinen aikaväli on lähetys-vastaanottojakson lähetysmoodissa, muistibitin puuttuminen laskurissa 92 aikaansaa "lähetysmerkkisignaalien" muodostamisen sarjamuodossa tilan (53-56) mukaisesti ulostulokytkinryhmälle 102-105 ja tarkemmin 30 kytkimelle 103 vahvistussignaalin muodostamiseksi rinnakkais-sisääntulolinjasta 100 dataväylälle 70 neljännen tilan (54) aikana.

Tällä välin etäisasemalaskuri 72 tunnistaa nimetyn toi sen aikavälin osoitteen vertaamalla binääriseen osoitevälinee- : 35 seen 84 ja koska muistibittiä ei ole, se muodostaa lähetysmerkki- n 79820 signaaleja sen ryhmäulostulokytkimille 106-109 tarkemmin kytkimelle 107 neljännen tilan (54) aikana vahvistussignaalin reitittämiseksi siirtolinjalta 70 asianomaiselle etäisaseman rin-nakkaisulostulolinjalle 110 lampun 112 valaisemiseks.i aulakutsu-5 painonapissa 60 muodostaen siten näytön matkustajalle, että kutsu on rekisteröity ohjaimessa. Kuten on esitetty, monia etäisasemia voidaan yhdistää siirtolinjaan 70 ja ne on yksittäisesti sovitettu vastaamaan tiettyjen nimettyjen ja nimettyjen toisten aikavälien aikana edellä kuvatulla tavalla.

10 Siirtolinja 70 on suojaamaton kierretty pari. Johtimen vahvuus ei ole kriittinen, mutta sen ei odoteta olevan suuremman kuin 1,02 mm (18 AWG) eikä pienemmän kuin 0,511 mm (24 AWG). Ulkovaippaa parin peittämiseen ei vaadita eikä se ole edes suotava asennuksen kannalta, koska vaipan kuoriminen olisi ylimää-15 räinen työ kytkettäessä kaapelia kullekin etäisasemalle. Suurimman kohinaimmuunisuuden muodostamiseksi vaipattomalla siirto-linjalla on luonteenomainen impedanssi noin 100 ohmia ja sillä on kapasitanssi, joka ei ole enempää kuin 60 pikofaradia metriä kohden. Tällainen siirtolinja soveltuu hissin ohjaussovellu-20 tuksiin mukaanlukien kaapelijuoksut noin 300 metriin asti.

Sähkönjakeluunjät (ei esitetty) on myös sisällytetty siirto-linjaan.

Viitaten kuvioon 5 ohjaimen osan 82 (kuvio 4) sarja-' Iinjaliitäntätoimintoon liittyvä ohjelmisto on esitetty alioh- 25 jelmana, joka viedään sisääntuloporttiin 114 joka 800. mikro-sekunti keskeytyksenä joka vastaa aikavälin kahdeksaa 100 mikrosekunnin tilaa lähetys-vastaanottojaksossa. Testissä 115 määritetään seuraavaksi onko lähetys-vastaanottojakso käynnissä. Toisin sanoen ohjain voisi tehdä jotain muuta eikä kutsui-30 si lähetys-vastaanottojaksoa. Jos lähetys-vastaanottojakso ei ole käynnissä, ohjelma haaraantuu testiin 116, jossa, jos lähetys-vastaanottojaksoa ei pyydetä, ohjelma poistuu ja jos ohjain vaatii lähetys-vastaanottojaksoa, aloitetaan uusi lähe-tys-vastaanottojakso kehittämällä tahdistuskehys askeleessa 35 117. Kun lähetys-vastaanottojakso on käynnissä, määritetään 12 79820 ensin testissä 118 onko tahdistuskehys käynnissä, jolloin ohjain ei lue matkustajien pyyntösignaaleja eikä ohjain kirjoita tilasignaaleja ja jos tahdistuskehys on käynnissä aliohjelma ohitetaan. Tahdistuskehystä täydennettäessä kuitenkin 5 osoitelaskuri, joka käynnistetään tahdistuskehyksen aikana ajastetaan (kasvatetaan yhdellä) askeleessa 119.

Kuten yllä on mainittu, ensimmäiset kuusikymmentäneljä aikaväliä määrittävät järjestelmän lähetysmoodin, jonka aikana ohjain muodostaa tilasignaaleja isäntäaseman kautta etäisase-10 mille. Siten, kun testissä 120 on määritetty, että lähetysvas-taanottojakso on kuudenkymmenenneljän ensimmäisen aikavälin sisällä, kuten on ilmaistu testin 120 positiivisella tuloksella, dynaaminen osoite asetetaan vastaamaan osoitetta askeleessa 121 niin, että isäntäasema reagoi, kuten yllä on selitetty kuvion 15 4 suhteen. Siten askeleessa 122 tilasignaaleja vastaava raaka data otetaan ohjaimelta sen hetkiselle osoitteelle nimetyn etäis-aseman mukaisesti ja se puskuroidaan askeleessa 123 ja lajitellaan sitten isäntäaseman sen rinnakkaissisääntulolinjan mukaisesti, jolle se on muodostettu rinnakkaisille sisääntulolinjoil-20 le askeleessa 124 siirrettäväksi siirtolinjalla isäntäaseman toimesta tilan mukaisesti. Ohjelma poistuu sitten askeleessa 125 seuraavaan keskeytykseen asti.

Kun osoite saavuttaa arvon kuusikymmentäviisi (testin 120 negatiivinen tulos), aloitetaan vastaanottomoodi. Kuten 25 edellä on mainittu, toiset kuusikymmentäneljä aikaväliä määrittävät järjestelmän vastaanottomoodin, jonka aikana etäisasemat tulevat linjalle peräkkäisin matkustajien pyyntösignaalien muodostamiseksi sarjamuodossa siirtolinjalle. Vastaanottomoodin alkuaskeleessa 126 dynaaminen osoite asetetaan osoitteeseen, 30 joka on pienempi kuin kuusikymmentäneljä, koska isäntäasema erottaa lähetysvastaanottojakson toisen osan ensimmäisestä, kuten edellä on esitetty. Seuraavaksi askeleessa 127 määritetään, onko tämä ensimmäinen vastaanottoaikaväli, toisin sanoen, jos osoite on kuusikymmentäviisi,ohjelma poistuu askeleen 125 35 kautta siirtymän sallimiseksi lähetysmoodin ja vastaanotto- 13 79820 moodin välillä seuraavista syistä- Kun lähetysmoodissa tila-signaalit esitetään isäntäasemalle etäisasemaan liittyvällä osoitteella eli vastaanottaa informaatiota vastaanottomoodissa, matkustajien pyyntösignaalit luetaan kellopulssilla etäis-5 aseman osoitteeseen liittyvän kellopulssin jälkeen eli muodostetaan matkustajien pyyntösignaalit. Tästä herkkyydestä ei keskusteltu kuvion 4 laitteiston kuvauksen yhteydessä; mutta se on tärkeä käytännön piirre, joka tulee ottaa huomioon tämän rutiinin yhteydessä. Siten rinnakkaiset ulostulolinjat isäntä-10 asemalta luetaan askeleessa 128 neljän informaatiobitin muodostamiseksi vastaten dynaamista osoitetta - vähennettynä yhdellä (viisi bittiä, jos testibitti otetaan mukaan). Tämä raaka data, jonka sekä tila että osoite (aikaväli) tiedetään, puskuroidaan askeleessa 129 ja viedään sitten ohjaimelle askeleessa 15 130 vastausta varten. Tulisi ymmärtää, että ohjain tässä viit tauksessa tarkoittaa ohjaimen 78 (kuvio 4) osaa 82, joka suorittaa hissinohjauksen tavanomaiset toiminnot.

Sen jälkeen kun on isäntäasema luettu, osoite tarkistetaan testissä 131 sen näkemiseksi onko vastaanottomoodi päät-20 tynyt. Askeleessa 127 toteutettu sivuunasetus aiheuttaa vertailun tässä olevan 129:n suhteen eikä 128:n suhteen. Yhä on 128 aikaväliä dataa varten, mutta yksi luku hypätään yli lähe-tysmoodin ja vastaanottomoodin välillä järjestelmän tahdistamiseksi. Jos vastaanottomoodia ei ole saatu päätökseen (osoite 25 ei ole 129) ohjelma poistuu askeleesta 125 toista keskeytystä varten. Jos vastaanottomoodi on saatu päätökseen (osoite on yhtä kuin 129) asetetaan lippu askeleessa 132 osoittamaan, että lähetys-vastaanottojakso on käynnissä ja ohjelma poistuu.

Tässä esitetty vuokaavio edustaa suoraviivaisia toiminto-30 ja aiemman laitteistokuvauksen mukaisesti ja se voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla, joita ei erikseen esitetä.

Käyttämällä tämän keksinnön ohjausjärjestelmää erillisten johdinten ja liitosten lukumäärä , joka vaaditaan korin/aulan varusteiden ja korin ohjaimen välillä, vähenee suuresti. Kuten 35 kuviossa 6 on esitetty, etäisasemat 150 liittyvät 14 79820 aulanvarusteisiin, kuten aulankutsupainonappi 16 ja siihen liittyvä lamppu 24 ja ylös/alas lyhty 26 ja katto/pohja kytkimet 28, nelijohtimisen kaapelin 152 kautta (kaksijohtiminen dataväylä ja kaksi teholinjaa) isäntäasemaan 154, joka liittyy 5 korin ohjaimeen 156. Kello- ja aikavälireititystoiminnot on sijoitettu ohjaimeen 156, kuten on esitetty viitaten kuvioon 4. Samalla tavoin nelijohtiminen liikkuva kaapeli 158 yhdistää korin käyttöpaneelin korin ohjaimeen 14 isäntäaseman 154 kautta. Liikkuva kaapeli 158 ja kaapeli 152 on yksinkertaisesti kytket-10 ty rinnan isäntäasemalla 154 pääteverkostolla (ei esitetty) isäntäasemalla 154 ja pääteverkostoilla (ei esitetty) kaapelien 152, 158 kauimmaisissa pisteissä isäntäasemalta 154. Kukin etäis-asema 150 liittyy neljään sisääntulo- ja ulostulotoimintoon korin käyttö paneelilla 20.

15 Kuten kuviossa 7 on esitetty monikorijärjestelyjä varten, etäisasemat on järjestetty siten, että yhteiset aulatoiminnot, erityisesti aulapainonapit 16 ja niihin liittyvät lamput 24 voitaisiin yhdistää etäisasemien 150 linjaan 160 ja aulariippu-vaiset koritoiminnot, kuten lamput 162 ja paikkaindikaattorit 20 164 voitaisiin yhdistää etäisasemien erilliseen linjaan 166, 168 korikohtaisuuden pohjalta. On selvästi ilmeistä, että johtimien ja liitosten määrä vähenee täten suuresti ja tämän erityisen suoritusmuodon toteutus on suoraviivainen tässä esitettyjen ja muiden hyvin tunnettujen ryhmäohjaustekniikkojen valos-25 sa. Jaetut ryhmät ovat myös helposti muodostettavissa tämän keksinnön ohjausjärjestelmän avulla.

Tulisi ymmärtää, että aikavälien lukumäärää lähetys-vastaanotto jaksoa kohden voidaan muuttaa ja vaikka symmetria ja yksinkertaisuus saavutetaan kun lähetys- ja vastaanottoaikaväle-30 jä on yhtä monta, tätäkin suhdetta voidaan muuttaa ja että tah-distuskehys voitaisiin osoittaa toisinkin. Tulisi myös ymmärtää, että voidaan muodostaa redundanssia monin tavoin luetettavuuden parantamiseksi, kuten vaatimalla signaalin pysyvän kahden tai useamman jakson ajan ennen kuin siihen vastataan. Tulisi myös 35 ymmärtää, että monia askeleita ja toimintoja, kuten esimerkiksi 15 79820 transienttisignaalien estämistä on kuvattu pintapuolisesti ja joissakin tapauksissa toteutettu - näiden toimintojen ollessa luonteeltaan sellaisia, että tämän keksinnön opetuksiin tutustuvat alan asiantuntijat ymmärtävät ne välittömästi. Sen vuoksi 5 edeltävä selitys on periaatteessa esitetty toimintaa kuvaavien lohkojen avulla ja tulisi ymmärtää, että voidaan hyödyntää lukuisia muunnoksia samojen tai samankaltaisten toimintojen ja toimintojen yhdistelmien aikaansaamiseksi alan taitamisen piirissä. Esimerkiksi erilliset kytkimet voivat todellisuudessa 10 olla logiikka-askeleita mikroprosessoripohjaisessa ohjelmistossa. Tulisi ymmärtää, että ohjain, johon on viitattu, on mikroprosessoripohjainen ohjain, jolla on kyky aikavälihallinto-toiminnon lisäämiseen isäntäasemaan liittyen, kuten on kuvattu. Mainittu toiminto voitaisiin luonnollisesti muodostaa erillise-15 nä lisälaitteiston avulla. Vaikka keksintöä on esitetty ja kuvattu sen esimerkinomaisen suoritusmuodon suhteen, tulisi ymmärtää, että edeltävät ja muita muutoksia, poisjättämisiä ja lisäyksiä voidaan tehdä siihen poikkeamatta keksinnön piiristä ja hengestä.

Claims (5)

16 79820

1. Ohjausjärjestelmä tiedon välityksen ohjaamiseksi matkustajien ja hissinohjaimen (14, 78) välillä, joka si-5 sältää varusteet (20) matkustajien pyyntösignaalien muodostamiseksi matkustajien palvelypyynnöistä riippuvaisesti ja ohjaimelta (14, 78) saatavista tilasignaaleista kertovien näyttöjen muodostamiseksi matkustajille, välineet (22) matkustajien pyyntösignaalien siirtämiseksi varusteilta ohjai-10 melle ja tilasignaalien siirtämiseksi ohjaimelta varusteille, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää: siirtolinjan (70), ohjaimen osan (82), joka on varattu ohjausjärjestelmälle matkustajien ja ohjaimen loppuosan (80) välisen tie-15 donsiirron ohjaamiseksi, niin että siirtolinjalle (70) muodostetaan kellopulsseja merkitsemään aikavälit aikajakoisen, puolidupleksin multipleksiprotokollan vastaanottojaksossa; ja pääaseman (90), joka on kytketty ohjaimen (78) mainitun osan ja siirtolinjan (70) väliin ja joka käsittää: 20. ensimmäisen laskurivälineen (92) ensimmäisten vas- taanottomerkkisignaalien muodostamiseksi nimettyjen aikavälien aikana vasteena kellopulsseille ja ensimmäisten lähetys-merkkisignaalien muodostamiseksi nimettyjen toisten aikavälien aikana vasteena kellopulsseille, 25. ensimmäiset ulostulokytkinvälineet (93-96) matkus tajien pyyntösignaalien saattamiseksi siirtolinjalta (70) sarjamuodosta ohjaimen (78) mainitulle osalle (82) ensimmäisille rinnakkaisille ulostulolinjoille järjestelmän vastaanottotilassa vasteena ensimmäisille, multipleksiprotokollan 30 mukaisille vastaanottosignaaleille, ja - ensimmäiset sisääntulokytkinvälineet (102-105) tila-signaalien saattamiseksi ohjaimen (78) mainitusta osasta ensimmäisiltä rinnakkaisilta sisääntulolinjoilta sarjamuotoon siirtolinjalle (70) järjestelmän lähetystilassa vasteena 35 ensimmäisille, multipleksiprotokollan mukaisille lähetyssig-naaleille. 17 79820 etäisasemat (64), joista kukin on kytketty varusteiden ja siirtolinjan (70) väliin ja joista kukin käsittää: - toisen laskurivälineen (72) toisten vastaanottomerk-kisignaalien muodostamiseksi nimetyn aikavälin aikana vas- 5 teenä kellopulsseille ja toisten lähetysmerkkisignaalien muodostamiseksi nimetyn toisen aikavälin aikana vasteena kellopulsseille, - toiset sisääntulokytkinvälineet (66-69) matkustajien pyyntösignaalien saattamiseksi varusteilta toisilta rinnak- 10 kaisilta sisääntulolinjoilta lähetyslinjalle (70) sarjamuotoon järjestelmän vastaanottotilassa vasteena toisille, mul-tipleksiprotokollan mukaisille vastaanottomerkkisignaaleille, ja - toiset ulostulokytkinvälineet (106-109) tilasignaa-15 lien saattamiseksi siirtolinjalta (70) sarjamuodosta varusteille toisille rinnakkaisille ulostulolinjoille järjestelmän lähetystilassa vasteena toisille, multipleksiprotokollan mukaisille lähetysmerkkisignaaleille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestelmä, 20 tunnettu siitä, että se käsittää useita kiinteitä binääriosoitevälineitä (84), jotka kukin aikaansaavat luvun ja liittyvät etäisasemaan, jolloin kunkin etäisaseman (64) toinen laskuriväline (72) laskee kellopulsseja palautetusta lähtötilasta alkaen ja jolloin toiset lähetysmerkkisignaalit 25 muodostetaan vasteena kiinteälle binääriosoitevälineelle (84), kun toinen laskuriväline (72) saavuttaa luvun, joka on yhtäpitävä kiinteän osoitevälineen (84) aikaansaaman luvun kanssa, ja toiset vastaanottomerkkisignaalit muodostetaan vasteena kiinteälle binääriosoitevälineelle (84), kun toinen 30 laskuriväline (72) saavuttaa toisen luvun, joka vastaa kiinteän binääriosoitevälineen (84) aikaansaamaa lukua, ja dynaamiset binääriosoitevälineet (98) lukujen muodostamiseksi vasteena kellopulsseille, jolloin isäntäaseman (90) ensimmäinen laskuriväline (92) laskee kellopulsseja palaute-35 tusta lähtötilasta alkaen ja jolloin toiset lähetysmerkkisignaalit ja toiset vastaanottomerkkisignaalit muodostetaan 18 79820 vasteena dynaamiselle binääriosoitevälineille (98), kun ensimmäinen laskuriväline (92) saavuttaa luvut, jotka ovat yhtäpitävät dynaamisten osoitevälineiden (98) aikaansaamien lukujen kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että kiinteät binääriosoitevälineet (84) ovat hyppyjohtimia ja kuhunkin etäisasemaan (64) liittyvä luku aikaansaadaan hyppyjohdinten asettelulla, minkä avulla etäisasema asetetaan vastaamaan nimetyn aikavälin ja 10 nimetyn toisen aikavälin aikana.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu ohjaimen osa ei muodosta kellopulsseja siir-tolinjalle (70) tahdistuskehyksen ilmaisemiseksi ainakaan 15 yhden kelloajan aikana; pääasema (90) käsittää: ensimmäiset kellovälineet (76) sisäisten kellopuls-sien muodostamiseksi pääasemalla tahdissa siirtolinjalla (70) olevien kellopulssien kanssa, ja 20 ensimmäisen komparaattorivälineen ensimmäisen palau- tussignaalin muodostamiseksi ensimmäiselle laskurivälineelle (92) vasteena samanaikaiselle sisäisen kellopulssin läsnäololle pääasemalla ja mainitun ainakin yhden kellopulssin puuttumiselle siirtolinjalta, mikä ilmaisee tahdistuskehyk-25 sen, aikaansaaden siten palautetun lähtötilanteen ensimmäistä laskurivälinettä (92) varten, ja kukin etäisasema (64) käsittää: toiset kellovälineet sisäisten kellopulssien muodostamiseksi etäisasemilla tahdissa siirtolinjalla (70) olevien 30 kellopulssien kanssa, ja toisen komparaattorivälineen toisen palautussignaa-lin muodostamiseksi toiseen laskurivälineeseen (72) vasteena samanaikaiselle sisäisten kellopulssien länsäololle etäisasemilla (64) ja mainitun ainakin yhden kellopulssin puut-35 tumiselle siirtolinjalta (70), mikä ilmaisee tahdistuskehyksen, aikaansaaden siten palautetun lähtötilan toista laskuri- 19 79820 välinettä (72) varten.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää kidevälineen toisen kellovälineen ohjaamiseksi, ja että kellovälinettä ohjataan 5 kellopulsseilla. 20 79820 *