FI78460C - Cykloalkanderivat, foerfarande foer deras framstaellning och kompositioner innehaollande dessa. - Google Patents

Description

78460

SYKLOALKAANIJOHDANNAISIA, MENETELMÄ NIIDEN VALMISTAMISEKSI JA NIITÄ SISÄLTÄVIÄ SEOKSIA

CYKLOALKANDERIVAT, FÖRFARANDE FÖR DERAS FRAMSTÄLLNING OCH KOMPOSITIONER INNEHÄLLANDE DESSA

Keksintö koskee uusia sykloalkaanijohdannaisia, menetelmää niiden valmistamiseksi ja niitä sisältäviä seoksia - erityisesti rehulisäaineita ja eläinten rehuja.

Keksintö tarjoaa uusia yleisen kaavan I mukaisia sykloalkaanijohdannaisia /CH2aT " ^ C = N - NH - C - r3 X. o /1/ ^*C *^R2 R - C - R1

H

jolloin n = 3,4 tai 5; R on fenyyliryhmä, jossa voi olla 1-3 halogeeniatomia tai alempaa alkoksiryhmää; R*· ja r2 ovat kumpikin vetyjä tai muodostavat yhdessä vaienssisidoksen; r3 on alempi alkoksi tai fenyyli substituoituna .1-3 Vy-12 alkoksilla.

Tässä selostuksessa Ja vaatimuksissa käytetyllä termillä "alempi alkyyli" tarkoitetaan suoraketjuisia tai haaraket-juisia 1-4 hiiliatomia sisältäviä alifaattisia hiilivetyryhmiä, Joita ovat esim. metyyli, etyyli, n-propyyli, isopropyy-li, n-butyyli jne. Termillä 2 -alkoksi" tarkoitetaan 2 78460 suoraketjuisia tai haaraketjuisia, 1-12 hiiliatomia sisältäviä alkyylieetteriryhmiä, joita ovat esim. metoksi, etoksi, n-propoksi, n-butoksi, n-heksyylioksi, dekyylioksi, isoprop-oksi jne. Termi "halogeeni" tarkoittaa kaikkia neljää halo-geenlatomia, kuten fluoria, klooria, bromia tai jodia. Termi "alempi alkyleeni" tarkoittaa 1-4 hiiliatomia sisältäviä alkyleeniryhmiä, Joita ovat esim. metyleeni tai etyleeniryh-mä. Termi "£3-7 -sykloalkylideeni" tarkoittaa erityisesti syklopentylideeniä tai sykloheksylideeniä.

n on mielellään 4 tai 5, Joten yleisen kaavan I mukaiset yhdisteet ovat mielellään sykloheksaani- tai sykloheptaanl-johdannaisia.

R3 voi olla fenyyliryhmä, jossa on 1-3 Ci_i2- alkoksisubstituenttia, kuten 3,4,5-trimetoksifenyyliryhmä.

R3 on mielellään metoksiryhmä.

Symbolit R1 ja R1_2 muodostavat mielellään yhdessä valenssi-sidoksen.

Erityisen edullinen yleisen kaavan I mukainen yhdiste on N-(p-metoksikarbonyyli)-N’-^-(p-metoksifenyylimetylideeni)-sykloheksylideeni/7-hydratsiini.

Koska yleisen kaavan I mukaiset yhdisteet ovat luonteeltaan happoja, voivat ne muodostaa suoloja emästen kanssa. Tämä suolanmuodostus suoritetaan tunnetulla tavalla. Erityisen edullisia ovat alkallsuolat, esim. natrium- tai kaliumsuo-lat, maa-alkalimetallisuolat, esim. kalsium- tai magnesium-suolat, ja sellaiset suolat, jotka ovat muodostuneet biologisesti hyväksyttyjen orgaanisten emästen, kuten trietyyli-amiinin, dimetyyliamiinin, dimetyylianiliinin jne., kanssa.

Yleisen kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa siten, että 78460 3 a) yleisen kaavan II mukainen ketoni \_

/CH2/n C = A

V /11/ ^R2

R - C - Rl I

H

jossa A on happi tai rikkiatomi ja n, R, R^ ja R2 ovat edellä määriteltyjä, tai sen reaktiivinen johdannainen saatetaan reaktioon yleisen kaavan III mukaisen hydratsiinijohdannaisen kanssa.

H2N - RH - C - R3 /111/ 0 jossa r3 on edellä määritelty, tai tämän reaktiivisen johdannaisen kanssa, joka on muodostettu aminoryhmään; tai b) yleisen kaavan II mukainen ketoni, jossa A, n, R, R^ ja R2 ovat edellä määriteltyjä saatetaan reagoimaan kaavan IV mukaisen hydratsiinin kanssa H2W - NH2 /IV/ tai sen happoadditiosuolan kanssa ja näin saatu yleisen kaavan V mukainen yhdiste, /CH2/rT ^C = N - NH2

Nvs^C'^r2//

R - G - R1 I

H

78460 4 jossa n, R, Rl ja r2 ovat edellä määriteltyjä, saatetaan -eristettynä tai^ ilman eristystä - reagoimaan yleisen kaavan VI mukaisen yhdisteen kanssa

Hlg - C - R3 /VI/

O

jossa r3 on edellä määritelty ja Hlg tarkoittaa halogeenia.

Keksinnön mukaisen menetelmän a) mukaan yleisen kaavan II mukainen ketoni saatetaan reagoimaan yleisen kaavan III mukaisen hydratsiinijohdannaisen kanssa. Lähtöaineena on edullista käyttää sellaisia yleisen kaavan II mukaisia keto-neja, joissa A on happiatomi. Yleisten kaavojen II ja III mukaiset yhdisteet on edullista saattaa reagoimaan ekvimola-risina määrinä, mutta mitä tahansa lähtöainetta voidaan myös käyttää pienenä ylimääränä. Reaktio voidaan suorittaa orgaanisessa liuottimessa. Tähän tarkoitukseen soveltuu mikä . . tahansa sellainen inertti liuotin, joka liuottaa lähtöai neet. Edullisia liuottimia ovat aromaattiset hiilivedyt, esimerkiksi bentseeni, tolueeni, ksyleeni, tai alkoholit, esimerkiksi metanoli, etanoli, isopropanoli. Reaktio on edullista suorittaa lämmityksen alaisena, 40 °C ja reaktio-seoksen kiehumispisteen välillä olevassa lämpötilassa. Reaktio etenee edullisesti suunnilleen reaktiosecksen kiehumispisteessä.

Yleisen kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan eristää reaktio-seoksesta tunnetuilla menetelmillä, esimerkiksi kiteyttämällä tai haihduttamalla.

Yleisen kaavan II mukaisia ketoneja ja/tai yleisen kaavan III mukaisia hydratsiinijohdannaisia voidaan yhtä hyvin käyttää reaktiivisten johdannaistensa muodossa. Yleisen kaavan II mukaisten ketonien reaktiivisista johdannaisista voidaan mainita yleisen kaavan VII mukaiset ketaalit 78460 5 ^--^ /° - R4

/CH2/n C

0 - R5 /VII/ ^ C - R?

R - C - R1 I

H

jossa R5 ja R^ voi kukin olla alempi alkyyliryhmä tai ne voivat yhdessä muodostaa alemman alkyleeniryhmän ja nf R, R^ ja R2 ovat edellä määriteltyjä.

Nämä ketaalit voivat mielellään olla dimetyyli-, dietyyli-tai etyleeniketaaleja. Reaktio voidaan suorittaa 20 °C ja 200 °C välillä olevassa lämpötilassa inertissä liuottimessa. Liuottimina voidaan mielellään käyttää aromaattisia hiilivetyjä esimerkiksi bentseeniä, tolueenia tai ksyleeniä. Reaktio voidaan suorittaa käyttämällä apuna katalyyttistä määrää vahvaa happoa. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää kloorivetyä, bronivetyä, p-tolueenisulfonihappoa jne.

Yleisen kaavan III mukaisten yhdisteiden tilalla voidaan käyttää sellaisia reaktiivisia johdannaisia, jotka ovat muodostuneet aminoryhmään. Nämä johdannaiset vastaavat yleistä kaavaa VIII

r6v vc = n-nh-c-r3 /VIII/ r7 0 jossa R7 on vety, alempi alkyyli tai fenyyli ja R6 on vety tai alempi alkyyli tai r7 ja R^ muodostavat yhteisen hiili-atominsa kanssa 3-7 jäsenisen sykloalkylideenirenkaan edellyttäen, että vähintään toinen ryhmistä R^ ja R^ on muu kuin 78460 6 vety. reaktio voidaan suorittaa lämpötilassa, joka on välillä noin 20-200 ^°C inertissä liuottimessa. Reaktiolle inertte-jä ja lähtöaineet hyvin liuottavia orgaanisia liuottimia ovat esimerkiksi alkoholit, kuten metanoli ja etanoli; esterit, kuten etyyliasetaatti jne. Reaktio suoritetaan käyttämällä katalyyttistä määrää vahvaa happoa. Tässä tarkoituksessa voidaan käyttää esimerkiksi kloorivetyä, bromivetyä, rikkihappoa, fosforihappoa, trifluorietikkahappoa, tai p-tolueenisulfonihappoa.

Keksinnön mukaisen menetelmän b) mukaan yleisen kaavan II mukainen yhdiste saatetaan reagoimaan yleisen kaavan IV mukaisen hydratsiinin tai sen happoadditiosuolan kanssa, ja sen jälkeen näin saatu yleisen kaavan V mukainen yhdiste saatetaan joko eristettynä tai ilman eristystä reagoimaan yleisen kaavan VI mukaisen yhdisteen kanssa. Tämän reaktion ensimmäinen vaihe on edullista suorittaa huoneenlämpötilan ja 60 °C välillä olevassa lämpötilassa inertissä liuottimessa. Liuottimena on edullista käyttää alkoholeja esimerkiksi meta-nolia tai etanolia. Kaavan IV mukaisen hydratsiinin tilalla voidaan tietyissä tapauksissa käyttää sen happoadditiosuo-laa, esimerkiksi hydrokloridia tai sulfaattia. Tämän menetelmän edullisen toteutustavan mukaan yleisen kaavan II mukai-nen yhdiste saatetaan reagoimaan hydratsiini-dihydrokloridin kanssa käyttämällä reaktiossa yhtä molaarista ekvivalenttia emästä. Tässä tarkoituksessa voidaan käyttää epäorgaanisia emäksiä, esimerkiksi alkalihydroksideja, -karbonaatteja tai -vetykarbonaatteja, mielellään natriumhydroksidia tai kalium-vetykarbonaattia tai orgaanisia emäksiä, esimerkiksi trietyyliamiinia.

Näin saatu yleisen kaavan V mukainen yhdiste saatetaan eristämisen jälkeen tai mielellään eristämättä reagoimaan yleisen kaavan VI mukaisen halogeenimuurahaishappojohdannaisen kanssa. On edullista käyttää sellaisia yleisen kaavan VI mukaisia yhdisteitä, joissa Hlg on kloori. Reaktio 78460 7 suoritetaan happoa sitovan aineen läsnäollessa. Tähän tarkoitukseen soveltuvat edellä mainitut epäorgaaniset tai orgaaniset emäkset.

Ne yleisen kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R1 ja R1 muodostavat yhdessä valenssisidoksen, on edullista valmistaa sellaisilla tämän keksinnön mukaisilla menetelmillä, joissa ei käytetä happokatalyyttiä. Niinpä käyttämällä yleisten kaavojen II ja III mukaisten yhdisteiden reaktiivisia johdannaisia ja suorittamalla reaktio katalyyttisen vahvan emäsmäärän läsnäollessa, saadaan erityisesti sellaisia yleisen kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa kukin ryhmistä Rl ja R1 on vety. Yleisen kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R^ ja R1 muodostavat yhdessä valenssisidoksen on edullista valmistaa keksinnön mukaisella menetelmällä a), jossa kaavan II ja kaavan III mukainen yhdiste saatetaan keskenään reaktioon.

Keksinnön mukaisessa synteesissä lähtöaineena käytetyt tuotteet ovat osaksi markkinoilla olevia tuotteita tai kirjallisuudesta tunnettuja tuotteita tai ne voidaan valmistaa sinänsä tunnetuilla menetelmillä.

Yleisen kaavan I mukaisia uusia yhdisteitä voidaan käyttää karjanhoidossa painon kasvua lisäävien ominaisuuksiensa vuoksi.

Yleisen kaavan I mukaisten uusien yhdisteiden painon kasvua lisäävä vaikutus on osoitettu seuraavalla kokeella.

Koe-eläiminä käytetään sikoja. Jokaista annosta kohti on koeryhmässä 6 eläintä. Koeryhmän sioille annetaan rehua, jossa on 50 mg/kg yleisen kaavan I mukaista koeyhdistettä tai ver-tailuyhdistettä (Plavonicine) vastaavasti. Kontrolliryhmän eläimet saavat samaa rehua, mutta ilman yleisen kaavan I mukaista koeyhdistettä. Kunkin koeryhmän eläimiä ruokitaan samalla rehulla samoissa olosuhteissa, mutta koeyhdisteen 8 78460 laatu Ja määrä valhtelee. Saadut tulokset on esitetty yhteenvetona taulukossa 1.

Taulukko 1

Keskimääräinen Rehun paino, Jolla painon kasvu saavutetaan 1 kg:n vuorokaudessa painonlisäys, ver-

Koeyhdiste kontrolleihin rattuna kontrollei- (Esim. no) verrattuna hin 2 132 % 78 %

Falvomicine 114 % 96 %

Kontrolli 100 % 100 %

Yleisen kaavan I mukaisten yhdisteiden painonkasvua lisäävä vaikutus on kokeiltu myös vieroitetuilla karitsoilla. Jokaisessa koeryhmässä oli 10 eläintä. Rehu sisälsi tehoainetta 50 mg/kg ja eläimiä ruokittiin rehulla 40 vrk. Jokainen koe toistettiin kolme kertaa. Tuloksista on esitetty yhteenveto V. taulukossa 2.

Taulukko 2

Keskimääräinen Rehun paino, Jolla saavutetaan ! painon kasvu 1 kg:n painonlisäys, verrattuna vuorokaudessa kontrolleihin

Koeyhdiste kontrolleihin % kontrol- (Esim. no) verrattuna kg leista las kettuna 1 1 16,0 3,65 91,7 (i 4 105,3 3,80 95,5

Kontrolli 100,0 3,98 100,0 9 78460

Keskimääräinen Rehun paino, jolla saavutetaan painon kasvu 1 kg:n painonlisäys, verrattuna vuorokaudessa kontrolleihin

Koeyhdiste kontrolleihin % kontrol- (Esim. no) verrattuna kg leista las kettuna I 103,5 3,82 95,98 5 102,0 3,88 97,49 5 102,8 3,80 95,46 6 103,2 3,87 97,24 7 101,3 3,90 97,99 8 103,7 3,80 95,48 II 102,8 3,91 98,24 10 73460

Edellä esitetyistä tuloksista ilmenee, että keksinnön mukaisia yhdisteitä sisältävillä rehuilla ruokituilla eläimillä on painon kasvu huomattavasti suurempaa kuin kontrolliryhmän sikojen painon kasvu. Samanaikaisesti voidaan sama painonlisäys saavuttaa huomattavasti pienemmällä rehumääräl-lä, kun käytetään yleisen kaavan I mukaista yhdistettä sisältävää eläinten rehua. Tämä merkitsee todistetta rehun parantuneesta hyväksikäytöstä.

Edelleen keksintö koskee seoksia - erityisesti rehujen lisäaineita ja rehuja Jotka sisältävät tehoaineena määrän 1 ppm:stä 85 painoprosenttiin yleisen kaavan I mukaista yhdistettä, jossa n, R, Rl, R2 ja R3 ovat edellä määriteltyjä, sekä inerttiä kiinteätä tai nestemäistä kantaja-ainetta tai laimennusainetta.

Edelleen keksintö tarjoaa menetelmän rehujen lisäaineiden tai rehujen valmistamiseksi siten, että yleisen kaavan I mukaista yhdistettä, Jossa n, R, R1, R2 ja R3 ovat edellä määriteltyjä, tai sen biologisesti hyväksyttävää suolaa sekoitetaan sopivan syötäväksi kelpaavan kiinteän tai nestemäisen kantaja-aineen tai laimennusaineen tai muun lisäaineen kanssa, jota yleisesti käytetään rehujen lisäaineiden tai rehujen valmistuksessa.

Kantaja- tai laimennusaineena voidaan käyttää mitä tahansa eläin- tai kasvialkuperää olevaa ainetta, joka soveltuu eläinten ruokintaan tai toimii rehutarkoituksessa. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää esim. vehnää, ohraa, maissia, soijaa, kauraa, ruista tai alfalfaa sopivassa muodossa (suu-rimoina, ryyneinä, jauhoina, leseinä Jne.) tai edelleen kala-jauhoa, lihajauhoa, luujauhoa tai näiden seoksia. Edullista on käyttää kuidutonta viherkasveista valmistettua rehukon-sentraattia, Jolla on suuri proteiinipitoisuus (esim. tavaramerkki vepexR).

Lisäaineina voidaan käyttää esim. piihappoa, hapettumisen 78460 11 estoaineita, tärkkelystä, dikalsiumfosfaattia, kalsiumkarbo-naattia, sorbiinihappoa jne. Kostutusalneena voidaan käyttää esim. myrkkyvaikutuksettomia öljyjä erityisesti soijaöljyä, maissiöljyä tai mineraaliöljyä. Kostutusaineena voidaan myös käyttää erilaisia alkyleeniglykoleja. Käytetty tärkkelys voi olla vehnä-, maissi- tai perunatärkkelystä. Rehujen lisäaineet ja konsentraatit voivat sisältää tavallisia vitamiineja (esim. vitamiinia A, , B2, B3, Bg, B12» E» K) ja hivenaineita (esim. Mn, Pe, Zn, Cu, J).

Seoksen sisältämä vaikuttavan aineen määrä voi vaihdella laajoissa rajoissa. Rehujen lisäaineet voivat sisältää yleisen kaavan I mukaista vaikuttavaa ainetta noin 5-80 painoprosenttia, mielellään noin 10-50 painoprosenttia ja erityisesti noin 20-50 painoprosenttia. Valmiiden eläinrehujen vaikuttavan aineen pitoisuus voi olla noin 1-400 ppm, mielellään 10-100 ppm.

Rehujen lisäaineet ja konsentraatit laimennetaan sopivilla rehujen aineosilla tai sisällytetään sopiviin eläinrehuihin, niin että saadaan käyttövalmista rehua.

Keksinnön mukaisia rehuja voidaan käyttää eri kotieläinten painonkasvua lisäävässä tarkoituksessa, kuten sikojen, lampaiden, nautakarjan ja siipikarjan, erityisesti sikojen painonkasvua lisäävässä tarkoituksensa.

Keksintöä valaistaan, mutta ei rajoiteta seuraavilla esimerkeillä.

Esimerkki 1 N-(metoksikarbonyyli)-N*-(2-fenyylimetyleenisykloheksyli-deeni)-hydratsiinin valmistus.

Liuokseen, jossa on 37,2 g (0,2 moolia) 2-fenyylimetyleeni 78460 12

sykloheksan-1-onia 200 ml:ssa vedetöntä etanolia, lisätään sekoituksen alaisena liuos, jossa on 18,0 g (0,2 moolia) N-metoksikarbonyylihydratsiinia 40 ml:ssa vedetöntä etanolia. Reaktioseosta keitetään vähän aikaa, sen jälkeen se jäähdytetään, kirkastetaan aktiivihiilellä, suodatetaan ja suodos jäähdytetään. Erottuneet valkoiset kiteet suodatetaan talteen ja kuivataan. Näin saadaan 50-63 g otsikon yhdistettä, saanto: 98 #. Sp. 170-171 °C

Analyysi: (C^5Ηΐ8Ν2θ2) Molekyylipaino: 258.33

Laskettu: C % = 69,8 H $ = 7,00 N i = 10,82 Löydetty: C % = 69,22 H % = 7,2 N £ = 10,94 UV-absorptio λ max = 288 nm E] f = 636,24 (« . 16 000)

Esimerkki 2 N-(metoksikarbonyyli )-N'- j_2-(p-metoksifenyylimetyleeni)-sykloheksylideenij-hydratsiinin valmistus.

Liuokseen, jossa on 22,68 g (0,252 moolia) N-metoksikarbonyy-lihydratsiinia 100 ml:ssa bentseeniä, lisätään sekoittaen liuos, jossa on 50,0 g (0,23 moolia) 2-p-(metoksifenyyli-metyleeni)-sykloheksan-1-onia 300 ml:ssa vedetöntä metano-lia. Reaktioseosta keitetään tunti, se kirkastetaan aktiivi-hiilellä, suodatetaan ja suodos jäähdytetään. Näin saadaan

63,05 g otsikon yhdistettä. Saanto: 94,65 #· Sp. 162-163 °C

Analyysi: (C-|6H20N2O3) Molekyylipaino: 288,35 Laskettu: C £ = 66,7 H £ = 6,94 N $ = 9,73 V: Löydetty: C # = 66,47 H % = 6,85 N % = 9,71 / 1 UV-absorptio λ max = 301 nm (ε = 20 600) E] = 720 1 ·· N-(metoksikarbonyyli)-N'-(2-fenyylimetyleenisykloheptyli- deeni)-hydratsiinin valmistus.

13 78460

Esimerkki 3

9*0 g (0,1 moolia) N-metoksikarbonyylihydratsiinia liuotetaan 250 ml:aan vedetöntä etanolia sekoittaen ja näin saatuun liuokseen lisätään 20,0 g (0,1 moolia) 2-fenyyli-metyleenisykloheptan-1-onia. Reaktioseosta keitetään samalla sekoittaen ja sen jälkeen se kirkastetaan aktiivihiilellä, suodatetaan ja suodos kiteytetään. Näin saadaan 24,78 g otsikon yhdistettä. Saanto: 91 #· Sp. 143-145 °C

Analyysi: (Ci6H20N2°2) Molekyylipaino: 272,35 Laskettu: C # = 70,60 H % = 7,35 N # = 10,39 Löydetty: C % = 71,0 H # = 7,59 N % = 10,25 UV-adsorptio λ max = 275 nm ( ε = 1600) E| = 588

Esimerkki 4 N-(metoksikarbonyyli) -N'-{2-(p-kloorifenyylimetyleeni)-sykloheksylideeni]-hydratsiinin valmistus.

33,32 g (0,151 moolia) 2-(p-kloorifenyylimetyleeni)-syklo-heksan-1-onia ja 13,5 e (0,151 moolia) N-metoksikarbonyyli-hydratsiinia liuotetaan 230 ml Isopropanolia. Reaktioseosta keitetään muutama tunti ja senjälkeen se jäähdytetään, kirkastetaan aktiivihiilellä, suodatetaan, ja suodos jäähdytetään ja erottuneet kiteet suodatetaan talteen. Näin saadaan 41,2 g otsikon yhdistettä. Saanto: 93,2 Sp: 160,5-162 °C.

Analyysi: (C^5H17CIN2O2) Molekyylipaino: 292,77 Laskettu: C $6 = 61,70 H % = 5,8 N ^ = 9,6 Löydetty: C $6 = 61 ,95 H ^ = 6,0 N ^ = 9,7 UV-absorptio λ Qax = 293 nm ( ε = 18 500) Ej = 635 N-(metoksikarbonyyli)-N-{2-(2'6'-dikloorifenyylimetyleeni)- sykloheksylideenij -hydratsiinin valmistus.

14 78460

Esimerkki 5 25,52 g (0,1 moolia) 2-(2'6,-dikloorifenyylimetyleeni)-sykloheksan-1-onia ja 9,0 g (0,1 moolia) N-metoksikarbonyyli-hydratsiinia liuotetaan 150 cm3:iin vedetöntä etanolia ja saatua liuosta keitetään kolme tuntia. Sen jälkeen se kirkastetaan aktiivihiilellä, suodatetaan, suodos jäähdytetään ja erottuneet kiteet suodatetaan talteen. Näin saadaan 28,47 g (87 %) otsikon yhdistettä.

Analyysi: (C^5H16CI2N2O2) Molekyylipaino: 527,20 Laskettu: C $ = 55,06 H % = 4,93 Cl % = 21,67 N % = 8,56 Löydetty: C % = 55,21 H % = 4,9 Cl J* = 21,58 N * = 8,55

Esimerkki 6 N-(metoksikarbonyyli)-N'- [2-(3'4'-dimetoksifenyylimety-leeni )-sykloheksylideeni]-hydratsiinin valmistus.

24,63 g (0,1 moolia) 2-(3'4,-dimetoksifenyylimetyleeni)-sykloheksan-1-onia ja 9,0 g (0,1 moolia) N-metoksikarbonyyli-hydratsiinia liuotetaan 150 cm3:iin metanolia ja saatua liuosta keitetään 2 tuntia. Sen jälkeen se jäähdytetään ja kiteet suodatetaan. Näin saadaan 21,87 g (68,7 #) otsikon yhdistettä.

Analyysi: (C17H22N2O4) Molekyylipaino: 318,37 Laskettu: C f = 64,13 H % = 6,97 N f = 8,8 -*; Löydetty: C * = 63,85 H <f> = 6,77 N # = 8,78

Esimerkki 7 N-(metoksikarbonyyli)-N'-(2-bentsyylisykloheksylideeni)- hydratsiinin valmistus.

15 78460 18,83 g (0,1 moolia) 2-bentsyylisykloheksan-1-onia ja 9,0 g (0,1 moolia) N-metoksikarbonyylihydratsiinia liuotetaan 100 cm3:iin vedetöntä etanolia ja saatua liuosta keitetään kaksi tuntia. Sen jälkeen se jäähdytetään ja erottuneet kiteet suodatetaan talteen. Näin saadaan 18,2 g (96,9 $0 otsikon yhdistettä.

Analyysi: (C15H20N2O2) Molekyylipaino: 260,33 Laskettu: C % = 69,2 H % = 7,74 N % = 10,76 Löydetty: C 0 = 69,0 H = 7,52 N * = 10,75

Esimerkki 8 N-(3,5-dimetoksi-4-heksyylioksibentsoyyli)-N'-[2'-(fenyyli-metyleeni)-sykloheksylideeni]-hydratsiinin valmistus.

Liuokseen, jossa on 29,6 g (0,1 moolia) 3,5-dimetoksi- 4-heksyylioksibentsoehappohydratsiinia 110 cm3:ssä vedetöntä etanolia, lisätään liuos, jossa on 18,6 g (0,1 moolia) 2-fenyylimetyleenisykloheksan-1 -onia 50 cm3jssa etanolia. Reaktioseosta keitetään yksi tunti ja jäähdytetään ja suodatetaan. Näin saadaan 36,35 g (78,2 $>) otsikon yhdistettä.

Sp. 158-160 oc

Analyysi: (C28H36C1N2°4) Molekyylipaino: 464,59 Laskettu: C ji = 72,38 H % = 7,81 N $ = 6,03 Löydetty: C % = 72,10 H % = 7,70 N % = 6,00

Esimerkki 9 N-(3,4,5-trimetoksibentsoyyli)-N'-Q2'-fenyylimetyleeni)-sykloheksylideenij-hydratsiinin valmistus.

78460 16

Liuokseen, jossa on 22,6 g (0,1 moolia) 3,4,5-trimetoksi-bentsoehappohydratsiinia 220 cm3;ssä vedetöntä etanolia, lisätään liuos, jossa on 18,6 g (0,1 moolia) 2-fenyyli-metyleenisykloheksan-1-onia 90 emissä vedetöntä etanolia. Reaktioseosta keitetään 1 tunti, jäähdytetään, suodatetaan ja suodos kuivataan. Näin saadaan 26,94 g (68,3 #) haluttua yhdistettä. Sp. 181-182<>c *

Analyysi: (C23H26N2O4) Molekyylipaino: 394,46 Laskettu: C# = 70,03 H# = 6,64 N$6 = 7,10 Löydetty: C# = 69,8 H* = 6,52 N£ = 7,08

Esimerkki 10 N-(3»5-dimetoksi-4-dekyyliok8ibentsoyyli)-N’- enyy- limetyleeni)-sykioheksylideeni] -hydratsiinin valmistus.

Liuokseen, jossa on 17,6 g (0,05 moolia) 3,5-dimetoksi-4-dekyylioksibentsoehappohydratsiinia 100 cm3:ssä vedetöntä etanolia, lisätään liuos, jossa on 9,3 g (0,05 moolia) 2-fenyylimetyleenisykloheksan-1-onia 40 cm3;ssä vedetöntä etanolia. Reaktioseosta keitetään 2 tuntia, jäähdytetään ja erottuneet kiteet suodatetaan pois. Saanto: 18,85 g (72,4 *)♦ Sp. 161-162 <>c.

Analyysi: (C32H44N2O4) Molekyylipaino: 520,69 Laskettu: C# = 73,81 H# = 5,52 N# = 5,38 Löydetty: C# = 74,02 H% = 8,70 N# = 5,36

Esimerkki 11 N-(3,5-dimetoksi-4-butoksibentsoyyli)-N'- ((2'-fenyylimetylee-ni)-syklopentylideeniJ-hydratsiinin valmistus

Liuokseen, jossa on 26,8 g (0,1 moolia) 3,5-dimetoksi-4-butoksibentsoehappohydratsiiniä 200 cm3:ssä vedetöntä 78460 17 etanolia, lisätään liuos, jossa on 17,2 g (0,1 moolia) 2-fenyylimetyleenisyklopentan-1-onia 50 cm3*gsä vedetöntä etanolia. Reaktioseosta keitetään 1 tunti, jäähdytetään, erottuneet kiteet suodatetaan talteen ja kuivataan. Näin saadaan 35,3 g (83,8#) otsikon yhdistettä. Saanto 83,8#.

Sp. 226-227°C.

Analyysi: (C25H30N204) Molekyylipaino: 422,53 Laskettu: Cg = 71,01 H# = 7,16 N* = 6,63 Löydetty: Cg = 70,86 H# = 7,32 N# = 6,66 uv λ max = 328 nm (ε = 30200)

Esimerkki 12 N-(3,5-dimetoksi-4-etoksibentsoyyli)-N’- [(2'-fenyylimetylee-ni-syklopentylideeni)J -hydratsiinin valmistus

Liuos, jossa on 30,2 g (0,126 moolia) 3,5-dimetoksi-4-etoksi-bentsoehappohydratsiinia 250 cm3:ssä vedetöntä etanolia, lisätään liuokseen, jossa on 21,8 g (0,126 moolia) 2-fenyyli-metyleenisyklopentan-1-onia 50 emeissä etanolia. Reaktio-seosta keitetään 1 tunti ja sen jälkeen se jäähdytetään. Erottuneet kiteet suodatetaan talteen ja kuivataan.

Saanto: 39,78 g (80,0#). Sp. 239-240OC

Analyysi: ^23^6^^4) Molekyylipaino: 394,48

Laskettu: Cg = 70,03 Hg = 6,64 Ng = 7,1 Löydetty: Cg = 69,85 Hg = 6,72 Ng = 6,98 uv λ max = 330 nm (ε = 29974)

Esimerkki 13 N-(3,5-dimetoksi-4-butoksibentsoyyli)-N*- |j(2*-fenyylimety-leeni)-sykloheksylideeni] -hydratsiinin valmistus.

78460 18 liuokseen, jossa on 12,5 g (0,045 moolia) 3,5-dimetoksi-4-butoksibentsoehappohydratsiinia 150 cm3;ssa vedetöntä etanolia, lisätään lios, jossa on 9,3 g (0,05 moolia) 2-fenyylimetyleenisykloheksan-1-onia 100 cm3;ssa vedetöntä etanolia. Reaktioseosta keitetään tunti ja sen jälkeen se jäähdytetään ja erottuneet kiteet suodatetaan talteen. Saanto: 12,38 g (63 $) otsikon yhdistettä. Sp. 180-181 <>C.

Analyysi: (026^32^^4) Molekyylipaino: 436,56 Laskettu: C = 71 ,6 H # = 7,34 N £ = 6,42 Löydetty: C * = 71,56 H % = 7,6 N % = 6,52

Esimerkki 14 N-(3»5-dimetoksi-4-etoksibentsoyyli)-N'- f~(2' - (fenyyli-metyleeni )-sykloheksylildeeni] -hydratsiinin valmistus.

Liuokseen, jossa on 24,0 g (0,1 moolia) 3,5-dimetoksi-4-etoksibentsoehappohydratsiinia 200 cm3;ssa vedetöntä etanolia, lisätään liuos, jossa on 18,6 g (0,1 moolia) 2-fenyylimetyleenisykloheksan-1 -onla 200 cm3:ssä vedetöntä etanolia. Reaktioseosta keitetään tunti ja sen jälkeen se jäähdytetään, kiteet suodatetaan talteen ja kuivataan. Näin saadaan 26,5 g (65 $) otsikon yhdistettä. Sp. 176-177 °C.

Analyysi: (024^28^2^4) Molekyylipaino: 408.40 Laskettu: C # = 70.57 H # = 6.91 N $6 = 6.86 Löydetty: C $ = 70.24 H % = 7.2 N * = 6.72 UV λ max = 299 nm ( ε = 20380).

: : Esimerkki 15

Sianrehua täydentämään tarkoitettu tiiviste valmistetaan koostumukseltaan seuraavaksi: 78460 19

Aineosat Määrät

Vitamiini A 3 000 000 IU

Vitamiini D3 600 000 IU

Vitamiini E 4 000 IU

Vitamiini K3 400 mg

Vitamiini 600 mg

Vitamiini B2 800 mg

Vitamiini B^ 2 000 mg

Vitamiini Bg 800 mg

Vitamiini B^ 2 10 mg

Niasiini 4 000 mg

Koliinikloridi 60 000 mg

Esimerkin 7 mukainen tehoaine 10 000 mg

Butyylihydroksitolueeni (hapettumi-senestoaine) 30 000 mg

Makuaineet 8 000 mg

Natriumsakkaraatti 30 000 mg

Hivenaineet

Mn 8 000 mg

Pe 30 000 mg

Zn 20 000 mg

Cu 6 000 mg I 100 mg

Kahdesti jauhettu lese määrään 1 000 g Tämä vitamiinien ja hivenaineiden tiivisteseos sekoitetaan perusrehuun väkevyyteen 0,5 kg/100 kg.

Esimerkki 16

Porsaiden rehua täydentämään tarkoitettu tiiviste valmistetaan koostumukseltaan seuraavaksi:

Aineosat Määrät

Vitamiini A 1 200 000 IU

Vitamiini D3 300 000 IU

20 73460

Vitamiini E 2 000 IU

Vitamiini B2 600 mg

Vitamiini 2 000 mg

Vitamiini B-j 2 5 mg

Niasiini 3 000 mg

Koliinikloridi 40 000 mg

Esimerkin 7 mukainen tehoaine 10 000 mg

Butyylihydroksitolueeni (hapettumisenestoaine) 30 000 mg

Hivenaineet

Mn 6 000 mg

Fe 10 000 mg

Zn 15 000 mg

Cu 30 000 mg I 100 mg

Kahdesti jauhettu lese määrään 1 000 g Tämä vitamiinien ja hivenaineiden tiivisteseos sekoitetaan perusrehuun väkevyyteen 0,5 kg/100 kg.

Esimerkki 17 0,5 kg esimerkissä 15 kuvattua tiivisteseosta sekoitetaan 100 kg:aan perusrehua, jonka koostumus on seuraava:

Aineosat Määrät, kg

Maissi 37,6

Ohra 25,4

Vehnä 6,0

Kaura 5,0

Soija 13,0

Kalajauho 6,0

Lese 2,4

Rasvajauhe 1,5

Mineraaliseosx 1,0

Kalkki (rehulaatu) 1 ,0 7 8 460 21

Natriumkloridi (rehulaatu) 0,5

Biolisine 0,1

Esimerkin 15 mukainen seos 0,5

Kokonaispaino 100,0 kg

Saadun sianrehun tehoainepitoisuus on 50 ppm.

Mineraali seoksen koostumus on seuraava:

Aineosat Määrät,

Dikalsiumfosfaatti 55»0

Monokalsiumfosfaatti 40,0

Kalsiumkarbonaatti 5,0

Esimerkki 18 0,5 kg esimerkissä 16 kuvattua tiivisteseosta sekoitetaan 100 kg:aan perusrehua, jonka koostumus on seuraava:

Aineosat Määrät, kg

Maissi 25,0

Vehnä 34,0

Uutettu soija 18,0

Maitojauhe 9,9

Kalajauho 4,0

Hiiva (rehulaatu) * 2,0

Rasvajauhe 3t4

Esimerkin 16 mukainen mineraaliseos 1,8 Kalkki (rehulaatu) 1,0

Natriumkloridi (rehulaatu) 0,4

Esimerkin 16 mukainen seos 0,5

Kokonaispaino 100,0 kg Näin saadun porsaanrehun tehoainepitoisuus on 50 ppm.

Esimerkki 19 22 78460 400 kg etukäteen jauhettua soijajauhetta kaadetaan sekoitti-meen, sekoituksen alaisena lisätään 3*1 kg soijaöljyä ja sen jälkeen seosta sekoitetaan, kunnes kiinteä aine on peittynyt öljyllä. Sen jälkeen lisätään 9»1 kg esimerkin 2 mukaista tehoainetta ja seosta sekoitetaan, kunnes on saatu aikaan homogeeninen seos. Lopuksi lisätään 9,0 kg soijaöljyä ja seos sekoitetaan homogeeniseksi.

Esimerkki 20 0,9 kg esimerkin 2 mukaista tehoainetta sekoitetaan 40 kg:n maissijauhoa ja samanaikaisesti seokseen lisätään suihkuttamalla 3,0 kg propyleeniglykolia. Sen jälkeen lisätään 1,4 kg dikalsiumfosfaattia ja seos sekoitetaan homogeeniseksi.

Esimerkki 21

Seosta, jossa on 10 kg sinimailasjauhoa ja 15 kg VEPEXR-konsentraattia, sekoitetaan 20 tuntia, sen jälkeen aletaan seokseen lisätä suihkuttamalla tasaisella nopeudella 1 kg maissiöljyä siten, että suihkutus jatkuu koko ajan, kun lisätään seuraavat aineosat: 2,5 kg esimerkin 1 mukaista tehoainetta, 10 kg maissitärkkelystä, 2,5 kg edellä mainittua tehoainetta, 0,3 kg piidioksidia, 0,6 kg askorbiinihappoa, 9 kg maissitärkkelystä ja 2,5 kg edellä mainittua tehoainetta. Sen jälkeen seosta sekoitetaan vielä 5 minuuttia.

Esimerkki 22

Toimitaan esimerkissä 19 kuvatulla tavalla, mutta kostutus-aineena käytetään butyleeniglykolia eikä soijaöljyä.

78460 23

Esimerkki 23 A) 3,5 kg:aan perunatärkkelystä lisätään 2,9 kg esimerkin 2 mukaista tehoainetta. Seokseen suihkutetaan 0,05 kg mineraaliöljyä ja sen jälkeen lisätään 0,2 kg sorbiinihappoa, 0,4 kg piidioksidia ja 0,1 kg kalsiumpropionaattia ja saatua seosta sekoitetaan vielä 2 minuuttia.

B) 4,2 kg:aan kalajauhoa sekoitetaan 22 kg ruislesettä. Saatuun seokseen suihkutetaan 0,6 kg mineraaliöljyä ja sen jälkeen lisätään sekoittaen 4 kg kohdassa A valmistettua seosta, 10 kg maissijauhoa, 4 kg kohdassa A valmistettua seosta ja 9 kg maissijauhoa. Lopuksi seokseen suihkutetaan 0,6 kg mineraaliöljyä.

Esimerkki 24 100 kg vehnänlesettä, 10 kg esimerkin 3 mukaista tehoainetta, 2,5 kg kalsiumkarbonaattia, 0,15 kg alfa-toco-ferolia ja 0,4 kg kalsiumpropionaattia sekoitetaan homogeeniseksi seokseksi 4 kg kanssa propyleeniglykolia.

Esimerkki 25 10 kg soijajauhoa ja 0,6 kg esimerkin 3 mukaista tehoainetta sekoitetaan homogeeniseksi seokseksi 2,5 kg:n kanssa butyleeniglykolia.

Esimerkki 26 50 kg soijajauhoa, 6 kg esimerkin 4 mukaista tehoainetta, 0,5 kg piidioksidia ja 0,2 kg kalsiumpropionaattia sekoitetaan homogeeniseksi seokseksi 1,6 kg:n kanssa soijaöljyä.

Claims (5)

24 PATENTTIVAATIMUKSET 78460

1. Cykloalkanderivat med den generella formeln (I), ,/CH 2/n C = N-NH-C-r3 \ // Ö /1/ C R - C - R1 H väri n är 3, 4 eller 5 R är en fenylgrupp, som kan innehälla varken 1-3 halogen-atomer eller lägalkoxigrupper, Rloch r2 är var och en väte eller de kan tillsammans bilda en valensbindning; och r3 är lägalkoxi eller fenyl substitu-erad med 1-3 Ci_i2-a^oxi9ruPPer *

1. Yleisen kaavan (i) /CH2/n C=N-NH-C-r3 O /1/ ^ C ^R2 I R - C - Rl I H mukaiset sykloalkaan.i. johdannaiset, jossa n on 3, 4 tai 5, R on fenyyliryhmä, jossa voi olla joko 1-3 halogeeniatomia tai alempaa alkoksiryhmää, r1 ja R2 ovat kumpikin vetyjä tai muodostavat yhdessä valenssisidoksen; ja R3 on alempi alkoksi tai fenyyli subst.ituoituna 1-3 Ci_i2~ a1koksiryhmä11ä.

2. Föreningar enligt krav l, kännetecknade därav, att r3 är metoxi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset, yhdisteet, tunnettu siitä, että R3 on metoksi.

3· Föreningar enligt krav 1 eller 2, kännetecknade därav, att Rl och R2 bildar tillsammans en valensbindning . 27 78460

3. Patettivaatimuksen 1 tai 2 mukaiset yhdisteet, tunnettu siitä, että Rl ja r2 muodostavat yhdessä valenssisidoksen.

4. N-(metoxikarbonyl)-Ν'-/*2-(p-metoxifenylmetyliden/-cycklo-hexyliden7-hydrazin enligt krav l.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen N-(p-metoksikarbonyyli)-N'-/2-(p-metoksifenyylimetylideeni)-sykloheksyylideeni7- . . hydratsiini.

5. Menetelmä yleisen kaavan (I) 25 78460 = n - NH - c - r5 /CH2/n y' J /1/ C R - C - R1 f H jossa n on 3, 4 tai 5, R on fenyyliryhmä, jossa voi olla joko 1-3 halogeeniatomia tai alempaa alkoksiryhmää, Rl ja r2 ovat kumpikin vetyjä tai muodostavat yhdessä valenssisidoksen, ja R3 on alempi alkoksi tai fenyyli substituoituna 1-3 Ci_i2“ alkoksiryhmällä, mukaisten sykloalkaanijohdannaisten valmistamiseksi, tunnettu siitä, että saatetaan yleisen kaavan (II) /en2/n C = A X. /11/ - R2 I R - C - Rl i H mukainen ketoni, jossa A on happi- tai rikkiätorni ja n, R, r! ja r2 ovat edellä määriteltyjä tai sen reaktiivinen johdannainen, reagoimaan yleisen kaavan (III) H2N - NH - C - R3 (III) R O mukaisen hydratsiinijohdannaisen, jossa R3 on edellä määri telty, tai tällaiseen aminoryhmään muodostuneen reaktiivisen johdannaisen kanssa. 26 7 8 4 6 0

6. Karjanhoidossa käytettävät painon kasvua lisäämään tarkoitetut seokset, tunnettu siitä, että ne sisältävät tehoaineena yleisen kaavan (i) mukaista yhdistettä, jossa n, Rl, R2 ja r3 ovat vaatimuksessa 1 määriteltyjä sekä sopivaa inerttiä, kiinteätä tai nestemäistä kantaja- tai laimennus-ainetta .

5. Förfarande för framställning av cykloalkanderivat raed den generella formeln (I), = N - NH - C - R5 /CH2'n / “ /x/ c R - C - R1 I H väri n är 3, 4 eller 5? R är en fenylgrupp, soin kan innehälla varken 1-3 halogen-atomer eller lägalkoxigrupper; Rl och r2 är var och en väte eller de kan tillsammans bilda en valensbindning; och r3 är lägalkoxi eller fenyl substitue- rad med 1-3 Ci_]_2 -alkoxigrupper, kännetecknat därav, att a) en keton med den generella formeln (II) /CH2/n ^ C = A N. /n/ - r2 R - C - Rl i H väri A är syre eller svavel och n, R, R1 och r2 är ovan definierade, eller dess reaktiva derivat reageras med en hydrazinderivat med den generella formeln (III) H2N - MH - C - r3 (I1I) O