FI77759B

FI77759B - Kommunikationssystem och apparat foer kommunikationssystemet.

Info

Publication number: FI77759B
Application number: FI811194A
Authority: FI
Inventors: Cecil Hertz Kaplinsky
Original assignee: Philips Nv
Priority date: 1980-04-23
Filing date: 1981-04-16
Publication date: 1988-12-30
Also published as: US4429384A; GB2074425B; SE446486B; NL191374B; CA1164591A; CH656730A5; FI77759C; ATA181881A; FR2481486A1; IT8121286A0; ES501513A0; HK28086A; FR2481486B1; AU543977B2; FI811194L; NL191374C; NZ196850A; GB2074425A; JPS56169452A; PL230785A1

Description

i 77759

Tietoliikennejärjestelmä ja laite tietoliikennejärjestelmää varten

Keksintö koskee tietoliikennejärjestelmää digi-5 taalisen informaation siirtämiseen yksikanavaisessa tieto-väylässä asynkronisesti toimivien, tietoväylään kytkettyjen laitteiden joukossa kahden tai useamman laitteen välillä, kunkin laitteen sisältäessä ainakin digitaalisen tietojenkäsittelyosan, joka on varustettu kellogeneraat-10 torilla jaksollisen kellosignaalin generoimiseksi, ja ohjausyksikön, tietojenkäsittelyosan ollessa kytketty tietoväylälle digitaalisen ohjausyksikön avulla, mainitulla yksiköllä ollessa siirtokytkin, jota voidaan ohjausyksiköllä kytkeä "OFF"-tilan ja "ON"-tilan välillä 15 digitaalisten signaalien siirtämiseksi tietoväylälle, siirtokytkimen ulostulon muodostaessa ohjausyksikön ulostulon, joka on kytketty tietoväylälle siten, että kahden tai useamman toimivan laitteen kaksi tai useampi siirtokytkintä muodostavat yhdessä tietoväylän kanssa 20 JA-piirin, joka suorittaa JA-operaation signaaleille, jotka näillä laitteilla lähetetään tietoväylälle, tieto-väylän ollessa "ON"-tilassa vain, jos kaikki kytketyt siirtokytkinulostulot ovat "ON"-tilassa, ja tietoväylän ollessa "OFF"-tilassa, jos ainakin yksi ulostuloista on 25 "OFF"-tilassa, jolloin digitaaliset signaalit on esitetty sähköisinä pulsseina, jotka on lähetetty tietoväylälle saattamalla siirtokytkimen ulostulo "OFF"-tilaan ainakin tietobittijakson osan aikana, jonka jakson pituus on jaksollisen kellosignaalin jakson kokonaislukumonikerta.

30 Keksintö koskee myös laitetta, joka vähintään yh den toiminnon suorittamiseksi sisältää välineet ainakin yhden muun laitteen kanssa kommunikoimiseksi tietoväylä-kanavan kautta digitaalisia signaaleja käyttäen, digitaalisen tietojenkäsittelyosan, jolla on digitaalinen osoite- 35 77759 2 numero, kellogeneraattorin jaksollisen kellosignaalin generoimiseksi, ja ohjausyksikön tietokäsittelyosan kytkemiseksi väyläkanavan liittimeen, yksiköllä ollessa ainakin yksi siirtokytkin, jota voidaan ohjausyksiköllä 5 kytkeä "OFF"-tilan ja "ON"-tilan välillä digitaalisien signaalien siirtämiseksi väyläkanavaan, kytkimen ulostulon ollessa kytketty mainittuun liittimeen, siten että ainakin kahden laitteen siirtokytkimet, jotka on kytketty väyläkanavaan, muodostavat JA-piirin, joka suorittaa 10 JA-operaation signaaleille, jotka lähetetään näillä laitteilla väyläkanavalle, väyläkanavan ollessa "ON"-tilassa vain, jos kaikki kytketyt siirtokytkinulostulot ovat "ON"-tilassa, ja sen ollessa "OFF"-tilassa, jos ainakin yksi ulostuloista on "OFF"-tilassa, minkä avulla digitaa-15 liset signaalit esitetään sähköisinä pulsseina, jotka lähetetään väyläkanavalle saattamalla siirtokytkimen ulostulo "OFF"-tilaan ainakin tietobittijakson osan aikana, jonka jakson pituus on jaksollisen kellosignaalin jakson kokonaislukumonikerta.

20 Edellä kuvatun tyyppisiä tietoliikennejärjetelmiä käytetään yleensä sellaisissa tapauksissa, joissa useilla laitteilla on keskinäistä tietoliikennettä varten yhteinen tiedonsiirtovälineistö. Kysymyksessä voi olla tietoliikenne yhden tai useamman älykkään päätteen ja keskus-25 tietokoneen välillä laboratoriossa, mutta kysymyksessä saattaa myös olla tietoliikenne, jota käytetään ohjattaessa kodissa sijaitsevia laitteita esimerkiksi niinsanotun "kotitietokoneen" avulla tai jota käytetään tieto-väylään kytkettyjen äänitaajuus- ja/tai videolaitteiden 30 ohjaukseen ja tekstitiedon siirtämiseen televisiovastaan-ottimeen, kun tällainen tesktitieto on saatu teleteksti-demodulaattorista tai videotexpäätteeltä tms. laitteelta.

Tietoväylänä voidaan käyttää monikanavaista väylää, jonka kautta digitaalinen tieto siirretään rinnak-

II

3 77759 kaismuodossa.

Sellaisissa tapauksissa, joissa keskimäräinen tiedonsiirtotiheys on riittävän pieni, yksikanavainen väylä on tavallisesti riittävä ja tiedot siirretään 5 sarjamuodossa.

Edellä kuvatun tyyppinen tietoliikennejärjestelmä on tunnettu raportista R. Sommer: "Cobus, a firmware controlled data transmission system", joka on esitetty julkaisussa "Second Symposium on Micro Architecture 10 "Euromicro", sivuilla 299-304.

Sanotussa julkaisussa esitetään tietoliikennejärjestelmä, jossa koaksiaalikaapelin muodostama yksikanavainen väylä yhdessä siihen kytkettyjen siirtokytkimien kanssa muodostaa JA-porttipiirin, joka soveltuu tiedon-15 siirtoon noin 200 kBaudin siirtotaajuudella, mikä merkitsee vähintään noin 10 000 tietosanan nettoslirtokapasi-teettia sekunnissa, kun kukin tietosana käsittää 8:sta 10:een bittiä ja kun on otettu huomioon odotusjaksot, siirtoprioriteetista päättämiseen sekä osoitteiden siir-20 toon tarvittava aika.

Koska väyläpiiri muodostaa JA-porttipiirin, niin väylä on "ON"-tilassa vain, kun kaikki siirtokytkimet pitävät lähdön "ON"-tilassa, mikä transistoreita siirto-kytkiminä käytettäessä yleensä merkitsee sitä, että 25 siirtokytkimet eivät ole virtaa johtavassa tilassa.

Kun pulssia tarvitaan, niin siirtokytkin ohjataan johtavaan tilaan tuomalla sen kannalle ohjausvirta, jolloin sen lähtö joutuu "OFF"-tilaan.

Kun ainakin yksi siirtokytkin antaa "OFF"-pulssin, 30 väyläjohdin on "OFF"-tilassa riippumatta muiden siirtokyt kimien tilasta.

- - Järjestelmässä on käytetty niin sanottuja "avokil- lektori"-siirtokytkimiä, jotka muoostavat yhdesä koaksiaalikaapelin kanssa johdotetun JA-funktion toteuttavan 4 77759 kytkennän.

Valinta sen suhteen, mikä on "ON" ja "OFF", on vapaa. Mainitussa kirjoituksessa käytetään sellaista JA-5 porttipiiriä, jossa väylä on "ON"-tilassa, kun kaikki kytketyt otot ovat "ON"-tilassa. Tätä määritelmää käytetään myös esillä olevassa patenttiselityksessä tästä eteenpäin. On tunnettua, että tämä määritelmä vastaa TAI-porttipiiriä signaalien ollessa "OFF"-tilassa eli johdo-10 tettua TAI-funktiota.

Kuvio 2 sanotussa julkaisussa esittää mikroprosessorin ohjaaman "Cobus-liitännän" yksinkertaistetun lohkokaavion, jollaista liitäntää alalla yleensä kutsutaan "ohj ausyksiköksi".

15 Cobus-liitäntä esitetyssä muodossaan käsittää mm vastaanottopiirin ja "interferenssi-ilmaisimen". Näiden piirien avulla tarkistetaan, pyytääkö toinen ohjausyksikkö samanaikaisesti väylää käyttöönsä tarkistamalla lähetetty oma osoite. Prioriteettisääntö antaa etuoikeuden 20 väylään sille laitteelle, jolla on pienempi osoitteen arvo.

Lisäksi ohjausyksikköön kuuluu "kantoaallon ilmaisin", toisin sanoen piisi, joka muokkaa uudelleen bittikellosignaalin, sekä synkronointipiiri. Alkuvaihees-25 sa bittitaajuus jaetaan kahdella, jotta pienennettäisiin niiden tahdistusongelmien vaikutusta, jotka johtuvat mm signaalin kulkuaikaviiveestä väyläkaapelissa.

Kantoaallon ilmaisimen muodostaa yleensä niin kutsuttu vauhtipyöräoskillaattori tai vaihelukittu oskil-30 laattori (PLLO, phase locked loop oscillator).

Tämä edellyttää, että käytetään hyvin stabiilia kellogeneraattoria, joka voidaan toteuttaa vain kideohja-tun generaattorin avulla.

Synkronointia varten jokaisessa sanassa on aloi- 5 77759 tusbitti. Mikrosynkronointi sekä makrosynkronointi tapah tuvat aloitusbitillä sekä jokaisella asetetulla bitillä (sivu 300, oikeanpuoleinen palsta, kappale 5.2).

Koska tarvitaan kideohjattu kellogeneraattori lä-5 hetyspäässä ja vauhtipyöräoskillaattori tai PLLO vastaanottopäässä, niin piirit ovat suhteellisen kalliita.

Ne soveltuvat edellä mainittuun käyttöön laboratoriossa, mutta ne ovat liian kalliita käytettäväksi yksinkertaisissa järjestelmissä. Kuvatussa järjestelmässä on lisäk-10 si mahdotonta kytkeä samaan väylään laitteita, jotka toimivat huomattavasti erisuurilla nimellistaajuuksllla. Lisäksi vielä tiukat aikatoleranssit vaativat, että pulssien reunat ovat tarkasti määritellyt ja siten jyrkästi nousevat, josta syystä väyläjohtimena on käytettävä 15 koaksiaalikaapelia, jotta olisi mahdollista pitää hajasä-teily ympäristöön hyväksyttävän alhaisella tasolla.

Halpaa kierrettyä kaksijohdinjärjestelmää ei voida käyttää, kun on otettava huomioon posti- ja lennätinhal-linnon ja vastaavien viranomaisten hyväksymät interferens-20 sitasoja koskevat vaatimukset.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan halpa tietoliikennejärjestelmä, jossa voidaan käyttää yksinkertaisia kellogeneraattoreita, esimerkiksi RC-piiriä, taajuuden määräämiseen, joiden nimelliset 25 siirtotaajuudet eroavat toisistaan esimerkiksi suuruusluokan verran.

Keksinnön mukaisesti johdannossa kuvatun tyyppiselle tietoliikennejärjestelmälle on tunnusomaista, että kun laite siirtää tietoa tietoväylää pitkin, sen siirtokyt-30 kintä ohjataan siten, että pulssin, joka merkitsee "O"-tietobittiä, siirtämiseksi on siirtokytkin "OFF"-tilassa tietobittijakson osan aikana, joka on suurempi kuin puolet tästä jaksosta ja yhtä suuri kuin jaksollinen kello-signaalin jakson kokonaislukumonikerta, ja että pulssi.

77759 6 signaalin jakson kokonaislukumonikerta, ja että pulssi, joka merkitsee Hl"-tietobittiä, siirretään tietobitti-jakson osan aikana, joka on ainakin kertoimen 2,1 verran lyhyempi kuin "0"-tietobittiä merkitsevän pulssin kes-5 toaika.

Koska sekä "0" että "1" aiheuttavat pulssin, niin pulssi nouseva reuna voi toimia ajoituspiirin liipaisun käynnistyskohtana, josta syystä lähetys- ja vastaanot-tolaitteiden kellogeneraattorien keskinäinen tahdistus on 10 tarpeeton. Sen jälkeen kun vastaanottolaitteisto on havainnut pulssin reunan, se ratkaisee, esimerkiksi noin 3/4 bittijakson kuluttua, onko pulssi päättynyt vai ei, toisin sanoen, edustaako pulssi "0":aa tai l":tä.

Suuri eruo "1"- ja "0"-pulssin välillä tekee 15 mahdolliseksi luotettavan ilmaisun huolimatta suurista ajoitustoleransseista, jotka johtuvat seuraavista tekijöistä: a) siitä, että käytetään RC-kellogeneraattoria, jolla taajuustoleranssi käytännössä on + 25 %; 20 b) siitä, että sallitaan käytettävän pulsseja, joiden reunan nousu- tai laskuaika on noin 0,5 mikrose-kunnista 1,5 mikrosekuntiin, kun jo pienetkin muutokset liipaisun kynnystasossa voivat aiheuttaa joidenkin mik-rosekunnin kymmenesosien ajoitusepätarkkuuden, mikä 25 merkitsee joissakin tapauksissa enemmän kuin yhden kellojakson pituista aikaa käytettäessä 4 MHz:n MOS-piire-jä; ja c) väylän kulkuaikaviiveiden vaikutuksesta, joka voi olla samaa suuruusluokkaa kuin yllä kohdassa b) 30 mainittu kestoaika.

Kaikki järjestelmän bittijaksot ilmaistaan mik-rosekunteina, ohjausyksikkö approksimoi niiden pituutta kokonaisina kellojaksoina ja nämä luvut riippuvat kunkin laitteen kellotaajuuden nimellisarvosta, joten yleen-

II

7 77759 sä todelliset pulssien pituudet ja liipaisuajankohtien välit vastaanottolaitteistossa vastaavat vain likimäärin tarkkoja jaksojen aikoja.

Johdannossa esitetyn tyyppiselle laitteelle on 5 tunnusomaista, että ohjausyksikkö sisältää välineet joukon sähköisiä pulsseja, jotka edustavat aloituspulssia, moodisymbolia, osoitenumeroa, ohjausbittejä ja/tai tieto-bittejä, generoimiseksi laskemalla kellopulsseja siten, että pulssin, joka merkitsee "0"-tietobittiä, siirtämi-10 seksi on siirtokytkin "OFF"-tilassa tietobittijakson osan ajan, joka on suurempi kuin puolet tästä jaksosta ja yhtäsuuri kuin kellojakson kokonaislukumonikerta, ja pulssi, joka merkitsee ”l"-tietobittiä, siirretään tieto-bitti jakson osan aikana, joka on ainakin kertoimen 2,1 15 verran lyhyempi kuin "0"-tietobittiä merkitsevän pulssin kestoaika.

Joukko edullisia keksinnön toteutusmuotoja, sellaisina kun ne esitetään alivaatimukslssa, kuvataan seu-raavassa yksityiskohtaisesti esimerkin avulla käyttäen 20 kuvauksen apuna oheisia liitteenä olevia piirustuksia.

Piirustuksissa kuvio 1 on tietoliikennejärjestelmän yksinkertaistettu lohkokaavio, kuvio 2 esittää kaavamaisesti siirrettävän tieto-25 paketin sisältöä, kuvio 3 on ohjausyksikön sen osan piirikaavio, jossa ovat siirtokytkimet sekä vastaanotto-osa, ja kuvio 4 on keksinnön mukaisen ohjausyksikön yksinkertaistettu lohkokaavio.

30 Kuvio 1 esittää väylärakennetta, jossa on tieto- väylä 1, jonka haaroituskohtiin 2 on kytketty joukko laitteita, jotka kukin käsittävät ainakin ohjausyksikön 4 sisältävän tietojenkäsittelyosan 3.

8 77759

Kuvio esittää vain kaksi laitteista l:stä N sään, mainitut laitteet mukaanlukien, ja ne on merkitty vastaavasti LAITE(1) ja LAITE(N).

Laitteiden todellinen määrä on yleensä paljon suu- 5 rempi, näitä laitteita voidaan käyttää kymmeniä tai satoja.

12

Seuraavassa esitettävä toteutusmuoto perustuu 2 =4096 osoitettavan laitteen enimmäismäärälle, mutta tämä ei mitenkään ole teoreettinen tai muu rajoitus.

Vaikkakaan yleensä kaikki laitteet eivät pysty kom-10 munikoimaan jokaisen muun laitteen kanssa, niin kukin laite voi silloin tällöin olla yhteydessä yhteen tai useampaan muuhun kytkettyyn laitteeseen. Jotkin laitteet voivat siten toimia vain "kuuntelijoina", jotka eivät ota huomioon mahdollisia kutsu- tai hyväksymissignaaleja, kuten esimerkiksi 15 pesukone. Toiset laitteet voivat joskus toimia vain "puhujina", kuten esimerkiksi palo- ja/tai murtohälytyslaite. Toiset laitteet toimivat joskus "puhujina", joskus "kuuntelijoina", kuten esimerkiksi pientietokone, videotex-pääte jne.

·: 20 Yksinkertaisimmassa muodossaan väylä on yksi ainoa :·. tiedonsiirtokanava, joka on esimerkiksi muodostettu valon- johtimesta, koaksiaalikaapelista tai kahdesta kierretystä johtimesta ("kierretty parijohdinkaapeli").

Tällainen väyläjärjestelmä vaatii aina väylänohjaus-25 järjestelmän. "Puhuja", joka on varannut väylän, ei saa joutua toisten laitteiden häiritsemäksi, koska tämä aiheuttaisi lähetetyn sanoman vääristymisen. Toiset laitteet voivat helposti, tunnetuin tavoin, havaita sen, onko väylä varattu.

Tilanne tulee mutkikkaammaksi, kun kaksi "puhujaa" Y: 30 pyytää väylää käyttöönsä samanaikaisesti, kun samanaikai- suudella ymmäretään esimerkiksi joidenkin mikrosekuntien * ; väliajan kuluessa esiintyvää samanaikaisuutta. Vaikkakin ensi näkemältä tällaiset samanaikaiset tapaukset näyttävät * ' tilastollisesti erittäin epätodennäköisiltä, niin niitä kui- ' 35 tenkin sattuu usein käytännön tapauksissa. On nimittäin mah- 9 77759 dollista, että kaksi laitetta tai useammat laitteet haluavat käyttää väylää olennaisesti eri ajankohtina sen ajan kuluessa, kun kolmas laite on varannut väylän käyttöönsä. Niin pian kuin viimeksimainittu laite vapauttaa väylän, 5 ne laitteet, jotka ovat odottamassa havaitsevat tämän "samanaikaisesti" ja kaikki yrittävät samanaikaisesti saada väylän käyttöönsä.

Kun laite tarvitsee väylän käyttöönsä, niin se alkaa lähettää sanomaa, jonka yleinen muoto on esitetty kulo viossa 2.

Testausjakson 82 aikana ohjausyksikkö tarkistaa, että väylässä ei tietyn ajan kuluessa esiinny pulsseja ja lähettää sitten aloitusbitin 84. Toisille laitteille tämä aloitusbitti toimii varoituksena ("keskeytyksenä") ilmoit-15 taen, että seuraa sanoman siirto.

Seuraavaksi lähetetään toimintamoodia 86 ilmaiseva symboli. Kun "isäntälaite" tietää, mitä toimintamoodia käyttäen mahdollinen "orjalaite" voi vastaanottaa, niin yleensä lähetetään tätä toimintamoodia vastaava toimintamoodisym-:· 20 boli. Kaikkia alemman toimintamoodin omaavat laitteet, jotka ovat odottamassa kuuntelutilassa, joutuvat nyt va-pauttamaan väylän koko siksi ajaksi, mitä tarkoitetaan "aikalohkolla".

_ - Ellei toinen laite samanaikaisesti pyydä väylää . . 25 käyttöönsä, lähetetään sitten tunnus 88 (isäntälaitteen osoite) ja sen jälkeen mahdollisen orjalaitteen osoite 90. Senjälkeen kun esimerkiksi "orjabitit" on lähetetty, isäntälaite odottaa yhden bittijakson ajan hyväksymissignaa-lia, joka ilmoittaa, että orjalaite on valmis vastaanotta-: 30 maan.

Ellei tätä hyväksymissignaalia tule, se merkitsee, että vastaava orjalaite ei ole kytketty väylään.

Ellei isäntälaite tiedä orjalaitteen toimintatapaa, se alkaa lähettää omaa korkeampaa toimintamoodiaan käyttäen. 35 Hyväksymissignaalin puuttuminen tässä tapauksessa voi nyt ίο 7 7 75 9 merkitä sitä, että orjalaite pystyy vastaanottamaan vain alemmassa toimintamoodissa. Ellei hyväksymissignaalia esiinny edes alimmassa toimintamoodissa, isäntälaitteen on pääteltävä, että orjalaitteeseen ei saa yhteyttä, toisin 5 sanoen ettei orjalaitetta ole kytketty väylään tai se ei ole toiminnassa.

Normaalitapauksessa hyväksymissignaali tulee ja sanoman loppuosa lähetetään. Jos on tarpeellista, niin tämän jälkeen seuraa joitakin tarkistus- tai ohjausbittejä 10 92 ja lopuksi varsinainen tiedonsiirto 94. Käytettävissä olevan aikalohkon 30 lopussa väylä jälleen vapautetaan 96.

Kun kaksi laitetta tai useampi laite tarvitsee väylää käyttöönsä, niin toimintamoodisymbolin lähettämisen jälkeen väylän käyttöoikeudesta päättäminen aktivoituu.

15 Seuraavassa esitettävä esimerkin avulla suoritettava kuvaus perustuu väylään, johon kytketään laitteita, joilla on hyvin paljon toisistaan poikkeava nimellissiirtotaajuus. Tämä esimerkki ei ole millään tavalla tätä keksintöä rajoittava; paljon mutkikkaammat tilanteet ja myös yksin-20 kertaisemmat toteutusmuodot voivat toimia samalla tavalla. Kun esimerkiksi vain yksi toimintamoodi voi esiintyä, niin toimintamoodisymboli voidaan jättää pois.

Esimerkkinä olkoon seuraava tapaus:

Toimintamoodi O: Kellotaajuus 0,55 MHz - 25 %;

25 toimintamoodisymboli O

Toimintamoodi 1: Kellotaajuus 2,2 MHz - 25 %; toimintamoodisymboli 10

Toimintamoodi 2: Kellotaajuus 4,43 MHz - 0,1 %; ·.·. toimintamoodisymboli 110.

I 30 Seuraava taulukko I esittää tieto- ja muiden bittien bitti- jaksojen likimääräisiä pituuksia sekä vastaavia pulssien kestoaikoja.

Il n 77759 M « « « T- 5 o ή n ci g ^ _£__*_ ^ ' S ^ •i Oh • a oo vo

M -3- JL

H

4J ~ - +J o O »Λ CM 00 rt Ά CV| 1- -3 Γ Η 0) I 0) 6 VO VO -3- r- iH IP\ 3 cm a -_J---- tn I tn j· \o CM O ^ CM r- • 3 T- CM O*

i?S

•H * H <0 O O O ^ •f> -M O Ά f KV t\| O O 'H vo *-

M -P -Q

-¾ g---- <—t M, "'t

SS «M O VO

SS -h £ « - u 3 1,1 m a .; jg ‘•*. m i $ vo vo -^- .· ή o h σ\ σν vo • 3 o o a Ή

•P O O O O O

...: 4J o »Π CM CM <- •H VO N W N r- _a ! c rt ~ Φ IN -r| -fl -P O)

td 32 -P O ·Η -P

-US -P O -P -P ij -P

fi O -rl 6 -rl -rl .fj 1-1

•rl -rl U) .Q <0 Λ <0 -P -P

g*Ö ^ U ^ H -H -H

•rt O 79 3 C :td -Q Λ

- -' 0 0 n +J -H -rt -P PJ

HB O-rlE-PS rlt! : : a o Tt 4J Λ o 3 tu r—t O -h tn tn 3

__X < H Λ H O S

12 77759 Tämä esimerkissä aikalohkolle on annettu keskimäärin 7 millisekunnin pituus maksimipituuden ollessa keskimäärin 10 millisekuntia.

Toimintamoodisymbolit on valittu siten, että kah-5 den tai useamman laitteen pyytäessä väylää käyttöönsä, alemman toimintamoodin omaava laite, toisin sanoen se, joka on hitaampi, saa etuoikeuden väylän käyttöön.

Koska väylässä siitä syystä, että se muodostaa JA-piirin, on "0FF"-tila vallitseva ja koska "0"-pulssien 10 kestoaika on huomattavasti pitempi kuin "l"-pulssien, kaikki toleranssit huomioonottaen, niin väyläkanavassa on myös "O" valitseva tila.

Niin pian kuin laite, jonka toimintamoodisymboli on esimerkiksi 10, aloittaa käyttäen toimintamoodia 1, ja 15 toinen laite, jonka toimintamoodisymboli on O, aloittaa samanaikaisesti käyttäen toimintamoodia O, toimintamoodia 1 käyttävä laite huomaa, jo ensimmäistä l:tä tarkistaessaan, että vastoin sen odotuksia, väylässä on O-tila, jolloin se välittömästi vapauttaa väylän alemman toimintamoo-20 din omaavan laitteen käyttöön. Samaten laite, jonka toi-mintamoodi on 2, lukee esimerkiksi 10:n 11(0):n sijasta, kun toimintamoodia 1 käyttävä laite on aloittanut saman-aikaisesti.

.· ·: Kun kaksi laitetta, joilla on sama toimintamoodi, 25 yrittävät varata väylän, niin niiden välillä ei voida tehdä eroa toimintamoodisymbolin perusteella. Kumpikin laite tunnistaa toimintamoodisymbolin hyväksyttäväksi testauksen aikana ja jatkaa lähettämällä osoitetunnuksensa kummankin vielä jatkaessa samanaikaisesti jokaisen bitin tar-30 kistamista. Myös tässä tapauksessa väylä vapautetaan välittömästi, kun poikeama on havaittu. Tämä merkitsee sitä, että to imi n tamoodi en ollessa samat, se laite, jonka osoi-·· te on pienempi, saa etuoikeuden väylän käyttöön. Jos esi merkiksi laitteen A osoite on 10100110 ja laitteen B osoi-35 te on 1010011, niin laite A lukee 0:n l:n sijasta tarkisti 13 77759 taessaan kuudettä bittiä ja vapauttaa väylän. Laite B havaitsee oikean toiminnan väylässä ja jatkaa toimintaansa. Laitteen A on välittömästi vapautettava väylä, jotta (tässä esimerkkitapauksessa) sen kahdeksas bitti, 0, ei häi-5 ritsisi B:n kahdeksannen bitin, l:n, lähettämistä.

Se laite, joka lukee täydellisen toimintamoodisym-bolinsa ja osoitetunnuksensa väylältä virheettömästi, voi nyt varata väylän aikalohkon jäljellä olevaksi ajaksi.

On selvää että niin pian kuin yksi tai useampi 10 laite on väylän käyttöoikeuden päättelyvaiheessa ja kolmas laite yrittää saada väylän käyttöönsä olennaisesti myöhäisempänä ajanhetkenä, niin kolmas laite havaitsee joko toimintamoodibittejä tai osoitetunnusbittejä tai niiden jäljessä seuraavan sanoman bittejä, jolloin sen täy-15 tyy odottaa, kunnes väylä on ollut vapaa pulsseista tietyn ajan. Käyttöoikeudesta päättäminen on tarpeellista vain siinä tapauksessa, että siintyy samanaikaisia tai lähes samanaikaisia pyyntöjä.

T ässä esimerkissä oletettiin, että 4,43 MHz taa-20 juutta käyttävässä laitteessa on kideohjattu kello, jossa taajuus perustuu standardi-kidetaajuuteen PAL-televisio-järjestelmässä, jossa kidetaajuus on likimain 8,86 MHz, kun taas hitaammat laitteet käyttävät RC-piiriin perustu-. vaa kello-oskillaattoria.

. . 25 Kun toimintamoodia 2 käyttävä laite lähettää sano man, jossa toimintamoodi on 1 tai 0, ohjaus ei muut, mutta kellotaajuus jaetaan yksinkertaisesti 2:11a tai vastaavasti 8:11a.

Toimintamoodia 2 käyttävällä laitteella tässä esi-: : 30 merkissä "0"-pulssin ja "l"-pulssin välinen pituusero on Y: noin 2,4-kertainen; hitaammille laitteilla, joilla taajuu- I toleranssi on suurempi, on valittu jopa noin 4-kertainen ero.

[ Toiminnan ymmärtämiseksi oikein, ovat taulukossa I

- 35 annetut tiedot riittävät.

14 77759 Käytännön toteutusmuodoissa on valittu taulukossa II esitetyt eri aikajaksot käyttäen apuna tietokoneohjelmaa. Nimellisajat on valittu siten, että nimellistaajuu-della ne aina vastaavat kullakin laitteella kellojakso-5 jen määrän kokonaislukukerrannaista.

Yksityiskohtaisesti selostetaan vain taulukon II ensimmäinen osa.

Kun esimerkiksi toimintamoodia 1 käyttävä laite haluaa aloittaa tiedonsiirron, niin lähetetään aloitus-10 bitti 5, jonka nimellinen pituus on 249,2 mikrosekuntia.

Senjälkeen kun tietty kulkuaikaviivettä vastaava aika ja toisen laitteen kellojakson alkuosa on kulunut, tämä aloitusbitti voidaan vastaanottaa noin 10,8 mikrosekunnin kuluttua .

15 Senjälkeen, 177,0 + 55,5 mikrosekunnin kuluttua, annetaan moodisymboli 1 ajanhetkellä 6 ja pulssin pituus on 4,1 + 1,8 = 5,9 mikrosekuntia. Kuunteleva laite vastaanottaa tämän pulssin varmasti 4,1 mikrosekunnin kuluessa, jos se voi toimia käyttäen toimintamoodia 1, ja pystyy 2Q päättelemään noin 9,9 mikrosekuntia vastaanotetun pulssin : alkamishetkestä lukien, onko pulssi 0 vai 1. Lähettävä laite suorittaa tämän tarkistuksen myös likimain samalla hetkellä 7. Jos tämä tarkistus antaa oikean tuloksen, niin sen jälkeen annetaan toimintamoodin 1 "0"-pulssi, jonka 25 kestoaika on noin 22 mikrosekuntia.

"Isäntälaitteen osoitebiteiksi” kutsuttujen bittien välityksellä lähetetään sitten isäntälaitteen osoitetun-nus, mutta lähettäminen on pysäytettävä välittömästi, jos tarkistus osoittaa, että toiselle laitteelle, jolla on pie-30 nempi osoitteen arvo, on annettava etuoikeus väylän käyt-töön.

is 77759 — on on on o * · · · · . .

S' ON ON J- On On 1A

CA CA CA

<U - - -_l _ _ _ _

P

•H

OJ

Π3 •n s * » 3

Ά -S’ O NO O »A

• · · · · I

•m — t- o · »a ca 2 ^ ON 0^ CM CM m T- a ^ ^ <u

® Ό -3- CA NO CA

X3 **·**· >. £- on j· r- on -a- t 1“ i— 0 _ _ _ LJ (I) " )

H M ^ — ON Ά r- ON

(tj ···.·.

Ο ·ΓΝ CM CO N O CM 00 O

v> -H O CA CA

3 -p · - — «--— — — 3 4-1 f-

,-H -H C~ »A *“ ifNr-O

3 (B — · · ...

nJ L__ CM 00 -3· CM 00 -a-

Eh <U ^ CA CA

•P _ ___ •H · Ό 00 cm oo on cm oo On *· Ή CA ... ...

CM C- »— O t'-i-O

00 CA T- in r— ΙΓΝ w · ··>.«.

H O VO 4· M) CM NO CM

4-> - — - r— —I j—'

:” ® CA CA IA O CM VA ON

Ui ···....

-- 3 CM IA IA CM -et CA O

.f® CA CM Ά t— lA >—

£ CA

4->

5 .d d 3 I

® -P 4-> d -H

•d ·Η -H O

Λ Λ ,Q g Η ° 1-1 Α1 ^ ο <-Η ™

3 il! s s II I I I

16 77759 7 "· ^ « »> - ' « οίοο(^ tn en

°i ^ O 00 CM O 00 CM

5^* s*;?00' £ £ * en vo m -a- vo m n 00 01 ^ " -~^ oo cm > en

^ -*. ~ w -* - CM

:’ tn ^ ^ tn^0^ cMcncn >n i- tn r- ' L. - L ., ί ^ ' 1 νΐζ en „ ^ :-i * cm vo -a- 'cm vo * CM* x* | I il I | : : ^ cm in ov

5 3 ^ ^ OOO O O O

<d -m s s ?S„ a : ; | ^ o ^ <n ° Γ* ™ χ| ° Γ* ™ ^ ^ jj jj jj ^ xi 11 1 ° 1 1 1

i h s δ e s 5 δ 1 1 e f 1 I

17· 77759 ^ o m o • · · · · . · ON ON t" ON ON.

PJ r— CM

^ r· ^ o 00 PN PN 00 • · · · ♦ .

O CN T- O on CO (M CO cv on o f- σ\ o f- • · · · . .

cn in cv on m cv ^ T- cn «n en T- »n .... · · · · · ,

NO -a- CM \Q CM

^ V— — ' Pii * o o o > o o o § 3 8 "S 3

H E

1 5 Y· I | .-.·. | | H N O H rv ®

tilli III 1 I

is 77759

Kuvio 3 esittää esimerkkiä sellaisen ohjausyksikön lähetys-vastaanotto-osasta, joka soveltuu käytettäväksi symmetrisen väyläkanavan yhteydessä. Pisteissä 10 ja 11 yksikkö on kytketty väylään. Piste 10 on kyt-5 ketty maahan vastuksen 12 kautta ja piste 11 on kytketty apujännitteeseen + vastuksen 13 kautta. Väylä on kytketty myös vastaavasti differentiaalisen lukuvahvisti-men ottoihin 14 ja 15; vahvistimen antoa on merkitty 17:llä.

Ellei väylässä ole pulsseja, otossa 17 vallitsee 10 likimain apujännitteen suuruinen signaalitaso ja otto 14 on likimain nollassa; tämä on tilanne, joka vallitsee väylän ollessa O-tilassa.

Väylä on lisäksi kytketty vastaavasti siirtokytki-mien 21 ja 22 antoihin 18 ja 19; kytkimet eivät johda vir-15 taa lepotilassa.

Lähetysosan ottoon 23 tuodaan positiivisia digitaalisia signaaleja, jotka generoidaan portipiirin avulla, jota porttipiiriä ei kuviossa ole esitetty. Tämä otto on suoraan kytketty siirtokytkimen 21 ohjausottoon 24 ja siir-• 20 tokytkiraen 22 ohjausottoon 26 vaiheenkääntäjän eli invert- terin 25 välityksellä.

Niin pian kuin otossa 23 esiintyy positiivinen puls-- si, molemmat siirtokytkimet 21, 22 tulevat johtaviksi. Täs sä annetussa esimerkissä nämä kytkimet on toteutettu vas-25 tukset 13 ja 12.

Kun siirtokytkimet 21, 22 tulevat johtavaksi, kytkentäpisteen 10 signaalitaso nousee nollatasolta tasolle, joka on vähän apujännitetasoa pienempi, kun taas kytkentäpiste 11 asetetaan nollatasoon. Väylä on tällöin OFF-tilassa. Y: 30 Näin ollen lukuvahvistimen 16 ottosignaalin polari- Y; teetti vaihtuu ja antoon 17 ilmaantuu OFF-signaali.

‘ : Väylässä voi olla ON-tila vain, kun kaikkien siirto- kytkimien annot ovat ON-tilassa, toisin sanoen kytkimet ovat johtamattomassa tilassa, joten siirtokytkimien ja 35 väylän muodostama yhdistelmä itse asiassa käyttäytyy kuten 19 7775 9 JA-porttipiiri signaalien ollessa ON-tilassa.

Lukuvahvistimen 16 annon 17 ollessa OFF-tasolla, kun ottoon 23 ei tuoda positiivista signaalia, on tämä mahdollista vain sillä edellytyksellä, että toisessa oh-5 jauspiirissä siirtokytkimet ovat johtavassa tilassa: tällä tavoin on mahdollista tarkistaa, lähettääkö toinen laite sanomaa tai pyytääkö se samanaikaisesti väylää käyttöönsä.

Kuvio 4 on keksinnön mukaisen ohjausyksikön yksin-10 kertaistettu lohkokaavio.

Laitteen tietojenkäsittelyosasta tiedot viedään ohjausyksikön ottoihin 50, 51, tavallisesti siinä muodossa, että lähetettävät tiedot viedään napaan 50 ja vastaanotto-osoite viedään napaan 51. Tämän kytkennän voivat muop 15 dostaa esimerkiksi mikroprosessorin tietoväylä ja vastaavasti osoiteväylä.

Tiedot tuodaan logiikkayksikköön 53, joka valvoo ja ohjaa sinänsä tunnetulla tavalla lähetettäviä ja vastaanotettavia tietoja. Joukko kiinteitä ohjelmatietoja 20 sekä esimerkiksi osoitetunnus on tallennettu tätä tarkoi-tusta varten kiinteään muistiin (ROM, read-only memory; ‘ PROM, programmable read-only memory) tai vastaavaan lait- ” - teeseen 55, joka on kytketty logiikkayksikköön.

Siirrettävät tiedot viedään ohjausyksiköstä 53 puls-25 sinmuokkaimeen 56, jonka muodostaa looginen porttipiiri ja joka pitää huolen siitä, että pulsseilla on taulukon I tai taulukon II mukaisesti riittävä pituus. Tätä tarkoitusta varten pulssinmuokkain on kytketty kellogeneraattoriin 57, joka toimii myös logiikkayksikön 53 kellona.

. . 30 Pulssinmuokkain 56 antaa oikeanpituiset pulssit, joiden pituus on kellojakson kokonaislukukerrannainen, siirtokytkimille 59, joiden annot 18, 19 on kytketty vas-*:**: taavasti väylään 10 ja 11. Toisiaan vastaaville elementeille - --I on käytetty samoja viitenumerolta kuin edellisessä kuviossa 3.

„„V 35 Väylässä esiintyvä signaali vaikuttaa vastaanotti- : meen 61, joka on kytketty antopuskuripiiriin 63, jolla on 20 7 7 7 5 9 anto 65 tietojen siirtämiseksi laitteen tietojenkäsittely-osaan. Ohjausta varten tämä antopuskuri 63 on kytketty myös logiikkayksikköön 53.

Pulssinmuokkaimen 56 antosignaalit sekä vastaan-5 ottimen 61 antosignaalit on lisäksi kytketty vertailu-piiriin 67, jonka anto 69 on kytketty logiikkayksikön 53 ottoon 71 pysäytyssignaalin antamiseksi. Tämä vertailu-piiri 67 aikaansaa pysäytyssignaalin heti, kun pulssinmuokkaimen 56 ja vastaanottimen 61 antosignaalit eroavat toi-10 sistaan johtuen siitä, että toinen laite on varannut väylän tai toinen, korkeamman prioriteetin omaava laite, pyytää samanaikaisesti edellä kuvatulla tavalla väylää käyttöönsä .

Eri porttipiirien, logiikkapiirien, muistien ja pus-15 kurirekisterien todellinen muoto ja sisältö eivät ole tär keitä keksinnön perusajatuksen kannalta. Niiden avulla toteutetaan toiminnat, jotka ovat samantapaisia kuin toiminnat, joita tarvitaan myös muissa piireissä, esimerkiksi sellaisissa ennestään tunnetuissa toiminnoissa joita 20 esillä olevan patenttiselityksen johdanto-osassa kuvattiin. ;·. Kuka tahansa alan ammattimies pystyy tarvittaessa toteut- _ : tamaan nämä toiminnot.

Keksinnön olennainen ydin on siinä, että valitaan "O"- ja "1"-pulssien pituuden suhde siten, että tämä suhde 25 on suurempi kuin 2,1, esimerkiksi 2,4 tai 4 tai vielä suurempi, jotta voidaan taata luotettava tietojen siirto huolimatta siitä, että kellogeneraattorin 57 taajuudelle sallitaan huomattavan suuri toleranssi ja että vastaanottimen 61 suorittamassa pulssien reunojen havaitsemisessa voi 30 olla eroja pulssien ollessa vähemmän jyrkästi nousevia tai *.*. laskevia ja että väylälinjassa esiintyy eroja kulkuaika- * ; viiveissä.

Täten käy mahdolliseksi suorittaa tietojen siirtoa • ‘ samalla nopeudella ja luotettavuudella kuin aikaisemmin *-; 35 tunnetuissa ratkaisuissa, huolimatta siitä, että varsinkin

II

2i 77759 ei-ammattimaisessa käytössä kodeissa on käytettävä erittäin halpoja laitteita, ja samalla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä käyttämällä väylälinjana suojaamatonta kierrettyä paria, yksinkertaisia RC-kytkettyjä 5 kellogeneraattoreita ja jättämällä pois kalliit tahdis-tuselimet vastaanotinpäässä.

Käytänössä on saavutettu seuraavanlaisia tuloksia.

Käytettäessä valittua aikalohkon pituutta hitain laite voi lähettää aloitusbitin, toimintamoodisymbolin 10 ja osoitteiden muodostaman systeemikuormituksen lisäksi yhden tietotavun, jossa on esimerkiksi 9 tai 12 bittiä.

Ensi näkemältä tämä saattaa vaikuttaa vain vähäiseltä, mutta se on enemmän kuin riittävän nopea käsittelemään esimerkiksi näppäimistöltä tulevia tietoja tai suoritta-15 maan kauko-ohjausta joko suoraan tai infrapuna- tai ultra-äänilähettimien avulla. Yleensä näissä tapauksissa annetaan enintään yksi merkki 100 millisekunnin (tai paljon pitemmin) välein. Tämä voidaan käsitellä 7 millisekunnin nimellisajassa ja 10 millisekunnin enimmäisajassa.

20 Toimintamoodiltaan 1-luokkaan kuuluva laite voi siirtää jo 16 tavua yhden aikalohkon kuluessa sen lisäksi, mitä systeemikuormitus on, ja toimintamoodiltaan 2-luok-kaan kuuluva laite voi siirtää noin 71 tavua. Viimeksi mainitussa tapauksessa siirto oli rajoitettu organisatorisis-25 ta syistä 2^ tavuun = 64 tavuun sanomaa kohti.

Kellotaajuudella 4,43 MHz, jota tässä esimerkissä käytetään, voidaan esimerkiksi 8 tietobittiä ja yhden pariteettibitin käsittäviä tavuja siirtää nopeudella, joka vastaa 8,5 mikrosekuntia bittiä kohti eli noin 120 kBaudin 30 siirtotaajuudella.

Valittua 64 tavun sanoman pituutta käytettäessä tämä antaa keskimääräiseksi siirtonopeudeksi noin 10 000 tavua sekunnissa, kun systeemikuormitus on otettu huomioon. Käytettäessä pitempää aikalohkoa, joka vastaa 256 tavua, 35 systeemikuormitus on suhteellisen mitätön, joten saavute-: taan siirtonopeus, joka on noin 13 000 tavua sekunnissa, 22 77759 joka vastaa 120 kBaudia.

Kuitenkaan keksinnön käyttö ei ole millään tavoin rajoittunut vain tällaisilla nopeuksille; tässä esimerkkitapauksessa siirtonopeus valittiin MOS-logiikan käyttöä 5 silmällä pitäen.

Pulssien reunan nousu- tai laskuajan ollessa noin 1 mikrosekunti, voidaan saavuttaa bittitaajuus, joka on esimerkiksi 500 kBaudia ja käytettäessä pienempiä nousu-tai laskuaikoja voidaan päästä vastaavasti suurempiin bit-10 titaajuuksiin. Viimeksi mainitussa tapauksessa väylän suojaus tulee yleensä tarpeelliseksi, kun on otettava huomioon häiriösäteilylle asetetut rajoitukset.

Tarvittavat elektroniset piirit, mukaanluettuna siirtokytkimet, voidaan sisällyttää yhteen ainoaan inte-15 groituun piiriin.

Claims

23 77759

1. Tietoliikennejärjestelmä digitaalisen informaation siirtämiseen yksikanavaisessa tietoväylässä (1) asyn-5 kronisesti toimivien, tietoväylään (1) kytkettyjen laitteiden ((1)...(N)) joukossa kahden tai useamman laitteen välillä, kunkin laitteen sisältäessä ainakin digitaalisen tietojenkäsittelyosan (3), joka on varustettu kellogene-raattorilla jaksollisen kellosignaalin generoimiseksi, ja 10 ohjausyksikön (4), tietojenkäsittelyosan (3) ollessa kytketty tietoväylälle digitaalisen ohjausyksikön (4) avulla, mainitulla yksiköllä ollessa siirtokytkin (21, 22), jota voidaan ohjausyksiköllä (4) kytkeä "0FF"-tilan ja "ON"-tilan välillä digitaalisten signaalien siirtämiseksi tle-15 toväylälle (1), siirtokytkimen (21, 22) ulostulon (18, 19) muodostaessa ohjausyksikön ulostulon, joka on kytketty tietoväylälle (1) siten, että kahden tai useamman toimivan laitteen kaksi tai useampi siirtokytkintä (21, 22) muodostavat yhdessä tietoväylän (1) kanssa JA-piirin, joka suo-20 rittaa JA-operaation signaaleille, jotka näillä laitteilla lähetetään tietoväylälle (1), tietoväylän ollessa "ON"-tilassa vain, jos kaikki kytketyt siirtokytkinulostulot (18, 19) ovat "ON"-tilassa, ja tietoväylän ollessa "OFF"-tilassa, jos ainakin yksi ulostuloista (18, 19) on "OFF"-25 tilassa, jolloin digitaaliset signaalit on esitetty sähköisinä pulsseina, jotka on lähetetty tietoväylälle saattamalla siirtokytkimen (21, 22) ulostulo (18, 19) "OFF"-tilaan ainakin tietobittijakson osan aikana, jonka jakson pituus on jaksollisen kellosignaalin jakson kokonaisluku-30 monikerta, tunnettu siitä, että kun laite siirtää tietoa tietoväylää (1) pitkin, sen siirtokytkintä (21, 22) ohjataan siten, että pulssin, joka merkitsee "0"-tietobit-tiä, siirtämiseksi on siirtokytkin (21, 22) "OFF"-tilassa tietobittijakson osan aikana, joka on suurempi kuin puolet 35 tästä jaksosta ja yhtä suuri kuin jaksollinen kellosignaa- 77759 Iin jakson kokona!slukumonikerta, ja että pulssi, joka merkitsee "l"-tietobittiä, siirretään tietobittijakson osan aikana, joka on ainakin kertoimen 2,1 verran lyhyempi kuin "0"-tietobittiä merkitsevän pulssin kestoaika.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietoliikenne- järjetelmä, tunnettu siitä, että ohjausyksikössä (3) on elimet väylänvarauspyynnön lähettämiseksi ensin kun laitteen tietojenkäsittelyosan (4) on käynnistettävä tiedonsiirto, ja että tämä väylänvarauspyyntö muodostetaan 10 aloituspulssin (84) avulla, jonka pituus on vähintään 5 kertaa tietobittijakson pituus, ja että ainakin yhden osoitebitin pituus on vähintään 1,5 kertaa tietobittijakson pituus.

3. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen 15 mukainen tietoliikennejärjestelmä tietojen siirtämiseen sellaisten laitteiden välillä, joilla on keskenään erilaiset nimelliset tietobittijaksot, tunnettu siitä, että laite, jolla on lyhyempi tietobittijakso, lähettää pulsseja, joiden pituus vastaa sen omaa nimellistä tieto-20 bittijaksoa tai joka vastaa hitaamman, vastaanottavan laitteen pitempää tietobittijaksoa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että lähettävä laite lähettää lähetysjakson alussa toimintamoodisymbolin, jon- 25 ka muodostaa vähintään yksi toimintamoodibitti (86) ja jonka bittijakso on vähintään 1,5 kertaa niin pitkä kuin tietobittijakso ja joka toimintamoodisymboli ilmoittaa, millä tietobittijaksolla lähettävä laite sen jälkeen lähettää.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tietoliikenne järjestelmä, tunnettu siitä, että sanottu toimintamoodisymboli (86) lähetetään aloitusbitin (84) jälkeen ja ennen ensimmäistä osoitebittiä (88).

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tietoliiken-35 nejärjestelmä, tunnettu siitä, että tietoväylä II 77759 (1) on muodostettu kierretyllä johdinparilla ja näiden johtimien ollessa symmetrisesti ohjatut siirtokytkimillä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että väyläkanava on 5 päätetty siten, että lähetettyjen pulssien etu- ja takareunan nousu- tai laskuaika on vähintään 0,5 mikrosekuntia.

8. Laite, joka vähintään yhden toiminnon suorittamiseksi sisältää välineet ainakin yhden muun laitteen kanssa kommu-10 nikoimiseksi tletoväyläkanavan (1) kautta digitaalisia signaaleja käyttäen, digitaalisen tietojenkäsittelyosan (3), jolla on digitaalinen osoitenumero, kellogeneraattorln jaksollisen kellosignaalin gene-15 roimiseksi, ja ohjausyksikön (4) tietokäsittelyosan kytkemiseksi väyläkanavan (1) liittimeen, yksiköllä ollessa ainakin yksi siirtokytkin (21, 22), jota voidaan ohjausyksiköllä (4) kytkeä "0FF"-tilan ja "0N"-tilan välillä digitaalisien 20 signaalien siirtämiseksi väyläkanavaan, kytkimen (21, 22) ulostulon (18, 19) ollessa kytketty mainittuun liittimeen, siten että ainakin kahden laitteen siirtokytkimet, jotka on kytketty väyläkanavaan (1), muodostavat JA-piirin, joka suorittaa JA-operaation signaaleille, jotka lähetetään 25 näillä laitteilla väyläkanavalle, väyläkanavan (1) ollessa "ON”-tilassa vain, jos kaikki kytketyt siirtokytkinulos-tulot (18, 19) ovat "ON"-tilassa, ja sen ollessa "OFF"-tilassa, jos ainakin yksi ulostuloista (18, 19) on "OFF"-tilassa, minkä avulla digitaaliset signaalit esitetään 30 sähköisinä pulsseina, jotka lähetetään väyläkanavalle saattamalla siirtokytkimen (21, 22) ulostulo (18, 19) "OFF”-tilaan ainakin tietobittijakson osan aikana, jonka jakson pituus on jaksollisen kellosignaalin jakson koko-naislukumonikerta, tunnettu siitä, että ohjausyk-35 sikkö (4) sisältää välineet (56) joukon sähköisiä pulsseja, 26 77759 jotka edustavat aloituspulssia, moodisytnbolia, osoitenumeroa, ohjausbittejä ja/tai tietobittejä, generoimiseksi laskemalla kellopulsseja siten, että pulssin, joka merkitsee "0"-tietobittiä, siirtämiseksi on siirtokytkin (21, 5 22) "OFF"-tilassa tietobittijakson osan ajan, joka on suurempi kuin puolet tästä jaksosta ja yhtäsuuri kuin kellojakson kokonaislukumonikerta, ja pulssi, joka merkitsee "l"-tietobittiä, siirretään tietobittijakson osan aikana, joka on ainakin kertoimen 2,1 verran lyhyempi kuin 10 "0"-tietobittiä merkitsevän pulssin kestoaika.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (3) edelleen sisältää vastaanottimen (61) väyläkanavaliittimellä olevien signaalien vastaanottamiseksi, välineet (62) liittimellä olevien 15 pulssien vertaamiseksi sähköisiin signaaleihin, jotka laite siirtää väylälle (1), ja välineet (69, 71) siirron lopettamiseksi, jos vertailuvälineet (67) näyttävät eron aiotun ja saadun signaalin välillä väyläkanavalla (1). Il 27 7775 9