FI77555B - System foer utbyte av kodade meddelande mellan stationer. - Google Patents

Description

77555 Järjestelmä koodattujen sanomien siirtämiseksi asemien välillä - System för utbyte av kodade meddelande mellan stationer

Keksintö kohdistuu koodattujen sanomien siirtämiseen asemien välillä ja erikoisesti mutta ei yksinomaan aikajako-5 keskuksen ohjausyksiköiden välillä.

Aikaisemmin tunnetaan järjestelmiä koodattujen sanomien siirtämiseksi aikajakomuotoisesti toimivien asemien välillä. Asemat voivat olla tietokoneita tai tietojen vastaanotto- ja lähetyslaitteita tai yleisemmin tietojenkäsittely-10 laitteita. Tällaisissa sanomansiirtojärjestelmissä sellaisella sanomalla, jolla on korkeampi prioriteetti kuin muilla sanomilla, on etusija näihin sanomiin verrattuna, mikä edellyttää kalliita ja monimutkaisia kytkentäjärjestelyjä.

Eräs järjestelmä koodattujen sanomien siirtämiseksi 15 asemien välillä on esitetty FR-patentissa 2 455 838. Tällaisessa järjestelmässä jokaiseen asemaan sisältyy liitäntämo-duli, joka on kytketty signalointiväylään ja tietoväylään, jotka ovat sarjamuotoisia väyliä, jotka on synkronoitu kaikille asemille yhteisellä ajoitusyksiköllä, jolloin jokaiselle 20 liitäntämodulille on varattu jokaisessa signaalikehyksessä aika, joka muodostuu kahdesta peräkkäisestä aikavälistä, parillisesta ja parittomasta aikavälistä. Signaali- ja tieto-väylät toimivat nopeudella 1,28 Mbit/s ja tietoja siirretään 125 ys kehyksen 32 aikavälissä jokaisen aikavälin ollessa 25 jaettu viiteen jaksoon. Sanoman pituus on kiinteä ja rajoitettu 157 bittiin. Tässä järjestelmässä keskenään yhteydessä olevien asemien maksimilukumäärä on 15 ja tietoväylällä olevien asemien prioriteetti on kiinteä siten, että asemalla numero 1 on korkein mahdollinen prioriteetti, mikä mer-30 kitsee sitä, että lähettävän aseman n sanoman siirron päättyessä signaaliväylän kehyksen alussa käsitellään ensiksi asema 1, sitten asema 2, jos asemalta 1 ei saada pyyntöä, jne. ensimmäiseen pyynnön antavassa tilassa olevan signaali-väylän asemaan asti.

35 Tämän tyyppisissä tietoliikennejärjestelmissä asemien lukumäärä on siten rajoitettu, sanomilla on kiinteä muoto 77555 ja rajoitettu pituus ja aseman pääsyllä tietoväylälle on kiinteä prioriteetti.

Tämän johdosta tämänkaltaisella tietoliikennejärjestelmällä on rajoituksia, jotka rajoittavat ja estävät sen hy-5 väksikäyttöä.

Keksinnön päämääränä on siten järjestelmä koodattujen sanomien välittämiseksi asemien välillä, jolla ei ole tunnetun siirtojärjestelmän haittoja.

Esillä oleva keksintö kohdistuu järjestelmään koodat-10 tujen sanomien siirtämiseksi asemien välillä, jotka on yhdistetty toisiinsa signalointiyhteyden ja tietoyhteyden avulla, jolloin jokainen asema on kytketty yhteiseen ajoitusyk-sikköön ja sisältää ohjausyksikön, liitäntämodulin, joka on kytketty toisaalta ohjausyksikköön osoiteväylän ja tietoväy-15 Iän avulla ja toisaalta signalointi- ja tietoyhteyksiin, jotka ovat sarjamuotoisia ajoitusyksikön synkronoimia multi-pleksoituja yhteyksiä, jolloin jokaiselle asemalle on varattu aikaväli signalointikehyksessä, jolloin liitäntämoduliin sisältyy: välineet sen tilan lähettämiseksi sen aikavälil-20 lä, signalointivastaanotinpiiri, asemien tilamuisti, sano-manvastaanottomuisti, sanomanlähetysmuisti, tietoyhteyteen kytketty lähtöpiiri, signalointilähetinpiiri ja välineet kutsuvan aseman aikaväliä vastaavan signaalin kehittämiseksi, jolle järjestelmälle on tunnusomaista, että lähetettävät sa-25 nomat ovat eri pituisia ja sisältyvät kokonaiseen lukumäärään kehyksiä ja että liitäntämoduliin sisältyy lisäksi: - välineet lähetettävän sanoman kehysten lukumäärän esittämiseksi ja dekrementoimiseksi ja välineet signaalin kehittämiseksi, kun lähetettävien kehysten lukumäärä on nolla, 30 - välineet kestoltaan yhden kehyksen pituisen varaussignaa- lin kehittämiseksi liitäntämodulin aikavälillä ja välineet varausbitin lähettämiseksi varaussignaalin perusteella ja sen aikavälillä signalointiyhteyden kautta, - välineet kutsutun aseman aikavälilä vastaavan signaalin 35 kehittämiseksi ja välineet kutsubitin lähettämiseksi signalointiyhteyden kautta kutsutun aseman aikavälillä.

- välineet lähetyksen ajoituspulssisignaalin kehittämiseksi 77555 varaussignaalin kehyksen lopussa toisaalta varaussignaalin kehittävien välineiden aktivoimiseksi aktivointivälineiden avulla, mikäli lähetettävien sanomien lukumäärä ei ole nolla, varausbitin ja kutsubitin lähettämiseksi uudelleen ja 5 toisaalta dekrementointivälineiden, sanomalähetysmuistin osoitusvälineiden ja sanomalähetyspiirin aktivoimiseksi ja välineet lähetyksenpäättymisajoituspulssisignaalin kehittämiseksi lähetysajoituspulssisignaalista ja sanomalähetyspiirin aktivoimiseksi liitäntämodulin aikavälillä parittoman 10 pariteettibitin lähettämiseksi sanoman jälkeen.

Keksintöä selitetään seuraavassa erään suoritusesimer-kin avulla, johon keksintöä ei ole tarkoitus rajoittaa ja joka on esitetty oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaista jär-15 jestelmää sanomien siirtämiseksi asemien välillä, kuvio 2 esittää kaaviollisesti yhtä kuvion 1 asemaa, kuvio 3 on aseman signalointilähettimen kaavio, kuvio 4 on aseman signalointivastaanottimen kaavio, kuvio 5 on aseman tietovastaanottimen kaavio, 20 kuvio 6 on aseman tietolähettimen kaavio, kuvio 7 esittää signalointi- ja tietolähettimissä ja -vastaanottimissa käytettyjä eri signaaleja.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti asemien välistä siirtojärjestelmää. Tässä kaaviossa SO, S1, S2,...S31 ovat asemia, 25 jotka on kytketty toisiinsa siirtoväylän avulla, joka muodostuu kaksisuuntaisesta signalointiyhteydestä ja kaksisuuntaisesta tietoyhteydestä. Luotettavuussyistä järjestelmässä on kaksi signalointiyhteyttä LSa ja LSb ja kaksi tietoyhteyttä LIa ja Llb.

30 Jokainen asema sisältää ohjausyksikön 1 ja liitäntä modulin C, joka muodostaa ohjausyksikön ja signalointi- ja tietoyhteyksien välisen liitännän. Kaksisuuntainen osoite-väylä BA ja kaksisuuntainen tietoväylä BD yhdistävät ohjausyksikön ja liitäntämodulin toisiinsa.

35 Kuvio 2 esittää kaaviollisesti yhtä kuvion asemaa kaik kien asemien ollessa identtisiä ja kytketty yhteiseen ajoi-tusyksikköön (ei esitetty).

4 77555

Asema 1 sisältää ohjausyksikön 1, joka toteuttaa aseman toiminnan, ja liitäntämodulin C, joka muodostuu tietolä-hetin-vastaanotinmodulista 2, joka on kytketty kahteen tietoyhteyteen LIa ja LIb, ja signalointilähetin-vastaanotin-5 modulista 3, joka on kytketty kahteen signalointiyhteyteen LSa ja LSb. Jokainen signalointilähetin-vastaanotinmoduli sisältää signalointilähettimen ja signalointivastaanottimen, jotka on esitetty kuviossa 3 ja vastaavasti kuviossa 4. Jokainen tietolähetinvastaanotinmoduli muodostuu tietolähet-10 timestä ja tietovastaanottimesta, jotka on esitetty kuviossa 6 ja vastaavasti kuviossa 5.

Keksinnön mukainen järjestelmä aikaansaa 32 aseman yhdistämisen keskenään siirtoväylän avulla, joka muodostuu sarjamuotoisesta tietoyhteydestä ja sarjamuotoisesta signaloin-15 tiyhteydestä, jotka on tahdistettu kellosignaalilla W. Siirrot ajoittaa signaali W (2,048 Mbit/s), jolloin jokaisen sanan vähiten merkitsevä bitti lähetetään ensimmäisenä. Jokaisella asemalla on siirtoväylällä oma asemanumeronsa asema-numeroiden vaihdellessa välillä 0-31, mikä mahdollistaa vuo-20 ropuhelun kaikkien mahdollisten asemaparien välillä.

Sanomat siirretään asemien välillä tietoyhteyden kautta sen jälkeen kun se on varattu valmiina-kutsumenettelyn avulla signalointiyhteyttä käyttäen.

Sanomat lähetetään nopeudella 2,048 Mbit/s ja niiden 25 pituus vaihtelee välillä 1-2048 tavua, jolloin tietoyhteys varataan kehyksien sellaiseksi kokonaislukumääräksi, johon sanoma mahtuu.

Tieto- ja signalointiyhteydet ovat kahdennettu luotet-tavuussyistä. Tieto lähetetään aina rinnakkain molemmilla 30 tietoyhteyksillä sanomien tapauksessa tai molemmilla signalointiyhteyksillä signaloinnin tapauksessa (valmiina-kutsu-menettely). Jokainen vastaanottoasema päättää vastaanotto-laadun perusteella mitä yhteyttä "kuunnellaan". Jokainen asema voi itse havaita jatkuvan aktiivisen tilansa, jonka 35 se voi vikatapauksessa antaa kummallekin yhteydelle, ja katkaista tässä tapauksessa toimintansa.

Jokainen asema on kytketty signalointiyhteyteen ja sil- 5 77555 le on varattu tällä yhteydellä aikajakso, jonka pituus on 3,9 ys, 125 ys kehyksessä, millä saadaan aikaan vuoropuhelu 32 aseman välillä.

Tämä aikajakso sallii jokaisen aseman lähettää neljä 5 tilabittiä B1, B2, B3, B4 ja valmiina-bitin U, siirtää toiselle asemalle siirtokäytännön bitit R ja A, jotka ovat va-rausbitti R ja kutsubitti A, sekä käyttää testibittiä T aseman jatkuvan lähettämisen puuttumisen toteamiseksi signalointiyhteyden kautta. Nämä kahdeksan bittiä muodostavat 10 yhdessä signalointitavun, joka vastaanotetaan ja tallennetaan jokaisella asemalla olevaan tilamuistiin.

Signalointikehys, jonka pituus on 125 ys, on jaettu 32 aikaväliin, jotka kukin ovat 3,9 ys. Jokainen aikaväli on jaettu edelleen kahdeksaan perusjaksoon W1-W8. Jokaiselle 15 asemalle on annettu yksi aikaväli. Asema n lähettää sille varatun aikavälin tn aikana informaatiota signalointiyhteyden kautta näiden perusjaksojen aikana.

Signalointiyhteyden kautta siirrettyyn informaatioon sisältyy: 20 - hetkinä tn.W1, tn.W2, tn.W3 ja tn.W5 asema n lähettää neljä tilabittiään B1-B4, - hetkellä tn.W4 asema n lähettää varausbitin R (tämän bitin lähettämisen ehdot esitetään täsmällisemmin jäljempänä), - hetkellä tn.W8 asema n lähettää bitin, joka ilmoittaa sen 25 lähetysvalmiustilan (tällä bitillä on arvo 1, kun asema on käytettävissä), - hetkellä tn.W6 asema n vastaanottaa kutsubitin An, jonka kutsuva asema lähettää tällä kutusutun aseman aikajaksolla tn.W6, vastaavasti asema n kutsuu asemaa m lähettämällä kut- 30 subitin Am hetkellä tm.W6 eli kutsutun aseman aikajakson aikana. Kutsutulla asemalla kutsubitin vastaanottaminen valmistaa aseman siirtymään vastaanottotoimintamuotoon seu-raavan kutsuvaa asemaa vastaavan aikavälin tn ajaksi, - hetkellä tn.W7 lähetetään testibitti sen toteamiseksi, 35 että asema ei lähetä jatkuvasti signalointiyhteyden kautta.

Sanoman siirto tietoyhteyden kautta alkaa varausbitin lähettämistä seuraavan aikavälin tn alussa, ts. käytännössä 6 77555 125 ys sen jälkeen kun asema n on varannut signalointiyhteyden. Varausbitti R vastaanotetaan kaikilla asemilla, jotka siten saavat tiedon signalointiyhteyden varattu-tilasta.

Seuraavassa selityksessä termi asema n tarkoittaa mi-5 tä tahansa asemaa, jonka piirejä kuviot 3-6 esittävät ja joihin sisältyy kuvion 2 liitäntämoduli, termi asema m tarkoittaa aseman n kutsumaa asemaa ja termi asema p tarkoittaa asemaa n kutsuvaa asemaa. Asemille n, m ja p varatut aikavälit on merkitty vastaavasti tn, tm ja tp.

10 Kuvio 3 esittää kuvion 2 aseman n signalointilähetin- vastaanotinmodulin 3 lähetintä. Alaspäin laskeva 6 bitin laskuri 4 saa tietoyhteyden kautta lähetettävien kehyksien lukumäärän aseman ohjausyksiköltä tietoväylän BD kautta.

Tämä kehyksien lukumäärä syötetään JA-portin 5 ohjausyksiköl-15 tä johtimen 6 kautta. Alaspäin laskevan laskurin 4 kellotu-lo on kytketty JA-portin 7 lähtöön, jonka portin toinen tulo vastaanottaa signaalin tn.W1 ja toinen tulo on kytketty kiikun 8 lähtöön, jonka kiikun kello-ohjauksena on signaali WB. Kiikun 8 tulo on kytketty kiikun 9 lähtöön, jonka kiikun 20 kello-ohjauksena on kellosignaali t(n-1).W7. Kiikku 9 vastaanottaa tuloonsa varaussignaalin, jonka alkuperä esitetään myöhemmin. Kiikku 8 antaa lähetyksen ajoituspulssisignaaliin. Alaspäin laskevan laskurin 4 lähtö on kytketty dekooderiin 10, joka antaa signaalin, kun alaspäin laskeva laskuri on 25 nollatilassa, jolloin tämä signaali saadaan viimeisen lähetettävän kehyksen alussa. Kutsutun aseman numero-piiri 16 antaa ajoituspulsiin tm, joka vastaa kutsutulle asemalle varattua aikajaksoa. Piiri käsittää rekisterin 11, joka vastaanottaa tietoväylältä BD kutsutun aseman numeron koodattu-30 na tuloonsa johtimen 13 kautta kirjoitussignaalin aseman n ohjausyksiköltä. Reskiterin 11 lähtö on kytketty kompraat-toriin 14 toiseen tuloon komparaattorin toisen tulon vastaanottaessa signaalit T1-T5, joita käytetään aikavälien tO, t1, ...t31 määräämiseen. Näihin signaaleihin, jotka ovat ammat-35 timiehelle yleisesti tunnettuja, sisältyy: - T1, jonka kesto on 3,9 ys ja jakso 7,8 ys, - T2, jonka kesto on 7,8 ys, jakso 15,6 ys ja siirtymä 3,9 ys 77555 7 signaalin T1 suhteen, - T3, jonka kesto on 15,6 ys, jakso 31,25 ys ja siirtymä 7,8 ys signaalin T2 suhteen, - T4, jonka kesto on 31,25 ys, jakso 62,4 ys ja siirtymä 5 15,6 ys signaalin T3 suhteen, - T5, jonka kesto on 62,5 ys, jakso 125 ys ja siirtymä 31,2 ys signaalin T4 suhteen.

Kutsutun aseman numeron viiden bitin ja signaalien TITS vertailu antaa komparaattorin 14 lähtöön signaalin tm, 10 joka vastaa kutsutulle asemalle m varattua aikaväliä.

Rekisterin 11 lähtö on kytketty johtimeen 15, jota käytetään siirtämään kutsutun aseman numeron signalointilä-hetin-vastaanottimen vastaanottimelle, kuvio 4.

Aseman n neljä tilabittiä ladataan tilarekisteriin 18, 15 joka on siirtorekisteri, joka on kytketty tietoväylään BD

JA-portin 19 kautta, joka valmistetaan ohjausyksikön johti-melle 20 antamalla signaalilla. Tilarekisteri 18 ladataan rinnakkaismuodossa ja sen sisältö siirretään lähtöön. Tilarekisterin 18 siirtoa ja siten lukemista ohjaa JA-portti 21, . . 20 jonka toinen tulo on kytketty invertteriin 22, jolle syöte tään signaali W, jonka kesto on 244 ns ja jakso 488 ns, ja jonka portin toinen tulo on kytketty JA-portin 23 lähtöön. JA-portin 23 toinen tulo on kytketty invertteriin 24, joka • - saa tuloonsa signaalin tn.W4, ja portin toinen tulo on kyt- 25 ketty muistielementin 25 lähtöön, joka vastaanottaa signaali-tuloonsa signaalin tn.W1 ja palautustuloonsa signaalin tn.W6. Tilarekisteri 18 antaa siten aseman n neljä tilabittiä aikoina tn.W1, tn.W2, tn.W3 ja tn.W5.

Tilarekisterin 18 lähtö on kytketty JA-portin 26 toi-30 seen tuloon portin toisen tulon ollessa kytketty toisaalta JA-portin 23 lähtöön ja toisaalta TAI-portin 27 tuloon. Kol-metuloisen JA-portin 28 ensimmäinen tulo on kytketty invert-terin 29 lähtöön, jonka invertterin tulo on kytketty johtimella 30 signalointilähetin-vastaanotinmodulin vastaanotti-35 meen (kuvio 4), ja se vastaanottaa varaussignaalin, joka osoittaa onko jokin toinen asema varannut signalointiyhteyden vai ei. Tällä varaussignaalilla on arvo 1, jos signa- 8 77555 lointiyhteys on jo varattu, ja arvo 0, jos se on vapaa. JA-portin 28 toinen tulo on kytketty johtimella 31 signalointi-lähetin-vastaanotinmodulin vastaanottimeen ja se vastaanottaa vastaanottimen valmiina-signaalin, jolla on arvo 1, jos 5 vastaanotin on valmiina, ja arvo 0 päinvastaisessa tapauksessa. JA-portin 28 kolmas tulo on kytketty dekooderin 10 lähtöön, jolta se saa signaalin, jolla on arvo 0, mikäli lähetettävien kehysten lukumäärä ei ole 0.

JA-portin 33 toinen tulo on kytketty JA-portin 29 läh-10 töön ja toinen tulo invertterin 34 kautta kiikun 8 lähtöön. JA-portin 35 toinen tulo on kytketty invertterin 32 lähtöön ja toinen tulo kiikun 8 lähtöön. TAI-portin 36 toinen tulo on kytketty JA-portin 33 lähtöön ja toinen tulo JA-portin 35 lähtöön. Kiikun 37 tulo on kytketty TAI-portin 36 lähtöön 15 ja kiikku saa kellotuloonsa signaalin tn.W3. Kiikun palautus-tulo on kytketty johtimella 38 signalointilähetin-vastaan-otinmodulin vastaanottimeen (kuvio 4), jolta palautustulo saa varausbitti puuttuu-signaalin. Kiikun 37 lähtö on kytketty johtimella 39 toisaalta kiikun 9 tuloon ja toisaalta signa-20 lointilähetin-vastaanotinmodulin vastaanottimeen (kuvio 4). Kiikun 37 lähtö on lisäksi kytketty toisaalta JA-portin 40 toiseen tuloon, joka portti saa toiseentuloonsa signaalin tn.W4, ja toisaalta JA-portin 41 toiseen tuloon portin vastaanottaessa toiseen tuloonsa signaalin tm.W6, joka vastaa 25 kutsutulle asemalle m varatun aikavälin bittiä 6. JA-portin 41 lähtö on kytketty TAI-portin 47 yhteen tuloon portin toisen tulon vastaanottaessa signaalin tn.W4.

Muistielementin 42 signaalitulo on kytketty johtimella 43 ohjausyksikköön ja se saa viimeksi mainitulta signaalin, 30 jolla on arvo 1, kun asema n haluaa lähettää tietoyhteydellä. Muistielementin palautustulo on kytketty johtimella 44 sig-nalointilähetin-vastaanotinmodulin vastaanottimeen ja palautustulo saa signaalin, kun asema n vastaanottaa kutsuvan aseman, joka kutsuu asemaa n, lähettämän kutsubitin. Kiikun 35 42 lähtö on kytketty toisaalta JA-portin 45 toiseen tuloon, jonka portin toinen tulo saa signaalin tn.W8 aseman n lähe-tysvalmisbitin lähettämiseksi, ja toisaalta johtimella 46 9 77555 signalointilähetin-vastaanotinmodulin vastaanottimeen.

TAI-portissä 47 on neljä tuloa, jotka on kytketty JA-porttien 26, 40, 41 ja 45 lähtöihin, ja sen lähtö on kytketty kiikun 48 signaalituloon, joka kiikku vastaanottaa sig-5 naalin W kellotuloonsa. Signalointilähetinpiirin 49 tulo on kytketty kiikun 48 lähtöön ja TAI-portin 27 lähtöön. Piiri 49 sisältää kolme JA-porttia 50, 51 ja 52: JA-portin 50 toinen tulo on kytketty kiikun 48 lähtöön ja toinen tulo JA-portin 52 lähtöön, JA-portin 51, jonka toinen tulo on kytket-10 ty kiikun 48 lähtöön ja toinen tulo JA-portin 52 lähtöön, JA-portin 52, jonka yksi tulo on kytketty TAI-portin 27 lähtöön ja yksi tulo johtimella 53 ohjausyksikköön, jolta se saa signaloinnin aktivointisignaalin. Lisäksi JA-portin 52 yksi tulo on kytketty invertterin 59 kautta kiikun 60 läh-15 töön, jonka signaalitulo on kytketty JA-portin 52 lähtöön ja joka saa kellotuloonsa signaalin W.W7. Kiikun 60 lähtö on kytketty toisaalta kiikun kirjoitustuloon ja toisaalta johtimeen 138. Kiikun 60 palautustulo on kytketty johtimella 135 ohjausyksikköön. JA-portti 52 on aktivoituna hetkel-20 lä tn. lukuunottamatta aikaa tn.W7, jota ei käytetä siirto-menettelyssä, jos TAI-portin 27 antama signaali on oikea.

Jos tämä signaali sisältää aikaa W7 vastaavan bitin, kiikku 60 antaa virhesignaalin F1PS ja asetaa JA-portin 52 esto-tilaan invertterin 59 kautta.

25 JA-portin 50 lähtö on kytketty signalointiyhteyteen LSa ja JA-portin 51 lähtö on kytketty signalointiyhteyteen LSb. Kiikun 48 lähtö on myös kytketty paluusilmukkayhteyden LR kautta signalointilähetin-vastaanotinmodulin vastaanottimeen.

30 Kiikun 9 tulo on kytketty kiikun 37 lähtöön, joka an taa varaussignaalin hetkellä tn.W3, josa asema n haluaa varata signalointi- ja tietoyhteydet. Kiikun 9 kellotulo vastaanottaa signaalin t{n-1).W7. Kiikun 9 lähtö on kytketty kiikun 8 tuloon, jonka kiikun kellotulo saa signaalin W8.

35 Kiikku 8 antaa "lähetysajoituspulssi"-singaalin CREM, jonka pituus on 1-64 kehystä riippuen aseman n lähetettävänä olevan sanoman pituudesta ohjausyksikön alaspäin laskevan las- 10 77555 kurin 4 antaessa sanoman pituuden. Kiikun 8 lähtö on myös kytketty johtimella 54 tietolähetin-vastaanotinmoduliin (kuvio 5). Kiikun 8 antama lähetysajoituspulssisignaali CREM (johdin 54) alkaa siten hetkellä t(n-1).W8, käytännössä 125 5 με sen jälkeen kun asema n on lähettänyt varausbitin, ja päättyy kokonaisen lukumäärän kehyksiä jälkeen hetkellä t(n-1).W7, kuten kuviossa 7 on esitetty.

Kiikun 55 signaalitulo on kytketty JA-portin 56 lähtöön, jonka yksi tulo on kytketty invertterin 57 kautta kii-10 kun 37 lähtöön ja yksi tulo kiikun 8 lähtöön ja jonka vielä yksi tulo vastaanottaa signaalin t(n-1). Kiikku 55 vastaanottaa signaalin W7 kellotuloonsa ja antaa lähtöönsä johti-melle 58, signaalin CREMR, joka on lähetyksenpäättymisajoi-tuspulssi. Tällä signaalilla CREMR on arvo 1 viimeisenä lä-15 hetetyn kehyksen aikana 1-(n-1).W7, koska kiikun 37 antama varaussignaali on nolla tämän viimeisen kehyken hetkestä tn.W5. Singaalilla CREMR on arvo 1 ajanhetkeen tn.W7 asti, jolloin se palaa nolla-arvoon, kuten kuviossa 7 on esitetty, koska signaali CREM palautetaan nollaan hetkellä t(n-1).W8.

20 Kuvio 4 esittää signalointilähetin-vastaanotinmodulin vastaanotinta. Signalointivastaanotinpiiri 61 sisältää multiplekserin MX1 ja kolme kiikkua 62, 63, 64. Kiikun 62 signaalitulo on kytketty signalointiyhteyteen LSa, kiikun 63 signaalitulo on kytketty signalointiyhteyteen LSb ja kiikun 25 64 signaalitulo on kytketty aseman signalointilähettimen paluuyhteyteen LR. Kaikkien kolmen kiikun kellotulo on kytketty invertterin 65 lähtöön, joka saa tuloonsa signaalin Wd, joka vastaa signaalia W siirrettynä neljännesjakson taaksepäin.

30 Kun invertterin 65 antama signaalin Wd nouseva reuna liipaisee kiikut, näyteenotto signalintiyhteydellä olevista eri biteistä suoritetaan kutakin bittiä vastaavan aikajakson viimeistä neljännestä vastaavalla hetkellä. Multiplekse-ripiirin lähtössä eri bittien näytteenotto suoritetaan joko 35 singaalilla W tai tiettyjen erikoisbittien tapauksessa niille varattua aikajaksoa seuraavina aikajaksoina. Aseman i hetkellä ti.W4 lähettämä varausbitti vaikuttaa siten hetkellä 11 77555 ti.W5. Kunkin kiikun lähtö on kytketty multiplekserin MX1 tuloon.

Multiplekserin MX1 lähtö on kytketty eksklusiivisen TAI-portin 66 toiseen tuloon, jonka toinen tulo on kytket-5 ty johtimeen 39, joka tulee signalointilähettimen (kuvio 3) kiikun 37 lähtöstä. Eksklusiivisen TAI-portin lähtö on kytketty JA-portin 67 yhteen tuloon, jonka portin toinen tulo saa signaalin tn.W5. Aseman n lähettämä varausbitti tulee siten aseman n eksklusiiviselle TAI-portille toisaalta sig-10 nalointivastaanottimen 61 välityksellä ja toisaalta johtimen 39 kautta. Jos varausbitti esiintyy eksklusiivisen TAI-portin molemmissa tuloissa, tämän portin lähtö on tilassa 0. Jos varausbitti esiintyy vain toisessa tulossa, eksklusiivinen TAI-portin lähdöllä on arvo 1 ja tämä arvo vaikuttaa 15 hetkellä tn.W5 JA-portissa 67, jonka lähtö on kytketty muis-tielementin 68 tuloon. Muistielementin lähtö on kytketty toisaalta ohjausyksikköön johtimella 69 ja toisaalta signalointilähettimen (kuvio 3) kiikun 37 palautustuloon johtimella 38. Muistielementti 68 antaa varausbitti puuttuu-sig-20 naalin ja ohjausyksikkö palauttaa sen nollaan, johon ohjausyksikköön muistielementin 68 palautustulo on kytketty johtimella 70.

Multiplekserin MX1 lähtö on myös kytketty kiikun 75 signaalituloon, jonka kiikun kellotulo saa signaalin, kun 25 asema n vastaanottaa kutsuvan aseman p hetkellä tn.W6 lähettämän kutsubitin. Kiikun 75 lähtö on kytketty johtimella 44 signalointivastaanottimen (kvuio 3) muistielementin 42 palautustuloon. Kiikun 75 lähtö on myös kytketty suoraan JA-portin 76 tuloon ja invertterin 79 kautta JA-portin 77 tuloon 30 ja invertterin 80 kautta JA-portin 78 tuloon. JA-portti 76 saa toiseen tuloonsa signaalin tp.W2, joka vastaa kutsuvalle asemalle varatun aikavälin tp aikaa W2. JA-portin 76 lähtöön on kytketty muistielementin 81 signaalituloon, joka muistielementti antaa "vastaanoton ajoituspulssi"-singaalin 35 CRRE ja on kytketty johtimella 83 tietolähetin-vastaanotin-modulin vastaanottimeen, joka on esitetty kuviossa 5.

JA-portti 77 vastaanottaa toiseen tuloonsa signaalin 12 77555 tp.W3 ja portin lähtö on kytketty muistielementin 81 palautus tuloon. JA-portti 78 vastaanottaa yhteen tuloonsa signaalin tp.W3 ja sen toinen tulo on kytketty muistielementin 81 lähtöön. Portin lähtö on kytketty muistielementin 82 sig-5 naalituloon, joka saa palautustuloonsa signaalin tp.W4. Muistielementin 82 lähtö antaa "ajoituspulssi vastaanotettu oikein"-signaalin CRBR ja se on kytketty kuviossa 5 esitettyyn tietolähettimeen johtimella 84.

Multiplekserin MX1 lähtö on myös kytketty JA-portin 90 10 tuloon, joka saa toiseen tuloonsa signaalin W5. JA-portin 90 lähtö on kytketty muistielementin 91 signaalituloon, joka saa palautustuloonsa signaalin tn.W7. Muistielementin 91 lähtö on kytketty toisaalta signalointilähettimen (kuvio 3) invertteriin 29 johtimella 30 ja toisaalta kutsuvan aseman 15 numero-piiriin 93 johtimella 92. Muistielementti 91 antaa varaussignaalin, kun jokin toinen asema on lähettänyt varaus-bitin signalointiyhteyden kautta.

Multiplekserin MX1 lähtö on myös kytketty 8 bitin rekisterin 94 signaalituloon, jonka kellotulo saa signaalin 20 W. Tällä rekisterillä on rinnakkaislähtö ja se on kytketty JA-portin 95 tuloon, jonka portin toinen tulo saa signaalin W1. JA-portin lähtö on kytketty tilamuistin 96 tuloon, jonka muistin kapasiteetti on 32 sanaa, joissa kussakin on 8 bittiä. Tilamuistin osoituksen suorittaa osoituspiiri 97, joka 25 sisältää kaksi JA-porttia 98, 99 ja yhden TAI-portin 100. JA-portti 98 vastaanottaa toiseentuloonsa signaalit T1-T5, jotka antavat peräkkäin 32 aseman numerot, ja toiseen tuloonsa signaalin W1. JA-portin 99 toinen tulo on kytketty johtimella 15 kuvion 3 rekisterin 11 lähtöön, joka antaa aseman 30 n kutsuman aseman numeron ja JA-portin 99 toinen tulo saa signaalin W1. Kummankin JA-portin lähtö on kytketty TAI-portin 100 yhteen tuloon, jonka lähtö on kytketty tilamuistin osoitustuloon. Osoituspiiri 97 aikaansaa tilamuistin aikaosoituksen JA-portin 98 kautta asemille varattujen aika-35 välien numeroiden avulla. Tämä aikaansaa rekisterin 94 sisältämän informaation kirjoittamisen tilamuistiin. JA-portti 99 aikaansaa muistin tilaosoituksen lukutoimintamuodossa, 77555 13 ts. kutsuttua asemaa vastaavan muistisanan lukemisen. Kunkin aseman tapauksessa rekisteri 94 vastaanottaa aseman signalointiyhteyden kautta sille varatun aikavälin aikana lähettämän informaation. Tilamuistiin 96 siirtämisen jälkeen 5 viimeksimainittu sisältää kaikkien asemien tilat, jonka määräävät kullekin asemalle neljä tilabittiä B1, B2, B3, B4, varausbitti R, valmiina-bitti V ja aseman mahdollisesti vastaanottama kutsubitti A. Jos asema n haluaa kutsua asemaa m, asema n lukee tilamuististaan asemaa m vastaavan muisti-10 sanan saadakseen selville onko asema m käytettävissä.

Tilamuistin 96 lähtö on kytketty toisaalta komparaattorin 101 tuloon johtimella 102, joka siirtää aseman neljä tilabittiä, ja toisaalta JA-portin 103 tuloon johtimella 104, joka siirtää valmiinabitin, varausbitin, vastaanotetun 15 kutsubitin ja aseman testibitin. Komparaattorin 101 toinen tulo on kytketty 4 bitin prioriteettirekisterin 111 lähtöön, jonka tulo on kytketty JA-portin 112 lähtöön. JA-portin 112 toinen tulo on kytketty tietoväylään BD ja toinen tulo on kytketty ohjausyksikköön johtimella 113, joka siirtää signaa-20 Iin, joka sallii kirjoittamisen prioriteettirekisteriin 111. Kompraattorin 101 lähtö on kytketty JA-portin 103 tuloon, portin lähdön ollessa kytketty johtimella 31 singalointilä-hettimen (kuvio 3) JA-portin 28 yhteen tuloon.

Jos asema n kutsuu asemaa m, aseman n lähetettävänä 25 olevan sanoman prioritettikoodin neljä bittiä ladataan prio-ritettirekisteriin 111. Aseman n lukee tilamuististaan 96 kutsutun aseman m neljä tilabittiä. Jos lähetettävän sanoman prioriteetti sopii yhteen kutsutun aseman prioriteetin kanssa, ts. jos kutsutun aseman m tila on suurempi tai yhtä 30 suuri kuin lähetettävän sanoman prioriteettikoodi, aseman n komparaattori 101 antaa JA-portille 103 singaalin ja kutsutun aseman valmiina-bitin esiintyminen kutsuttua asemaa m vastaavaa tilamuistin 96 sanaa luettaessa valmistaa JA-portin 103, joka antaa johtimelle 31 tuloksena olevan valmiina-35 signaalin. Tämä tuloksena oleva valmiina-signaali syötetään signalointilähettimen (kuvio 3) JA-portille 28 ja se on yhtenä ehtona sille, että kiikku 37 kehittää varaussignaalin 14 77555 varausbitin R lähettämiseksi signalointiyhteyden kautta.

"Kutsuvan aseman numero"-piiri 93 mahdollistaa kutsuvan aseman p numeron määräämisen ja se antaa kutsuvalle asemalle varattua aikaväliä tp vastaavan signaalin. Tätä var-5 ten JA-portin 105 toinen tulo on kytketty muistielementin 91 lähtöön, joka siten antaa varaussignaalin heti, kun asema on lähettänyt varausbitin. JA-portin 105 toinen tulo on kytketty johtimella 46 muistielementin 42 (kuvio 3) lähtöön, joka antaa lähetysvalmiussignaalin, kun asema n ei lähetä 10 eikä sitä kutsuta. Jos asemaa n ei kutsuta, kuvion 4 muistielementin 75 antama signaali palauttaa muistielementin 42 nollaan, heti kun kutsubitti vastaanotetaan, mikä estää kaiken lähettämisen asemalta n. JA-portin 105 lähtö on kytketty JA-portin 106 toiseen tuloon, joka portti saa toiseen tu-15 loonsa signaalit T1-T3. JA-portin 106 lähtö on kytketty 5 bitin reskisteriin 107. JA-portti 105 valmistaa siten JA-portin 106 JA-portin 105 antaman signaalin nousevalla reunalla, ts. kun kutsuva asema p lähettää varausbitin ja asema n on valmis lähetykseen. Rekisterin 107 lähtö on kytketty 20 komparaattorin 108 tuloon, joka saa toiseen tuloonsa signaalit T1-T5. Komparaattorin lähtö antaa signaalin tp, joka vastaa kutsuvalle asemalle varattua aikaväliä. Rekisterin 107 lähtö on myös kytketty JA-portin 109 tuloon, jonka portin toinen tulo on kytketty johtimella 110 ohjausyksikköön, 25 jolta se vastaanottaa rekisterin 107 lukusignaalin. JA-portin 109 lähtö on kytketty tietoväylään BD.

Asemalla n kiikku 75 (kuvio 4) vataanottaa aikavälillään tn kutsuvan aseman aikana tn.W6 lähettämän kutsubitin, niin että vain kutsutun aseman n kiikku 75 antaa signaalin, 30 jonka perusteella muistielementti 82 antaa "ajoituspulssi vastaanotettu oikein"-signaalin CRBR, vataanoton ajoituspuls-sin CRRE (kuvio 7) päättymiseen asti, joka aikaansaa vastaanotetun sanoman vastaanoton (oikein tai väärin) kuittauksen. Muilla asemilla kutsubitillä ei ole vaikutusta kiikkuun 35 75 eikä siten muistielementteihin 81 ja 82. Vastaavasti ase man n kiikun 75 antama signaali asettaa nollaan vain kutsutun aseman n muistielementin 42. Kaikilla asemilla rekiste- 77555 15 rin 107 sisältämä ja JA-portin 109 tietoväylän BD kautta ohjausyksikköön lähettämä numero on kutsuvan aseman numero, joka kutsuu asemaa n. Jokaisella asemalla kutsuvan aseman p lähettämä varausbitti havaitaan hetkellä N5 ja muistiele-5 mentti 92 antaa 1-asevoisen signaalin kunnes kullakin asemalla aseman singaali tn.W7 palauttaa sen nollaan. Muisti-elementin 91 johtimelle 30 antama varaussignaali estää myös asemilla varausbitin lähettämisen, koska tämä signaali, jonka arvo on 1, syötetään JA-portin 28 (kuvio 3) yhteen tuloon 10 invertoinnin jälkeen ja kiikku 37 (kuvio 3) tulee siten estetyksi, niin että se ei anna signaalia kyseessä olevalle asemalle varattuna aikana tn.W3, kun muistielementti 91 palautetaan nollaan vasta tämän aseman aikaan tn.W7.

Kuvio 5 esittää aseman tietolähetin-vastaanotinmodulin 15 tietovastaanotinta 140.

Tietovastaanottimessa 140 on sen tulossa kaksi kiikkua 142, 143, joiden tulot on kytketty tietoyhteyteen LIa vast. Lib. Invertteri 144 vastaanottaa tuloonsa signaalin Wd ja sen lähtö on kytketty molempien kiikkujen kellotuloihin. Kum-20 mankin kiikun lähtö on kytketty omaan tuloonsa multiplekse-rissä MX2, jonka lähtö on kytketty 8 bitin rekisterin sarjamuotoiseen tuloon, jonka rekisterin kellotulo vastaanottaa signaalin W, kahdella jakavalle jakajalle 146, jonka lähtö on kytketty johtimella 147 tietolähettimeen, ja johtimeen 25 121, joka on kytketty tietolähettimeen (kuvio 6).

Kahdella jakava jakaja laskee vastaanotetun sanoman kaikkien bittien, mukaanlukien lähetetyn parittoman pariteettibitin, parittoman pariteetin ja antaa signaalin, jolla on arvo 1, kun laskettu pariton pariteetti on oikea.

30 Kahdella jakavan jakajan lähtö on myös kytketty suoraan siirron vastaanoton loppu-kiikun 157 signaalituloon ja invert-terin 158 kautta vastaanoton pariton pariteettivirhe-kiikun 159 signaalituloon. JA-portin 160 toinen tulo on kytketty johtimeen 84, jolta se vastaanottaa ajoituspulssi vastaan-35 otettu oikein-singaalin CRBR, ja sen toinen tulo on kytketty invertterille 161, joka vastaanottaa tuloonsa signaalin Wd. JA-portin 160 lähtö on kytketty kummankin kiikun 157, 16 77555 159 kellotuloon. Kiikun 157 lähtö on kytketty johtimella 162 ohjausyksikköön ja lähtö antaa siirron vastaanoton loppu-signaalin FECR. Kiikun palautustulo RZ on kytketty johtimella 163 ohjausyksikköön. Kiikun 159 lähtö on kytketty 5 johtimella 164 ohjausyksikköön ja kiikku antaa vastaanoton parittoman pariteetin virhe-signaalin MIR. Kiikun palautus-tulo RZ on kytketty johtimella 165 ohjausyksikköön. Sanoman lopussa kutsutun aseman kiikku 82 (kuvio 4) antaa signaalin CRBR hetkellä tp.W3. Jos pariton pariteetti on oikein vas-10 taanotossa kutsutulla asemalla, tämän aseman kiikku 157 antaa signaalin FECR. Jos pariton pariteetti on virheellinen, kiikku 159 antaa vastaanoton parittoman paeriteetin virhe-signaalin .

Rekisterin 145 rinnakkaislähtö on kytketty JA-portin 15 148 toiseen tuloon, jonka portin toinen tulo on kytketty

johtimella 83 signalointivastaanottimen (kuvio 4) muisti-elementin 81 lähtöön, joka antaa "vastaanoton ajoituspuls-si"-signaalin CRRE. JA-portti 149 saa toiseen tuloonsa signaalin W1. JA-portin 148 lähtö on kytketty vastaanottomuis-20 tin 150 tuloon, jonka kapasiteetti on 2048 tavua ja jonka osoituksen suorittaa osoituspiiri 151. Tämä osoituspiiri sisältää TAI-portin 152, laskurin 153 ja JA-portin 154. JA-portin 154 toinen tulo on kytketty johtimeen 83 ja portin toinen tulo saa signaalin W1. Portin lähtö on kytketty las-25 kurin 153 kellotuloon, jonka laskurin lähtö on kytketty TAI-portin 152 toiseen tuloon TAI-portin toisen tulon ollessa kytketty osoiteväylälle BA. TAI-portin 152 lähtö on kytketty vastaanottomuistin 150 osoitustuloon. Laskuri 153 aikaansaa vastaanottomuistin aikaosoituksen kirjoitustoimin-30 tamuodossa (sanomaa vastaanotettaessa) ja osoiteväylä BA

aikaansaa vastaanottomuistin lukemisen ohjausyksikön toimesta vastaanotetun sanoman saamiseksi. Vastaanottomuistin 150 lähtö on kytketty JA-portin 155 toiseen tuloon, jonka portin toinen tulo on kytketty johtimella 156 ohjausyksikköön 35 vastaanottamaan viimeksi mainitulta vastaanottomuistin luku-signaalin. JA-portin 155 lähtö on kytketty tietoväylään BD.

Kuvio 6 esittää tietolähetintä, joka sisältää lähetys- 77555 17 muistin 179, jonka kapasiteetti on 2048 tavua ja jonka tulo on kytketty JA-portin 171 lähtöön, jonka portin toinen tulo on kytketty tietoväylään BD ja toinen tulo johtimella 172 ohjausyksikköön. Lähetysmuistin osoituspiiri 173 sisäl-5 tää JA-portin 174, invertterin 175, TIA-portin 176, laskurin 177 ja JA-portin 178. JA-portin 174 toinen tulo on kytketty johtimeen 54 invertterin 175 kautta johtimen 54 ollessa lähtöisin kuukin 8 lähdöstä (kuvio 3), joka antaa "lähe-tysajoituspulssi"-signaalin CREM aseman varausbitin lähettä-10 misen jälkeen. JA-portin 174 lähtö on kytketty TAI-portin 176 toiseen tuloon, jonka portin lähtö on kytketty lähetys-musitin osoitustuloon. TAI-portin toinen tulo on kytketty laskurin 177 lähtöön, jonka kellotulo on kytketty JA-portin 178 lähtöön. JA-portin 178 toinen tulo on kytketty johtimeen 15 54 ja JA-portin toinen tulo vastaanottaa signaalin W1.

Lähetysmuistin 170 lähtö on kytketty JA-portin 179 toiseen tuloon portin toisen tulon ollessa kytketty JA-portin 180 lähtöön. Tämän JA-portin 180 toinen tulo on kytketty johtimeen 54 ja portin toinen tulo vastaanottaa signaalin 20 W8. JA-portin 179 lähtö on kytketty 8 bitin rekisterin 181 yhteen tuloon. Osoituspiiri 173 mahdollistaa lähetysmuistin tilaosoituksen ohjausyksikön toimesta osoiteväylän BA kautta ja aikaosoituksen laskurin 177 toimesta, joka saa kello-singaalin jokaisella hetkellä W1 "lähetysajoituspulssi"-25 signaalin CREM (johdin 54) keston aikana, jonka signaalin kesto riippuu lähetettävien kehysten lukumäärästä (kuvio 3). Laskuria 177 inkrementoidaan siten aina hetkinä W1 ja se suorittaa lähetysmuistin 170 osoituksen siirron rekisteriin 181 tapauksessa jaksoina W8 "lähetysajoituspulssi"-singaalin 30 CREM (johdin 54) keston aikana siten, että ensimmäinen siirto tapahtuu laskurin ensimmäistä inkrementointia edeltävän jakson W8 aikana. Rekisterin 181 kellotuloon tulee signaali W, joka suorittaa rekisterin sarjasiirtämisen lukutoimin-tamuodossa. Rekisterin 181 lähtö on kytketty lähetyspiiriin 35 182, jonka lähtö on kytketty lähtöpiiriin 183, jonka lähtö on kytketty tietoyhteyksiin LIa ja LIb. Lähetyspiiri 182 sisältää kolme JA-porttia 184, 185, 186, joiden lähdöt on 18 77555 kytketty TAI-porttiin 187 kahdella jakavaan jakajaan 188 ja kiikkuun 189, jonka signaalitulo on kytketty TAI-portin 187 lähtöön ja jonka kellotulo vastaanottaa signaalin W. JA-portin 184 toinen tulo on kytketty rekisterin 181 lähtöön 5 ja toinen tulo johtimeen 54 (CREM). Kahdella jakavan jakajan 188 tulo on kytketty rekisterin 181 lähtöön ja sen lähtö on kytketty JA-portin 185 tuloon, jonka toinen tulo on kytketty JA-portin 190 lähtöön, joka antaa parittoman pariteetin ajoituspulssin CRIP. JA-portin 190 toinen tulo on kytketty 10 johtimeen 58, joka tulee kiikusta 55 (kuvio 3) ja portin toiseen tuloon tulee signaali tn.Wl. Signaali CRIP on esitetty kuviossa 7. Kahdella jakava jakaja laskee rekisterin 181 antaman sanoman pariteetin ja jakajan lähdöllä on arvo 1, jos lähetetty sanoma sisältää parillisen lukumäärän yk-15 kösbittejä ja arvo 0 päinvastaisessa tapauksessa. JA-portin 186 toinen tulo on kytketty johtimella 147 kahdella jakavaan jakajaan 146 (kuvio 5) ja toinen tulo johtimeen 184, joka tulee muistielementistä 82 (kuvio 4), joka antaa ajoitus-pulssi vastaanotettu oikein-singaalin CRBR. Vastaanottaval-20 la ja siten kutsutulla asemalla kahdella jakava jakaja 146 laskee siten sanoman ja lähettävän aseman lähettämän parittoman pariteettibitin yhdistelmän parittoman pariteetin ja tulos lähetetään JA-portin 186 kautta hetkellä tp.W3, joka vastaa ajoituspulssi vastaanotettu okkein-singaalia CRBR.

25 Kiikun 189 kello-ohjauksen antaa signaali VJ ja se siir tää lähtöpiiriin 183 signaalit JA-porteilta 184, 185, 186. Lähettävällä asemalla n pariton pariteettibitti lähetetään siten lähetetyn, sanoman viimeistä kehystä seuraavassa tavussa, ts. aikana tn.W1, ja vastaanottavalla (kutsutulla) ase-30 maila kahdella jakavalta jakajalta 146 tuleva vastaanotettu oikein-tulos lähetetään tässä samassa tavussa aikana tn.W3.

Lähtöpiiri 183 sisältää kolme JA-porttia 191, 192, 193 ja TAI-portin 194. JA-portin 191 toinen tulo on kytketty kiikun 189 lähtöön ja toinen tulo JA-portin 193 lähtöön. JA-35 portin 192 toinen tulo on kytketty kiikun 189 lähtöön ja toinen tulo on kytketty JA-portin 193 lähtöön. JA-porttien 191 ja 192 lähdöt on kytketty tietoyhteyksiin LIa ja vastaa- 1 9 77555 vasti Lib. TAI-portin 194 yksi tulo on kytketty johtimeen 54 (signaali CREM kuvion 3 kiikusta 8), yksi tulo on kytketty JA-portin 190 lähtöön ja vielä yksi tulo on kytketty johtimeen 84 (signaali CRBR kuvion 4 kiikulta 82). TAI-portin 5 194 lähtö on kytketty toisaalta vahtikoira-ajastimen 169 toiseen tuloon ja toisaalta JA-portin 193 yhteen tuloon. JA-portin 193 yksi tulo on kytketty ohjausyksikköön johtimella 195 ja se vastaanottaa tältä lähetyksen aktivointisignaalin ja yksi tulo invertterin 197 kautta TAI-portin 198 lähtöön, 10 jonka toinen tulo on kytketty vahtikoira-ajastimen 169 lähtöön, joka ajastin sisältää oskillaattorin 201, JA-portin 196, laskurin 199 ja invertterin 200. Laskurin 199 tulo on kytketty JA-portin 196 lähtöön. Laskurin eniten merkitsevä bittilähtö on kytketty toisaalta TAI-portin 198 tuloon ja 15 toisaalta JA-portin 196 tuloon invertterin 200 kautta JA- portin 196 toisen tulon ollessa kytketty JA-portin 194 lähtöön. Oskillaattori on kytketty JA-portin 196 toiseen tuloon. Siten kutsuvalla asemalla TAI-portilta 194 tuleva signaali asettaa vahtikoira-ajastimen lähetyksen alussa. Laskurin las-20 kenta-aika on 8 ms vastaten 64 kehyksen sanomaa. Jos vahtikoira-ajastin suorittaa aikakatkaisun, se antaa virheilmoituksen, joka estää lähetyksen tietoyhteydellä. TAI-portin 198 toinen tulo on kytketty johtimeen 138 (signaali F1PS kuvion 3 kiikulta 60).

25 Lähetystä tietoyhteydellä ajoituspulssin CREM (johdin 54), CRIP ja CRBR (johdin 84) aikana ohjaa lähetyksen akti-vointisignaali, jonka antaa ohjausyksikkä (johdin 195). 8 ms ylittävästä lähetyksestä seuraava virhe saattaa vahtikoira-ajastimen suorittamaan aikakatkaisun, mikä estää läh-30 töpiirin 183.

Siirron lähetyksen loppu-kiikun 120 signaalitulo on kytketty tietovastaanottimen (kuvio 5) multiplekserin MX2 lähtöstä tulevaan johtimeen 121. Lähetystä ei vastaanotettu oikein (NBRE)-kiikun 122 signaalitulo on kytketty johtimeen 35 121 invertterillä 125. JA-portin 124 toinen tulo on kytketty johtimeen 58 ja portin toinen tulo vastaanottaa signaalin W4 portin lähdön ollessa kytketty kummankin kiikun 120, 122 20 77555 kellotuloon. Kiikun 120 lähtö on kytketty ohjausyksikköön johtimella 127 ja se antaa lähetystä ei vastaanotettu oikein lähetystoimintamuodossa-signaalin NBRE. Kiikun palautustu-lo RZ on kytketty johtimella 128 ohjausyksikköön.

5 Vastaanottamansa sanoman lopussa kutsuttu asema kehit tää signaalin CRBR muistielementin 82 (kuvio 4) avulla. Tämä signaali sallii kutsuvan aseman lähettää tietoyhteyden kautta vastaanotettu oikein-bitin, jos kahdella jakavan jakajan 146 vastaanotettaessa tarkastama pariton pariteetti on 10 oikein. Kutsuva asema vastaanottaa tämän bitin, joka siirretään johtimella 121 kiikkuihin 120, 122. Jos kutsutun aseman lähettämällä vastaanotettu oikein-bitillä on arvo 1, mikä osoittaa, että sanoma on vastaanotettu oikein, kiikku 120 antaa siirron lähetyksen loppu-signaalin FECE. Jos kutsutun 15 aseman lähettämällä vastaanotettu oikein-bitillä on arvo 0, mikä osoittaa, että sanomaa ei ole vastaanotettu oikein, kiikku 122 antaa ei vastaanotettu oikein lähetysmuodossa-signaalin NBRE ja kutsuva asema voi päättää lähettää sanomansa uudelleen.

20 Kuvio 7 esittää eri signaaleja kohdissa a, b, c, d, e, f, g, h, i: a) esittää signaali W, b) esittää signaali Wd, joka on neljäennesjakson siirretty signaali W, 25 c) esittää perusaikajaksoja, joista kukin aikaväli t0-t31 muodostuu, d) edustaa aikavälejä tn-1 ja tn kutsuvan aseman n suorittaman sanoman lähetyksen alussa ja tämän jälkeen läehtyksen päättymisaikavälejä tn-1 ja tn, 30 e) edustaa lähetysajoituspulssisignaalia CREM, f) edustaa lähetyksenpäättymisajoituspulssisignaalia CREMR, g) edustaa parittoman pariteettibitin lähetyksen ajoitus-pulssisignaalia CRIP, h) edustaa kutsutulla asemalla kehitettyä vastaaanotonajoi-35 tuspulssisignaalia CRRE, i) edustaa vastaanotettu oikein ajoituspulssisignaali CRBR, joka kehitetään kutsutulla asemalla ja joka aikaansaa vas- 77555 21 taanotettu oikein-signaalin lähettämisen vastaanoton parittoman pariteettitarkastuksen jälkeen.

Signaalit h ja i saadaan kiikulta 81 vast. 82 (kuvio 4). Ne esiintyvät aikavälinä tp, joka vastaa kutusvan ase-5 man aikaväliä. Siten jos oletetaan, että kutsuva asema on asema n, kuten on asianlaita kuviossa 7, kutsutulla asemalla m tämä aikaväli tp vastaa aikaväliä tn. Kuviossa 4 ja kutsutulle asemalle m ajat tn.W5, tn.W7 jne.... ovat tällöin kutsutun aseman m aikoja ts. tm.W5, tm.W7 jne...

10 Seuraavassa selitetään pelkästään esimerkkinä kahden aseman välinen sanomien siirto olettaen, että asema 3 kutsuu asemaa 9, asemille varatut aikavälit ovat t3 ja vastaavasti t9 ja sanoman pituus on 15 kehystä.

Asemalla 3 ohjausyksikkö lataa alaspäin laskevaan las-15 kuriin 4 (kuvio 3) lähetettävässä sanomassa olevien kehysten lukumäärän, tässä tapauksessa 15. Ohjausyksikkö antaa kutsutun aseman numero-piirille 16 numeron 9 ja antaa prio-riteettireskiteriin 111 (kuvio 4) lähetettävän sanoman prioriteetin. Asema 3 lukee aseman 9 tilabitin ja valmiina-bitin 20 tilamuistista 96 viimeksi mainitun bitin osoittaessa onko asema 9 käytettävissä. Jos valmiina-bitin arvo on 1 ja jos signalointiyhteys LSa, LSb on vapaa, tämä merkitsee sitä, että mikään muu asema ei ole lähettänyt varausbittiä ja jos lähetettävän sanoman prioriteetti sopii aseman 9 tilaan, 25 asema 3 lähettää varausbitin hetkellä t3.W3. Tämä bitti kehitetään kiikun 37 antamasta signaalista ja se lähetetään JA-portin 40 ja kiikun 48 kautta. Tämän varausbitin lähettäminen aikaansaa signalointiyhteyden varaamisen lähettämis-tään seuraavan 125 με ajaksi. Tämän bitin vastaanottaminen 30 kullakin asemalla antaa merkin signalintiyhteyden varattu- tilasta. Kaikilla asemilla ja erikoisesti asemalla 9 varaus-bitin vastaanottaminen asettaa muistielementin 91 ja piiri 93 antaa kutsuvan aseman numeron (tässä tapauksessa 3) tietoväylälle BD ja kehittää kutsuvaa asemaa 3 vastaavan aika-35 välin t., ts. aikavälin t3. Kutsuvalla asemalla 3 varausbit-ti sallii kutsubitin lähettämisen (JA-portti 141) aikana tm.W6, ts. aikavälillä t3. Kutsuvalla asemalla 3 varausbit- 22 77555 ti sallii kutsubitin lähettämisen (JA-portti 141) aikana tm.W6, ts. kutsutulle asemalle, joka on tässä tapauksessa asema 9, varattuna aikavälinä t9.W6. Tämä kutsubitti määrää aseman 9 valitsemaan vastaanottotoimintamuodon ensimmäises-5 tä kutsubitin lähetystä seuraavasta aikavälistä t3. Kutsutulla asemalla 9 kiikku 81 antaa kutsubitin vastaanottamisen jälkeen vastaanottoajoituspulssisignaalin CRRE alkaen ajasta tp.W2, ts. t3.W3, koska asemalle 9 kutsuva asema p on asema 3. Siirto datayhteyden kautta alkaa varausbitin lähetystä 10 seuraavan aikavälin t3 alkaessa, ts. likimain 125 ys tämän lähettämisen jälkeen.

Aseman 3 kiikku 8 antaa lähetysajoituspulssisignaalin CREM aikana t2.W8 ensimmäisessä aikavälissä t2, joka seuraa varausbitin lähettämistä. Kuvio 6 tietolähettimessä 141 tämä 15 signaali aktivoi JA-portin 180, joka sallii rekisterin 181 lataamisen hetkellä t2.W8 ja kaikkina seuraavina jaksoina W8 signaalin CREM keston aikana. Siirtorekisteriä samoin kuin kiikkua 189 ohjaa signaali W, niin että sanoman ensimmäisen bitin lähetys tapahtuu oikealla hetkellä t3.W1. Tä-20 män jälkeen sanoma lähetetään keskeytyksettä.

Signaalin CREM vaikutuksesta hetkellä t3.W1 dekremen-toidaan lähetettävien kehysten lukumäärää alaspäin laskevassa laskurissa 4.

Kutsuva asema 3 lähettää 125 ys ensimmäisen varausbi-25 tin lähettämisen jälkeen uuden varausbitin aikana t3.W4 signalintiyhteyden varaamiseksi uudeksi 125 ys ajaksi. Myös toinen varausbitti lähetetään samanlaisissa olosuhteissa kuin aikaisemmin kutustun aseman 9 pitämiseksi vastaanotto-toimintamuodossa. Varaus- ja kutsubittien lähetys toistetaan 30 niin monta kertaa kuin lähetettäviä kehyksiä on, ts. valitussa esimerkissä 15. Viimeisen kehyksen, kehyksen 15, alussa ja sitten aikana t3.W1 alaspäin laskeva laskuri 4 saavuttaa nollatilan ja dekooderi 10 antaa signaalin, jonka arvo on 1, mikä estää JA-portin 35. Kiikun 37 lähtö siirtyy nol-35 laan, mistä on tuloksena, että varausbittiä ja kutsubittiä ei enää lähetetä ja signaali CREM palaa nollaan kehyksen lopussa hetkellä t2.W8. Sanoman jälkeen asema 3 lähettää 77555 23 lasketun parittoman pariteettibitin, jolloin JA-portti 190 aktivoi JA-portin 185 ja signaali W aktivoi kiikun 189. Pariton pariteettibitti lähetetään aikana t3.W1. Vastaanottoasemalla 9 kahdella jakava jakaja 146 tarkastaa parittoman pa-5 riteetin yhdistelmälle, joka muodostuu aseman 3 lähettämästä parittomasta pariteettibitistä ja sanomasta. Asema 9 lähettää siten kehitetyn vastaanotettu oikein-bitin JA-portin 186 kautta, jonka on aktivoinut signaali CRBR, joka esiintyy aikana tp.W3, ts. t3.W3. Lähetysasema 3 vastaanottaa aseman 10 9 lähettämän vastaanotettu oikein-bitin ja riippuen tämän bitin arvosta aktivoidaan joko siirron lähetyksen loppu-kiikku 120 tai ei vastaanotettu oikein lähetysmuodossa-kiikku 122. Lähetysaseman 3 ohjausyksikölle annetaan siten ilmoitus sanoman oikeasta tai virheellisestä vastaanottamisesta.

15 Eri bittien järjestys kullekin asemalle varatussa aika välissä on annettu vain esimerkkinä ja eri ajat tn.W1, tn.W2.. tn.W8 kukin bitin osalta on osoitettu kuvioissa. Jos aikavälissä käytetään erilaista bittien jakautumaa, on tarpeellista käyttää kutakin bittiä vastaavia ajoitussignaaleja vaik-20 kakaan tämä ei poikkea keksinnön piiristä. Siten esimerkiksi on mahdollista lähettää neljä tilabittiä aikoina tn.W1, tn.W2, tn.W3, tn.W4 ja varausbitti aikana tn.W5. Jakautumaa valittaessa alan ammattimiehen on vain otettava huomioon käytetyille piireille ominaiset rajoitukset, ts. tarkastettava et-25 teivät ajoitussignaalien, kuten W, W1, W2...W8 nousuajat ole valittuun jakautumaan sopimattomia tiettyjen signaalien havaitsemiseksi. Tämä kaikki on alan ammattimiehelle yleisesti tunnettua.

On selvää, että alan ammattimies voi muuttaa yksityis-30 kohtia, materiaaleja ja osien järjestelujä, joita tässä on selitetty ja esitetty keksinnön luonteen selittämiseksi, keksinnön periaatteen ja suojapiirin puitteissa siten kuin ne on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Claims (4)

77555

1. Järjestelmä koodattujen sanomien siirtämiseksi asemien välillä, jotka on yhdistetty toisiinsa signalointiyhteyden (LS) ja tietoyhteyden (LI) avulla, jolloin jokainen 5 asema on kytketty yhteiseen ajoitusyksikköön ja sisältää ohjausyksikön (1), liitäntämodulin (C), joka on kytketty toisaalta ohjausyksikköön osoiteväylän (BA) ja tietoväylän (BD) avulla ja toisaalta signalointi- ja tietoyhteyksiin, jotka ovat sarjamuotoisia ajoitusyksikön synkronoimia mul-10 tipleksoituja yhteyksiä, jolloin jokaiselle asemalle on varattu aikaväli signalointikehyksessä, jolloin liitäntämodu-liin sisältyy: välineet (18, 26) sen tilan lähettämiseksi sen aikavälillä, signalointivastaanotinpiiri (61), asemien tilamuisti (96), sanomavastaanottomuisti (150), sanomalähe-15 tysmuisti (170), signalointilähetinpiiri (49), tietoyhteyteen kytketty lähtöpiirl (183) ja välineet (93) kutsuvan aseman aikaväliä vastaavan signaalin (tp) kehittämiseksi, tunnettu siitä, että lähetettävät sanomat ovat eri pituisia ja sisältyvät kokonaiseen lukumäärään kehyksiä ja 20 että liitäntämoduliin sisältyy lisäksi: - välineet (4) lähetettävän sanoman kehysten lukumäärän ilmoittamiseksi ja dekrementoimiseksi ja välineet (10) signaalin kehittämiseksi, kun lähetettävien kehysten lukumäärä on nolla, 25. välineet (37) kestoltaan yhden kehyksen pituisen varaus- signaalin kehittämiseksi liitäntämodulin aikavälillä ja välineet (40) varausbitin lähettämiseksi varaussignaalin perusteella ja sen aikavälillä signalointiyhteyden (LS) kautta, - välineet (16) kutsutun aseman aikaväliä vastaavan signaa-30 Iin (tm) kehittämiseksi ja välineet (41) kutsubitin lähettämiseksi signalointiyhteyden kautta kutsutun aseman aikavälillä, - välineet (8, 9) lähetyksen ajoituspulssisignaalin (CREM) kehittämiseksi varaussignaalin kehyksen lopussa toisaalta 35 varaussignaalin kehittävien välineiden (37) aktivoimiseksi aktivointivälineiden (35) avulla, mikäli lähetettävien sano- 25 7 7 5 5 5 mien lukumäärä ei ole nolla, varausbitin ja kutsubitin lähettämiseksi uudelleen ja toisaalta dekrementointivälineiden (4), sanomalähetysmuistin (170) osoitusvälineiden (173) ja sanomalähetyspiirin (182) aktivoimiseksi ja 5 - välineet (55, 56) lähetyksenpäättymisajoituspulssisignaa- lin (CREMR) kehittämiseksi lähetysajoituspulssisignaalista (CREM) ja sanomalähetyspiirin (182) aktivoimiseksi sen aikavälillä parittoman pariteettibitin lähettämiseksi sanoman jälkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tun nettu siitä, että aseman tilamuisti (96) sisältää myös jokaista asemaa varten valmiina-tilan bitin, joka ilmaisee onko asema käytettävissä ja jolloin liitäntämoduliin sisältyy lisäksi välineet (111) lähetettävän sanoman prioritee-15 tin esittämiseksi, välineet (101) prioriteetin vertaamiseksi asemien tilamuistista (96) luettuun kutsutun aseman tilaan, välineet (103) tuloksena olevan valmiina-signaalin antamiseksi, kun vertailun tulos on oikea ja kutsutun aseman valmiinabitin tila on oikea, välineet (90, 91), jotka 20 osoittavat onko signalointiyhteys vapaa ja välineet (28) aktivointisignaalin antamiseksi varaussignaalin kehittäville välineille (37), kun dekrementoivien välineiden (4) osoittama sanoman kehysten lukumäärä ei ole nolla, kun tuloksena oleva valmiina-signaali kehitetään ja kun signalointiyhteys 25 on vapaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että liitäntämoduliin sisältyy lisäksi: välineet (75) kutsubitin vastaanottamiseksi liitäntämodulin aikavälillä, välineet (42) valmiina-signaalin antamiseksi, 30 jos asema ei ole vastaanottanut kutsubittiä ja välineet (81) vastaanottoajoituspulssisignaalin (CRRE) antamiseksi kutsuvan aseman aikavälistä vastaanottomuistin osoituspiirin (151) aktivoimiseksi ja vastaanottomuistiin kirjoituksen sallimiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tun nettu siitä, että liitäntämoduli sisältää vahtikoira- ajastimen (169), joka antaa signaalin lähtöpiirin (183) es- 77555 tämiseksi, kun lähetysaika ylittää ennaltamäärätyn jakson, joka vastaa kehysten maksimilukumäärä, jonka sanoma voi sisältää. 77555