FI73539C - Multiplexanslutningsenhet foer en digitalstation. - Google Patents

Description

7755^71 KUULUTUSJULKAISU πτΐ.τα ΉΒΓα [β] <11> UTLÄGGNINGSSKRIFT f^OOy ·%§ C ,ΑΚ} Pa.tcr.tti r.ySr.r.etiy I’®' ^ ;---1 ' ; η :· r> 1 1 r> 1 (51) Kv.lk4/lnt.CI4 H 04 Q 11/04

S UOMI-FI N LAN D

(Fl) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 801370 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 28.04.80

Patentti- ja rakiatarihallitua (23) Alkupäivä - Giitighetsdag 28.04.80

Patent- och ragistarstyrelsan (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 05.11.80 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - 30.06.87

Ansökan utlagd och utl skriften publicerad (86) Kv. hakemus-Int. ansökan (32) (33) (31) Pyydetty etuoikeus - Begärd prioritet 04.05.79 Ranska-Frankrike(FR) 7911320 (71) Compagnie Industrielle des Telecommunications Cit-Alcatel, 12, rue de la Baume, Paris, Ranska-Frankrike(FR) (72) Jean-Rene Herledan, Lannion, Bernard Le Dieu, Perros Guirec,

Jean-Pierre Martin, Pleumeur Bodou, Daniel Quemere, Perros Guirec, Ranska-Frankrike(FR) (7*0 Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (54) Linjaliitäntäyksikkö aikajakokeskusta varten -Multiplexanslutningsenhet för en digitaistation

Keksinnön kohteena on linjaliitäntäyksikkö aikajakokeskusta varten, jossa on paikallinen kello, multirekisterit, puhelun-laskentayksiköt, markkerit, ohjausyksikkö, joka on kytketty oh-; " jauskeskukseen, ja kytkentäkenttä, ja joka on kytketty muihin :·. sähkömekaanisiin tai aikajakokeskuksiin tai satelliittikeskuk- : siin tulo- ja lähtölinjoilla. Aikajakokeskus välittää puhe- ja merkinantoinformaatiota pulssikoodimodulaation (PCM) avulla. Signaalit sisältyvät kehyksen aikaväleihin ja ne siirretään mul-’*;* tipleksoitujen linjojen avulla. Jokainen linja lähtee keskukses- '·“ ta tai satelliitista, jolla on oma ("kaukainen") kello. Aikaja- kokeskuksella on oma ("paikallinen") kellonsa. Kuten tunnettua kaukaiset kellot ja paikallinen kello eivät ole samassa vaiheessa ja ne ovat plesiokronisia ja lisäksi erilaisissa keskuksissa käy-:*·.. tetään eri tyyppistä merkinantoa. Erikoisesti sähkömekaanisissa keskuksissa käytetään erilaista merkinantoa kuin aikajakokes-kuksissa. Tulolinjat on siten välttämättä tahdistettava paikal-: liseen kelloon ja eri merkinantomenetelmät on sovitettava siten, - että merkinantoinformaatiota voidaan käyttää näiden tulolinjo- 2 73539 jen kautta informaatiota vastaanottavan aikajakokeskuksen eri toimintoja varten. Linjaliitäntäyksiköitä aikajakokeskuksia varten on selitetty artikkeliss-a D. Feuerstein, J.B. Jacob, R. Renoulin, J. Guezbu: "Groupement d'Öquipements de synchronisation du systdme de commutation temporelle Platon" aikakauslehdessä "Commutation et Electronique" N°34, juillet 1971, pp. 7-24.

Esitetyissä liitäntäyksiköissä merkinannon vastaanottavat ja lähettävät piirit ovat erilaisia siitä riippuen kytkevätkö linjat aikajakokeskuksen muihin aikajakokeskuksiin, sähkömekaanisiin keskuksiin tai satelliittikeskuksiin merkinantomuodon erotessa kussakin tapauksessa.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan linjaliitäntäyksikkö aikajakokeskuksia varten, joka on yksinkertaisempi kuin tunnetut laitteet.

. Pääpiirteissään keksinnön kohteena on liitäntäyksikkö, joka muodostuu keskenään samanlaisista moduleista, jotka on yhdistetty ohjausliitäntäosan välityksellä keskuksen ohjausyksikköihin kunkin modulin ollessa kytketty tulo- ja lähtölinjojen välityksellä joko satelliittikeskukseen, sähkömekaaniseen keskukseen tai toiseen aikajakokeskukseen. Jokainen moduli on kytketty myös kytkentäkenttään multipleksoitujen yhteyksien välityksellä, joita on yhtä monta kuin tulo- ja lähtölinjoja.

Esillä olevan keksinnön kohteena on täsmällisemmin linjaliitäntäyksikkö aikajakokeskusta varten, jossa on paikallinen kello, multirekisterit, puhelunlaskentayksiköt, markkerit, ohjausyksikkö, joka on kytketty ohjauskeskukseen, ja kytkentäkenttä, ja joka on kytketty muihin sähkömekaanisiin tai aikajakokeskuksiin tai satelliittikeskuksiin tulo- ja lähtölinjoilla ja jolle on tunnusomaista että se sisältää ohjausliitäntäosan, joka on kytketty markkereihin ja ohjausyksikköön, joukon identtisiä liitäntämoduleita, jotka kukin on yhdistetty tulo- ja lähtölinjoihin, paikalliseen kelloon, kytkentäkenttään ja multirekistereihin kunkin liitäntä-modulin sisältäessä: - koodimuuntimet, jotka kukin on kytketty yhteen tulolinjaan ja lähtölinjaan ensimmäisen koodin muuntamiseksi toiseksi koodiksi ja päinvastoin, - tahdistusyksikön kutakin koodimuunninta varten, ptka kukin on yhdistetty yhteen koodimuuntimeen kehyslukitussanan havaitsemiseksi ja tulolinjan aikavälien tahdistamiseksi paikalliseen kelloon ja kehyslukitussanojen injektoimiseksi lähtölinjoihin, 3 73539 - liikenteenjakajan tulolinjojen aikavälien siirtämiseksi kytkentäkenttään ja merkinantovastaanottimen ja kytkentäkentästä tulevien aikavälien siirtämiseksi lähtölinjoi-hin samalla lisäten niihin signaaleja, jotka on vastaanotettu merkinantolähettimeltä, joka liikenteenjakaja on kytketty kunkin tahdistusyksikön tuloon ja lähtöön kahden ί multipleksiyhteyden avulla, ja kytkentäkentän tuloon ja j lähtöön multipleksiyhteyspareilla, joita· on yhtä monta kuin tahdistusyksiköitä, ja ohjausliitäntäosaan, - merkinantovastaanottimen ylikehyslukitussanan havaitsemiseksi, signaalien vastaanottamiseksi kultakin tulolinjäitä ja mainittujen signaalien lähettämiseksi multirekisterei-hin, joka merkinantovastaanotin on kytketty liikenteenjakajaan, ja ohjausliitäntäosaan ja multirekistereihin ja - merkinantolähettimen kuhunkin lähtölinjaan liittyvien signaalien vastaanottamiseksi kytkentäkentästä ja mainittujen signaalien lähettämiseksi liikenteenjakajalle mainitun lähettimen ollessa kytketty kytkentäkenttään, ohjausliitäntäosaan ja liikenteenjakajaan.

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti seuraavassa määrättyihin toteutusmuotoihin liittyen, jotka on esitetty oheistetuissa piirustuksissa, joissa: kuvio 1 on keksinnön mukaisen liitäntäyksikön lohkokaavio, kuvio 2 esittää kuvion 1 tahdistuslaitteen lähetintä, kuvio 3 esittää kuvion 1 laitteen liikenteenjakajaa, kuvio 4 esittää kuvion 1 laitteen merkinantovastaanotinta, kuvio 5 esittää kuvion 4 vastaanottimen ylikehyslukituksen ilmaisinpiiriä, kuvio 6 esittää kuvion 4 vastaanottimen tilanmuutospiiriä, --· kuvio 7 esittää kuvion 4 vastaanottimen merkinantopiiriä, !" kuvio 8 esittää kuvion 1 laitteen merkinantolähetintä, ' * kuvio 9 esittää kuvion 8 lähettimen osoituspiiriä, kuvio 10 esittää kuvion 8 lähettimen tilanmuutospiiriä, kuvio 11 esittää keksinnön mukaisen liitäntämodulin kahta identtistä alijärjestelmää.

: '· Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen liitäntäyksik- :: kö, jossa on identtisiä liitäntämoduleja 1 ja 2 ja ohjauslii- : ’·. täntäosa 3. Liitäntämodulit on yhdistetty kytkentäkenttään RCX. Kytkentäkenttä on yhdistetty myös muihin kuviossa 1 esitetyn kanssa identtisiin liitäntäyksiköihin.

4 73539

Liitäntämoduli, esimerkiksi moduli 1, sisältää neljä koodimuunninta 4, neljä tahdistusyksikköä 5, liikenteen jakajan 6, merkinantovastaanottimen 7 ja merkinanto-lähettimen 8. Jokainen koodimuunnin on kytketty yhteen tulolinjaan ME1, ME2, ME3, ME4 ja yhteen lähtölinjaan MS1, MS2, MS3, MS4. Jokainen koodimuunnin on kytketty tahdistusyksikköön kahdella multipleksiyhteydellä M1 M5, M2 M6, M3 M7, M4 M8, jotka kumpikin huolehtivat toisesta siirtosuunnasta.

Liikenteenjakaja 6 on kytketty jokaiseen tahdistus-yksikköön yhden tulolinjan LE1, LE2, LE3, LE4 ja yhden lähtölinjan LS1, LS2, LS3, LS4 välityksellä. Liikenteenjakaja on kytketty kytkentäkenttään neljän tulolinjan LE5, LE6, LE7, LE8 ja neljän lähtölinjan LS5, LS6, LS7, LS8 välityksellä.

Merkinantovastaanotin 7 on yhdistetty liikenteenjaka-jaan yhteydellä 9 ja keskukseen multirekistereihin yhteyksien LT1 ja LT2 kautta. Merkinantolähetin 8 on kytketty liikenteenjakajaan yhteyden 10 välityksellä ja kytkentäkenttään RCX yhteyksien LVS1, LVS2, LVS3 ja LVS4 välityksellä.

Ohjausliitäntäosa 3 on kytketty keskuksen markkereihin (ei esitetty) yhteyden MQ välityksellä, ja aikajako-keskiiksen ohjausyksikköön (ei esitetty) yhteyden OC kautta ohjausyksikön ollessa kytketty ohjaus- ja valvontakeskukseen. Ohjausliitäntäosa on myös kytketty liitäntämodu-leihin väylän 11 avulla. Jokaisessa modulissa väylä 11 on kytketty merkinantovastaanottimeen, merkinantolähetti-meen ja liikenteenjakajaan.

Tämä liitäntäosa voi olla standardilogiikkatyyppinen (ELS), jota on selitetty artikkelissa Jacob, Renoulin, Voyer: "Concentrateur spatio-temperel 500 abonnes pour systeme de commutation temporelle platon E10" aikakauslehdessä "Commutation et Electronique" n°34, juillet 1971, pp. 25-47.

Koodimuuntimet, esimerkiksi koodimuunnin 4, ovat myös tunnetun tyyppisiä. Vastaanottotoimintamuodossa koodimuunnin ilmaisee informaation tulolinjalta, johon se on kyt- 5 735 39 ketty (ME1), ilmaisee kaukaisen kellon ja muuttaa HDB3-koodin binäärikoodiksi. Lähetyssuunnassa se muuttaa binäärikoodin HDB3-koodiksi.

Tahdistusyksikkö. 5 sisältää linjan vastaanottopiirin, joka tahdistaa koodimuuntimelta tulevan linjan paikalliseen kelloon, ja linjan lähetyspiirin koodimuuntimen suuntaan. Vastaanottopiiri sisältää kehyslukitussanan ilmaisimen ja piirin aikavälien tahdistamiseksi, jotka piirit voivat olla edellä mainitussa aikakauslehdessä "Commutation et Electronique N°34, juillet 1971 julkaistussa artikkelissa esitetyn tyyppisiä paitsi, että aikajakomer-kinantokanavia ei ole poistettu puhekanavien tahdistuspii-rissä siten kuin artikkelissa on selitetty. Linjavastaan-otinpiiri voi olla tyypiltään sellainen kuin on esitetty rinnakkaisessa hakemuksessa "Kanavien tahdistusyksikkö aikajakokeskusta varten", jolle on pyydetty etuoikeutta ranskalaisesta patenttihakemuksesta N°7911094.

Kuviossa 2 on esitetty linjalähetinpiiri koodimuunti-men suuntaan. JA-portin 15 toinen tulo on yhdistetty lii-kenteenjakajalta tulevaan lähtölinjaan LS1 ja toinen tulo on kytketty vastaanottamaan paikallinen kellosignaali to, missä to on signaali, joka vastaa aikaväliä 0, joka sisältää kehyslukitussanat. Sen kesto on 3,9 ys ja jakso 125 ys. JA-portin 16 toiseen tuloon tulee invertterin 18 kautta signaali to. Sen toinen tulo on kytketty rinnakkais/sarja-rekisteriin 19, johon on ladattu aikavälin 0 binääripro-fiilia edustavat kahdeksan bittiä. JA-porttien 15 ja 16 lähdöt on kytketty TAI-porttiin 17, jonka lähtö on kytketty multipleksiyhteyteen M5, koska on oletettu, että tulo on kytketty lähtölinjaan LS1.

Kuviossa 3 on esitetty liikenteenjakaja 6, joka on sen tyyppinen kuin on esitetty ranskalaisessa patenttihakemuksessa n:o 7902061 "Dispositif commands de repartition de traffic pour un r§seau de commutation tempo-relle". Tulolinjat LE1-LE8 on kytketty JA-portin 30 toiseen tuloon, jonka portin toinen tulo on kytketty invertterin 31 kautta väylään 11 ja JA-portin 32 toiseen tuloon, 73539 jonka toinen tulo on kytketty väylään 11. JA-porttien 30 ja 32 lähdöt on kytketty TAI-porttiin 33, jonka lähtö on kytketty sarja-rinnakkaismuuntimelle 34. Ohjauslii-? täntäosa voi siten antaa väylän 11 kautta toisaalta signaalin, joka asettaa JA-portin 30 estotilaan ja aktivoi JA-portin 32, ja toisaalta antaa koestusinformaation.

Sarja-rinnakkaismuuntimen 34 lähtö on kytketty JA-portin 35' toiseen tuloon portin toisen tulon ollessa kytketty invertteriin 36, joka vastaanottaa signaalin CRES merkin-antolähettimeltä. JA-portti 37 saa toiseen tuloonsa signaalin CRES toisen tulon ollessa kytketty yhteyteen 10. JA-porttien 35 ja 36 lähdöt on kytketty TAI-porttiin 38, jonka lähtö on kytketty JA-porttiin 53, jonka toiseen tuloon tulee kellosignaali w. JA-portin 53 lähtö on kytketty puskurimuistin 39 tuloon. Puskurimuistin 39 lähtö on kytketty yhteyteen 9 ja rinnakkais-sarjamuuntimen 40 tuloon, jonka lähtö on kytketty lähtölinjoihin LS1-LS8.

Puskurimuistille 39 saadaan osoitteet piiristä, jossa on TAI-portti 41, jonka lähtö on kytketty puskurimuistiin, kaksi JA-porttia 42 ja 43 ja invertteri 44. JA-porttien lähdöt on kytketty TAI-porttiin. Signaali w syötetään JA-portin 43 toiseen tuloon ja invertterille, joka on kytketty JA-portin 42 toiseen tuloon. JA-portin 42 toinen tulo on kytketty signaalin w ohjaaman laskurin 45 lähtöön. JA-portin 43 toinen tulo on kytketty ohjausmuistin 46 lähtöön.

Ohjausmuistin 46 tulo on kytketty JA-portin 47 lähtöön, jonka portin toiseen tuloon tulee signaali w toisen tulon ollessa kytketty väylään 11. Ohjausmuistin osoitteet saadaan piiriltä, jossa on TAI-portti 48 ja kaksi JA-porttia 49 ja 50. TAI-portin lähtö on kytketty ohjausmuistin osoitustuloon. Kummankin JA-portin lähtö on kytketty TAI-portin yhteen tuloon. JA-portin 49 toinen tulo on kytketty signaalin w ohjaaman laskurin 52 lähtöön. JA-portin 49 toiseen tuloon tulee signaali w. JA-portin 50 toinen tulo on kytketty väylään 11 ja toinen tulo invertteriin 51, joi- 73539 le syötetään signaali w. Puskurimuistin kapasiteetti on 256 sanaa x 8 bittiä, jossa on jokaista aikaväliä varten yksi sana. Tulolinjojen LE1-LE8 aikavälien informaa- f tio kirjoitetaan muistiin syklisesti käyttämällä kahdeksan bitin laskuria 45. Yhteyden 10 kautta lähetetty informaatio on merkinantoinformaatiota, joka on lähetettävä vain lähtö-linjoille LS1-LS4. Tämä informaatio tallennetaan puskuri-muistiin, kun signaalilla CRES on ylempi arvonsa, ja se voidaan lähettää lähtölinjojen LS1-LS4 mielivaltaiselle ai- i kavälille ohjausmuistin ohjaamana.

Puskurimuisti luetaan käyttämällä osoitteita, jotka saadaan ohjausmuistilta 46, jonka kapasiteetti on 256 sanaa x 8 bittiä kunkin sanan määrätessä yhden puskurimuistin osoitteen.

Ohjausmuistin kirjoitustoimintoja ohjaa ohjausliitäntä väylän 11 välityksellä, joka antaa ohjausmuistin kirjoitus-osoitteet (eli ohjausmuistin muistipaikan, jonka numero vastaa määrätyn lähtölinjan LS1-LS8 määrättyä aikaväliä). Merkinantoyhteys 9 siirtää saman informaation kuin lähtö-linjat mutta suoraan puskurimuistin lähdöstä otettuna.

Kun ohjausmuistia luetaan syklisesti, yhden ohjausmuistin sanan lukeminen antaa puskurimuistin muistipaikan osoitteen, joka sisältää määrätyn lähtölinjan LS1-LS8 aikaväliä varten tarkoitetun informaation.

Kirjoitusta puskurimuistiin 39 ohjaa siten laskuri 45 signaalin w toisen puolijakson aikana. Signaalin w toisen puolijakson aikana ohjausmuisti antaa puskurimuistin osoitteen lukemista varten.

Puskurimuistista saatu informaatio syötetään rinnakkais-sarjamuuntimelle 40 ja merkinantovastaanottimelle 7 yhteyden 9 kautta.

Tällä tavoin liikenteenjakaja 6 yhdistää ja erottaa signaaleja sekä tila- että aikajakokytkentämuodoissa.

Kuviossa 4 on esitetty kuvion 1 merkinantovastaanotin. Kahdeksan bitin laskuria 55 ohjaa paikallinen kellosignaali w. Laskurin lähtöön on kytketty dekooderi 56, joka saa bitit 4-8 ja antaa aikavälien numerot to, t16, t18. JA-portin 57 toinen tulo on kytketty liikenteenjakajalta 6 tulevaan yhteyteen 9. Portin lähtö on kytketty kahdeksan bitin re- 8 73539 j kisteriin 58, jonka lähtö on kytketty JA-porttiin 59.

Ja-portille 60 tuodaan signaali w ja t18*fi3, jossa Ω3 ! on laskurin 55 kolmannen kertaluvun jakotulos. JA-portin 60 lähtö on kytketty JA-portin 59 toiseen tuloon ja TAI-portin 61 toiseen tuloon. JA-portille 62 tulee signaali w ja signaali t18·Ω3 invertterin 63 kautta. Portin lähtö on kytketty TAI-portille 61, jonka lähtö on kytketty invertterin 64 kautta JA-portin 57 toiseen tuloon. JA-portin 59 lähtö on kytketty puskurimuistiin 65, johon ladataan yhteydellä 9 olevat merkinantotavut, jotka vastaavat neljää tulolinjaa LE1-LE4, jotka on kytketty liikenteen jakajaan. Muistin osoituspiiri sisältää kaksi JA-porttia 66, 67, invertterin 68, joka yhdistää JA-port-tien kaksi tuloa, ja TAI-portin 69. JA-portti 66 saa laskurin 55 bitit 1 ja 2 yhteyden 70 kautta ja JA-portti 67 saa bitit 5 ja 6 yhteyden 71 kautta. Invertterille 68 tulee signaali T4, joka vastaa laskurin 55 bittiä 7.

Puskurimuistin 65 lähdössä bitit 1-4 on kytketty JA-portille 75 ja bitit 5-8 on kytketty JA-portille 72. Kaksi JA-porttia 73 ja 74 on kytketty väylään 11. Laskurin 55 bitistä 2 lähtöisin oleva signaali Ω2 syötetään JA portille 72, invertterin 76 kautta JA-porteille 73, 74, ja invertterin 77 kautta JA-portille 75. JA-porttien 72 ja 73 lähdöt on kytketty TAI-portille 78. JA-porttien 74 ja 75 lähdöt on kytketty TAI-portille 79. TAI-portin 78 lähtö on kytketty JA-porttiin 82, jonka lähtö on kytketty muistiin 80. TAI-portin 79 lähtö on kytketty JA-porttiin 83, jonka lähtö on kytketty muistiin 81.

TAI-portin 84 toiseen tuloon tulee yhteyden 176 kautta signaali CRE tilanmuutospiiristä 104. Portin toiseen tuloon tulee kirjoitussignaali E väylältä 11. TAI-portin 84 lähtö on kytketty kummankin JA-portin 82 ja 83 toiseen tuloon. Kummankin muistin 80 ja 81 kapasiteetti on 256 sanaa x 4 bittiä. Kumpikin muisti 80 ja 81 voi myös vastaanottaa neljä bittiä väylältä 11 ja JA-porttien 73 ja 74 kautta.

Osoituspiiri 85 antaa samanaikaisesti osoitteet muisteille 80 ja 81.

Tähän piiriin sisältyy JA-portti 86, jonka toiseen tuloon tulee signaali T1 laskurin 55 bitistä 4 ja toiseen tu- 9 73539 loon signaali MSM. Kun liitäntämoduli, jonka osa merkinan-tovastaanotin on, kytketään tulolinjojen ME1-ME4 ja lähtö-! linjojen MS1-MS4 (kuvio 1) välityksellä keskukseen, signaa- ) lilla MSM on arvo "1”. Jos linjat kytketään satelliittikes- kukseen, signaalilla MSM on arvo "0”. Signaali MSM syötetään invertterin 88 kautta JA-portille 87, jonka toinen tulo on kytketty yhteyden 95 kautta ylikehy s lukituksen ilmai-sinpiirin 100 lähtöön. JA-porttien 86, 87 lähdöt on kytketty TAI-porttiin 89, jonka lähtö on kytketty JA-porttiin 91, jolle syötetään myös laskurin 55 bitit 5 ja 6 yhteyden 99 kautta, signaali MSM ja ylikehyslukituspiirin lähtö yh.tey-• den 96 kautta. JA-portin 91 toiseen tuloon tulee signaali Ω2 laskurin 55 bitistä 2. JA-portti 90 on kytketty yhteyden 97 välityksellä laskurin bitteihin 1-7 ja sille tulee myös signaalit, joiden arvot ovat "0" ja "1”. Portin toiseen tuloon tulee signaali Ω3 laskurin 55 bitistä 3. JA-portti 92 on kytketty väylään 11 ja se saa signaalin Ω3 invertterin 98 kautta. JA-portit 90, 91 ja 92 on kytketty TAI-porttiin 94, jonka lähtö on kytketty muistien 80 ja 81 osoitustuloi-hin. Muistit voivat saada osoituksen laskurilta 55 (JA-portti 90) tai väylältä 11 (JA-portti 92) tai ylikehysluki-tuksen ilmaisinpiiriltä 100 (JA-portti 91).

Kun osoitus saadaan laskurilta, osoite muodostuu laskurin biteistä 1-7 ja signaaleista, joiden arvot ovat "0" ja "1". Signaali "1" muodostaa osoitteen eniten merkitsevän bitin signaalin "0" muodostaessa seuraavaksi eniten merkitsevän bitin. Muistit 80 ja 81 mahdollistetaan samanaikaisesti.

Ylikehyslukituspiirin avulla tapahtuvassa muistin osoituksessa laskurille johtavan yhteyden 99 bitit 5 ja 6 muodostavat osoitteen kaksi vähiten merkitsevää bittiä. Yhteydeltä 96 saadaan neljä bittiä, jotka muodostavat neljä seuraavaksi vähiten merkitsevää bittiä. TAI-portti 89 antaa signaalin, joka on osoitteen toiseksi eniten merkitsevä bitti. Osoitteen eniten merkitsevän bitin muodostaa signaali MSM. Muistit 80 ja .81 mahdollistetaan vuorotellen, ensimmäinen, kun laskurin 55 bitin 8 signaalilla T5 on arvo "0", ja toinen, kun signaalilla T5 on arvo "1".

73539 10 j

Kun osoitus saadaan väylältä 11, sen antamat kahdeksan i bittiä muodostavat osoitteen. Muistit 80 ja 81 mahdolliste- j taan samanaikaisesti.

Muistin 81 lähtö on kytketty ensimmäiseen datarekisteriin 101. Muistin 80 lähtö on kytketty toiseen datarekiste-riin 102. Osoituspiirin 85 TAI-portin 94 lähtö on kytketty osoiterekisteriin 103. Muistien 80 ja 81 lähdöt on kytketty tilanmuutospiiriin 104, joka on myös kytketty yhteyden 115 välityksellä puskurimuistiin 65. Muistien 80 ja 81 lähdöt on kytketty merkinantopiiriin 105, jonka lähtö on kytketty yhteyksiin LT. Rekisterien 101, 102 ja 103 lähdöt on kytketty väylään 11.

Ylikehyslukituksen ilmaisinpiirin 100 tulo on kytketty tilamuistin 106 lähtöön, jonka tulo on kytketty ylikehyslu-kituksen ilmaisinpiirin lähtöön. Tämä piiri on myös kytketty yhteyden 107 välityksellä puskurimuistin 65 lähtöön. Tilamuistin lähtö on myös kytketty tilarekisteriin 108, jonka lähtö on kytketty väylään 11.

Tilamuistin osoitus tapahtuu kahden JA-portin 110 ja 111 välityksellä, joiden toisen tulot on kytketty yhteen invertterin 112 kautta. JA-porttien lähdöt on kytketty TAI-porttiin 113, jonka lähtö syöttää osoitteet tilamuistille. JA-portti 110 ja invertteri 112 saavat signaalin Ω3 laskurin 55 bitistä 3. JA-portin 110 toinen tulo on kytketty väylään 11 ja JA-portin 111 toinen tulo on kytketty yhteyden 114 välityksellä laskurin 55 hitteihin 5 ja 6.

Merkinantovastaanottimen tehtävänä on havaita linjan merkinannon tilan muutokset ja lähettää merkinanto edelleen yhteyksien LT kautta mahdollisesti uudelleen koodauksen jälkeen. Yhteyden 9 neljä merkinantotavua otetaan rekisteriin 58 ja tallennetaan puskurimuistiin 65. Käsiteltäväksi tulee kaksi tapausta: ensimmäisessä tapauksessa liitäntä-moduli on yhdistetty keskukseen ja signaalilla MSM on arvo "1". Toisessa tapauksessa liitäntämoduli on yhdistetty sa-telliittikeskukseen ja signaalilla on arvo "0".

73539 11

Tapaus MSM = 1

Muistit 80 ja 81 on jaettu neljään sektoriin, joissa kussakin on 64 sanaa. Ensimmäinen sektori tallentaa merkin-antoinformaation RON, joka on vastaanotettu edellisellä yli-kehyksellä. Toinen sektori tallentaa varmennetun merkinanto-informaation RON. Kolmas sektori tallentaa yhteydelle LT lähetettävän merkinannon, ts. tämän merkinannon elementit c ja d.

Kehyksen toisen ja viimeisen neljänneksen parillisten aikavälien aikana puskurimuistin 65 lähdössä olevia näytteitä verrataan ensimmäiseen sektoriin tallennettuihin "aikaisempiin" näytteisiin. Tämä vertailu suoritetaan tilanmuutos-piirillä 104. Arvojen poikkeaminen toisistaan aktivoi signaalin CRE, joka mahdollistaa linjan 176 avulla muistien 80 ja 81 kirjoituksen.

Seuraavien parittomien aikavälien aikana samoja näytteitä verrataan toiseen sektoriin tallennettuihin "varmennettuihin" näytteisiin. Arvojen poikkeaminen toisistaan aktivoi kirjoitussignaalin CRE ja liitäntäsignaalin, joka lähetetään ohjausliitäntäosaan väylän 11 välityksellä. Kirjoi-tussignaali CRE mahdollistaa osoiterekisterin 103 latauksen, joka tallentaa tilanmuutoksen koordinaatit. Kun liitäntäsig-naali lähetetään ohjausliitäntäosaan, osoiterekisterin 103 lukemisen jälkeen, muisteista haetaan uusi varmistettu merkinanto. Koodimuunnoksen jälkeen tämä kirjoitetaan muistien kolmanteen sektoriin lähetettäväksi yhteyksille LT.

Tapaus MSM = 0

Muistit 80 ja 81 on edelleen jaettu neljään sektoriin, joissa kussakin on 64 sanaa, mutta kahta ensimmäistä sektoria ei käytetä. Kolmanteen sektoriin tallennetaan kanavakohtainen merkinanto, joka on lähetetty liitäntämodulin tulo-linjojen ME1-ME4 16 ensimmäisen kehyksen aikaväleissä t16. Neljänteen sektoriin tallennetaan yhteiskanavamerkinanto, joka on lähetetty tulolinjojen 16 viimeisen kehyksen aikaväleissä .t16, jolloin merkinanto siirretään 32 kehyksen yli-kehyksessä.

12 73539

Merkinantomuodosta riippumatta (kanavakohtainen merkinanto tai yhteiskanavamerkintanto) yhteyden 9 signaalia (toistettuna puskurimuistin 65 lähdössä) verrataan varmistettuun signaaliin. Tässä tapauksessa ei ole sektoria edellistä signaalia varten* Arvojen poikkeaminen toisistaan aktivoi kirjoitussignaalin CRE ja mahdollistaa kirjoittamisen muistien 80, 81 kolmansiin sektoreihin kanavakohtaista merkinantoa varten (lähetettäväksi yhteydelle LT) tai neljänsiin sektoreihin yhteiskanavamerkinantoa varten (jonka oh-jausliitäntäosa lukee). Kummassakin tapauksessa MSM = 1, MSM = 0 ohjausliitäntäosa 3 ohjaa muistit 80 ja 81 kirjoitus- ja lukutilaan jokaisen aikavälin alussa sekä ohjaa o-soiterekisterin 103 palautusta ja lukemista ja tilamuistin 106 lukutilaan aikavälin jälkimmäisellä puoliskolla.

Kuviossa 5 on esitetty kuvion 4 lukituspiiri 100 ja ti-lamuisti 106. Tilamuistin bitit 1-5 viedään prosessorille 120 (esimerkiksi TEXAS INSTRUMENTS 74181). Prosessori vastaanottaa signaalin MSM ja sen eniten merkitsevä bitti ohjataan arvoon 0, kun MSM = 1, Prosessorin 5-bittinen lähtö on kytketty JA-porttiin 121, jolle tuodaan signaali w2 (aikavälin toinen aikaelementti). Tämän JA-portin lähtö on kytketty 5-bittiseen rekisteriin 122, jonka lähtö on kytketty väylään B. Kahden JA-portin 123 ja 124 lähdöt on kytketty TAI-porttiin 125, jonka lähtö on kytketty JA-porttiin 126, jolle oh tuotu signaali w2. Portin 126 lähtö on kytketty yhden bitin rekisteriin 132, jonka lähtö on kytketty väylään B.

Prosessorin lähtöön kytketty dekooderi 133 dekoodaa o-soitteen 0. Sen lähtö on kytketty JA-porteille 124 ja 128. Sen lähtö on myös kytketty invertterin 134 kautta JA-porteille 123 ja 129.

Tilamuistin 106 bitti 7 syötetään JA-portille 123 ja invertterille 135, joka on kytketty prosessorin enable-tu-loon. Tilamuistin bitti 6 on kytketty JA-porttiin 136, jonka lähtö on kytketty JA-porttiin 124.

Dekooderit 137 ja 138 on yhdistetty yhteyden 107 väli- 73539 13 tyksellä kuvion 4 puskurimuistiin 65. Dekooderi 137 tulee valituksi signaalilla MSM, jos sillä on arvo 1. Dekooderi 138 tulee valituksi signaalilla MSMf jos sillä on arvo 1. Dekooderille 137 syötetään bitit 1-5, 7 ja 8 puskurimuistista ja se dekoodaa numeron 112. Dekooderi 128 saa puskuri-muistin bitit 1-4 ja se dekoodaa numeron 0. Dekoodereiden lähdöt on kytketty TAI-portille 139, jonka lähtö on kytketty invertterin 140 kautta JA-porteille 128 ja 136. JA-port-ti 141 saa bitin 6 tilamuistista 106 sekä lukituksen puuttu-missignaalin PVT, joka muodostetaan yhdistämällä tahdistus-yksiköistä 5 saatavista lukituksen puuttumissignaaleista. Kahdeksan bitin väylä B on kytketty JA-portin 142 tuloon, joka portti saa myös lähtösignaalin dekooderista 143, jonka tulo on kytketty yhteyden 144 välityksellä kuvion 4 laskurin 55 hitteihin 4, 7 ja 8 ja joka dekoodaa luvun 3. Väylän B bitit 1-5 tulevat rekisteristä 122. Bitti 6 tulee yhden bitin rekisteristä 132. Bitti 7 tulee yhden bitin rekisteristä 127. Bitti 8 saadaan yhteyden 145 kautta kuvion 1 mer-kinantolähettimeltä 8 yhteyksien LVS hälytyksien yhdistämisen jälkeen.

JA-portin 146 lähtö on kytketty rekisteriin 148. JA-portin 147 lähtö on kytketty rekisteriin 149. JA-porteille 146 ja 147 syötetään signaali t19*w8-Vt : Kunkin nelibittisen rinnakkaisrekisterin lähdön bitti 1 on kytketty takaisin rekisterin tuloon. Rekisterin askeltamista ohjaa signaali T1*w8·w . Rekisterien lähdöt sisältävät bitit 1 ja 3. JA-portin 146 toinen tulo vastaanottaa yhteyden 150 kautta sig-naalin kuvion 1 jokaisesta tahdistusyksiköstä 5. JA-portin :: : 147 tulo vastaanottaa yhteyden 151 kautta signaalin jokai sesta tahdistusyksiköstä 5. Rekisteri 148 antaa signaalin S kehyksen väliin jättämiseksi tahdistusyksikössä ja rekisteri 149 antaa signaalin D kehyksen toistamiseksi tahdistus-yksikössä. Rekisterien 148 ja 149 lähdöt on kytketty pro-*- - sessorin 120 toiseen tuloon.

Jos A merkitsee prosessorin ensimmäiseen tuloon tule-vaa signaalia ja F on prosessorin lähtösignaali, totuustau-lukko on seuraava: 14 73539

D S F

0 O F = A + 1

1 O F = A

0 .1 F = A + 2

1 1 X

Myös, kun MS M =0 0 <: F ^ 31 MSM =1 0 $ F $ 15 prosessorin enable-signaali =0 F = 0.

Tilamuistin 106 bitit 1-5 prosessorin ensimmäisessä tulossa määräävät merkinantotavuun liittyvän kehyksen numeron.

Merkinantokanavan tahdistustilaa karakterisoi kaksi bittiä: t 00 tahdistettu tila 01 tahdistettu tila + 1 ylikehyslukitussanan puuttuminen 11 tahdistamaton tila

Tahdistamattomassa tilassa prosessorin lähtö ohjataan nollaksi ja merkinantoa valvotaan jatkuvasti.

Yhdenmukaisuus ylikehyslukitussanan kanssa sallii siirtymisen tahdistamattomasta tilasta tahdistettuun tilaan sekä seuraaviin. kehyksiin ja kehyslaskurin (tilamuistin bitit 1-5) tilan kasvattamisen yhdellä.

Tahdistetusta tilasta tahdistamattomaan tilaan siirtymistä varten on havaittava ylikehyslukitussanan puuttuminen kahdessa peräkkäisessä 0 kehyksessä. Kehyslaskurin eniten merkitsevä bitti (bitti 5) ohjataan nollaksi, jos MSM = 1, koska tässä tapauksessa ylikehys sisältää vain 16 kehystä (liitäntämoduli on kytketty keskukseen). Bitti 5 ohjataan nollaksi prosessorissa. Asianomaisen tahdistusyksikön aikaansaaman häiriön (kehyksen väliin jättäminen tai toisto) puuttuessa tilamuistiin tallennetulle edellisen kehyksen numerolle suoritettava operaatio on lisääminen yhdellä. Kun kehys jätetään väliin, operaationa on lisääminen kahdella. Kehys toistettaessa operaationa on arvon pitäminen samana, kuten edellä olevassa totuustaulukossa on esitetty. Rekis- ,5 73539 teriin 122 ladattu uusi arvo antaa osoitteen muisteille 80 ja 81 yhteyksien 95 (bitti 5) ja 96 (bitit 1-4) kautta. Näitä muisteja käytetään tallentamaan aikaisempien ylikehyksien yhteydessä kunkin aikavälin toisen neljänneksen aikana vastaanotettu signalointi.

Kuviossa 6 on esitetty kuvion 4 tilanmuutospiiri 104. Kaksi JA-porttia 160 ja 161 on kytketty yhteyden 115 välityksellä puskurimuistin 65 lähtöön. JA-portille 160 tuodaan bitit 1-4 ja JA-portille 161 bitit 5-8. Signaali T5, joka vastaa laskurin 55 (kuvio 4) bitin 8 arvoa syötetään JA-portil-le 161 ja invertterin 162 kautta JA-portille 160. JA-port-tien lähdöt on kytketty TAI-porttiin 163, jonka lähtö on kytketty komparaattorin 164 toiseen tuloon.

JA-portti 165 on kytketty yhteyden 167 välityksellä muistiin 81. JA-portti 166 on kytketty yhteyden 168 välityksellä muistiin 80. Signaali T5 syötetään JA-portille 166 ja invertterin 169 kautta JA-portille 165. JA-porttien lähdöt on kytketty TAI-porttiin 170, jonka lähtö on kytketty komparaattorin 164 toiseen tuloon.

Komparaattorin lähtö on kytketty TAI-porttiin 171, jonka lähtö on kytketty invertterin 172 kautta muistiin 173, joka saa myös signaalin w. Tämän kiikun lähtö on kytketty JA-porttiin 174, jolle tuodaan signaali w3r*w (w3r on signaali w3 viivästettynä puolijakson verran). JA-portti 174 antaa signaalin CRE muistille 175, joka saa myös signaalin T1*w6r. Tämän kiikun lähtö on kytketty TAI-portin 171 toiseen tuloon. Signaali CRE siirretään yhteyden 176 kautta TAI-portin 84 (kuvio 4) toiseen tuloon ohjaamaan muistin kirjoitustoi-mintoja kuten kuvion 4 selityksen yhteydessä esitettiin. Signaali CRE syötetään myös JA-portille 177, joka saa signaalin T1(laskurin 55 bitti 4). JA-portin 177 lähtösignaali siirretään yhteyden 178 kautta osoiterekisterin 103 (kuvio 4) tuloon ohjaamaan rekisteriin kirjoitusta. Se syötetään myös JA-portille 179, joka saa signaalin T5, ja jonka lähtö on kytketty yhden bitin rekisteriin 180, jonka lähtö on kytketty väylään 11. JA-porpin 177 lähtösignaali syötetään myös JA-portille 181, joka saa signaalin MSM. Tämän JA-portin lähtö on kytketty yhden bitin rekisteriin 182, jonka lähtö 16 735 39 antaa signaalin INT. väylälle .11 ja JA-portille 183, joka saa signaalin Tl. JA-portin 183 lähtö on kytketty TAI-por-tin 171 yhteen tuloon.. TAI-portille 171 tulee myös signaali T4, ylikehyksen lukituksen puuttumissignaali PVMT yhden bitin rekisteriltä 132 (kuvio 5) ja kehyksen toistosignaa-li D rekisteriltä 149 (kuvio 5). Signaalit T4, D ja PVMT ja JA-portin 183 ja kiikun 174 antamat signaalit estävät komparaattorin 164 havaitsemat arvojen poikkeamat, joka komparaattori vertaa merkinantoa puskurimuistin 65 lähdössä muisteista 80 ja 81 luettuihin signaaleihin. Arvojen poikkeama parittoman aikavälin aikana aktivoi signaalin CRE ja kiikun 175, jonka lähtö sulkee TAI-portin 171 prosessoinnin estämiseksi seuraavan parittoman aikavälin aikana. Arvojen poikkeama parittoman aikavälin aikana aktivoi signaalin CRE, JA-portin 177, rekisterin 180 (jos signaalin T5 arvo on 1), ja tämän jälkeen yhden bitin rekisterin 182, joka antaa signaalin INT väylälle 11 (jos signaalin MSM arvo on 1) signaalin INT sulkiessa TAI-portin 171 JA-portin 183 kautta seuraavien parittomien aikavälien aikana.

Kuviossa 7 on esitetty kuvion 4 merkinantopiiri 105, joka lähettää merkinannon yhteyksille LT. JA-portti 190 on kytketty yhteyden 191 välityksellä muistin 81 lähtöön, josta se saa merkinantobitit 1-4. JA-portti 192 on kytketty yhteydellä 193 muistin 80 lähtöön, josta se saa merkinanto-bitit 5-8. Signaali T5 syötetään JA-portille 192 ja invert-terin 194 kautta JA-portille 190. JA-porttien lähdöt on kytketty TAI-porttiin 195,jonka lähtö on kytketty JA-port-tiin 196, jolle tulee signaali to + t16. JA-portin 196 läh- . tö on kytketty TAI-portin 187 toiseen tuloon, jonka toinen tulo on kytketty JA-porttiin 185. Tämä vastaanottaa toiseen tuloon signaalit Ω1 ja .ΩΤ laskurin 55 bitistä 1. Sen toinen tulo on kytketty invertterin 186 kautta JA-portin 196 toiseen tuloon. Neljän JA-portin 197, 198, 199 ja 200 yksi tulo on kytketty TAI-portin 187 lähtöön ja ne saavat signaalin w. JA-portille 197 tulee signaali w5, JA-portille 198 signaali w6, JA-portille 199 signaali w7 ja JA-portille 200 signaali w8.

. 17 73539 JA-porttien 197 ja 198 lähtöihin on kytketty 8-bit-tinen rinnakkais/rinnakkaisrekisteri 201. JA-porttien 199 ja 200 lähtöihin on. kytketty 8-bittinen rinnakkais/rinnakkaisrekisteri 202.

Rekisterin 201 lähdössä valintapiirin 203 lähtö on kytketty JA-porttiin 205. jolle on tuotu signaalit w2r ja θ·2§, missä 8 on keskuksen, ajoitinyksiköstä johdettu signaali, jonka taajuus on 2,56 MHz. JA-portti 205 on kytketty 5-bittiseen rinnakkais/sarjarekisteriin 208, jota ohjaa signaali θ·2β. Sen lähtö on kytketty linjaan LTQ ja linjaan *o-

Rekisterin 202 lähdössä piirin 203 kanssa identtisen valintapiirin 204 lähtö on kytketty JA-porttiin 207, jolle on tuotu signaalit w2r ja θ·2ί). JA-portti 207 on kytketty 5-bittiseen rinnakkais/sarjarekisteriin 208, jota ohjaa signaali Θ·2Ί£. Sen lähtö on kytketty linjaan LT1 ja linjaan F1. Linjat LTo ja LT1 muodostavat kuvion 1 linjan LT. Linjoja So ja S1 käytetään testaustarkoituksiin ja ne on kytketty kuvion 1 merkinantolähettimeen 8.

Valintapiiri 203 sisältää: TAI-portin 210, joka on kytketty rekisterin 201 bitteihin 4 ja 8, TAI-portin 211, joka on kytketty bitteihin 3 ja 7, JA-portin 212, joka on kytketty porttien 210 ja 211 lähtöihin ja rekisterin bittiin 6, JA-portin 213, joka on kytketty rekisterin bitteihin. 5 ja 6, ja TAI-portin 214, joka on kytketty JA-porttei-hin 212 ja 213. TAI-portin 214 lähtö on kytketty JA-port-tiin 205 yhteyden 215 välityksellä, joka myös siirtää rekisterin bitin 1 ja signaalin 0. Signaali MSM syötetään JA-portille 212 ja invertterin 216 kautta JA-portille 213.

Rekisterissä 206 bitti 1 vastaa rekisterin 201 bittiä 1, bitti 2 rekisterin 201 bittiä 2 tai bittiä 3 tai bittiä 7, bitti 3 signaalia 0, bitti 4 rekisterin 201 bittiä 5 tai bittiä 6 ja bitti 5 rekisterin 201 bittiä 6 tai bittiä 4 tai bittiä 8.

Koska valintapiiri 204 on identtinen piirin 203 kanssa, rekisterin 208 ja rekisterin 202 bittien välinen vas- 73539 18 taavuus on sama. kuin edellä on esitetty.

Muistien 80 ja 81 bitit ladataan rekistereihin 201, 202 aikavälien w5,w6,w7 ja w8 lopussa. Valintapiireissä 203 ja 204. suoritetun bittien uudelleenjärjestelyn jälkeen nämä merkinantobitit ladataan rekistereihin 206 ja 208 ja lähetetään sarjamuodossa linjojen LTo ja LT1 kautta. Bittien uudelleenjärjestelyä valintapiireissä ohjaa signaali MSM. Rekisterien 206 ja 208 bitit vastaanottavat siten eri bitit rekistereistä 201 ja 202 riippuen siitä onko valintamoduli, joka sisältää kuviossa 5 esitetyn merkinantopiirin, kytketty keskukseen tai satelliittikeskukseen.

Kuviossa 8 on esitetty kuvion 1 merkinantolähetin 8. JA-portti 230 on kytketty merkinantolinjoihin LVS1 ja LVS4 (kuvio 1) , jotka siirtävät kuviossa 1 esitetyllä liikenteenja-kajalta 6 lähtölinjoille LS1-LS4 lähetettävät signaalit. Toinen JA-portti 231 on kytketty yhteyksiin Fo ja F1 (rekisterien 206 ja 208 lähdöt kuviossa 7). Näillä yhteyksillä olevia signaaleja käytetään vain testaustarkoituksiin. JA-portit 230, 231 aktivoituvat signaaleilla θ·2§. JA-por-tin 230 lähtö on kytketty 4-bittiseen rekisteriin 232, jonka lähtö on kytketty JA-porttiin 234. JA-portin 231 lähtö on kytketty 4-bittiseen rekisteriin 233, jonka lähtö on kytketty JA-porttiin 235.

Väylä 11 on kytketty JA-portin 235 toiseen tuloon ja in-vertterin 236 kautta JA-portin 234 toiseen tuloon. Ohjaus-liitäntäosa 3 (kuvio 1) aktivoi JA-portin 235 testaustarkoituksiin väylän 11 välityksellä. Testaukset perustuvat siten linjoilla Fo, F1 oleviin signaaleihin. JA-porttien 234 ja 235 lähdöt on kytketty TAI-portille 237, jonka lähtö on kytketty JA-portteihin 238 ja 239. JA-portille 238 tulee rekisterin 232 (tai rekisterin 233) parittomat bitit (1,3). JA-portille 239 tulee rekisterin 232 (tai rekisterin 233) parilliset bitit (2,4). Yhteys 241, jolla on laskurin 251 bitti 9, on kytketty JA-porttiin 239, ja invertterin 240 kautta JA-portille 238. JA-porttien 238 ja 239 lähdöt on kytketty TAI-porttiin 242, jonka lähtö on kytketty kahteen 73539 19 sar.ja/rinnakkaisrekisteriin 243 ja 244, joissa on kuusi ja vastaavasti seitsemän bittiä. Rekisteriä 243 ohjaa signaali Θ·Ί2Θ ja rekisteriä 244. signaali θ·2ΐϊ. Yhden kehyksen aikana, jonka määrää laskurin bitti 9, rekisteri 243 tallentaa yhteyteen LVS1 liittyvää merkinantoinformaatiota ja rekisteri 244 tallentaa yhteyteen LVS3 liittyvää merkinantoinformaatiota. Seuraavan kehyksen aikana rekisteri 243 tallentaa linjaan LVS2 liittyvää merkinantoinformaatiota ja rekisteri 244 linjaan LVS4 liittyvää merkinantoinformaatiota. Rekisterin 243 lähtö on kytketty JA-porttiin 245 ja rekisterin 244 lähtö on kytketty JA-porttiin 246. Yhteys 248, jolla on laskurin bitti 2, on kytketty JA-porttiin 246 ja in-. vertterin 247 kautta JA-porttiin 245. JA-porttien 245 ja 246 lähdöt on kytketty TAI-porttiin 249, jonka lähtö on kytketty yhteyteen 250.

Laskuria 251, jossa on 13 bittiä, ohjaa signaali w.

Laskurin hitteihin 1-3 kytketty dekooderi 285 antaa signaalit w1, w5, w7 ja w8, jotka vastaavat numeroita 0, 4, 6 ja 7.

Bitteihin 4-8 kytketty dekooderi 252 antaa to,t16 aikavälien signaalit, jotka vastaavat dekoodattuja numeroita 0 ja 16.

Laskurin bitteihin 9-13 kytketty dekooderi 253 antaa "kehys 16'Vsignaalin TR16, joka vastaa dekoodattua numeroa . 16. Signaali T5 vastaa laskurin bittiä 8.

JA-portit 254 ja 257 on kytketty JA-porttiin 249 yhteyden 250 välityksellä. Kaksi muuta JA-porttia 255 ja 256 on kytketty väylään 11, josta ne saavat merkinantoinformaation TRON ja yhteiskanavamerkinantoinformaation. Laskurin bittiin 3 kytketty yhteys 258 on kytketty JA-porttiin 254 ja invertterin 259 kautta JA-porteille 255 ja 256. Se on kytketty toisen invertterin 260 kautta JA-porttiin 257. TAI-portti 261 yhdistää JA-porttien 254 ja 255 lähdöt. TAI-port-ti 262 yhdistää JA-porttien 256 ja 257 lähdöt. TAI-portin 261 lähtö on kytketty JA-porttiin 263 ja TAI-portin 262 lähtö on kytketty JA-porttiin 24. JA-portit 263 ja 264 20 7 35 39 saavat signaalin TAI-portin· 295 lähdöstä muisteihin 265 ja 266 kirjoittamista varten. Kummassakin muistissa on 256 sanaa, joiden pituus on neljä bittiä, jaettuna neljään yhtä suureen. 64 sanan sektoriin. TAI-portin 295 toiseen tuloon tulee signaali CRE1 ja toiseen tuloon k.lrjoitussignaali E väylältä .11.

Muisteissa 265 ja 266 toista ja kolmatta sektoria käytetään keskukseen kytkettyä liitäntämodulia varten (MSM = 1) , toinen sektori vastaanottaa yhteyksien LVS kautta siirretyt a ja. b signaalit ja kolmas sektori on varattu merkinantoin-formaation TRON elementeille.

Tapauksessa, jossa liitäntämoduli on kytketty satelliit-tikeskukseen (MSM * 0), käytetään kolmatta ja neljättä sektoria. Kolmatta sektoria käytetään kanavakohtaiseen merkinantoon ja neljättä sektoria yhteiskanavamerkinantoon.

Muistien osoitus tapahtuu rinnakkain kuviossa 9 esitetyn ja. seuraavassa selitetyn osoituspiirin avulla.

TAI-portti 267 on kytketty yhteyden 276 välityksellä muistien 265 ja 266 osoitetuloihin. Kolmen JA-portin 268, 269 ja 270 lähdöt on kytketty TAI-porttiin 267. Yhteys 273 on kytketty laskurin 251 lähtöön ja se siirtää tämän laskurin bitit. JA-portille 268 syötetään signaali to+t16. JA-portit 268 ja 269 on kytketty yhteyden 277 kautta yhteyteen 273 vastaanottamaan bitti 3. JA-portti 270 on kytketty in-vertterillä 272 yhteyden 278 kautta yhteyteen 273 ja se vastaanottaa laskurilta bitit 9, 2, 4, 5, 6 ja 7, signaalin MSM, joka muodostaa osoitteen eniten merkitsevän bitin j signaalin MSM, joka muodostaa osoitteen toiseksi eniten merkitsevän bitin. Kun MSM =, 1, muistin ensimmäinen, toinen ja neljäs sektori eivät tule osoitetuiksi. Kun MSM = 0 (MSM =1) kolmea ensimmäistä sektoria ei osoiteta. JA-portti 269 on kytketty yhteyden 279 kautta yhteyteen 273 ja se vastaanottaa laskurilta bitit 1, 2, 9, 10, 11 ja 12. Se on myös kytketty vastaanottamaan signaalin t1, joka muodostaa osoitteen eniten merkitsevän bitin. JATportti 274. saa bitin 13 laskurilta ja signaalin MSM ja. sen lähtö on kytket- 21 735 39 ty JA-porttiin 269. JA-portin 274 lähtösignaali on JA-portin 269 antaman osoitteen toiseksi, eniten merkitsevä bitti. Kun MSM. b 1, muistien neljännet sektorit tulevat osoitetuksi vain silloin/ kun bitin 13 arvo on 1. Kun bitillä 13 on arvo 0/ kolmas sektori tulee osoitetuksi. Kun MSM = 0/ vain kolmas sektori tulee osoitetuksi. JA-portti 270 on kytketty väylään 11, joka syöttää muistille luku- ja kirjoitusosoitteet. Muistit 265 ja 266 ovat aina mahdollistettuina yhtä poikkeusta lukuunottamatta: kun osoitteen antaa JA-portti 268, muisti 265 on mahdollistettuna kehyksen ensimmäisen puoliskon aikana ja muisti 266 toisen puoliskon aikana.

Muistien 265 ja 266 (kuvio 8) lähdöt on kytketty omiin rekistereihinsä 280 ja 281. Nämä ovat 4-bittisiä rinnakkais/ rinnakkaisrekistereitä ja niiden lähdöt on kytketty myös ti-lanmuutospiiriin 282 yhteyksien 283 ja vastaavasti 284 kautta. Tilanmuutospiiri antaa signaalin INT1 väylälle 11 ja signaalin CRE1 TAI-portille 295 (kuvio 8) ja invertterin 289 kautta JA-portille 286, jonka lähtö on kytketty 7-bittiseen rinnakkais/rinnakkaisosoiterekisteriin 287, jonka lähtö on kytketty väylään 11. JA-portin 286 tulo on myös kytketty yhteyden 276 välityksellä osoituspiirin 275 lähtöön.

Merkintantorekisterin 290 lähtö on kytketty yhteyden 10 välityksellä liikenteenjakajaan 6 (kuvio 1). Tämä rekisteri on kahdeksan bitin rinnakkais/rinnakkaisrekisteri ja se on jaettu kahteen neljän bitin sektoriin, joista toinen on kytketty JA-portin 291 lähtöön ja toinen JA-portin 292 lähtöön. JA-porteille 291 ja 292 tulee signaali w. JA-portti 291 on kytketty muistin 266 lähtöön. JA-portti 292 on kytketty muistin 265 lähtöön.

Kuviossa 10 on esitetty tilanmuutospiiri 282. JA-portin 300 tulo on kytketty yhteyden 284 kautta muistin 266 lähtöön ja portille tulee signaali T5. JA-portti 301 on kytketty yhteyden 283 kautta muistin 265 lähtöön ja portille tulee signaali T5.

JA-porttien 300 ja 301 lähdöt on kytketty TAI-porttiin 302, jonka lähtö on kytketty komparaattorin 303 tuloon. Komparaattorin toinen tulo on kytketty yhteyden 250 kautta TAI- 22 735 39 portin 249 lähtöön. Komparaattorin lähtö on, kytketty TAI-porttiin 304, jonka lähtö on kytketty invertterin 305 kautta muistille 306. Muistille on syötetty myös signaali w ja muistin lähtö on kytketty JA-porttiin 307, jolle tulee signaali (w5r+w7r) *w, ja joka antaa signaalin CRE1. JA-portin 307 lähtöön on kytketty JA-portti 309. JA-portille 309 syötetään signaali MSM ja portin lähtö on kytketty yhden bitin rekisteriin 310. Yhden bitin rekisterin 310 lähtö on kytketty TAI-portille 304 ja väylään 11, jolle se syöttää signaalin INT1. Komparaattorin 303 tulosignaalien epäyhtäläisyys asettaa muistin 306 1-tilaan ja JA-portti 307 antaa signaalin CRE1. Yhden bitin rekisteri antaa signaalin INT1 väylälle 11 ja sen lähtö aktivoi TAI-portin 304, jonka aktivoi myös signaali (to+t16).

Merkinantolähettimen (kuvio 8) tehtävänä on havaita signaalimuutokset merkinantoyhteyksillä LVS1-LVS4, jotka muodostavat kuvion 1 linjan LSV, ja lähettää merkinanto liikenteen-jakajalle 6 (kuvio 1), kun signaalilla CRES (signaali t16· Ω3 viivästettynä signaalin w puolijaksolla) on arvo 1.

Muistit 265 ja 266 vastaanottavat datan väylältä 11 tai yhteyksien LVS1-LVS4 kautta. Muistien osoitteet antaa ohjaus-liitäntä (käyttämällä väylää 11) kunkin aikavälin ensimmäisellä puoliskolla (signaalin Ω3 vastatessa laskurin 251 bittiä 3) tai laskuri 251 kunkin aikavälin toisella puoliskolla.

Muiden kuin aikavälien to ja t16 aikana laskuria käytetään antamaan varmistettu näyte, jota verrataan yhden linjoista LVS1-LVS4 siirtämään vastaavaan näytteeseen. Epäyhtä-läisyydfen vallitessa jälkimmäinen näyte korvaa varmistetun näytteen muistien toisissa sektoreissa (osoitteet 64-127) tapauksessa, jossa liitäntämoduli on kytketty keskukseen (MSM= 1), tai kolmansissa sektoreissa (osoitteet 128-191), jos MSM=0.

Kun MSM- = 1, tilanmuutospiiri 282 antaa ohjausliitäntä-osalle tiedon muutoksesta signaalilla INT1 . Tämän tilanmuu-toksen koordinaatit ovat käytettävissä rekisterissä 287, joka on kytketty muistinosoituspiirin 275 lähtöön. Tämä data 23 73539 kirjoitetaan uudelleen muistin kolmanteen sektoriin koodi-muunnoksen jälkeen. Linjoilla LS.V1 ja LVS3 olevaa signalointia käsitellään parillisten kehysten aikana ja linjoilla LVS2 ja LVS4 olevaa merkinantoa parittomien kehysten aikana.

Aikavälien to ja t16 aikana laskuria käytetään lukemaan liikenteenjakajalle lähetettävä merkinanto eli kanavakohtainen merkinanto, joka on muistien kolmansissa sektoreissa, ja yhteiskanavamerkinanto (MSM=0), joka on muistien neljänsissä sektoreissa. Jos yhteiskanavamerkinannossa ei ole merkitsevää sanomaa lähetettävänä, lähetetään ns. täytekoodi. Toisaalta yhteiskanavamerkinantosanoma lähetetään vain, jos oh-jausliitäntäosa kirjoittaa sen täydellisesti. Nämä toiminnot saadaan aikaan piirillä, joka perustuu muistiin, jonka kapasiteetti on 4 sanaa x 1 bitti. Muistin osoitus tapahtuu yhteyden 276 kahden vähiten merkitsevän bitin avulla. Sanoman puuttuessa asianomaisella muistin sanalla on arvo 0 ja täytekoodi tulee lähetetyksi. Kun sanoma on täydellisesti kirjoitettu, ohjausliitäntä asettaa muistin sanan ykköseksi väylän 11 kautta. Tämä mahdollistaa sanoman lähettämisen heti, kun laskurin 251 bitti 13 saa arvon 1.

Yhteyksien LVS1-LVS4 vastaavat neljä merkinantonäytettä lähetetään seuraavilla hetkillä: t16-w5, t16*w6, t16*w7, t16*w8.

Ohjausliitäntäosa käyttää väylää 11 pääsyn aikaansaamiseksi muisteille 265 ja 266 kirjoitus- ja lukumuodossa aikavälin ensimmäisen puoliskon aikana (w1-w4) ja yhden bitin rekisterille 310 nollaus- ja lukumuodossa ja osoiterekisterille 287 lukumuodossa.

Kuviossa 11 on esitetty kaksi identtistä alijärjestelmää 315 ja 316, jotka on kytketty neljään koodimuuntimeen 4. Luotettavuussyistä on edullista kahdentaa tietyt kuviossa 1 esitetyn liitäntämodulin yksiköt. Kuviossa 11 koodimuunti-mia 4 ei ole kahdennettu. Kumpikin alijärjestelmä sisältää siten samoin kuin liitäntämoduli neljä koodimuuntimiin kytkettyä tahdistusyksikköä 5, liikenteenjakajan 6, merkinanto-vastaanottimen 7 ja merkinantolähettimen 8. Koodimuuntimet i 24 735 39 4 on kytketty tulolinjoihin ME1-ME4 ja lähtölinjoihin MS1-MS4. Kuvion 1 linjat M1-M8j on kahdennettu koodimuuntimen ollessa kytketty kummankin alijärjestelmän 315 ja 316 tahdis-tusyksikköön. Kumpikin liikenteenjakaja on kytketty kytkentäkenttään. Tämä järjestely mahdollistaa toisen järjestelmän korvaamisen toisella vikatapauksessa. Ohjausliitäntäosa 3 vaihtaa sanomia vain yhden alijärjestelmän kanssa. Vikatapauksessa sanomia vaihdetaan toisen alijärjestelmän kanssa.

Claims (6)

25 * 73539 (

1. Linjaliitäntäyksikkö aikajekokeskusta varten, jossa j on paikallinen kello, multirekisterit, puhelunlaskentayksi- j köt, markkerit, ohjausyksikkö, joka on kytketty käyttö- ja huoltokeskukseen, ja kytkentäkenttä (RCX), ja joka on kytketty muihin sähkömekaanisiin tai aikajakokeskuksiin tai satel-liittikeskuksiin tulo- ja lähtölinjoilla, tunnettu siitä, että se sisältää ohjausliitäntäosan (3), joka on kytketty markkereihin ja ohjausyksikköön, joukon identtisiä liitäntämoduleita (1), jotka kukin on yhdistettu tulo- ja lähtölinjoihin, paikalliseen kelloon, kytkentäkenttään (RCX) ja multirekistereihin kunkin liitäntämodulin sisältäessä: - koodimuuntimet (4) , jotka kukin on kytketty yhteen tulo-linjaan (ME1) ja lähtölinjaan (MSD ensimmäisen koodin muuntamiseksi toiseksi koodiksi ja päinvastoin, - tahdistusyksikön (5) kutakin koodimuunninta varten, jotka kukin on yhdistetty yhteen koodimuuntimeen (4) kehyslu-kitussanan havaitsemiseksi ja tulolinjan aikavälien tahdistamiseksi paikalliseen kelloon ja kehyslukitussanojen injektoimiseksi lähtölinjoille, - liikenteenjakajan (6) tulolinjojen aikavälien siirtämiseksi kytkentäkenttään ja merkinantovastaanottimeen (7) ja kytkentäkentästä tulevien aikavälien siirtämiseksi lähtö- '···" linjoille samalla lisäten niihin signaaleja, jotka on vas- : taanotettu merkinantolähettimeltä (8), joka liikenteenjaka- : ja on kytketty kunkin tahdistusyksikön (5) tuloon ja lähtöön kahden multipleksiyhteyden (LE1, LSD avulla, ja kytkentä-kentän tuloon ja lähtöön multipleksiyhteyspareilla (LE5-LE8, LS5-LS8) , joita on yhtä monta kuin tahdistusyksiköitä, ja ohjausliitäntäosaan (3), - merkinantovastaanottimen (7) ylikehyslukitussanan havaitsemiseksi, signaalien vastaanottamiseksi kultakin tulolin-jalta ja mainittujen signaalien lähettämiseksi multirekistereihin, joka merkinantovastaanotin on kytketty liiken-teenjakajaan (6), ohjausliitäntäoäaan ja multirekistereihin ; ja i 26 7 35 39 f - merkinantolähettimen (8) kuhunkin lähtölinjaan liittyvien signaalien vastaanottamiseksi kytkentäkentästä (RCX) ja mainittujen signaalien lähettämiseksi liikenteenjakajalle mainitun lähettimen ollessa kytketty kytkentäkenttään, ohjausliitäntäosaan (3) ja liikenteenjakajaan (6).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen linjaliitäntäyksikkö, tunnettu siitä, että liikenteenjakaja (6) sisältää paikallislaskurin (45), tulorekisterin (34) , puskurimuistin (39), lähtörekisterin (40) ja puskurimuistin osoituspiirin, tulorekisterin (34) ja lähtörekisterin (40) ollessa kytketty kuhunkin tahdistusyksikköön (5) multipleksiyhteyden (LE1-LE4, LS1-LS4) avulla ja kytkentäkenttään (RCX) multipleksi-yhteyksillä (LE5-LE8, LS5-LS8), joita on yhtä monta kuin tahdistusyksiköitä, puskurimuistin (39) tulon ollessa kytketty tulorekisteriin ja merkinantolähettimeen (8) ja lähdön lähtörekisteriiri ja merkinantovastaanottimeen (7), o-soituspiirin ollessa kytketty paikallislaskuriin (45) ja oh-jausliitäntäosaan (3).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen linjaliitäntäyksikkö, tunnettu siitä, että merkinantovastaanotin (7) sisältää paikallislaskurin (55), tulorekisterin (58), joka on yhdistetty liikenteenjakajaan (6), puskurimuistin (65), joka saa osoitteet paikallislaskurilta, kaksi muistia (80, 81), jotka kumpikin tallentavat yhden puolitavun ja joiden tulot on kytketty puskurimuistiin (65), piirin (85) muistien θεοί tusta varten, jotka on kytketty paikallislaskuriin (55), ohjausliitäntäosaan ja ylikehyslukituksen ilmaisinpiiriin (100), ensimmäisen ja toisen datarekisterin (101, 102), jotka kumpikin on kytketty yhteen muistiin ja ohjausliitäntäosaan, tilamuistin (106), jonka osoituspiiri on kytketty ohjausliitäntäosaan ja paikallislaskuriin (55), ylikehyslukituksen ilmaisinpiiriin (100), jonka tulo on kytketty puskurimuistin (65) lähtöön ja tilamuistin (106) lähtöön ja jonka lähtö on kytketty muistien osoituspiiriin, tilamuistin (106) lähdön ollessa kytketty tilarekisteriin (108), joka on kytketty ohjausliitäntäosaan, tilanmuutospiiriin (104), t l 27 i 73539 jonka tulo on kytketty puskurimuistiin (65) ja kumpaankin j muistiin (80, 81), ja merkinantopiirin (105), jonka tulo on j kytketty molempiin muisteihin (80, 81) ja lähtö multirekis-tereihin, ja että tunnussignaali (MSM) syötetään muistien (80, 81) osoituspiiriin (85), ylikehyslukituksen ilmaisin-piiriin (100) ja tilanrauutospiiriin (104) ja että invertoi- ! tu tunnussignaali (MSM) syötetään osoituspiiriin (85), mer-kinantopiiriin (105) ja ylikehyslukituksen ilmaisinpiiriin (100), jolloin tunnussignaalilla on arvo 1, kun liitäntämo- i duli on kytketty keskukseen ja arvo 0, kun se on kytketty satelliittikeskukseen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen linjaliitäntäyksikkö, tunnettu siitä, että merkinantolähetin sisältää: - paikallislaskurin (251), - ensimmäisen tulorekisterin (232), joka on kytketty kytkentäkenttään (RCX), - toisen tulorekisterin (233), joka on kytketty merkinanto-vastaanottimen (7) lähtöön, - kaksi rekisteriä (232, 244), jotka kumpikin on kytketty ensimmäiseen ja toiseen rekisteriin, - kaksi muistia (265, 266), jotka kumpikin tallentavat yhden .* *. puolitavun ja joiden tulot on kytketty mainittuihin kahteen :·. rekisteriin ja ohjausliitäntäosaan, • · · - muistien osoituspiirin (275) , \ - kaksi lähtörekisteriä (280, 281), jotka kumpikin on kyt ketty yhteen muistiin ja ohjausliitäntäosaan, - merkinantorekisterin (290) , joka on kytketty muisteihin ja • » » '*· liikenteenj etkä jaan (6) , - tilanmuutospiirin, jonka tulo on kytketty paikallislasku-riin ja molempiin muisteihin ja lähtö ohjausliitäntäosaan, ja - osoiterekisterin (287), joka on kytketty osoituspiirin (275) lähtöön ja ohjausliitäntäosaan, että osoituspiiri (275) on kytketty paikallislaskuriin (251) ja ohjausliitäntäosaan, että tunnussignaali (MSM) syötetään tilanmuutospiiriin (282) 28 73539 ja osoituspiiriin (275) ja että invertoitu tunnussignaali (MSM) syötetään osoituspiiriin, jolloin tunnussignaalilla on arvo 1, kun liitäntämodu-li on kytketty keskukseen ja. arvo 0, kun se on kytketty sa-telliittikeskukseen.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitäntäyksikkö, tunnettu siitä, että liitäntämoduli sisältää koodi-muuntimet (4) ja kaksi identtistä alijärjestelmää (315,316), jotka kumpikin on kytketty koodimuuntimiin, kytkentäkenttään ja ohjausliitäntäosaan (3) kummankin alijärjestelmän sisältäessä: - yhden tahdistusyksikön (5) kutakin koodimuunninta (4) varten, - liikenteenjakajan (6), joka on kytketty kytkentäkenttään ja ohjausliitäntäosaan, - merkinantovastaanottimen (7), joka on kytketty liikenteen-jakajaan (6), ohjausliitäntäosaan ja multirekistereihin, ja - merkinantolähettimen (8), joka on kytketty liikenteenjakajaan (6), kytkentäkenttään ja ohjausliitäntäosaan.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen linjaliitäntäyksikkö, tunnettu siitä, että merkinantovastaanötin sisältää ylikehyslukituksen ilmaisinpiirin, jossa on ensimmäinen rekisteri (148), joka on kytketty tahdistusyksiköihin ja joka vastaanottaa kehyksen väliinjättämistä merkitsevän signaalin, toimen rekisteri (149), joka on kytketty tahdistusyksiköihin ja joka vastaanottaa kehyksen toistamista merkitsevän signaalin, prosessori (120), jonka tulo on kytketty ensimmäiseen ja toiseen rekisteriin ja tilamuistiin (106) ja lähtö läh-törekisteriin (122), jonka lähtö on kytketty väylään (B), ensimmäinen yhden bitin rekisteri (127) ja toinen yhden bitin rekisteri (132), joiden kummankin tulo on kytketty JA/ TAI-piirillä tilamuistin lähtöön ja dekooderiin (133) , joka on kytketty prosessorin lähtöön, jolloin ensimmäisen ja toisen rekisterin lähdöt on kytketty väylään (B), joka on kytketty tilamuistin tuloon, ensimmäinen dekooderi (138), joka mahdollistetaan tunnussignaalilla (MSM) ja toinen dekooderi (137), joka mahdollistetaan invertoidulla tunnussignaalilla 29 _ 73539 (MSM), jolloin ensimmäisen ja toisen dekooderin lähdöt on kytketty TAI-portilla (139) ensimmäisen ja toisen yhden bitin rekisterin JA/TAI-pilreihin.