FI74852C - Foerfarande foer vaexelvis oeverfoering av binaera datasignaler oever en dubbelsidigt medelst ett oeverfoeringsdon avslutad signalledning. - Google Patents

Description

1 74852

Menetelmä binääristen tietosignaalien siirtämiseksi vaihto-vuoroisesti molemmista päistään siirtolaitteeseen yhdistetyllä signaalijohdolla

Keksinnön kohteena on menetelmä binääristen tietosignaalien siirtämiseksi molemmista päistään siirtolaitteeseen symmetrisesti yhdistetyn ja lähetys-/vastaanottoyksikköön kytketyn signaalijohdon kautta, jolloin yhdessä kiinteästi ennalta määrätyn määrän binäärimerkkejä sisältävässä tietojaksossa suoritetaan molemmille suunnille järjestettyjen tietosignaalin biteittäin tapahtuva sisäkkäinasetus, etenkin pieniä yksityiskeskuksia varten, joissa tilaajapäätelaitteiden ja keskeisen laitteen välillä mm. yhteyden muodostusta varten toimivien ja tilaajalta luovutettujen valintainformaatioiden tai vastaavasti johtojen varauksia koskevien informaatioiden välittämiseksi ja tilaajan päätelaitteessa optisesti ja/tai akustisesti vastaavasti ohjatuilla osoituselementeillä rekisteröitäviä, määrättyjä puheyhteyden ja laitteen tiloja koskevien informaatioiden välittämiseksi tapahtuu signaalin-siirto tätä varten järjestettyjen ja kulloinkin kyseessä olevien puhejohdinten kanssa liitäntäjohdon muodostavien signaalijohdinten kautta.

Yksittäisten päätelaitteiden ja niille yhteisen laitteen välillä tapahtuu edellytysten mukaisesti vaihtovuoroisesti suunnattu merkinanto. Nämä päätelaitteet voivat olla esimerkiksi pienen yksityiskeskuksen tilaajakohtien yksittäiset puhelaitteet. Näihin voidaan siirtää keskeiseltä laitteelta säätöinformaatioita niihin sijoitettuja osoituselementtejä varten. Jos nämä osoituselementit ovat laadultaan optisia, niin ne voidaan muodostaa niin kutsuttujen valodiodien avulla ja/tai näyttöilmoituksella. Puhelaitteessa voidaan tilaajaa informoida tällaisella osoituksella esimerkiksi tilaajan valitsemasta kutsunumerosta tai kertyneistä puhelinmaksuista. Käytettävissä olevien optisten osoitusele-menttien siirrettyjen signaalien johdosta säädettävällä 2 74852 valotilalla voidaan tilaajalle osoittaa, ovatko esimerkiksi laitteelle järjestetyt ulkoiset johdot tai vastaavasti sisäiset johdot vapaita tai varattuja. Edelleen voidaan välittää informaatioita, jotka koskevat akustisten signaalien luovutusta kulloinkin kyseessä olevaan tilaajakohtaan. Riippuen siitä, onko kysymyksessä sisäisen tai ulkoisen tilaajan yhteystoivomuksesta, voitaisiin laukaista esimerkiksi erilaisia kutsusignaaleja. Tällä tavalla olisi mahdollista todeta halutun puheyhteyden alkuperän laatu.

Jos päätelaitteet ovat puhelinlaitteita, niin ensisijassa siirretään keskeiseen laitteeseen informaatioita määrättyjen kytkentäelementtien kytkentätilasta. Nämä näppäimiksi muodostetut kytkentäelementit ovat esimerkiksi valintanäppäimiä. Voidaan järjestää vielä muita näppäimiä, jotka mahdollistavat määrättyjä käyttötoimenpiteitä tai vast, joiden käytön avulla voidaan antaa merkki aiotun yhteyden laadusta. Siten voidaan keskeisessä laitteessa erottaa, onko muodostettava sisäinen yhteys kulloinkin kyseessä olevan yksityiskeskuksen toiseen puhelaitteeseen vai onko valmistettava ulkoinen yhteys yleisen verkoston puhelaitteeseen tai vast, toisen yksityiskeskuksen puhelaitteeseen.

Vaihtovuoroisesti molemmille suunnille järjestettävien in-formaatiobittien biteittäin tapahtuva sisäkkäinasetus tietojaksossa vaatii kulloinkin kyseessä olevien lähetysajan-kohtien tarkkaa ajallista sovitusta. Tätä varten on tahti, joka on perustana kulloinkin kyseessä olevassa päätelaitteessa informaatiobittien lähetykselle, sovitettava tahtiin, joka määrää keskeisessä laitteessa informaatiobittien lähetyksen. Tämä edellyttää kulloinkin kyseessä olevien oskillaattorien keskinäistä synkronointia, joista oskillaattoreista tahti johdetaan. Keksinnön tehtävänä on menetelmässä binääristen tietosignaalien siirtämiseksi vaihtovuoroisesti mahdollistaa tämä sykronointi käsillä olevien oskillaatto-reiden mahdollisimman pienellä panoksella ja taata samanaikaisesti korkea tulkintavarmuus.

3 74852 Tämä saadaan aikaan alussa mainitussa menetelmässä siten, että toisessa siirtosuunnassa käytetään molempien binääri-arvojen liputtamiseksi polariteetiltaan samanlaisia pulsseja, jotka eroavat toisistaan ajallisessa kestossa että myös pulssiamplitudissaan siten, että kestoltaan pienemmällä pulssilla on korkeampi ja lähes samanlaisen pulssipinnan kuin toinen pulssilaatu muodostava amplitudi, että vähintään niiden välissä oleva ajallinen kesto on määrätty taukoajaksi tietojaksojen välillä, että toisessa siirtosuunnassa binää-riarvojen esittämiseksi on valittu pulssit, jotka ovat muodoltaan ja amplitudiltaan sellaiset, että niitä syötettäessä johdon vaimenemiskäyttäytymisellä määrätyt potentiaaliolosuh-teet vastaavat suunnilleen niitä, jotka asettuvat kahdella peräkkäisellä ensiksi mainitun tyyppisellä pulssilla, jotka eivät vaikuta toisiinsa.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti voivat olosuhteet, jotka syntyvät toisessa suunnassa lähetettyjen pulssien johdosta, säilyä lähetettäessä vastasuunnassa muuttumattomina, kun toisen binääriarvon esittämiseksi käytetään sopivasti mitoitettua bipolaarista pulssia ja toisen binääriarvon esittämiseksi johdon lepopotentiaalia vastaavaa pulssitonta tilaa.

Lähetettäessä pulsseja siirtolaitteella suljetulla johdolla esiintyy pulssien lopussa johdon lepopotentiaalin yli olevia ylityksiä. Käytettäessä siirtojohtoa mielekkäästi hyväksi lähetetään seuraava pulssi jo ennen, kuin lepopotentiaali on jälleen saavutettu. Siten seuraavaa pulssia varten säilyy tasonsiirto. Koska tämä on mm. pulssien kestosta riippuvainen, asettuisi siis binääri-pulssi-kestomoduloiduissa pulsseissa erilaiset tasonsiirrot. Vastaanottokytkennän tulkinta-kynnyksen ollessa kiinteästi ennalta määrätty, on siten olemassa vaarana virheellinen tulkinta siirtojohdon ollessa muutamia kilometrejä pitkä. Tämä estetään korottamalla keksinnön mukaisesti kapean lähetyspulssin amplitudia suhteessa leveämmän lähetyspulssin amplitudiin. Tämä erityinen mitoitus koskee toisen suunnan, esimerkiksi eteenpäin olevan suunnan pulsseja. Jotta vältettäisiin, että biteittäin tapahtuvassa 4 74852 sisäkkäinasetuksessa binäärimerkit eivät aiheuta taaksepäin olevassa suunnassa lisäksi tasovaihteluita, käytetään keksinnön mukaisesti aktiivisena binäärimerkkinä erityisesti muodostettua pulssia. Tämä pulssi, joka on liitetty eteenpäin olevan suunnan kahden toisiaan seuraavan ja bittikehyk-sen määräävän pulssin väliin, on mieluummin siten muotoiltu bipolaarinen pulssi, että johdolla on bittikehyksen lopussa sama potentiaali, joka sillä olisi myös, kun mitään tällaista pulssia ei olisi sekoitettu. Estetään siis haitallinen ylimääräinen tasonsiirto. Tästä on tuloksena, että vastaanotto-kytkennällä voi olla eteenpäin olevan suunnan pulsseja varten korkea tulkintakynnys. Siten parannetaan häiriövarmuutta. Koska toisessa suunnassa jokaista binääriarvoa varten siirretään pulssi, voidaan tulkitsevan ohjausyksikön kautta johtaa jokaisella näistä vastaanottopuolella moitteettomasti rekisteröitävistä pulsseista synkronointipulssi tahdin antavaa yksikköä varten. Voidaan myös tietojaksojen väliin järjestetyn tauon tulkinnan avulla, joka tauko vastaa esimerkiksi bittikehystä varten järjestettyä aikajaksoa, yksinkertaisella tavalla tunnistaa tietojakson alku. Tauon tulkinnan johdosta eivät häiriöpulssit voi vaikuttaa haitallisesti. Samanaikaisesti voidaan siten muodostaa toinen synkronointipulssi ohjaustapahtumien synkronoimiseksi keskeisessä laitteessa ja tilaajapäätelaitteissa. Keksinnön mukainen ratkaisu tietojen siirtämiseksi eroaa siten useassa suhteessa tunnetusta siirtomenetelmästä, jossa pulssivääristymien kompensoimiseksi lyhennetään kulloinkin kyseessä olevan yksittäispulssin taka-luiskan amplitudia siten, että seuraavaan pulssiin ei enää vaikuteta ei-toivotulla tavalla. Tämä on mahdollista myös tapauksissa, joissa saman suunnan yksittäisten pulssien väliin liitetään ylimääräinen, toiselle suunnalle järjestettävä pulssi (DE-kuulutusjulkaisu 27 42 301).

Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisesti valitaan binäärimerkeiksi unipolaariset pulssit sitä suuntaa varten, jossa esiintyy olennaisesti korkeampi informaatiovirta kuin tähän nähden päinvastaisessa suunnassa. Käytettäessä siirto- 5 74852 menetelmää yksityispuhelinkeskuksissa, koskee tämä keskeiseltä laitteelta yksittäisiin päätelaitteisiin siirrettäviä informaatioita.

Keksintöä selitetään lähemmin piirustuksessa esitettyjen suoritusesimerkkien avulla.

Kuvio 1 esittää ylimalkaisesti pientä yksityiskeskusta, jossa puhekohdat on kytketty niille yhteiseen laitteeseen, ja jossa voidaan käyttää informaatioiden siirtämiseksi vaihtovuoroi-sesti keksinnön mukaista menetelmää.

Kuvio 2 esittää käytettyjä binääriarvoja esittävää pulssi-kaaviota .

Kuvion 1 mukaisessa muunnetussa lohkokaaviokuvassa on esitetty ylimalkaisesti pieni yksityiskeskus, jossa pieni määrä puhe-kohtia Tl - Tn on yhdistetty tähtimäisesti kulloinkin useita johtimia käsittävän liitäntäjohdon kautta niille yhteiseen, ohjaus- ja välitystoimintoja täyttävään yksikköön ZE. Jokainen tilaajaliitäntäjohto muodostuu vähintään yhdestä puhe-johdinparista a, b ja merkinantojohdinparista c, d. Puhekoh-taan Tl johtavan merkinantojohdinparin cl, dl lisäksi on kaikki muut johdinparit esitetty yksinkertaisesti yksijohti-misina. Siinä tapauksessa, että yksittäisten puhekohtien toimintayksiköille ei voida jakaa ta.savirtaa paikallisesti välittömästi järjestettävän laitteen, esim. pistoverkkolaitteen avulla, voidaan tämä jakelu suorittaa myös keskeisestä yksiköstä ZE toisen ei-esitetyn johdinparin kautta. Jokaiseen puhekohtaan johtaviin puhejohtimiin, esim. puhejohtimiin ai ja bl on, kuten tämä on esitetty puhekohdan Tl kohdalla, liitetty puhekytkentä SS. Se toimii käsilaitteen HA kanssa siirrettyjen puheinformaatioiden käsittelemiseksi ja muodostaa johdonpäätteen. Yksittäisten puhelaitteiden T välillä voidaan saada aikaan sisäisiä yhteyksiä ja on olemassa myös mahdollisuus kytkeä yhteen useista ulkoisista johdoista EL. Nämä voivat johtaa yleisen puhelinverkoston välityskohtaan tai toiseen 6 74852 yksityiskeskukseen. Yksiköllä TA osoitetaan mahdollisuus, että käyttämällä näppäimiä voidaan saada aikaan määrättyjen informaatioiden lähetys. Normaalin valintanäppäimistön lisäksi voi olla käytettävissä muita näppäimiä, joita käyttämällä voidaan johtaa määrättyjä käyttötoimenpiteitä. Kulloinkin kyseessä oleva näppäimen käyttö rekisteröidään jokaisessa puhelinlaitteessa olevalla ohjausyksiköllä ST. Tämän ohjausyksikön avulla, joka voi olla prosessori, saadaan aikaan sitten vaikuttamalla vastaavaan lähetyslaitteeseen kyseessä olevien informaatioiden siirto keskeiseen yksikköön ZE. Binääristen tietosignaalien avulla suoritettu merkinanto tapahtuu molemmista päistään siirtolaitteeseen Ut tai vast Uz liitettyjen merkinantojohdinten cl, dl kautta siten, että lähetyskäämi Wt2 kytketään kulloinkin järjestettävän bitti-kuvion mukaisesti toimintaan. Keskeisessä yksikössä rekisteröidään siirretyt informaatiot yksilöllisesti jokaiselle puhelaitteelle järjestetyllä vastaanottokytkennällä EZ ja johdetaan ohjausyksikköön STz tulkintaa varten. Puhelaitteelle Tl on siten järjestetty keskeiseen yksikköön vastaanotto-kytkentä EZ1.

Ohjausyksikkö STz tuottaa myös puheyhteyden aikaansaamiseksi tarpeelliset säätö- ja läpikytkentäkäskyt käsillä olevaan kytkentälaitteeseen KN sisältyviä kytkentäkoskettimia varten. Tämän lisäksi se ohjaa lähetysyksikköä SZ, jonka kautta lähetetään informaatiot yksittäisiin puhelaitteisiin. Puhelaitteelle Tl on määräävä lähetyskytkentä SZ1, joka on kytketty asianomaisen siirtolaitteen lähetyskäämin Uz kautta puhelinlaitteeseen Tl johtavan liitäntäjohdon merkinantojohti-miin.

Keskeiseltä yksiköltä yksittäisiin puhelaitteisiin siirretyt informaatiot koskevat esimerkiksi optisten osoituselement-tien A säätöinformaatioita, jotka elementit on sijoitettu kulloinkin kyseessä olevaan puhelaitteeseen. Niiden avulla voidaan osoittaa esimerkiksi yksittäisten sisäisten tai vast, ulkoisten johtojen varattu-tila. Siirretyt informaatiot rekisteröidään vastaanottoyksiköllä EF ja johdetaan ohjausyksikköön ST. Tämä saa aikaan sitten optisten osoituslaitteiden 7 74852 informaation sisältöä vastaavan ohjauksen. Voitaisiin myös ohjata akustisia signaalinantureita, jotka mahdollistavat määrättyjen käyttötapojen erotuksen, tätä varten siirrettyjen informaatioiden perusteella.

Samalla kun yksittäisillä puhelaitteilla suoritetaan vain käyttämällä näppäimiä tai vast, nostettaessa käsilaite aktiivinen merkinanto keskeiseen yksikköön, tapahtuu vastasuun-nassa, siis keskeiseltä yksiköltä ZE yksittäisiin puhelait-teisiin T merkinanto useammin muuttuvilla informaatiosisällöillä. Binäärimerkkeinä lähetetään kulloinkin kyseessä olevien informaatioiden siirtämiseksi keskeiseltä yksiköltä lähetysyksikön SZ kautta unipolaarisia pulsseja, joilla on molempien binääriarvojen erottamiseksi erilaiset pulssi-leveydet ja pulssiamplitudit. Tämä nähdään kuvion 2 mukaisessa pulssikaaviossa, jota tarkastellaan seuraavassa. Esimerkiksi lähetysyksiköltä SZ1 puhelaitteeseen Tl lähetetty lähetysbitti FO, jonka kesto on T, voi vastata binää-riarvoa 0 ja lähetysbitti Fl, jonka kesto on T/2, binääri-arvoa 1. Riippuen kulloinkin siirrettävästä informaatiosta määrätään binääriarvojen järjestys muodostettavassa infor-maatiojaksossa ohjausyksiköllä STz ja ohjataan siten määrätyn bittikuvion perusteella molempia yksityiskohdittain esitetyn lähetysyksikön SZl molempia transistoreita Tl tai vast.

T2. Jos esim. aikajaksossa T/2 asetetaan kantaesivastuksen Rl kautta ohjauspotentiaali transistoria Tl varten, niin siirtolaitteen Uz lähetyskäämin Wz2 läpi virtaa virta läpi-ohjausaikana. Siten indusoidaan johdon puoleisessa käämissä Wz3 pulssi, jonka leveys on T/2. Jos ohjausyksiköltä STz asetetaan kantavastuksen R2 kautta aikajaksona T ohjaus-potentiaali transistoria T2 varten, niin tänä aikana kytketään lähetyskäämi esivastuksen R3 kautta jakelujännitteeseen, kun taas diodin D kautta suljetaan transistori Tl. Johdon puoleisessa käämissä Wz3 indusoidaan pulssi, jonka leveys on T, ja jolla on ensiksi mainittuun pulssiin verrattuna pienempi amplitudi. Lähetyspuolella määrätään tuotettujen pulssien amplitudi siten, että molemmille pulssilaaduille muodostaa tulos pulssikestosta ja kyseisestä amplitudista lähes saman 8 74852 arvon. Kuvion 2 mukaisessa esityksessä on näiden informaa-tiobitit FO ja Fl muodostavien pulssien suhteen otettu huomioon että alunperin lähes suorakulmaiset pulssit muuttuvat siirrön kuluessa johto-ominaisuuksien johdosta. Kuviossa 2 esitetyt tähän kuuluvat pulssit voisivat esittää johdon jännitekulkua vastaanottopuolella muutamien kilometrien johtopituuden jälkeen. Jokaisen informaatiobittiä FO tai vast. Fl vastaavan pulssin lopussa esiintyy ylitys kulloinkin kyseessä olevan siirtopotentiaalin R yli. Tällöin tapahtuu asymptoottinen lähestyminen lepopotentiaaliin. Yleensä tällainen pulssitiheys tarvitaan, ettei tätä lepopotentiaalia enää saavuteta samaa siirtosuuntaa varten välittömästi seu-raavan pulssin lähettämiseen mennessä. Siten säilyy merkityksetön tasonsiirto a. Jos järjestettäisiin binääriarvoa 1 esittäviä informaatiobittejä Fl varten sama amplitudi kuin binääriarvoa 0 esittäville informaatiobiteille FO, niin Fl-informaatiobittien jonossa suurentuisi nousevan pulssiluiskan alkupotentiaalin ja olemassa olevan lepopotentiaalin välinen etäisyys pulssista pulssiin. Siten vaikeutuisi vastaanotto-puolen tulkinta määrätystä johtopituudesta alkaen tai vast, se ei olisi enää mahdollista, kun tulkintaa varten on järjestetty reagointikynnys, jolla on kiinteä etäisyys lepoponten-tiaalista. Tämä alkupotentiaalin haitallinen siirto, joka on esitetty informaatiobittiä FO seuraavia molempia informaatio-bittejä Fl varten katkoviivoin kuvion 2 mukaisessa kaaviossa, suljetaan pois valitsemalla erilaiset amplitudit molempia puls-silaatuja varten.

Jokaisessa puhelinlaitteessa T olemassa oleva vastaanottokyt-kentä, esimerkiksi puhelinlaitteen Tl vastaanottokytkentä EF muodostuu olennaisesti vastaanottokäämistä Wtl ja vastusten R4 - R7 kanssa komparaattoriksi kytketystä toimintavahvisti-mesta OPI. Vastuksista R4 - R7 muodostetun jakajakytkennän avulla määrätään toimintavahvistimen kiinteä reagointikynnys. Bittisyklin BZ jokainen vastaanottopulssi johtaa muuutokseen toimintavahvistimen ulostulosignaalissa, joka rekisteröidään ohjausyksiköllä ST. Siten havaitaan siirrettyyn bittikuvioon muodostetussa bittijaksossa sisältyvät informaatiot ja saadaan 9 74852 aikaan vastaavat jälkitoiminnot. Nämä muodostuvat esimerkiksi osoitusyksikköön A sisältyvien osoituselementtien vastaavasta ohjauksesta.

Koska keskeiseltä yksiköltä ZE siirretään yksittäisiin puhelinlaitteisiin jokaista binääriarvoa varten aktiivinen pulssi, voidaan jokaisessa bittisyklissä BZ johtaa synkronointipulssi jokaisessa puhelinlaitteessa olemassa olevaa tahdin antavaa yksikköä Oz varten. Tämä yksikkö tuottaa vastaavasti kytkettyjen jakajavaiheiden kautta ohjaustoiminnoille tarpeelliset tahtijaksot. Siten voidaan käyttää kustannuksiltaan halpaa oskillaattoria, jolla on pieni taajuusvakavuus. Edellytetään, että vaihtovuoroisessa merkinannossa yksittäisiltä puhelait-teilta luovutetut informaatiobitit on asetettu sisäkkäin muodostuneessa tietojaksossa biteittäin yhdessä keskeiseltä yksiköltä ZE lähetettyjen informaatiobittien kanssa. Tätä varten tarvitaan kulloinkin kyseessä olevien lähetysajankoh-tien tarkka ajallinen sovitus, joka on mahdollista johtamalla mainitut synkronointipulssit. Tietojaksojen väliin kulloinkin liitetyn tauon avulla voidaan tunnistaa jokaisen tietojakson loppu.

Kulloinkin kyseessä olevalta puhelinlaitteelta keskeiseen laitteseen olevassa suunnassa käytetään binääriarvon 1 esittämiseksi bipolaarista pulssia Z1 ja binääriarvon 0 esittämiseksi pulssitonta tilaa. Viimeksi mainitulla määritelty informaatiobitti ZO havaitaan ajallisesti oikealla tulkinnalla keskuksessa sellaisenaan.Kaaviossa 2 esitetyllä bipolaarisella pulssilla on saapuvaan pulssiin verrattuna olennaisesti korkeampi amplitudi, koska - kuten jo mainittiin - johdon jän-niteolosuhteet on muodostettu välittömästi puhelinlaitteessa. Bipolaarinen pulssi määrätään mitoitukseltaan siten, että se on liitettävä ajallisesti oikean kahden saapuvan pulssin väliin ilman, että potentiaaliolosuhteet ajallisesti sen jälkeen järjestetyn vastaanotetun pulssin saapuvassa luiskassa muuttuvat niihin olosuhteisiin verrattuna, jotka muodostuvat kahdessa vaikuttamattomasti toisiaan seuraavassa tällaisessa pulssissa.

10 74852

Bipolaarisen pulssin lähetyksen ajankohtana luovutetaan oh-jausyksilöltä ST ulostulossa se ohjaussignaali, jolla on esimerkiksi ajallisena kestona T. NOR-porteista II ja 12 sekä vastuksesta R12 ja kondensaattorista C muodostetulla multivibraattorilla tuotetaan ohjauspulssilla Hipaistuna pulssi, jonka kesto on T/2. Sinä aikana, jolloin sisäänmeno-ohjauspulssi on ulostulossa Se, kytketään pienohmiseksi invertterin 14 kautta elektroninen kytkin 15, joka on niinä aikoina, jolloin ei suoriteta lähetystä, suurohmisessa tilassa. Samanaikaisesti vapautetaan NOR-elin 13, niin että multivibraattorilla tuotettu pulssi on kytkimen 15 ulostulossa, ja siten myös vastuksen R9 kautta toimintavahvisti-men OP2 invertoivassa sisäänmenossa. Säätövastuksen R5 kautta on lähtötilana toimintavahvistimen ulostulo säädetty potentiaaliin U/2 niin, että siirtolaitteen Ut lähetyskäämi Wt2 on potentiaalien U ja U/2 välissä. Multivibraattorilla tuotetun pulssin aikana kytketään toimintavahvistimen ulostulo suunnilleen 0 voltin ja ohjausyksiköllä St asetetun ohjaus-pulssin keston loppuaikana jakelujännitepotentiaaliin U. Ohjauspulssin loputtua, s.o. aikajakson T jälkeen multivib-raattori ja kytkin 15 suljetaan, niin että toimintavahvistimen ulostulolla on jälleen ulostulopotentiaali U/2. Siten lasketaan siis toimintavahvistimen kautta ensin potentiaali lähetyskäämin Wt2 siihen yhdistetyllä sivulla arvosta U/2 arvoon 0. Virran näin aikaansaadun nousun avulla indusoidaan johdon puoleisessa käämissä Wt3 positiivisesti suunnattu pulssi, jonka kesto on T/2. Välittömästi tämän jälkeen johtuen potentiaalin nousemisesta arvosta 0 arvoon U suoritetaan virranlasku lähetyskäämissä. Siten indusoidaan johdon puoleisessa käämissä Wt3 negatiivisesti suunnattu pulssi, jonka kesto on T/2. Johdolla lähetetään siten ohjausyksiköllä ST määrättynä ajankohtana lähetettävän bittikuvion johdosta bipolaarinen pulssi Zl, jonka kokonaiskesto on T. Tämä rekisteröidään keskeisessä yksikössä ZE olevalla ja siirtolaitteen Uz kautta kulloinkin kyseessä olevaan signaalijohtoon kytketyllä vastaanottokytkennällä EZ. Signaalijohtimille cl, dl järjestettyä vastaanottokytkentää EZ1 varten on esitetty 11 7485 2 yksinomaan vastaanoton puoleinen siirtolaitteen käämi Wzl. Vastaanotetut informaatiobitit tulkitaan ohjausyksilöllä STz, joka saa aikaan sitten vastaavat jälkitoiminnot. Puhelait-teilta siirretyt informaatiot, jotka sisältävät siis ensisijassa tietoja määrättyjen näppäinten käytöstä, voidaan tallentaa esimerkiksi muistilaitteeseen SR, joka voi sisältää edelleen informaatioita yksittäisistä ohjaustoiminnoista ja yhteystiloista.

Puhelinlaitteelta aktiivisena binäärimerkkinä lähetetty bipo-laarinen pulssi rekisteröidään suoritusesimerkissä esitetyssä järjestelyssä myös vastaanottokäämillä Wtl ja luovutetaan komparaattorin kautta tulkitsevaan ohjausyksikköön. Koska tämä ohjausyksikkö määrää lähetysajankohdan, voidaan siten varmistaa, että komparaattorin kyseisiä ulostuloinformaatioita ei arvioida.

Claims (5)

1. 74852 12 Patentti vaatimukset