FI74567C - Foerfarande foer vaexelriktad transmission av binaera digitala signaler mellan en central utrustning och daertill anslutna telefonanslutningar. - Google Patents

Description

Menetelmä binääristen digitaalisignaalien vuorosuuntaista siirtoa varten keskeisen laitteiston ja siihen liitettyjen puhelinliittymien välillä 74567

Keksintö koskee menetelmää binääristen digitaalisignaalien vuorosuuntaista siirtoa varten keskeisen laitteiston ja puhelinliittymien välillä, jotka tähtimäisesti liittyvät keskeiseen laitteistoon kaksijohtimisesta merkinantojohdosta ja kaksi johtimisesta puhejohdosta muodostuvalla liitäntäjohdolla, jolloin informaatio keskeisestä laitteistosta tilaajaliittymiin tai päinvastoin lomitetaan digitaalisesti informaatioon tilaajaliittymistä keskeiseen laitteistoon tai päinvaston määrätyissä datalohkoissa ja siirretään binäärimerkeillä, joilla on amplitudin tai etumerkin suhteen eri, ja toisessa, edullisimmin keskeiseltä laitteistolta tilaajaliittymiin päin olevassa suunnassa merkinantojännitteisiin liittyvä, ja toisessa vastakkaisessa suunnassa merkinantovirtoihin liittyvä binää-riarvo, jolloin synkronoinnin aikaansaamiseksi keskeisen laitteiston ja tilaajaliittymien kesken, vastaanotetaan kulloisessakin vastaanottokytkennässä rekisteröidyn jokaisen pulssin reuna pulssin keston aikana ja johdetaan kulloisellekin ohjausyksikölle .

Lähtökohtana ovat pienet puhelinvaihteet, joissa yksittäisten puhelimien ja niille yhteisen ohjauslaitteen välillä on vuorosuuntainen merkinanto. Tämä merkinanto tapahtuu merkinanto-johdinparin kautta, joka muodostaa puhejohdinparin kanssa kulloinkin kyseessä olevan liitäntäjohdon. Puhelinlaitteisiin siirretään ensisijassa asetusinformaatiot niihin sijoitettuja optisia ilmoituselementtejä varten, jotka voivat olla toteutettuja esimerkiksi valodiodien ja/tai näyttöilmoituksen avulla. Näyttöilmoituksen avulla voidaan kulloinkin kyseessä oleva tilaaja informoida esimerkiksi valitusta kutsunumerosta tai syntyneistä maksuista. Yksittäisten valodiodien tilan avulla voidaan ilmaista sisäisten tai vast, esiintyvien ui- 74567 koisten johtojen varaustila. Informaatiot kaikkia, puhelin-laitteessa esiintyviä ilmoituselementtejä varten voidaan koota tietolohkoon ja siirtää "binäärisinä digitaalisignaaleina. Tämä voi tapahtua digitaalisignaalien avulla, joiden binää-riarvot on määrätty signaalijohtojännitteen erilaisilla amplitudeilla. O-bitti voi vastata esimerkiksi merkinantojännit-teen lepoarvoa, kun taas 1-bitti voi olla esimerkiksi aktiivinen signaali suoritettavan jännitteenalennuksen muodossa. Kyseessä olevien jännitetilojen ohjaus tapahtuu lähetysyksi-kön avulla, jota puolestaan ohjataan keskeiseen laitteeseen sisältyvällä ohjausyksiköllä, joka on esimerkiksi prosessori.

Merkinantojohdon kautta siirretään myös informaatiota, joka lähtee puhelinlaitteista ja signaloi etenkin yksittäisten näppäinten painallusta. Valintanäppäinten lisäksi voi esiintyä muita näppäimiä, jotka mahdollistavat määrätyt toiminteet tai vast, joiden käytön avulla voidaan signaloida aiotun yhteyden laatu. Voidaan siis erottaa, onko saatava aikaan sisäinen yhteys puhelinvaihteen toiseen puhelinlaitteeseen vai ulkoinen yhteys yleisen verkon puhelinlaitteeseen tai vast, toisen puhelinvaihteen puhelinlaitteeseen.

Puhelimista lähtevien informaatioiden binääriarvot voidaan luonnehtia erilaisilla signaalivirta-arvoilla. Vuorosuuntaisessa signaloinnissa voidaan kulloinkin yhden suunnan informaatio koota datalohkoon. Datalohkoja siirretään jatkuvasti eikä vain niihin sisältyvän informaation muuttuessa. Voidaan suorittaa myös molempiin suuntiin kuuluvan informaation bi-teittäin tapahtuva lomittaminen muodostetun datalohkon sisällä.

Vuorosuuntainen merkinanto vaatii ajallisesti oikeata viritystä lähetystoiminnoissa. Tätä varten on tahdin, joka on perustana puhelimessa informaatiobittien lähetykselle, oltava ajallisesti yhtäpitävä sen tahdin kanssa, joka määrää keskeisessä laitteessa informaatiobittien lähetyksen. Koska edelly- 3 74567 tyksen mukaisesti signaloinnissa suoritetaan jännitteen tai vast, virtojen muutos merkinantojohdolla, on varmistettava että näin tuotettujen lähetyspulssien johdosta ei ylitetä sallittua häiriöjännitettä. Tämän tulee päteä myös silloin, kun nelijohtimiset liitäntäjohdot ovat lyhyet.

Keskeisen laitteiston ja tilaajaliittymien keskinäisen synkronoinnin aikaansaaminen on tunnettua julkaisusta DE-AS-2 325 742, jossa synkronisointi (liipaisu) saavutetaan puls-sireunaa käyttäen.

Keksinnön tehtävänä on täyttää alussa mainitun tapaisella järjestelyllä synkronoinnin ja häiriöiden estämisen suhteen täytettävät vaatimukset erittäin yksinkertaisin välinein.

Tämä saadaan aikaan siten, että keskeisen laitteiston lähetys-yksiköllä suoritetaan amplitudin muutoksella aikaansaadun ja t määrättyyn binääriarvoon liittyvän pulssin kulmien pyöristys lähetysyksikköön järjestetyillä aktiivisilla RC-elimillä, ja että RC-elinten aiheuttaman vaihesiirron eliminoimiseksi kytketään keskeisen laitteiston lähetysjohtimeen sama pulssien vastaanottokytkentä kuin mitä myös käytetään yksittäisissä liittymissä.

Keksinnön mukaisesti suoritetun pulssien kulmien pyöristyksen avulla alennetaan signaloinnin johdosta puhejohtimissa muodostuvaa häiriöjännitettä suorakulmapulssien käyttöön verrattuna. Siten ei sallittua häiriöjännitettä ylitetä myöskään tilaajaliitäntäjohtojen ollessa hyvin lyhyitä. Useimmissa käyttötapauksissa käytetään alussa selitettyä vuorosuuntaista merkinantoa varten alhaista lähetystaajuutta, esimerkiksi 250 Hz. Tällaisella taajuudella yliaallot ovat alueella, joka todetaan kuulon avulla parhaiten. Pulssin muotoilun ja tähän liittyvän yliaaltojen vaimennuksen ansiosta voidaan lähetys-tasoa korottaa, ilman että tämän johdosta korotetaan samanaikaisesti häiriöjännitettä. Siten vähenee häiriöherkkyys suoritetun siirron tapauksessa.

4 74567

Keksinnön mukaisesti järjestetään varsinaisen vastaanotto-kytkennän lisäksi lähetettyjä pulsseja varten myös lähe-tyspuolella tämän kanssa yhtäpitävä vastaanottokytkentä. Koska käytetään kulloinkin kyseessä olevia sen avulla rekisteröityjä pulsseja synkronointipulsseina, ei vaihesiirto voi enää vaikuttaa kulloinkin kyseessä olevan lähetysyk-sikön ohjaussignaalin ja todella lähetetyn pulssin välillä, joka vaihesiirto esiintyy loisvastuksella varustettujen elementtien avulla tapahtuvassa muodonmuutoksessa. Koska, sovitettuna ennalta määrättyyn suuntaan, synkronoidaan jokaisella tälle suunnalle järjestetyllä pulssilla tietolohkossa, voidaan tarvittava tahti johtaa kulloinkin oskillaattorilta, jossa voi yksinkertaisimmassa rakenteessa olla myös pieni taajuusvakavuus.

Ilmoituselementtien ohjausta varten puhelimissa on asetettava perustaksi suurempi informaatiotaajuus kuin tähän nähden vastakkaisessa suunnassa. Puhelimesta lähetetään aktiivisia informaatioita aina vain käytettäessä näppäimiä. Muina ajankohtina lähetetään sitten esimerkiksi johdon lepoarvoa vastaavia O-bittejä.

Keksinnön erään edelleenkehitysmuodon mukaisesti suoritetaan mainittu muodonmuutos niille pulsseille, jotka tuotetaan signaalijännitteen amplitudimuutoksen johdosta ja jotka toimivat informaationvälitykseen keskeiseltä laitteelta kulloinkin kyseessä oleviin puhelinlaitteisiin.

Keksintöä selitetään seuraavassa piirustuksissa esitettyjen suoritusesimerkkien avulla lähemmin. Kuvion 1 mukainen lohkokaaviokuva esittää pienen sivukeskuksen perusrakennetta, jossa tapahtuu molemminpuolinen signalointi keskeisen laitteen ja yksittäisten puhelinkojeiden välillä. Piirustuksessa on esitetty vain keksinnön ymmärtämiseksi tarvittavat yksityiskohdat.

Kuvion 2 mukaiset kaaviot havainnollistavat lähetystoimintoja.

Il 5 74567

Kuviossa 1 esitetyssä pienessä sivukeskuksessa on yksittäiset puhelinlaitteet TS1 - TSx yhdistetty tähtimäisesti kulloinkin nelijohtimisen liitäntäjohdon Ltg kautta niille yhteiseen laitteeseen ZSt. Jokainen tilaajaliitäntäjohto muodostuu puhejohdinparista a, b ja signalointijohdinpa-rista c, d. a, b-johdinten kautta siirretään puheinfor-raaatiot ja lepovirta. Johdinten c, d kautta suoritetaan molemminpuolinen signalointi yksittäisten puhelinlaitteiden ja keskeisen laitteen välillä ja samanaikaisesti varustetaan tarpeellisella syöttöjännitteellä jokaisen puhe-kojeen ne yksiköt, jotka ovat yhteydessä signalointiin ja jotka on koottu yhteen puhelinlaitetta TS1 varten rakenne-ryhmällä BS. Tämä syöttöjännite tuotetaan keskeisen laitteen yksiköstä SE. Tämä yksikkö voi olla verkkojännittees-tä syötetty virtamuuntaja, joka voi luovuttaa samalla tavalla myös puhejohtimiin mikrofonisyöttöä varten kytkettävän jakelujännitteen. Tämä on esitetty moninkertaista luonnehtivalla kytkentäsymbolilla yksikön SE ulostulossa.

Jokaiseen puhelinlaitteeseen johtaviin puhejohtimiin a, b on liitetty puhekytkentä SSjoka sisältää käsiköjeen HA yhteydessä suoritettavan puheinformaatioiden käsittelyn lisäksi johtopäätekytkennän. Yksittäisten puhelinlaitteiden välillä voidaan saada aikaan sisäisiä yhteyksiä ja on olemassa mahdollisuus kytkeä ulkoiseen johtoon EL, joka voi olla yleiseen puhelinverkostoon tai toiseen sivukeskukseen johtava johto. Käytössä voi olla esimerkiksi kaikkiaan 16 puhelinlaitetta varten, jotka muodostavat keskeisen laitteen yhteydessä pienen sivukeskuksen, neljä ulkoista johtoa. Halutun yhteyden laatu voidaan signaloida esimerkiksi käyttämällä tätä varten jokaiseen puhelimeen järjestettyjä näppäimiä. Puhelinlaitetta TS1 varten on esitetty näppäinlohkolla TB se mahdollisuus, että saadaan aikaan näppäimiä käyttämällä määrättyjen informaatioiden lähetys. Näppäin Tw esittää symbolisesti normaalin valintanäppäi-mistön näppäimiä, kun taas näppäin Te on näppäinten joukkoa varten, joiden avulla voidaan aloittaa määrättyjä 6 74567 käyttömenettelyjä. Jos signaloidaan esimerkiksi käyttämällä tähän tarkoitukseen järjestettyä näppäintä, joka voi olla jokin näppäimistä Te, että aikomuksena on muodostaa ulkoinen yhteys, niin tämän jälkeen tapahtuva valintanäp-päinten käyttö johtaa kyseessä olevien valintainformaatioi-den lähetykseen. Järjestelmissä, joissa on normaali valin-tapulssiluovutus silmukkakeskeytyksen avulla, voi tämä tapahtua keskeisessä laitteessa olevalla ohjausyksiköllä Pz ohjattuna yksikön IW avulla. Yksikön MF avulla on mahdollista luovuttaa tarpeelliset valintainformaatiot tunnetulla tavalla monitaajuuskoodissa. Ohjausyksikkö Pz tuottaa myös säätökäskyt kytkentälaitetta KN varten, jonka avulla sitten mahdollistetaan yhteyden läpikytkentä käyttämällä vastaavasti sen kytkentäpisteitä. Jos toivotaan sisäistä yhteyttä toiseen sivukeskuksen puhelinlaitteeseen, niin ohjausyksikkö luovuttaa vastaavat säätökäskyt kytkentälaitetta varten.

Puhelinlaitteelta välitetyt informaatiot voidaan välital-lentaa ennen ohjausyksikön PZ avulla tapahtuvaa käsittelyä ei lähemmin esitettyyn muistiin. Näiden informaatioiden välitys voi tapahtua binaaristen digitaalisignaalien avulla, joiden binaariarvot on luonnehdittu ennalta määrätyllä virranlepoarvolla tai vast, signaalijohtovirran virranlaskulla. Tämä virranlasku voidaan saada aikaan jokaisessa puhelimessa lähetyslaitteen S avulla, jota ohjataan puolestaan ohjausyksiköllä Pt, joka ottaa ensin vastaan näppäimiltä lähetetyt herätteet ja käsittelee ne.

Tämän ohjausyksikön avulla rekisteröidään edelleen käsi-kojeen ylösnosto ja välitetään vastaavana informaationa keskeiseen laitteeseen.

Lähetyslaite S voi muodostua olennaisesti elektronisesta kytkimestä, jonka avulla kytketään toimimattomaksi ensimmäinen kaikkiaan kahdesta virransäätöyksiköstä, nimittäin virransäätöyksikkö IR1, joka toimii ohjausyksikön Pt syöttöä varten. Tänä aikana tämän ohjausyksikön jakelua pidetään yllä muistielementillä, joka sisältyy säätöyksikköön.

It 7 74567

Jokaisen puhelinlaitteen rakenneryhmässä BS on vielä toinen säätökytkentä IR2, jonka avulla syötetään optisia ilmoituselementtejä, jotka on esitetty symbolisesti il-moituselementillä L. Nämä ilmoituselementit voivat olla valodiodeja, joiden avulla ilmoitetaan esimerkiksi yksittäisten ulkoisten johtojen varaustila tai sisäisten johtojen varaustila. Nämä valodiodit voivat olla rinnankytkettyjä niiden virranoton vähentämiseksi. Ne valodiodit, jotka on katkaistava, voivat olla ohitettuja toimiviksi elektronisen kytkimen avulla. Näitä kytkimiä ohjataan ohjausyksiköllä Pt, joka saa puolestaan vastaavat säätöinformaatiot keskeisestä laitteesta vastaanottokytkennän Et kautta. Säätökytkennän IR2 avulla otetaan vakio virta. Signaali-johdon johdinten c, d kautta virtaavalla virralla on siten arvo, joka vastaa olennaisesti molemmista säätöyksiköistä otettujen virtojen summaa. Tähän virta-arvoon lisätään vielä tähän verrattuna mitättömän pieni virta, joka otetaan lähetyslaitteen S ja vastaanottokytkennän Et kautta. Jos tapahtuu esimerkiksi säätöyksikön IRl katkaisu lähetyslaitteen S kautta, niin siten lasketaan signaalijohti-milla virtaavaa virtaa muutoin tällä säätimellä vastaanotetun virran arvon verran. Siten suoritetaan signaalijohdon a virtaavan virran modulointi. Siirrettävien digitaalisten informaatioiden binaariarvot muodostetaan siis vir-ranlaskulla, joka voi vastata 1-bittiä, ja esimerkiksi signaalijohdon lepovirta-arvolla, joka vastaa sitten 0-bittiä. Nämä puhelimesta lähtevät informaatiot voidaan koota sitten erikseen yhteen tietolohkoon, jolloin sitten vuorotellen siirretään tietolohko keskeiseen laitteeseen ja tästä puhelimeen. Puhelimesta luovutettavat informaatiot voidaan asettaa sisäkkäin myös muodostettavan tietolohkon puitteissa biteittäin keskeisestä laitteesta lähetettyjen informaatioiden kanssa.

Puhelinlaitteesta luovutetut digitaaliset informaatiot rekisteröidään jokaisen signaalijohdon kulloinkin yhteen johtimeen kytketyllä vastaanottokytkennällä El - Ex ja I! 8 74567 luovutetaan keskeisessä laitteessa olevaan ohjausyksikköön Pz. Jokaista puhelinlaitetta varten on siis olemassa oma vastaanottokytkentä. Tämä vastaanottokytkentä voi muodostua olennaisesti d-johtimessa olevasta vastuksesta ja jännitehäviön tässä vastuksessa tulkitsevasta transistorista tai toimintavahvistimesta. Vastaanotettujen informaatioiden perusteella ohjausyksikkö aloittaa sitten tähän liitettävät jälkitoiminnat.

Kekeisestä laitteesta ZSt yksittäisiin puhelinlaitteisiin lähetetyt informaatiot, jotka koskevat pääasiassa säätöin-formaatioita optisia ilmoituselementtejä varten, siirretään binaarisina digitaalisignaaleina kulloinkin kyseessä olevan signaalijohdon kautta. Kulloinkin tietolohkoon yhteenkootun koko informaation binaariarvot puhelinlaitetta varten muodostetaan jännitelepoarvolla ja jännitteen-laskulla.

Useissa tapauksissa on yksittäisiin puhelinlaitteisiin siirrettävä samat informaatiot. Tämä voidaan saada aikaan yhteisen, ohjausyksiköllä Pz ohjatun lähetyskytkennän Sz avulla, joka on yhdistetty ulosmenopuolella multippelissa kulloinkin yksittäisten signaalijohtojen yhteen johtimeen. Suoritusesimerkissä lähetyskytkentä on kytketty jokaiseen c-johtimeen. Lähetyskytkentä Sz sisältää jännitesäätimen SR, jonka kautta asetetaan ennalta määrätty ja yksiköllä SE tuotettu tasajännite signaalijohtoon. Tämä toimii jakelu jännitteenä tällä johdolla yksittäisiin puhelimiin kytkettyjä yksikköjä varten.

Esimerkiksi 1-bittiä vastaava aktiivinen binaariarvo on muodostettava, kuten jo mainittiin, signaalijohdinjännit-teen määrätyllä laskulla. Lähetettävää informaatiota tietolohkossa vastaava bittikuvio luovutetaan tämän kanssa yhtäpitävällä lähetystahdilla ohjausyksiköistä Pz lähe-tyskytkentään Sz. Lähetystahti asetetaan kantavastuksen R5 kautta tasomuuntajana olevan transistorin T2 kantaan.

9 74567

Jokaisessa aktiivisessa lähetystahtipulssissa esimerkiksi kuvion 2 rivillä a esitettyä bittikuviota varten ohjataan transistori T2 läpi. Siten asetetaan työvastuksen R4 ja vastusten R2 ja R3 kautta ohjattava potentiaali trans-torin Tl kantaan. Tämän transistorin läpikytkennällä ohitetaan zenerdiodi ZDl. Siten lasketaan potentiaalia integroidun säätökytkennän SR massaliitännässä zenerjännit-teen arvon verran. Säätökytkennän antojännite seuraa tätä laskua. Jokaisessa lähetystahtipulssissa, joka asetetaan ohjausyksiköllä määrätyn bittikuvion puitteissa, laskee siten jännite signaalijohtimissa määrätyn arvon verran, esim. 3 V. Koska yksittäiset puhelimet voivat olla kytkettyjä keskeiseen laitteeseen välittömästi tai vain hyvin lyhyiden tilaajaliitäntäjohtojen kautta, on varmistettava, että lähetettäessä pulsseja ei synny mitään luvattoman korkeaa häiriöjännitettä puhejohtoon. Koska signalointia varten voidaan käyttää alhaisempaa lähetystaajuutta, joka on esimerkiksi 250 Hz, ovat tämän lisäksi yläaallot suorakulmaisessa pulssiluovutuksessa alueella, jossa korva on hyvin herkkä. Lähetyskytkennässä on RC-kytkentäelimiä, joiden avulla saadaan aikaan lähetettyjen pulssien muodonmuutos. Tämä muodostuu olennaisesti siten, että lähetettävien pulssien kulmat on pyöristetty. Tämä saadaan aikaan kulloinkin vastuksesta Rl ja kondensaattorista Cl sekä vastuksista R2 ja R3 kondensaattorista C2 muodostettujen ai-kaelinten avulla. Jännitteensäätimeen kytketty kondensaattori C3 toimii säätimen värähtelypyrkimyksen vaimentamiseksi.

Jos yksittäisten puhelimien tulee saada erilaisia informaatioita, niin tämä voi tapahtua yksinkertaisen valinta-kytkennän SI - Sx kautta, joka on tämän mukaisesti järjestetty jokaista puhelinta varten. Tämän ylimääräisen lähetyskytkennän avulla on sitten mahdollista liittää määrättyä puhelinta varten yhteisen lähetyskytkennän Sz kautta lähetettyyn tietolohkoon ylimääräinen informaatio-bitti kiinteästi määrättyyn kohtaan. Tämä voi tapahtua 10 74567 d-johtimella tapahtuvan jännitelaskun avulla, joka johdin johtaa puhelimeen, jonka tulee saada informaatio. Siten tulkitaan kyseinen koko informaatio kulloinkin kyseessä olevassa tietolohkossa vain tälle järjestetyssä puhelimessa sisältyvällä vastaanottokytkennällä, kun taas se jätetään huomiotta muiden puhelimien vastaanotetut pulssit tulkitsevilla ohjausyksiköillä. Valintakytkentänä, joka on kytketty kulloinkin d-johtimeen, voi, kuten tämä on esitetty kytkentää SI varten, toimia tässä johtimessa oleva zenerdiodi ZD2, joka on ohitettavissa vastuksen R6 kautta ohjausyksiköllä ohjattavalla transistorilla T3. Jos tämä transistori kytketään läpi ohjausyksiköltä tuotetun ohjaus-pulssin avulla, niin signaalijohdossa olevaa jännitettä lasketaan zenerjännitteen arvon verran. Tällä tavalla voidaan siis liittää määrättyä puhelinta varten 1-bitti tietolohkoon, kun taas tässä kohdassa on kaikkia muita puhelimia varten esillä 0-bitti. Tämä tuottaa sitten näitä puhelimia varten informaation, että vastaanotettu tietolohko ei ole tulkittavissa. Jos informaatio on tulkittava kaikilla puhelimilla, niin keskeisessä laitteessa oleva yhteinen lähetyskytkentä Sz voi lähettää kyseessä olevan valintabitin mukana jo tietolohkossa. Määrätyn puhelimen valinta on mahdollista liittämällä jännitelaskulla määritelty valintabitti, koska puhelimessa ei ole määrätty signaali johdon johtimille mitään vertailupotentiaalia.

Puhelimessa tulkitsee signaalijohdossa oleva vastaanotto-kytkentä Et kulloinkin kyseessä olevan signaalijohdon johtimissa esiintyvät jännitemuutokset. Siten voidaan todeta jännitelaskulla määritellyt informaatiobitit. Vastaanotti-mena saapuvia informaatiobittejä varten toimii yksinkertai-simmalla tavalla transistori T6. Sen emitteri on yhdistetty c-johtimeen, kun taas sen kanta on yhdistetty kantavastuk-sen R14 kautta d-johtimeen kytketyn kondensaattorin C5 pluspuoleen. Tämä kondensaattori on varattu zenerdiodin ZD4 kautta transistorin T7 ollessa läpiohjattuna jännitteeseen, joka on zenerjännitteen verran alhaisempi kuin li 11 74567 c-johtimessa oleva jännite. Jos keskeisessä laitteessa olevalla lähetyskytkennällä suoritetaan jännitteenlasku, niin jännite laskee esimerkiksi 3 V, kun taas jännite kondensaattorissa C5 pitää transistorin T6 kantapotentiaalin lähes vakiona. Jos zenerdiodin ZD4 zenerjännite valitaan siten, että se on yhdessä transistorin T6 kanta-emitteri-jännitteen kanssa pienempi tai korkeintaan yhtä suuri kuin suoritettu jännitteenlasku, niin transistori on suljettu. Jokaisen suoritetun jännitteenlaskun loputtua transistori T6 ohjataan jälleen johtavaksi. Jokainen jännitteenlasku luovutetaan siis vastaavana ohjauspulssina ohjausyksikköön Pt. Tätä varten käytetään kollektorivastuksessa R15 esiintyvää jännitehäviötä. Kollektoripiirissä on edelleen vastuksesta R16 ja kondensaattorista C6 muodostuva viivästys-elin. Tämä viivästyselin toimii sitä varten, että lyhytaikaisia häiriövaikutuksesta syntyviä signaalijännitteen laskuja ei tulkita.

Kuten jo esitettiin, suoritetaan keskeisen laitteen ZST lähetysyksiköltä Sz luovutettujen aktiivisten signaalien muodonmuootos, jotka muodostetaan jännitteenlaskulla.

Tämä tapahtuu loisvastuksella varustetuilla rakenne-elementeillä ja toimii, etenkin lyhyiden päätejohtojen suhteen häiriöjännitteen pienentämiseksi puhejohdoilla. Suo-ristusesimerkissä tapahtuu luovutetun pulssin kulmien pyöristys RC-elimillä. Ne muodostetaan vastuksesta Rl ja kondensaattorista Cl tai vast, vastuksista R2 ja R3 ja kondensaattorista C2. Näiden RC-elinten johdosta muodostuu lähetystahtipulssin, joka tuotetaan ohjausyksiköltä PZ, ja tämän tahtipulssin perusteella lähetetyn signaalin välillä vaihesiirto. Molemminpuolinen signalointi, jossa informaatiot lähetetään joko lohkottain keskeiseltä laitteelta kulloinkin kyseessä olevaan puhelimeen ja tämän jälkeen tähän nähden päinvastaisessa suunnassa tai jossa suoritetaan molemminpuolisesti molemmille suunnille järjestettyjen informaatiobittien biteittäin tapahtuva si-säkkäinasetus tietolohkon puitteissa, vaatii kulloinkin 12 74567 kyseessä olevien lähetysajankohtien tarkkaa ajallista viritystä mainituissa laitteissa. Tahdin, joka asetetaan perustaksi puhelimessa informaatiobittien lähetykselle, on oltava yhtäpitävä tahdin kanssa, joka määrää keskeisessä laitteessa informaatiobittien lähetyksen. Tätä varten tarvitaan niiden yksikköjen keskinäinen synkronointi, joista tahti johdetaan. Suoritusesimerkissä johdetaan keskeisen laitteen ZSt ohjausyksikköä Pz varten tarvittavat tahtijaksot oskillaattorilaitteelta Oszl. Puhelimen TS1 ohjausyksikköä Pt varten johdetaan tarpeelliset tahtijak-sot kytkemällä väliin oskillaattorilaitteen 0sz2 ei lähemmin esitetyt jakajakytkennät. Muiden puhelinten TS kohdalla pätee vastaava.

Pyritään muodostamaan pienten sivukeskusten yksittäiset yksiköt kustannuksiltaan edullisesti. Tästä syystä käytetään yksinkertaisia oskillaattorikytkentöjä, joiden taa-juusvakavuudelle ei aseteta korkeita vaatimuksia. Tarpeellisen tahtitarkkuuden ylläpitämiseksi tämä kuitenkin edellyttää sitä, että ne on synkronoitava myös jokaisessa siirretyssä tietolohkossa, jolloin nämä synkronointipulssit on johdettava ennalta määrätyssä suunnassa lähetetyistä pulsseista. Tätä synkronointia varten ei voida käyttää lähetystahtia eikä tämän lähetystahdin perusteella yksittäisissä puhelimissa vastaanotettua pulssia, koska kulloinkin kyseessä olevien lähetyspulssien muodonmuutosta varten järjestettyjen RC-elinten johdosta syntyy jo mainittu vaihesiirto. Tämän vaihesiirron eliminoimiseksi kytketään keskeisen laitteen lähetysjohtoon sama yksinkertainen vastaanottokytkentä, kuten sitä käytetään myös yksittäisissä puhelinkojeissa. Siten on mahdollista suorittaa keskeisessä laitteessa suoritettava aikaohjaus signaali-pulssien saapumista varten, jotka lähetetään puhelimesta, puhelimessa synkronisesti suoritettavan aikaohjauksen kanssa kulkuaikojen ollessa mitättömän pieniä. Molempien identtisten vastaanottokytkentöjen johdosta niiden avulla tunnistetaan samanaikaisesti lähetetyn pulssin määrätty li 74567 13 luiska, esimerkiksi laskeva pulssiluiska. Siten voidaan saada aikaan uudestaan synkronointi keskeisen laitteen os-killaattorilaitteen ja yksittäisissä puhelinkojeissa olevan oskillaattorilaitteen välillä tunnistettaessa tämä pulssiluiska, joka aiheuttaa sitten kulloinkin synkronoin-tipulssin. Synkronointi voidaan siis toistaa useammin kussakin tietolohkossa, niinettä voidaan käyttää halpoja oskillaattorikytkentöjä, joissa on suurempi toleranssi.

Keskeisessä laitteessa olevaan lähetysjohtoon lisäksi kytketty vastaanottokytkentä Ez sisältää samalla tavoin kuin vastaanottokytkentä Et, joka on järjestetty jokaiseen puhelinkojeeseen, jännitetulkintaa varten zenerdiodin, nimittäin zenerdiodin ZD3. Suurohmisen vastuksen R7 avulla ylläpidetään tätä zenerdiodia varten määrätty zener-virta. Zenerdiodin jännitehäviön avulla ohjataan siihen emitteripuolella ja kantavastuksen R8 kautta kytkettyä transistoria T4. Tämä transistori on toimintansa suhteen yhtäpitävä vastaanottokytkennässä Et olevan transistorin T6 kanssa. Numerolla R9 on merkitty transistorin T4 kol-lektorivastus. Tässä vastuksessa esiintyvä jännitehäviö, joka määrittää kulloinkin lähetetyn pulssin, ohjaa vastuksen RIO kautta transistoria T5. Vastus RIO muodostaa kondensaattorin C4 kanssa viivästyselimen, joka esiintyy samalla tavalla vastaanottokytkennässä Et. Tämän viivästyselimen avulla saadaan aikaan se, että häiriöhuiput eivät pääse vaikuttamaan. Transistori T5 toimii yksinomaan tasomuuntajana. Sen kollektorivastuksessa Rll esiintyvä jännitehäviö välitetään vastuksen Rl2 kautta ohjausyksikköön Pz. Tämän ohjausyksikön avulla voidaan todeta sitten esimerkiksi lähetetyn pulssin jokainen laskeva luiska.

Sama luiska tunnistetaan jättämällä kulkuajät huomiotta samanaikaisesti ohjausyksiköllä Pt sille samalla tavoin välitetyn vastaanottopulssin perusteella. Jokainen ohjausyksikkö johtaa sitten tästä synkronointipulssin oskillaat-torikytkentää Oszl tai vast. 0sz2 varten. Vastaanottoyksiköstä Ez puuttuvat vastaanottoyksikköön Et verrattuna ne rakenne-elementit, jotka on järjestetty sinne määrätietoista sovitusta varten johto-olosuhteisiin.

14 74567

Vastaanottokytkennässä Ez, joka on järjestetty johdonal-kuun sovitettuna lähetyssuuntaan, voidaan jättää huomiotta siirtojohdon vaikutus.

Kuvion 2 rivillä a oleva pulssikaavio esittää esimerkin tavoin bittikuvion keskeiseltä laitteelta lähetettävää tietojaksoa varten. Jokainen esitetty bittikuvio vastaa ohjausyksiköltä Pz yhteiseen lähetyskytkentään Sz asetettua lähetystahtia. Tietojakso, joka lähetetään jatkuvasti eikä vain informaatiomuutoksissa, voi alkaa synkronointi-bitillä Sy, jossa voi olla kaksinkertainen ajallinen pituus erotukseksi muista informaatiobiteistä. Tämän jälkeen katkoviivoin esitetty informaatiobitti Se voi olla esitetty valintabitti, joka on liitetty kulloinkin yhdellä va-lintakytkennöistä SI - Sx tietolohkoon määrätyn puhelimen valintaa varten. Esimerkissä tähän liittyy bittijakso "0, 1, 0, 1". Näiden bittien aseman johdosta tietolohkossa on määrätty ohjausosoite yksittäisiä optisia ilmoitus-elementtejä varten. Näiden ilmoituselementtien valaisuti-la määrätään tämän bittijakson avulla. Siirrettyyn 1-bittiin kytkeytyy esimerkiksi informaatio, että asianomainen ilmoituselementti on kytketty toimintaan. Jos tämä on valodiodi, niin tämä on siten valaisutilassaan. Tämä varmistetaan kyseisen puhelimen ohjausyksiköstä tulevilla vastaavilla ohjaussignaaleilla.

Sitten voi seurata esimerkiksi kuittausbitti Q ja pariteettibitti P. Informaatiobittien väliin on liitetty rivin a suoritusesimerkissä tauko, jonka pituus on kulloinkin sama. Tämän tauon aikana voidaan liittää biteittäin tapahtuvassa sisäkkäinasetuksessa kulloinkin puhelimesta lähetetty informaatiobitti 0- tai 1-bitti.

Rivillä b on esitetty signaalijohdon jännitteenkulku, joka syntyy ohjausyksiköllä rivin a mukaisesti ennaltamää-rätyn lähetystahdin perusteella. Jokainen tahtipulssi johtaa, kuten jo esitettiin, signaalijännitteen laskuun.

li 74567 15 Tämän laskun avulla signaali jännitteen lepoarvosta Ur arvoon Us on siten määritelty jokainen 1-bitti. Jokaisen lähetys-tahtipulssin ja todella lähetetyn pulssin välillä esiintyy vaihesiirto tv. Tämä vaihesiirto syntyy RC-elimien johdosta, jotka on kytketty lähetyspiiriin, lähetettyjen pulssien muodonmuuttamiseksi jo lähetyspuolella. Siten saadaan aikaan häiriöjännitteen tarpeellinen pienentäminen myös niissä tapauksissa, joissa puhelinlaite on liitetty hyvin lyhyen liitäntäjohdon kautta keskeiseen laitteeseen. Sekä lähetyspuolen vastaanottokytkennässä Ez että vastaan-ottokytkennässä Et otetaan vastaan lähetetty pulssi puls-siaikansa tz kuluessa ja syötetään kulloinkin kyseessä olevaan ohjausyksikköön Pz tai avast. Pt. Jokainen laskeva luiska voi toimia esiintyvien oskillaattorikytkentöjen synkronoimiseksi. Tämä on esitetty kulloinkin indeksillä SI rivillä b.

Aikana Ts voidaan lähettää nyt ajanmukaisesti kulloinkin kyseessä olevasta puhelimesta käsin informaatiobitti keskeiseen laitteeseen.

Claims (1)

16 74567 Patenttivaatimus Menetelmä binääristen digitaalisignaalien vuorosuuntaista siirtoa varten keskeisen laitteiston (ZSt) ja puhelinliittymien (TS1, TSx) välillä, jotka tähtimäisesti liittyvät keskeiseen laitteistoon (ZSt) kaksijohtimisesta merkinantojohdosta (c, d) ja kaksijohtimisesta puhejohdosta (a, b) muodostuvalla liitäntäjohdolla (Ltg), jolloin informaatio keskeisestä laitteistosta (ZSt) tilaajaliittymiin (TS1, TSx) tai päinvastoin lomitetaan digitaalisesti informaatioon tilaajaliittymistä (TS1, TSx) keskeiseen laitteistoon tai päinvastoin määrätyissä datalohkoissa ja siirretään binäärimerkeillä, joilla on amplitudin tai etumerkin suhteen eri, ja toisessa, edullisimmin keskeiseltä laitteistolta (ZSt) tilaajaliittymiin päin olevassa suunnassa merkinantojännitteisiin liittyvä, ja toisessa vastakkaisessa suunnassa merkinantovirtoihin liittyvä binää-riarvo, jolloin synkronoinnin aikaansaamiseksi keskeisen laitteiston (ZSt) ja tilaajaliittymien (TS1, TSx) kesken, vastaanotetaan kulloisessakin vastaanottokytkennässä (Ez, Et) rekisteröidyn jokaisen pulssin reuna pulssin keston aikana ja johdetaan kulloisellekin ohjausyksikölle (Pz, Pt), tunnettu siitä, että keskeisen laitteiston (ZSt) lähetysyksiköllä (Sz) suoritetaan amplitudin muutoksella aikaansaadun ja määrättyyn binääriarvoon liittyvän pulssin kulmien pyöristys lähetysyk-sikköön (Sz) järjestetyillä aktiivisilla RC-elimillä (Rl, Cl, Tl ja R2, R3, C3, T2), ja että RC-elinten aiheuttaman vaihe-siirron eliminoimiseksi kytketään keskeisen laitteiston (ZSt) lähetysjohtimeen (c) sama pulssien vastaanottokytkentä Ez) kuin mitä myös käytetään yksittäisissä liittymissä (Ez = Et). Pörfarande för växelriktad transmission av binära digitala signaler mellan en central utrustning (Zst) och telefonanslut-ningar (TS1, TSx) som stjärnformigt anslutits tili den cent-rala utrustningen (ZSt) med anslutningsledning (Ltg) bestäen-de av en tväträdig signaleringsledning (c, d) och en tv&trä-dig talledning (a, b), varvid informationen frdn den centrala II