FI77213B - Foerfarande foer framstaellning av vaeteperoxid i en loesning innehaollande alkylerad antrakinon och hydrerade derivat daerav. - Google Patents

Description

1 77213

Menetelmä vetyperoksidin valmistamiseksi alkyloitua antrakinonia ja sen hydrattuja johdannaisia sisältävässä liuoksessa 5 Keksinnön kohteena on taloudellinen menetelmä vetyperoksidin valmistamiseksi suurentamalla alkyyliant-rakinonin 5,6,7,8-tetrahydrojohdannaisen mooliosuutta valmistusliuoksessa tuottamatta samanaikaisesti olennaisia määriä ei-toivottuja sivutuotteita.

10 US-patenttijulkaisussa 2 158 525 esitetään, että hapetettaessa monirenkaiset orgaaniset hydrokinonin pystyvät muodostamaan vetyperoksidia ja vastaavia kinoneja. Nykyään lähes kaikki kaupallinen vetyperoksidi tuotetaan antrakinonimenetelmällä, joka käsittää vaiheet, joissa 15 jaksoittain hydrataan "valmistusliuos", joka sisältää 2- alkyyliantrakinonia, vastaavan 2-antrahydrokinonin muodostamiseksi ja jälkimmäinen hapetetaan, jolloin muodostuu 2-alkyyliantrakinonia ja vetyperoksidia. Monirenkaista hydrokinonia ja kinoniyhdisteitä, jotka pystyvät muodos-20 tamaan vetyperoksidia tällaisessa prosessissa, nimitetään seuraavassa reagoiviksi yhdisteiksi. Tällaisia reagoivia : yhdisteitä, joiden nykyään tiedetään olevan kaupallises- se käytössä, ovat 2-etyyliantrakinoni, 2-tert.-butyyli-antrakinoni, 2-amyyliantrakinoni (tavallisesti seka-, 25 -sek- ja tert.-amyyliyhdisteet) sekä niiden johdannaiset.

Hydrausvaiheen aikana osa antrakinonista hydrautuu renkaassa, niin että muodostuu 5,6,7,8-tetrahydrojohdannainen, joka tavallisesti lyhennetään "tetrahydroksi" tai "tetraksi"; tetrajohdannaiset pystyvät myös tuottamaan · 30 vetyperoksidia ja niitä pidetään myös tässä tarkoitettui- na reagoivina yhdisteinä.

Valmistusliuoksessa muodostuu myös monia muita sivutuotteita; nämä sivutuotteet ovat ei-toivottavia, koska ne eivät avusta vetyperoksidin tuotantoa. Sen tähden 35 tällaisten muiden sivutuotteiden läsnäoloon taloudellisesti ei-toivottavaa, koska ne merkitsevät kalliiden reagoivien yhdisteiden häviöitä.

2 7721 3

Optimitoimintaolosuhteet antrakinonimenetelmällä vetyperoksidia valmistavalle laitokselle määräytyvät sykliä kohti tuotetun vetyperoksidin määrän ja tällaisen syklin loppuun saattamiseen tarvittavan ajan mukaisesti.

5 Tetrahydroyhdisteen läsnäolo valmistusliuoksessa on eräs tärkeistä tekijöistä, jotka on otettava huomioon määritettäessä optimitoimintaolosuhteita jollekin laitokselle.

US-patenttijulkaisussa 3 073 680 esitetään olevan toivottavaa, että ainakin 85 % reagoivista yhdisteistä on 10 tetrahydromuodossa. Erityisesti tässä US-patenttijulkaisussa esitetään, että 2-etyyli-5,6,7,8-tetrahydroantrakino-nia voidaan valmistaa hydraamalla 2-etyyliantrakinonia 50°C:ssa ja 340 kPazssa. Tässä viitejulkaisussa kuvattu valmistusliuos sisälsi aluksi 8,4 g/1 reagoivia yhdistei-15 tä, josta määrästä 64 % oli 2-etyyliantrakinonia ja 36 % 2-etyyli-5,6,7,8-tetrahydroantrakinonia. 7 tunnin hydraa-misen jälkeen reagoivia yhdisteitä oli kuitenkin jäljellä 4,7 g/1 ja kaikki oli tetrahydromuodossa, mikä merkitsee n. 40 %:n saantoa laskettuna alkuperäisistä reagoivis-20 ta yhdisteistä.

US-patenttijulkaisussa 2 495 229 esitetään menetelmä tetrahydroantrahydrokinonin valmistamiseksi lasi-laitteessa n. 85 %:n saannolla. Tämä prosessi vaatii kuitenkin erikoisen huokoisen nikkelikatalyytin, joka ei ole 25 sopiva käytettäväksi peroksigeenimenetelmässä.

GB-patenttijulkaisussa 1 390 408 esitetään menetelmä vetyperoksidin valmistamiseksi käyttäen valmistus-liuosta, joka sisältää 2-tert.-amyylitetrahydroantrakino-nia ja 2-sek.-isoamyylitetrahydroantrakinonia. Tetrahyd-30 roantrakinonit valmistetaan ensin US-patenttijulkaisussa 2 495 229 esitetyllä menetelmällä käyttäen huokoista nik-kelikatalyyttiä ilmakehän paineessa ja korotetuissa lämpötiloissa. GB-patenttijulkaisussa 1 390 408 kuvatun menetelmän haittana on, että se vaatii alustavan hydraus-35 vaiheen tetrahydroantrakinonin valmistamiseksi. Sen jäl keen tetrahydroantrakinonit eristetään ja toinen, erilainen hydrausvaihe on tarpeen 2-amyylitetrahydroantrahydro- 3 77213 kinonin muodostamiseksi valmistusliuoksessa. Taloudellisesti on edullisempaa syntetisoida tetrahydroantrakinoni valmistusliuoksessa käytettävässä liuottimessa ja käyttäen laitoksen hydrauslaitteistoa.

5 On tunnettua, että reagoivien yhdisteiden tetra- hydrokomponentti lisääntyy vähitellen käytön myötä. Tämän ajanjakson aikana muodostuu kuitenkin muita sivutuotteita, jotka hajottavat reagoivaa yhdistettä valmistusliuoksessa. Saattaa kestää jopa vuoden ennen kuin valmistusliuokseen ja 10 katalyyttiin perustuva tuotanto saavuttaa suunnitellun tason. Lisäksi laitoksen tuottavuus alenee aikana, jona tet-rahydrokomponentti muodostuu valmistusliuoksessa. Tämä alentunut tuottavuus edustaa merkittävää taloudellista häviötä.

On toivottavaa kehittää menetelmä, jolla voidaan 15 suurentaa reagoivien yhdisteiden tetrahydrokomponenttien suhdetta valmistusliuokseen lisättävien reagoivien yhdisteiden kokonaismäärään tuottamatta olennaisia määriä ei-toi-vottuja sivutuotteita ja alentamatta toimivan laitoksen katalyytin tai valmistusliuoksen tuottavuutta. Erityisen 20 toivottavaa on kehittää menetelmä, joka pystyy tuottamaan tetrahydroyhdistettä käyttäen samaa laitteistoa ja katalyyttiä, joita käytetään valmistusliuoksen hydraamiseen laitoksessa.

Tämän keksinnön mukaisesti reagoivien yhdisteiden 25 tetrahydrokomponenttien suhdetta reagoivien yhdisteiden kokonaismäärään voidaan nostaa, ilman, että muodostuu olennaisia määriä ei-toivottuja sivutuotteita, ja käyttäen samaa katalyyttiä ja laitteistotyyppiä kuin vetyperoksidin valmistusprosessin hydrausvaiheessa.

30 Keksinnön kohteena on siten vetyperoksidin valmis tusmenetelmä, jolle on tunnusomaista, että valmistusliuoksessa olevien reagoivien yhdisteiden renkaassa hydrattujen tetrahydrokomponenttien mooliosuutta suurennetaan säätämällä renkaassa hydraamattomien reagoivien yhdisteiden pitoi-35 suus enintään yhtä suureksi kuin valmistusliuoksessa muodostuneen alkyloidun antrahydrokinonin maksimiliukoisuus hyd-rauslämpötilassa, valmistusliuosta hydrataan palladiumkata-lyytin läsnäollessa 50 - 400 kilopascalin paineessa korkein- 4 77213 taan 50°C:n lämpötilassa ja ainakin 90 % hydratusta valmis-tusliuoksesta palautetaan hapettamatta ja uuttamatta hyd-rauslaitteeseen, ja siten suurennetaan reagoivien yhdisteiden tetrahydrokomponenttien mooliosuutta ilman että muodos-5 tuu olennaisia määriä ei-toivottuja sivutuotteita.

Reagoivat yhdisteet voivat perustua johonkin 2-alkyyliantrakinoniyhdisteeseen, joka on sopiva käytettäväksi vetyperoksidin valmistuksessa jaksottaisella hydraus-ja hapetusprosessilla. On toivottavaa, että käytettävä 2-10 alkyyliantrakinoniyhdiste valitaan ryhmästä, joka käsittää 2-etyyliantrakinonin, 2-tert.-butyyliantrakinonin ja 2-amyy-liantrakinonin.

Reagoiva yhdiste voidaan liuottaa johonkin inert-tiin liuottimeen. On toivottavaa, että käytetty inertti 15 liuotin on vetyperoksidiprosessissa käytetyn valmistusliuoksen aineosa, niin että tämän keksinnön mukaisesti tuotettu reagoivien yhdisteiden liuos on sopiva lisättäväksi suoraan prosessivirtaan laitoksessa, joka tuottaa vetyperoksidia al-kyloitua antrakinonia jaksoittaisesti hydraamalla ja hapet-20 tamalla.

On hyvin tunnettua, että vetyperoksidin valmistuksessa palladiumkatalyytti on edullinen verrattuna nikkeli-katalyyttiin reagoivien yhdisteiden hydraamiseksi antra-hydrokinonimuotoon, koska se vähemmän todennäköisesti ai-25 heuttaa hydraantumista renkaassa. On kuitenkin yllättävää havaita, että palladiumkatalyytti on sopiva katalysoimaan reagoivan yhdisteen renkaassa hydraamattoman muodon hydraa-mista yhdisteen tetrahydromuotoon. Tämä on ratkaisevaa tämän keksinnön taloudellisuudelle sikäli, että ei ole tar-30 peen käyttää ensimmäistä katalyyttiä reagoivan yhdisteen tetrahydromuodon valmistamiseksi ja toista katalyyttiä ki-nonimuodon pelkistämiseksi yhdisteen hydraavaan muotoon.

Eräs tämän keksinnön lisäetu on se, että samaa hydrauslai-tetta voidaan käyttää sekä terahydroyhdisteen valmistukseen 35 että kinonien pelkistämiseen vetyperoksidin valmistusprosessissa vastaaviksi hydrokinoneiksi. Erityisen toivottavaa on laitoksen käynnistysvaiheessa pystyä hydraamaan reagoiva yhdiste tetrahydromuotoon samassa hydrauslaitteessa, jota käytetään myöhemmin hydrausprosessissa.

5 77213

Vaikka hydrauslaitetta voidaan käyttää valmistus-liuoksen 100 %:n palautuksella, kunnes on saavutettu reagoivien yhdisteiden tetrahydrokomponenttien haluttu suhde reagoivien yhdisteiden kokonaismäärään, on myös mahdollis-5 ta käsitellä ainoastaan osa valmistusliuoksesta, joka kulkee hapetus- ja uuttosyklin läpi. Turvallisuussyistä ja ta-loudellisuussyistä ei ole toivottavaa kierrättää hydrattua liuosta tällaisen koemittakaavaisen laitoksen loppuosan lävitse ilman, että hape-tiis- ja uuttosyklit ovat toiminnassa. 10 ylläpitämällä vähintään 90-%:inen liuoksen palautus hyd-rauslaitteen läpi hydrauksen tehokkuus kasvaa, niin että hydrauslaitteessa muodostuu pääasiallisesti tetrahydroyhdis-tettä. Samanaikaisesti jäljellä oleva 10 % tai vähemmän valmistusliuoksesta voidaan hapettaa ja vetyperoksidi uuttaa, 15 jolloin eliminoituu tarve täyttää laitoksen loppuosaa iner-tillä kaasulla turvallisuustoimenpiteenä.

Tälle menetelmälle on ratkaisevaa, että vähintään 90 %, ja edullisesti ainakin 95 %, hydratusta valmistus-liuoksesta palautetaan hydrauslaitteeseen, kunnes halut-20 tu suhde on saavutettu ei-toivottujen sivutuotteiden valmistumisen minimoimiseksi. Ei ole ratkaisevaa onko hyd-rauslaite kiintopetihydrauslaite vai leijupetihydrauslai-te.

Tämän keksinnön käytölle on myös ratkaisevaa, 25 että hydrauslaitteen lämpötila pidetään n. 50°C:n alapuolella ei-toivottujen sivutuotteiden olennaisen muodostumisen estämiseksi. Vaikka ei-toivottujen sivutuotteiden muodostumisen kannalta ei ole estettä alle 40°C:n lämpötilojen käytölle, on selvää, että tällaiset matalammat 30 lämpötilat vähentävät sekä hydrausnopeutta että reagoivien yhdisteiden liukoisuutta. Siksi edullinen käyttölämpötila on alueella 40 - 50°C.

6 77213

Vetykaasun paine hydrauslaitteessa ei ole ratkaiseva alueella n. 50 - 400 kPa. Alan ammattimiehelle on tunnettua, että paineen lisääminen lisää hydrausnopeutta. Edellä mainitulla alueella paineella on kuitenkin vähän 5 vaikutusta ei-toivottujen epäpuhtauksien muodostumismää- rään. Edullinen vedynpaine on välillä 100 - 200 kPa turvallisuusriskien vähentämiseksi ja laitteiston hinnan optimoimiseksi.

Hydrauksen aikana voidaan renkaassa hydraamatonta rea-10 goivaa yhdistettä lisätä hydrattavaan liuokseen reagoi vien yhdisteiden pitoisuuden nostamiseksi halutulle tai suunnitellulle tasolle. Ylimääräistä reagoivaa yhdistettä voidaan lisätä yhtenä tai useampana lisäyksenä edellyttäen, että renkaassa hydraamattomien reagoivien yhdistei-15 den pitoisuus ei ylitä hydrokinonimuodon kyllästysväke-vyyttä hydrauslaitteessa.

Seuraavat esimerkit valaisevat alan ammattimiehelle parasta tapaa patenttivaatimusten kohteena olevan keksinnön toteuttamiseksi.

20

Hydrauskoelaitos suunniteltiin niin, että oli mahdollista säätää liuoksen virtausmäärää, liuoksen lämpötilaa, painetta ja kaasun virtausmäärää. US-patenttijulkaisussa 3 635 841 esitettyä palladiumkatalyyttiä käytet-25 tiin kiintopetimuodossa, jotta vältettiin katalyytin han kautuminen ajan mittaan sekä suodatusongelmat. Järjestettiin sopivia näytteenottoportteja. Reagoivan yhdisteen kinonimuotoa liuotettiin sopivaan liuottimeen ja systeemi huuhdeltiin puhtaaksi ilmasta typpeä käyttäen. Kun halu£-30 tu lämpötila oli saavutettu, typpi johdettiin pois ja kor vattiin vedyllä, jota syötettiin systeemiin ennalta asetetulla paineella. Kinoniliuoksen ja kaasupuhalluksen virtausnopeudet säädettiin ja hydrautumisen annettiin tapahtua. Näytteitä otettiin jaksoittain liuossäiliöstä 35 näytteenottoventtiilin ja suodattimen kautta, hapetettiin ja uutettiin 10-%:isella rikkihapolla ja analysoitiin kaasukromatografialla 2-alkyyli-5,6,7,8-tetrahydroantra- kinonin ja sitä vastaavan hydrautumattoman kinonin pitoisuuden määrittämiseksi.

7 77213

Vertailuesimerkki

Valmistettiin valmistusliuos, joka sisälsi 25 paino-% 2-amyyliantrakinonia (AAQ) seosliuottimessa, jossa oli 67 % di-isobutyylikarbinolia (DIBC) ja 33 % 5 aromaattista hiilivetyliuotinta (Shell Soi tai SSol).

Hydrauslaite täytettiin 324 g:11a US:patenttijulkaisussa 3 635 841 esitettyä katalyyttiä ja käytettiin hydraus-laitteen 50°C:n sisääntulolämpötilassa luontaisten myrkkyjen poistamiseksi valmistusliuoksesta. Nopea alentumi-10 nen tiittereissä (78:sta 53:een) havaittiin kahden ensimmäisen käyttöpäivän aikana. Katalyyttikerros korvattiin 324 g:11a tuoretta katalyyttiä ja toiminta käynnistettiin uudelleen. Jälleen havaittiin samanlainen alentuminen tiittereissä. Katalyyttikerroksen kuumentaminen voimakkaan 15 N2“puhalluksen alaisena ei parantanut tiittereitä. 24 tunnin käytön jälkeen katalyytti korvattiin 534 g:11a tuoretta katalyyttiä ja toiminnat aloitettiin uudelleen. Kolmannen päivän päätyttyä lisättiin 116 g ylimääräistä tuoretta katalyyttiä nostaen kokonaiskatalyyttipaino 20 650 g:aan. Toiminta aloitettiin uudelleen n. 45°C:n hyd- rauslaitteen sisääntulolämpötilassa. Tiittereissä havaittiin nopea alentuminen 173:sta 118:sta. Katalyyttikerros kuumennettiin sen jälkeen n. 100°C:seen puhaltaen typpeä patjan läpi veden poistamiseksi katalyyttikerroksesta.

25 Tässä pisteessä valmistusliuoksen oletettiin olevan vapaa myrkyistä ja sopiva käytettäväksi merkitsevän tiedon saamiseksi. Jatkuva käyttö aloitettiin 45°C:n hydrauslait-teen sisääntulolämpötilassa. Tiittereiden havaittiin laskevan 126:sta 106:een n. 40 tunnissa. Katalyyttikerrosta 30 regeneroitiin typellä 2 tuntia ja toiminta käynnistettiin uudelleen. 52 käyttötunnin aikana tiitterit laskivat vähitellen 128:sta 101:een. Tämä jatkuva aleneminen tiittereissä laskettiin katalyyttikerrosta peittävän epäpuhtauden syyksi. Toiminta keskeytettiin ja katalyyttikerros 35 pestiin seosliuottimella; näin yritettiin poistaa epäpuhtaudet, joita katalyyttikerroksessa epäiltiin olevan. Katalyyttikerroksen pesun jälkeen hydrauslaitteen jatkuva toiminta 45°C:n sisääntulolämpötilalla aloitettiin uudel- 8 7721 3 leen, tiittereiden pyrkimys alaspäin jatkui jatkuvan käytön seuraavan 70 tunnin ajan.

Esimerkki 1

Koehydrauslaitetta käytettiin liuoksella, joka 5 sisälsi 1600 g 2-etyyliantrakinonin 6-%:ista liuosta liuottimessa, joka sisälsi 27 % trioktyylifosfaattia ja 73 % SSol liuotinsysteemiä. Sen jälkeen kun systeemi oli perusteellisesti huuhdeltu typellä^ hydraaminen aloitettiin 45°C:ssa ja vedyn paineella 375 kPa. 20 tunnin hyd-10 raamisen jälkeen 5,6,7,8-tetrahydro-2-etyyliantrahydro- kinonin pitoisuuden havaittiin olevan 4 paino-%, jossa pisteessä lisättiin ylimääräistä 2-etyyliantrakinonia reagoivan yhdisteen kokonaispitoisuuden nostamiseksi 9 %:iin. Kun hydraamista oli jatkettu vielä 8 tuntia, tetrahydro-15 johdannaisen pitoisuus oli saavuttanut arvon 6,25 %. Mi tään ei-toivottuja sivutuotteita ei havaittu.

Esimerkki 2

Esimerkin 1 laitteistoa käytettiin samoissa olosuhteissa kuin esimerkissä 1, paitsi että se sisälsi 2-20 amyyliantrakinonin 15-%:ista liuosta C^-alifaattisen al koholin ja SSolrn liuotinseoksessa. 11 tunnin kuluttua tetrahydrojohdannaisen pitoisuus oli kasvanut 4,6 %:ksi. Ylimääräistä 2-amyyliantrakinonia lisättiin nostamaan kiintoainepitoisuus 20 %:ksi. Hydraamista jatkettiin vie-25 lä 16 tuntia, jossa pisteessä tetrahydroyhdisteen (H^AAQ) väkevyys oli 8,2 %. Lisättiin vielä ylimääräinen annos 2-amyyliantrakinonia kiintoaineen pitoisuuden nostamiseksi 25 %:ksi ja 19 tunnin hydraamisen jälkeen tetrahydroyhdisteen määrä oli 12,3 %. Näissä olosuhteissa ei mitään 30 ei-toivottua sivutuotteen muodostumista havaittu.

Esimerkki 3

Esimerkki 1 toistettiin 210 g:lla katalyyttiä ja 15 1:11a 16-%:ista AAQ-liuosta DIBC-SSol-liuotinsysteemis-sä. Hydrauksen sisääntulolämpötila oli 40°C:sta ylöspäin 35 ja paine välillä 275 - 410 kPa. Reaktioseoksen näytteitä analysoitiin kaasukromatografialla eri aikavälein. 5,6,7,8-tetrahydroyhdisteen (H^AAQ) muodostumisnopeus on esitetty 9 77213 taulukossa 1. Lopullisen tuotteen nestekromatografia-analyysi ei osoittanut mitään kinonin sukuisia sivutuotteita.

Esimerkki 4 5 H^AAQ valmistettiin myös tavanomaisella koemene telmällä käyttäen 90 - 95 %:n palautusta kiintopetihyd-rauslaitteeseen laitoksen käynnistämisen stimuloimiseksi. Alkuperäinen liuos sisälsi 22 1 15-%:ista 2-amyyliantra- kinonia (AAQ) DIBC-SSol-seosliuottimessa.

10 Liuosta hydrattiin (15 cm:n kinntopetikatalyyt- ti), hapetettiin ja uutettiin koemenetelmässä. Havaittiin seuraavat koeolosuhteet:

hydrauslaitteen sisääntulolampötila 40 - 45°C

hydrauslaitteen sisääntulopaine 375 - 410 kPa

15 hapetuslaitteen lämpötila 40 - 42°C

hapetuslaitteen paine 210 - 245 kPa

uuttolaitteen lämpötila 25 - 30°C

kokonaisvirtaus hydrauslaitteeseen (palautus mukaan lukien) 600 ml/min 20 palautusvirtaus hydrauslaitteeseen 540 ml/min virtaus hapetuslaitteeseen 60 ml/min H^AAQ:n muodostumisnopeus on esitetty taulukossa 2. Kaasu- ja nestekromatografia-analyysit eivät osoitta-25 neet muita kinonisivutuotteita.

Esimerkki 5

Esimerkki 1 toistettiin liuoksella, joka sisäl-n. 4,5 % EAQ ja toimitettiin 40°G:ssa ja 375 kPa:ssa. Tulokset on esitetty taulukossa 3.

i 30 Esimerkki 6

Esimerkki 5 toistettiin liuoksella, joka sisälsi n. 15 % AAQ DIBC-SSol-liuottimessa käyttäen 200 g katalyyttiä. Tulokset on esitetty taulukossa 4.

10 7721 3

Taulukko 1 (Esimerkki 3)

Tetrahydroyhdisteen muodostumisnopeus Aika % %

Tuntia AAQ H^AAQ

5 0 16,0 0,0 2 1,2 4 3,0 6 4,5 8 5,8 10 10 6,7 14 10,5 20 14,1 22 15,0 24 15,7 15 26 15,8

Taulukko 2 (Esimerkki 4)

Tetrahydroyhdisteen muodostumisnopeus Aika % %

Tuntia AAQ H4AAQ

20 0 15,0 0,0 8 3,0 24 3,8 32 4,8 52 7,4 25 56 7,8 60 6,7 8,2

Taulukko 3 (Esimerkki 5)

Tetrahydroyhdisteen muodostumisnopeus Aika % %

30 Tuntia EAQ EAQ

0 4,5, 4,3 0,0 5 3,19 1,15 8 2,62 1,79 12 1,99 2,44 35 16 1,41 2,91 11 7721 3

Taulukko 4 (Esimerkki 6)

Tetrahydroyhdisteen muodostumisnopeus Aika % %

Tuntia AAQ H^AAQ

5 0 14,6, 14,6 0,0 4 12,8 1,8 11 9,7 4,6

Claims (4)

12 7721 3

1. Menetelmä vetyperoksidin valmistamiseksi jaksoittaisin vaihein, joissa pelkistetään, hapetetaan ja uutetaan 5 valmistusliuos, joka reagoivina yhdisteinä sisältää alky-loitua antrakinonia ja vastaavaa hydrokinonia, tetrahydro-antrakinonia ja tetrahydroantrahydrokinonia, tunnet-t u siitä, että valmistusliuoksessa olevien reagoivien yhdisteiden renkaassa hydrattujen tetrahydrokomponenttien 10 mooliosuutta suurennetaan säätämällä renkaassa hydraamat-tomien reagoivien yhdisteiden pitoisuus enintään yhtä suureksi kuin valmistusliuoksessa muodostuneen alkyloidun ant-rahydrokinonin maksimi liukoisuus hydrauslämpötilassa, val-mistusliuosta hydrataan palladiumkatalyytin läsnä ollessa 15 50-400 kilopascalin paineessa korkeintaan 50°C:n lämpöti lassa ja ainakin 90 % hydratusta valmistusliuoksesta palautetaan hapettamatta ja uuttamatta hydrauslaitteeseen, ja siten suurennetaan reagoivien yhdisteiden tetrahydrokomponenttien mooliosuutta ilman että muodostuu olennaisia 20 määriä ei-toivottuja sivutuotteita.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkyloitu antrakinoni valitaan ryhmästä, joka käsittää 2-etyyliantrakinonin, 2-isobutyyliant-rakinonin ja 2-amyyliantrakinonin, paine on väliltä 25 100-200 kilopascalia ja hydrauslämpötila on väliltä 40-50°C.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vähintään 95 % hydratusta valmistusliuoksesta palautetaan hydrauslaitteeseen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n-30 n e t t u siitä, että reagoiva yhdiste, joka on valittu ryhmästä 2-etyyliantrakinoni, 2-isobutyyliantrakinoni, 2-amyyliantrakinoni, vastaava 2-alkyyliantrahydrokinoni, vastaava 5,6,7,8-tetrahydro-2-alkyyliantrakinoni ja vastaava 5,6,7,8-tetrahydro-2-alkyyliantrahydrokinoni, hydrataan 35 100-400 kilopascalin paineessa 40-50°C:n lämpötilassa ja vähintään 90 % valmistusliuoksesta palautetaan hydraus- 13 7721 3 laitteeseen hapettamatta ja uuttamatta ja siten suurennetaan reagoivien yhdisteiden tetrahydrokomponenttien mooli-osuutta ilman että muodostuu olennaisia määriä ei-toivot-tuja sivutuotteita. 14 7721 3