FI70833C - Vaermekaensligt uppteckningsmaterial - Google Patents

Description

ΓΓΓ5ΞΞ71 r _ KUULUTUSjULKAisu (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 70 8 33 C (45) lyjv.ctty

Patent 17 1C 192G

(51) Kv.lk.*/lnt.CI.* B **1 M 5/18 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 801067 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 02.04.8 0 (Fl) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 02.04,80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 10.10.80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksi panon ja kuul. julkaisun pvm.— ig qt gg

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad ' ' (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird prioritet 09-04.79 USA(US) 28630 (71) Appleton Papers Inc., Delaware, US; P.O. Box 359, 825, East Wisconsin Avenue, Appleton, Wisconsin 54912, USA(US) (72) Henry Helmut Baum, Venice, Florida, USA(US) (7*0 Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5*0 Lämpöherkkä merkintäaine - Värmekänsligt uppteckningsmaterial Tämä keksintö koskee lämpöherkkää merkintäainetta ja menetelmää sellaisen aineen valmistamiseksi.

Lämpöherkkä merkintäaine on tunnettu ja sitä kuvataan esimerkiksi US-patenteissa 3 445 261, 3 539 375 ja 3 674 535. Se koostuu oleellisesti substraatista, joka on päällystetty koostumuksella, joka sisältää värinmuodostavan järjestelmän, joka on herkkä lämpötilan muutokselle. Järjestelmässä käytetään yleensä olennaisesti väritöntä kromogeenista ainetta ja koreak-tanttia joka kykenee reagoimaan kromogeenisen aineen kanssa, jolloin aikaansaadaan väri. Reaktio, jossa väri muodostuu, ei kuitenkaan tapahdu ennenkuin koostumuspäällystettä lämmitetään sopivalla kuvanmuodostavalla välineellä normaaliin termograafi-seen lämpötilaan, jolloin kromogeeninen aine tai koreaktantti sulaa ja/tai höyrystyy ja samalla tekee mahdolliseksi reaktion jatkumisen. Värillinen jälki voidaan täten saada aikaan samanlaisena kuin lämmittävä kuviokin.

Tunnetaan lukuisia kromogeenisia aineita, joita voidaan käyttää lämpöherkän merkintäaineen värinmuodostusjärjestelmissä, mutta ehkä laajimmin käytetty on kristalliviolettilaktoni (3,3- 70833 bis-(p-dimetyyliaminofenyyli)-6-dimetyyliaminoftalidi). Sen kanssa on kuitenkin käytettävä tiettyä koostumuksen sideainetta (polyvinyylialkoholia), jotta saataisiin merkintäaine, jolla on paras mahdollinen kuvan pysyvyys ja siksi onkin jatkettu sellaisen vaihtoehtoisen kromogeenisen aineen etsimistä, jota voidaan käyttää minkä tahansa koostumuksen sideaineen kanssa lämpöherkäs-sä merkintäaineessa ja joka on parempi kuin kristalliviolettilak-toni.

Nyt on todettu, että pyridyylisinisen käyttäminen kromogeeni-sena aineena (yhdessä muiden kromogeenisten aineiden kanssa tai ilman sitä) lämpöherkän merkintäaineen värinmuodostusjärjestelmässä on lukuisissa suhteissa edullisempi kuin kristalliviolettilak-tonin käyttäminen. Ensiksikin pyridyylisinisen käyttäminen antaa tuloksena tehokkaamman värinmuodostuksen, mikä johtaa suurempaan kuvan alkuintensiteettiin. Siitä seuraa myös kuvan pysyvyyden parantuminen, erityisesti haalistumattomuus paranee. Edelleen sen käyttö ei rajoitu tietyn koostumuksen sideaineen käyttämiseen, vaan sitä voidaan käyttää minkä tahansa termograafisesti hyväksyttävän sideaineen kanssa.

Tämä keksintö antaa siis lämpöherkän merkintäaineen, joka koostuu substraatista ja sen päällysteestä, joka on lämpöherkkä koostumus sisältäen pyridyylisinistä ja koreaktanttia.

Itse pyridyylisinisellä on seuraava kaava: ^5 /0C2h5 jTo) C2H5 /0c2h5 ΓθΊ ί \0/7ί \ / ja/tai N-~\ OV-/C- ia v u N ' / 3 70833 5-(1-etyyli-2-metyyli-indol- 7-(1-etyyli-2-metyyli-indol-3- 3-yyli)-5-(4-dietyyliamino- yyli)-7-(4-dietyyliamino-2-etoksi- 2-etoksifenyyli)-5,7-dihydro- fenyyli)-5,7-dihydrofuro(3,4-b) furo(3,4-b)pyridin-7-oni pyridin-5-oni

Kumpaa tahansa näistä isomeereistä per se voidaan käyttää kromogeenisena aineena, mutta seos on edullisempi, koska pyridyy-lisinisen valmistukseen käytettävät, tekniikan tason mukaiset menetelmät antavat yleensä tuloksena isomeerisen seoksen.

Pyridyylisinistä voidaan käyttää yksin tai yhdessä yhden tai useamman muun kromogeenisen aineen kanssa niin että saadaan tietynlainen kuvan sävy. Sellaisiin muihin kromogeenisiin aineisiin sisältyvät ftalidi-, fluoraani-, leukauramiini- ja spiropyraani-aineet, joista pidetään parhaimpina seuraavia: kristalliviolet-tilaktoni (US-patentti 23 024), fenyyli-, indoli-, pyrroli- ja karbatsolisubstituoidut ftalidit (esimerkiksi ne, joita kuvataan US-patenteissa 3 491 111, 3 491 112, 3 491 116 ja 3 509 174), nitro-, amino-, amido-, sulfonamido-, aminobentsylideeni-, halo-ja amilinosubstituoidut fluoraanit (esimerkiksi ne, joita kuvataan US-patenteissa 3 624 107, 3 627 787, 3 641 011, 3 642 828 ja 3 681 390). Erityisiä aineita, joita pidetään erikoisen hyvinä ovat 6'-dietyyliamino-1’,2’-bentsofluoraani, 3,3-bis(1-etyyli- 2-metyyli-indol-3-yyli)-ftalidi, 61-dietyyliamino-2’-amilinofluoraani, 6'-dietyyliamino-2'-bentsyyliaminofluoraani, 6'-dietyyli-amino-2'-butoksifluoraani ja 6'-dietyyliamino-2'-bromo-3’-metyy-lifluoraani.

Kuten aikaisemminkin on mainittu, kykenee koreaktantti reagoimaan kromogeenisen aineen kanssa, jolloin lopputuloksena on väri jommankumman värinmuodostavan järjestelmän komponentin sulaessa tai höyrystyessä. Tavallisesti koreaktantti sulaa tai höyrystyy. Koreaktantti on tavallisesti hapan ja usein fenoliyhdiste. Esimerkkejä sellaisista yhdisteistä ovat ne, joita on lueteltu US-patentissa 3 451 338, erityisesti mono- ja difenolit. Erikoisia fenolikoreaktantteja, joita pidetään parhaimpina ovat 4-t-butyy-lifenoli, 4-fenyylifenoli, metyyli-4-hydroksibentsoaatti, 4-hydrok-siasetofenoni, 4-t-oktyylikatekoli, 2,2'-dihydroksidifenyli; 2,2'-metyleeni-bis-(4-kloorifenoli), 2,2'-metyleenibis-(4-me- 4 70833 tyyli-6-t-butyylifenoli), 4,4'-isopropylideenidifenoli (bis-fenoli A), 4,4'-isopropylideenibis-(2-kloorifenoli), 4,4'-iso- propylideenibis-(2,6-dibromifenoli), 4,4'-isopropylideeni-bis-(2,6-dikloorifenoli), 4,4'-isopropylideeni-bis-(2-metyylifenoli), 4,41-isopropylideeni-bis-(2,6-dimetyylifenoli), 4,4'-isopropylideeni-bis- ( 2-t-butyylifenoli) , 4,4'-s-butylideeni-bis-(2-me-tyylifenoli), 4,4'-sykloheksylideenidifenoli, 4,4'-sykloheksyli-deeni-bis-(2-metyylifenoli)-2,2'-tiobis-(4,6-dikloorifenoli), 4,4'-tio-difenoli, ja vastaavat.

Muitakin happamia koreaktantteja voidaan käyttää, vaikka niitä ei pidetäkään erityisen hyvinä, yllä mainittujen sijasta ja niitä ovat fenolinovolakkahartsit, jotka ovat tulos esimerkiksi formaldehydin ja fenolin kuten alkyylifenolin (esim. p-oktyylife-nolin) tai p-fenyylifenolin ja sen kaltaisten, välisestä reaktiosta ja kivennäiset, kuten kolloidinen silika, kaoliini, bentoniit-ti, attapulgiitti ja halloysiitti. Jotkut näistä hartseista ja kivennäisistä eivät sula tai höyrysty normaaleissa termograafi-sissa lämpötiloissa, mutta reagoivat silti kromogeenisen aineen kanssa sen tuloksena, että jälkimmäinen sulaa tai höyrystyy ko. lämpötilassa.

Kunkin värinmuodostavan komponentin määrä, mitä voidaan käyttää riippuu taloudellisista näkökohdista, toiminnallisista parametreista ja päällystetyn substraatin halutuista käsittelyominaisuuksista. Yleensä kromogeenisen aineen määrä on 0,5-10 %, mieluimmin 3-6 % päällysteen painosta, ja koreaktantin määrä on 5-50%, mieluimmin 35-45% päällysteen painosta.

Molempia värin muodostavista komponenteista käytetään sopivasti hienojakoisina partikkeleina, mieluimmin siten että yksittäisten osasten keskimääräinen koko on 1-10, esimerkiksi 3 pm. Lisäksi molemmat komponentit ovat tavallisesti oleellisen tasaisesti jakaantuneet koko päällysteen alueelle.

Kromogeenisen aineen ja koreaktantin lisäksi koostumus sisältää säännöllisesti termograafisesti hyväksyttävää sideainetta, joka voi tässä keksinnössä olle mikä tahansa yhdiste, joka sopii käytettäväksi lämpöherkän merkintäaineen kanssa ja joka pystyy sitomaan kromogeenisen aineen ja koreaktantin substraatin pinnalle. Yleensä sideaine en polymeeriainetta ja se liukenee oleellisesti 70833 päällystekoostumuksen liuottimeen (mieluiten vettä), vaikka lateksejakin voidaan käyttää tietyissä tapauksissa. Sopivia vesiliukoisia sideaineita ovat polyvinyylialkoholi, hydroksi-etyyliselluloosa, metyyliselluloosa, isopropyyliselluloosa, tärkkelys, modifioidut tärkkelykset, gelatiini ja sen kaltaiset. Esimerkkeinä latekseista ovat polyakrylaatit, polyvinyyliasetaa-tit, polystyreeni ja sen kaltaiset. Edullisesti sideaine suojaa myös päällystettyä merkintäainetta kosketus- ja käsittelyvaurioilta, joita voi tulla merkintäainetta varastoitaessa ja käytettäessä. Käytetyn sideaineen määrän tulisi olla riittävä mainitunlaisen suojan antamiseksi, mutta sitä pitäisi olla vähemmän kuin se määrä, josta aiheutuu vaikeuksia reaktiivisen yhteyden saamiselle värin muodostavien komponenttien välillä. Sideainetta käytetään päällysteessä sopivasti 1-30%, esimerkiksi 5-30% sideaineen painosta .

Koostumus voi sisältää muitakin aineksia, joita ovat inertit pigmentit, kuten savi (esimerkiksi kaoliini), talkki ja kalsium-karbonaatti, synteettiset pigmentit, kuten urea-formaldehydihart-sipigmentit, luonnon vahat, kuten karnaubavaha, synteettiset vahat ja voiteluaineet, kuten sinkkistearaatti. Agglomeroidun urea-formaldehydihartsipigmentin käyttäminen on erikoisen edullista siksi, että se vähentää päällysteen karkeutta ja siten kuvapään tai piirtimen kulumista.

Substraatti on yleensä arkin muodossa, kankaana, nauhana, vyönä, teippinä, kalvona, korttina tai muuna sellaisena. Substraatti voi olla himmeä, läpinäkyvä tai läpikuultava ja voi olla väritön tai värillinen. Se voi edelleen koostua kuitumaisesta aineesta, kuten paperi ja lankamaisista synteettisistä aineista. Toisaalta sitä voidaan tehdä kalvosta, kuten sellofaanista ja synteettisistä polymeeriarkeista, jotka on valettu, suulakepu-ristettu tai tehty jollain muulla tavalla. Paperiarkkia pidetään kuitenkin parhaimpana.

Tämä keksintö koskee myös lämpöherkän tallennusaineen valmistusmenetelmää, joka käsittää pyridyylisinisen ja koreaktantin dispersioiden erillisen valmistamisen vesipohjaisessa liuotti-messa, niiden yhdistämisen päällystyskoostumuksen saamiseksi ja koostumuksen levittämisen substraatin pinnalle.

Vesipohjainen koostumus sisältää yleensä sideainetta ja myös muita lisäaineita, kuten pinta-aktiivista ainetta tai vaahtoamis-ta estävää ainetta.

6 70833 2 Päällystettä on tavallisesti 1,5-8, parhaiten 3-6 g/m kuivapainona ilmaistuna.

Tätä keksintöä kuvataan seuraavassa viittaamalla lukuisiin esimerkkeihin, joissa kaikki osat ovat paino-osia.

Esimerkki 1 - Pyridyylisinisen valmistaminen

Kinoliinianhydridiä (0,21 mol) ja 1-etyyli-2-metyyli-indolia (0,33 mol) sekoitettiin keskenään reaktioastiassa 65-70°C:ssa 3 tunnin ajan. Sitten reaktioseos jäähdytettiin ja pestiin bent-seenillä (tai klooribentseenillä) jolloin saatiin (1-etyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)(3-karboksipyridin-2-yyli)-ketonia ja sen isomeeriä (0,19 mol).

(1-etyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)(3-karboksipyridin-2-yyli)-ketonia ja sen isomeeriä (yhteensä 58,0 g, 0,188 mol) sekoitettiin kaksi tuntia 60-65°C:ssa N,N-dietyyli-m-fenetidiinin (35,3 g, 0,188 mol) ja asetanhydridin (250 ml) kanssa. Reaktioseos kaadettiin veteen (500 ml) ja asetanhydridi hydrolysoitiin lisäämällä hitaasti 29% ammoniumhydroksidia (450 ml). Sen jälkeen kun seosta oli hämmennetty kaksi tuntia, suodatettiin tuloksena ollut kiinteä aine ja se pestiin vedellä, 40% metanoli/vesi-liuoksella (200 ml) ja petrolieetterillä (kp. 60-110°C, 50 ml). Kiinteä aine kuivattiin sitten vakiopainoon uunissa 75°C:ssa, jolloin saatiin 7-(1-etyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)-7-(4-dietyli-amino-2-etoksifenyyli)-5, 7-dihydrofuro(3,4-b)-pyridin-5-onin ja 5-(1-etyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)-5-(4-dietyyliamino-2-etok-sifenyyli)-5,7-dihydrofuro(3,4-b)pyridin-7-onin isomeerinen seos (80,5 g, 90%, sp. ~134-137°C).

Kuivattu aine voidaan kiteyttää uudelleen tolueeni-petroli-eetteriseoksesta, jolloin saadaan tuote, jonka sulamispiste on 160-162°C. Vaikka sellainen puhdistus ei olekaan oleellinen (eikä edes edullinen) tämän keksinnön suorittamiseksi, saadaan sillä kuva, jonka taustaväri on parempi.

Esimerkit 2-8 - Sellaisen lämpöherkän merkintäaineen valmistaminen, joka sisältää pyridyylisinistä.

Pyridyylisinisen dispersio valmistettiin jauhamalla sitä sideaineen vesiliuoksessa, kunnes saatiin partikkelikooksi 1-10 ym, halutun partikkelikoon ollessa noin 3 ym. Jauhaminen suoritettiin

II

7 70833 vaahtoamisen estoaineen ollessa mukana levymyllyssä.

Fenolikoreaktantin dispersio valmistettiin samalla tavalla kuin pyridyylisinisen dispersiokin.

Sitten erilliset dispersiot yhdistettiin, jolloin saatiin päällystekoostumus, jossa oli toivottu värinmuodostavien komponenttien suhde. Koostumus levitettiin sitten paperille ja kui-vattiin, jolloin saatiin päällysteen painoksi noin 3,7-5,2 g/m . Dispersion eri komponenttien paino-osat olivat seuraavat: Pyridyylisinisen dispersio Komponentti Osia

Pyridyylisininen 42.5 sideaine 7,5 vesi 200,0 vaahtoamista estävä aine 0,1

Fenolireaktantin dispersio

Komponentti Osia

Fenoli-koreaktantti 35,0 sideaine 12,0 2 inerttejä aineita 33,0 vesi 320,0 vaahtoamista estävä aine^ 0,2 1. Kutakin dispersiota varten käytetty vaahtoamista estävä aine koostui seoksesta, jossa oli yksi osa Nopco N D W:tä (Nopco Chemical Company) ja neljä osaa Surfynol 104:ää (di-t-asety-leeniglykoli-pinta-aktiiviaine, Air Reduction Chemical Company).

2. Inertit aineet koostuivat seoksesta, jossa oli kaoliinisavea, sinkkistearaattia ja Acra Wax C:tä (hydrogenoidun risiiniöljyn reaktiotuote) .

Taulukossa 1 on annettu kussakin esimerkissä käytetty tietty sideaine ja koreaktantti samoin kuin värinmuodostavien komponenttien, päällysteen sideaineen ja kaoliinisaven painoprosentit.

Esimerkki 9 - Sellaisen lämpöherkän merkintäaineen valmistaminen, joka sisältää kristalliviolettilaktonia.

8 70833 Lämpöherkkä merkintäaine valmistettiin täsmälleen samalla tavalla kuin kuvattiin esimerkeissä 2-8, mutta pyridyylisininen korvattiin kristalliviolettilaktonilla. Päällysteen komponentit ja niiden määrät on annettu taulukossa 1.

Esimerkki 10:

Esimerkeissä 2-9 kuvatulla tavalla valmistetut merkintäaineet kuvattiin asettamalla arkki kosketuksiin metallisen kuvanmuodos-tustyypin kanssa viideksi sekunniksi mainitussa lämpötilassa. Kunkin kuvan intensiteetti mitattiin reflektansiin perustuvalla Bausch ja Lomb-opasimetrillä. Arvoltaan 92 oleva lukema osoittaa, että kuvaa ei voida havaita ja alhainen lukema osoittaa hyvää kuvan kehittymistä.

Kuvan intensiteetin määrittämisen jälkeen kutakin kuvaa säteilytettiin fluorisoivalla valolla. Fluorisoivaa valoa käyttäviin kokeisiin käytetty laite koostui valolaatikosta, joka sisälsi sarjan fluorisoivia päivänvalolamppuja (21 tuumaa= 53,3 cm pitkä, 13 nimellislamppuvattia) asennettuna pystysuoraan 1 tuuman keskitukiin. Valotettavan kuvan sisältävä merkintäaine asetettiin 1 1/2 tuuman päähän valolaatikosta. Kutakin kuvaa valotettiin fluorisoivalla valolla 65 tuntia ja sitten intensiteetti mitattiin uudelleen.

Intensiteettitulokset annetaan taulukossa (II) , josta voidaan nähdä, että pyridyylisinisen käyttäminen lämpöherkässä mer-kintäaineessa mahdollistaa sellaisen kuvan kehittämisen, jonka intensiteetti on suurempi kuin kristalliviolettilaktonia sisältävällä merkintäaineella aikaansaatu kuva. Lisäksi pyridyylisinis-tä käytettäessä saatu kuva on haalistumattomuuden suhteen aivan ylivoimainen verrattuna kristalliviolettilaktonilla aikaansaatuun kuvaan ja lisäksi tunnettuun merkintäaineeseen verrattuna aikaansaadut mainitut parannukset eivät riipu sideaineen laadusta.

9 70833 ιβ

<U

> ta tn

•H

G dP dP # # dP dP dP dP

•ho tn o m oo co r~ o

•H (N ro *ί· ro ro ro ro CN

I—I

dP O I ra di.X

dPdPdPdPdPdPdPdP dpotnointnintno · I ror— t— t— T-r— t— ro :ra

CU ra -P

I ra tn l ·· O tn I 0 l l ra I tj

,Χ O "H O ·Η *H TO | i—I

rH O tn ι—( I—I rH I—I rH ta X

ra rH ,Χ G >i >1 -H ra I G

•H dOrH>i>i>-H-H IS

i—li—I P rH -P -P i—li—I

>1 rlflll IMU CKd 3 >1 >1 ra

tu >i ui >, tn i tn i tn ij tn >, >i H

G C tn ,c ·η ·Η0 ή o ·η >1 c G υ •H *H H -H H tn O tn O O H *H ,—* ·Η -—' ril

ra £> rH rH rX ·—I rX *H -H Φ t> *H I>*H tl) ^ O G 0 3 -h -H dP

T3 *H ϊ>ι Oi ^1 1—I Pi—I H >i O rH O tN

•H H H -P -PO Ό Ή TJ-H Ό P H .H .G

Ui 00ΦΦΡ>ια)>ιΦ0:π5 00 00 ra fr X £ E Ο. ί in Λ tl) £ -P di,X Οι,Χ -o dPdPdPdPdPdPdPdP ta

dPOOOOOOOO -H

-P

Ά P

H ra ta

O P

λ; ta

rX -H <D

G -P<<<<Ii<i<<<C P

rH -p tn

G G Ή -H -H -H -H -H -H -H I

ta ra '—i *—I·—i ή i—i i—ι ·—ι ι—i g EHIPOOOOOOOO tsj

•H ,Χ G G G G G G G G

ιΗ^οωοωωωωα) dp

OtOPPPPPPPP <n G H tn tn in tn tn tn tn tn φ O *H ·Η ·Η *H Ή -H Ή -H tn lp M n CQ PQ 00 CQ CQ CQ PQ =0 >1 £

dP "H

I dPdPdPdPdPdPdPdP W

fttnpctovDrororovö ·—l :ra tn

I -H

•H tn

GGGCCGGP ΰΦΦΦΦΦΦΦΡ -H

tUGGGGCCGO) -X

G -H -H -H -H -H -H -H H X

•HGCGCCGCO P

G *H ·Η -H ·Η ·Η -H ·Η ·Η Φ d)tntntntntntntn> g

Φ -H -H -H -H -H -H -H -H -H

tjl i—I rH I—I lp I—I ι—I ι—I rH tn O >ΊΪΗΪ>ιί>οίΗί>ιί>ι,Η·Η Φ e φ >ι >ι>ι >1 >1 >1 rae

O G Ό Ό fl Ό Ό TJ Ό PO G

H -H -H *H *H *H -H *H *H W -P -H

«rap PH P P p P -H X X

>ι>ι>ι>ϊ>ι>ι>ιΡ<β G

dl dl dl dl dl dl dl X iH rX

-H

rX

,Χ

P

OrMroH'inpor'-aocn

S

•H

tn ω 70833 10 £ • <l)cri^inr~o(Nrom (0 <D - **-*'*«.

cn Χ'-ΟΓ'ΟΟτ-'ΧιιΛΟίΝ W u H T- i- r- t- CM *J« 3 O :nj I—I n -r-i •h * -P oo :0 «-

^ r-GoOCNr-COrOOCNCO

e <v.......- :nJ C<NkX>r--oocN»i-POCT\ I—I · C t— i— T— 1— r— q a» rtJ a) m m m x 3 d -P -P q HO (DOON'fOINWm q ·Η <D**-**-*^

H(0 Ai r- CD VO CO (N r— ΓΟ (O

(0 > U Ή T- r- t— r— ΓΠ g O :n3 C Γ" ·π -HO)

4-) Q) VO

-P Ai fN

(D <—I «- 0):π5 £ιηιη<ο<Νσιθτ— ^-

-P -η CD

•h q<T\inmr^<Tio>otn m nj q i— v—

C -n <D

(D

P C

q a> h -h q q

H WC <D

3 <D (Dinoovo^ooaoo*-

O 4-) X

λ; in π} Hmininhffimi-ifl

Ai rt q :nj T- ro 3 -n 3 U 'i~

.H -H -P O

3 <DP m 3 A 03 ro H 4J r-

q -H

<vs q 10 (Dr— ΙΠΓΟΓ~·σ>Γ4τ— tj· X -H q**-*'*-* >14-· qoomm*i>ooco<yiro -P -P <D τ- Ή <D Λ <D <D 4-> λ; -h w q q q o (0<D aicovocor-oocNroin >4J X - - - ^ - 3 q U'Hf'lOO'hOlOOffl'i M O »0 ro oo ·η •k 00

•'T

q φτ-ΐΠΊΤΓ^'Ττ-ΟΟ’- qr~ir)invo^r^r~CT>

<D

<D

q

•Η -H

Π3 A< :« Λ!

4-) M

q (DtNro-^mvor^-cöCh H e λ; ·η

H W

a) w 2

Claims (8)

11 70833

1. Lämpöherkkä merkintäaine, joka käsittää substraatin, kuten arkkipaperin, joka on päällystetty lämpöherkällä koostumuksella, joka sisältää ainakin yhden värinmuodostajän, ja sen koreaktantin, erityisesti 4,4'-i-propylideenidifenolin, 4,4'-tiodifenolin tai 4- fenyylifenolin, hienojakoisia kiinteitä partikkeleita, ja, mahdollisesti, yhtä tai usempaa inerttiä pigmenttiä, erityisesti kao-liinisavea, tai urea-formaldehydihartsipigmenttiä, tunnettu siitä, että se värinmuodostajana sisältää 5-(l-etyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)-5-(4-dietyyliamino-2-etoksifenyyli)-5,7-dihydrofu- ro(3,4-b)pyridin-7-onia ja/tai 7-(l-etyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)- 7-(4-dietyyliamino-2-etoksifenyyli)-5,7-dihydrofuro(3,4-b)pyridin- 5- onia, ja että värinmuodostajan (-jien) ja koreaktantin keskimääräinen partikkelikoko on 1-10 μΐη.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämpöherkkä merkintäaine, tunnettu siitä, että se värinmuodostajana sisältää 7-(l-etyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)-7-(4-dietyyliamino-2-etoksifenyyli)- 5,7-dihydrof-uro(3,4-b) pyridin-5-onia.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lämpöherkkä merkintäaine, tunnettu siitä, että värinmuodostajan määrä on 0,5-10 paino-% päällysteen painosta.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lämpöherkkä merkintäaine, tunnettu siitä, että koreaktantin määrä on 5-50 paino-% päällysteen painosta.

5. Jonkin edellisen ptaenttivaatimuksen mukainen lämpöherkkä merkintäaine, tunnettu siitä, että koostumus sisältää ter-mograafisesti hyväksyttävän sideaineen, erityisesti polyvinyyli-alkoholia, metyyliselluloosaa, metyylihydroksipropyyliselluloo-saa, tärkkelystä, hydroksietyyliselluloosaa tai niiden seosta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen lämpöherkkä merkintäaine, tunnettu siitä, että sideainetta on 5-30 paino-% päällysteen painosta.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen lämpö-herkkä merkintäaine, tunnettu siitä, että päällysteen paino on 1,5-8 g/m^.

8. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen lämpöherkän mer- 70833 kintäaineen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että valmistetaan värinmuodostajan ja koreaktantin erilliset dispersiot vesipohjaiseen liuottimeen, yhdistetään ne päällystyskoostumukseksi ja levitetään koostumus substraatille.