FI69603C - Foerfarande och anordning foer kontroll av koerdugligheten hosfoeraren i ett fordon utan skenor - Google Patents

Description

69603

Menetelmä ja laite kiskottomasti kulkevan ajoneuvon kuljettajan ajokelpoisuuden kontrolloimiseksi

Keksintö koskee menetelmää kiskottomasti kulkevan 5 ajoneuvon kuljettajan ajokelpoisuuden kontrolloimiseksi, jossa menetelmässä monotonisissa ajotilanteissa ennalta määrättävinä ja ajoneuvon kävttöelementtien käyttötiheydestä riippuvaisesti muuttuvina ajanjaksoina syntyy toistuvasti kehotussignaali kuljettajan suoritettavaksi tarkoitettua, 10 kuljettajan aktiviteettiä valvovaa kontrollitoimenpidettä varten ja virheellisen kontrollitoimenpiteen tapauksessa tai kontrollitoimenpiteen puuttuessa annetaan yksi- tai kaksivaiheinen hälytyssignaali.

Lisäksi muodostaa keksinnön kohteen monimutkainen tur-15 valaite, joka itsenäisellä energialähteellä varustetuissa ajoneuvoissa havaitsee kuljettajan aktiviteetin vähenemisen ajon aikana ja samanaikaisesti kontrolloi, luokittelee ja rekisteröi valmiuden havaitsemiseen ja päätöksentekoon, liikekoordinaation sekä tarkaavaisuuden määrän. Käyttämällä so-20 pivaa kytkentälaitteen täydennystä, soveltuu keksinnön mukainen laite myös kuljettajan alkoholin tai lääkeaineiden vaikutuksen alaisen tilan kontrolloimiseen ennen ajoneuvon liikkeellelähtöä, jolloin täytetään myös omaisuudensuojan tehtävä. Vaikka keksinnön mukainen menetelmä ja laite on edulli-25 nen etupäässä ajoneuvoissa, jotka osallistuvat maantieliikenteeseen, erityisesti moottoriajoneuvoissa, voidaan menetelmä ja laite sovittaa kaikkiin muihinkin liikennevälineisiin, työkoneisiin tai kaikkiin jatkuvassa käytössä oleviin ihmis-kone- järjestelmiin valppauden tulokselliseksi kontrolloimiseksi. 30 On hyvin tunnettu tosiasia, että kuljettajan tarkkaa- mattomuudesta, väsymyksestä tai mahdollisesta nukahtamisesta johtuvien onnettomuuksien luku ylittää teknisistä vioista aiheutuvien onnettomuuksien lukumäärän. Tätä koskevien tilastojen mukaan voidaan noin 70 % kaikista sattuvista 35 onnettomuuksista katsoa perustuvan mainittuihin syihin.

Yhdysvalloissa edustaa noin 20 % maantieliikenteessä sattuvista onnettomuuksista ns. yhden auton tapauksia, joiden tapahtumiseen tätä onnettomuuteen joutunutta ajoneuvoa 69603 lukuun ottamatta mikään toinen ajoneuvo ei ole osallistunut. Seurauksena yhä lisääntyvästä ajoneuvojen lukumäärästä, maantieyhteyksille perustuvien kuljetuksien kohoavasta volyymistä ja kaikkialla maailmassa sovellettavasta nopeuk-5 sien rajoittamisesta täytyy mainitun laatuisten onnettomuuksien lisääntyminen välttämättä ottaa huomioon. Siten on pitkään ollut olemassa toivomus varmistaa kuljettajan valppaus jonkinlaisen valppautta kontrolloivan instrumentin avustuksella, tai valppauden laskiessa ehkäistä ennakolta uhkaava 10 onnettomuus.

Tunnetaan samanlaiseen tavoitteenasetteluun perustuvia teknisiä ratkaisuja, joissa ennen lähtöä asetetuilla laskennallisilla tai kätevyystehtävillä pyritään estämään, että alkoholin tai lääkeaineiden vaikutuksen alaisena ole-15 va tai ylenmäärin väsynyt ihminen ei voisi aloittaa ajoa.

On kuitenkin ilmeistä, että nämä instrumentit eivät sovellu matkan aikana esiintyvän väsymyksen kontrolloimiseen.

Tunnetaan lukuisia laitteita, jotka ajon aikana tark-kailevat väsymisprosessia kontrolloimalla aivoaaltoja, sil-20 mänliikkeitä tai lihasheijasteita. Nämä menetelmät vaativat kuitenkin epämiellyttävien liittimien kiinnittämistä ruumiiseen, joten nämä menetelmät eivät voi levitä.

Jotkin laitteet pyrkivät vähentämään yksitoikkoisuutta muodostamalla valpastuttavia ärsykkeitä. Tällainen laite 25 on kuvattu esim. US-patenttijulkaisussa nro 3 611 344.

(Tämä patenttijulkaisu vastaa DE-patentt.ijulkaisua nro 2 142 574). Tämä laite synnyttää jaksoittaisesti toistuvan ärsytyksen kuljettajalle. Kuljettajan tehtävänä on sammuttaa signaali käsikytkeimellä. Jos sammutusta ei suoriteta, sam-30 muttaa laite moottorin sytytyksen tai hälytysvilkkuvalot syttyvät. Tämän laitteen vakava haitta on siinä, että synnytetään rytminen ärsytys, minkä kautta yksitoikkoisuus lisääntyy, jolloin tämä ärsytys kaupunkiliikenteessä saattaa kääntää huomion toisaalle vaarallisissa tilanteissa.

35 Rautatieliikenteessä käyttöön soveltuva laite val mistettiin vastaavista syistä; tämä on kuvattu DE-patent-tijulkaisussa nro 1 199 312. Tämä laite antaa kutsusignaa- 3 69603 lit nopeudesta riippuvaisesti, ts. ennalta huomattavasti huonommin ennakoitavissa olevassa tahdissa ja yhdessä ns. "kuolleen miehen kytkimen" kanssa se kykenee ottamaan huomioon myös lihastonuksen vähenemisen. Koska laite kuitenkin 5 on kehitetty rataan sidottuja kulkuneuvoja varten, ei sitä muotonsa ja toimintaperiaatteensa johdosta voida mitenkään käyttää tieliikenteessä.

Valppautta ravistelevien signaalien tuotantoon tähtäävät keksinnöt ovat siten saavuttaneet mahdollisuuksien 10 rajan. Lisäyritykset suoritettiin ohjauspyörän manipulaation värähtelyn tarkkailuun perustuen. Tälle ratkaisulle asetti kuitenkin "ohjaustyylin" henkilökohtainen vaihtelu miltei ratkaisemattoman ongelman. Lisäksi voitiin pian osoittaa, että tämä arvo riippuu siinä määrin tieolosuh-15 teista, säästä ja ajoneuvon teknisistä ominaisuuksista, että tuntuu miltei mielettömältä vain yksinkertaisesti laskea värähtelyt (tällaisina tulee mainita US-patenttijulkaisut nro 3 322 639 ja 3 106 987).

DE-patenttijulkaisu nro 2 404 963 esittää pyrkimystä 20 tällaisen laitteen edelleenkehittämiseksi. Tässä kuvatussa ratkaisussa yritetään kullakin ajomatkalla otetun näytteen perusteella verrata mitattuja värähtelyarvoja keskenään, mutta tällaista vertailua voidaan vain pitkillä matkoilla muuttumattoman laatuisilla tienpinnoilla pitää objektiivi-25 sena. DE-patenttijulkaisussa nro 2 042 853 kuvattu laite kontrolloi jatkuvasti värähtelyarvon ohella myös korjaavien liikkeiden laatua. Jos ylipäänsä näiden laitteiden avulla olisi mahdollista voida ottaa huomioon yhtäaikaisesti kaikki nopeammin tai hitaammin muuttuvat tekijät (kuten esim.

30 tienpinnan kallistuma, pinnoitteen laatu, jää, lumi, sivu-tuuli, ohjauspyörän kuollut liike, vaunun kuormitus jne.), joiden laatu määrää väsymyksen ilmestymisen, syntyy puute, koska mainitut laitteet ottavat huomioon vain väsymyksen lopputilan ja eivät ota - siihen ei ole edes mahdollisuuk-35 siä - huomioon nukahtamista edeltävää ohjauspyörän manipulaatiolle ominaista epäsäännöllisyyttä.

69603 US-patenttijulkaisussa nro 4 005 398 kuvattu laite pyrkii menetelmän puutteellisuudesta syntyvien onnettomuus-vaaraa ilmaisevien ylimääräisten hälytysten tai niistä seu-raavien onnettomuusmahdollisuuksien vähentämiseen. Tämä 5 ratkaisu edustaa oikeastaan US-patenttijulkaisuissa nro 4 031 527 ja 3 322 639 kuvattujen laitteiden yksittäisten ominaisuuksien kombinaatiota. Perusperiaate perustuu siihen, että ohjauspyörän liikkeet lasketaan riippuvaisesti nopeudesta ja ohjauspyörän värähtelyheilahteluja tarkkaillaan.

10 Jos jokin arvoista alittaa hälytysrajan, annetaan kehottava akustinen ärsyke. Valppauden ravisteluun tähtäävä kehotus katkaistaan sitten automaattisesti.

Lopuksi - omaperäisen ratkaisun johdosta - tulee kiinnittää erityistä huomiota US-patenttijulkaisussa nro 15 3 922 665 kuvattuun laitteeseen. Tämä laite ottaa kuulo kynnyksen kohoamisen huomioon, se antaa yhä voimistuvan ääniärsykkeen kuljettajalle, jonka velvollisuutena on havaintohetkellä sammuttaa ärsyke. Ärsykkeiden esiintymistiheyden satunnaisuus saavutetaan siten, että se tehdään 20 riippuvaiseksi ajanjaksosta kehitetyn signaalin alun ja sammuttamisen välillä. Väsymyksessä muuttuu kuitenkin kuulokynnys useimmilla taajuusalueilla juuri päinvastoin (ts. se ei nouse vaan laskee), tällöin vaikuttavat kynnysarvoon niin monet tekijät (ei ainoastaan taustakohinasta, joka 25 keksinnössä otetaan huomioon), että myös tässä ohjauspyörän värähtelyjen yhteydessä mainitut seikat voidaan hyväksyä.

Kuvattujen laitteiden yhteinen haitta on siten siinä, että ne eivät tarkkaile objektiivista väsymysoiretta, synnytetyt valppauden ravisteluun tähtäävät ärsykkeet voi-30 vat vaarallisessa tilanteessa vaikuttaa kuljettajaa häiritsevästi, lisäksi ovat ehdotetut laitteet liian komplisoituja eikä niitä voida mitenkään käyttää maailmanlaajuisesti .

HU-patenttijulkaisussa nro 172 613 kuvattu ratkaisu 35 lähenee jo paremmin ergonomisesti optimaalista valppaus-kontrollia. Ratkaisun tärkein ominaispiirre on siinä, että jossakin muualla (ja muussa tarkoituksessa) kytketyistä 5 69603 ajoneuvon käyttöelimien tuntoelimistä tulevat tosiaikaiset impulssit otetaan heti toimintaan, jolloin tarkkaavaisuuden jakamisen mahdollisuus on poissuljettu. Tämä laite kontrolloi jo objektiivisempaa väsymysoiretta - reaktioajan 5 piteneminen - (ts. kun käyttöelimistä ei tule impulssia), jolloin tulos rekisteröidään sopivan apulaitteen avulla.

Edellä mainitun laitteen haitta on kuitenkin siinä, että tuntoelimien liittäminen edustaa melko työlästä asennustyötä, tai kun vain vähintään vaadittavat kolme pistet-10 tä (jarrut, kytkin, ohjauspyörä tai suuntavilkku) kytketään, täytyisi yksitoikkoisuustason tarkkailu suorittaa niin pitkän ajanjakson kuluessa, jonka kuluessa tarkkaavaisuuden vähenemistä ei voi enää sulkea pois. Erityisesti esiintyy tämä ongelma henkilöautoissa, joilla eri nopeustasoilla on 15 joustava teho. Voidaan mainita vielä toisena haittapuolena, että vastauksen antamiseen tarvitaan erillinen toimielin, ja reaktioajan piteneminen verrattuna reaaliseen, biologiseen arvojakaumaan ilmenee varsin laajoissa rajoissa. Kuitenkin tärkein syy asetetun tehtävän ratkaisuksi sopivan 20 menetelmän kehittämisen tarpeellisuudelle on siinä, että ajallisen yksitoikkoisuusperiaatteen mielestä väsymyksen ja tylsyyden primäärinen syy ärsykkeiden puutteen lisäksi voidaan johtaa ennustettavissa olevista tekijöistä riippumatta niiden (laajoissa rajoissa liikkuvasta) tahdista, 25 mutta riippuvaisesti siitä laukaistaanko aina samoja ts. automaattisia refleksitoimintoja.

Siten ei voida HU-patenttijulkaisussa nro 172 613 kuvattua ratkaisua - koska tämä muuttaa kytkentäsignaaliin kulunutta aikaa ahtaissa rajoissa ja vastaa aina samaa lii-30 kereaktiota - mitenkään pitää sopivana aseena yksitoikkoisuutta vastaan. Tämän lisäksi, koska ratkaisu tarkkailee vain yhtä ainoaa väsymysoiretta, voidaan menetelmän objektiivisuutta muihin instrumentteihin verrattuna pitää vain tyydyttävänä.

35 Edellä mainitut syyt antavat aiheen lähestyä kuljet tajan väsymyksen kontrollointia ajon aikana uudelta kannalta.

69603

Miltei kaikki auton ajamisen toiminnot voidaan oleellisesti jakaa kolmeen biologiseen ryhmään: huomiointi, päätöksenteko ja toiminta.

Näiden äärimmäisen monimutkaisten biologisten funk-5 tioiden tekemiseksi kunkin useammalta näkökannalta mitattaviksi autolla ajamisen aikana tai, jotta voitaisiin saavuttaa kokonaisuudessaan objektiivinen luokittelu, on keksinnölle ja menetelmälle asetettu seuraavat tehtävät: 1. Keksinnön mukainen menetelmä ja sen soveltami-10 seen sopiva konstruoitava laite eivät saa mitenkään häiritä kuljettajan toimintaa ajon aikana, ts. toiminnan tulee esiintyä vain sellaisissa liikennetilanteissa, kun toimintaan johtavien ärsykkeiden lukumäärä ja siten kuljettajan aktiivisuustaso ovat alhaiset.

15 2. Odottamattomassa uhkaavassa tilanteessa ei instru mentin signaali saa suunnata kuljettajan tarkkaavaisuutta toisaalle.

3. Yksitoikkoisessa tilanteessa tulee laitteen kontrolloida ajankohtaista tilannetta siten, että satunnai- 20 sin aikavälein annetaan ennalta arvaamaton vaatimussignaa-li, jonka huomioon ottamiseksi kuljettajan - ensiksi täytyy tulkita signaalin sisältö, - seuraavaksi on suoritettava ratkaisu tarpeellisesta vastauksesta, 25 - suorituksen tulee tapahtua (soveliaasti pian) lii kesarjalla, joka on mahdollista jakaa osiin instrumentin avulla.

Näin mitatuista datoista täytyy heti voida sähköisesti määrätä seuraavat: 30 a) huomioinnin luotettavuus b) ratkaisun oikeellisuus c) reaktionopeus d) liikkeen koordinaatio ja e) hienomman koordinaation varmistavan samaelinsyn-35 tyisen heijasteen tila.

4. Kontrollin tulos täytyy kussakin yksittäistapauksessa ilmoittaa yksikäsitteisesti, että kuljettaja on 69603 kykenevä sopeutumaan omaan valmiuteensa ja valitsemaan valmiustilastaan tietoisesti ajonopeuden tai pysähtymään.

5. Kontrollin toistuvuus tulee sovittaa käyttäjän laskevaan tai nousevaan valppaustasoon.

5 6. Jos havaitaan kriittinen väsymys, täytyy lait teen kehittää sellaisia hälytyssignaaleja, jotka tekevät ajoneuvon ympäristössä liikennöivät tietoisiksi vaarasta tai niiden tulee sopia ajoneuvon pysäyttämiseen.

7. Jotta voidaan karsia pois ajajan ottama järje- 10 tön riski, täytyy olla mahdollisuus voida rekisteröidä mittaustulokset sopivalla apulaitteella.

8. Tällaisen apulaitteen puuttuessa täytyy laitteen soveltua ainakin viimeisen kontrollin datojen varastoimiseen (esim. tieliikenteen tarkkailuelimien informaa- 15 tion johdosta).

9. Haluttaessa tulisi olla mahdollista laitteen vastaavalla rakenteella estää ajamiseen sopimattoman henkilön osallistuminen liikenteeseen siten, että ajoneuvon käynnistäminen vasta ainoastaan sopivassa valmiustilassa 20 suoritettavissa olevan liiketehtävän tarkan ja nopean suorittamisen jälkeen olisi mahdollista.

10. Laitteen tulee mahdollistaa omaisuudensuoja, ts. sen tulee pysäköidyn ajoneuvon luvattoman oven (tavaratilan) avaamisen yhteydessä hälyttää ja sallia moottorin 25 käynnistäminen (ilman hälytystä) vain erityisen (sähköisen) signaalisarjän tuntevalle henkilölle.

11. Yksitoikkoisessa tilanteessa täytyy laitteen ottaa huomioon missä mahdollista alusta alkaen ja jatkuvasti kuljettajan "keskittymiskyvyn" määrä.

30 12. Laitteen tulee sopia henkilö- ja kuorma-autoi hin tai työkoneisiin samalla tavoin ja yleismaailmallisesti riippumatta niiden käyttötavasta eikä sen tule kohottaa ajoneuvon käyttöelimien lukumäärää.

12. Asennuksen tulee olla yksinkertainen ja myös 35 ei ammattimiehen suoritettavissa, tuotantokustannusten tulee mahdollistaa nopea ja laaja levitys.

69603

Yllä kuvatut vaatimukset täyttävä menetelmä ja sen suorittamiseen sopiva laite perustuvat siihen periaatteelliseen tietoon, että kuljettajan aktiivisuustasoa tai sen vähenemistä ei tule määrittää yksittäisiin käyttöelimiin 5 liitetyillä tuntoelimillä, vaan tarkkailemalla ja ottamalla huomioon ajoneuvon koko energiaverkossa - energiataloudessa - syntyvät ajallisesti ja amplitudinsa suhteen rajalliset sähköiset muutokset yhden ainoan sähköisen yhteyden avulla.

10 Tällä tavoin voidaan miltei kaikki kuljettajan liik keet ottaa huomioon siten esim. tarkkaillaan moottoriajoneuvossa kaikkia toimintoja alkaen radion tai savukkeen sytyttimen päälle kytkemisestä, moottorin kierrosluvun muuttumisen kautta aina jarruvalon, peruutusvalon, valo-15 merkin, suuntamerkin kytkimen käyttöön asti.

Jotta kuljettajan tarkkaavaisuutta kontrollin kuluessa odottamatta sattuvassa vaarallisessa tilanteessa ei suunnata toisaalle (2. vaatimus) hyväksyy laite valppaus-kontrollin mittausjakson aikana energiaverkon stabiilisuut-20 ta tarkkailevan tuntoelinvirtapiirin impulssin (esim. jarrut, kaasupoljin) vastauksena (reaktiona) ja siirtää kontrollin myöhäisempään ajankohtaan.

Yksitoikkoisissa olosuhteissa (3. vaatimus) impulssin puuttuessa (esim. 120 s ajan) kontrolloidaan kuljetta-25 jän valmiutta siten, että ennalta määräämättömänä aikana toinen osoitinlampuista (vasemmanpuoleinen tai oikeanpuoleinen) instrumenttipaneelilla kytketään päälle esim. korkeintaan kolmeksi sekunniksi (tai mainittujen lamppujen puuttuessa voidaan toinen laitteen etulevyyn asetetuista 30 "käskylampuista" kytkeä päälle). Samanaikaisesti päälle kytkemisen kanssa voidaan antaa lyhyt "valmistava" ääni-merkki. Käskylampun suunta vasemmalle tai oikealle on ennalta tuntematon ja myös toimintatapa poikkeaa tavanomaisesta niin, että se palaa tällaisissa tapauksissa jatkuvas-35 ti. Kuljettajan tehtävänä on "käskyn" havaintohetkellä siirtää suuntavilkun vartta signaalia vastaavaan suuntaan ja palauttaa se heti keskiasentoon.

69603

Reagointi-liikesarjan suorittamisen aikana suorittaa laite seuraavat mittaukset: signaalin alun ja vastausta edustavan jännitteen ilmestymisen välillä kuluva aika, tarkoituksenmukaisesti mitattuna sadasosasekunnin tarkkuudella 5 (ns. selektiivinen reaktioaika), suuntaviitan kytkemisen ja sen palauttamisen välisen ajan huomioon ottavan sähköisen Signaalin kesto (joka edustaa liikesarjan koordinaatiota sekä omaa refleksitoimintaa karakterisoivaa arvoa ja joka erityisesti kuljettajan alkoholin vaikutuksen alaisessa 10 tilassa pitenee); reaktioliikkeen suunta otetaan huomioon ja todetaan yhtäpitävyys käskysuunnan kanssa, sen lisäksi todetaan liikkeen hätiköivä tai ylenmääräinen luonne sen perusteella, onko osoitinvarsi paluuliikkeen yhteydessä jäänyt lepoasentoon vai onko se ylittänyt keskiasennon an-15 taen impulssin vastakkaisen puolen johtoon.

Jotta vältettäisiin ympäristöä harhaanjohtavan ulkoisen signaalin syntyminen»viivästetään vastausjännitettä ennalta määrätyllä ajalla (joka on lyhyempi kuin 0,5 s) niin, että osoitinautomaatti nyt ei kykene kytkemään. Muutoin toi-20 mivat nykyisin useimmiten käytettävät niin kutsutut lämpö-liuska-automaatit yllä mainittua ajanjaksoa vastaavalla viiveellä ja (normaaleissa olosuhteissa) takaisinvienti voidaan täydellä varmuudella suorittaa 0,5 sekunnissa.

Laite arvioi mittaustuloksia kokonaisuutena, yksit-25 täiset datat painotetaan ajofunktion arvolla ja nämä tiedot annetaan kuljettajalle eriväristen valodiodien kombinaationa (vihreä, keltainen, punainen) tai digitaalisen näytön (1-99) avulla (4. vaatimus).

Painotettu arvo voidaan ratkaista esim. siten, että 30 yksittäisen havaintoajän tai palautukseen tarvittavan liikkeen suunnan vaihtamisen kesto otetaan huomioon suhteessa 1:4, mutta verrattuna normaaleihin biologisiin arvoihin; väärään suuntaan suoritettu liikevastaus ilmoitetaan "toistomittauksena" huonosti koordinoitu ylittävä liike "huonona" 35 tuloksena.

Teoreettisesti odotettavissa oleva, laitteella väsymyksen aikana matkalla mitattujen arvojen heikkeneminen 10 69603 ei ylitä esim. 25 %. Pyrittäessä paremmin tarkkailemaan prosessia, näyttää digitaalinen ilmoitus olevan ehdottomasti hyödyllisempi, mutta on olemassa mahdollisuus siihen, että laite kunkin seuraavan päällekytkennän jälkeen antaa 5 automaattisesti merkin verrattuna sitä seuraavaan ensimmäiseen mittaustulokseen esim. kun kuljettajan valmiustila heikentyy enemmän kuin 20 %.

Jotta voidaan välttää kuljettajan synnyttämän tiettyyn mittauksen siirtymiseen johtavan manipulaation har-10 haanjohtava vaikutus, joka voidaan saada aikaan myös siten, että kuljettaja kunkin mittauksen yhteydessä "käyttäjäim-pulssin" kautta, esim. käyttämällä suuntavilkkua, saattaa instrumentin lepotilaan - reagoi laite tällaiseen mittauksen poisjäämiseen uudella raittausyrityksella, jota edelly-15 tetään niin kauan, kunnes esiintyy täydellinen tulkintaan sovelias kontrolli. Samanaikaisesti edellä kuvatun toiminnan kanssa ohjelmoidaan elektronisesti seuraavan "aktii-visuustason huomioon ottamisen" kesto (5. vaatimus) mitattuun valppaustehoon käänteisessä suhteessa (esim. vaihte-20 lee portaattomasti kahdeksasta 120 sekuntiin).

Jos nyt kuljettaja huolimatta valmistavasta vilkku-signaalista ja kolme sekuntia pitkästä käskylampun palamisesta (6. vaatimus) ei annan vastausta eikä suorita ohjaus-toimenpidettä (sähkövirtaa tarvitsevaa liikettä), pidetään 25 yllä mittaustapaa ("toistomittaus") samalla, kun annetaan jatkuva äänimerkki kahden sekunnin ajan, jos myös nyt vastaus jää pois, asetetaan välitön hälytys käyntiin.

Hälytystoiminnon kuluessa kytketään heti päälle ajoneuvon ulkoiset hätävilkut, äänitorvi antaa epäjatkuvaa 30 signaalia, tarvittaessa voidaan myös moottorin sytytys kytkeä irti ja saattaa jarru toimimaan. Hälytyssignaali lakkaa vain ajoneuvon pysähtyessä. Muutoin ilmoitetaan toistetun mittauksen kuluessa saatu tulos sopivalla virhepisteiden tulkinnalla.

35 Mittaustulokset rekisteröidään laitteeseen; tämä voidaan suorittaa esim. HU-patenttijulkaisussa nro 172 613 kuvatulla tavalla ohjaamalla Kienzlen takografin (tyyppi 11 69603 TCO 15-5 ja TCO 15-6) impulssianturia ympyrädiagrammilla (7. vaatimus).

Ei takografia käyttävissä ajoneuvoissa varmistaa laite mittaustuloksen virallisen käytettävyyden onnettomuu-5 den jälkeen (tai rutiinitarkistuksessa tieliikenteessä), jolloin kulloinkin viimeisen kontrollin näyttöä ohjaava virtapiiri ajon aikana käytetyn käyttöjännitteen irtikytke-misen jälkeen (virta-avaimen kääntäminen, käsijarrun irrottaminen) pysyy toiminnassa riippumattoman syöttöjännit-10 teen avulla. Tämän virtapiirin tehontarve (virrankulutus) voidaan jättää ottamatta huomioon; laitteen seuraavan käyttöönoton jälkeen toistaa virtapiiri automaattisesti digitaalisen tai värillisen näytön viimeisestä varastoidusta mittaustuloksesta (8. vaatimus).

15 Tähän astisten toimintojen perusteella kykenee kek sinnön mukainen laite estämään ajoneuvon käytön ennen käynnistystä alkoholin tai lääkeaineiden vaikutuksen alaisena olevalle tai vaituuttamattomalle henkilölle (9. ja 10. vaatimus). Sen suhteen, että keksinnön mukainen laite matkan 20 aikana suoritettujen mittausten kuluessa pitää ajoneuvon suuntavilkun kytkimestä tulevia signaaleja kehotussignaa-liin vastaavana reaktiona, se kykenee ottamaan huomioon ( ja mittaamaan) suuntaosoitusten oikealle tai vasemmalle ja palautusasennon kautta syntyneiden jännitteiden järjes-25 tyksen ja keston myös paikalla ollessa.

Sopivalla täydennyksellä ja ohjelmoinnilla voidaan keksinnön mukaista laitetta siten laajentaa seuraavilla lisätoiminnoilla:

Pysähdyttäessä saadaan laite piilotetun painonapin 30 painamisen avulla niin sanottuun "valmiustilaan". Tällaisessa tilanteessa ei syöttöjännite riipu virta-avaimesta, toiminnan virtapiirin energiantarve voidaan jättää ottamatta huomioon. Seuraavaksi siirtyy laite tuntoelimeltä - joka valppauskontrollin kuluessa tarkkailee aktiivisuustasoa -35 saatavan toisen käyttäjäsignaalin vaikutuksesta (esim. ensimmäinen signaali voi syntyä kuljettajan sisäänastuessa päällekytkeytyvän sisävalon kautta) ns. "tunnistustoiminta- 69603 tapaan". Mainitun toimintatavan kuluessa odottaa keksinnön mukainen laite ennalta määrätyn viiveajan (esim. 5-15 s) kuluessa tietyn liikesarjan esiintymistä tai niiden alkua ajoneuvoon hyväksyttävästi astuvalta henkilöltä.

5 Tämä liikesarja koostuu vähintään nelinkertaisesta, mutta ainakin kooditetussa järjestyksessä suoritettavasta suuntavilkun varren kytkemisestä ("koodin purkaminen").

Nelinkertainen vaihtaminen oikeaan tai vasempaan suuntaan käsittää 16 signaalikombinaatiota, joista aina 10 vain yksi ainoa muodostaa kyseisen ajoneuvon "avaimen".

Ensimmäisestä (oikeaan suuntaan annetusta) osoitin-signaalista laskien alkaa laite mitata neljänteen (viimeiseen) signaaliin asti kuluvaa aikaa. Jos tämä aika ylittää biologisesti hyväksyttävän minimitason (noin 3,5 s), tode-15 taan todennäköisesti "epäsopivuuden" asiaintila. Tässä tapauksessa asetetaan "identifioimistilan" avulla kierto niin usein käyntiin, kunnes esiintyy sopiva mitta-arvo.

Jos "identifioimistilassa" havaitaan kuitenkin vain yksikin väärä osoitinvarren asento, toteaa keksinnön mukai-20 nen laite heti "asiattomuuden". Samoin pidetään heti asiattomana, kun identifioimistoimintatavan odotusajan kuluessa koodia ei esitetä, tai kun käyttöönotosta laskien saadaan toinen käyttäjäimpulssi tuntoelimeltä (esim. käynnistys-moottorin käytön kautta).

25 Päätettäessä asiattomuudesta, kytkee laite automaat tisesti päälle jo kuvatun hälytystoimintatavan (hätävilkut, ulkoinen äänimerkki), mutta myös sytytysvirtapiiri voidaan lopuksi katkaista.

Hälytyssignaali voidaan sammuttaa vain painamalla 30 toistetusti piilotettua painonappia. Tämän toistettu käyttö asettaa kuitenkin ainoastaan valvontatilan käyntiin.

Sen johdosta, että painonappi ei lopullisesti kytke pois mainittua toimintaa, realisoituu toivomus, jonka mukaan alkoholin vaikutuksen alainen kuljettaja myöskään tun-35 tiessään painanapin paikan, ei voisi ajaa ajoneuvolla. (Jos joku ei vaunua pysäköidessään paina piilotettua painonappia, täytyy hänen ottaa riski ajoneuvon anastuksesta).

13 69603

Noin 3,5 s kuluessa ennalta määrättyyn suuntaan vähintään neljä kertaa suoritettava liikesuunnan vaihtaminen ja pysyvää keskittymistä vaativan koodin toistaminen edustavat kyllin vaikeaa tehtävää, jota juopunut ei mitenkään ole ky-5 kenevä suorittamaan.

Järjestyksen vuoksi on huomattava, että laite ei vaadi ajoneuvon erillistä käyttöelintä, koska ohjaus suoritetaan suuntavilkun käyttövivun avulla.

Yhteenvetona yllä esitetystä koskee keksintö jo mai-10 nitun kaltaista menetelmää, jolle on tunnusomaista, että kävttöelementtien käyttötiheys välittyy rekisteröimällä ja analysoimalla kävttöelementtien energialähteenä toimivan sähköisen johdinvälin jännitemuutokset, jolloin jännitemuu-tokset tuottavat impulsseja, jotka tukahduttavat kuljetta-15 jän aktiviteettia valvovan kehotussignaalin ennalta säädetyksi ajaksi. Keksinnön kohteen muodostaa myös menetelmän suorittamiseen soveltuva turvalaite itsenäistä energialähdettä käyttäviin, muilla virtapiirivarustuksilla (esim. virtakyt.kin, käsijarrun merkkivalo, äänitorvi, valaistus, 20 suuntavilkun kytkin ja mikä tahansa muu ajoneuvon käyttämiseksi välttämätön sähköinen kulutuskoje) varustettuihin va-paarataisiin ajoneuvoihin kuljettajan väsymyksen kontrolloimiseksi erityisesti yksitoikkoisissa tilanteissa tarkkailemalla kuljettajan ohjaustoimenpiteistä aiheutuvien sähkö-25 kulutuksen muutosten suuruutta ja nopeutta, jolloin laite sisältää kuljettajalle kehotussignaalin synnyttävän ja kuljettajan käyttämän vastaussignaalin lähettämiskytkinlait-teen, käskylamput ja mahdollisesti rekisteröintilaitteen, tämän lisäksi on laite varustettu mahdollisesti myös kul-30 jettäjän ohjauskykyisyyttä (alkoholin ja lääkeaineiden vaikutus) tarkkailevalla ja suojan asiatonta tunkeutumista vastaan tarjoavalla kytkinlaitteella. Laitteelle on tunnusomaista, että akun (AKKU) maadoittamattomaan (ei runkoon liittyvään) liittimeen tai maadoittamattomaan liitti- 69603 meen liittyvään, kulutuskojeiden suuntaan johtavaan j.ohdin-väliin, jonka kautta kulutuskojeiden virta kulkee, on liitetty virran muutosta tarkkaileva virtapiiri, jonka valinnaiset signaaliulostulot on liitetty käskysignaalin anta-5 viin yksiköihin esim. osoitinkontrollilamppuihin, käsky-signaali lamppuihin , jotka puolestaan on kytketty kuljettajan vastauksen antamiseen tarkoitetun valintakytkimen valin tavirtapiireihin.

Keksintöä selitetään lähemmin oheisten piirrosten 10 perusteella edullisen suoritusmuodon avulla. Piirroksissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen täydellisen suoritusmuotoesimerkin lohkokaaviota, kuviot 2-5 esittävät suoritusmuotoesimerkkejä ku-15 vion 1 mukaisten lohkojen ratkaisuksi, kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen laitteen lisäosan muodostavan, kuljettajan sopivuutta tutkivan ja asiattomalta sisääntunkeutumiselta suojaavan kytkentälaitteen suoritusmuotoesimerkin.

20 Kuvioista on pääasiassa nähtävissä moottoriajoneu voon soveltuva ratkaisu.

Kuviossa 1 esitetyssä lohkokaaviossa on yksi energialähteen muodostavan akun (AKKU) liittimistä varustettu maaliitännällä toisen liittimen liittyessä johdinväliin 18. 25 Tämän kautta saadaan virta eri käyttökohteisiin. Ajoneuvoon syöttöjännitehuolto sekä vastaavat keksinnön mukaisen turvallisuuslaitteen liittimet on liitetty sytytyskytkimen 1 ja käsijarrun kytkimen 2 kautta. Laite itse koostuu kolmesta osasta, nimittäin signaaleja synnyttävästä osasta, 30 ohjausosasta ja näyttö- ja käyttöosasta. Tässä esimerkkinä esitetty ratkaisu sisältää virranmuutosten suuruuden ja nopeuden havaitsevan tuntoelinohjauspiirin 4, johon on liitet- il 15 6960 3 ty aktiivisuustasonlaskin 3, kun taas ajoneuvoon suuntavilkun kytkin 8 on liitetty viivevirtapiirin 9 välikytken-nän kautta reaktioaikaa mittaavaan virtapiiriin 10, joka on kaksisuuntaisessa yhteydessä mainittuun aktiivisuusta-5 son laskimeen 3.

Reaktioaikaa mittaavaan virtapiiriin 10 liittyy hä-lytysyksikkö 13, jonka ulostulo on liitetty ajoneuvon vilk-kuautomaattiin 14, johon liittyvät myös ulkoiset hätävil-kut 15. Käskysignaalilamput 5 ja 6, äänitorvi 7, näyttö 11 10 ja takografi 12 ovat samoin liitetyt reaktioaikaa mittaavaan virtapiiriin 10.

Kuviossa 1 on esitetty myös valvontalaskuri 17, jota voidaan käyttää painonapilla 16, laskuri muodostaa oleellisesti kuljettajan tilaa tutkivan virtapiirin ja perustan 15 asiatonta tunkeutumista vastaan suojelevalle virtapiirille.

Kuviossa 1 esitetyn sytytyskytkimen 1 kytkemisen jälkeen ja käsijarrun irtipäästämisen kautta sulkeutuvan käsijarrunkytkimen 2 toiminnan jälkeen laitetaan kuljettajan aktiivisuus- ja valppaustason vähenemisen kontrolloimi-20 seksi ja havaitsemiseksi toimiva laite toimintaan, ts. ak-tiivisuustason laskin 3 alkaa toimia. Tuntoelinvirtapiiri 4 havaitsee johdinvälin 18 läpikulkevan virran suuruuden ja nopeuden ja lähettää vastaavat impulssit aktiivisuusta-son laskuriin 3. Tuntoelinvirtapiiristä 4 tulevien, kul-25 jettajan toiminnan synnyttämien impulssien vaikutuksesta nollautuu aktiivisuustason laskuri 3 aina. Jos impulssia ei kuitenkaan esiinny, syttyy ennalta asetetun ajan kuluttua jompikumpi käskysignaalilamppu - 5 tai 6 - ja samanaikaisesti antaa äänitorvi akustisen signaalin. Vastauk-30 sena signaaliin täytyy kuljettajan suorittaa ratkaisu ja kääntää suuntavilkunkytkintä 8 toiseen, juuri palavaa käs-kysignaalilamppua vastaavaan suuntaan ja palauttaa se heti keskiasentoon ilman, että ulkoiset suuntavilkut palavat. Tietyissä tapauksissa voidaan käskysignaalilamppujen tehtä-35 vä siirtää suuntavilkun kontrollilampuille, kun kummallekin suunnalle on erillinen kontrollivalo. Suuntavilkun kytkimeltä 8 tuleva vastaus arvioidaan viivevirtapiirin 9 väli- 696 0 3 kytkennän kautta reaktioaikaa mittaavassa virtapiirissä 10. Arvion perusteella synnytetään vastaavat signaalit näyttöön 11 ja takografille 12. Samanaikaisesti ohjelmoidaan aktii-visuustason laskimien 3 seuraavaksi huomioon otettava ak-5 tiivisuustasojakso. Jokainen mittauksen aikana tuntoelin-virtapiiristä 4 tuleva impulssi aiheuttaa viiveen. Jos kuljettaja ei annan vastausta tai antaa väärän vastauksen, ts. kääntää suuntavilkkukytkimen vartta 8 väärään suuntaan, asetetaan hälytysyksikkö 13 toimintaan, joka vilkkuautomaa-10 tin 14 kautta ohjaa ulkoisia hätävilkkuja 15.

Edelleen kuvataan kunkin kuvion 1 yksittäisen lohkon mahdollista suoritusesimerkkiä.

Kuviossa 2 on esitetty tuntoelinvirtapiirin 4 mahdollinen suoritusesimerkki.

15 Esimerkissä kuljettaa johdinvälissä 18 putoava jän nite virran muutoksen havaitsevan tuntoelinvirtapiirin 4 sisääntulosignaalin tarkkailtavaksi tarkoitetulle käyttölaitteelle, virta kulkee johdinlaitteen 18 läpi. Alipäästö-suodin ja virranjakopiiri 19 varmistaa sytytyksestä ja 20 muista lähteistä syntyvän korkeataajuisen kohinan vaikutuksen eliminoinnin. Vastaavalle tasolle kohottamisen ja erotuksen - jonka differentiaalivahvistin 20 suorittaa - jälkeen voidaan ajoneuvon virtataloudessa sattuvat matalataa-juiset muutokset - esim. käyttölaitteen kytkemisestä - ha-25 väitä päästö - pitopiirin 21 avulla. Valitsemalla sopivasti elektroniselta aika-anturilta 42 tulevat tahti-impulssit (näytteenoton kesto) voidaan erinopeuksiset (erisuuruiset) jännitemuutokset erottaa hyvin.

Differentiaalivirtapiiri 22 varmistaa havaittujen 30 jännitteenmuutosten vaikutuksesta monostabiilin virtapiirin 23 toimintaan vaadittavan impulssin. Tämän lohkon sisällä voidaan asetella pitojakson aikana tapahtuvan jännit-t.eenmuutoksen alemman kynnysarvon suuruus, tämän kynnysarvon alapuolella ei monostabiili virtapiiri 23 toimi.

35 Mainitut asetusmahdollisuudet varmistavat erottelun kytkettyjen käyttölaitteiden tai kuljettajan toimintojen välillä jännitteenmuutoksen suuruuden ja nopeuden perusteella .

69603

Tuntoelinvirtapiirin 4 sisääntuloon tuleva jännite sisältää käyttölaitteen päälle- ja poiskytkemisen johdosta kuormituksesta riippuvaisen, akun (AKKU) sisävastuksessa ja välille kytketyssä johdinvälissä 18 (joka voi esim. olla 5 akun ja sytytyskytkimen 1 välissä oleva kaapeli) syntyvän jänniteputouksen, siten soveltuu tämän kuljettajan kaikkien niiden toimintojen havaitsemiseen, jotka ovat yhteydessä käyttölaitteen kytkemiseen.

Tarkasteltaessa likimääräisiä arvoja, ovat ne seulo raavat (henkilöäjoneuvoon perustuvat): sytys 50 W

starttimoottori 1,3 kW äänitorvi 60 W jarruvalot 42 W 15 osoitinvalot 50 W

lähipysäköinti/kaukovalot 100/20/100 W vilkkuvalot 90 W lämmitys 20 W tuulilasinpyyhin 25 W 20 mahdolliset muut käyttölaitteet

Mainittujen käyttölaitteiden lisäksi ottaa tunto-elinvirtapiiri 4 huomioon ajoneuvon sähköverkossa nopean kierroslukumuutoksen johdosta syntyvän nopean jännitemuu-toksen. Samanaikaisesti jätetään pienkulutuksisten käyttö-25 laitteiden tila (esim. kontrollilamput, öljynpainenäyttö) huomiotta tarkasteltaessa jännitteenmuutoksen suuruutta.

Tämä on myös perusteltua, koska muutos ei synny kuljettajan toiminnan johdosta (esim. radiolaitteen virrankulutus). Jotta edistettäisiin käyttökelpoisuutta erilaisiin 30 moottoriajoneuvoihin, voidaan huomioon otettavan jännitten minimisuuruutta säätää asettelemalla differentiaalivahvistimen 20 vahvistuskerrointa ja monostabiilin virtapiirin 23 komparaattori sisäänmenon vertailutasoa, kun taas nopeutta voidaan säätää päästötaajuuden valinnalla (korkeammalla taa-35 juudella ottaa tuntoelinvirtapiiri 4 huomioon nopeammat muutokset).

18 69603

Johdinlaite 18 muodostuu tarkoituksenmukaisesti akun (AKKU) ja sytytyskytkimen 1 välisestä kaapelista, mutta samanaikaisesti voidaan kulutuksen muutosta karakterisoida suurella varmuudella akun maattamattoman navan (yleensä po-5 sitiivinen liitin) jänniteheilahtelujen perusteella.

Alipäästösuodin- ja virranjakopiiri 19 sisältää sisääntulossaan vastusjakajan, jonka jakosuhde on 1:2 sekä operaatiovahvistimesta muodostetun suotimen, jonka raja-taajuus on noin 10 Hz ja joka täyttää myös differentiaali-10 vahvistimen 20 tehtävän. Tällä tavoin muodostavat alipäästösuodin- ja jännitteenjakopiiri 19 ja differentiaalivahvistin 20 edullisesti yhden yksikön.

Päästö-pitovirtapiirin sisääntuloon on sovitettu esim. FET-kytkin, jonka kytkennän suorittaa noin 1 Hz taa-15 juinen tahti-impulssi. Aika-anturi 42 antaa tämän tahti-impulssin. Sisääntulokytkin kopioi differentiaalivahvistimen 20 ulostuloarvon edellä mainitulla taajuudella kondensaattoriin edestakaisin, siten varmistetaan myös korkeaim-pedanssinen erotus. Kondensaattorin jännite johdetaan FET-20 ulostuloasteesta edelleen differentiointivirtapiiriin 22. Yksinkertaisimmassa rakenteessa tämä muodostuu RC-elimes-tä, joka annetun suuruisesta jännitehypystä muodostaa impulssin .

Monostabiilin virtapiirin 23 sisäänmenoaste muodostuu 25 komparaattori-virtapiiristä, joka ei päästä niitä impulsseja, jotka alittavat asetetun suuruuden, monostabiilin virtapiirin 23 käynnistysvirtapiiriin. Tämä monostabiili virtapiiri on positiivisella ja negatiivisella impulssilla samalla tavoin käynnistettävä peruskytkentä, jossa on tran-30 sistoreja tai integroituja virtapiirejä.

Valppaustason kontrollivaiheessa odottaa laite kuljettajan vastaussignaalia suuntavilkunkytkimellä 8. Jotta voidaan sulkea pois ylimääräiset ulkoiset suuntamerkit, kytketään - kuten on jo mainittu - vilkkuautomaatin 14 ja 35 suuntavilkunkytkimen 8 väliin viivevirtapiiri 9. Viivevir-tapiiri 9 sallii suuntavilkun kytkimen 8 minkä tahansa kontaktin sulkemisen tulla voimaan vilkkuautomaatin sisääntu- ti 19 69603 loon korkeintaan 0,8 s viiveellä siten, että viivevirta-piiriin 9 sijoitettu monostabiili virtapiiri 24, joka aktivoidaan suuntavilkun kytkimen 8 toiminnan kautta, katkaisee suuntavilkun kytkimen 8 ja vilkkuautomaatin 14 välisen 5 yhteyden yllä mainituksi ajaksi - joko relekatkaisijän tai puolijohteista muodostetun erotusvirtapiirin 25 avulla (kuvio 3) .

Valppaustason kontrollin toistuvuus riippuu kuljettajan aktiivisuustasosta. Aktiivisuustason laskin 3 ohjaa 10 kontrollin toistuvuutta. Mainittu elementti voi koostua ohjelmoitavasta laskurista 26 (kuvio 4), joka tuntoelin-virtapiiristä 4 tulevan impulssin vaikutuksesta asetetaan ennalta edeltävän mittaustuloksen määräämään aloitusar-voon. Tällä tavoin suoritetaan elektronisen aika-anturin 15 27 matalataajuiset tahti-impulssit vastaanottavan, ohjel moitavan laskurin 26 asetus vasta sitten, kun aktiivisuus-tasoa karakterisoivan ajanjakson aikana ei tule ohjaustoiminnasta indikoivaa impulssia.

Ratkaisu, jossa molempien mittausten väliselle ajan-20 jaksolle asetetaan yläraja, vaikuttaa olevan vielä tarkoituksenmukaisempi. Rajoitus voidaan suorittaa esim. siten, että tietyn tuntoelinvirtapiirin 4 impulssien lukumäärän ilmenemisen jälkeen laskuria ei aseteta alunperin määrättyyn alkuarvoon, vaan sallitaan vain lyhyt viive, kunnes 25 mittaus aloitetaan.

Kun saavutetaan aktiivisuustason laskurin 3 ohjelmoitavan laskurin 26 kyllästystila, asetetaan mittausvaihe toimintaa. Vaihe alkaa lyhytkestoisella äänitorven 7 merkillä ja toisen käskylampun 5, 6 sattumanvaraisella syttymi-30 sellä.

Reaktioaikaa mittaava virtapiiri 10 (kuvio 1) varmistaa satunnaisen luonteen esim. siten, että tuntoelin-virtapiiristä 4 tulevat impulssit vaihtavat bistabiilin virtapiirin 28 tilaa, jolloin sen ulostulo valitsee sytty-35 vän käskylampun (5 tai 6) (kuvio 3). Tulee huomata, että kuvion 1 mukaisen reaktioaikaa mittaavan virtapiirin 10 osa 10a on esitetty kuviossa 3 ja osa 10b kuviossa 5.

20 6960 3

Mittauksen arvioinnin suorittavat reaktioaikaa mit-taavan virtapiirin 10 osat 10a ja 10b. Luokittelu muodostetaan neljän eri parametrin painotetuista mittaustuloksista. Nämä tulokset ovat seuraavat: 5 - mittauksen alusta vastauksen saapumiseen asti ku luneen ajan mittaa laskuri 29; mittauksen kestoa varten aktivoi aktivoiva rekisteri 41 laskurin 29 kellosisääntulon, - vastausimpulssin kesto mitataan laskurilla 30, - vastausimpulssin oikeellisuus tai virheellisyys 10 havaitaan kombinaatioverkon 31 avulla, joka vertaa bistabii-lin virtapiirin 28 ulostuloa vastaussignaaliin (kuvio 3), - reaktioliikkeen koordinointi, ts. vastakkaisen impulssin ilmenemistä lyhyen ajan kuluessa vastauksen jälkeen kontrolloi vastausimpulssin lopun vaikutuksesta akti- 15 voitunut monostabiili virtapiiri 32 (kuvio 5).

Tahti-impulssiksi aikaa mittaaville laskureille 29 ja 30, jonka synnyttää aika-anturi 42, valittiin 1 kHz joka mahdollistaa 0,001 sekunnin erottelun. Kuviossa 5 esitetty aritmeettinen yksikkö 34 määrää laskurien 29 ja 30 perus-20 teella sekä kombinaatioverkon 31 ja monostabiilin virtapiirin 32 ehtojen mukaan painotetun arvon perusteella luokittelun. Rekisterielementti 35, joka rekisteröi mainitun arvon, on virransaannin suhteen riippumaton sytytyskytkimen asennosta ja mahdollistaa viimeisen mittaustuloksen talti-25 oinnin.

Mittaustuloksen näyttämiseen voidaan käyttää mitä tahansa näyttöyksikköä 11, tarkoituksenmukaisesti käytetään digitaalinäyttöä.

Impulssin kuvaamiseksi - jonka suuruus on verrannol-30 linen mittaustulokseen - takografilla 12 voi toimia muutet-tavasti tahdistettava monostabiili virtapiiri 36, jonka tahditus on riippuvainen mittaustuloksesta ja jonka käynnistys on synkronisoitu mittauksen lopun kanssa. (Tako-grafi 12 voi toimia myös impulssileveyden mukaan moduloi-35 dulla signaalilla).

Reaktioaikaa mittaavan virtapiirin 10 osa 10b, joka toimii arvioivana yksikkönä, kytkee laskurin 29 ylittyessä

II

21 69603 (vastausta ei ole saatu) hälytysyksikön 13 päälle. Laskurin 30 ylittyminen (ei saatu vastausta, oletettavasti tapahtui suuntamerkin anto) tai tuntoelinvirtapiiristä 4 tulevat impulssit aiheuttavat mittauksen viivästymisen (ku-5 vio 4). Valvontatilassa annetaan kuvion 1 mukaiselle valvontalaskurille 17 tehtäväksi havaita kuljettajan toistaman kombinaation oikeellisuus. Realisoinnin mahdollinen tapa perustuu siihen, että oikean vastauksen suunnan määrä neljästä yhteen (yleisesti n:stä yhteen) kertojan 37 ulostulo. 10 Suuntavilkunkytkimen 8 toiminta kussakin suunnassa kasvattaa kertojaa osoittavaa laskurivirtapiiriä 38. Kertojan 37 sisääntulot kytkeytyvät loogisiin tasoihin "0" tai "1" ja näin asetetaan (ohjelmoidaan) toivotut jaksot (kuvio 6).

Laskuri 43 muodostaa valvontalaskurin 17 sisääntu-15 lon, johon laskuriin 17 on liitetty monostabiileista virtapiireistä 39 ja 40 syntyvä tahdistus. Ensimmäinen mono-stabiili virtapiiri 39 käynnistyy valvonnan päällekytkemi-sen jälkeen tuntoelinvirtapiiristä 4 tulevan toisen impulssin vaikutuksesta; tahdistuksen kuluttua - siinä tapaukses-20 sa, että koodikombinaation esittämistä ei ole vielä aloitettu - kytkeytyy se hälytykselle. Koodikombinaation esittämisen alku käynnistää toisen monostabiilin virtapiirin 40, joka tahdistuksen lopussa kytkeytyy kiikun 44 kautta hälytykselle, jos tällä välin ei ole toistettu koodia, min-25 kä perusteella tapahtuu kiikun asettelu. Sitä vastoin aktivoituu hälytysyksikköön 13 liittyvä ulostulo - kiikun 45 kautta - väärän koodituksen tapauksessa heti.

Kulloistenkin ehtojen perusteella tapahtuva hälytys aktivoi kuviossa 1 esitetyn hälytysyksikön 13, joka vilk-30 kuautomaatin 14 kautta kytkee päälle ajoneuvon hätävilkut 15 ja äänitorven 7. Hälytysyksikön 13 aktivoituessa poisjäävän vastauksen johdosta voidaan passivointi suorittaa vain käsijarrunkytkimen 2 välityksellä ja valvontatilassa piilotetun painonapin 16 avulla. Luonnollisesti palautuu 35 valvontalaskuri 17 mainitussa tapauksessa aktivoituun tilaan .

22 6 9 6 0 3

Kuvioihin on merkitty periaatteessa välttämättömät JA-piirit El - E10 TAI-piirit VI - V5 ja invertteri I.

Kuvioissa havainnollistettu esimerkkinä esitetty ratkaisu sisältää tärkeimmät ohjeet, joiden perusteella 5 ammattimies voi vaikeuksitta realisoida keksinnön kohteen, kun taas mahdolliset ratkaisuvariaatiot voidaan realisoida ottamalla huomioon periaatteelliset kaaviokuvat.

tl

Claims (13)

23 6 9 6 0 3

1. Menetelmä kiskottomasti kulkevan ajoneuvon kuljettajan ajokelpoisuuden kontrolloimiseksi, jossa menetelmässä 5 monotonisissa ajotilanteissa ennalta määrättävinä ja ajoneuvon käyttöelementtien käyttötiheydestä riippuvaisesti muuttuvina ajanjaksoina syntyy toistuvasti kehotussignaali kuljettajan suoritettavaksi tarkoitettua, kuljettajan aktiviteettiä valvovaa kontrcllitoimenpidettä varten ja virheellisen 10 kontrollitoimenpiteen tapauksessa tai kontrollitoimenpiteen puuttuessa yksi- tai kaksivaiheinen hälytyssignaali, tunnettu siitä, että käyttöelementtien käyttötiheys välittyy rekisteröimällä ja analysoimalla käyttöelementtien energialähteenä toimivan sähköisen johdinvälin (18) jännite-15 muutokset, jolloin jännitemuutokset tuottavat impulsseja, jotka tukahduttavat kuljettajan aktiviteettia valvovan ke-hotussignaalin ennalta säädetyksi ajaksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että annetulla kehotussignaalilla on toi- 20 nen kahdesta mahdollisesta, kuljettajalle ennalta tuntemattomasta tilasta, johon kuljettajan on reagoitava ennalta määrätyllä tavalla, ja että hälytyssignaali annetaan, jos suoritettavaa kontrollitoimenpidettä ei suoriteta esiohjel-moidulla tavalla.

3. Turvalaite itsenäistä energialähdettä käyttäviin, muilla virtapiirivarustuksilla (esim. virtakytkin, käsijarrun merkkivalo, äänitorvi, valaistus, suuntavilkun kytkin ja mikä tahansa muu ajoneuvon käyttämiseksi välttämätön sähköinen kulutuskoje) varustettuihin vapaarataisiin ajo-30 neuvoihin kuljettajan väsymyksen kontrolloimiseksi erityisesti yksitoikkoisissa tilanteissa tarkkailemalla kuljettajan ohjaustoimenpiteistä aiheutuvien sähkökulutuksen muutosten suuruutta ja nopeutta, jolloin laite sisältää kuljettajalle kehotussignaalin synnyttävän ja kuljettajan käyt-35 tämän vastaussignaalin lähettämiskytkinlaitteen, käskylam-put ja mahdollisesti rekisteröintilaitteen, tämän lisäksi ?4 69603 on laite varustettu mahdollisesti myös kuljettajan ohjaus-kykyisyyttä (alkoholin ja lääkeaineiden vaikutus) tarkkaile-valla ja suojan asiatonta tunkeutumista vastaan tarjoavalla kytkinlaitteella, tunnettu siitä, että akun (AKKU) 5 maadoittamattomaan (ei runkoon liittyvään) liittimeen tai maadoittamattomaan liittimeen liittyvään, kulutuskojeiden suuntaan johtavaan johdinväliin (18), jonka kautta kulutus-kojeiden virta kulkee, on liitetty virran muutosta tarkkai-leva virtapiiri, jonka valinnaiset signaaliulostulot on lii-10 tetty käskysignaalin antaviin yksiköihin esim. osoitinkon-trollilamppuihin, käskysignaalilamppuihin (5, 6), jotka puolestaan on kytketty kuljettajan vastauksen antamiseen tarkoitetun valintakytkimen valintavirtapiireihin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnet-15 t u siitä, että vastauksen antavan elementin valintakytkin on itse ajoneuvon suuntavilkun (8) kytkin.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, t u n-n e t t u siitä, että energialähteen - akku (AKKU) - maa-doittamaton (ei runkoon liittyvä) liitin tai maadoittamatto- 20 maan liittimeen liittyvä kulutuskojeiden suuntaan johtava johdinväli (18), jonka kautta kulutuskojeiden virta kulkee, on liitetty virran muutoksen suuruuden ja nopeuden mainitun johdinvälin sisällä havaitsevan virtapiirin (4) sisääntuloon ja jonka ulostulo on liitetty aktiivisuustasonlaski-25 men (3) sisääntuloon, että aktiivisuustasonlaskin (3) on liitetty kaksisuuntaisella yhteydellä reaktioaikaa mittaa-vaan virtapiiriin (10), jonka sisäänmenot on viivevirtapii-rin (9) välikytkennän kautta liitetty suuntavilkunkytkimen (8) liittimiin sekä lisäksi reaktioaikaa mittaavan virta-30 piirin (10) ulostuloon on liitetty käskysignaalilamput (5, 6), äänitorvi (7), näyttölaite (11), rekisteröintilaite esim. takografi (12) sekä hälytysyksikön (13) sisääntulo ja hälytysyksikön ulostulo on liitetty vilkkuautomaatin (14) sisääntuloon samalla, kun viimeksi mainitun ulostulo 35 liittyy hätävilkkuihin (15). Il 25 6960 3

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että tuntoelinvirtapiirin (4) sisääntulo muodostuu alipäästösuodin - ja jakovirtapiiristä (19) sekä siihen liittyvästä mahdollisesti sen kanssa kokonaisuuden muodos- 5 tavasta differentiaalivahvistimesta (20), joka on liitetty päästöpitopiirin (21) sisääntuloon, jolloin jälkimmäisen ulostulo erotuspiirin (22) ja monostabiilin virtapiirin (23) kautta liittyy aktiivuustason laskimen (3) (kuvio 1) sisääntuloon, samalla, kun päästöpitovirtapiirin (21) toiseen 10 sisäänmenoon on liitetty elektronisen matalataajuisen ajastimen (42) ulostulo.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että alipäästösuodin - ja virranjakopiiri (19) ja sen kanssa yhteen rakennettu differentiaalivahvistin (20) 15 sisältää vastusjakajan, jonka jakosuhde on 1:2 ja ooeraatio-vahvistimesta rakennetun aktiivisen suotimen, jonka rajataajuus on suuruusluokaltaan 10 Hz.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että päästöpitovirtapiirin (21) sisääntuloon on 20 sijoitettu FET-kytkin, jonka ohjaussisääntuloon on liitetty elektroninen ajastin (42) samalla, kun FET-ulostulon ja sisääntulon väliin on kytketty kondensaattoriaste.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että monostabiili virtapiiri (23) on pienimmän 25 lähtöimpuissitason määräävä komparaattori.

10. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että suuntavilkunkytkimen (8) ja vilkkuautomaa-tin (14) väliin kytketty viivevirtapiiri (9) koostuu mono-stabiilista virtapiiristä (24) siihen liittyvästä katkai- 30 sija-kytkinvirtapiiristä (25).

11. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kontrollin toistuvuutta ohjaava aktiivi-suustasonlaskin (3) sisältää ohjelmoitavan laskurin (26, kuvio 4) , jonka "kellcP-sisääntuloon on liitetty elektronisen 35 matalataajuisen ajastimen (27) ulostulo samalla, kun "la- taus"-sisääntuloon on kytketty TAI-virtapiirin (V2) ulostulo, 69603 26 jolloin TAI-virtapiiri (V2) liittyy tuntoelinvirtapiiriin (4, kuvio 1) ja reaktioaikaa mittaavan virtapiirin (10b, kuvio 5) viiveen varmistavan laskurin (30) ulostulon ja edelleen reaktioaikaa mittaavan virtapiirin (10b, kuvio 5) 5 rekisterielementin (35) "mittaustulos"-ulostulo on liitetty 'feisääntulo-sisääntuloon ja lopuksi on "kyllästys"-ulos-tulo yhdistetty reaktioaikaa mittaavan virtapiirin (10a, kuvio 3) "mittaus"-sisääntuloon.

12. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnet-10 t u siitä, että reaktioaikaa mittaava virtapiiri (10a, kuvio 3) sisältää bistabiilin virtapiirin (28, kuvio 3), jonka sisääntulo on liitetty tuntoelinvirtapiirin (4) ulostuloon, samalla kun ulostulot on kumpikin JA-piirin (E1, E2) kautta liitetty käskysignaalilamppuihin (5, 6) ja JA-15 piirien (E1, E2) toiset sisääntulot liittyvät aktiivisuus-tasonläskurin (3) ohjelmoitavan laskurin (26) "kyllästys"-ulostuloon, samalla kun mainittujen JA-piirien (El, E2) ulostulot liittyvät kumpikin toisen JA-piirin (E3, E4) sisääntuloihin ja näiden JA-piirien (E3, E4) toiset sisään-20 tulot on kumpikin liitetty suuntavilkunkytkimen (8) liittimeen ja toisten JA-piirien (E3, E4) ulostulot on liitetty oikean/väärän vastauksen havaitsevan yhdistelmäpiirin (31, kuvio 3) sisääntuloihin.

13. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnet-25 t u siitä, että se sisältää asiattomalta sisääntunkeutu- miselta suojaavan ja kuljettajan alkusoveltuvuuden ajon alkamista varten tutkivan kytkentälaitteen, jossa on aktivoiva kytkinelementti esim. painonappi (16), joka on lisätty valvontalaskurin (17) virtapiiriin ja valvontalasku-30 rin (17) sisääntulo on liitetty jännitemuutosten suuruuden ja nopeuden havaitsevan virtapiirin (4) ulostuloon samalla, kun ulostulot liittyvät kukin suuntavilkun kytkimen (8), viivevirtapiirin (9), hälytysyksikön (13) ja reaktioaikaa mittaavan virtapiirin (10) yhteen sisääntuloon 35 (kuvio 1). 27 69603

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että suuntavilkun kytkimen (8) liittimiin TAI-piirin (V5) välikytkennän ja kertojaa (37) ohjaavan lasku-rivirtapiirin (38) kautta on liitetty kertojan (37) "n:stä 5 yhteen" sisääntulo edelleen, että tuntoelinvirtapiirin (4) ulostulo laskurivirtapiirin (43) välikytkennän kautta liittyy kaksi sarjaankytkettyä monostabiilia virtapiiriä (39, 40. sisältävään tahdistusvirtapiiriin, jonka ulostulo ja kertojan (37) ulostulo on loogisen verkon (I, E8, E9, V4,

10 E10) sekä kahden sarjan kytketyn kiikun (44, 45) kautta yh distetty hälytysyksikköön (13) samalla, kun ensimmäisen kiikun "selvä"-sisääntulo liittyy kertojaa (37) ohjaavan laskurivirtapiirin (38) ulostuloon ja toisen kiikun (45) "selvä"-sisääntulo on yhdistetty aktivoivaan kytkentäele-15 menttiin, ts. painonappiin (16). 28 69603