FI69150B - Foerfarande foer drivande av ett valsaggregat foer banor och valsaggregat foer tillaempande av foerfarandet - Google Patents

Description

1 69150

Menetelmä tela-aggregaatin käyttämiseksi ratoja varten ja tela-aggregaatti tämän menetelmän toteuttamiseksi

Keksintö kohdistuu menetelmään tela-aggregaatin 5 käyttämiseksi ratoja varten, erikoisesti kalenterin paperi- ja muita materiaaliratoja varten, jossa on vähintään yksi mieluummin temperoitava, kova perustela, vähintään kaksi joustavaa, kukin perustelan kanssa raon muodostavaa työtelaa, jotka siirtolaitteen avulla ovat 10 tuotavissa työasentoon, jossa ne on painettuna peruste-laa vastaan, ja irtiasentoon, jossa ne on nostettu pois perustelalta, ja jotka säädettävän käytön avulla ovat saatettavissa lähes samalle kehänopeudelle perustelan kanssa, sekä ohjaus- ja johtoelementit, jotka ohjaavat 15 rataa niin, että se työtelan ollessa irtiasennossa lepää vain perustelalla, sekä tela-aggregaattiin tämän menetelmän toteuttamiseksi.

Eräässä tunnetussa paperikalanterissa (US-PS 32 54 593), joka on kytketty välittömästi paperikoneeseen, 20 juoksee paperirata kahden rakenneyksikön läpi, jotka molemmat muodostuvat yhdestä perustelasta ja kahdesta halkaisijan suunnassa vastakkain olevasta työtelasta. Rataa käsitellään siten neljässä puristusraossa, jolloin radan yksi puoli molemmissa ensimmäisissä puristusraois-25 sa ja radan toinen puoli molemmissa toisissa puristus-raoissa lepää lämmitettyä perustelaa vasten. Kulloisetkin kosketuspinnat ovat erilaisia. Työtelat on kiinnitetty käännettäviin laakereihin ja ne voidaan pneumaattisilla paineenantajilla painaa irtiasennostaan niiden työasentoon 30 perustelan pinnalle. Työtelat saavat käyttönsä hihnaväli-tyksen ja säädettävän kytkimen välityksellä perustelan akselilta. Käynnistämällä hihnavälitys ja säätämällä kytkintä voidaan työtelat lähes synkronoida perustelan kehä-nopeuden kanssa.

2 691 50

Perustelaa nimitetään kovaksi, koska sen tela-vaippa on kovavalua, terästä tai muuta metallimateriaalia, jonka pinta on kova. Työteloja nimitetään joustaviksi, koska ne on varustettu elasto-viskoosisella päällystema-5 teriaalilla, esim. paperilla. Tällaisen joustavan telan elinikä on yleisen kulumisen tai ratamateriaalin aiheuttaman vahingoittumisen vuoksi oleellisesti lyhempi kuin pe-rustelalla. Jos tunnetussa toteutuksessa joustava työtela on vahingoittunut tai kulunut, täytyy kalanteri pysäyttää, 10 jotta kyseinen työtela voidaan vaihtaa. Tällöin täytyy varautua tuotantokatkoon 30 minuutista muutamiin tunteihin ja sitäpaitsi ottaa huomioon laitoksen uudelleen käynnistämisen kustannukset.

Keksinnön pohjana on tehtävä aikaansaada alussa 15 mainitunlainen menetelmä, jossa joustavan työtelan vaihto voi tapahtua ilman käyttökeskeytystä ja ilman oleellista ratamateriaalin laadun muutosta.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että kahdesta työtelasta, jotka työasennossaan aikaansaa-20 vat suunnilleen saman radankäsittelyn, ensimmäinen pidetään työasennossa ja toinen reservitelana irtiasennossa ja toista työtelaa käytetään hitaalla kierrosluvulla ja että ensimmäisen työtelan vaihtamiseksi toinen työtela saatetaan suunnilleen samalle kehäncpeudelle perustelan kanssa, 25 siirretään sitten työasentoon ja suunnilleen samanaikaisesti tämän siirron kanssa ensimmäinen työtela nostetaan irtiasentoon.

Senvuoksi, että yksi työtela normaaiikäynnin aikana pidetään irtiasennossa, voi se reservitelana hyvin nopeas-30 ti ottaa tähän saakka työasennossa olleen työtelan tehtävän. Koska reservitelaa ei tarvitse tuoda samaan paikkaan kuin vaihdettava työtela, tapahtuu tehtävän vastaanotto hyvin nopeasti, niin että käyntiä voidaan keskeytyksettä jatkaa. Koska molempien työtelojen vaikutus radankäsittelys-35 sä on suunnilleen sama, ei telanvaihto johda muutokseen ra- 3 69150 tamateriaalin laadussa. Koska toinen työtela on synkronoitu perustelan kehänopeuden kanssa, ei ole pelättävissä ratakatkoa eikä radan vahingoittumista. Reservitelana olevaa työtelaa pyöritetään irtiasennossa sangen hitaasti, 5 niin että painovoiman tälle työtelalle aikaansaama muodonmuutos, esim. riippuma, saadaan estetyksi ja sen pinta tulee tasaisesti alttiiksi ympäristövaikutuksille, esimerkiksi perustelan lämmölle. Tähän riittää sangen pieni kierrosluku, joka on pienempi kuin 1 % käyntikierrosluvusta 10 ja myös vielä pienempi kuin ratamateriaalin sisäänvie-täessä tavalliset kierrosluvut.

On edullista käyttää ensimmäisenä ja toisena työ-telana saman perustelan rinnalle sijoitettuja työteioja. Tämä antaa erikoisesti lämpötilaltaan säädettyjen perus-lb telojen yhteydessä suuren varmuuden, että työtelojen vaikutus radankäsittelyssä on suunnilleen samanlainen.

Erikoisen edullista on, jos telanvaihdon jälkeen uusittu ensimmäinen työtela toimii reservitelana. Tällä tavoin voi käynti jatkua, vaikkakin useita työteioja täy-20 tyisi vaihtaa peräkkäin. Tämä merkitsee yksinkertaisimmassa tapauksessa, että kahta työtelaa vuorotellen käytetään re-serviteloina. Mutta on olemassa myös mahdollisuus varata reservitelana toimiva toinen työtela useammalle työkohteessa olevalle ensimmäiselle työtelalle ja sitten ensimmäi-25 seksi vahingoittuva tai kulunut työtila korvata reservi-telalla.

On edullista pitää toinen työtela irtiasennossa käyttövalmiina. Sen mukaisesti ovat kaikki tarpeelliset liitynnät olemassa. Siksi voi telanvaihto tapahtua hyvin 30 nopeasti, ilman että materiaalirataan vaikutetaan vahingollisesti .

Jos rata lepää toisella sivullaan vähintään yhteen ensimmäiseen perustelaan ja toisella sivullaan vähintään yhteen toiseen perustelaan, tulee huolehtia siitä, että 35 sekä ensimmäisen että myös toisen perustelan luona pide- 4 69150 tään vähintään yksi työtela reservitelana irtiasennossa. Tällä varmistetaan, että telanvaihdossa molemmat radanpuo-let tulevat samalla tavalla edelleen käsitellyksi.

Tela-aggregaatti menetelmän läpiviemiseksi on tun-5 nettu siitä, että kahdesta työtelasta, jotka työasennossaan vaikuttavat suunnilleen samoin radankäsittelyyn, vähintään toisella reservitelana toimimistarkoituksessa on käyttö, jossa lisäksi on toisten työtelojen ja perustelan käyttönopeudesta riippumaton hidas käynti. Käyttöä, joka l0 on tarpeen synkronikäynnin aikaansaamiseksi, käytetään lisäksi hyväksi antamaan valmiudessa pidettävälle työtelalle hitaan kierrosluvun.

Erikoisen edullista on tällöin, jos käytön muodostaa vain kyseiselle työtelalle sijoitettu, kierrosluku-lb säätöinen moottori. Tätä moottoria voidaan yksinkertaisella säätäjällä ohjata niin, että saavutetaan haluttu kierrosluku.

Erikoisesti voi käytössä olla säätäjä, jolle olo-arvona tuodaan työtelan kehänopeus ja pitoarvona vaihtoeh-20 toisesti vakioarvo hitaalle käynnille tai perustelan kehänopeus. Kehänopeuaen toteamiseksi voidaan käyttää esimerkiksi koskettimettomia antureita, jotka tunnustelevat merkkejä telan kehällä.

Keksinnön edelleen kehittelyssä on siirtolaitteessa 25 etäisyysantureilla varustettu laite, työtelan ohjaamiseksi irtiasennosta työasentoon siirrettäessä samansuuntaiseksi perustelan kanssa. Siirtolaitteeseen vaikutetaan siksi niin, että toinen työtela tulee kosketukseen perustelan kanssa samanaikaisesti koko pituudeltaan. Myös tämä vai-30 kuttaa siihen, että telanvaihto tapahtuu ilman oleellista haittaa materiaaliradalle.

On tarkoituksenmukaista sijoittaa ohjaus- ja johto-elementit niin, että radalla molemmissa työtelaraoissa on kummassakin sama kosketuspinta perustelalla. Koska myös 35 kosketuspinnan suuruudella on vaikutus materiaaliradan omi- 69150 naisuuksim, esimerkiksi jos perustela on lämmitetty, tulee tällä tavoin varmistetuksi, että radan ominaisuudet telanvaihdon jälkeen ovat samat.

Tällöin on edullista, jos ohjaus- ja johtoelemen-5 tit on niin sijoitettu, että molemmissa työtelaraoissa radan sisääntulokulma ja ulosmenokulma ovat keskenään samat. Mitä tarkempi symmetria raossa, sitä tarkemmin voidaan radan laatu ylläpitää. Tällöin tulisi sisään- ja ulostulo-kulmien summan olla korkeintaan 20°. Kosketuspinta on tä-10 män vuoksi suhteellisen pieni. Avoimessa raossa olevan rataosan vaikutus sijoitukseen perustelalla on senvuoksi merkityksetön

On edullista sijoittaa molempien työtelarakojen ohjaus- ja johtoelementit samalla tavoin niiden eteen ja 15 taakse. Samanlaisella sijoituksella saadaan halutut samat suhteet molemmissa raoissa.

On edullista huolehtia siitä, että kummankin työte-laraon eteen on kytketty kummallekin yksi aseteltava oh-jaustela, jota rata ympäröi vähemmän kuin 90° ja joka ai-2u kaansaa rataan poikittain sen liikesuuntaan suunnattuja ohjaus- ja palautusvoimia. Sellaiset ohjaustelat, jotka esimerkiksi DE-PS 20 13 740:stä ovat tunnettuja, aikaansaavat rataan levitysvaikutuksen. Koska ne ovat välittömästi ennen rakoa, saadaan rata johdetuksi puhtaana ra-25 koon. Pienempi kuin 90° oleva ympäröimiskulma takaa, että onjaustelojen tehokkuus ei hankausvoimien vaikutuksesta tule estetyksi.

Kummankin työteiaraon jälkeen voi olla kytkettynä kummallakin kiinteästi sijoitettu johtotela. Tämä määrää 30 uiostulokulman ja aikaansaa radan kääntymisen.

Johtotelat voivat kukin muodostaa puristettavan si-säänvientitelan kanssa vetotelaparin radan sisäänvientiä varten. Tällä tavoin ottavat jälkeen kytketyt johtotelat lisätehtävän.

35 Tela-aggregaatissa, jossa perustelan rinnalle on 6 69150 sijoitettu Kaksi halkaisijan suunnassa vastakkain olevaa työtelaa, on suositeltavaa, että molemmilla työteloilla on käyttölaite hidasta käyntiä varten. Näitä työteloja voidaan silloin käyttää vuorotellen reserviteloina.

5 Eräässä muunnoksessa on perustelan rinnalle sijoi tettu kolme tai useampia työteloja, joista ainakin yhdellä on käyttölaite, jolla on hidas käynti. Yksinkertaisimmassa tapauksessa on täten varattu yksi reservitela kahdelle tai useammalle puristusraon muodostavalle työtelalle. Mut-10 ta voidaan myös yhden perustelan viereen varata useampia keskenään yksiselitteisesti sijoitettuja ensimmäisen ja toisen työtelan muodostamia pareja.

Eräässä toisessa vaihtoehdossa on huolehdittu siitä, että kahden perustelan väliin, jotka kumpikin on varustet-lb tu vähintään yhdellä omalla työtelalla, on sijoitettu lisää yhteinen työtela, jolla on käyttö varustettuna hitaalla käynnillä ja joKa on painettavissa keskimmäisestä irtiasen-nosta vaihtoehtoisesti yhdelle molemmista perusteloista.

Tässä voi yksi reservitela olla varattuna kahdelle perus-20 telalle.

On edullista varustaa työtelat kumpikin muodonmuutos-säätölaitteella. Tämä varmistaa materiaaliradan tasaisen käsittelyn koko leveydeltä. Käytettäessä yhteistä työtelaa, johon muodonrouutossäätölaite on rakennettu, tulisi viimemai-25 nitun olla käännettävissä 180°.

Eräs vaihtoehto perustuu siihen, että työtelojen pe-rustelasta poispäin olevalla sivulla on kussakin muodonmuu-tossäätö- ja puristustela. Täten saadaan rakenteeltaan yksinkertaisempia työteloja.

3u Radan tulisi juosta perustelan kaikkien työtelarako- jen läpi välittömästi peräkkäin. Täten saadaan suhteellisen lyhyitä rataosia tela-aggregaatin sisällä.Perusteloilla, joilla on vain kaksi työtelaa, on taattu, että telanvaihdossa työstövaiheiden järjestys pysyy samana.

35 Tela-aggregaatissa, jossa on vähintään yksi ensim- 69150 mäinen perustela, jolla ensimmäinen ratasivu lepää, ja vähintään yksi toinen perustela, jolla toinen rata-sivu lepää, on suositeltavaa, että ensimmäisen ja toisen perusteian rinnalLe on kummallekin sijoitettu vähintään 5 yksi työtela, jonka Käytöllä on hidas käynti. Kummallekin ratasivulle on siten olemassa vähintään yksi reservi-tela, niin että telanvaihdossa olosunteet pysyvät samoina.

On edullista,jos yksi työtela on radan tiellä sijoitettu vähintään kahden ensimmäisen tyotelan väliin. Toinen 10 työtela voi silloin korvata yhden ensimmäisistä työteioista, ilman että työstöjärjestyksessä syntyy suuria eroja.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin piirustusten avulla esitetyn, suositun toteutusesimerkin mukaan. Kuviot esittävät: 15 kuvio 1 kaaviollinen esitys keksinnön eräästä ensim mäisestä toteutusmuodosta, kuvio 2 kaaviollinen näkymä erään siirtolaitteen ensimmäisestä toteutusmuodosta, kuvio 3 kaaviollinen näkymä siirtolaitteen toisesta 20 toteutusmuodosta, kuvio 4 kaaviollinen telanäkymä, kuvio b keksinnön toinen toteutusmuoto, kuvio 6 keksinnön kolmas toteutusmuoto, kuvio 7 keksinnön neljäs toteutusmuoto, 25 kuvio 8 eräs muu keksinnön toteutusmuoto.

Kalanterissa kuviossa 1 on yhdessä kalanterirun-gossa kaksi rakenneyksikköä 2 ja 3. KakenneyksikKö 2 käsittää kovan perusteian 7# ensimmäisen joustavan työtelan 8 ja toisen joustavan työtelan 9- Perustela 7 lepää rungossa 30 kiinni olevilla laakereilla 10 ja on varustettu omalla käyttömoottorilla 11 (kuv. 4;. Työtela 5 on nuolella osoitetun siirtolaitteen 12 avulla siirrettävissä vaihtoehtoisesti esitettyyn työasentoon A tai katkoviivoin esitettyyn irtiasentoon B. Sillä on oma käyttömoottori 13 ja se on 35 varustettu muodonmuutossäätölaitteella 14. Se muodostaa pe- 8 69150 rustelan 4 kanssa raon i5. Toinen työtela 6 on samoin siirrettävissä nuoleLla osoitetulla siirtolaitteella 16 vaihtoehtoisesti esitettyyn irtiasentoon B ja katkoviivoin esitettyyn työasentoon A. Toisella työtelalla 5 6 on samoin käyttölaite 17 ja sillä on rouodonmuutossäätö- laite l8. Se muodostaa yhdessä perustelan kanssa raon ly. Rakenneyksikön 3 rakenne on vastaava. Täällä on rako 2 0 ensimmäisen työtelan ja perustelan 7 välissä ja rako 21 toisen työtelan y ja perustelan 7 välissä.

10 Telat on esitetty täysin ulosvedettyinä kulloi sessakin käyttöasennossaan. Ensimmäiset työtelat b ja 8 sijaitsevat senvuoksi vastaavilla perusteloilla 4 ja /, niin että raot Ib ja 20 ovat puristusvälejä. Toiset työ-telat b ja y sitävastoin ovat välimatkan päässä peruste-15 loista 4 ja 7, niin että raot 19 ja 21 ovat auki. Paperi-radan 22 kuljettamiseksi kalanterin läpi on sijoitettu kiinteästi laakeroidut johtotelat 23-29 ja siirrettävät onjaustelat 30-33, jotka on muotoiltu esimerkiksi taitto-teloiksi tai levitysteloiksi ja ovat vänemmän Kuin 90° 20 paperiradan ympäröimiä. Eteen kytketyt ohjaustelat 3U-33 ovat kaikissa tapauKsissa samassa asemassa vastaavaan rakoon 15, 19, 20 tai 21 nähden. Myös jälkeen kytketyt johtotelat 25-28 ovat samassa asemassa vastaavaan rakoon nähden. Tämän seurauksena on kaikissa raoissa huolehdittu 25 siitä, että on olemassa sama sisääntulokulma o< ja sama ulosmenokulma ja että radalla 22 on molemmin puolin kumpaakin perustelaa 4 ja 7 sama kosketuspinta. Johtoteloille 25-28 on kunkin rinnalle sijoitettu käytettävä sisäänvien-titela 34-37, mitkä nuolen suunnassa voidaan painaa vastaa-30 vaa johtotelaa vastaan, niin että saadaan vetotelapari, jota voidaan käyttää radan sisäänvientiä varten.

Kuvio 2 esittää työtelan 6 siirtolaitteen Ib erästä toteutusmuotoa. Ohjauskiskoon 38 kalanterinrungossa 1 on olakkeen 39 välityksellä kiinnitetty telalaakeri 40, 35 esimerkiksi ylhäällä vaikuttavalla hydrosylinterillä (ei-

II

9 69150 esitetty). Kaksi sellaista laakeria 40 pidättävät kier-tymätöntä Kannattajaa 41. sen päällä ovat laakerit 42 telavaippaa 43 varten onjauskiskoilia 44 siirrettävissä pystysuorassa suunnassa, kun muodonmuutossäätölaitteen 5 18 paineanturia vastaavasti ohjataan. Vastaavan rakenteen esittää esimerkiksi DE-OS 30 04 915.

Siirtolaitteen 16 toisen toteutusmuodon esittää kuvio 3. Tässä ovat molemmat telalaakerit 45, joissa työ-teian 6 akseli 4b on välittömästi laakeroituna, varusteli) tut kahdella pienoistyöntösylmterillä 47 ja 48, joiden männät voivat tukeutua rungossa kiinni oleviin tukipin-toihin 49 tai 50. Tällaisia pienoistyöntösylmtereitä on selostettu esimerkiksi vanhemmassa patentti-ilmoituksessa P 30 43 901. Ohjaamalla vaihtoehtoisesti näitä pie-15 noistyöntösylintereitä voidaan saavuttaa asennot A tai B. Kulloinkin alemmalle työtelalle käyvät vastaavat laitteet. Esimerkiksi ensimmäinen työtela 5 voidaan kannattaa pie-noistyöntösyiintereillä siirrettävillä laakereilla 51.

Kuvion 4 mukaan kanden etaisyysanturin 52 ja 53 tar-20 koituksena on ohjata siirtolaitetta 16, siis hydrosylin-tereitä 47 ja 48, siten, että työtela 6 voidaan viedä pe-rustelalle 4 tarkasti samansuuntaisena sen kanssa.

Kolmelle telalle 4, 5 ja b on sijoitettu kosketti-mettomat anturit 54, 55 ja 5b, jotka tunnustelevat mer-25 kintöjä 57 kulloisellakin telalla, minkä avulla säätäjäksi muodostetussa laskijassa 58 todetaan telan kehänopeus ja sen perusteella säädetään käyttömoottoreita 13 ja 17. Erikoisesti käytetään käyttömoottoria 13 niin, että tyätelan 5 ja perusteian 4 kehänopeudet ovat tarkalleen samat tai on 30 olemassa pieni, tarkoin määritetty ero. Moottoria 13 käytetään aivan hitaalla kierrosluvulla niin kauan kuin toinen työtela 6 on irtiasennossa fi, jota varten sisäänmenossa 59 annetaan ennalta vastaava pitoarvo, jota verrataan tämän telan kehänopeuden oloarvoon. Jos kuitenkin toinen 35 työtela 6 tuodaan työasentoon A, verrataan tätä kehänopeu- 10 691 50 den oloarvoa pitoarvoon, joka vastaa perustelan 4 kehä-nopeutta ja nostaa telan 6 kierrosluvun suunnilleen synk-rooniseksi.

Jos käynnin aikana todetaan, että ensimmäinen työ-5 tela 5 on vahingoittunut, nostetaan ensin valmiudessa pidetyn toisen työtelan 6 kierrosluku käytön 17 avulla synk-roonikierrosluvulle. Sitten siirretään työtela 6 siirto-laitteen 16 avulla perustelalle 4 ja samanaikaisesti nostetaan ensimmäinen työtela 5 pois perustelalta 4. Työtela 10 6 ottaa täten käytännöllisesti katsoen yhtä aikaa työtelan 5 tehtävän, niin että ratamateriaalin jalostuksessa tässä rakenneyksikössä ei käytännössä tapahdu ylipäänsä mitään keskeytystä. Työtela 5 voidaan sitten purkaa, siirtää pois ja korvata uudella työtelalla. Tämä voidaan sitten tuoda 15 työtelan 5 irtiasentoon B ja pitää siellä reservitelana valmiudessa.

Tämä telanvaihto tapahtuu hyvin nopeasti, koska toinen työtela 6 oli valmiiksi asennettuna irtiasentoon, siis liitetty vastaavaan paineenantojärjestelmään, muodon-20 muutossäätölaitteen energiansyöttö- ja ohjausjärjestelmään ja käyttölaitteeseen. Radankäsittelyn menetelmäehtöihin ei vaikuteta haitallisesti, koska ratageometria molemmissa raoissa 15 ja 19 on täysin sama ja työtela 6 viedään työasentoon A vasta, kun se pyörii synkroonisesti peruste-25 lan 4 kanssa.

Kuvion 5 mukaisessa toteutusmuodossa käytetään vastaavista osista 100:11a suurennettuja tunnuslukuja kuvaan 1 verrattuna. Täällä on olemassa 2 rakenneyksikköä 102 ja 103. Rakenneyksikössä 102 on yksi perustela 104 kaksi ensim-30 mäistä työtelaa 105 ja 105a sekä kaksi toista työtelaa 106 ja 106a. Ensimmäiset ja toiset työtelat ovat parittain halkaisijan suunnassa vastakkain. Rakenneyksikössä 103 on yksi perustela 107 kaksi ensimmäistä työtelaa 108 ja 108a sekä kaksi toista työtelaa 109 ja 109a. Niillä on samat 35 asemat kuin rakenneyksikössä 102. Tällä tavoin saadaan puris- 11 6915 0 tusraot 115, 115a, 120, 120a sekä avoimet raot 119, 119a, 121 ja 121a. Rata 122 johdetaan ohjaus- ja johtoteloilla, joista vain telalla 135 on tunnusluku, vaihdellen aina läpi puristusraon ja avoimen raon. Rakenneyksiköissä ovat 5 radan 122 eri puolet perustetaan 104 tai 107 päin. Tällä sijoituksella saadaan pieneen tilaan sijoitetuksi suurempi lukumäärä puristusrakoja.

Kuvion 6 mukaisessa toteutusmuodossa käytetään vastaavista osista 200:11a suurennettuja tunnuslukuja kuvaan 10 1 verrattuna. Tässä käsittää rakenneyksikkö 202 kaksi pe- rustelaa 204 ja 204a, joiden viereen on kulloinkin sijoitettu yksi ensimmäinen työtela 20b tai 20ba ja yhteinen toinen työtela 206. Rakenneyksikössä 203 on kaksi perustelaa 207 ja 207a, joiden kummankin vieressä on yksi ensimmäi-15 nen työtela 208 tai 208a ja yhteinen toinen työtela 209. Tällä tavoin saadaan puristusvälit 215, 215a, 220 ja 220a sekä avoimet raot 219, 219a, 221 ja 221a. Rata 222 joudetaan ohjaus- ja johtotelojen avulla, joista vain tela 224 on varustettu tunnusluvulla, kalanterin läpi niin, että se kulkee 2Q vuorotellen puristusraon ja avoimen raon läpi.

Tässä toteutusmuodossa voidaan yhteinen työtela 206 siirtää irtiasennosta B vasemmalle katkoviiva-asentoon A perustelan 204 vieressä ja se ottaa vastaan työtelan 205 tehtävän. Mutta se voidaan myös siirtää oikealle katkovii-25 vatyöasentoon A' perustelan 204a:n viereen ja se ottaa vastaan työtelan 205a tehtävän. Koska tässä tapauksessa muodon-muutossäätölaitteen 218 täytyy voida toimia eri suunnissa, on olemassa kiertolaite 260, jolla koko muodonmuutossäätö-laitteen kannatin voidaan kääntää 180°.

30 Kuvion 7 mukaisessa toteutusmuodossa käytetään 300: 11a suurennettuja tunnuslukuja kuvaan 1 verrattuna. Tässä toimii perustela 304 yhdessä ensimmäisen työtelan 305 kanssa, jolla kuitenkaan ei ole omaa muodonmuutossäätölai-tetta, vaan se on painettavissa muodonmuutoksen säätö- ja 35 puristustelalla 361 perustelaa 304 vastaan. Samalla tavoin 12 691 50 ei myöskään toisella työtelalla 306 ole omaa muodonmuutos-säätölaitetta, vaan se voidaan painaa perustelaa 304 vastaan muodonmuutoksen säätö- ja puristustelalla 362. Rata 322 johdetaan tällöin puristusvälin 315 ja avoimen raon 319 läpi.

5 On olemassa mahdollisuus johtaa rata myös edelleen raon 363 läpi, mikäli tämä tapahtuu myös vastakkaisella sivulla raon 364 läpi.

Kuvion δ mukaisessa toteutusmuodossa käytetään 400: 11a suurennettuja tunnuslukuja. Paitsi rakenneryhmiä 402 ja 10 403 on olemassa vastaavat rakenneryhmät 402a, 402b, 403a ja 403b. Rakenneyksiköissä 402, 402a ja 402b on paperiradan 422 yksi puoli, rakenneyksiköissä 403, 403a ja 403b paperi-radan toinen puoli kääntyneenä päin vastaavia perusteloja 404, 404a, 404b, 407, 407a, 407b. Paperirata 422 juoksee 15 vaihdellen rakenneyksiköiden läpi. Vain keskimmäisissä rakenneyksiköissä 402a ja 403a on olemassa työtelat 406a tai 409a, jotka normaalikäynnin aikana ovat irtiasennossa B. Kaikki muut työtelat 405, 405a, 405b, 406, 406b, 408, 408a, 408b,409 ja 409b ovat työasennossa A ja muodostavat siksi 20 puristusvälit, niin että tapahtuu radan tehokas käsittely. Työtela 406a voi toimia reservitelana jokaiselle ylärivin työtelalle, työtela 409a reservitelana jokaiselle alarivin työtelalle. Koska rataa käsitellään yhteensä kymmenessä pu-ristusvälissä, vaikuttaa materiaaliradan laatuun vain epä-25 oleellisesti, jos keskenään vaihdetut työtelat eivät välittömästi seuraa toisiaan, kunhan ne vain ovat tarkoitetut saman ratapuolen käsittelyyn.

Kuten esimerkiksi vertailu kuvien 1 ja 6 välillä osoittaa, voivat telat rakenneyksikön sisällä olla sijoi-30 tettuina sekä vaakasuorassa vierekkäin että myös pystysuorassa päällekkäin. Mutta myös muut telojen sijoitukset toisiinsa nähden ovat haluttaessa mahdollisia. Perustelojen temperointijärjestelmä voidaan suorittaa esimerkiksi DE-OS 28 14 244:n mukaisesti. Muodonmuutossäätöjärjestelmä voi-35 daan toteuttaa esimerkiksi DE-OS 30 22 491:n mukaisesti.

Il 13 691 50

Avoimen raon ei tarvitse olla liian suuri. Riittää, kun sillä on sellainen aukonsuuruus, joka tarvitaan radan sisään ja läpiohjäämistä varten. Kehänopeus voidaan laskea myös joustavan telan kehänhalkaisijasta ja kierrosluvusta 5 laskijan avulla. Edullisinta on, jos kaikki työtelat on niin muotoiltu, että niitä voidaan käyttää reserviteloina. Mutta monissa tapauksissa riittää myös varustaa vain muutamia työteloja reserviteloina toimimisen vaatimilla välineillä.

Claims (27)

1. Menetelmä tela-aggregaatin käyttämiseksi ratoja varten, erikoisesti kalanterin paperi- ja muita materiaa- 5 liratoja varten, jossa on ainakin yksi mieluummin tem-peroitava, kova perustela, vähintään kaksi joustavaa, kumpikin perustelan kanssa raon muodostavaa työtelaa, jotka ovat tuotavissa siirtolaitteen avulla työasentoon, jossa ne ovat painettuina perustelaa vastaan, ja irtiasen-10 toon, jossa ne ovat nostetut pois perustelalta, ja aseteltavan käyttölaitteen avulla lähes samaan kehänopeuteen perustelan kanssa, sekä ohjaus- ja johtoelementit, jotka ohjaavat rataa niin, että se työtelojen ollessa irtiasen-nossa lepää vain perustelalla, tunnettu siitä, 15 että kahdesta työtelasta, jotka työasennossaan aikaansaavat suunnilleen saman radankäsittelyn, ensimmäinen pidetään työasennossa ja toinen reservitelana irtiasennossa ja toista työtelaa käytetään hitaalla kierrosluvulla ja että ensimmäisen työtelan vaihtamiseksi toinen työtela saatetaan 20 suunnilleen samalle kehänopeudelle kuin perustela, siirretään sitten työasentoon ja suunnilleen samaan aikaan tämän siirron kanssa nostetaan ensimmäinen työtela irtiasentoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisenä ja toisena työtelana 25 käytetään saman perustelan viereen sijoitettuja työteloja.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että telanvaihdon jälkeen uusittu ensimmäinen työtela toimii reservitelana.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, t u n -30 n e t t u siitä, että kahta työtelaa käytetään vaihdellen reserviteloina.

5. Yhden patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toista työtelaa pidetään irtiasennossa käyttövalmiina. 15 69150

6. Menetelmä, jossa radan toinen puoli on ainakin yhtä perustelaa vasten ja toinen puoli vähintään toista perustelaa vasten, yhden patenttivaatimuksen 1-5 mukaisesti, tunnettu siitä, että sekä ensimmäisen että 5 myös toisen perustelan vieressä pidetään vähintään yksi työtela reservitelana irtiasennossa.

7. Tela-aggregaatti radoille, erikoisesti kalenteri-paperi- ja muille materiaaliradoille, jossa on vähintään yksi mieluummin temperoitava, kova perustela, vähintään kakit) si joustavaa, kumpikin perustelan kanssa raon muodostavaa työtelaa, jotka ovat siirtolaitteen avulla tuotavissa työasentoon, jossa ne ovat painettuina perustelaa vasten, ja irtiasentoon, jossa ne ovat nostetut pois perustelalta, ja aseteltavan käyttölaitteen avulla saatettavissa lähes 15 samalle kehänopeudelle perustelan kanssa, sekä ohjaus- ja johtoelementit, jotka ohjaavat rataa niin, että se työte-lan ollessa irtiasennossa lepää vain perustelaa vasten, yhden patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että kahdesta työtelasta 20 (5, 6), jotka työasennossaan (A) vaikuttavat rataan suun nilleen samalla tavalla, vähintään yhdellä on käyttölaite (13, 17) reservitelana toimimista varten, jolla käyttölaitteella on lisäksi muiden työtelojen ja perustelan (4) käyttönopeudesta riippumaton hidas käynti.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tela-aggregaatti, tunnettu siitä, että käyttölaitteen (13, 17) muodostaa vain kyseiselle työtelalle kytketty, kierrosluku-säädettävä moottori.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen tela-aggre-30 gaatti, tunnettu siitä, että käyttölaitteessa (13, 17. on säätäjä (58), johon johdetaan oloarvona työtelan (5, 6) kehänopeus ja pitoarvona valinnaisesti vakioarvo hidasta käyntiä varten tai perustelan (4) kehänopeus.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tela-aggregaatti, 35 tunnettu siitä, että on olemassa koskettimettomat anturit (54,55,56) kehänopeuden toteamiseksi. 16 691 50

11. Yhden patenttivaatimuksen 7-10 mukainen tela-aggregaatti, tunnettu siitä, että siirtolaitteessa (12, 16) on etäisyysanturit (52, 53) sisältävä laite työtelan (5, 6) ohjaamiseksi perustelan (4) suuntaiseksi 5 siirryttäessä irtiasennosta (B) työasentoon (A).

12. Yhden patenttivaatimuksen 7-11 mukainen tela-aggregaatti, tunnettu siitä, että ohjaus- ja joh-toelementit (23-33) on sijoitettu niin, että radalla (22) on molemmissa työtelaraoissa (15, 19, 20, 21) kummas- 10 sakin samanlainen kosketuspinta perustelalla (4, 7).

13. Yhden patenttivaatimuksen 7-12 mukainen tela-aggregaatti, tunnettu siitä, että ohjaus- ja johto-elementit (23-33) on niin sijoitettu, että molemmissa työtelaraoissa (15, 19, 20, 21) radan sisäänmenokulma () ja 15 ulostulokulma () ovat keskenään samanlaiset.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen tela-aggregaatti, tunnettu siitä, että sisään- ja ulosmeno-kulmien summa on korkeintaan 20°.

15. Yhden patenttivaatimuksen 7-14 mukainen tela- 2Q aggregaatti, tunnettu siitä, että ohjaus-ja johto- elementit (25-33) ovat samalla tavoin sijoitetut molempien työtelarakojen (15, 19, 20, 21) etu- ja takapuolelle.

16. Yhden patenttivaatimuksen 7-15 mukainen tela-aggregaatti, tunnettu siitä, että molempien työ- 25 telarakojen (15, 19, 20, 21) eteen on kummallekin kytketty siirrettävä ohjaustela (30-33), mikä on vähemmän kuin 90° radan (22) ympäröimä ja aikaansaa radalle poikittain radan liikkeeseen nähden suunnattuja ohjaus- ja palautusvoimia.

17. Yhden patenttivaatimuksen 7-16 mukainen tela- 30 aggregaatti, tunnettu siitä, että molempien työtelarakojen (15, 19, 20, 21) jälkeen on sijoitettu jontotela (25-28).

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen tela-aggregaatti, tunnettu siitä, että johtotelat (25-28) muodostavat 35 kukin puristettavan sisäänvientitelan (34-37) kanssa veto-telaparin radan sisäänvientiä varten. i7 69150

19. Tela-aggregaatti, jossa perustelan rinnalle on sijoitettu kaksi halkaisijan suunnassa vastakkain olevaa työtelaa, yhden patenttivaatimuksen 7-18 mukaisesti, tunnettu siitä, että molemmilla työteloilla (5, 6) 5 on käyttölaite (13, 17), jolla on myös hidas käynti.

20. Yhden patenttivaatimuksen 7-18 mukainen tela-aggregaatti, tunnettu siitä, että yhden perustelan (104, 107) viereen on sijoitettu kolme tai useampia työ-teloja (105, 105a, 106, 106a, 108, 108a, 109, 109a), jois- 10 ta vähintään yhdellä on käyttö hidasta käyntiä varten (kuv.5).

21. Yhden patenttivaatimuksen 7-18 mukainen tela-aggregaatti, tunnettu siitä, että kahden perustelan (204, 204a, 207, 207a) väliin, jotka kukin on varustettu vähintään yhdellä omalla työtelalla (205, 205a: 208, 15 208a), on sijoitettu lisäksi yhteinen työtela (206; 209) , jolla on hitaalla käynnillä varustettu käyttö ja joka on painettavissa keskimmäisestä irtiasennosta (B) vaihtoehtoisesti jompaa kumpaa perustelaa vasten (kuvio 6).

22. Yhden patenttivaatimuksen 7-21 mukainen tela- 20 aggregaatti, tunnettu siitä, että työtelat (5, 6) on kukin varustettu muodonmuutossäätölaitteella (14, 18; 218) .

23. Patenttivaatimuksen 20 ja 22 mukainen tela-aggregaatti, tunnettu siitä, että muodonmuutossäätölai- 25 te (218) on asennettu yhteiseen työtelaan (206) ja on käännettävissä 180°.

24. Yhden patenttivaatimuksen 7-22 mukainen tela-aggregaatti, tunnettu siitä, että työtelojen (305, 306) perustelasta (304) poispäin olevalla sivulla on kummalla- 30 kin muodonmuutossäätö- ja puristustela (361, 362) (kuvio 7).

25. Yhden patenttivaatimuksen 7-24 mukainen tela-aggregaatti, tunnettu siitä, että rata (22; 122; 222; 322; 422) kulkee perustelan kaikkien työtelarakojen läpi välittömästi peräkkäin.

26. Tela-aggregaatti, jossa on vähintään yksi ensim- 18 691 50 mäinen perustela, jota vasten yksi radan sivu lepää, ja vähintään yksi toinen perustela, jota vasten toinen radansivu lepää, yhden patenttivaatimuksen 7-25 mukaan, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen perus-5 telan (4, 7; 104, 107; 204, 204a, 207, 207a; 304; 404, 404a, 404b, 407, 407a, 407b) kunkin viereen on sijoitettu ainakin yksi työtela (6, 9; 106, 106a, 109, 109a; 206, 209; 306; 406a, 409a), jonka käytöllä on hidas käynti.

27. Yhden patenttivaatimuksen 7-26 mukainen tela-10 aggregaatti, tunnettu siitä, että toinen työtela (406a, 409a) radan (422) tiellä on sijoitettu vähintään kahden ensimmäisen työtelan (405, 405a, 405b, 406, 406b; 408, 408a, 408b, 409, 409b) väliin. 19 69150