FI58801C - Till en pappersmaskin hoerande sk superkalander - Google Patents

Description

rm KUutuTusjuLKAisu room JjHe w (,,)uTL*CGNiNOs$muFT 588U1 C (45) Patentti myönnetty 10 04 1031 , Patent .'ie Melat ^ ^ (51) Kv.Hu /iBt.a3 D 21 G 1/00 SUOMI—FINLAND (21) PBMBttllwIiMmi· — Ptt«nttM0kning J6lf6k (22) HikemtaptMl — Aroöfcnlnpdtg 17-06.76 * * (23) AlkupUvt—G!Mgh«t»dtg 17.06.76 (41) Tulkit JulkMol — Blhrit off«ntllg 18.12.77

Patentti· ia rekisterihallitut ............. , . .. „ - .„ ' ,. ____, (44) NUKivtkjl punoo jt kuuLfulluiMn p*m. —

Patent· och regiatentyreiaen v ' AntMun uth«d oeh uti.«knft«n pubHnrad 31.12.80 (32)(33)(31) Pyydvtty «uoHmu$—««gird priofltet (71) Valmet Oy, Punanotkonkatu 2, 00130 Helsinki 13, Suomi-Finland(FI) (72) Matti Kankaanpää, Espoo, Suomi-Finland(FI) (7*+) Forssen & Salomaa Oy (51*) Paperikoneeseen kuuluva ns. superkalanteri - Tili en pappersmaskin hörande sk. superkalander

Keksinnön kohteena on paperikoneeseen kuuluva ns. superkalanteri paperirainan kiillotukseen, joka kalenteri käsittää joukon kovia teloja ja olennaisesti yhtä suuren joukon pehmeitä teloja, kuten paperipäällysteisiä teloja, jotka ovat kovien telojen kanssa yhteistoiminnassa, ja jossa kalenterissa kovat telat ovat järjestetyt päällekkäin muodostamaan pinon, johon muodostuu kovia nippejä.

Paperikoneella valmistetun paperirainan pinta on kuivatuksen jälkeen aina enemmän tai vähemmän epätasainen ja karhea. Tämä johtuu siitä menetelmästä, jolla raina aikaansaadaan paperikoneen märässä päässä. Tasoviiralla syntyvä märkä raina on aina yläpinnaltaan epätasainen ja sen alapintaan jää yleensä selvä viirakudoksen jälki. Puristinhuovat aiheuttavat myös paperirainan pintaan niiden kudosrakennetta vastaavan kuvioinnin. Paperin pinnan epätasaisuus osittain johtuu paperirainan kutistumisesta ja rypistymisestä kuivatusprosessin aikana.

Tunnetusti paperin pinnan sileys ja kiilto saadaan aikaan kuivatusprosessin jälkeen tapahtuvalla käsittelyllä, joka suoritetaan kalanterin avulla. Kalanteriin kuuluu joukko pystysuoran rungon varaan päällekkäin laakeroituja teloja, jotka lepäävät toistensa päällä ja joiden välisten puristusvyö- 2 58801 hykkeiden eli nippikohtien kautta käsiteltävä raina johdetaan kulkemaan tavallisimmin ylhäältä alaspäin.

Kalanteroinnin silittävä ja kiillottava vaikutus perustuu pääasiallisesti telojen välisissä nipeissä paperirainaan kohdistuvaan puristus- ja muodonmuutostyöhön. Rainan ja telojen pinnan välillä esiintyy myös enemmän tai vähemmän nopeuseroa, luistoa. Tästä johtuva hankaus edistää puristuspai-neen ohella paperin kiillottumista.

Kalanteroinnin tarkoituksena on vaikuttaa muihinkin paperin ominaisuuksiin kuin paperin pinnan sileyteen ja kiiltoon. Eräs tärkeä kalanterin tehtävä on antaa rainalle määrätty paksuus (kaliperi) ja tässä yhteydessä tasata mahdolliset paksuuserot. Kalanteroitaessa paperi ohenee ja vastaavasti paperin tiheys lisääntyy ja paperi samalla muuttuu plastilliseksi, notkeammaksi.

Ennestään tunnetusti kalanterointi suoritetaan joko konekalanterilla, joka on sijoitettu paperikoneeseen kuivaussylinteriosan ja rullauslait-teen väliin tai ns. superkalanterilla, joka on aiemmin erillisenä kuulunut paperin jälkikäsittelylaitteisiin.

Konekalanteri kuuluu olennaisena osana useimpiin paperi- ja kartonkiko-neisiin. Sen kaikki telat ovat kokilliterästä ja sen päätehtävänä esim. sanomalehtipaperikoneessa ei olekaan aikaansaada kovaa kiiltoa, vaan puristaa kuiva paperirata tasapaksuksi ja sileäksi koko paperiradan leveydeltä. Myös kartonkikoneen konekalanterin päätehtävänä on puristaa kar-tonkirata määräpaksuuteen, kaliperiin, minkä ohella kartongin pinta myös kiillottuu. Suuret kartonkikoneet tarvitsevat kaksi, joskus kolmekin perättäistä kalanteria.

Superkalanteri soveltuu vain paperin kiillottamiseen ja tiivistämiseen.

Sen teloina on vuorotellen kovia hiottuja terästeloja ja joustavapintaisia esim. paperilla päällystettyjä teloja. Superkalanteri voi olla varustettu jopa 20 telalla. Superkalanteri on helposti vaurioittuva laite, jota ei voida liittää suoraan paperikoneeseen, vaan se toimii erillisenä.

Kalanterikäsittely on tarpeellinen varsinkin kirjoitus- ja painopapereille. Kirjoituspapereille ja sellaisille papereille, joille painetaan pää- 3 58801 asiassa tekstiä, voi riittää konekalanterikäsittely. Jos painotyö käsittää tarkkojen kuvien tai usealla eri värillä tapahtuvaa painattamista, paperilta vaaditaan korkeaa pinnan sileyttä ja usein samalla kiiltoa. Tällöin on tarpeen mainitulla superkalanterilla tapahtuva paperin silitys- ja kiillotuskäsittely.

Kalanteroinnin vaikutus rainaan riippuu hyvin monesta tekijästä, joista mainittakoon: - pintapaine puristusvyöhykkeessä; tämä riippuu viivapaineesta, telojen läpimitasta ja rainan paksuudesta - nippien lukumäärä - telojen lämpötila - paperin kosteus ja kosteuden jakautuminen rainan poikkileikkauksessa - koneen nopeus.

Kalanterin viivapaine ei saa ylittää kullekin paperilajille kokemuksen perusteella määrättyä rajaa. Jos viivapaine on liiallinen, voi raina murskaantua tai muuten turmeltua. Tämän välttämiseksi ja jotta kalanterointi olisi kyllin tehokas, tarvitaan joissakin tapauksissa hyvin monta nippiä. Tavanomaisessa kalenterissa, jossa telat ovat kaikki vapaasti päällekkäin, syntyy tällöin eräitä konstruktiivisia ja paperiteknillisiä pulmia. Nippikuormitus luonnollisesti lisääntyy ylhäältä alaspäin telojen ja niiden laakereiden painoa vastaavasti. Tästä aiheutuu alatelojen taipumista sekä viivapaineen liiallinen kasvu, joka on eliminoitava erikoistelarakentein ja erikoisjärjestelyin.

On tärkeää, että viivapaine kussakin kalanterin näpissä on mahdollisimman tasainen poikki rainan. Tämän saavuttamiseksi kompensoidaan telojen taipuminen mykevöinnin avulla eli hiomalla telat hieman tynnyrimäisiksi.

Telan taipuma eri kuormitusoloissa voidaan laskea, kun tunnetaan telan mitat, siihen vaikuttavat kuormitusvoimat, telaraaka-aineen tiheys sekä sen kimmokerroin. Monitelaisessa kalenterissa mykevöintipulma on huomattavasti monitahoisempi kuin yhden telaparin puristimessa.

Mykevöintipulmien helpottamiseksi voidaan kalanterissa käyttää erikoisrakenteista taipumaltaan kompensoituja teloja, joiden taipuma voidaan säätää kuormituksen mukaan. Teloille voidaan järjestää myös tarkoituksen mukaiset kevennyslaitteet. ( 4 58801

Ennestään tunnetuissa kalanterirakenteissa on ilmennyt mm. seuraavat epäkohdat ja puutteet: - konekalanterilla ei voida saavuttaa korkeata kiiltoa, vaan tätä varten tarvitaan erillinen superkalanteri, joka vie paljon tilaa, mikä merkitsee suuria rakennuskustannuksia; - superkalanterin hoitamiseen tarvitaan oma miehistö suurine palkkakustan-nuksineen; - superkalanterin käyntiinlähtö kalanteroinnin alussa ja mahdollisen katkon sattuessa on hankalaa eikä voi tapahtua suurella nopeudella; - viivapaineen säätö tasaiseksi kalanterinipeissä on hankalaa erityisesti monitelaisissa kalantereissa ja edellyttää useita monimutkaisia järjestelyjä kalanterin telakuormitukeen järjestelyssä ja kalliiden taipuma-kompensoitujen telojen käyttöä suuressa määrin; - superkalanterin telapino on tavanomaisesti järjestetty niin, että kaikki telat, sekä kovat että joustavapintaiset, ovat samalla pystysuoralla linjalla. Kun kalenteri pysäytetään pitemmäksi aikaa on tällöin huolehdittava siitä, että joustavapintaiset telat eivät jää olemaan puristuksen-alaisina, mikä voi vahingoittaa niitä. Tätä varten tarvitaan tarkoituksenmukainen kuormituksen kevennysjärjestelmä.

Eräs käyttöteknillinen pulma, joka kalanterin toiminnan yhteydessä esiintyy, on niinsanotun raippakuvioituman syntyminen paperiin. Tämä kuvioituina aiheutuu kalanterin värähtelystä, joka aiheuttaa viivapaineen vaihteluita nipeissä. Näiden värähtelyjen synty voidaan ymmärtää käsittämällä kalanteri massaelementtien ja kimmoisten elementtien järjestelmäksi, jossa telat edustavat massaelementtejä ja nipeissä oleva paperi massojen välistä kimmoista jousta. Mitä vähemmän kalanteripinossa on päällekkäisiä teloja tai mitä suurempia väliteloja käytetään, sitä pienempi on kalanterin väräh-telyalttius.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sellainen superkalanteri, joka on sijoitettavissa paperikoneen yhteyteen niin, ettei erillinen superkalanteri ole enää välttämätön.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi aikaansaada monipuoliset käyttöominaisuudet ja mahdollisuudet tarjoava superkalanteriyksikkö, jonka avulla voidaan hoitaa kaikki ne tehtävät, jotka yleensä kalanterointiin kuuluvat: rainan tiivistäminen, rainan paksuuden tasaaminen poikkisuunnassa^ rainan 5 58801 kaliperin kontrollointi, rainan sileyden parantaminen, rainan kiillon parantaminen, ja jonka avulla voidaan myös vähentää niitä käyttöteknillisiä vaikeuksia, joita eri tyyppisten kalanterien toiminnassa esiintyy.

Tarkoituksena on aikaansaada kalanteri, jonka telajärjestelyn vaikutuksella voidaan vaimentaa telojen värähtelyjä ja niistä aiheutuvia edellä mainittuja haittoja.

Kuten sanottu, tarkoituksena on aikaansaada sellainen superkalanteri, joka voidaan liittää suoraan paperikoneen yhteyteen ja jonka rakenne tekee lisäksi mahdolliseksi rainan päälleviennin suurella nopeudella ilman, että on tarjona vaara joustavapintaisten kalanteritelojen turmeltumisesta. Tarkoituksena on myös aikaansaada kalenterin telajärjestely, jossa joustavapintaiset telat on helppo vapauttaa kuormituksesta niin, että telojen vaurioituminen kalenterin seistessä voidaan estää.

Tarkoituksena on aikaansaada kalanteri, jonka telojen kuormitukset ja taipumat ovat helposti hallittavissa ja jota voidaan käyttää erilaisten paperilajien valmistuksessa, jolloin nippien luku ja nippikuormitukset voidaan valita helposti kunkin paperilajin vaatimusten mukaan.

Edellä esitettyjen tarkoitusten ja päämäärien saavuttamiseksi ja mainittujen epäkohtien poistamiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että kovat telat ovat järjestetyt päällekkäin muodostamaan pinon, johon muodostuu kovia nippejä ja että kovien telojen muodostaman pinon ylimmän ja/tai alimman välitelan yhteyteen on kahden kovan telan välisen kovan nipin lisäksi muodostettu ainakin kaksi pehmeää nippiä, joiden toisena telana on pehmeä, sopivimmin paperipäällysteinen tela.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovellutusesimerkkeihin, joihin keksintöä ei ole kuitenkaan rajoitettu.

Kuvio 1 esittää sivukuvantona keksinnön mukaista kalanteria, jossa on neljä kovaa telaa ja neljä pehmeää telaa.

Kuvio 2 esittää kuviota 1 vastaavaa kalanteria, jossa pehmeät telat on sijoitettu eri asentoon.

6 58801

Kuvio 3 esittää kaaviollisena samaa kuin kuvio 2 ja kuvio 4 samaa kalanteria kuin kuvio 1.

Kuviot 5,6 ja 7 esittävät sellaisia keksinnön sovellutuksia, joissa on kuusi kovaa telaa. Kaaviollisten kuvioiden 3-7 tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi keksinnön eri variaatioiden välitön vertailu.

Kuvioissa 1,2,3 ja 4 on esitetty eräs keksinnön mukaisen kalanterin suoritusmuoto. Telat 1,2,5 ja 6 ovat kovia, esim. kokilliteloja. Telat 1 ja 2 ovat suuriläpimittaisia teloja (säde R^). Suuret läpimitat 2 antavat tilaa teloja 1,2 vastaan muodostettavia useita nippejä varten. Tela 2 on varustettu käyttölaitteella 40, joka on esitetty symbolisesti. Telat 1,3 ja 4 saavat pyörimisliikkeensä telasta 2 välillisesti. Telan 2 laakerointi on kiinteä. Telat 5 ja 6a voivat liikkua pystysuunnassa A-A. Alatela 6a on varustettu kuormituslaitteilla (ei esitetty) ja sitä voidaan puristaa telaa 2 vastaan. Tela 3 on lisäksi varustettu sinänsä tunnetuilla laitteilla sen taipuman kompensoimiseksi. Telan 6a kaavaria on merkitty viitenumerolla 50. Telojen 1 ja 2 suuri läpimitta 2 R^ tekee niiden taipuman kuitenkin varsin pieneksi.

Telat 10,11,12 ja 13 ovat niinsanottuja paperiteloja, jotka ovat yleisesti superkalantereissa käytettyjä ja rakenteeltaan sinänsä tunnettuja. Pape-ritelat 10-13 tai vastaavat on myös varustettu kuviosta 2 näkyvin voima-laittein 28,29 ja vipuvarsin 20-23, jotka on akseleilla 25 ja 26 nivelöi-ty kalanterirunkoon ja joiden avulla telat 10-13 voidaan siirtää sopivan välin päähän telan 1, vastaavasti 2, pinnasta. Teloja 10-13 voidaan voimalaitteilla 28,29 puristaa kovia teloja 1 ja 2 vastaan halutun viiva-paineen saavuttamiseksi. Paperitelat 10-13 on myös varustettu kukin omalla käyttölaitteellaan, jotka ovat nopeudeltaan säädettäviä niin, että pape-ritelojen 10-13 kehänopeus voidaan asetella tarvittaessa pienemmäksi, yhtä suureksi tai suuremmaksi kuin sen kovan telan 1,2 nopeus, jota vastaan paperitela 10-13 puristuu.

Kuvion 1 mukaisesti paperitelat 10 ja 11 sijaitsevat telan 1 vastakkaisilla puolilla ja niiden välinen kaarietäisyys on olennaisesti 180°, siis telojen 1,10 ja 12 keskiöt ja niiden väliset nipit ja sijaitsevat olennaisesti samalla suoralla Samoin paperitelat 12 ja 13, jotka yhteistoimivat telan 2 kanssa, sijaitsevat telan 2 vastakkaisilla puolilla 7 58801 olennaisesti 180° kaarietäisyydellä toisistaan (suora .

Kuvioissa 1-7 on kalanterin nippikohtia merkitty N:llä. N:n numeroalaindeksi tarkoittaa nippikohdan järjestyslukua ja Niillä on merkitty pehmeitä nippejä ja Noilla kovia nippejä. Kuvioissa 3-7 on selvyyden vuoksi mainittuja pehmeitä nippejä esitetty valkoisella pienellä ympyrällä ja vastaavasti kovia nippejä mustalla ympyrällä. Kuvioissa 3-7 on pehmeitä teloja (esim. paperi-teloja) esitetty vinoviivoituksella ja kovia teloja ilman viivoitusta olevilla ympyröillä. Kuviosta 3-7 on heti nähtävissä erilaisia telakombinaatioita, jotka toteuttavat esillä olevan keksinnön keksinnöllisen ajatuksen.

Mitä vielä tulee kuviossa 1 esitettyyn keksinnön sovellutusesimerkkiin, niin sen telasijoittelun avulla järjestettäessä nippien ja ja vastaavasti nippien ja viivapaineet keskenään yhtä suureksi, niin tällöin pehmeiden nippien Ng viivapaineet eivät vaikuta kovien telojen 1,2,5 ja 6 välisten kovien nippien ja nippipaineisiin.

Kuviossa 2 esitetty toteutusmuoto eroaa sikäli kuviosta 1, että pehmeät telat 10 ja 11,12 ja 13 eivät ole vastakkain vaan nämä telat on sijoitettu kovien telojen 1 ja 2 tuntumaan kulmaan a ja vastaavasti 8 pystytasoon A-A nähden. Kulmat a ja 8 voivat vaihdella välillä n. 30°-90° ja kulma a voi olla yhtä suuri kuin kulma 8, mutta se ei ole välttämätöntä. Kuviossa 2a on esitetty voimapiirros, joka kuvaa kuvion 2 telakombinaation nippipainevoimien jakautumaa. Jos nippien ja N^s nippipaine on voimaelimillä 28 järjestetty yhtä suuriksi (p = p,) niin tällöin kuvion 2a mukaisesti voima F, = F,, o i 13 ja vastaavasti nippiparin ja nippivoimat F,. = F^. Mainittujen voimien F, ja F„ resultantti » ja voimien F_ ja F_ resultantti F_c, ovat 1 J 3 R13 5 7 R57 pystytason A-A suuntaisia, jolloin kyseiset voimat lisäävät kovan nipin painetta. On ymmärrettävää, että pehmeiden telojen 10-13 sijoitusta ja niihin varsilla 20-23 kohdistettavaa voimaa vaihtelemalla voidaan pehmeiden nippien nippipaineiden lisäksi vaikuttaa varsin laajoissa ja vaihtelevissa rajoissa myöskin kovien nippien nippipaineisiin. Näin ollen voimalaitteiden 28,29 työpaineiden p^ ja p^ erotusta ja keskinäistä suhdetta vaihtelemalla voidaan vaikuttaa hyvin laajoissa rajoissa kalanterointitapahtumaan. Paineiden pQ ja p^ säätölaitteita on kaaviollisesti esitetty kuviossa 2 lohkolla 30. Tässä yhteydessä on syytä korostaa sitä, että useiden ja vaikutukseltaan vaihtelevien nippikohtien lisäksi pehmeiden telojen 10-13 avulla aikaansaadut nippikohdat vaikuttavat myös vähentävästi kovien telojen värähtelytaipumukseen ja siitä aiheutuviin epäkohtiin ja täten pehmeiden 1 , telojen 10-13 nippipaineita ja/tai asentoa vaihtelemalla voidaan osaltaan vaimentaa värähtelyjä.

8 58801

Kalanterin toiminta tapahtuu kuvion 1 mukaisesti seuraavasti:

Kun kalanteroitavan rainan W vienti W. - W . aloitetaan, telat 10,11,12 ja 13 ovat irti ja välin päässä teloista 1 ja 2. Raina W syötetään ensin nippiin ja sieltä paperinjohtotelan 8 ympäri nippiin ja edelleen telan 2 pinnassa kiinni nippiin N^· Nipistä raina W johdetaan edelleen pa-perinjohtotelaa (ei esitetty) sivuten paperikoneen rullauslaitteelle (ei esitetty). Sen jälkeen kun rainan W kulku nippien ^»N^ ja N^ kautta on vakiintunut, pehmeät telat 10 ja 11 painetaan telaa 1 vastaan kuormitus- ja kannatuslaitteittensa 20,21,28,29 avulla. Samoin telat 12 ja 13 puristetaan telaa 2 vastaan halutulla nippipaineella.

Mikäli valmistettavan paperin laatu sen sallii tai vaatii, voidaan tyytyä siihen, että raina W saa kalanterikäsittelyn ainoastaan nipeissä N^ ja N^ ja kalanteri toimii tällöin samalla tavalla kuin normaali 4-telainen kone-kalanteri.

Edellä selostetun päänvientitavan ansiosta vältetään se, että arat paperi-telat 10-13 vahingoittuisivat ns. "paperimällien" kulkiessa telapinon läpi.

Kuten kuvioista 1 ja 2 nähdään, kalenterissa on joka toinen nippi pehmeä (N^) , siis muodostettu joustavapintaisen ja kovan telan väliin, ja joka toinen nippi on kova (N, ) eli on muodostettu kahden kovan telan väliin. Verrat- n tuna superkalanteriin, jossa jokainen nippi on pehmeä, keksinnön mukaisella järjestelyllä saavutetaan myös se etu, että raina voidaan "kalibroida" kovien nippien N^ välillä, jolloin on mahdollista saavuttaa parempi ja tasaisempi kiilto kuin normaalilla superkalanterilla.

Kuviossa 3-7 on kaaviollisesti esitetty erilaisia variaatiomahdollisuuksia keksinnön mukaisen kalanteritelajärjestelyn periaatteen toteuttamiseksi.

Kuvio 3 vastaa kuviota 2 ja kuvio 4 kuviota 1. Kuvioiden 1-4 mukaiseen nelitelaiseen kovien telojen muodostamaan kalanteripinoon on mahdollista kuvioiden 5-7 mukaisesti lisätä vielä kaksi suuriläpimittaista ja kovaa telaa 3 ja 4. Näitä teloja 3 ja 4 vastaan muodostetaan yksi pehmeä nippi Ng kummallekin telalle paperitelojen 13,14 ja 15 avulla.

Näin saadaan aikaan 11-nippinen kalanteri, jossa joka toinen nippi on kova ja joka toinen pehmeä Ng. Tällainen rakenne on esitetty kuviossa 5.

9 58801

On aina välttämätöntä, että kalanterin telapinossa on ylimmän välitelan yhteydessä kova nippi, joka tarvitaan ainakin rainan W pään viennissä. Mainittu kova nippi ei välttämättä tarvitse olla ylimpänä, kuten kuviosta 6 nähdään.

Kuvion 7 esittämä rakenne poikkeaa kuvion 6 esittämästä rakenteesta siinä, että kovat telat 1-7 eivät ole pystysuorassa linjassa keskenään, sekä siinä, että ylipehmeä tela 10c on jätetty pois, joten ylimmän välitelan 1 yhteydessä on vain yksi pehmeä nippi ^g. Lisäksi kuvioiden 6 ja 7 mukaisesti ensimmäisenä nippinä on kova nippi ja sen jälkeen kaksi pehmeää nippiä. Tämä merkitsee samalla (kuvio 6) sitä, että kolmen ensimmäisen nipin osalta joudutaan luopumaan täydellisestä vuorottaisesta kova-pehmeä-nippisysteemistä.

Tämä voi joissakin tapauksissa olla edullista. On joskus nimittäin hyvä, että jatkuvassa käynnissä ensimmäinen nippi on kova, sillä paperi on kuivatuksen jäljiltä verrattain epätasainen ja kokonaisuutena katsoen superkalanterointi muodostuu tällä tavalla tehokkaammaksi eräillä paperilaaduilla.

Kuten sanottu kuvion 7 mukaisessa rakenteessa kovat telat 1-7 on sijoitettu zik-zak-järjestykseen. Tällä järjestelyllä on mahdollista vähentää kalanterin värähtelytaipumusta.

Lopuksi käydään läpi yhteenvedonomaisesti keksinnön olennaisia piirteitä ja eri muuttujien variaatiomahdollisuuksia ja edullisia sovitelmia. Keksinnön mukaisesti kalanteripinon ensimmäisen ja viimeisen välitelan 1,2; 1,4 yhteyteen kumpaankin saadaan ainakin neljä nippiä, kaksi kovaa ja kaksi pehmeää. Tästä johtuu, että raina W kulkee välitelan 1,2,4 pinnalla ylöspäin huomattavan suuressa sektorissa (kuvio 2, kulmat a ja 8). Tämä on osaltaan mahdollista sen takia, että kovien välitelojen 1-4 ainakin ensimmäisen ja viimeisen 1,2; 1,4 halkaisija 2 on olennaisesti suurempi kuin pehmeiden telojen 10-15 ja/tai kalanteripinon päätytelojen 5,6,6a ja 7 halkais ija 2 Rr

Kovat telat 1,2,3,4,5 ja 7 ovat sopivimmin kokilliteloja, päätytelat 6,6a ja pehmeät telat 10-15 taipumakompensoituja. Kova tela 2 on sopivimmin kiinteä ja käytettävä ja telat 1 ja 2 pystysuunnassa liikkuvia. Telat 6,6a ovat alhaalta ylöspäin kuormitettuja.

10 58801

Mitä vielä tulee edulliseen telojen keskinäiseen sijoitukseen ja kuvioihin merkittyihin eri kulmiin, niin välitelojen 1,2;1,4 ensimmäisen ja viimeisen nipin ja sekä ja välinen välitelan 1,2,4 keskuskulma ^ on aina yli 180°, sopivimmin 220°-270°. Kulmat o ja 5 (kuvio 2) ovat sopivim-min (ei välttämättä) yhtäsuuria ja suuruudeltaan edullisimmin n. 60°.

Lisäksi huomautetaan, että keksinnön mukaista kalanteria voidaan käyttää paperikoneesta erillisenä normaalin superkalanterin tapaan. Mitä käytettäviin telojen läpimittoihin ja viivapaineisiin tulee, niin ne riippuvat mm. koneen nopeudesta ja työleveydestä.

Eräs edullinen kuvion 7 sovellutusmuodon variaatio on se, että välitelat 1-4 järjestetään niin paljon offset'iin, että esim. kuviossa 7 telojen 3 ja 4 välinen nippi ja näiden telojen yhteydessä olevat, telojen 13 ja 14 kanssa muodostuvat pehmeät nipit ovat olennaisesti samalla suoralla. Tämä järjestely on edullinen kuitenkin itsebalansoinnin ja suurempien viivapaineiden käytön kannalta. Balansoinnin ja voimatasapainon aikaansaamiseksi on lisäksi mahdollista varustaa ainakin välitelat 2 ja 3 aputeloilla (ei esitetty), jotka sijoitetaan pehmeiden telojen 12 ja 13 vastakkaiselle puolelle väliteloja 2 ja 3 vastaan. Nämä telat voivat toimia lisäksi myös puhdistusteloina ja ne tekevät mahdolliseksi suurempien viivapaineiden käytön.

Keksintöä ei ole tarkoitus rajoittaa edellä esitettyihin yksityiskohtiin, jotka voivat vaihdella seuraavien patenttivaatimusten määrittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (14)

1. Paperikoneeseen kuuluva ns. superkalanteri paperirainan (W) kiillotukseen, joka kalenteri käsittää joukon kovia teloja (1,2,3,4,5,6,7) ja olennaisesti yhtä suuren joukon pehmeitä teloja (10,11,12,13,14,15), kuten paperipäällys-teisiä teloja, jotka ovat kovien telojen kanssa yhteistoiminnassa, ja jossa kalenterissa kovat telat (1-7) ovat järjestetyt päällekkäin muodostamaan pinon, johon muodostuu kovia nippejä (N^), tunnettu siitä, että kovien telojen (1-7) muodostaman pinon ylimmän ja/tai alimman välitelan (1,2;1,4) yhteyteen on kahden kovan telan välisen kovan nipin ^2h’N6h’N2h’^10h^ lisäksi muodostettu ainakin kaksi pehmeää nippiä (N^g ,N^s ,N<.g ,Ν^ ;N^g ,Ν^, N9s’N11s) » j°^en toisena telana on pehmeä, sopivimmin paperipäällysteinen tela (10,11,12,13;10,10a,14,15).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että sekä ylimmän että alimman välitelan (1,2;1,4) yhteydessä on pehmeitä nippejä (Ng), joita on vähintään kaksi ainakin toisen mainitun välitelan (1,2;1,4) yhteydessä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että pehmeitä nippejä (N ) on vähintään kaksi sekä ylimmän että alimman välitelan S (1,2;1,4) yhteydessä.

4. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että kalanteripinon kovien välitelojen (1-4) läpimitta (2R^) on olennaisesti suurempi kuin pehmeiden telojen (10-15) ja/tai kovien päätytelojen (5,6a;5,6; 7,6) läpimitta (21^).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että kovien välitelojen (1-4) läpimitta on n. kaksi kertaa niin suuri kuin pehmeiden telojen (10-15) ja/tai kovien päätytelojen (5,6a;5,6;7,6) läpimitta (^»2^).

6. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4 tai 5 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että pehmeät telat (10,11;12,13) ovat ylimmän ja alimman kovan väli-telan (1;2) yhteydessä niin, että välitelan (1;2) akseli, nippikohdat (N^g,N^s;N^g,N^g) ja pehmeiden telojen (10,11;12,13) akselit ovat olennaisesti samassa tasossa (B^;B2) (kuviot 1 ja 4). 12 58801

7. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4 tai 5 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja viimeisen kovan välitelan (1,2;1,4) yhteydessä olevien rainan (W) kulkusuunnassa ensimmäisen ja viimeisen nippikohtien ^Nls’N4h’N4h ,N7s'N8h’Nlls^ keskinäinen kulmaetäisyys on suurempi kuin n. 180°, sopivimmin 220°-270°.

8. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4,5,6 tai 7 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että kalanteroitavan rainan (W) kulkusuunnassa vuorottelevat kovat ja pehmeät nippikohdat (Ν^,Ν^).

9. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4,5,6,7 tai 8 mukainen kalanteri, tunnet-t u siitä, että pehmeät nippikohdat (Ng) ovat avattavissa esim. rainan (W) pään vientiä varten ja/tai kalenterin ollessa pysähdyksissä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että pehmeät telat (10-15) on laakeroitu vipuvarsiin (20-23) tai vastaaviin.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että vipuvarsiin (20-23) vaikuttavat voimalaitteet (28,29) pehmeiden telojen (10-15) asennon ja/tai nippien (N ) puristuspaineiden säätämistä varten. S

12. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10 tai 11 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että pehmeät nippikohdat (N ) sijaitsevat pystytasoon S (A-A) nähden pareittain olennaisesti yhtä suurissa kulmissa (a;8).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että mainitut kulmat (a) ja (8) ovat olennaisesti yhtä suuret ja suuruudeltaan sopivimmin n. 60°.

14. Patenttivaatimuksen 1-13 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että ainakin pehmeät telat (10,11;12,13) on varustettu nopeudeltaan säädettävällä käytöllä. . .1 58801