FI66791C - Skrivare foersedd med en stoetanordning omfattande en omvandlare - Google Patents

Description

Γ·2ΚΓ»Ί ΓβΊ «ή kuulutusjulkaisu «Ta lBJ M utlAggningssimipt 00791 ^ (51) Κ».·3/Ικ.α.3 B 41 j 9/38 // B 41 J 7/92 SUOMI-FINLAND (H) 783314 (22) HakamtapiM—>Ameknl«criag 31.10.78 ' ' (23) AMcMflM—GiUfHMiias 31.10.78 (41) TmIM hllklMfcX — MMt otfawtlg gg yg

Patentti- ]a rekisterihallitut /4Λ rtii,.· ιΐΐι·«··ιιιιι· k ll.j· Πμι....._

Patent· och regfsteretyrelssn ' ' AiwMcan «tk«d odi «dArat* paMcarad 31.08.84 P2M33X31) Fyydeur eweUww-aHlN Frt*«w 03.11.77 Hoi 1 anti-Hoi land(NL) 7712160 (71) N.V. Philips1 Gloeilampenfabrieken, Eindhoven, Hoilanti-Hoiland(NL) (72) Nico Blom, Rijswijk, Jan Teunis Wor, Rijswijk, Hoilanti-Hoi land(NL) (74) Oy Kolster Ab (54) Kirjoitin, joka on varustettu sysäyslaitteella, johon kuuluu muunnin -Skrivare försedd med en stötanordning omfattande en omvandlare

Keksinnön kohteena on kirjoitin, jossa on lepotilasta tallennusvälineen suuntaan sähkömekaanisen käytön avulla liikutettavan iskukappaleen käsittävä iskulaite, jossa iskulaitteessa on muunnin, joka syöttää iskukappaleen liikkeen aikana iskukappaleen nopeuden mittana olevan signaalin, jonka mainitun muuntimen signaali-lähtö on kytketty vertailupiirin ensimmäiseen signaalitulo.on, jossa vertailupiirissä on toinen, vertailusignaalin laitteeseen kytketty signaalitulo ja signaalilähtö, joka on kytketty iskukappaleen mainitun sähkömekaanisen käytön sähköisen käyttölaitteen ensimmäiseen tuloon, jonka mainitun sähkömekaanisen käytön käyntiin-pano alkaa käynnistyssignaalin ilmestymisestä toiseen signaalitu-loon, ja käyttövirta katkeaa ainoastaan pysäytyssignaalin ilmestymisen jälkeen vertailupiirin signaalilähtöön.

Tämän kaltaisen kirjoittimen toteutus on selostettu lehdessä I.B.M. Technical Discolosure Bulletin, Voi. 15, n:o 8, January 66791 1973, sivu 2356. Selostettu tekniikka aikaansaa sen, että iskukap-paleella on aina ennalta asetettu ja haluttu nopeus talletusväli-neeseen iskemisen hetkellä.

Kirjoittamisessa on tärkeää saada säännöllinen kirjoitusjälki , joka saadaan aikaan ainoastaan iskukappaleen iskiessä oikealla hetkellä vain, jos iskukappale on paikoillaan oikeassa aloituskohdassa (neutraalissa asennossa), kun käyttö alkaa. Sen vuoksi selostetun kirjoittimen kirjoitusnopeutta rajoittaa aika, jonka isku-kappale tarvitsee osumisen jälkeen pysähtyäkseen alkupaikkaansa käytön alkamisen jälkeen.

Keksinnön päämääränä on tuottaa kirjoitin, jossa selostettu kirjoitusnopeuden rajoitus on eliminoitu.

Tätä varten keksinnön mukaiselle kirjoittimelle on ominaista se, että muuntimen signaalilähtöön kytkettyjen laskentalaittei-den avulla voidaan säätää käyttövirran amplitudia, joka on riippuvainen ainakin iskukappaleen nopeudesta ja paikasta, jotka mainitut laskentalaitteet on kytketty amplitudisignaalin lähdön kautta käyttölaitteen ohjaustuloon.

Keksinnön mukaisessa kirjoittimessa on sellainen laskinlai-te, että kirjoitusnopeus on periaatteessa saatu riippumattomaksi ajasta, jonka iskukappale tarvitsisi pysähtyäkseen neutraaliin paikkaan tallennusvälineeseen osuttuaan. Koska iskukappaleen nopeus ja paikka tunnetaan joka hetki liikkeen aikana, voidaan uuden kirjoituksen käyttövirtapulssi, joka seuraa ensimmäistä käyttövirta-pulssia, antaa ensimmäisen tallennusvälineeseen osumisen hetken ja iskukappaleen seuraavan pysähtymishetken välisenä aikana. Tämän vuoksi ei iskukappaleen enää ole tarpeen palata neutraaliin paikkaansa ennen kuin iskukappaleen uuden käytön ns. seuraava pulssi tuotetaan. Tämä seuraava pulssi voidaan nyt aloittaa, kun isku-kappale vielä liikkuu, seuraavan käyttövirtapulssin vaadittu amplitudi lasketaan tunnetusta iskukappaleen paikasta ja nopeudesta, joten toistetun kirjoituksen tapauksessa iskukappaleen nopeus juuri ennen tallennusvälineeseen osumisen hetkeä on olennaisesti sama kuin iskukappaleen nopeus juuri ennen ensimmäistä iskua. Myöskään suunta, johon iskukappale liikkuu osuttuaan ensimmäisen kerran tallennusvälineeseen, ei aseta rajoituksia mitä tulee seuraavan pulssin alkamishetkeen. Siten seuraava pulssi voidaan syöttää esimer- 66791 kiksi silloin, kun iskukappale osuttuaan tallennusvälineeseen on jo ponnahtanut rajoittimesta ja liikkuu taas eteenpäin ("eteenpäin" tarkoittaa tässä liikettä kohti tallennusvälinettä). Seuraavan pulssin napaisuus voi olla sama sekä eteenpäin että taaksepäin tapahtuvalle liikkeelle. Iskukappaleen paluuliikkeen tapauksessa is-kukappaleen nopeus pienenee ensiksi, ja seuraavaksi sen suunta kääntyy ja nopeus kasvaa jälleen. Iskukappaleen eteenpäin suuntautuvan liikkeen tapauksessa nopeutta pelkästään lisätään. Tässä mielessä on huomattava, että hollantilaisesta Xerox Corporationin nimissä olevasta patenttihakemuksesta 76.11.428 tunnetun kirjoittimen käyttövirran pulssi suurimman arvon saavutettuaan pienenee asteittain ennalta määrättyyn arvoon (ennen kirjoitusta asetettuun), jotta saadaan jokaiselle kirjasintyypille sopiva iskuvoima. Tietylle kirjasintyypille sopiva käyttövirran pulssi pysyy olennaisesti vakiona, mitä tulee muotoon, suuruuteen ja kestoaikaan kirjoituksen aikana ja sitä voidaan vaihtaa ainoastaan kirjoituksen jälkeen.

Tunnetun kirjoittimen haittana on se, että olosuhteiden muuttuessa kirjoituksen aikana, ei käyttövirran pulssin automaattinen sovittaminen ole mahdollista, joten esim. iskukappaleeseen kohdistuvat staattiset kitkavoimat, jotka muuttuvat toimintalämpö-tilan muuttuessa, jäävät kompensoimatta.

Keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti seuraavassa liitepiirustuksien avulla.

Kuvio 1 on keksinnön mukaisen kirjasinpyöräkirjoittimen sähkömekaanisen iskulaitteen yksinkertaistettu leikkaus, kuvio 2 on kuvion 1 iskulaitteen ohjauksen sähköpiirisovi-telman lohkokaavio, kuvio 3 on keksinnön mukaisen matriisikirjoittimen perspek-tiivikuvanto, kuvio 4 on kuviossa 3 esitetyn kirjoittimen iskulaitteen leikkaus, kuvio 5 esittää kuviossa 4 esitetyn, iskulaitetta ohjaavan sähköpiirisovitelman lohkokaaviota, kuvio 6 esittää kuviossa 5 esitetyn lohkokaavion mukaisen sähköpiirisovitelman ensisijaista suoritusmuotoa, kuvio 7 esittää kuviossa 4 esitetyn iskulaitteen kirjoitus-puikon nopeus-, matka- ja käyttövoimadiagrammia, 66791 kuvio 8 esittää kirjoituspuikon muita diagrammeja muutetuissa olosuhteissa ja kuvio 9 on keksinnön mukaisen toisen iskulaitteen perspek-tiivikuvanto.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista kirjasinpyöräkirjoitinta; yksinkertaisuuden vuoksi on esitetty ainoastaan iskulaite 1, joustava tanko 3, värinauha 5 ja tela 7. Kuviossa 1 esitetty kirjasin-pyöräkirjoitin on tyypiltään esimerkiksi US-patentissa 3 707 214 ja 3 954 163 esitetyn tapainen ja siinä on kirjasinpyörä, joka jaksottaisesti pyörii irrotettavassa vaunussa. Kun heräte saapuu iskulaitteen 1 kiihdytyskelaan 9, vipuvarsi 11 kulkee vasten kelan sydäntä 13 ja muodostaa ieksen 15 kanssa piirin, jossa on mahdollisimman pieni magneettinen vastus. Magneettisesti johtamattomasta tai huonosti johtavasta aineesta tehdyn iskurin 17 (iskukappale) painaa vipuvarsi 11 vasten tankoa 3 siten, että tanko 3 taipuu ja iskee värinauhan kanssa vasten tallennusvälinettä 19, esim. paperiarkkia, joka on sijoitettu telan 7 etupuolelle. Paperiarkille jää merkin 21 kuva, joka merkki on korkokuvana tangon 3 päässä 23.

Ieksen 15 pää 25 pitää paikoillaan putkea 27, johon iskuri 17 on laakeroitu liukumaan. Iskurissa 17 on olake 29; kierrejousen 31 toinen pää nojaa tähän olakkeeseen ja toinen pää nojaa putkeen 27. Kierrejousi 31 palauttaa iskurin lepoasentoon (neutraaliin asentoon). Tämän lepoasennon määrittää tukivarren 35 pidäke 33, joka tukivarsi on kytketty iekseen 15. Kun kelan heräte on lakannut, pakottaa kierrejousi 31 iskurin 17 takaisin, kunnes se kevyesti nojaa vipuvartta 11 vasten, joka puolestaan nojaa vasten pidäkettä 33.

Iskulaitteessa 1 on nopeudenmuunnin, jossa on putkeen 27 kiin nitetty mittauskela 37 ja putkimainen kestomagneetti 39, joka on liimattu iskurin 17 uraan. Magneetin 39 liikkeen aikana indusoituu jännite mittauskelaan 37 kelan magneettivuon muutoksesta, jonka mainitun jännitteen arvo on iskurin 17 hetkellisnopeuden mittana.

Kuviossa 1 esitettyä iskulaitetta ohjaa sähköinen piiriso-vitelma, jonka lohkokaavio on esitetty kuviossa 2. Iskulaitteessa 1 on käyttöosa 41 (käyttö) ja muunninosa 43. käyttöosaa 41 käyttää käyttölaite 44 ja se koostuu herätinkelasta 9, kelan sydämestä 13 ja ieksestä 15. Käyttölaite 44 koostuu käyttölähteestä 45 ja mono- 5 66791 stabiilista multivibraattorista 47 (pulssigeneraattori), josta tästä lähtien käytetään viitettä MMV47. MMV47:n tuottaman pulssin kes-toaika L on ainakin kelan 9 herätteen alkuajan ja hetken, jolloin iskuri 17 osuu tankoon 3, välinen aika. MMV47 ohjaa käyttölähdet-tä 45 ja käsittää liipaisun tulon 49 ja palautuksen tulon 51. Is-kulaitteen 1 muunninosa 43 on kytketty vertailupiirin 53 ensimmäiseen tuloon, ja vertailupiirin toinen tulo ottaa vastaan vertailu-signaalin. Vertailusignaalin tuottaa vertailusignaalin laite 55.

Kun tavanmukaisesta ohjauslogiikan laitteesta tuleva pulssi saapuu liipaisun tuloon 49, kääntyy MMV47 stabiilista tilastaan epästabiiliin tilaan. Käyttölaite 45 käynnistyy ja siten käynnistää iskulaitteen 1 käyttöosan 41. Tämän tuloksena iskuri 17 lähtee lepoasennostaan ja liikkuu kirjasinkehän 30 suuntaan. Muunninosa 43 mittaa iskurin 17 hetkellisnopeuden. Muunninosan tuottamaa no-peussignaalia verrataan vertailupiirissä 53 vertailusignaalin laitteen tuottamaan vertailusignaaliin. Heti, kun nopeussignaali tulee yhtä suureksi tai suuremmaksi kuin vertailusignaali, tuottaa ver-tailupiiri 53 pysäytyssignaalin, joka palauttaa MMV47:n stabiiliin tilaansa, MMV47:n palautustulon 51 kautta. Käyttölähde kytketään pois, joten iskuria 17 ei enää kiihdytetä. Iskuri 17 on siten saavuttanut vertailusignaalin määrittämän nopeuden.

Kuviossa 2 esitetyssä sähköpiirisovitelmassa on vielä toinen ohjausverkko, jossa on laskinlaite 46. Muunninosasta 43 tuleva nopeussignaali muutetaan matkasignaaliksi. Laskinlaite saa lisäksi tulon 48 kautta nimellisarvon, joka on käyttövirran amplitudin mitta, kun iskuri 17 on paikoillaan neutraalissa asemassa. Käyttövirran amplitudi lasketaan nimellisarvosta, nopeussignaali ja asema-signaali huomioon otettuina ja mainittu amplitudi syötetään ampli-tudisignaalin lähdöstä käyttölaitteen ohjaustuloon 50.

Laskinlaite 46 voidaan toteuttaa käyttämällä joko analogia-tai digitaalipiirejä. Jälkimmäisessä tapauksessa laskinlaite voidaan toteuttaa seuraavasti. Nopeussignaali muutetaan analogia-di-gitalia -muuntimen avulla binäärisignaaliksi, joka syötetään esimerkiksi ylös/alas laskevaan laitteeseen, jotta saataisiin määritetyksi binäärinen matkasignaali binäärisestä nopeussignaalista. Nämä kaksi binäärisignaalia (matka ja nopeus) määrittävät sitten yhdessä lukumuistin (ROM) osoitteen, jossa eri nopeuksia ja matkoja vastaava käyttövirran amplitudi on talletettuna digitaalimuo- 6 66791 dossa. Lukumuistin lähdöissä esiintyvä signaali johdetaan digitaa-li-analogia -muuntimeen, jonka lähtö ohjaa ohjattavaa käyttölähdet-tä 45. Tarvittaessa voidaan lukumuistin ja digitaali-analogia -muun-timen väliin sijoittaa pitopiiri (latch-kiikut) , jotka MMV47:n lähtö aktivoi johdon 52 kautta.

Selostettu iskulaite ja sähköpiirisovitelma pystyy myös sovittamaan iskuvoiman, jolla iskuri 17 iskee telaa 7 (ks. kuviota 1) kirjoitettavien erilaisten merkkien pinnan mukaan. Tämä on huomattavan tärkeää, jotta saataisiin aikaan eri merkkien säännöllistä kirjoitusta.

Jotta saataisiin tuotetuksi kirjoitettavan merkin pinta-alaan verrannollinen vertailusignaali, määrittää kirjasinkehän 30 asennon tavanmukainen laite, jossa on pulssigeneraattori, esimerkiksi valoherkkiä puolijohdediodeita, jotka toimivat valolähteen kanssa ja tuottavat jokaista diodien ohittamaa kirjasinkehän 30 tankoa vastaavat pulssit. Vertailulaitteessa 55 voi olla esimerkiksi siirtorekisteri, joka siirtyy vasemmalle tai oikealle, ja dekoo-dauslaite (esim. diodimatriisi), jonka siirtorekisterin sisältö asettaa vertailusignaalin dekoodauslaitteen kautta.

Kuviossa 2 esitetyn piirin pääetu on siinä, että iskurin 17 asemaa ja nopeutta käytetään sovittamaan iskulaitteen käyttöosan 41 käytön amplitudia siten, että kun haluttu nopeus on saavutettu, varmistetaan myös iskun osuminen oikeaan hetkeen.

Keksinnön (jonka tyyppi on selostettu US-patentissa 3 967 714) mukaisen matriisikirjoittimen erikoissuoritusmuoto, joka on esitetty kuviossa 3, käsittää sähkömoottorin 63, joka on sovitettu koteloon 61 ja jonka vetoakseli 65 on kytketty kierukka-maiseen käyttönokkaan 67. Kahden, nokan 67 kylkien ohjaaman ja tankoon 71 pyörivästi kytkettyjen rullien 69 avulla saadaan aikaan jatkuva, edestakaisin vaakatasossa translatoiva tangon 71 liike (lentävä kirjoitus). Joukko samanmuotoisia tukia 73 on asennettu tankoon 71, ja iskulaite 75 on kiinnitetty jokaiseen mainittuun tukeen. Kuvio 3 esittää vain yhden tällaisen iskulaitteen 75. Jokaisessa iskulaitteessa 75 on (ks. kuvio 4) ainakin yksi pidin, kiihdytyskela, mittauskelajärjestelmä ja kirjoituspuikko (iskukap-pale), joka on siten suunnattu, että se liikkuu yhdensuuntaisesti muiden tukien 73 iskulaitteiden 75 kirjoituspuikkojen kanssa. Kir- 66791 joituspuikot liikkuvat kohtisuoraan tallennusvälineeseen 79 nähden, joka on sijoitettu tukien 73 taakse. Mittauskelajärjestelmä mittaa kirjoituspuikon 77 nopeuden. Irrotettava tela 81 (ei näy kuviossa 4) on sovitettu tallennusvälineen 79 taakse. Tallennusvälineen 79 ja kirjoituspuikkojen 77 päiden väliin, jotka ovat talletusvälinet-tä kohti, on sijoitettu kirjoitushetkellä värinauha 83, jota värinauhaa ohjataan pitkin tukien 73 takapintaa kirjoituspuikkojen 77 tasolla. Värinauhaa 83 ohjaa kirjoittimen (vain oikeanpuoleinen sivu on näkyvissä) kummallakin puolella kiinteän puikon 85 ympäri ohjainpyörä 87 kelalle 89. Puikon 85 ja ohjainrullan 87 välissä ohjataan värinauhaa 83 kahden puikon 91 ja 93 välistä, joita voidaan yhdessä kiertää tangon 71 liikkeen suuntaan kohtisuorassa olevassa tasossa. Tallennusvälineen 79 ja värinauhan välissä on kiinteästi sovitettu levy 95, jonka yläreuna on viistottu ja joka estää talle-tusvälineet ja värinauhaa koskettamasta toisiaan ennen kirjoitus-hetkeä. Tämä aiheuttaisi väritahroja tallennusvälineeseen, jota seuraavassa kutsutaan paperiksi. Levy 95 toimii myös telan 81 tukena. Jokaisen rivin kirjoittamisen jälkeen vetäytyy tela 81 jonkin verran taaksepäin paperin siirtoa varten. Paperinsiirtolaitteet ovat tavanomaisia, joten ne on selvyyden vuoksi jätetty pois. Paperia 79 siirretään jaksottaisesti tangon 71 liikesuuntaan nähden kohtisuoraan. Värinauha on esitetyssä asennossa kirjoitushetkellä. Silloin on osa värinauhan 83 leveydestä levyn 95 päällä. Kirjoi-tuspuikot 77 ovat juuri levyn 95 yläreunan yläpuolisessa asemassa.

Kuviossa 3 esitetyn kirjoittimen tankoon 71 mahtuu kuhunkin kuusi yhdeksän erillisen tuen 73 sarjaa. Kirjoituspuikkojen 77 akselien välinen välimatka on jokaisessa sarjassa sama. Tuki 73 on olennaisesti tuolin muotoinen, jo.ssa on kehdon kaltainen osa (is-_ tuin) eli kehto 97, joka liittyy selän muotoiseen osaan eli selustaan 99. Kehdon 97 muoto on sylinterimäinen ja se on hiukan uritettu, jonka seurauksena on se, että iskulaitteen 75 sylinterimäi-sellä kehällä ja kehdolla on vastakkain kaksi suoraa segmenttiä, jotka ovat samansuuntaisia keskenään ja kirjoitinkynän 77 kanssa. Selustassa 99 on poraus 101, joka on paperista 79 kauempana olevalta puoleltaan sylinterimäinen ja toiselta puoleltaan ohennettu kar-tiomaisesti. Porauksen 101 keskiviiva yhtyy kirjoituspuikon 77 keskiviivaan. Kuviossa 4 yksityiskohtaisesti esitetyssä iskulaittees- 8 66791 sa 75 on kartiomainen osa 103 ja sylinterimäinen osa 105. Kartiomainen osa 103 osuu porauksen 101 kartiomaiseen osaan ja sylinterimäinen osa 105 osuu porauksen 101 sylinterimäiseen osaan.

Kuviossa 3 esitetyn keksinnön mukaisen kirjoittimen suoritusmuodossa on kunkin tuen 73 selustassa 99 kapeneva osa 107. Lisäksi selustassa 99 on kummallakin puolella viistottu osa, jonka sivu on kirjoituspuikkoa kohti, ja joka viistottu osa liittyy viereisen tuen viistottuun osaan. Ohennettu osa 107 sallii viistot-tujen osien 109 kanssa kirjoittimen käyttäjän havaitsevan kirjoi-tustoiminnan. Edestakaisin kulkevan tangon taajuus on niin suuri, että jokaisen merkin selvä kuva havaitaan olennaisesti kirjoittamisen jälkeen. Tämä on erityisen tärkeää virheiden havaitsemisen vuoksi ja mahdollistaa nopean asiaan puuttumisen ja kirjoituksen pysäyttämisen.

Iskulaite 75 on kiinnitetty tukeen 73 pultin avulla. Pisto-ketulppa 98 kiihdytyskelan ja mittauskelajärjestelmän liitäntäjoh-timineen 100 on kiinnitetty iskulaitteen 75 päähän, joka on kauempana kirjoituspuikosta.

Kuviossa <+ on kuviossa 3 esitetyn kirjoittimen iskulaitteen 75 suuremmassa mittakaavassa oleva leikkauskuvanto. Iskulaite 75 koostuu pidikkeestä 111, kiihdytyskelasta 113 ja kirjoituspuikosta 77, johon on asennettu sydän 115, sekä myös puikon pidikkeestä 117, kelan pidikkeestä 119 ja mittauskelajajärjestelmästä 121. Puikko 77 on laakeroitu kummassakin päässä holkkilaakereihin 123 ja 125. Kun kela 113 saa herätteen, kiihtyy sydän 115 puikkoineen 77 kohti puikon pidintä 117. Sydän 115 muodostaa pitimen 111, puikon pitimen 117 ja kelan tuen 127 kanssa piirin, jolla on pieni magneettinen resistanssi. Kelan tuki 127 tukee kiihdytyskelaa 113 ja on kytketty kelan pitimeen 119. Kelan pidin 119 tukee mittauskelan järjestelmää. Mittauskelan järjestelmässä on mittauskelan 129 ja kom-pensointikelan 131 sarjaankytkentä, joka toimii rengasmaisen, aksiaalisesta polaroidun (magneettiset navat on merkitty viitteillä N ja Z) kestomagneetin 133 kanssa. Kestomagneetti 133 on jäykästi kytketty kirjoituspuikkoon 77. Puikkoon 77 on sovitettu väliholkki 135, joka sovittaa magneetin 133 tarkasti mittauskelajajärjestel-mään 121. Lepotilassa on sydän 115 vasten rengasmaista olaketta 116 tietyn voiman alaisena, jonka saa aikaan kierrejousi 136, joka toimii palautusjousena.

9 66791

Pidin 111 on suljettu takapäästään kannen 118 avulla, jossa on neljä pistokosketinta 120 (ainoastaan yksi pistokosketin on esitetty). Kiihdytyskela 113 ja mittauskelan ja kompensointikelan sarjaankytkentä on kytketty pistokoskettimiin 120 kytkentäjohtimien 122 avulla.

Kun kela 113 saa herätteen, kiihtyvät sydän 115 ja kestomagneetti 133 kohti puikon pidintä 117, jolloin mittauskelan 129 ja kompensointikelan 131 kautta kulkeva muuttuva vuo indusoi jännitteen, joka on verrannollinen magneetin 133 ja siten puikon 77 het-kellisnopeuteen koko ajan. Kelan 113 heräte tuottaa kuitenkin myös keskenään erilaisia häiriöjännitteitä mittauskelaan ja kompensointikelaan; tämä saisi aikaan virhettä puikon 77 nopeuden mittaamiseen, ellei muihin toimenpiteisiin ryhdyttäisi. Kun mittauskelan ja kompensointikelan kierrosten määrän suhde valitaan sopivasti, ovat mittauskelaan ja kompensointikelaan kiihdytyskelan muuttuvan magneettivuon indusoimat jännitteet yhtäsuuret. Lisäksi kompensointikelan kierrosten käämin suunta on vastakkainen mittauskelan kierrosten suuntaan nähden, joten mittauskelan ja kompensointikelan sarjaankytkennän hajakenttien synnyttämät jännitteet kumoavat toisensa.

Jotta saataisiin puikon 77 nopeuteen verrannollinen signaali, on magneetin 133 pituus valittu suunnilleen samaksi kuin mittauskelan ja kompensointikelan keskipisteiden välinen etäisyys, ja magneetin keskipiste on sijoitettu olennaisesti mittauskelajärjesteinään 121 keskipisteeseen. Näin mittauskelassa syntyneen vuon muutos on vastakkaismerkkinen verrattuna kompensointikelassa syntyneen vuon vaihteluihin. Kompensointikelan vastakkaisen käämin kiertosuunnan takia summautuvat mittauskelaan ja kompensointikelaan syntyneet jännitteet.

Kun mittauskela on sopivasti magneettisesti suojattu kiihdy-tyskelaan nähden, ei kompensointikelaa tarvita, kuten on laita kuviossa 1 esitetyssä iskulaitteessa.

Kuviossa 5 esitetty lohkokaavio, joka ohjaa iskulaitteen 75 kirjoituspuikon 77 nopeutta, koostuu monostabiilista multivibraat-torista 141 (pulssigeneraattori), josta tästä lähtien käytetään viitettä MMV141, ja ohjattavasta, iskulaitetta 75 käyttävästä käyt-tölähteestä 143, jossa iskulaitteessa on käyttöosa 145 (käyttö) ja 10 66791 muunninosa 147. Käyttöosassa 145 on kiihdytyskela 113 ja muunnin-osassa 147 on mittauskelajärjestelmä 121 (kuvio 4). Muunninosan määrittämä nopeussignaali viedään vertailupiiriin 149, jonka toinen tulo ottaa vastaan vertailusignaalin. Vertailupiirin 149 lähtö on kytketty MMV141:n palautustuloon. Kun käynnistyspulssi on tullut MMV141:een käynnistyy käyttölähde 143, joten käyttöosa 145 käynnistyy. MMV141:n aikavakioni tulisi olla ainakin yhtä suuri kuin käynnistyksen alun ja kirjoituspuikon 77 paperiin 79 (ks. kuvio 3) osumisen välinen aika. Kirjoituspuikko 77 kiihtyy ja muunninosa 147 mittaa puikon 77 resultoivan nopeuden. Näin aikaansaatua nopeus signaalia verrataan vertailupiirissä 149 vertailusignaa-liin. Heti kun nopeussignaali kasvaa yhtäsuureksi tai suuremmaksi kuin vertailusignaali, vertailupiiri tuottaa pysäytys signaalin MMV141:n palautustuloon. MMV141 palautuu silloin stabiiliin tilaansa ja käyttölähde 14 3 kytkeytyy pois toiminnasta: viimeksi mainittu tapahtuu olennaisesti aina ennen kuin jakson^aika on kulunut.

Kuviossa 5 esitetyssä lohkokaaviossa on toinen ohjauspiiri, jossa on laskentalaite, joka koostuu integraattorista 153, lasken-tapiiristä (laite) 155 ja pitopiiristä 157. Tämä lisäys mahdollistaa kirjoituspuikon kirjoitusnopeuden (iskuliikkeiden määrä aikayksikössä) olennaisen lisäämisen, koska puikko voidaan käynnistää ensimmäisen käynnistyspuissin (käyttöosan käynnistyksen) jälkeen seu-raavalla pulssilla jo ennen kuin kirjoituspuikko on palannut neutraaliin asemaansa. Tässä tapauksessa puikolla on vielä nopeutta (liike-energiaa), ja puikon ja paperin (kuvio 3) välinen etäisyys on pienempi kuin puikon neutraalissa asennossa. Kuitenkin seuraa-van pulssin aikaansaaman käynnistyksen jälkeen pitäisi puikon vielä iskeä paperiin olennaisesti samalla iskuvoimalla kuin aikaisemmin ja herätteen alkuhetken ja puikon paperiin tapahtuvan iskuhet-ken välinen aika pitäisi pitää olennaisesti vakiona.

Kuviossa 5 esitetty piiri, joka koostuu integraattorista 153, laskentapiiristä 155 ja pitopiiristä 157, sovittaa käyttövir-ran amplitudin sellaiseksi, että haluttu nopeus saavutetaan kiinteän ajan kuluessa, joka aika on herätteen alkamisen ja puikon paperin iskemishetken välinen aika. Muunninosan 147 tuottama nopeus-signaali viedään laskentapiiriin 155 suoraan ja integraattorin 153 11 66791 kautta. Kolmannesta tulostaan 159 ottaa laskentapiiri 155 vastaan nimellisarvon, joka määrittää käyttövirran amplitudin, kun kir-joituspuikko on lepotilassaan. Nopeussignaalin ja siitä integroidun signaalin - jota seuraavassa kutsutaan asentosignaaliksi -jotta seuraavassa kutsutaan asentosignaaliksi -laskentapiiri 155 laskee lisäyksen nimellisarvoon. Laskentapiirin 155 lähtösignaali viedään ohjattavaan käyttölähteeseen 1M-3 pitopiirin 157 kautta. Käyttöpiirin 143 käynnistävä ohjauspulssi tuodaan myös pitopiiriin. Käynnistämisen koko kestoajan pitopiiri sulkee laskentapiirin läh-tösignaalin ja pitää laskentapiirin lähtösignaalin ohjattavan käyttölaitteen ohjaustulossa käynnistyksen alun ajan. Näin on toteutettu käytön ohjaus, joka tekee käytön riippuvaksi kirjoituspuikon paikasta ja nopeudesta käynnistyksen alun aikana.

Kuvio 6 esittää yksinkertaistettua elektronista piiriä, jonka toiminta ja käynti on jo selostettu kuvion 5 yhteydessä. Piirissä on MMV141, jossa on käytön maksimikestoajan määrittävä RC-piiri, jos vertailupiiri 149 ei lähettäisi pysäytyssignaalia ajoissa. Näin estetään käyttöosan 145 kiihdytyskelan ylikuumeneminen. MMV141:n lähtö on kytketty ohjattavan käyttölähteen 143 läh-tötransistorin 161 kannalle. Ohjattavassa käyttölähteessä 143 on lisäksi jännitelähde +V. Transistori 161, josta seuraavassa käytetään viitettä TRS161, muuttuu johtavaksi, kun MMV141 ei ole stabiilissa tilassa. Silloin kulkee +V:stä virta I käyttöosan 145, TRS161:n ja emitterivastuksen 162 kautta.

MMV141:n kääntymistä stabiiliin tilaan seuraavalla hetkellä ei käyttöosan 145 (kiihdytyskelan 113) kautta kulkeva virta vielä saavuta arvoa nolla. Virran I määrittämä ja kiihdytyskelaan 113, jonka vuo pyrkii pienenemään TRS161:n aukaisemisen jälkeen, varastoitunut energia on kulutettava. Tätä varten on TRS161:n kol-lektoripiirissä diodi 163, joka oikosulkee käyttöosan 145. Kuviossa 6 esitetyssä piirissä virta I saavuttaa arvon nolla enemmän tai vähemmän eksponentialisen kuvaajan mukaisesti. Jos diodia 161 ei olisi TRS161:n kollektoripiirissä, kuluttaisi TRS161 tämän energian hyvin lyhyen ajan kuluessa, joten TRS161 voisi tuhoutua.

Tarvittaessa voidaan kytkeä zener-diodi tai jännitteestä riippuva vastus sarjaan diodin 163 kanssa, joten välttämätön energian kulutus voidaan toteuttaa monella ohjatulla tavalla.

1 2 66791

Muunninosan 147 tuottama mittaussignaali viedään integraatioihin 153 liitoksen 164 kautta sekä invertoivaan vahvistimeen 165. Integraattorissa 153 on vahvistin 167, tulovastus 168 ja integ-rointikondensaattori 169. Vahvistimen 165 vastukset 170 ovat samansuuruisia ja määrittävät vahvistimen 165 vahvistukseksi -1. Aseteltavien vastuksien 171, 173 ja 175, jotka yhdessä muodostavat las-kentapiirin 155, kautta nopeussignaali, asentosignaali ja nimellisarvon signaali viedään pitopiiriin 157 tulon 176 kautta.

Pitopiirissä 157 on vahvistin 177, jossa on palautetienä diodi 178. Diodin 178 ja maan välissä on kondensaattori 179, joka latautuu diodin 178 kautta, joten kondensaattorin 179 jännite on sama kuin tulon 176 jännite. Kondensaattorin 179 jännite on kytketty ohjattavaan käyttölähteeseen 143 suuriohmisen jännitteen-jakajan 180 erotusvahvistimen 181 kautta. Vahvistin 181 ohjaa yhteisen emitterivastuksen 185 omaavan transistoriparin 183-187 transistoria 183. Transistorin 187 kollektori on kytketty TRS161:n kantaan ja TRS161:n emitteri on kytketty transistorin 187 kantaan. Kun MMV141 on epästabiilissa tilassa, riittää vastuksen 188 yli vaikuttava jännite ohjaamaan TRS161:n läpi kulkevaa virtaa, koska vahvistimen 181 kautta syötetään transistoriin 183 signaali.

Kun MMV141 syöttää ohjattavaa käyttölähdettä 143 käynnistys-pulssilla, viedään tämä pulssi myös pitopiiriin 157 JA-portin 189, jonka avoimeen kollektorilähtöön on kytketty vastus 191 ja vastuksen 191 kautta. Näin varmistetaan diodin 178 kanssa se, että kir-joituspuikon nopeuden ja asennon muutokset käyttöosan 145 käytön aikana eivät vaikuta pitopiirin 157 kondensaattorin 179 jännitteeseen .

Vahvistimen 165 lähtö on lisäksi kytketty vastuksen 193 välityksellä vertailupiirin 149 tuloon. Vertailulähde on kytketty vertailupiirin 149 toiseen tuloon 151. Vertailupiirin 149 lähtö on kytketty MMV141:n palautustuloon. Heti, kun nopeussignaali tulee yhtä suureksi tai suuremmaksi kuin vertailusignaali, syöttää ver-tailupiiri 149 pysäytyssignaalin, joka palauttaa MMV141:n stabiiliin tilaan. TRS161 kytketään siten auki.

TRS161:n auki kytkemisen jälkeen virta I ei välittömästi omaksu arvoa nolla, vaan pienenee selostetulla tavalla enemmän tai vähemmän eksponentiaalisesti. Tämän takia sydämeen 115 ja puikkoon 1 3 66791 77 (ks. kuviota 4) kohdistuu jäännöskiihdytys, kunnes virta I on saavuttanut arvon nolla, ts. kunnes käytön päättymishetkellä kiih-dytyskelassa oleva energia on kulutettu.

Tämän vuoksi puikon 77 lopullinen nopeus on suurempi kuin nopeus MMV141:n stabiiliin tilaan palauttamisen hetkellä. Tämän vuoksi lopullinen nopeus olisi suurempi kuin vertailusignaalin määrittämä haluttu nopeus. Näiden kahden nopeuden välinen ero ei ole yhtä suuri, koska jäännöskiihtyvyyden suuruuden määrittää käyttö-virran I amplitudi. Virran I amplitudi riippuu kirjoituspuikon hetkellisestä asemasta ja nopeudesta käyttöhetkellä ja poikkeaa siten jokaisen kiihdytyskelan peräkkäisen käytön osalta. Jollei muihin toimenpiteisiin ryhdyttäisi, vastaisi siksi samaa vertailusignaa-lia eri nopeudet, jotka aikaansaisivat puikon eri suuruisia iskuvoimia paperiin. Virran I amplitudin määrittää vahvistimen 181 !äh-tösignaali. Selostetun, oikeastaan tahattoman jäännöskiihtyvyyden olemassaolo voidaan käyttää yksinkertaisesti hyväksi. Vahvistimen 181 lähtösignaali. viedään vastuksen 195 kautta vertailupiirin 149 vertailutuloon. Tämän takia tuloon 151 tuotuun varsinaiseen vertailus ignaaliin vaikuttaa virran I haluttu amplitudi, joten MMV141 palautetaan stabiiliin tilaan ennen kuin puikon 77 haluttu nopeus on saavutettu. Virran I amplitudin määrittämä jäännöskiihtyvyys käytetään aikaansaamaan haluttu nopeus joka tapauksessa (TRS161:n auki kytkemisen jälkeen).

Kuviossa 6 esitetyssä piirisovitelmassa voidaan melkein kaikki analogiapiirit (lukuun ottamatta esimerkiksi piiridiodia 163, TRS161:tä ja vastusta 162) korvata digitaalimoduleista koostuvalla piirillä, kuten kuvioon 2 viitatessa selostettiin.

Kuvio 7 esittää kuvion 6 esittämän piirin ohjaaman kirjoitus-puikon nopeus-, asema- ja käyttödiagrammia. Hetkellä t = 0 käynnistetään käyttöosa 145, mistä seuraa virran I alkaminen, jonka o virran suurin amplitudi on I . Nopeus x sekä matka x lisääntvvät y nom ^ 0 ajan mukana. Hetkellä t. on nimellisnopeus x saavutettu ja käyt-to katkaistaan. Nopeus x pysyy olennaisesti vakiona ja matka x kasvaa lineaarisesti, kunnes kirjoituskynä iskee paperiin. Kuvion 6 yhteydessä selostetun jäännöskiihtyvyyden vaikutusta, joka syntyy o katkaisuvirrasta U , ei ole esitetty x- ja x-diagrammissa selvyyden vuoksi. Käytön alkuhetken ja iskuhetken välistä aikaa T^ kutsutaan lentoajaksi. Iskiessään paperiin, puikko ponnahtaa takaisin.

1«+ 66791

Silloin puikolla on negatiivinen nopeus ja matka x pienenee. Hetkellä t = 500 .us alkaa uusi käyttö. Laskentapiiri ottaa huomioon hetkellisen asennon ja nopeuden x^ käyttövirran määrittämiseksi, joka tässä tapauksessa tuottaa pienemmän amplitudin ja pitemmän käytön kestoajan t^· Vaikka katkaisuvirtojen U , ja aikaansaaman jäännöskiihtyvyyden vaikutus voidaan vain karkeasti määrittää kuvioista 7 ja 8, on ilmeistä, että U :ää, U„:tä ja U„:ta vas-taavat jäännöskiihtyvyydet poikkeavat olennaisesti toisistaan. Lentoaika Tq on kuitenkin pidetty vakiona. Viimeisen käytön ja paperiin kosketuksen jälkeen puikko jatkaa matkaansa lepotilan suuntaan (negatiivinen nopeus). Lepotila saavutetaan ajan t = 1 500 ^us jälkeen, joten kirjoituspuikko osuu sitten vasten tukea 16 ensimmäistä kertaa ja ponnahtaa paperin suuntaan (positiivinen nopeus).

Kuvio 8 esittää kuviossa 7 esitettyjen diagrammien kaltaisia diagrammeja kirjoituspuikon muissa olosuhteissa. Kun ensimmäisen käytön kestoaika on ollut t~ : t., mikä esittää samaa kuvaa o ύ kuin kuvio 7 suureille x, x ja I hetkellä hetkestä t = 0 hetkeen t = 500 yUS, seuraa toinen käynnistys hetkellä t = 1 500 ^us. Osuttuaan paperiin, ponnahtaa kirjoituspuikko 77 lepotilan suuntaan; se saapuu tähän lepotilaan hetkellä t = 1 000 ^us ja ponnahtaa sitten taas paperin suuntaan (positiivinen nopeus). Toisen käynnis- . . o tyksen hetkellä on puikolla (positiivinen) nopeus x^ paperin suuntaan ja puikko on paikassa x^. Tämän takia on käyttövirralla I eri kestoaika t^ , mutta sama lentoaika Tq (suunnilleen 400 ^us), kuten kuviossa on esitetty. Selostettujen käyttömallien lisäksi voi ilmeisesti sattua kaikenlaisia käyttötapahtumia. Esimerkiksi ensimmäistä käyttöpulssia voi seurata mielivaltainen määrä seuraavia pulsseja, ja mielivaltaisen pituinen väli voi sattua käyttöpuls-sin jälkeen ja myös seuraavan pulssin jälkeen.

Kuvio 9 on keksinnön mukaisen toisen kirjoittimen perspek-tiivikuvanto, jossa kirjoittimessa on moniosainen iskulaite 200. Kuviossa 9 esitetty kirjoitin, joka on esitetty pikemminkin käytetyn iskulaitteen avulla, on US-patenttispesifikaatiossa 3 418 427 selostetun kaltainen. Iskulaitteen 200 sähkömekaanisena muuntimena on joustavia, ns. bimorfisia, pietsosähköisiä kiteitä 201, jotka on tehty nauhojen muotoisiksi. Kiteet 201 on yhdistelty lohkoksi, joihin ne on pinottu vuorottaisten tukilevyjen 203 kanssa ja joissa eristävät välilevyt 205 erottavat ne. Kirjoituspuikko 211a (is- 66791 1 5 kukappale) on kiinnitetty kuhunkin kiteeseen (esimerkiksi 201 a:hän) ja asianomaiseen tukilevyyn (203a) kiinnikkeiden 207 ja 209 avulla.

Kunkin kiteen toisella puolella on käyttöelektrodi 213 ja mittauselektrodi 215 ja asianomaiset laskinelektrodit toisella puolella. Käyttöelektrodin 213 ja mittauselektrodin 215 erottaa sähköisesti eristävä alue 214. Kosketinliuskat 216a, b, c on kytketty käyttöelektrodeihin, mittauselektrodeihin ja laskinelektrodeihin. Kiteen 201, tukilevyt 203, välilevyt 205 ja kosketinliuskat 216 käsittävä koko lohko on kiinnitetty yhteen ruuvi-mutteri -liitoksella 218. Käyttöelektrodi 213 pakottaa kiteen omaksumaan kaarevan muodon laskinelektrodin kanssa, joten kirjoituspuikko 211 iskee vasten esim. paineelle herkkää paperia ja aikaansaa näin merkin.

Mittauselektrodi 215 mittaa asianomaisen laskinelektrodin kanssa kiteen taipumisasteen ja tuottaa siten signaalin, joka on puikon 211 asennon mittana. Kuvioiden 5 ja 6 integraattorin sijasta tarvitaan nyt derivaattori, jonka lähtö on kytketty laskentapiirin 155 tuloon sekä vertailupiirin 149 tuloon. Lisäksi mittauslektro-din 215 lähtösignaali (asentosignaali) viedään suoraan laskentapii-riin 155, joka määrittää käyttövirran amplitudin asentosignaalin ja derivaattorin havaitseman nopeussignaalin perusteella.

Kuten keksinnön mukaisten erilaisten kirjoittimien perusteella on kuvioissa 1, 3 ja 9 selostettu, voi muunnin olla yhtä hyvin nopeuden muunnin kuin matkan muunnin. Kuviossa 9 esitetyn kirjoittimen muunnin on täysin integroitu iskukappaleeseen, joka olennaisesti koostuu kiteestä 201 ja kirjoituspuikosta 211, kun taas kuvion 3 kirjoittimen muunnin on induktiivinen ja on ainoastaan osittain integroitu iskukappaleeseen (kuvion 4 kestomagneetti). Muun-timessa voi kuitenkin olla kela, joka liikkuu kestomagneetin kentässä ja johon iskukappale on kytketty. Jos iskukappale on sovitettu siten, että sen osa (esim. toinen pää) liikkuu kahden konden-saattorilevyn välissä, saadaan aikaan kapasitiivinen muunnin, jota voidaan käyttää keksinnön mukaisessa kirjoittimessa. Mainittu is-kukappaleen osa voi käsittää esimerkiksi dielektrisen kerroksen.

Claims (16)

66791 16

1. Kirjoitin, jossa on lepotilasta tallennusvälineen suuntaan sähkömekaanisen käytön (9,11,13,15,113,115,201,213) avulla liikutettavan iskukappaleen (17,77,211) käsittävä iskulaite (1,75, 200), jossa iskulaitteessa (1,75,200) on muunnin (37,39 ;43;129 ,131, 133 ;147 ;201,215), joka syöttää iskukappaleen (17,77,211) liikkeen aikana iskukappaleen nopeuden mittana olevan signaalin, jonka muun-timen signaalilähtö on kytketty vertailupiiriin (53,149) ensimmäiseen signaalituloon, jossa vertailupiirissä on toinen vertailusig-naalin laitteeseen (55) kytketty signaalitulo ja signaalilähtö, joka on kytketty iskukappaleen (17,77,211) sähkömekaanisen käytön (9,11,13,15,113,115,201,213) sähköisen käyttölaitteen (44,45,47, 141.142.143.161.162.163.183.185.187.188) ensimmäiseen tuloon, jonka sähkömekaanisen käytön (9,11,13,15,113,115,201,213) käyntiin-pano alkaa käynnityssignaalin ilmestymisestä toiseen signaalituloon, ja käyttövirta katkeaa ainaostaan pysäytysignaalin ilmestymisen jälkeen vertailupiirin (53,149) signaalilähtöön, tunnet-t u siitä, että muuntimen (37,39 ;43 ;129,131,133,147 ;201,215) signaalilähtöön kytkettyjen laskentalaitteiden (46 ; 153,155 ,157 ,167 , 168,169,171,173,175,177,178,179,180,181) avulla voidaan säätää käyttövirran amplitudia, joka on riippuvainen ainakin iskukappaleen (17,77,211) nopeudesta ja paikasta, jotka laskentalaitteet (46;153,15 5,157,16 7,168,169,171,173,17 5,177,178,179,18 0,181) on kytketty amplitudisignaalin lähdön kautta käyttölaitteen (44,45, 47,141,14 2 ,14 3,161 ,162,16 3 ,18 3,18 5,187 ,188) ohjaustuloon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kirjoitin, tunnet-t u siitä, että käyttövirran amplitudi on lineaarisesti riippuva iskukappaleen (17,77,211) paikasta ja nopeudesta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kirjotin, tunnettu siitä, että käyttölaite koostuu pulssigeneraattorista (47,141,142) ja ohjattavasta käyttölähteestä (45,143,161,162,163, 183.185.187.188) , jonka signaalitulo on kytketty pulssigeneraatto-rin (47,141,142) signaalilähtöön, ja käyttölaitteen signaalitulo ja ohjaustulo on pulssigeneraattorin (47,141,142) ensimmäinen tulo ja ohjattavan käyttölähteen (45,143,161,162,163,183,185,187, 188) ohjaustulo tässä järjestyksessä. 17 66791

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että muunnin on nopeuden muunnin (37,39,129,131, 133) ja että laskentalaite käsittää ainakin integraattorin (157, 167,168,169) ja laskentapiirin (155 ,171,173 ,175) ja että käyttövirran amplitudin määrittämiseksi muuntimen (37,39,129,131,133) signaali-lähtö on suoraan kytketty laskentapiirin (155,171,173,175) ensimmäiseen signaalituloon ja integraattorin (153,167,168,169) kautta laskentapiirin toiseen signaalituloon.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että muunnin on asentomuunnin (201,215) ja että laskentalaitteessa on ainakin derivaattori ja laskentapiiri (155, 171^.73,175) ja että käyttövirran amplitudin määrittämiseksi asen-tomuuntimen (201,215) signaalilähtö on suoraan kytketty laskenta-piirin (155,171,173,175) ensimmäiseen signaalituloon ja derivaatto-rin kautta laskentapiirin (155,171,173,175) toiseen signaalituloon.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kirjoitin, tunnet-t u siitä, että vertailusignaalin laitteessa (55) on muisti, johon on talletettu iskukappaleen (17,77,211) haluttu, ennalta määrätty nopeuden arvo.

7. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että laskentalaitteessa on lisäksi pitopiiri (157,177,178,179,180), joka on kytketty laskentapiirin (155,171, 173,175) ja ohjattavan käyttölähteen (45,143,161,162,163,183,185, 187,188) väliin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kirjoitin, tunnet- t u siitä, että pitopiirin (157,177,178,179,180) lähtö on impedanssin kautta kytketty takaisin vertailupiirin (149) toiseen tuloon, johon vertailusignaalin laite (55) on kytketty.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että laskentalaite (155,171,173,175) ja pitopiiri (157,177,178,179,180,181) koostuvat ainakin yhdestä operointi-vahvistimesta (177), joka ei-invertoivaan napaansa kytketyn kolmen vastuksen (171,173,175) kanssa toteuttaa yhteenlaskupiirin, diodin (178) ja kondensaattorin (179) sarjaankytkennästä, joka on kytketty operointivahvistimen (177) lähtöön, joka vahvistin on takaisinkytketty diodin (178) kautta invertoivaan tuloonsa siten, että diodin (178) anodi on kytketty operointivahvistimen (177) 66791 18 lähtöön, kondensaattorin (179) toinen elektrodi on kytketty maahan ja pitosignaali syötetään diodin (178) ja kondensaattorin (179) liitoskohtaan loogisen porttipiirin (189) kautta, jolla on avoin kollektorilähtö ja jonka porttipiirin (189) tulo on kytketty puls-sigeneraattorin (47,141,142) signaalilähtöön.

10. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kirjoitin, tunnet-t u siitä, että ainakin osa muunninta (37,39,129,131,133) on sovitettu iskukappaleeseen (17,77), jossa muuntimen osassa on kesto-magneetti (39,133), joka liikkuu mittauskelaan (37,129,131) nähden, jonka signaalilähtö on kytketty vertailupiirin (53,149) ensimmäiseen signaalituloon.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kirjoitin, tunnet-t u siitä, että iskukappaleessa on varren muotoinen iskuri (17), joka liikkuu lineaarisesti ja jonka toinen pää toimii pyörivän kirjasinpyörän (3) joustavan osan (23) kanssa ja jonka toinen pää toimii kääntyvän varren (11) kanssa, josta muodostuu käyttönä toimiva sähkömagneetin (9,11,13,15) ankkuri (11,13,15).

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kirjoitin, tunnet-t u siitä, että iskukappaleessa on kirjoituspuikko (77), joka on kiinnitetty magneettisesti johtavasta aineesta olevaan ankkuriin (115) ja joka liikkuu kiihdytyskelan (113) avulla, joka toimii iskukappaleen (77) käyttönä.

13. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kirjoitin, tunnet-t u siitä, että iskukappaleessa (200) on pietsosähköisestä aineesta tehty taivutusjousi (201), johon on sovitettu muuntimena (201, 215) toimivat muunninelektrodit (215) ja jonka muuntimen yksi signaalilähtö on kytketty vertailupiirin (53,149) ensimmäiseen signaalituloon ja että iskukappaleessa on kirjoituspuikko (211), joka liikkuu poikittain siihen kiinnitetyn taivutusjousen tasoa vastaan, jossa taivutusjousessa (201) on sähköisesti toimivat käyttöelek-trodit (213).

14. Patenttivaatimuksen 10 ja 12 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä,että mittauskela (129) ja kiihdytyskela (113) ovat sylinterimäisiä keloja, jotka on sovitettu koaksiaalisesti jonkin matkan päähän toisistaan ja joiden sylinteriakselit on sijoitettu kirjoituspuikon (77) keskiviivan jatkeelle, ja että kestomagneetti (133) on sijoitettu osittain mittauskelan (129) sisään, kun taas ankkuri (115) on sijoitettu osittain kiihdytyskelan (113) sisään. 19 66791

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen kirjoitin, tunnet-t u siitä, että sylinterimäinen kompensointikela (131), joka sähköisesti on kytketty sarjaan mittauskelan (129) kanssa, on sovitettu mittauskelan (129) ja kiihdytyskelan (113) väliin ja että kompensointikela (131) on sovitettu koaksiaalisesti kahden muun kelan (129,131) kanssa ja sen käämin suunta on vastakkainen mittauskelan (129) käämin suuntaan nähden ja että kestomagneetin (133) ensimmäinen magneettinen napa pysyy aina mittauskelan (129) sisällä, kun taas toinen magneettinen napa, joka on vastakkainen ensimmäiseen magneettiseen napaan nähden, pysyy aina kompensointikelan (131) sisällä.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen kirjoitin, tunnet-t u siitä, että kompensointikelan (131) kierrosten määrä on pienempi kuin mittauskelan (129) kierrosten määrä. 66791 20