FI66389B - Foerfarande foer framstaellning av 7beta-amino-2- eller -3-cefem-3-ol-4-karboxylsyrafoereningar - Google Patents

Description

fiSr^l M KUULUTUS,ULICA.SU

JgU· 1 J 1 1 UTLÄGCNI NGSS.KJRIFT Λ5 ö ^ y •Ή® c (**) ; y l j ' 11 ^ (51) K*Ju/lm.CL3 C 07 D 501/08, 501/59, 501/60 SUOMI—FINLAND pi) ΡκΜην^-ΡΗΜ.^, 750503 (22) HmkemispUvl — Anaftkningsdag 21.02.75 (23) AlkupUvt—GIMgh«tsdag 21.02.75 (41) Tukit Julkiseksi — Blivfe offantllg 27.08.75

Patent- och raghteratyralaan Awtiai «thy» oehttSate— pJbSeirad ^' (32)(33)(31) •Vr»·**)' *tuoik«,«-a^fctl prior** 26.02. 7*» 05.06.7*», 12.08.7*» Sveitsi-Schweiz(CH) 2693/7*», 7766/7*», 11 000/7*» (71) Ciba-Geigy AG, CH-*»002 Basel, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Robert Burns Woodward, Cambridge, Massachusetts, USA(US),

Hans Bickel, Binningen, Sveitsi-Schweiz(CH) (7*») Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5*0 Menetelmä 7£-amino-2- tai -3-kefem-3~ol i-*»-karboksyy 1 ihappo-yhdisteiden valmistamiseksi - Förfarande för framställning av 7(3-amino-2- eller -3-cefem-3-ol-*t-karboxy 1 syraföreningar Tämän keksinnön kohteena on menetelmä 73-amino-3-kefem-3-oli- 4-karboksyylihappoyhdisteiden valmistamiseksi, joiden kaava on R1\ (0)n XNH ? ? ♦ x_ I IÄ O =1-‘Nvy^—0 “ R3 o > c - R2 jossa n on 0 tai 1, tarkoittaa vetyä tai asyyliryhmää, jonka kaava on 0

Ra - (X),„ - CH - 2 B

Rb 2 66389 jossa tarkoittaa fenyyliä, hydroksifenyyliä, hydroksikloorifenyy-liä, tienyyliä, pyridyyliä, aminopyridiniumia, furyyliä, isotiatso-lyyliä, tetratsolyyli ä ta:i 1 ,Μ-sykloheksadienyyliä, jolloin näissä tähteissä hydroksyylisubstituentit voivat olla suojatut asyylitäh-teillä, X tarkoittaa happea, m lukua 0 tai 1, ja on vety, tai kun m on 0, mahdollisesti suojattu amino, tai 5-amino-b-karboksi-vale-ryylitähdettä, jossa amino- tai karboksiryhmä mahdollisesti on suojattu, R^ tarkoittaa hydroksia, halogeenia, alempialkoksia, 2-halo-geeni-alempialkoksia, 1-fenyyli-alempialkoksia, jolloin fenyyliren-gas voi olla substituoitu nitroryhmällä tai difenyylialempialkoksia, ja R^ tarkoittaa vetyä, alempialkyy1iä, fenyy] ia lempialkyyliä tai dif enyylialempi alkyyliä, sekä vastaavien 2-kei em-yhdi steiden , joiden kaava on

Ra

NH H H

N_i/%

[ | IB

0 =—o - r3 o = c - R2 jossa Ra, R^ ja tarkoi ttavat samaa kuin edellä, tai kaavojen IA ja IB mukaisten 3-kefem- ja 2-kefern-yhdi steiden seosten, tai tällaisten, suolanmuodostavia ryhmiä sisältävien yhdi.steiden suolojen valmistamiseksi .

Keksinnön mukainen menetelmä tunnetaan siitä, että yhdistettä, jonka kaava on

Ri\

^NH ? ? S-Y

^-Y f 3 II

0 =1---N C! °r3

I A

o = c - r2 jossa Ra tarkoittaa samaa kuin kaavassa IA, R^ tarkoittaa samaa kuin R2 hydroksia lukuunottamatta, R° tarkoittaa alempialkyyliä, fenyyli- 3 66389 alempialkyyliä, difenyylialempialkyyliä tai trialempialkyylisilyy-liä, ja Y poistoryhmää, joka on bentstiatsol-2-yylitio, bentsoksat-sol-2-yylitio, bentseenisulfonyyli, p-tolueenisulfonyyli, o-metoksi-bentseenisulfonyyli, p-metoksibentseenisulfonyyli tai p-nitrobent-seenisulfonyyli, käsitellään vahvalla emäksellä inertissä liuotti-messa huoneen lämpötilassa tai heikosti lämmittäen 40-50°C:ssa mahdollisesti inerttikaasuatmosfäärissä, ja sinänsä tunnetulla tavalla mahdollisesti muutetaan 2-kefem- (IB) tai 3-kefem-yhdisteen (IA), saatu seos tai saatu 2-kefem-yhdiste (IB) hapettamalla 3-kefem-yhdisteen 1-oksidiksi (IA) ja mahdollisesti muutetaan saatu 3-kefem-yhdisteen 1-oksidi (IA) pelkistämällä kaavan (IA) mukaiseksi 3-kefem-yhdisteeksi ja mahdollisesti muutetaan saadussa yhdisteessä kaavan -C(=0)-R2 mukainen esteröity karboksyyliryhmä saippuoimalla, tai ryhmä -C(=0)-Kal hydrolyysin avulla vapaaksi karboksyyliryhmäksi tai esteröimällä joksikin toiseksi suojatuksi karboksyyliryhmäksi ja mahdollisesti muutetaan saadussa yhdisteessä suojattu 3-hydrok-siryhmä -0R° vapaaksi 3-hydroksiryhmäksi ja mahdollisesti muutetaan saadussa yhdisteessä vapaa 3-hydroksi-ryhmä eetteröimällä eetteröidyksi 3-hydroksiryhmäksi, ja mahdollisesti lohkaistaan saadussa kaavan I mukaisessa yhdis-teessä, jossa R^ tarkoittaa asyylitähdettä, tämä asyylitähde käsittelemällä imidihalogenidin muodostavalla aineella, saattamalla muodostunut imidihalogenidi reagoimaan alkoholin kanssa vastaavaksi iminoeetteriksi ja solvolysoimalla muodostunut iminoeetteri, ja mahdollisesti vapautetaan saadussa kaavan I mukaisessa yhdisteessä hydroksifenyylitähteessä R mahdollisesti läsnäoleva suojat- a tu hydroksi ja/tai suojattu amino R^, ja/tai mahdollisesti muutetaan suolanmuodostavan ryhmän sisältävä saatu yhdiste suolaksi tai saatu suola vapaaksi yhdisteeksi tai joksikin toiseksi suolaksi, ja/tai mahdollisesti erotetaan isomeeristen yhdisteiden saatu seos yksittäisiksi isomeereiksi.

Tämän keksinnön mukaiset enolijohdannaiset ovat 3-kefem-3-oli-vast. 2-kefem-3-oli-yhdisteiden eettereitä.

Kaavan IB mukaisissa 2-kefem-yhdisteissä, joissa on kaksoissi-dos 2,3-asemassa, on kaavan -C(=0)-R2 mukaisella, mahdollisesti suo- * 66389 jatulla karboksyyliryhmällä mieluimmin α-konfiguraatio.

Aminosuojaryhmä on vedyllä korvattavissa oleva ryhmä, ensisijaisesti asyyliryhmä Ac, lisäksi triaryylimetyyli-, erityisesti trityy-liryhmä, sekä orgaaninen silyyli-, tai orgaaninen stannyyliryhmä.

Ryhmä Ac on ensisijaisesti orgaanisen karboksyylihapon, mieluimmin enintään 18 hiiliatomia sisältävän karboksyylihapon, erityisesti mahdollisesti substituoidun alifaattisen, sykloalifaattisen, sykloali-faattis-alifaattisen , aromaattisen, aralifaattisen , heterosyklisen tai heterosyklis-alifaattisen karboksyylihapon (mukaanluettuna muurahaishapon) asyylitähde, sekä hiilihappopuolijohdannaisen asyylitähde.

Bivalenttinen aminosuojaryhmä on erityisesti orgaanisen dikar-boksyylihapon, mieluimmin enintään 18 hiiliatomia sisältävän dikar-boksyylihapon bivalenttinen asyylitähde, ensisijaisesti alifaattisen tai aromaattisen dikarboksyylihapon diasyylitähde, lisäksi a-asemassa mieluimmin substituoidun, esimerkiksi aromaattisen tai heterosyklisen tähteen sisältävän α-aminoetikkahapon asyylitähde, jossa amino-ryhmä on sitoutunut typpiatomiin mieluimmin substituoidun, esim. kaksi alempialkyyli-, kuten metyyliryhmää sisältävän metyleenitähteen välityksellä.

Suojattu karboksyyliryhmä on ensisijaisesti esteröity karbok-syyliryhmä, voi kuitenkin olla myös tavanomainen seka-anhydridiryhmä tai mahdollisesti substituoitu karbamoyyli- tai hydratsinokarbonyy-liryhmä.

Yhdessä -C(=0)-ryhmityksen kanssa ensisijaisesti seka-anhydri-din ryhmän muodostava tähde on esimerkiksi halogeeni, kuten kloori.

Alempialkyyliryhmä R^ sisältää mieluimmin enintään 7, mieluimmin enintään 4 hiiliatomia ja on erityisesti metyyli.

Alempialkyyli on esim. metyyli, etyyli, n-propyyli, isopropyyli, n-butyyli, isobutyyli, sek.butyyli tai tert.butyyli, sekä n-pentyy-li, isopentyyli, n-heksyyli, isoheksyyli tai n-heptyyli.

Fenyyli-alempialkyyli on esim. bentsyyli, 1- tai 2-fenyylietyy-li, 1-, 2- tai 3-fenyylipropyyli. Di fenyyliaiempialkyyli on erityisesti difenyylimetyyli.

Alempialkoksi on esim. metoksi, etoksi, n-propyylioksi, isopro-pyylioksi, n-butyylioksi, isobutyylioksi, sek.butyylioksi, tert.bu-tyylioksi, n-pentyylioksi tai tert.pentyylioksi. 2-halogeeni-alempi-alkoksi on esim. 2,2,2-trikloori-, 2-kloori-, 2-bromi- tai 2-jodi-etoksi. 1-fenyyli-alempialkok.si on esim. bentsyylioksi tai 1-fenyy-lietoksi.

5 66389

Suolat ovat erityisesti sellaisten kaavan IA ja IB mukaisten yhdisteiden suoloja, joissa on hapan ryhmitys, kuten karboksiryhmä, ja ovat ensisijaisesti metalli- tai ammoniumsuoloja, kuten alkali-metalli- ja maa-alkalimetalli-, esim. natrium-, kalium-, magnesium-tai kalsiumsuoloja, sekä ammoniumsuoloja ammoniakin tai sopivien orgaanisten amiinien kanssa, ja jolloin suolan muodostukseen tulevat kysymykseen ensisijaisesti alifaattiset, sykloalifaattiset, syklo-alifaattis-alifaattiset ja aralifaattiset primääriset, sekundääriset tai tertiääriset mono-, di- tai polyamiinit, sekä heterosykli-set emäkset, kuten alempialkyyliamiinit, esim. trietyyliamiinin hyd-roksi-alempialkyyliamiinit, esim. 2-hydroksietyyliamiini, bis-(2-hydroksietyyli)-amiini tai tri-(2-hydroksietyyli)-amiini, karboksyy-lihappojen emäksiset alifaattiset esterit, esim. 4-amino-bentsoehap-po-2-dietyyliaminoetyyliesteri, alempialkyleeniamiinit, esim. 1-etyy-lipiperidiini, sykloalkyyliamiinit, esim. bisykloheksyyli-amiini, tai bentsyyliamiinit, esim. N,N*-dibentsyyli-etyleenidiamiini, lisäksi pyridiinityyppiset emäkset, esim. pyridiini, kollidiini tai kino-liini. Kaavan IA ja IB mukaiset yhdisteet, joissa on emäksinen ryhmä, voivat muodostaa myös happoadditiosuoloja, esim. epäorgaanisten happojen, kuten suolahapon, rikkihapon tai fosforihapon, tai sopivien orgaanisten karboksyyli- tai sulfonihappojen, esim. trifluori-etikkahapon tai p-tolueenisulfonihapon kanssa. Kaavan IA ja IB mukaiset yhdisteet, joissa on hapan ja emäksinen ryhmä, voivat esiintyä myös sisäisinä suoloina, ts. "kataisioneina". Kaavan IA mukaisten, suolanmuodostavia ryhmiä sisältävien yhdisteiden 1-oksidit voivat myös muodostaa suoloja, kuten edellä on selitetty.

Keksinnön mukaisilla yhdisteillä on arvokkaita farmakologisia ominaisuuksia tai niitä voidaan käyttää välituotteina valmistettaessa tällaisia yhdisteitä. Kaavan IA mukaiset yhdisteet, joissa n on 0, tarkoittaa 6B-amino-penam-3-karboksyylihappo- tai 7B-amino-3-kefem-4-karboksyylihappoyhdisteiden farmakologisesti tehokkaisiin N-asyylijohdannaisiin sisältyvää asyylitähdettä, tarkoittaa hyd- roksia ja R3 tarkoittaa alempialkyyliä, jolloin asyylitähteessä R^ mahdollisesti läsnäolevat funktionaaliset ryhmät, kuten amino, kar-boksi, ja/tai hydroksi yleensä ovat vapaassa muodossa, tai tällaisten, suolan muodostavia ryhmiä sisältävien yhdisteiden suolat, ovat parenteraalisest.i ja/tai oraalisesti annettuina tehokkaita mikro- 66389 organismeja, kuten gram-positiivia bakteereita, esim. Staphylococcus aureus'ta, Streptococcus pyogenes'ta ja Diplococcus pneumoniae 1 ta (esim. hiirissä noin 0,001 - noin 0,02 g/kg s.c. tai p.o. annoksina) ja gram-negatiivisia bakteereita, esim. Escherichia coli'a, Salmonella typhimurium'ia, Shigella flexneri'ä, Klebsiella pneumonieae1 ta, Enterobacter cloacae'ta, Proteus vulgaris'ta, Proteus rettgeri'ä ja Proteus mirabilis'ta vastaan (esim. hiirissä noin 0,001 - noin 0,15 g/kg s.c. tai p.o. annoksina), erityisesti myös penisilliiniresis-tenttejä bakteereita vastaan, samalla kun niiden myrkyllisyys on alhainen. Näitä uusia yhdisteitä voidaan näin ollen käyttää esim. anti-bioottisesti tehokkaiden valmisteiden muodossa vastaavien tulehdusten hoitamiseksi.

Kaavan IB mukaiset yhdisteet tai kaavan IA mukaisten yhdistei-den 1-oksidit, joissa n on 1 ja ryhmillä ja R^ on kaavan IA

yhteydessä annetut merkitykset tai kaavan IA mukaiset yhdisteet, joissa R^ tarkoittaa samaa kuin edellä, tähde R^ tarkoittaa vetyä tai R^ tarkoittaa 6B-amino-penam-3-karboksyylihappo- tai 7B-amino- 3-kefem-4-karboksyylihappoyhdisteiden farmakologisesti tehokkaisiin N-asyylijohdannaisiin sisältyvästä asyylitähteestä eroavaa aminosuo-jaryhmää, ja R2 tarkoittaa hydroksia, ovat arvokkaita välituotteita, jotka yksinkertaisella tavalla, esim. kuten jäljempänä selitetään, voidaan muuttaa edellämainituiksi, farmakologisesti tehokkaiksi yhdisteiksi.

Keksintö koskee ensisijaiseti 7β-(D-a-amino-a-Ra-asetyyliamino)- 3-alempialkoksi-3-kefem-4-karboksyylihappojen valmistusta, joissa R tarkoittaa fenyyliä, 4-hydroksifenyyliä, 2-tienyyliä tai 1,4-syk- <3.

loheksadienyyliä, ja alempialkoksi sisältää enintään 4 hiiliatomia ja on esim. etoksi tai n-butyylioksi, ensisijaisesti kuitenkin metok-si, ja sen sisäisten suolojen ja ennenkaikkea 3-metoksi-7g- (D-a-fe-nyyli-glysyyliamino)-3-kefem-4-karboksyylihapon ja sen sisäisen suolan valmistusta, edellä mainituissa konsentraatioissa, erityisesti oraalisesti annettuina, on näillä yhdisteillä erinomaisia antibioottisia ominaisuuksia sekä gram-positiivisia ja erityisesti gram-negatiivisia bakteereita vastaan, samalla kun niiden myrkyllisyys on al-ha inen.

Kaavan II mukaisessa lähtöyhdisteessä voi ryhmä -0-R° olla trans-(korotonihappokonfiguraatio) tai cis-asemassa (isokrotonihappokonfi- 7 66389 guraatio) karboksyyliryhmään nähden.

A

Kaavan II mukaisessa lähtöaineessa on mieluimmin -C(=0)-ryhmityksen kanssa erityisesti lievissä olosuhteissa lohkaistavissa olevan esteröidyn karboksyyliryhmän muodostava eetteröity hydroksi-ryhmä. Ryhmä R^ on esim. erityisesti mahdollisesti halogeeni-substi-tuoitu alempialkoksiryhmä, kuten a-polyhaarautunut alempialkoksi, esim. tert.butyylioksi, tai 2-halogeeni-alempialkoksi, jossa halogeeni tarkoittaa esim. klooria, bromia tai jodia, ensisijaisesti 2,2,2-trikloorietoksi, 2-bromietoksi tai 2-jodietoksi, tai mahdollisesti substituoitu, kuten nitroa sisältävä 1-fenyylialempialkoksi-ryhmä, kuten mahdollisesti, esim. edellä mainitulla tavalla substituoitu bentsyylioksi tai difenyylimetoksi, esim. bentsyylioksi, 4-nitrobentsyylioksi tai difenyylimetoksi tai myös halogeeni, esim. kloori. Kaavan II mukaisessa lähtöaineessa tarkoittaa tähde R^ mieluimmin aminosuojaryhmää, kuten asyyliryhmää Ac, jolloin mahdollisesti läsnäolevat vapaat funktionaaliset ryhmät, esim. amino-, hydroksi-tai karboksyyliryhmät voivat sinänsä tunnetulla tavalla olla suojatut, aminoryhmät esim. edellä mainituilla asyyli-, trityyli-, silyyli-tai stannyyli-, sekä substituoiduilla tio- tai sulfonyylitähteillä, ja hydroksi- tai karboksiryhmät, esim. edellä mainituilla eetteri-tai esteriryhmillä, myös silyyli- tai stannyyliryhmillä.

Kaavan II mukaisessa lähtöaineessa tarkoittaa R^ mieluimmin alem-pialkyyliä, erityisesti metyyliä tai hydroksyylisuojaryhmänä a-fenyy-lialempialkyyliryhmää, kuten bentsyyli- tai difenyylimetyyliryhmää.

Rengassulkureaktioon sopivia emäksiä ovat erityisesti vahvat orgaaniset tai epäorgaaniset emäkset. Maininnanarvoisia ovat erityisesti bisykliset amidiinit, kuten diatsabisykloalkeenit, esim. 1,5-di-atsabisyklo(4.3.0)non-5-eeni tai 1,5-diatsabisyklo(5.4.0)undek-5-eeni, substituoidut, esim. alempialkyylillä moninkertaisesti substi-tuoidut guanidiinit, kuten tetrametyyliguanidiini, edelleen metalli-emäkset, kuten alkalimetallien, erityisesti litiumin, natriumin tai kaliumin hydridit, amidit tai alkoholaatit, esimerkiksi natriumhyd-ridi, litiumdialempialkyyliamidit, kuten litiumdi-isopropyyliamidi, kaliumalempialkanolaatit, kuten kalium-tert.butylaatti. Kaavan II

8 66389

A

mukaiset yhdisteet, joissa tarkoittaa halogeenia, esim. klooria, voidaan syklisoida myös tertiäärisellä orgaanisella typpiemäksellä, esim. trialempialkyyliamiinilla, kuten trietyyliamiinilla, jolloin alkoholin, kuten alempialkanolin esim. sek.butanolin läsnäollessa voidaan saada kaavan IA ja/tai IB mukaisia vastaavia estereitä.

Keksinnön mukainen reaktio suoritetaan sopivassa inertissä liuot-timessa, esim. alifaattisessa, sykloalifaattisessa tai aromaattisessa hiilivedyssä, kuten heksaanissa, sykloheksaanissa, bentseenissä tai tolueenissa, halogenoidussa hiilivedyssä, kuten metyleenikloridissa, eetterissä, kuten dialempialkyylieetterissä, esim. dietyylieetterissä, dialempialkoksialempialkaanissa, kuten dimetyylioksietaanissa, syklisessä eetterissä, kuten dioksaanissa tai tetrahydrofuraanissa tai myös alempialkanolissa, esim. metanoiissa, etanolissa tai tert.butanolissa, tai niiden seoksessa, huoneen lämpötilassa tai heikosti lämmittäen 40-50°: seen , haluttaessa inerttikaasu-, kuten typpiatmosfäärissä.

Käsiteltäessä kaavan II mukaista yhdistettä, jossa Y tarkoittaa ryhmää -S-R1+, esim. 2-bentstiatsolyyli-tähdettä, jollakin edellä mainituista emäksistä, esim. 1,5-diatsabisyklo(5.4.o)undek-5-eenillä voidaan lisäämällä kaavan H-SC^-R^ mukaista sulfiinihappoa, esim. p-tolueeni-sulfiinihappoa kaavan IA ja IB mukaisten yhdisteiden saantoja nostaa.

Keksinnön mukaisessa rengassulkureaktiossa saadaan aina riippuen lähtöaineesta ja reaktio-olosuhteissa yhtenäisiä kaavan IA tai IB mukaisia yhdisteitä tai kaavan IA ja IB mukaisten yhdisteiden seoksia. Saadut seokset voidaan sinänsä tunnetulla tavalla erottaa, esim. sopivien erotusmenetelmien avulla, esim. adsorptiolla ja fraktioivasti eluoimalla, myös kromatografoimalla (pylväs-, paperi- tai levykroma-tografoimalla) käyttämällä sopivia adsorptioaineita, kuten piigeeliä tai aluminiumoksidia, ja eluointiaineita, edelleen fraktioivasti kiteyttämällä, jakamalla liuottimiin jne.

Saadut kaavojen IA ja IB mukaiset yhdisteet, jotka ovat sopivia välituotteita farmaseuttisesti aktiivisempien lopputuotteiden valmistamiseksi, voidaan erilaisilla sinänsä tunnetuilla lisätoimenpiteillä muuttaa tällaisiksi aktiivisiksi lopputuotteiksi.

Keksinnön mukaisesti saadussa, kaavojen IA tai IB mukaisessa yhdisteessä, voidaan hydroksisuojaryhmä helposti lohkaista ja korvata vedyllä. Silyyliryhmä voidaan lohkaista hydrolysoimalla, alko-holysoiinalla tai 9 66389 asidolysoimalla, esimerkiksi käsittelemällä vedellä tai alkoholilla, kuten metanolilla tai etanolilla, tai myös hapolla, kuten etikkahapolla. Mahdollisesti substituoidun a-fenyyli-alempialkyyli-, esim. bentsyy-li- tai difenyylimetyyliryhmän lohkaisu tapahtuu esim. asidolyysillä, esim. käsittelemällä sopivalla epäorgaanisella tai orgaanisella hapolla, kuten suolahapolla, rikkihapolla, muurahaishapolla, tai erityisesti trifluorietikkahapolla, tai hydrogenolyysillä, esimerkiksi käsittelemällä vedyllä katalysaattorin, kuten palladiumin läsnäollessa. Muodostuneet 3-hydroksiyhdisteet ovat pääasiassa 3-kefem-muodossa. Hydroksi-

suojaryhmän lohkaistu voidaan haluttaessa suorittaa selektiivisesti, ύ A

ts. ilman että karboksyylisuojaryhmä samanaikaisesti lohkeaa pois.

Enolieetterit, ts. kaavan IA ja/tai IB mukaiset yhdisteet, joissa Rg on alempialkyyii, saadaan kaavojen IA tai IB mukaisista yhdisteistä joissa Rg on hydroksiryhmää suojaava tähde, korvaamalla tämä tähde vedyllä ja sen jälkeen eetteröimällä vapaa hydroksiryhmä minkä tahansa, enoliryhmien eetteröintiin sopivan menetelmän mukaan.Eetteröinti-reagenssina käytetään mieluimmin mahdollisesti substituoitua hiili-vetytähdettä Rg vastaavaa, kaavan R3-N2 mukaista diatsoyhdistettä, ensisijaisesti mahdollisesti substituoitua diatsoalempialkaania, esim. diatsometaania, diatsoetaania tai diatso-n-butaania, lisäksi mahdollisesti substituoitua a-fenyyli-diatsoalempialkaania, esim. fenyyli- tai difenyylidiatsometaania. Näitä reagensseja voidaan käyttää sopivan inertin liuottimen, kuten alifaattisen, sykloalifaattisen tai aromaattisen hiilivedyn, kuten heksaanin, sykloheksaanin, bentseenin tai tolu-eenin, halogenoidun alifaattisen hiilivedyn, esim. metyleenikloridin, alempialkanolin, esim. metanolin , etanolin 1ai tert.butanolin, tai eetterin, kuten dialempialkyylieetterin, esim. dietyylieetterin, tai syklisen eetterin, esim. tetrahydrofuraanin tai dioksaanin, tai liuo-tinseoksen läsnäollessa, ja aina riippuen diatsoreagenssista samalla jäähdyttäen, huoneen lämpötilassa tai heikosti lämmittäen, lisäksi tarvittaessa suljetussa astiassa ja/tai inerttikaasu- esim. typpiatmos-fäärissä.

Lisäksi voidaan kaavan IA ja/tai IB mukaisia enolieettereitä muodostaa käsittelemällä älempialkyylitähdettä tai mahdollisesti substituoitua α-fenyylialempialkyyliä, es^m. bentsyyli- tai difenyyli-metyylitähdettä Rg vastaavan kaavan Rg-OH mukaisen alkoholin reaktio-kykyisellä esterillä. Sopivia estereitä ovat ensisijaisesti ne jotka saadaan vahvojen epäorgaanisten tai orgaanisten happojen, kuten mine-raalihappojen, esim. halogeenivetyhappojen, kuten kloorivety-, bromi-vety- tai jodivetyhappojen, edelleen rikkihapon tai halogeeni-rikki- 10 66389 happojen, esim. fluoririkkihapon, tai vahvojen orgaanisten sulfoni-happojen, kuten mahdollisesti, esim. halogeenilla, kuten fluorilla substituoitujen alempialkaanisulfonihappojen tai aromaattisten sul-fonihappojen, kuten esim. mahdollisesti, esim. alempialkyylillä, kuten metyylillä, halogeenilla, kuten bromilla, ja/tai nitrolla subs-tituoitujen bentseenisulfonihappojen, esim. metaanisulfoni-, trifluo-rimetaanisulfoni- tai p-tolueenisulfonihapon kanssa, Näitä reagensse-ja, erityisesti dialempialkyylisulfaatteja, kuten dimetyylisulfaattia, lisäksi alempialkyyli-fluorisulfaatteja, esim. metyyli-fluorisulfaat-tia, tai mahdollisesti halogeeni-substituoituja metaanisulfonihappo-alempialkyyliestereitä, esim. trifluorimetaanisulfonihappometyylies-teriä, käytetään yleensä liuottimen, kuten mahdollisestihalogenoidun, kuten klooratun alifaattisen, sykloalifaattisen tai aromaattisen hiilivedyn, esim. metyleenikloridin, eetterin, kuten dioksaanin tai tet-rahydrofuraanin, tai alempialkanolin, kuten metanolin, tai seoksen läsnäollessa. Tällöin käytetään mieluimmin sopivia kondensaatioainei-ta,kuten alkalimetallikarbonaatte j a tai - vetykak'bonaatte j a, esim. natrium- tai kaliumkarbonaattia tai -vetykarbonaattia (tavallisesti yhdessä sulfaatin kanssa), tai orgaanisia emäksiä, kuten yleensä steeri-sesti estyneitä trialempialkyyliamiineja, esim. N,Ν-di-isopropyyli-N-etyyliamiinia (mieluimmin yhdessä alempialkyyli-halogeenisulfaattien tai mahdollisesti halogeenisubstituoitujen metaanisulfonihappo-alempi-alkyyliestereiden kanssa), jolloin työskennellään samalla jäähdyttäen, huoneen lämpötilassa tai lämmittäen, esim. noin -20 - noin 50°C:n lämpötilassa, tarvittaessa suljetussa astiassa ja/tai inerttikaasu-esim. typpiatmosfäärissä.

Enolieetterit voidaan myös valmistaa käsittelemällä samassa, ali-faattista luonnetta olevassa hiiliatomissa kaksi tai kolme kaavan Rg-O- mukaista eetteröityä hydroksiryhmää sisältävällä yhdisteellä, ts. vastaavalla asetaalilla tai ortoesterillä, happamen aineen läsnäollessa. Niinpä voidaan eetteröimisaineena käyttää esim. gem-orgaanisen sulfonihapon,kuten p-tolueenisulfonihapon, ja sopivan liuottimen, kuten alempialkanolin, esim. metanolin, tai dialempialkyyli- tai alempi-alkyleenisulfoksidin, esim. dimetyylisulfoksidin läsnäollessa, tai ortomuurahaishappo-trialempialkyyliesteriä, esim. ortomuurahaishappo-trietyyliesteriä vahvan orgaanisen mineraalihapon, esim.rikkihapon, tai vahvan orgaanisen sulfonihapon, kuten p-tolueenisulfonihapon, ja sopivan liuottimen, kuten alempialkanolin, esim. etanolin, tai 66389 eetterin, esim. dioksaanin läsnäollessa, jolloin saadaan kaavan IA ja/tai IB mukaisia yhdisteitä, joissa tarkoittaa alempialkyyliä, esim. metyyliä vast, etyyliä.

Kaavan IA ja/tai IB mukaiset enolieetterit voidaan myös saada siten että kaavan II mukaisia lähtöaineita käsitellään kaavan (R3)q Cr^ mukaisilla tri-R^-oksoniumsuoloilla (nk. Meerwein-suoloilla) sekä kaavan (R^C^^CH mukaisilla di-Rg-O-karbeniumsuoloilla tai kaavan (R^) 2HalQ&^ mukaisilla di-R-j-haloniumsuoloilla, joissa A^ tarkoittaa hapon anionia ja HajS-'nalonium-, erityisesti bromoniumionia. Kysymykseen tulevat tällöin erityisesti trialempialkyylioksoniumsuolat, sekä dialempialkoksikarbenium- tai dialempialkyylihaloniumsuolat, erityisesti vastaavat suolat kompleksisten, fluoripitoisten happojen kanssa, kuten vastaavat tetrafluoriboraatit, heksafluorifosfaatit, heksafluori-antimonaatit tai heksaklooriantimonaatit. Tällaisia reagensseja ovat esim. trimetyylioksonium- tai trietyylioksoniumheksafluoriantimonaatti, -heksaklooriantimonaatti, -heksafluorifosfaatti tai -tetrafluoriboraat-ti, dimetoksikarbeniumheksafluorifosfaatti tai dimetyylibromonium-heksa-fluoriantimonaatti. Näitä eetteröintiaineita käytetään mieluimmin in-ertissä liuottimessa, kuten eetterissä tai halogenoidussa hiilivedyssä, esim. dietyylieetterissä, tetrahydrofuraanissa. tai metyleenikloridissa, tai niiden seoksissa, tarvittaessa emäksen, kuten orgaanisen emäksen, esim. mieluimmin steerisesti estyneen trialempialkyyliamiinin, esim.

N,N-di-isopropyyli-N-etyyliamiinin läsnäollessa, ja jäähdyttäen, huoneen lämpötilassa tai heikosti lämmittäen, esim. noin -20 - noin 50°C: ssa, tarvittaessa suljetussa astiassa ja/tai inerttikaasu- esim. typpi-atmosfäärissä.

Kaavan IA ja/tai IB mukaiset enolieetterit voidaan myös valmistaa käsittelemällä kaavan II mukaisia lähtöaineita 3-substituoidulla 1-Rg-triatseeniyhdisteellä (ts. kaavan subst. -N=N-NH-R3 mukaisella yhdisteellä), jolloin 3-typpiatomin substituentti,tarkoittaa hiiliatomin välityksellä sitoutunutta orgaanista tähdettä, mieluimmin karbosyk-listä aryylitähdettä, kuten mahdollisesti substituoitua fenyylitäh-dettä, esim. alempialkyylifenyyliä, esim. 4-metyylifenyyliä. Tällaisia triatseeniyhdisteitä ovat 3-aryyli-1-alempialkyyli-triatseenit esim. 3-(4-metyylifenyyli)-1-metyyli-triatseeni, 3-(4-metyylifenyyli)-1-etyyli-tr iät seeni , 3-(i*-metyylifenyyli)-1 -n-propyyli-triatseeni tai 3-(4-metyylifenyyli)-1-isopropyyli-triatseeni, 3-aryyli-1-(a-fenyylialempialkyyli)-triatseenit, esim. 3-(4-metyylifenyyli)-1-bentsyyli-triatseeni. Näitä reagensseja käytetään tavallisesti inert- 12 66389 tien liuotinten, kuten mahdollisesti halogenoitujen hiilivetyjen tai eettereiden, esim. bentseenin tai liuotinseosten läsnäollessa, ja jäähdyttäen, huoneen lämpötilassa tai mieluimmin korotetussa lämpötilassa, esim. noin 20 - noin 100°C:ssa, tarvittaessa suljetussa astiassa ja/tai inerttikaasu- esim. typpiatmosfäärissä.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä, sekä mahdollisesti suoritettavissa lisätoimenpiteissä, voidaan tarvittaessa reaktioon osaaotta-mattomat vapaat funktionaaliset ryhmät lähtöaineissa tai keksinnön mukaisesti saatavissa yhdisteissä suojata, sinänsä tunnetulla tavalla väliaikaisesti, esim. vapaat aminoryhmät esim. asyloimalla, trityloi-malla tai silyloimalla, vapaat hydroksi- tai merkaptoryhmät esim. eetteröimällä tai esteröimällä ja vapaat karboksyyliryhmät esim. es-teröimällä, myös silyloimalla ja aina suoritetun reaktion jälkeen sinänsä tunnetulla tavalla haluttaessa vapauttaa erikseen tai samanaikaisesti. Niinpä voidaan esim. amino-, hydroksi- tai karbok-syyliryhmät asyylitähteessä vast. suojata esim. asyyliamino-, kuten edellämainittujen ryhmien, esim. 2,2,2-trikloorietoksikarbon-yyliamino-, 2-bromietoksikarbonyyliamino-, 4-metoksibentsyylioksi-karbonyyliamino-, difenyylimetoksikarbonyyliamino- tai tert.-butyyli-oksikarbonyyliamino-, aryyli- tai aryylialempialkyylitioamino-, esim. 2-nitrofenyylitioamino-, tai aryylisulfonyyliamino-, esim. 4-metyyli-fenyylisulfonyyliamino-, tai l-alempialkoksikarbonyyli-2-propylidee-niaminoryhmien, vast, asyylioksi-, kuten edellä mainittujen, esim. tert.-butyylioksikarbonyylioksi-, 2,2,2-trikloorietoksikarbonyylioksi-tai 2-bromietoksikarbonyylioksiryhmien, vast, esteröityjen karboksi-, kuten edellä mainittujen, esim. difenyylimetoksikarbonyyliryhmien muodossa ja jälkeenpäin, mahdollisesti suojaryhmän muuntamisen jälkeen, esim. 2-bromietoksikarbonyyliryhmän muuntamisen jälkeen 2-jodietoksi-karbonyyliryhmäksi, haluttaessa lohkaista sinänsä tunnetulla tavalla, esim. osittain, ja aina riippuen suojaryhmän luonteesta, esim. 2,2,2-trikloorietoksikarbonyyliamino- tai 2-jodietoksikarbonyyliaminoryhmä voidaan lohkaista käsittelemällä sopivilla pelkistysaineilla, kuten sinkillä vesipitoisen etikkahapon läsnäollessa, difenyylimetoksikarbonyyliamino- tai tert.-butyylioksikarbonyyliaminoryhmä käsittelemällä muurahals- tai trifluorietikkahapolla, aryyli- tai aryyli-alempialkyylitioaminoryhmä käsittelemällä nukleofiilisällä reagens- 13 66389 silla, kuten rikkihapokkeella, aryylisulfonyyliaminoryhmä elektrolyyttisellä pelkistyksellä, l-alempialkoksikarbonyyli-2-propylidee-niaminoryhmä käsittelemällä vesipitoisella mineraalihapolla, vast, tert.-butyylioksikarbonyylioksiryhmä käsittelemällä muurahais- tai trifluorietikkahapolla, tai 2,2,2-trikloorietoksikarbonyylioksiryhmä käsittelemällä kemiallisella pelkistysaineella, kuten sinkillä vesipitoisen etikkahapon läsnäollessa, vast, difenyylimetoksikarbonyyli-ryhmä käsittelemällä muurahais- tai trifluorietikkahapolla tai hyd-rogenolyys illä.

Keksinnön mukaisesti saatavassa kaavan IA tai IB mukaisessa yhdisteessä, jossa on suojattu, erityisesti esteröity kaavan -C(=0)-1*2 mukainen karboksyyliryhmä, voidaan tämä sinänsä tunnetulla tavalla, esim. aina riippuen ryhmän 1*2 luonteesta, muuttaa vapaaksi kar-boksyyliryhmäksi. Esteröity, esim. alempialkyylitähteellä, erityisesti metyylillä tai etyylillä, tai bentsyylitähteellä esteröity karboksyyliryhmä, erityisesti kaavan IB mukaisessa 2-kefem-yhdisteessä, voidaan muuttaa vapaaksi karboksyyliryhmäksi hydrolysoimalla heikosti emäksisessä väliaineessa, esim. käsittelemällä alkalimetalli- tai maa-alkalimetallihydroksidin tai -karbonaatin, esim. natrium- tai kaliumhydroksidin vesiliuoksella, mieluimmin pH-arvossa noin 9-10 ja mahdollisesti alempialkanolin läsnäollessa. Sopivalla 2-halogee-nialempialkyyliryhmällä esteröity karboksyyliryhmä voidaan lohkaista esim. käsittelemällä kemiallisella pelkistysaineella, kuten metallilla, esim. sinkillä, tai pelkistävällä metallisuolalla, kuten kromi-II-suolalla, esim. kromi-II-kloridilla, tavanomaiseen tapaan vetyä luovuttavan aineen läsnäollessa, joka yhdessä metallin kanssa pystyy muodostamaan syntyvää vetyä, kuten hapon, ensisijaisesti etikka-, sekä muurahaishapon, tai alkoholin läsnäollessa, johon mieluimmin lisätään vettä, fenyylimetyyliryhmityksellä esteröity karboksyyliryhmä esim. säteilyttämällä, mieluimmin ultraviolettivalolla, esim. alle 290 my, kun fenyylimetyyliryhmä tarkoittaa esim. mahdollisesti 3-, H- tai 5-asemassa nitroryhmällä substituoitua bentsyyli-tähdettä, tai pitkäaaltoisemmalla ultraviolettivalolla, esim. yli 290 my, kun fenyylimetyyliryhmä tarkoittaa 14 66389 2-asemassa nitroryhmällä substituoitua bentsyylitähdettä, sopivasti substituoidulla metyyliryhmällä, kuten tertrbutyyli- tai difenyyli-metyyliryhmällä esteröity karboksyyliryhmä esim. käsittelemällä sopivalla happamella aineella, kuten muurahaishapolla tai trifluori-etikkahapolla, mahdollisesti lisäten nukleofiilistä yhdistettä, kuten fenolia tai anisolia, aktivoitu esteröity karboksyyliryhmä, myös anhydridimuodossa oleva karboksyyliryhmä, hydrolyysillä esim. käsittelemällä happamella tai heikosti emäksisellä vesipitoisella aineella, kuten suolahapolla tai vesipitoisella natriumvetykarbonaatilla tai vesipitoisella kaliumfosfaattipuskurilla, jonka pH on noin 7-9, ja hydrogenolyyttisesti lohkaistavissa oleva esteröity karboksyyliryhmä hydrogenolyysillä, esim. käsittelemällä vedyllä jalometalli-, esim. palladiumkatalysaattorin läsnäollessa.

Esim. silyloimalla tai stannyloimalla suojattu karboksyyliryhmä voidaan tavanomaiseen tapaan vapauttaa esim. käsittelemällä vedellä tai alkoholilla.

Saadut kaavan IA tai IB mukaiset yhdisteet voidaan sinänsä tunnetulla tavalla muuttaa muiksi kaavan IA tai IB mukaisiksi yhdisteiksi.

Saadussa yhdisteessä voidaan aminosuojaryhmä R-j , erityisesti helposti lohkaistava asyyliryhmä, lohkaista sinänsä tunnetulla tavalla, esim. a-polyhaarautunut alempialkoksikarbonyyliryhmä, kuten tert.butyylioksikarbonyyli käsittelemällä trifluorietikkahapolla, ja 2-halogeeni-alempialkoksikarbonyyliryhmä, kuten 2 ,2 ,2-trikloorietok-sikarbonyyli- tai 2-jodietoksikarbonyyli- tai fenasyylioksikarbonyyli-ryhmä käsittelemällä sopivalla pelkistävällä metallilla tai vastaavalla metalliyhdisteellä, esim. sinkillä tai kromi-II-yhdisteellä, kuten -kloridilla tai -asetaatilla, edullisesti yhdessä metallin tai metalliyhdisteen kanssa syntyvää vetyä muodostavan aineen, erityisesti vesipitoisen etikkahapon läsnäollessa.

Lisäksi voidaan saadussa kaavan IA tai IB mukaisessa yhdisteessä, jossa kaavan -C(=0)-R2 mukainen karboksyyliryhmä mieluimmin on esim. esteröimällä, myös silyloimalla, esim. reaktiolla sopivan orgaanisen halogeenipii- tai halogeenitina-IV-yhdisteen,kuten trimetyylikloori-silaanin tai tri-n-butyyli-tinakloridin kanssa suojattu karboksyyliryhmä, asyyliryhmä R^a , jossa mahdollisesti läsnäolevat vapaat funktionaaliset ryhmät mahdollisesti ovat suojatut, vapauttaa käsittelemällä imidihalogenidia muodostavalla aneella, saattamalla muodostunut imidihalogenidi reagoimaan alkoholin kanssa ja lohkaisemalla 15 66389 muodostunut iminoeetteri, jolloin orgaanisella silyylitähteellä suojattu karboksyyliryhmä voidaan vapauttaa ja reaktion kuluessa.

Imidihalogenldiä muodostavia aineita, joissa halogeeni orv sitou-tunut elektrofiiliseen keskusatomiin , ovat ennenkaikkea happohaloge- nidit, kuten happobromldit ja erityisesti happokloridit. Tällaisia aineita ovat ensisijaisesti epäorgaanisten happojen, ennenkaikkea fosforipitoisten happojen happohalogenidit, kuten fosforioksi-, fosfori tri- ja erityisesti f osf oripentahalogenidit, esirn^ fosforioksi-Horidi, fosforitrikloridi ja ensisijaisesti fosforipentakloridi, lisäksi pyrokatekyyli-fosforitrikloridi, sekä rikkipitoisten happojen tai karbonihappojen happohalogenidit, erityisesti -kloridit, kuten tionyylikloridi, fosgeeni tai oksalyylikloridi.

Reaktio jonkin edellä mainitun imidihalogenidia muodostavan aineen kanssa suoritetaan tavallisesti sopivan, erityisesti orgaanisen emäksen, ensisijaisesti tertiäärisen amiinin, esim. tertiäärisen ali-faattisen mono- tai diamiinin, kuten tria1empiälkyyli-amiinin, esim. trimetyyli-, trietyyli- tai N,N-di-isopropyyli-N-etyyliamiinin, lisäksi N,N,N',N*-tetra-alempialkyyll-alempialkyleenldiamiinin, esim.

N,N,N',N*-tetrametyyli-l,5-pentyleeni-diamiinin tai N,N,N',N*-tetra-metyyli-1,6-heksyleenidiamiinin, mono- tai bisyklisen mono- tai diamiinin, kuten N-subdituoidun, esim. N-alempialkyloidun alkyleeni-, atsa-alkyleeni- tai oksa-alkyleeniamiinin, esim. N-m etyyli-piperidii-nin tai N-metyyli-mor foliinin, lisäksi 2,3 »4»6,7,6-heksahydro-pyrrolo-[l,2-a]pyrimidiinin (diatsabisyklononeeni; DBN) tai tertiäärisen aromaattisen amiinin, kuten dialempialkyyli-aniliinin, esim. N,N-dimet-yyliamiliinin tai ensisijaisesti tertiäärisen heterosykliseh, mono-tai bisyklisen emäksen, kuten kinoliinin, tai isokinoliinin, erityisesti pyridiinin läsnäollessa, mieluimmin käyttämällä mukana jotakin liuotinta, kuten mahdollisesti halogenoitua, esim. kloorattua, ali-faattista tai aromaattista hiilivetyä, esim. metyleenikloridia. Tällöin käytetään suunnilleen ekvimolaarisla määriä imidihalogenidia muodostavaa ainetta ja emästä; viimemainittua voidaan kuitenkin käyttää myös ylimäärin tai alimäärin, esim. noin 0,2- noin 1-kertalsta määrää tai sitten korkeintaan 10-kertalsta, erityisesti noin 3-5-kertaista ylimäärää.

Reaktio imidihalogenidia muodostavan aineen kanssa suoritetaan mieluimmin samalla jäähdyttäen, esim. noin -50° - +10°C:n lämpötilassa, jolloin kuitenkin voidaan käyttää myös korkeampia lämpötiloja, ie 66389 ts. esimerkiksi korkeintaan 75°C, mikäli lähtöaineiden ja tuotteiden pysyvyys sallii korkeamman lämpötilan käyttämisen.

Imidihalogenidituote, Jota tavallisesti käytetään edelleen ilman eristämistä, saatetaan keksinnön mukaisesti reagoimaan alkoholin kanssa, mieluimmin jonkin edellämainitun emäksen läsnäollessa, imino-eetteriksi. Sopivia alkoholeja ovat esim. alifaattlset, sekä arali-faattiset alkoholit, ensisijaisesti mahdollisesti substituoidut, kuten halogenoidut, esim. klooratut tai ylimääräisiä hydroksiryhmiä sisältävät aiempiälkanolit, esim. etanoli, propanoli, tai butanoli, erityisesti metanoli, lisäksi 2-halogeeni-alempialkanolit, esim.

2,2,2-trikloorietanoli- tai 2-bromietanoli, sekä mahdollisesti substituoidut fenyyli-alempialkanolit, kuten bentsyylialkoholi. Tavallisesti käytetään esim. korkeintaan 100-kertaista alkoholin ylimäärää Ja työskennellään mieluimmin samalla Jäähdyttäen, esim. noin -50° -+10°C:n lämpötilassa.

Iminoeetterituote lohkaistaan edullisimmin ilman eristämistä.

Iminoeetterin lohkaisu voidaan suorittaa käsittelemällä sopivalla hydroksiyhdisteellä, mieluimmin hydrolysoimalla, lisäksi alkoholysoi-nialla, jolloin viimemainittu, käyttämällä alkoholin ylimäärää, voidaan suorittaa hetiiminoeetterimuodostuksen jälkeen. Tällöin käytetään mieluimmin vettä tai alkoholia, erityisesti alempialkanolia, esim. metanolia tai orgaanisen liuottimen, kuten alkoholin vesipitoista seosta. Yleensä työskennellään happamassa väliaineessa, esim. pH-arvossa noin 1^5t joka tarvittaessa voidaan säätää lisäämällä jotakin emäksistä ainetta, kuten vesipitoista alkalimetallihydroksidia, esim. natrium- tai kaliumhydroksidia, tai jotakin happoa, esim. mi-neraalihappoa, tai orgaanista happoa, kuten suolahappoa, rikkihappoa, fosforihappoa, boorifluorivetyhappoa, trifluorietikkahappoa tai p-tolueenisulfonihappoa.

Edellä selostettu kolmivaiheinen menetelmä asyyliryhmän 1ehkäisemiseksi suoritetaan edullisimmin.ilman imidihalogenidi- ja imino-eett eri-väli tuotteiden eristämistä, tavallisesti sellaisen orgaanisen liuottimen läsnäollessa, joka on inertti reaktiokomponentteihin nähden, kuten mahdollisesti halogenoidun hiilivedyn, esim. metyleeniklo-ridin läsnäollessa ja/tai inerttikaasuatmosfäärissä, kiien typpiatmos-fäärissä.

17 66389

Asyyliaminoryhmityksen tietyt asyylitähteet keksinnön mukaisesti saatavissa yhdisteissä, kuten esim. 5-amino-5-karboksi-valeryy-litähde, jossa karboksyyli mahdollisesti on suojattu esim. esteröi-mällä, erityisesti difenyylimetyylillä, ja/tai aminoryhmä suojattu esim. asyloimalla, erityisesti orgaanisen karboksyylihapon asyylitäh-teellä, kuten halogeenialempialkanoyylillä, kuten diklooriasetyylil-lä tai ftaloyylillä, voidaan myös lohkaista käsittelemällä nitrosoi-valla aineella, kuten nitrosyylikloridilla, karbosyklisellä areeni-diatsoniumsuolalla, kuten bentseenidiatsoniumkloridilla tai positiivista halogeenia luovuttavalla aineella, kuten N-halogeeni-amidilla tai -imidillä, esim. N-bromisukkiini-imidillä, mieluimmin sopivassa liuottimessa tai liuotinseoksessa, kuten muurahaishapolla yhdessä nitro- tai syaanialempialkaanin kanssa ja lisäämällä reaktiotuotteeseen hydroksyylipitoista ainetta, kuten vettä tai alempialkanolia, esim. metanolia, tai mikäli 5-amino-5-karboksi-valeryylitähteessä aminoryhmä on substituoitu ja karboksyyliryhmä suojattu esim. es-teröimällä, voidaan lohkaista antamalla sen seistä inertissä liuottimessa, kuten dioksaanissa tai halogenoidussa alifaattisessa hiilivedyssä, esim. metyleenikloridissa ja tarvittaessa käsittelemällä vapaata tai monoasyloitua aminoyhdistettä sinänsä tunnetulla tavalla.

Näin saadussa kaavan IA tai IB mukaisessa yhdisteessä, jossa R^ tarkoittaa vetyä, voidaan vapaa aminoryhmä substituoida sinänsä tunnetuilla menetelmillä, erityisesti asyloida käsittelemällä hapoilla, kuten karboksyylihapoilla tai niiden reaktiokykyisillä johdannaisilla .

Jos asyloimiseen käytetään vapaata happoa, jossa mieluimmin on suojattuja, mahdollisesti läsnäolevia funktionaalisia ryhmiä, kuten mahdollisesti läsnäoleva aminoryhmä, käytetään tavallisesti sopivia kondensaatioaineita, kuten karbodi-imidejä, esimerkiksi Ν,Ν'-dietyy-li-, Ν,Ν'-dipropyyli-, N,N'-di-isopropyyli-, N,N'-disykloheksyyli-tai N-etyyli-N'-3-dimetyyliaminopropyyli-karbodi -imidiä, sopivia karbonyyliyhdisteitä, esimerkiksi karbonyyli-di-imidatsolia- tai isoksatsoliniumsuoloja, esim. N-etyyli-5-fenyyli-isoksatsolinium-3'-sulfonaatt ia ja N-tert. -butyyli-5-metyyli-isoksatsolin.iumperkloraat-tia, tai sopivaa asyyliaminoyhdistettä, esim. 2-etoksi-l-etoksikar-bonyyli-1,2-dihydrokinoliinia.

Kondensaatioreaktio suoritetaan mieluimmin jossakin jäljempänä mainituista vedettömistä reaktioväliaineista, esimerkiksi metyleeni- 18 66389 kloridissa, dimetyyliformamidissa tai asetonitriilissä.

Hapon amidia-muodostava funktionaalinen johdannainen, jossa mieluimmin on suojattuja, mahdollisesti läsnäolevia ryhmiä, kuten mahdollisesti läsnäoleva aminoryhmä, on ensisijaisesti tällaisen hapon anhydridi, mukaanluettuna, ja mieluimmin, seka-anhydridi. Seka-anhyd-ridejä ovat esim. sellaiset, jotka saadaan epäorgaanisten happojen, erityisesti halogeenivetyhappojen, ts. vastaavien happohalogenidien, esim. -kloridien tai -bromidien, edelleen typpivetyhappojen, ts. vastaavien happoatsidien, fosforipitoisen hapon, esim. fosforihapon tai fosforihapokkeen, rikkipitoisen hapon, esim. rikkihapon, tai syaani-vetyhapon kanssa. Muita seka-anhydridejä ovat esim. ne, jotka saadaan orgaanisten happojen, kuten orgaanisten karboksyylihappojen, kuten mahdollisesti, esim. halogeenilla, kuten fluorilla tai kloorilla subs-tituoitujen alempialkaanikarboksyylihappojen, esim. pivaliinihapon tai trikloorietikkahapon tai hiilihapon puoliestereiden, erityisesti alempialkyylipuoliestereiden, kuten hiilihapon etyyli- tai isobutyy-lipuoliesterin, orgaanisten, erityisesti alifaattisten tai aromaattisten sulfonihappojen, esim. p-tolueenisulfonihapon kanssa.

Lisäksi voidaan asyloimisaineina käyttää sisäisiä anhydridejä, kuten keteenejä, esim. diketeeniä, isosyanaatteja (karbamiinihappo-yhdisteiden sisäisiä anhydridejä) tai karboksyylihappoyhdisteiden sisäisiä anhydridejä, joissa on karboksi-substituoituja hydroksi- tai aminoryhmiä, kuten mantelihappo-O-karboksanhydridiä tai 1-N-karbok-siamino-sykloheksaanikarbonihapon anhydridiä.

Muita sopivia happojohdannaisia, joiden voidaan antaa reagoida vapaiden aminoryhmien kanssa, ovat aktivoidut esterit, joissa yleensä on suojattuja, mahdollisesti läsnäolevia funktionaalisia ryhmiä, kuten esterit vinylogisten alkoholien (ts. enolien), kuten vinylogisten alempialkanolien kanssa, tai aryyliesterit, kuten mieluimmin esim. nitrolla tai halogeenilla, kuten kloorilla substituoidut fenyylieste-rit, esim. pentakloorifenyyli-, 4-nitrofenyyli- tai 2,4-dinitrofenyy-liesteri, heteroaromaattiset esterit, kuten bentstriatsoliesteri, tai diasyyli-iminoesterit, kuten sukkinyyli-imino- tai ftalyyli-imi-noesteri.

Muita asylointijohdannaisia ovat esim. substituoidut formimino-johdannaiset, kuten happojen substituoidut N,Ν-dimetyyliklooriform-iminojohdannaiset , tai N-substituoidut N,N-diasyyliamiinit, kuten N,N-diasylointi aniliini.

19 66389

Asylointi happojohdannaisen, kuten anhydridin ja erityisesti happohalogenidin kanssa voidaan suorittaa happoa sitovan aineen, esimerkiksi orgaanisen emäksen, kuten orgaanisen amiinin, esim. tertiää-risen amiinin, kuten triälempialkyyliamiinin, esim. trietyyliamiinin, N,N-dialempialkyyli-aniliinin, esim. Ν,Ν-dimetyyli-aniliinin, tai py-ridiinityyppiä olevan emäksen, esim. pyridiinin, epäorgaanisen emäksen, esimerkiksi alkalimetalli- tai maa-alkalimetallihydroksidin, -karbonaatin tai -bikarbonaatin, esim. natrium-, kalium- tai kalsium-hydroksidin, -karbonaatin tai -bikarbonaatin, tai oksiraanin, esimerkiksi alemman 1,2-alkyleenioksidin, kuten etyleenioksidin tai propy-leenioksidin läsnäollessa.

Edellä mainittu asylointi voidaan suorittaa vesipitoisessa tai mieluimmin vedettömässä liuottimessa tai liuotinseoksessa, esimerkiksi karboksyylihappoamidissa, kuten N,N-dialempialkyyliamidissa, esim. dimetyyliformamidissa, halogenoidussa hiilivedyssä, esim. metyleeni-kloridissa, hiilitetrakloridissa tai klooribentseenissä, ketonissa, esim. asetonissa, esterissä, esim. etikkahappoetyyliesterissä, tai nitriilissä, esim. asetonitriilissä tai niiden seoksissa ja tarvittaessa alennetussa tai korotetussa lämpötilassa ja/tai inerttikaasu-esim. typpiatmosfäärissä.

Edellä mainituissa N-asylointireaktioissa voidaan lähteä kaavan IA tai IB mukaisista yhdisteistä, joissa Rg tarkoittaa alempialkyyliä tai mahdollisesti substituoitua α-fenyylialempialkyyli-, esim. bent-syyli- tai difenyylimetyyliryhmää ja R2 samaa kuin edellä, jolloin yhdisteitä, joissa on kaavan -C(=0)-R2 mukaisia vapaita karboksyyliryh-miä, joissa R2 tarkoittaa hydroksia, myös voidaan käyttää suolojen, esim. ammoniumsuolojen, kuten trietyyliamiinin kanssa, tai sellaisen yhdisteen muodossa, jossa on reaktiolla sopivan orgaanisen fosforiha-logenidiyhdisteen, kuten alempialkyyli- tai alempialkoksifosforidiha-logenidin, kuten metyylifosforidikloridin, etyylifosforidibromidin tai metoksifosforidikloridin kanssa suojattu karboksyyliryhmä; saadussa asylointituotteessa voidaan suojattu karboksyyliryhmä vapauttaa sinänsä tunnetulla tavalla esim. kuten edellä on selitetty, myös hydrolysoimalla tai alkoholisoimalla.

Molemmissa reaktiokomponenteissa voidaan asylointireaktion aikana vapaat funktionaaliset ryhmät väliaikaisesti suojata sinänsä tunnetulla tavalla ja asyloimisen jälkeen vapauttaa sinänsä tunnetulla tavalla, esim. kuten edellä on selitetty.

Saadut kaavojen IA ja IB mukaiset kefem-yhdisteet voidaan hapettamalla sopivilla hapetusaineilla, kuten jäljempänä mainituilla, 20 66389 muuttaa kaavan IA mukaisten 3-kefem-yhdisteiden vastaaviksi 1-oksideiksi. Kaavan IA mukaisten 3-kefem-yhdisteiden saadut 1-oksidit voidaan pelkistämällä sopivilla pelkistysaineilla, kuten esimerkiksi jälempänä mainituilla, pelkistää vastaaviksi, kaavan IA mukaisiksi 3-kefem-yhdisteiksi. Näissä reaktioissa on varottava että vapaat funktionaaliset ryhmät tarvittaessa ovat suojatut, ja haluttaessa ne vapautetaan jälkeenpäin.

Saadut kefem-yhdisteet voidaan isomeroida. Niinpä voidaan saadut kaavan IB mukaiset 2-kefem-yhdisteet tai 2- ja 3-kefem-yhdisteiden saadut seokset muuttaa vastaaviksi kaavan IA mukaisiksi 3-kefem-yhdisteiksi, isomeroimalla kaavan IB mukainen 2-kefem-yhdiste, tai 2-ja 3-kefem-yhdisteistä koostuva seos,jossa vapaat funktionaaliset ryhmät mahdollisesti ovat esim. edellä mainitulla tavalla väliaikaisesti suojatut. Tällöin voidaan käyttää esim. kaavan IB mukaisia 2-kefem-yhdisteitä, joissa kaavan -(3(=0)-1^ mukainen ryhmä tarkoittaa vapaata tai suojattua karboksyyliryhmää, jolloin suojattu karboksyyli-ryhmä myös voidaan muodostaa reaktion aikana.

Niinpä voidaan isomeroida kaavan IB mukainen 2-kefem-yhdiste käsittelemällä sitä emäksisellä aineella ja 2- ja 3-kefem-yhdistei-den mahdollisesti saadusta tasapainoseoksesta eristää vastaavaa, kaavan IA mukaista 3-kefem-yhdistettä.

Sopivia isomerointlaineita ovat esim. orgaaniset typpipitoiset emäkset, kuten tertiääriset heterosykliset, aromaattista luonnetta olevat emäkset, ja ensisijaisesti tertiääriset, alifaattiset, atsa-sykloalifaattiset tai aralifaattiset emäkset, kuten N,N,N-trimetyyli-amiini, N,N-dimetyyli-N-etyyliamiini, N,N,N-trietyyliamiini tai N,N-di-isopropyyli-N-etyyliamiini, N-alempialkyyli-atsasykloalkaani, esim. N-metyyli-piperidiini, tai N-fenyyli-alempialkyyli-N,N-di-alempialkyyliamiini, esim. N-bentsyyli-N,N-dimetyyliamiini, sekä niiden seokset, kuten pyridiinityyppiä olevan emäksen esim. pyri-diinin ja N,N,N-trialempialkyyliamiinin seos, esim. pyridiinin ja trietyyliamiinin seos. Edelleen voidaan käyttää myös emästen epäorgaanisia tai orgaanisia suoloja, erityisesti keskivahvojen -vahvojen emästen suoloja heikkojen happojen kanssa, kuten alempi-alkaanikarbonihappojen aikalimetalli- tai ammoniumsuoloja, esim. natriumasetaattia, trietyyliammoniumasetaattia tai N-metyylipiperi-diiniasetaattia»sekä muita analogisia emäksiä tai tällaisten emäksisten aineiden seoksia.

2i 66389

Edellä mainittu isomerointi emäksisillä aineilla suoritetaan esim. karboksyylihapon sellaisen johdannaisen läsnäollessa, joka sopii seka-anhydridin muodostamiseen , kuten karboksyylihappoanhydridin tai -halogenidin läsnäollessa, esim. pyridiinillä etikkahappoanhydridin läsnäollessa. Tällöin työskennellään mieluimmin vedettömässä väliaineessa käyttämällä mukana liuotinta tai ilman sitä, kuten mahdollisesti halogenoitua, esim. kloorattua, alifaattista, sykloalifaattis-ta tai aromaattista hiilivetyä, tai liuotinseosta, jolloin reaktio-aineena käytetty, reaktio-olosuhteissa nestemäiset emäkset samanaikaisesti voivat toimia myös liuottimina, tarvittaessa jäähdyttäen tai lämmittäen, mieluimmin noin -30 - noin100°C:n lämpötilassa, inerttikaasu-, esim. typpikaasuatmosfäärissä, ja/tai suljetussa astiassa.

Näin saadut kaavan IA mukaiset 3-kefem~yhdisteet voidaan erottaa sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi adsorptiolla ja/tai kiteyttämällä, mahdollisesti vielä läsnäolevista kaavan IB mukaisista 2-kefem-yhdisteistä.

Kaavan IB mukaisten 2-kefem-yhdisteiden isomerointi voidaan myös suorittaa siten että nämä hapetetaan 1-asemassa ja haluttaessa erotetaan kaavan IA mukaisten 3-kefem-yhdisteiden 1-oksidien saatu isomeeriseos ja vastaavien kaavan IA mukaisten 3-kefem-yhdisteiden näin saadut 1-oksidit pelkistetään.

Sopivina hapetusaineina 2-kefem-yhdisteiden hapettamiseksi 1-asemassa tulevat kysymykseen epäorgaaniset perhapot joiden pelkistys-potentiaali on vähintään +1,5 volttia ja jotka koostuvat ei-metalli-sista elementeistä, orgaanisia perhappoja tai vetyperoksidin ja happojen, erityisesti sellaisten orgaanisten karboksyylihappojen seoksia, -5 joiden dissosiaatiovakio on vähintään 10 . Sopivia epäorgaanisia perhappoja ovat perjodi- ja perrikkihappo. Orgaanisia perhappoja ovat vastaavat perkarboksyyli- ja persulfonihapot, joita käytetään sellaisinaan tai valmistetaan in situ käyttämällä vähintään yhtä ekvivalenttia vetyperoksidia ja karboksyylihappoa. Tällöin on tarkoituksenmukaista käyttää karboksyylihapon suurta ylimäärää käytettäessä esim.etikkahappoa liuottimena. Sopivia perhappoja ovat esim. per-muurahaishappoa, peretikkahappo , pertrifluorietikkahappo, permaleii-nihappo, perbentsoehappo, monoperftaalihappo tai p-tolueenipersulfoni-happo.

66389 22

Hapetus voidaan myös suorittaa käyttämällä vetyperoksidia katalyyttisten määrien kanssa happoa, jonka dissosiaatiovakio on -5 vähintään 10 , jolloin voidaan käyttää pienempiä konsentraatioita, esim. 1-2 %, ja vähemmän, mutta myös suurempia määriä happoa. Tällöin riippuu seoksen tehokkuus ensisijaisesti hapon voimakkuudesta. Sopivia seoksia ovat esim. vetyperoksidin seokset etikkahapon, per-kloorihapon tai trifluorietikkahapon kanssa.

Edellä mainittu hapetus voidaan suorittaa sopivien katalysaatto- reiden läsnäollessa. Niinpä voidaan hapetusta perkarboksyylihapoilla katalysoida käyttämällä mukana happoa, jonka dissosiaatiovakio on -5 vähintään 10 , jolloin hapon tehokkuus riippuu sen voimakkuudesta.

Katalysaattoreiksi sopivia happoja ovat esim. etikkahappo, perkloo-ri-happo ja trifluorietikkahappo. Käytetään yleensä vähintään ekvi-molaarisia määriä hapetusaineita, mieluimmin pientä ylimäärää, joka on noin 10% - 20%. Hapetus suoritetaan lievissä olosuhteissa, esim. noin -50 - noin +100°C:n lämpötilassa, mieluimmin noin -10 - noin +40°C:n lämpötilassa.

2-kefem-yhdisteiden hapetus vastaavien 3-kefem-yhdisteiden 1-oksideiksi voidaan myös suorittaa käsittelemällä otsonilla, edelleen orgaanisilla hypohalogeeniyhdisteillä, kuten alempialkyyli-hypoklo-riiteilla, esim. tert.butyylihypokloriitilla, jota käytetään inert-tien liuottimien, kuten mahdollisesti halogenoitujen hiilivetyjen, esim. metyleenikloridin läsnäollessa, ja noin -10 - noin 30°C:n lämpötilassa, perjodaattiyhdisteillä, kuten alkalimetalliperjodaa-teilla, esim. kaliumperjodaatilla jota mieluimmin käytetään vesipitoisessa väliaineessa pH-arvossa noin 6, ja noin -10 - noin +30°C:n lämpötilassa, jodibentseenidikloridilla, jota käytetään vesipitoisessa väliaineessa, mieluimmin orgaanisen emäksen, esim. pyridiinin läsnäollessa, ja jäähdyttäen, esim. noin -20 - noin 0°C:n lämpötilassa, tai millä tahansa sellaisella hapetusaineella, joka sopii tioryhmityksen muuttamiseksi sulfoksidiryhmitykseksi.

Näin saaduissa, kaavan IA mukaisten 3-kefem-yhdisteiden 1-oksideissa, erityisesti sellaisissa yhdisteissä joissa ryhmillä R^a ja R2 on edellämainitut edulliset merkitykset, voidaan ryhmät R^a ja/tai R2 muuttaa toisikseen määritelmien puitteissa, loh kaista tai liittää, a- ja β-1-oksidien isomeeriseos voidaan erottaa, esim. kromatograafisesti.

23 6 6389

Kaavan IA mukaisten 3-kefem-yhdisteiden 1-oksidien pelkistys voidaan suorittaa sinänsä tunnetulla tavalla käsittelemällä pelkis-tysaineella, tarvittaessa aktivoivan aineen läsnäollessa. Pelkistys-aineina tulevat kysymykseen: katalyyttisesti aktivoitu vety, jolloin käytetään jalometallikatalysaattoreita, jotka sisältävät palladiumia, platinaa tai rodiumia ja joita mahdollisesti käytetään sopivan kantaja-aineen, kuten hiilen tai bariumsulfaatin kanssa; pelkistävät tina-, rauta-, kupari- 1ai mangaanikationit, joita käytetään vastaavien epäorgaanista tai orgaanista luonnetta olevien yhdisteiden tai kompleksien muodossa, esim. tina-II-kloridina, -fluoridina, -asetaat-tina tai -formiaattina, rauta-II-kloridina, -sulfaattina, -oksalaat-tina tai -sukkinaattina, kupari-I-kloridina, -bentsoaattina tai -oksidina, tai mangaani-II-kloridina, -sulfaattina, -asetaattina, tai -oksidina, tai komplekseina, esim. etyleenidiamiinitetraetikkahapon tai nitrilotrietikkahapon kanssa; pelkistävästä ditioniitti-, jodi-tai rauta-II-syanidianionit, joita käytetään vastaavien epäorgaanisten tai orgaanisten suolojen, kuten alkalimetalli-, esim. natrium-tax kaliumditioniitin, natrium- tai kaliumjodin tai -rauta-II-syani-din muodossa, tai vastaavien happojen, kuten jodivetyhapon muodossa; pelkistävät trivalenttiset epäorgaaniset tai orgaaniset fosforiyh-disteet, kuten fosfiinit, lisäksi fosfiini-, fosfonohapon tai fosfo-rihapokkeen esterit, amidit ja halogenidit, sekä näitä fosforihappi-yhdisteitä vastaavat fosforirikkiyhdisteet, jolloin orgaaniset tähteet ensisijaisesti ovat alifaattisia, aromaattisia tai aralifaatti-sia tähteitä, esim. mahdollisesti substituoituja alempialkyyli-, fenyyli- tai fenyylialempialkyyliryhmiä, kuten esim. trifenyylifos-fiini, tri-n-butyylifosfiini, difenyylifosfiinihappometyyliesteri, difenyylikloorifosfiini, fenyylidikloorifosfiini, bentseenifosfonihap-podimetyyliesteri, butaanifosfonihappometyyliesteri, fosforihapoke-trifenyyliesteri, fosforihapoketrimetyyliesteri, fosforitrikloridi, fosforitribromidi jne.; pelkistävät halogeenisilaaniyhdisteet, jotka sisältävät ainakin yhden piiatomiin sitoutuneen vetyatomin ja jotka halogeenin kuten kloorin, bromin tai jodin ohella voivat sisältää myös orgaanisia tähteitä, kuten alifaattisia tai aromaattisia ryhmiä, esim. mahdollisesti substituoituja alempialkyyli- tai fenyyli-ryhmiä, kuten kloorisilaani, bromisilaani, di- tai trikloorisilaani, di- tai tribromisilaani, difenyylikloorisilaani, dimetyylikloori-silaani, jne.; pelkistävät kvaternääriset kloorimetyleeni-iminium-suolat, erityisesti -kloridit tai -bromidit, jolloin iminiumryhmä 66389 24 on substituoitu yhdellä bivalenttisella tai kahdella monovalentti-sella orgaanisella tähteellä, kuten mahdollisesti substituoidulla alempialkyleeni- tai alempialkyyliryhmällä, kuten N-kloorimetyleeni-N,N-dietyyli-iminiumkloridi tai N-kloorimetyleeni-pyrrolidiniurnklo--ridi; ja kompleksiset metallihydridit, kuten natriumboorihydridi sopivien aktivointiaineiden, kuten koboltti-II-kloridin tai boraani-dikloridin läsnäollessa.

Aktivoivina aineina, joita käytetään yhdessä edellä mainittujen pelkistysaineiden kanssa, joilla itse ei ole Lewis-happo-ominaisuuk-sa, ts. joita etupäässä käytetään yhdessä ditioniitti-, jodi- tai rauta-II-syanidi- ja ei-halogeenipitoisten trivalenttisten fosfori-pelkistysaineiden kanssa tai katalyyttisessä pelkistyksessä, ovat erityisesti orgaanisia karboksyyli- ja sulfonihappohalogenideja, lisäksi rikki-, fosfori- tai piihalogenideja, joilla on yhtä suuri tai suurempi toisen asteen hydrolyysivakio kuin bentsoyylikloridilla, esim. fosgeeni, oksalyylikloridi, etikkahappokloridi tai -bromidi, kloori-etikkahappokloridi; pivaliinihappokloridi, 4-metoksi-bentsoehappo-kloridi, 4-syaanibentsoehappokloridi, p-tolueenisulfonihappokloridi, metaanisulfonihappokloridi, tionyylikloridi, fosforioksikloridi, fosforitrikloridi, fosforitribromidi, fenyylidikloorifosfiini, bent-seenifosfonihappodikloridi, dimetyylikloorisilaani tai trikloorisi-laani, lisäksi sopivat happoanhydridit, kuten trifluorietikkahappo-anhydridi, tai sykliset sultonit, kuten etaanisultoni, 1 ,3-propaani-sultoni, 1,4-butaanisultoni tai 1,3-heksaanisultoni.

Pelkistys suoritetaan mieluimmin liuottimien tai niiden seosten läsnäollessa, joiden valinta ensisijaisesti riippuu lähtöaineiden liukoisuudesta ja pelkistysaineiden valinnasta; niinpä käytetään esim. alempialkaanikarboksyylihappoja tai niiden estereitä, kuten etikka-happoa ja etikkahappoetyyliesteriä katalyyttisessä pelkistyksessä, ja esim. mahdollisesti substituoituja kuten halogenoitujatai nit-rattuja alifaattisia, sykloalifaattisia, aromaattisia tai aralifaat-tisia hiilivetyjä, esim. bentseeniä, metyleenikloridia, kloroformia tai nitrometaania, sopivia happojohdannaisia, kuten alempialkaani-karboksyylihappoestereitä ja -nitriilejä, esim. etikkahappoetyyliesteriä tai asetonitriiliä tai epäorgaanisten tai orgaanisten happojen amideja, esim. dimetyylifcrmamidia, dimetyyliasetamidia tai heksa-metyylifosforiamidia, eettereitä, esim. dietyylieetteriä,tetrahydro-furaania tai dioksaania, ketoneja esim. asetonia, tai sulfoneja, erityisesti alifaattisia sulfoneja, esim. dimetyylisulfonia, tetra- 25 66389 metyleenisuifonia jne. yhdessä kemiallisten pelkistysaineiden kanssa, jolloin nämä liuottimet mieluimmin eivät sisällä lainkaan vettä. Tällöin työskennellään tavallisesti noin -20 - noin 100°C:n lämpötilassa, jolloin käytettäessä erittäin reaktiokykyisiä aktivoin-tiaineita reaktio voidaan suorittaa myös alemmissa lämpötiloissa.

Näin saaduissa kaavan IA mukaisissa 3-kefem-yhdisteissä voidaan R-|a ja/tai R2 kuten edellä on selitetty muuttaa muiksi ryhmiksi R^a vast. R2.

Kaavan IA ja IB mukaisten yhdisteiden suolat voidaan valmistaa sinänsä tunnetulla tavalla. Niinpä voidaan tällaisten happamen ryhmityksen sisältävien yhdisteiden suolat muodostaa esim. käsittelemällä metalliyhdisteillä, kuten sopivien karboksyylihappojen alkalimetalli-suoloilla, esim. α-etyyli-kapronihapon natriumsuolalla,tai ammoniakilla tai sopivalla orgaanisella amiinilla, jolloin mieluimmin käytetään stökiömetristä määrää tai vain pientä ylimäärää suolan muodostavaa ainetta. Kaavan IA ja IB mukaisten, emäksisiä ryhmityksiä sisältävien yhdisteiden happoadditiosuolat saadaan tavanomaiseen tapaan, esim. käsittelemällä hapolla tai sopivalla anioninvaihto-reagenssilla. Kaavan IA ja IB mukaisten, suolan muodostavan amino-ryhmän ja vapaan karboksyyliryhmän sisältävien yhdisteiden sisäiset suolat voidaan muodostaa esim. neutraloimalla suolat, kuten happoadditiosuolat isoelektriseen pisteeseen, esim. heikoilla emäksillä, tai käsittelemällä nestemäisillä ioninvaihtajilla. Kaavan IA mukaisten, suolan muodostavan ryhmän sisältävien yhdisteiden 1-oksidien suolat voidaan valmistaa vastaavalla tavalla.

Suolat voidaan tavanomaiseen tapaan muuttaa vapaiksi yhdisteiksi, metalli- tai ammoniumsuolat esim. käsittelemällä sopivilla hapoilla, ja happoadditiosuolat esim. käsittelemällä sopivilla emäksisillä aineilla.

Saadut isomeeriseokset voidaan sinänsä tunnetuilla menetelmillä erottaa yksittäisiksi isomeereiksi, diastereomeeristen isomeerien seokset esim. fraktioivasti kiteyttämällä, adsorptiokromatografoi-malla (pylväs- tai ohutkerroskromatografia) tai käyttämällä jotakin muuta sopivaa erotusmenetelmää. Saadut rasemaatit voidaan tavanomaiseen tapaan erottaa antipodeiksi, mahdollisesti sopivien suolan muodostavien ryhmitysten liittämisen' jälkeen, esim. muodostamalla diastereomeeristen suolojen seos optisesti aktiivisten suolanmuo-dostavien aineiden kanssa, erottamalla seos diastereomeerisiksi suoloiksi ja muuttamalla suolat vapaiksi yhdisteiksi tai fraktioi- 26 66389 vasti kiteyttämällä optisesti aktiivisista liuottimista.

Käytetään mieluimmin sellaisia lähtöaineita ja valitaan reaktio-olosuhteet sellaisiksi, että saadaan alussa erityisen edullisina pidettyjä yhdisteitä.

Kaavan II mukaisissa lähtöaineissa tarkoittaa poistoryhmä Y mieluimmin bentseeni-, p-tolueeni-, o-metoksibentseeni-, p-metoksibentseeni- tai p-nitrobentseenisulfonyyliä, erityisesti kuitenkin bentseeni-, p-tolueeni, p-metoksibentseeni- tai p-nitrobentseenisulfonyyliä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista ennestään tunnettuihin menetelmiin verrattuna että siinä voidaan lähteä huokeista, helposti saatavissa olevista lähtöaineista, kuten erityisesti fermentatiivisesti valmistettavien penisilliinien G tai V ja 6-amino-penisillaanihapon 1-oksideista, joiden reaktio-kykyiset ryhmät voivat olla suojattuja jollakin tunnetulla tavalla ja ovat reaktion jälkeen helposti vapautettavissa ja että keksinnön mukaisesti tarvittavien välituotteiden valmistus tapahtuu suurilla saannoilla.

Keksinnön mukaisesti käytettävät, kaavan II mukaiset lähtöaineet voidaan valmistaa esimerkiksi seuraavan reaktiokaavan mukaisesti.

66389

Ra q

NH ? *} I . NH H H S_Y

%/S\ yCH^ Vaihe 1 Ή ».

°=-N. /\CH- 0=L_N

I 3 V-c--ch3 (III) 0=C-S^ , 0=C-I^ / IVa : Y β -S-R^

Vaihe 2a y IVb : Y “ -S02-R5

Vaihe 2

Ra Rl\

KNH H H Vaihe 3 £,S-Y

T—f CH'. 1 ( Ί n—I J, I 3 °=*—N °\ ν°'°Η n 3 (VI) oJ-R* <V> 0=C“4

Via : Y » ~S-R^ Va : Y * -S-R^

Vlb ; Y = -S02-R5 Vb : Y = -S02~R5

Vaihe 4 Kaavojen IVa, IVb, Va, Vb, Via, ^ VIb, Ha ja Hb mukaisissa yhdis- R® teissä tarkoittaa bentstiatsol-2- NH H H c v yyliä tai bentsoksatsol-2-yyliä ja X: Y Rg tarkoittaa fenyyliä, p-toluyyliä, ^ 9¾ o-metoksifenyyliä, p-metoksifenyyliä NN-=_C~-Or| tal P-nitrofenyyliä.

(II) o=c-r.a

Ha : Y = -S-R.

H

lib : Y = ~S02-R5 66389 28

Kaavan III mukaiset lähtöyhdisteet ovat tunnettuja tai ne voidaan valmistaa tunnettujen menetelmien mukaan.

Kaavan IVa mukaiset yhdisteet ovat myös tunnettuja tai ne voidaan valmistaa NL-patenttijulkaisun 72.08671 mukaan.

Kaavojen IVb, Va, Vb, Via, VIb, Ha ja Hb mukaiset yhdisteet, joissa R^a, ia Y tarkoittavat samaa kuin kaavassa II, ovat uusia.

Kaavan IVb mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa kaavan III mukaisista yhdisteistä saattamalla reagoimaan kaavan HSC^-R^ mukaisen sulfiinihapon, tai kaavan NfC-SC^-R^ mukaisen sulfonyyli-syanidin kanssa. Reaktio tapahtuu inertissä liuottimessa tai liuotinseoksessa, esimerkiksi mahdollisesti halogenoidussa, kuten klooratussa, alifaattisessa, sykloalifaattisessa, tai aromaattisessa hiilivedyssä, kuten pentaanissa, heksaanissa, sykloheksaa-nissa, bentseenissa, tolueenissa, metyleenikloridissa, kloroformissa tai klooribentseenissä, alifaattisessa, sykloalifaattisessa tai aromaattisessa alkoholissa, kuten alempialkanolissa esim. metanolissa, etanolissa, sykloheksanolissa tai fenolissa, polyhydroksiyhdisteessä, esim. polyhydroksialkaanissa, kuten dihydroksialempialkaanissa, esim. etyleeni- tai propyleeniglykolissa, alemmassa ketonissa, kuten asetonissa tai metyylietyyliketonissa, eetterintapaisessa liuottimessa, kuten dietyylieetterissä, dioksaanissa tai tetrahydrofuraanissa, alemmassa karbonihappoamidissa, kuten dimetyyliform- tai dimetyyliaset-amidissa, alemmassa dialkyylisulfoksidissa, kuten dimetyylisulfok-sidissa ja vastaavissa, tai näiden seoksissa.

Reaktio tapahtuu huoneen lämpötilassa tai mieluimmin korotetussa lämpötilassa, esim. käytetyn liuottimen kiehumapisteessä, haluttaessa inerttikaasu-, kuten typpikaasuatmosfäärissä.

Reaktiota kaavan N=C-S02~R5 mukaisen sulfonyylisyanidin kanssa voidaan jouduttaa lisäämällä halogeenianioneja muodostavia yhdisteitä. Sopivia halogeenianioneja muodostavia yhdisteitä ovat esim. kvater-nääriset ammoniumhalogenidit, kuten esim. -kloridit, ja -bromidit, kuten mahdollisesti alempialkyyliryhmissä substituoidut, esim. aryy-lillä, kuten fenyylillä mono- tai polysubstituoidut tetra-alempi-alkyyliammoniumhalogenidit, kuten tetraetyyli- tai bentsyyli-trietyyli- 29 66389 ammoniumkloridi tai -bromidi. Halogeenianioneja muodostavia yhdisteitä lisätään noin 1- noin 50 mooli-%:n mieluimmin noin 2 - noin 5 mooli-%:n määrinä.

Kaavan IVb mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa myös siten, että kaavan IVa mukainen yhdiste saatetaan reagoimaan kaavan M ( SC>2-R5)n mukaisen raskasmetallisulfinaatin kanssa, jolloin M tarkoittaa raskasmetallikationia ja n tämän kationin valenssia. Sopivia raskasmetallisulfinaatteja ovat erityisesti sellaiset, joilla käytetyssä reaktioväliaineessa on suurempi liukoisuustulo kuin reaktiossa muodostuneilla kaavan Mn+(-S-R4)n mukaisilla raskasmetalliyhdisteillä. Sopivia raskas-metallikationeja Mn ovat erityisesti sellaiset, jotka muodostavat erityisen vaikealiukoisia sulfideja. Tällaisia ovat esimerkiksi kuparin, elohopean, hopean ja tinan yksi- tai kaksiarvoiset kationit, jolloin kupari- ja hopea -kationit ovat edullisia.

Raskasmetallisulfinaattia voidaan käyttää joko sellaisenaan tai muodostaa in situ reaktion aikana, esimerkiksi kaavan HSO^-Rg mukaisesta sulfiinihaposta, tai sen liukoisesta suelasta, esim.

alkalimetalli- kuten natriumsuolasta, ja raskasmetallisuolasta, jonka liukoisuustulo on suurempi kuin vastaava raskasmetailisul- finaatin, esimerkiksi raskasmetallinitraa- tista, -asetaatista tai -sulfaatista, esim. hopeanitraatista, elo-hopea-II-diasetaatista tai kupari-II-sulfaatista tai myös liukoisesta kloridista, kuten tina-II-kloridi-dihydraatista.

Kaavan IVa mukaisen yhdisteen reaktio kaavan Mn+( S02~R5)n mukaisen raskasmetallisulfinaatin kanssa voi tapahtua inertissä orgaanisessa liuottimessa, vedessä tai liuotinseoksessa, joka koostuu vedestä ja veden kanssa sekoittuvasta liuottimesta. Sopivia inerttejä orgaanisia liuottimia ovat esimerkiksi alifaattiset, sykloalifaattiset tai aromaattiset hiilivedyt, kuten pentaani, heksaani, sykloheksaani, bentseeni, tolueeni, ksyleeni, tai alifaattiset , sykloalifaattiset tai aromaattiset alkoholit, kuten alempialkanolit, esim. metanoli, etanoli, sykloheksanoii tai fenoli, polyhydroksiyhdisteet, kuten polyhydroksialkaanit, esim. dihydroksialempialkaanit, kuten etyleeni- tai propyleeniglykoli, karboksyylihappoesterit, esim. älempialkadnikarboksyylihappoalkyyliesterit, 30 6 6 3 8 9 kuten etyyliasetaatti, alemmat ketonit, kuten asetoni 1aL metyyli-etyyliketoni, eetterintapaiset liuottimet, kuten dioksaani, tetra-hydrofuraani tai polyeetterit, kuten dimetoksietaani, alemmat kar-bonihappoamidit, kuten dimetyyliformamidi, alemmat alkyylinitriilit, kuten asetonitriili tai alemmat sulfoksidit, kuten dimetyylisulfok-sidi. Vedessä tai erityisesti veden ja jonkin edellämainitun liuottimen seoksessa, myös emulsioissa, tapahtuu reaktio tavallisesti huomattavasti nopeammin kuin pelkässä orgaanisessa liuottimessa.

Reaktiolämpötila on tavallisesti huoneen lämpötila mutta se voidaan kuitenkin alentaa reaktion hidastamiseksi tai nostaa reaktion jouduttamiseksi, aina noin käytetyn liuottimen kiehumapisteeseen, jolloin voidaan työskennellä normaalissa tai myös korotetussa paineessa.

Saadussa kaavan IV mukaisessa yhdisteessä voidaan ryhmä R.a A a A 1 tai R2 muuttaa joksikin toiseksi ryhmäksi R^ tai R2 , jolloin voidaan käyttää vastaavia reaktioita, jotka on mainittu näiden ryhmien muuttamiselle kaavan IA ja/tai IB mukaisissa yhdisteissä.

Vaiheissa 2 ja 3 tai 2a voidaan kaavan IV mukainen yhdiste hajottamalla hapettavasti metyleeniryhmä oksoryhmäksi muuttaa kaavan VI mukaiseksi yhdisteeksi.

Metyleeniryhmän hapettava lohkaisu kaavan IV mukaisissa yhdisteissä oksoryhmän muodostuessa, voidaan suorittaa käsittelemällä otsonilla jolloin muodostuu kaavan V mukainen otsonidiyhdiste. Tällöin käytetään otsonia tavallisesti liuottimen, kuten alkoholin, esim. alempialkanolin, kuten metanolin tai etanolin, ketonin, esim. alempialkanoiin kuten asetonin, mahdollisesti halogenoidun alifaat-tisen, sykloalifaattisen tai aromaattisen hiilivedyn, esim. halo-geenialempialkaanin, kuten metyleenikloridin tai hiilitetrakloridin, tai liuotinseoksen, myös vesipitoisen seoksen läsnäollessa, sekä jäähdyttäen tai heikosti lämmittäen esim. noin -90 - H0°C:n lämpötilassa.

Välituotteena saatu kaavan Va mukainen otsonidi voidaan mahdollisesti ilman eristämistä reaktiolla kaavan Mn+( mukaisen raskasmetallisulfinaetin, kanssa vastaavalla tavalla kuin kaavan IVa mukaiset yhdisteet muutetaan kaavan IVb mukaisiksi yhdisteiksi, muuttaa kaavan Vb mukaisiksi yhdisteiksi.

31 66389

Kaavan V mukainen otsonidi voidaan vaiheessa 3 pelkistävästi lohkaista kaavan VI mukaiseksi yhdisteeksi, jolloin voidaan käyttää katalyyttisestä aktivoitua vetyä, esim. vetyä raskasmetallihydraus-katalysaattorin, kuten nikkeli-, edelleen palladiumkatalysaattorin läsnäollessa, mieluimmin sopivalla kantaja-aineella, kuten kalsium-karbonaatilla tai hiilellä, tai kemiallisia peikistysaineita, kuten pelkistäviä raskasmetalleja, samoinkuin raskasmetallitjeerinkejä tai -amalgaameja, esim. sinkkiä, vetyä luovuttavan aineen, kuten hapon, esim. etikkahapon, tai alkoholin, esim. alempialkanolin läsnäollessa, pelkistäviä epäorgaanisia suoloja, kuten alkalimfetallijodi-deja, esim. natriumjodidia, vetyä luovuttavan aineen, kuten hapon, esim. etikkahapon läsnäollessa tai pelkistäviä sulfidiyhdisteitä, kuten dialempialkyylisulfidia, esim. dimetyylisulfidia, pelkistävää orgaanista fosforiyhdistettä, kuten fosfiinia, joka voi sisältää mahdollisesti substituoituja alifaattisia tai aromaattisia hiilivety-tähteitä substituentteina,kuten trialempialkyyli-fosfiineja, esim. tri-n-butyylifosfiinia, tai triaryylifosfiineja, esim. trifenyyli-fosfiinia, edelleen fosfiitteja, jotka sisältävät mahdollisesti substituoituja hiilivetytähteitä substituentteina, kuten trialempi-alkyylifosfiitteja, tavallisesti vastaavien alkoholiadduktiyhdistei-den muodossa, kuten trimetyylifosfiittia tai fosforihapoke-triami-deja, jotka sisältävät mahdollisesti substituoituja alifaattisia hiilivetytähteitä substituentteina, kuten heksa-alempialkyyli-fos-forihapoketriamidia, esim. heksametyylifosforihapoketriamidia, viimemainittu mieluimmin metanoliadduktin muodossa, tai tetrasyaaniety-leeniä. Tavallisesti eristämättömän otsonidin lohkaisu tapahtuu normaalisti niissä olosuhteissa joita käytetään sen valmistamiseksi, ts. sopivan liuottimen tai liuotinseoksen läsnäollessa, sekä jäähdyttäen että heikosti lämmittäen.

Kaavan VI mukaiset enoliyhdisteet voivat myös olla tautomeeri-sessa ketomuodossa.

Kaavan Via mukainen enoliyhdiste voidaan reaktiolla kaavan

Mn+( S0o-Rc) mukaisen raskasmetallisulfinaatin kanssa vastaavalla l 5 n tavalla kuin edellä on mainittu kaavan IVa mukaisten yhdisteiden muuttamiselle kaavojen IVb mukaisiksi yhdisteiksi, muuttaa kaavan Vlb mukaisiksi yhdisteiksi.

32 66389

Saadussa kaavan VI mukaisessa yhdisteessä voidaan ryhmä tai muuttaa joksikin toiseksi kaavan tai R^ mukaiseksi ryhmäksi jolloin voidaan käyttää vastaavia reaktioita jotka on käytetty näiden ryhmien muuttamiseksi kaavojen IA tai IB mukaisissa yhdisteissä.

Neljännesssä vaiheessa muutetaan saatu kaavan mukainen enoli-yhdiste eetteröimällä kaavan II mukaiseksi yhdisteeksi.

Kaavan II mukaisten alempialkyyli ja mahdollisesti substituoi-tujen a-fenyylialempialkyylienolieettereiden valmistamiseksi käytetään eetteröimisreagenssina esimerkiksi vastaavaa diatsoyhdistettä, esim. diatsoalempialkaania, kuten diatsometaania, diatsoetaania, diatso-n-butaania tai mahdollisesti substituoitua a-fenyylidiatso-alempialkaania, esim. fenyyli- tai difenyylidiatsometaania. Näitä reagensseja käytetään sopivan inertin liuottimen, kuten alifaatti-sen, sykloalifaattisen tai aromaattisen hiilivedyn, kuten heksaanin, sykloheksaanin, bentseenin tai tolueenin halogenoidun alifaattisen hiilivedyn, esim. metyleenikloridin, alempialkanolin, esim. metano-lin, etanolin tai tert.-butanolin, tai eetterin, kuten dialempi-alkyylieetterin, esim. dietyylieetterin, tai syklisen eetterin, esim. tetrahydrofuraanin tai dioksaanin, tai liuotinseoksen läsnäollessa, ja aina riippuen diatsoreagenssista samalla jäähdyttäen, huoneen lämpötilassa tai heikosti lämmittäen, edelleen tarvittaessa suljetussa astiassa ja/tai inerttikaasu-, esim. typpikaasuatmosfää-rissä.

Lisäksi voidaan valmistaa kaavan II mukaisia alempialkyyli-ja mahdollisesti substituoituja a-fenyylialempialkyylienolieette-reitä käsittelemällä kaavan VI mukaista enoliyhdistettä kaavan R3°-OH mukaisen vastaavan alkoholin reaktiokykyisellä esterillä. Sopivia estereitä ovat ensisijassa sellaiset jotka saadaan vahvojen epäorgaanisten tai orgaanisten happojen, kuten mineraalihappojen, esim. halogeenivetyhappojen, kuten kloorivety-, bromivety- tai jodivetyhapon, edelleen rikkihapon tai halogeenirikkihappojen, esim. fluoririkkihapon, tai vahvojen orgaanisten sulfonihappojen, kuten mahdollisesti, esim. halogeenilla, kuten fluorilla substituoitujen aiempialkaanisulfonihappojen, tai aromaattisten sulfonihappojen, kuten esim. mahdollisesti, esim. alempialkyyIillä, kuten metyylillä, halogeenilla, kuten bromilla ja/tai nitrolla substituoitujen bent-seenisulfonihappojen, esim. metaanisulfoni-, trifluorimetaanisulfoni-tai p-tolueenisulfonihapon kanssa. Näitä reagensseja, erityisesti 66389 dialempialkyylisulfaatteja, kuten dimetyylisulfaattia, edelleen alempialkyylifluorisulfaatteja, esim. metyylifluorisulfaattia, tai mahdollisesti halogeeni-substituoituja metaanisulfonihappo-alempi-alkyyliestereitä, esim. trifluorimetaani-sulfonihappometyyliesteriä, tai myös vastaavia a-fenyylialempialkyyli-, esim. bentsyyli- ja difenyylimetyyliesteriä, kuten bentsyyli- tai difenyylimetyylihalo-genideja, kuten klorideja tai bromideja, käytetään yleisesti liuottimen, kuten mahdollisesti halogenoidun, kuten klooratun, alifÄti-sen, sykloalifaattisen tai aromaattisen hiilivedyn, esim. metyleeni-kloridin, eetterin, kuten dioksaanin tai tetrahydrofuraanin, tai alempialkanolin, kuten metanolin tai liuotinseoksen läsnäollessa. Tällöin käytetään mieluimmin sopivia kondensaatioaineita, kuten alkalimetallikarbonaatteja, esim. natrium- tai kaliumkarbonaattia tai -vetykarbonaattia (tavallisesti yhdessä sulfaatin kanssa) , tai epäorgaanisia emäksiä, kuten normaalisti steerisesti estyneitä tri-alempialkyyliamiineja, esim.. N,N-di-isopropyyli-N-etyyliamiinia (mieluimmin yhdessä alempialkyylihalogeenisulfaattien ja mahdollisesti halogeenisubstituoitujen metaanisulfonihappoalempialkyyliestereiden kanssa), jolloin työskennellään samalla jäähdyttäen, huoneen lämpötilassa tai lämmittäen, esim. noin -20 - 50°C:n lämpötilassa, ja tarvittaessa suljetussa astiassa ja/tai inerttikaasu-, esim. typpi-atmosfäärissä.

Faasisiirto-katalyysillä (s. E.V. Dehmlow, Angewandte Chemie 5/1971+, s. 187) voidaan eetteröintireaktiota jouduttaa huomattavasti. Faasisiirtokatalysaattoreina voidaan käyttää kvartäärisiä fosfonium-suoloja ja erityisesti kvartäärisiä ammoniumsuoloja, kuten mahdollisesti substituoituja tetra-alkyyliammoniumhalogenideja, esim. tetra-butyyliammoniumkloridia, -bromidia tai -jodidia, tai myös bentsyyli-trietyyliammoniumkloridia katalyyttisinä tai enintään ekvimolaari-sina määrinä. Orgaanisena faasina voidaan käyttää mitä tahansa veden kanssa sekoittumatonta liuotinta, esimerkiksi mahdollisesti halogenoituja,kuten kloorattuja alifaattisia, sykloalifaattisia tai aromaattisia hiilivetyjä, kuten tri- tai tetrakloorietyleeniä, di-, tri- tai tetrakloorietaania, klooribentseeniä, erityisesti hiilitetrakloridia, tai myös tolueenia tai ksyleeniä. Kondensaatio-aineina sopivat alkalimetallikarbonaatit tai -vetykarbonaatit, esim. kalium- tai natriumkarbonaatti tai -vetykarbonaatti ja alkali-metallifosfaatit, esim. kaliumfosfaatti ja alkalimetallihydroksidit, esim. natriumhydroksidi voidaan emäksille herkkien yhdisteiden 34 66389 ollessa kysymyksessä titraamalla lisätä reaktioseokseen siten että pH-arvo eetteröinnin aikana on noin 7-8,5.

Kaavan II mukaiset alempialkyylienolieetterit voidaan myös valmistaa käsittelemällä kaavan VI mukaista enoliyhdistettä samassa alifaattista luonnetta olevassa hiiliatomissa kaksi tai kolme alempi-alkyylillä eetteröityä kaavan R3°-0 mukaista hydroksiryhmää sisältävällä yhdisteellä, ts. vastaavalla asetaalilla tai ortoesterillä, happamen aineen läsnäollessa. Niinpä voidaan käyttää esim. gem-alempi-alkoksialempialkaaneja, kuten 2,2-dimetoksi-propaania, vahvan orgaanisen sulfonihapon, kuten p-tolueenisulfonihapon, ja sopivan liuottimen, kuten alempialkanolin, esim. metanolin tai dialempialkyyli- tai alempialkyleenisulfoksidin, esim. dimetyylisulfoksidin, tai ortomuu-rahaishappo-trialempialkyyliesterin, esim, ortomuurahaishappo-tri-etyyliesterin, ja vahvan mineraalihapon, esim. rikkihapon tai vahvan orgaanisen sulfonihapon, kuten p-tolueenisulfonihapon ja sopivan liuottimen, kuten alempialkanolin, esim. etanolin tai eetterin, esim. diok-saanin läsnäollessa eetteröintiaineena, ja näin saada kaavan II mukaisia yhdisteitä, joissa R3° tarkoittaa alempialkyyliä, esim. metyyliä vas t. etyyl iä.

Kaavan II mukaiset alempialkyylienolieetterit voidaan myös saada siten, että kaavan VI mukaiset enoliyhdisteet käsitellään kaavan (R3°)3O^P mukaisilla trialempialkyylioksoniumsuoloilla (nk. Meerwein-suoloilla), sekä kaavan (R^KCH^A® mukaisilla di-RgO-kar- beniumsuoloilla tai kaavan (R~°)9Hal^i mukaisilla di-R~-halonium-

Θ ö 1 J

suoloilla, joissa A tarkoittaa hapon anionia ja Hai halonium-, erityisesti bromoniumionia ja R3° alempialkyyliä. Tällöin tulevat kysymykseen ensisijassa trialempialkyylioksoniumsuolat, sekä dialempial-koksikarbenium- tai dialempialkyylihaloniumsuolat, erityisesti vastaavat suolat kompleksisten, fluoripitoisten happojen, kuten vastaavien tetrafluoriboraattien, heksafluorifosfaattien, heksafluoriantimonaat-tien tai heksaklooriantimonaattien kanssa. Tällaisia reagensseja ovat esim. trimetyylioksonium- tai trietyylioksoniumheksafluoriantimonaatti, -heksaklooriantimonaatti, -heksafluorifosfaatti tai -tetrafluoribo-raatti, dimetoksikarbeniumheksafluorifosfaatti tai dimetyylibromonium-heksafluoriantimonaatti. Näitä eetteröimisaineita käytetään mieluimmin inertissä liuottimessa, kuten eetterissä tai halogenoidussa hiilivedyssä ,esim. dietyylieetterissä, tetrahydrofuraanissa tai metyleeni-kloridissa, tai näiden seoksissa, tarvittaessa emäksen, kuten orgaanisen 35 6 6 3 8 9 emäksen, esim. mieluimmin steerisesti estyneen trialempialkyyliamii-nin, esim. N,N-di-isopropyyli-N-etyyli-amiinin läsnäollessa ja jäähdyttäen, huoneen lämpötilassa tai heikosti lämmittäen, esim. noin -20- noin 50°C:ssa, tarvittaessa suljetussa astiassa ja/tai inerttikaasu-, esim. typpiatmosfäärissä.

Kaavan Ha mukainen yhdiste, jossa R3° tarkoittaa alempialkyyliä tai hydroksiryhmäsuojatähdettä voidaan reaktiolla kaavan Mn+(-S0^-Rr) 2 5 n mukaisen raskasmetallisulfinaatin kanssa vastaavalla tavalla kuin kaavan IVa mukaiset yhdisteet muutetaan yhdisteiksi IVb muuttaa kaavan Hb mukaisiksi yhdisteiksi.

Saadussa kaavan II mukaisessa yhdisteessä voidaan ryhmä R-j , R2 tai R3 muuttaa joksikin toiseksi ryhmäksi R^ , R2 tai R3 jolloin voidaan käyttää vastaavia reaktioita jotka on mainittu näiden ryhmien muuttamiselle kaavojen IA tai IV mukaisissa yhdisteissä .

Keksinnön mukaisesti valmistettuja farmakologisesti käyttökelpoisia yhdisteitä voidaan käyttää esim. farmaseuttisten valmisteiden muodostamiseksi, jotka sisältävät tehokkaan määrän aktiiviainetta yhdessä tai sekoitettuna epäorgaanisten tai orgaanisten, kiinteiden tai nestemäisten, farmaseuttisesti käyttökelpoisten kantaja-aineiden kanssa, jotka sopivat enteraaliseen tai parenteraaliseen annostukseen.

Niinpä käytetään tabletteja tai liivatekapseleita, jotka sisältävät tehoainetta yhdessä laimennusaineiden, esim. laktoosin, dekstroosin, sakkaroosin, mannitolin, sorbitolin, selluloosan ja/tai glysiinin kanssa; sekä liukastusaineita, esim. piimaata, talkkia, steariini-happoa tai sen suoloja, kuten magnesium** tai kalsiumstearaattia, ja/tai polyetyleeniglykolia; tabletit sisältävät myös sideaineita, esim. magnesiumaluminiumsilikaattia, tärkkelystä, kuten maissi-, vehnä-, riisi- tai nuolijuuritärkkelystä, liivatetta, traganttia, metyyliselluloosaa, natriumkarboksimetyyliselluloosaa ja/tai poly-vinyylipyrrolidoniaja haluttaessa hajottamisainetta , esim. tärkkelystä, agaria, algiinihappoa tai sen suolaa, kuten natriumalginaat-tia, ja/tai kuohuseoksia, tai adsorptioaineita, väriaineita, maku-aineita ja makeuttamisaineita. Uusia farmakologisesti tehokkaita 66389 yhdisteitä voidaan myös käyttää ruiskutettavien, esim, suoneen annettavien valmisteiden tai infuusioliuosten muodossa. Nämä liuokset ovat mieluimmin isotonisia vesipitoisia liuoksia tai suspensioita, jolloin nämä voidaan valmistaa ennen käyttöä esim. rlyofilisoiduista preparaateista, jotka sisältävät tehoainetta sellaisenaan tai yhdessä jonkin kantaja-aineen, esim. manniitin kanssa. Farmaseuttiset valmisteet voivat olla steriloituja ja/tai sisältää apuaineita, esim. säilöntä^, stabilointi-, kostutus- ja/tai emulgointiaineita, liukoisuutta edistäviä aineita, suoloja osmoottisen paineen säätämiseksi ja/tai puskureita. Nämä farmaseuttiset valmisteet voivat haluttaessa sisältää muita farmakologisesti arvokkaita aineita, ja ne valmistetaan sinänsä tunnetulla tavalla, esim. tavanomaisia sekoitus-, granulointi-, rakeistamis-, liuotin- tai lyofilisointimenetelmiä käyttäen, ja ne sisältävät noin 0,1-100%,erityisesti noin 1- noin 50%, ja lyofilisaatit aina 100% aktiiviainetta, Tässä selityksessä sisältävät "alemmat" orgaaniset tähteet, mikäli toisin ei nimenomaan ole määritelty, enintään 7, mieluimmin enintään 4 hiiliatomia; asyylitähteet sisältävät enintään 20, mieluimmin enintään 12 ja ensisijaisesti enintään 7 hiiliatomia.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksintöä; lämpötilat on annettu Celsius-asteina. Esimerkeissä mainituilla kefem-yhdisteillä on 6- ja 7-asemassa ja mainituilla atsetidinoni-yhdisteillä 3- ja 4-asemassa R konfiguraatio. Esimerkeissä on karboksyylihaposta käytetty sanontaa karbonihaono.

Esimerkki 1:

Liuokseen, jossa on 133 mg (0,2 mmoolia) isomeeriseosta, jossa on 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksi-asetamido-2-oksoaBeti-diini-1 -yyli) -3-metoksi-krotonihappo-p-nitrobentsjyLiesteriä ja vastaava isokrotonihappoesteriä suhteessa noin 4:1 4 ml:ssa kuivaa tetrahydrofuraania, lisätään 5 minuutin sisällä.liuos, jossa on 60 μΐ (2 ekvivalenttia) 1,5-diatsabisyklo(5.4.o)undek-5-eeniä 1 ml:ssa tetrahydrofuraania. Annetaan seistä huoneen lämpötilassa 40 minuuttia, minkä jälkeen laimennetaan 20 ml :11a bentseeniä, jäähdytetään jäähauteella ja hämmennetään 10 minuuttia 10 ml:n kanssa 10%:sta sitruunahappoliuosta. Orgaaninen kerros erotetaan, pestään peräkkäin kyllästetyllä keittosuolaliuoksella, 10%:sella natrium-bikarbonaattiliuoksella ja keittosuolaliuoksella. Magnesiumsulfaatilla kuivattu liuos väkevöidään tyhjössä ja jäljelle jäävä keltai- 37 6 6 3 8 9 nen öljy puhdistetaan kromatografointisuodattamalla 4 g:11a happo-pestyä piigeeliä (2 kg piigeeliä hämmennetään 3 kertaa kulloinkin 2 litran kanssa väkevää suolahappoa 10 minuuttia, dekantoidaan, pestään neutraaliksi tislatulla vedellä, jälkipestään metanolilla ja aktivoidaan 60 tuntia 120°:ssa) käyttäen bentseeni/etikkaesteriä 5:1 eluoimisaineena. Isomeeriseosta sisältävät fraktiot yhdistetään ja väkevöidään tyhjössä. Saadaan puolikiinteä isomeeriseos, joka koostuu 7$-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-p-nitrobentsyy lies teristä ja 7|3-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4-karbonihappo-p-nitrobentsyyliesteristä suhteessa noin 1:3, joka voidaan erottaa molemmiksi isomeereiksi VJoelm-piigeelissä (aktiviteetti III) bentseeni/etyyliasetaatilla 5:1. Nopeammin liikkuva 76-fenoksi-asetamido-3-metoksi-kef-2-em-4-karbonihappo-p-nitrobentsyyliesteri kiteytetään uudestaan metyleenikloridieetteristä ja sen sulamispiste on 129-1 31 ,5°.Hitaammin liikkuvan 7|3-fenoksi-asetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-p-nitrobentsyyliesterin sulamispiste on 140,5-142° (metyleenikloridi/eetteristä).

38 66389 Lähtöaineet voidaan valmistaa seuraavalla tavalla: a) Liuosta, jossa on 36,6 g (0,1 mmolia) 6-fenoksiasetamido-penisillaanihappo-113-oksidia, 11,1 ml (0,11 moolia) trietyyliamiinia ja 23,8 g (0,11 moolia) p-nitrobentsyylibromidia 200 ml:ssa dime-tyyliformamidia, hämmennetään 4 tuntia huoneen lämpötilassa typpikaasussa. Reaktioliuos lisätään sitten 1,5 litraan jäävettä, sakka suodatetaan, kuivataan ja kiteytetään uudestaan kaksi kertaa etikka-esteri/metyleenikloridista. Väritön kiteinen 6-fenoksiasetamidopeni-sillaanihappo-p-nitrobentsyyliesteri-1β-oksidi sulaa 179-180°:ssa, b) Liuosta, jossa on 5,01 g (10 mmoolia) 6-fenoksiasetamido-penisillaanihappo-p-nitrobentsyyliesteri-1β-oksidia ja 1,67 g (10 mmoolia) 2-merkaptobentstiatsolia 110 ml:ssa kuivaa.-tolueenia, keitetään *4 tuntia palautus jäähdyttäen typpiatmosfäärissä. Liuos väkevöidään noin 25 ml:aan tislaamalla ja laimennetaan noin 100 ml: 11a eetteriä. Erottunut tuote kiteytetään uudestaan metvleenikloridi/ eetteristä ja saadaan 2-(4(bentstiatsol-2-yylitio)-3-fenoksi-aset-amido-2-oksoasetidiini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-p-nitrobentsyyli-esteriä, jonka sulamispiste on 138-141°.

c) Liuokseen, jossa on 3,25 g (5,0 mmoolia) 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-mety-leeni-voihappo-p-nitrobentsyyliesteriä 200 mlrssa asetoni/vettä 9:1 (til./til.), lisätään 1,06 g hienoksi jauhettua hopeanitraat-tia. Heti tämän jälkeen lisätään tähän liuos, jossa on 890 mg (5 mmoolia) natrium-p-tolueenisulfinaattia 100 ml:ssa samaa liuotin-seosta (10 minuutin sisällä). Tällöin muodostuu heti vaaleankeltainen sakka. Tunnin hämmentämisen jälkeen huoneen lämpötilassa suodatetaan lisäämällä Celite’ä. Suodos laimennetaan vedellä ja uutetaan kaksi kertaa eetterillä. Yhdistetyt eetteriuutteet kuivataan nat-riumsulfaatilla ja väkevöimisen jälkeen saadaan vaaleankeltaista kiinteätä 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleenivoihappo-p-nitrobentsyyliesteriä. Ohutkerroskromatogrammi piigeelissä (tolueeni/etyyliasetaatti 2:1): Rf-arvo = 0,24; IR-spektri (:ssa): karakteristiset juovat: 3,90, 5,56, 5,70, 5,87, 6,23, 6,53, 6,66, 7,40, 7,50, 8,10, 8,72, 9,25, 10,95μ.

Tuotetta voidaan ilman enempää puhdistamista käyttää seuraavassa reaktiossa.

66389

Sama yhdiste voidaan myös valmistaa seuraavilla menetelmillä.

ci) Liuokseen, jossa on 3,25 g (5,0 mmoolia) 2-(4-(bentstiat-soli-2-yyliditi.o)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1 -yyli) -3-metyleenivoihappo-p-nitrobentsyyliesteriä 200 ml:ssa asetoni/vettä 9:1 (til/til), lisätään 1,58 g (1,2-ekvivalenttia) hopea-p-tolueeni-sulfinaattia annoksina 10 minuutin aikana. Suspensiota hämmennetään tunnin verran huoneen lämpötilassa, suddatetaan ja käsitellään edelleen kuten esimerkissä 1c) on selitetty. 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)- 3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-p-nitrobentsyyliesteri) saadaan kvantitatiivisena saantona.

Hopea-p-tolueenisulfinaattia saadaan värittömänä sakkana yhdistämällä ekvimolaarisia määriä hopeanitraattia ja natrium-p-tolueeni-sulfinaattia sisältävät vesiliuokset. Tuotetta kuivataan tyhjössä 24 tuntia.

cii) 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-okso-atsetidiini-1-yyli)-3-metyleenivoihappo-p-nitro-bentsyyliesteri voidaan myös valmistaa esimerkkiä 1ci) vastaavasti 3,25 g:sta 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleenivoihappo-p-nitrobentsyyliesteriä ja 1,87 g:sta (2 ekvivalenttia) kupari-II-di-p-tolueenisulfinaattia kvantitatiivisena saantona.

Kupari-II-di-p-tolueenisulfinaatti saadaan saattamalla kupari-sulfinaattia reagoimaan natrium-p-tolueenisulfinaatin kanssa (2 ekvivalenttia) vedessä. Suodattamisen jälkeen kuivataan suola tyhjössä 12 tuntia 60°:ssa.

ciii) 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoks iasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleenivoihappo-p-nitrobentsyylieste-ri voidaan myös valmistaa esimerkkiä 1ci) vastaavasti 130 mg:sta 2-(4-bentstiätsoi-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-p-nitrobentsyyliesteriä ja 85 mg:sta (2 ekvivalenttia) tina-II-di-p-tolueenisulfinaattia.

Tina-II-di-p-tolueenisulfinaatti saadaan saattamalla tina-II-kloridia (2H2O) reagoimaan natrium-p-tolueenisulfinaatin kanssa vedessä. Suodattamisen ja vedellä pesemisen jälkeen kuivataan suola tyhjössä noin 12 tuntia 50-60°:ssa.

civ) 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleenivoihappo-p-nitrobentsyyliesteri "O 66389 voidaan myös valmistaa esimerkkiä 1ci) vastaavasti 130 mg:sta 2- (*4- (bentst iatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido- 2- oksoatseti-diini-1-yyli)-3-metyleenivoihappo-p-nitrobentsyyliesteriä ja 102 mg:sta (2 ekvivalenttia) elohopea-II-di-p-tolueenisulfinaattia.

Elohopea-II-di-p-tolueenisulfinaatti saadaan saattamalla eloho-pea-II-di-asetaattia reagoimaan natrium-p-tolueenisulfinaatin kanssa vedessä. Suodattamisen ja vedellä pesemisen jälkeen kuivataan suola tyhjössä noin 12 tuntia 50-60°:ssa.

cv) Liuosta, jossa on 517 mg (1,02 mmoolia) 6-fenoksiasetamido-penisillaanihappo-p-ftitrobentsyyliesteri-1$-oksidia ja 187 mg (1,2 mmoolia) p-tolueenisulfiinihappoa 10 ml:ssa 1,2-dimetoksietaa-nia (tai dioksaania) kuumennetaan 4,5 tuntia käyttämällä mukana 3,5 g molekyyliseulaa 3A ja typpiatmosfäärissä samalla palautusjäähdyttäen, minkä jälkeen lisätään edelleen 308 mg (1,98 mmoolia) p-tolueenisulfiinihappoa liuotettuna 2 ml:aan 1,2-dimetoksietaania viidessä annoksessa 45 minuutin välein. 4,5 tunnin kuluttua kaadetaan reaktioseos 100 ml:aan 5%:sta natriumbikarbonaattivesiliuosta ja uutetaan etyyliasetaatilla. Yhdistetyt orgaaniset faasit pestään vedellä ja kyllästetyllä natriumkloridivesiliuoksella, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja haihdutetaan. Jäännös kromatografoidaan piigeeli-paksukerroslevyillä tolueeni/etyyliasetaatilla 2:1 jolloin saadaan 2-(4-(p-tolueeni-suifonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-okso-atsetidiini-1-yyli)-3-metyleenivoihappo-p-nitrobentsyyliesteriä.

cvi) Seosta, jossa on 250 mg (0,5 mmoolia) 6-fenoksiasetamidopeni-sillaanihappo-p-nitrobentsyyliesteri-1β-oksidia, 110 mg (0,61 mmoolia) p-tolueenisulfonyylisyanidia ja 5 mg (0,022 mmoolia) bentsyyli-tri-etyyliammoniumkloridia 2 ml:ssa kuivaa, peroksidivapaata dioksaania, hämmennetään argon-atmosfäärissä 4,5 tuntia 110°:ssa. Liuotin haihdutetaan tyhjössä pois ja jäljelle jäävä keltainen öljy kromatografoidaan happopestyssä piigeelissä. Eluoimalla 30%:se-la etyyliasetaatilla tolueenissa saadaan 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksi-asetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleenivoihappo-p-nitrobent-syyliesteriä.

cvii) Seosta, jossa on 110 mg (0,61 mmoolia) p-tolueenisulfo-nyylisyanidia ja 4,5 mg (0,021 mmoolia) tetraetyyliammoniumbromidia 1 ml:ssa puhdasta dioksaania, hämmennetään 110°:ssa argon-atmosfäärissä 30 minuuttia. Sen jälkeen lisätään suspensio, jossa on 250 mg (0,5 mmoolia) 6-fenoksiasetamidopenisillaanihappo-p-nitrobentsyyli-esteri-1β-oksidia 1 ml:ssa dioksaania ja jäljelle jäävää liuosta hämmennetään 4 tuntia 110°:ssa argonissa. Liuotin poistetaan tyhjössä, 41 66389 raakatuote liuotetaan etyyliasetaattiin, pestään vedellä ja kyllästetyllä vesipitoisella keittosuolaliuoksella. Orgaaninen faasi kuivataan magnesiumsulfaatilla ja liuotin poistetaan tyhjössä, jolloin saadaan raakaa 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleenivoihappo-p-nitrobentsyylesteriä.

d) Liuokseen, jossa on 1,92 g (3,0 mmoolia) 2-(4-(p-tolueeni-sulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-p-nitrobentsyyliesteriä 30 ml:ssa kuivaa metyyli-asetaattia, johdetaan -78°:ssa 33 minuutin sisällä 1,1 ekvivalenttia otsonia. Heti tämän jälkeen poistetaan ylimääräinen otsoni typpivir-ralla (15 minuuttia -78°:ssa). Lisätään 2,2 ml dimetyylisulfidia (10 ekvivalenttia) ja liuos lämmitetään huoneen lämpötilaan. Annetaan seistä 5 tuntia minkä jälkeen liuotin tislataan pois tyhjössä ja jäljelle jäävä väritön öljy liuotetaan 100 ml:aan bentseeniä. Bent-seeniliuos pestään 3 kertaa 50 ml:n annoksilla kyllästettyä keitto-suolaliuosta, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä kuiviin. Jäännöksen uudelleenkiteyttämisen jälkeen tolueenista saadaan 2-(4 - (p-tolueenisulfonyylitio ) - 3-fenoksicsetamido- 2-oksoatseti-diini-1-yyli)-3-hydroksi-krotonihappo-p-nitrobentsyyliesteriä, sul,p. 159-160°.

di) Esimerkin 1cvii) mukaan saatu raaka 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio )-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-p-nitrobentsyyliesteri liuotetaan 20 ml:aan metyyliase-taattia ja otsonoidaan -70°:ssa kunnes ohutkerroskromatogrammin perusteella todetaan ettei mitään lähtöainetta enää ole läsnä. Sen jälkeen johdetaan typpivirta liuoksen läpi ja tämä lämmitetään 0-5°: seen. Siihen lisätään liuos, jossa on 300 mg natriumbisulfiittia 5 mlrssa vettä ja hämmennetään noin 5 minuuttia kunnes kaliumjodidi-tärkkelys-paperilla ei mitään otsonidia enää ole osoitettavissa.

Seos laimennetaan etyyliasetaatilla, vesipitoinen faasi erotetaan ja orgaaninen faasi pestään vedellä, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja liuotin poistetaan tyhjössä. Raakatuote liuotetaan 3 ml:aan metyleenikloridia ja lisätään 15 ml tolueenia. Sakka suodatetaan ja suodos haihdutetaan tyhjössä. Jäännös kiteytetään metanolista uudestaan, jolloin saadaan 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fe-noksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hydroksikrotonihappo-p-nitrobentsyyliesteriä, sul.p. 159-160°.

e) Liuos, jossa on 1,93 g 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-oksovoihappo-p-nitro- 42 66389 bentsyyliesteriä (3,0 mmoolia) 15 ml:ssa kuivaa kloroformia, jäähdytetään 0°:seen ja 10 minuutin sisällä siihen lisätään 6 ml: eetteristä diatsometaaniliuosta (0,75 molaarinen, vastaten 1,5 ekvivalenttia). Seosta hämmennetään 2 tuntia 0°:ssa, ylimääräinen diatso-metaani poistetaan typpivirralla ja liuotin poistetaan tyhjössä. Raakatuote puhdistetaan suodattamalla Woelm-piigeelissä (aktiviteetti III, 40-kertainen määrä) bentseenin/etikkaesterillä 5:1. Liuottimen poistislaamisen jälkeen saatu väritön öljy kiteytyy seisottu-aan. Uudelleenkiteyttämisen jälkeen metyleenikloridi/eetteristä saadaan isomeeriseos, joka koostuu 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli) -3-metoksi-krotonihappo-p-nitrobentsyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappoesteristä suhteessa noin 4:1. Seoksen sulamispiste on 155-156,5°.

Esimerkki 2:

Liuosta, jossa on 279 mg 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hydroksikrotonihappo-difenyylimetyyliesteriä (0,428 mmoolia) 4 ml:ssa kloroformia ja 1 ml:ssa heksametyyli-disilatsaania, kuumennetaan 1 tunti palautus-jäähdyttäen, haihdutetaan tyhjössä ja Öljymäinen jäännös kuivataan suurtyhjössä yhden tunnin ajan. Silyloitu raakatuote koostuu 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-trimetyylisilyylioksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappodifenyylimetyyliesteristä.

Saatu raakatuote liuotetaan 3 ml:aan kuivaa kloroformia, jäähdytetään 0°:seen ja siihen lisätään typpiatmosfäärissä samalla hämmentäen 0,069 ml (0,47 mmoolia) 1,5-diatsabisyklo(5.4.o)undek-5-eeniä. Yhden tunnin reaktioajan jälkeen liuokseen lisätään 0,3 ml etikkahappoa ja laimennetaan kloroformilla. Kloroformiliuos pestään laimennetulla rikkihapolla, vedellä ja laimennetulla natriumbikar-bonaattiliuoksella, Vesipitoinen faasi uutetaan kloroformilla, yhdistetyt orgaaniset faasit kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Saadaan raakaa 7f?-fenoksiasetamido-3-hydroksi-kef- 3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteriä. Rf-arvo 0,13 (piigeeli; tolueeni/etyyliasetaatti 3:1).

Saatu raakatuote liuotetaan metanoliin ja siihen lisätään 0°:ssa ylimäärin eetteristä diatsometaaniliuosta. 5 minuutin reaktioajan jälkeen liuos haihdutetaan täydellisesti ja öljymäinen jäännös kromatografoidaan piigeeli-paksukerroslevyillä (tolueeni/etyyliasetaatti 3:1). Rf-arvon 0,19 omaavan vyöhykkeen piigeeli uutetaan 1,3 66389 etikkaesterillä ja saadaan 78-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em- 4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteriä; sulamispiste 120° (eetteristä), IR-spektri (CH/Clg); 3310, 1775, 1700, 1690, 1600 cm-1.

Lähtöaine valmistetaan seuraavalla tavalla: a) 100 g:sta (27,3 mmoolia) 6-fenoksiasetamido-penisillaani-happo-1β-oksidia, 500 ml:sta dioksaania ja 58,4 g:sta (30 mmoolia) difenyylimetyylidiatsometaania saadaan noin 2 tunnin kuluttua 6-fenoksi-asetamidopenisillaanihappo-difenyylimetyyliesteri-1β-oksidia; sul.p. 144-146° (etyyliasetaatti/petrolieetteri).

b) Esimerkkiä 1b) vastaavasti saadaan 292 g:sta (55 mmoolia) 6-fenoksi-asetamido-penisillaanihappo-difenyylimetyyliesteri-1β-oksidia ja 99 g:sta (59,5 mmoolia) 2-merkaptobentstiatsolia 2-(j+-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yylij-3-metyleeni-voihappo-difenyylimetyyliesteriä; sulamispiste 140-141° (tolueeni/oetteristä) .

c) Esimerkkiä 1c) vastaavasti saadaan 10 g:sta (14,7 mmoolia) 2- (4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidii-ni-1-yyli)-3-metyleenivoihappo-difenyylimetyyliesteriä 50 ml:ssa etyyliasetaattia, 4,92 g:sta (24,98 mmoolia) hienoksi jauhettua hopea-p-tolueenisulfinaattia hämmentämällä 7 tuntia huoneen lämpötilassa 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-S-fenoksiasetamido^-okso-atsetidii-ni-l-yyli) -3-metyleenivoihappo-difenyylimetyyliesteriä, Rf-arvo = 0,28 (silikageeli, tolueeni/etyyliasetaatti 3:1); IR-spektri (CHClg): 1782, 1740, 1695, 1340, 1150 cm"1.

2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-okso-atse-tidiini-1-yyli)-3-metyleenivoihappo-difenyylimetyyliesteri voidaan valmistaa myös seuraavalla tavalla: ci) Suspensiota, jossa on 106,5 g 6-fenoksiasetamido-penisillaani-happo-difenyylimetyyliesteri-1β-oksidia ja 33,8 g 2-merkaptobents-tiatsolia 900 mlrssa tolueenia ja 9 ml:ssa jääetikkaa, keitetään typpiatmosfäärissä 2 tuntia käyttäen vedenetotinta, jolloin noin 4,5 ml vettä erottuu. Liuos jäähdytetään huoneen lämpötilaan, siihen lisätään yhden tunnin sisällä annoksittain yhteensä 85,5 g hopea-p-tolueenisulfinaattia ja hämmennetään sen jälkeen edelleen 22°:ssa. Seos suodatetaan Hyflo'n läpi ja suodos pestään kaksi kertaa kyllästetyllä vesipitoisella natriumkloridiliuoksella. Orgaaninen faasi kuivataan magnesiumsulfaatilla, väkevöidään tyhjössä noin 1 litraan, väri poistetaan 30 g :11a Norit'ia ja haihdutetaan. Saatu keltainen vaahto kiteytetään uudestaan metyleenikloridi/dietyyli- -11 66389 eetteristä. Sulamispiste 79-82°, Rf-arvo = 0,55 (piigeeli; tolu-eeni/etyyliasetaatti 3:1). Emäliuoksista saadaan kiteyttämällä me-tyleenikloridi/dietyylieetteristä lisää yhdistettä.

d) Esimerkkiä 1d) vastaavasti saadaan 10,8 g:sta (16,2 mmoolia) 2- 0*-(p-tolueenisulfonyylitio) -S-fenoksiasetamido^-oksoatsetidiini-l-yyliJ -3-metyleenivoihappo-difenyylimetyyliesteriä 1 litrassa me-tyleenikloridia ja 1,1 ekvivalentista otsonia 2-[4-(p-tolueenisul-fonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli] -3-hydroksi— krotonihappo-difenyylimetyyliesteriä; sulamispiste 142-143° (eette-ri/pentaanista).

Otsonointi voidaan suorittaa myös 0°:ssa.

Liuokseen, jossa on 9,23 g (13,8 mmoolia) 2-(4-(p-tolueeni-sulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-me-tyleeni-voihappo-difenyylimetyyliesteriä 960 ml:ssa metyleeniklori-dia, johdetaan 0°:ssa 19 minuutin sisällä 15,2 mmoolia otsonia. Kirkkaaseen reaktioliuokseen lisätään 10 ml dimetyylisulfidia ja hämmennetään 20 minuuttia 5°:ssa. Väkevöidään vesisuihkutyhjcssä ja jäännös kuivataan suurtyhjössä, jolloin saadaan vaaleankeltainen vaahto, joka kiteytetään metyleenikloridi/heksaanista; saadun 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini- 1- yyli)-3-hydroksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesterin sulamispiste on 1 34-1 38°. Ohutkerroskromatogrammi: Rf-arvo rs) 0,46 (piigeeli; tolueeni/etyyliasetaatti 3:1).

Sama yhdiste voidaan myös valmistaa seuraavien menetelmien mukaan.

di) Liuosta, jossa on 684 mg (1 mmoolia) 2-(4-(bentstiatsol- 2- yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hydroksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteriä 20 ml:ssa asetoni/vettä 9:1 (til./til.), hämmennetään 341 mg:n kanssa (1,3 mmoolia) hopea-p-tolueenisulfinaattia 60 minuuttia huoneen lämpötilassa. Keltaiseen reaktioseokseen lisätään 50 ml asetonia ja suodatetaan. Suodos haihdutetaan tyhjössä ja jäännös kromatografoidaan 30 g:ssa happopestyä piigeeliä tolueeni/etyyliasetaatilla 4:1. Saatu 2-(4-(p-tolueeni-sulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hydroksikrotonihappo-difenyylimetyyliesteri kiteytetään uudestaan eetteri/pentaanista ja se sulaa 142-143°:ssa.

dii) Liuosta, jossa on 72,9 mg (0,1 mmoolia) raakaa otsonidia, joka on saatu otsonoimalla 68,1 mg (0,1 mmoolia) 2-(4-(bentstiatsol- 6 63 8 9 2- yylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-l-yyli)-3-mety- leenivoihappo-difenyylimetyyliesteriä etikkaesterissä ja haihduttamalla liuotin pois, 2 ml:ssa asetoni/vettä 9:1 (til./til.) hämmennetään 35 mg:n kanssa (1,3 ekvivalenttia) hopea-p-tolueenisulfi-naattia 1 tunnin ajan huoneen lämpötilassa. Reaktioseos laimennetaan 3 ml :11a asetonia ja suodatetaan. Suodokseen lisätään 0,2 ml dime-tyylisulfidia ja hämmennetään kaksi tuntia huoneen lämpötilassa (negatiiviseen joditärkkelys-reaktioon asti). Liuottimen poistamisen jälkeen tyhjössä jäännös kromatografoidaan 3 g:ssa happopestyä pii-geeliä tolueeni/etyyliasetaatilla 4:1. Saatu 2-(4-(p-tolueenisulfo-nyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hydroksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteri kiteytetään uudestaan eetteri/ pentaanista ja se sulaa 142-143°:ssa. Kiteyttämällä vielä kerran uudestaan metyleenikloridi/dietyylieetteristä saadaan sulamispisteeksi 144-145° (korjattu);(a) -68° + 1° (c = 1 ; kloroformi); ohut- kerroskromatogrammi: Rf-arvo = 0,81 (piigeeli; metyleenikloridi/ etyyliasetaatti 8:2); UV-spektri (etyylialkoholi): = 261 nm ( ( ε = 14 400); IR-spektri (nujoli): karakteristiset juovat: 3,00; 5,56; 5,93; 5,98; 6,06; 6,19; 6,25; 6,54; 6,70; 6,82; 7,02; 7,47; 8,03; 8,76; 9,53; 10,23; 10,60; 12,30; 13,26; 14,30 μ.

Esimerkki 3:

Liuokseen, jossa on 301 mg (0,462 mmoolia) 2-(4-(p-tolueeni-sulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hyd-roksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteriä 3 ml:ssa 1,2-dimetoksi-etaania, lisätään typpiatmosfäärissä 0,12 ml bis-trimetyylisilyyli-asetamidia (0,508 mmoolia) ja hämmennetään yksi tunti huoneen lämpötilassa. Liuos haihdutetaan täydellisesti ja öljymäistä jäännöstä kuivataan 1 tunti suurtyhjössä. Silyloitu raakatuote liuotetaan 3 ml:aan kuivattua 1,2-dimetoksietaania ja jäähdyttämisen jälkeen 0°: seen lisätään siihen 0,075 ml (0,508 mmoolia) 1,5-diatsabisyklo (5.4.o)undek-5-eeniä. Kuuden tunnin reaktioajan jälkeen 0°:ssa ja typpiatmosfäärissä lisätään 0,3 ml etikkahappoa ja laimennetaan metyleenikloridilla. Metyleenikloridiliuos pestään peräkkäin laimennetulla rikkihapolla, vedellä ja laimennetulla bikarbonaattiliuoksella. Vesipitoiset faasit uutetaan metyleenikloridilla, yhdistetyt orgaaniset faasit kuivataan natriumsulfaatilla, haihdutetaan tyhjössä ja kuivataan suurtyhjössä. Saadaan raakaa 7 8-fen©ksiaset0.mido- 3- hydroksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteriä. Raaka-tuotteen liuokseen kloroformissa lisätään 0°:ssa ylimäärin eette- 46 66389 ristä diatsometaaniliuosta ja annetaan seistä 5 minuuttia 0°:ssa.

Sen jälkeen haihdutetaan täydellisesti ja jäännös kromatografoi-daan piigeelissä kuten esimerkissä 2. Saadaan 73-fenoksiasetamido- 3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri; Rf-arvo = 0,19 (piigeeli; tolueeni/etikkaesteri 3:1); sulamispiste 120° (eetteristä), IR-spektri (CHClo:ssa): 3310, 1775, 1710, 1690, 16Θ0 -1 ö cm

Esimerkki 4:

Liuokseen, jossa on 100 mg (0,15 mmoolia) isomeeriseosta, joka koostuu 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido- 2- oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyli-esteristä ja vastaavasta isokrotonihappoesteristä 4 mltssa kuivaa 1,2-dimetoksietaania, lisätään samalla hämmentäen typpiatmosfääris-sä 0,045 ml (0,3 mmoolia) 1,5-diatsabisyklo(5.4.o)undek-5-eeniä. Liuosta hämmennetään typpiatmosfäärissä huoneen lämpötilassa 40 minuuttia, jäähdytetään sitten jäillä ja siihen lisätään 0,1 ml etik-kahappoa. Metyleenikloridilla laimennettu liuos pestään peräkkäin laimennetulla rikkihapolla, vedellä ja laimennetulla bikarbonaatti-liuoksella. Vesipitoiset faasit uutetaan metyleenikloridilla. Yhdistetyt orgaaniset faasit kuivataan natriumsulfaatilla. haihdutetaan ja liuotin poistetaan täydellisesti suurtyhjossa. öljymäinen jäännös kromatografoidaan piigeeli-paksukerroslevyllä (juoksuaine tolueeni/ etikkaesteri 3:1, kerran kehitetty). Molemmat, Rf-arvon 0,19 vast. 0,4 omaavat vyöhykkeet uutetaan yhdessä etikkaesterillä ja saatu liuos haihdutetaan täydellisesti. Saadaan öljymäistä tuotetta, joka koostuu 7β-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-di-fenyylimetyyliesteristä ja sen isomeerisesta 76-fenoksi-asetamido- 3- metoksi-kef-2-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteristä suhteessa 1:4. Rf-arvo = 0,14 vast. 0,32 (piigeeli), tolueeni/etyyli-asetaatti 3:1); IR-spektri (CHCl,:ssa): 3400, 3310, 1785, 1770, 1750, 1710, 1690, 1630, 1600 cm”1.

i) Saadun kef-2-em- ja kef-3-em-johdannaisten välinen suhde riippuu muunmuassa renkaan sulkemiseen käytetystä liuottimesta, lähtöaineen ja 1,5-diatsabisyklo(5.4.0)undek-5-eenin konsentraa-tioista ja myös reaktlaajasta. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräitä reaktioita, jotka on suoritettU.iedellä selitettyä esimerkkiä vastaavasti käyttäen kulloinkin 100 mg isomeeriseosta, joka koostuu 47 66389 noin 95%:sta 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappo-difenyylime-tyyliesteriä ja noin 5%:sta vastaavaa krotonihappojohdannaista. Reaktioaika oli kulloinkin 20 minuuttia ja edelleenkäsittely tapahtui edellä selitettyä esimerkkiä vastaavasti.

Lähtöaineen Ekvivalentteja Saatu suhde kef-2-

Liuotin konsentraatio 1, 5-diatsabisyklo em : kef-3-em- paino/tilavuus (5.4.o)undek-5- johdannaista eenia

Asetoni 10% 1,5 ~ 3 : 2

Tolueeni 10% 1,5 -1:1

Etyyliasetaatti 10% 1,5 -4:3

Etyyliasetaatti 20% 1,3 -4:3

Isobutyylime- tyyliketoni 20% 1,3 ~ 9 : 10

Metyylikloro- formi 20% 1,3 -9:7 1,2-dimetoksi- etaani 20% 1,3 ~ 6 : 5 a) Lähtöaineena käytetty isomeeriseos voidaan esimerkkiä 1e) vastaavasti valmistaa 4 g:sta (6,14 mmoolia) 2-(4-(p-tolueeni-sulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido--2-okso-atsetidiini-1-yyli)-3-hydroksikrotonihappo-difenyylimetyvliesteriä ja ylimäärästä eetteristä diatsometaaniliuosta. Saatu isomeeriseos, joka koostuu 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesterist i ja vastaavasta isokrotonihappodifenyylimetyyliesteristä (noin 3:1) kiteytyy etyyli-asetaatti/pentaanista ja sulamispiste on 150-152°.

Lähtöaineena käytetty isomeeriseos, vast, krotoni- ja isokro-tonihappojohdannainen, voidaan valmistaa myös seuraavalla tavalla.

ai) Liuosta, jossa on 698 mg (1 mmooli) isomeeriseosta, joka koostuu 2-(4-(bentstiatsol-2-yylitio)-3-fenoksiasetamido-2-okso-atsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyylieete-ristä ja vastaavasta isokrotonihappodifenyylimetyyliesteristä 20 ml:ssa asetoni/vettä 9:1 (til./til.), hämmennetään 341 mg:n 48 66389 kanssa (1,3 mmoolia) hopea-p-tolueenisulfinaattia 1 tunti huoneen lämpötilassa. Keltainen reaktioseos laimennetaan 50 ml :11a asetonia ja suodatetaan. Suodos haihdutetaan tyhjössä ja jäännös kromatogra-foidaan 30 g:ssa happopitoista piigeeliä tolueeni/etyyliasetaatilla 2:1. Saadaan isomeeriseos, joka koostuu 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)- 3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-kro1mihappo-difenyylimetyyliesteristä ja 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fe-noksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteristä.

aii) Kohdassa ai) selitetty reaktio voidaan asetoni/veden asemesta suorittaa tetrahydrofuraanissa jolloin on hämmennettävä noin 24 tuntia huoneen lämpötilassa.

aiii) Liuokseen, jossa on 336 mg (0,5 mmoolia) 2-(4-(p-tolueeni-sulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-okso-atsetidiini-1-yyli)-3-hydroksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteriä 4 ml:ssa etyleeniklori-dia, lisätään 0°:ssa 0,21 ml (1,2 mmoolia) etyyli-di-isopropyyliamii-nia ja 0,12 ml (1,5 mmoolia) fluorisulfonihappo-metyyliesteriä ja hämmennetään 30 minuuttia 0°:ssa ja edelleen 30 minuuttia huoneen lämpötilassa. Reaktioseos laimennetaan etyyliasetaatilla, pestään kyllästetyllä natriumkloridivesiliuoksella ja laimennetulla natrium-bikarbonaattivesiliuoksella ja kuivataan natriumsulfaatilla. Haihduttamisen jälkeen jäljelle jäävä jäännös kromatografoidaan piigeelissä. Tolueeni/etyyliasetaatilla 4:1 eluoidaan ensin hieman lähtöainetta, Tolueeni/etyyliasetaatilla 1:1 eristetään sen jälkeen isomeeriseos-ta, joka koostuu 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyli-esteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteristä.

aiv) Liuokseen, jossa on 300 mg (0,447 mmoolia) 2-(4-(p-tolu-eenisuifonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hydroksikrotonihappo-difenyylimetyyliesteriä 4 ml:ssa asetonia, lisätään 76 mg (0,55 mmoolia) kaliumkarbonaattia ja 0,088 ml (0,92 mmoolia) dimetyylisulfaattia ja hämmennetään 5 tuntia huoneen lämpötilassa. Liuos laimennetaan etyyliasetaatilla, pestään vedellä ja kuivataan natriumsulfaatilla. Liuottimen poistamisen jälkeen jäännös kiteytetään etikkaesteri/pentaanista ja saadaan isomeeriseosta,joka koostuu 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-okso-atsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteristä.

.«4 49 66389 av) Liuokseen, jossa on 6,73 g 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)- 3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hydroksikrotonihap-po-difenyylimetyyliesteriä (kiteistä) 67 ml:ssa abs. tetrahydrofu-raania, lisätään -20°:ssa 1,57 g N,N'-dinitroso-N,N’-dimetyylioksamidia ja sen jälkeen 15 minuutin sisällä liuos, jossa on 0,57 ml (0,51 g) etyleenidiamiinia 5 ml:ssa tetrahydrofuraania. Lisäyksen jälkeen hämmennetään 1 tunti 0°:ssa, lisätään 0,53 ml (11,4 moolia) jääetikkaa sekä 6,7 g Celite'ä ja suodatetaan. Jäännös pestään 5 kertaa kulloinkin 20 ml :11a tetrahydrofuraania. Suodos ja pesunesteet yhdistetään, haihdutetaan noin 20 g:aan ja lisätään 20 ml heksaania. Kiteet suodatetaan, pestään tetrahydrofuraani/heksaanilla 1:2 ja kuivataan suur-tyhjössä .

Kiteet koostuvat pääasiassa 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteristä. Näyte kiteytetään uudestaan etyyliasetaatti/ dietyylieetteristä ja saadaan seuraavat analyyttiset arvot: sulamispiste 167-169°; (ot)j^ = -30° +1° (c = 1, metyleenikloridi); ohut-kerroskromatogrammi: Rf-arvo = 0,57 (piigeeli); metyleenikloridi/ etyyliasetaatti/jääetikka 60:40:1);,UV-spektri (etyylialkoholi): ^maks = m (ε = 16 600); IR-spektri (nujoli): karakteristiset juovat kohdissa 2,97, 5,62, 5,90, 6,27, 6,61, 6,66, 7,17, 7,53, 7,70 , 7,96 , 8 ,02 , 8,20 , 8,80 , 9,20 , 10,26 , 12,24 , 13,30μ , NMR-spektri (100 Megahertziä/CDC13:ssa): 62,32 (s/CH3); 2,34 (s/CHg); 3,73 (S/OCH3); 4,30/4 ,44 (AB; J = 5/atsetidiini-4-CH-) ; 6-j8-7,5 (m/19 aromaattinen H,NH) ppm,

Emäliuos sisältää, pienen isokrotonihappojohdannaismäärän ohella, pääasiassa 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2rokso-atsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteriä, jolla kromatograafisen puhdistuksen jälkeen piigeelissä on sulamispiste 146-148° (korjattu), etyyliasetaatti/heksaanista); NMR-spektri (100 Megahertziä/CDCl^:ssa): 62,08 (s/vinyyli-CH^); 2,26 (s/aro- maatti-CH3); 3,70 (S/-OCH3); 4,47 (s/-0CH2C0-) ; 4,94 (dd/J = 5 ja 8/atsetidiini-3-CH-); 5,83 (d/J=5/atsetidiini-4-CH-), 6,8-7,5 (m/19 aromaattinen H - NH-) ppm; (aj^0 = +21° + 1^; )c = 1; metyleenikloridi).

avi) Suspensioon, jossa on 6,72 g (10 mmoolia) 2-( 4-(p-tolueeni-sulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hyd-roksikrotonihappo-difenyylimetyyliesteriä (kiteistä) ja 0,36 g (1 mmoolia) tetra-n-butyyliammoniumjodidia 100 ml:ssa tolueenia, lisä- 50 66389 tään 3,78 g (30 mmoolia) dimetyylisulfaattia 30 ml 20%:sta kalium-karbonaattivesiliuosta ja hämmennetään voimakkaasti 4 tuntia huoneen lämpötilassa. Ensimmäisten 15 minuutin aikana kiinteä’ aine liukenee. Seos laimennetaan tolueenilla ja pestään kyllästetyllä natriumkloridi-vesiliuoksella. Orgaanisen faasin kuivaamisen jälkeen natriumsulfaa-tilla ja haihduttamisen jälkeen saadaan kiteyttämällä etyyliasetaatti/ dietyylieetteristä 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappo-difenyylimetyyli-esteriä.

avii) Suspensioon, jossa on 3,36 g (5 mmoolia) 2-(4-(p-tolueeni-sulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hyd-roksikrotonihappo-difenyylimetyyliesteriä (kiteistä) 15 ml:ssa hiili-tetrakloridia ja 10 ml:ssa vettä, lisätään 1,08 g (3 mmoolia) tetra-butyyliammoniumjodidia ja 1,9 ml (2,52 g, 20 mmoolia) dimetyylisulfaattia. Huoneen lämpötilassa voimakkaasti hämmennettyyn seokseen lisätään automaattisella titraattorilla kulloinkin niin paljon 1n natriumhydroksidia että pH pysyy vakioarvossa 7,0. 4-5 tunnin aikana kuluu 1,5-2 ekvivalenttia natronlipeää. Seos laimennetaan etikkaes-terillä ja vedellä ja siihen lisätään hieman keittosuolaa. Orgaaninen faasi kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan. Jäännös kiteytetään pienestä määrästä etikkaesteri/heksaania 1:1 ja saadaan 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenöksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteriä.

Lähtöaineena käytetty isomeeriseos voidaan valmistaa myös vastaavien 2-bentsoksatsolijohdannaisten kautta seuraavalla tavalla: aviii) Liuos, jossa on 10 g 6-fenoksiasetamido-penisillaanihappo-difenyylimetyyliesteri-10-oksidia ja 3 g 2-merkaptobentsoksatsolia 25 ml:ssa kuivaa tetrahydrofuraania, haihdutetaan tyhjössä täysin. Jäljelle jäävää vaahtoa kuumennetaan vesisuihkutyhjössä 70 minuuttia 120°:ssa (öljyhaudelämpötila). Sulatus jäännös kromatografoidaan jäähdyttämisen jälkeen 500 g:ssa happopestyä piigeeliä tolueeni/etyy-liasetaatilla 6:1 ja sen jälkeen 3:1. Saadaan 2-(4-(bentsoksatsoli-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metylee-ni-voihappo-difenyylimetyyliesteriä valkoisen vaahdon muodossa; IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat: 5,6, 5,75, 5,90, 6,7 μ.

51 66389 aix) -70°:seen jäähdytettyyn liuokseen, jossa on 3,35 g 2- (4-(bentsoksatsoli-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatseti-diini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-difenyylimetyyliesteriä 125 ml:ssa etyyliasetaattia, johdetaan noin yksi ekvivalentti otsonia (C^/Og-seoksen muodossa) kunnes ohutkerroskromatograafisesti voidaan osoittaa (piigeeli; tolueeni/etyyliasetaatti 3:1) ettei mitään lähtöainetta enää ole läsnä. Liuos haihdutetaan tyhjössä noin 50 ml:aan, siihen lisätään 5 ml dimetyylisulfidia ja hämmennetään kunnes kaliumjodidi-tärkkelys-testissä ei enää saada mitään reaktiota. Seos haihdutetaan tyhjössä, jäännös liuotetaan 150 ml:aan bentseeniä ja pestään vedellä. Orgaaninen faasi kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan. Jäännös kromatografoidaan 150 g:ssa happopestyä piigeeliä tolueeni/etyyli-asetaatilla 4:1. Saadaan 2-(4-(bentsoksatsoli-2-yyliditio)-3-fenoksi-asetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hydroksi-krotonihappo-difenyyli-metyyliesteriä valkoisen vaahdon muodossa; IR-spektri (metyleeniklo-ridi); karakteristiset juovat: 5,60, 5,90, 6,0μ.

ax) Liuokseen, jossa on 1,7 g 2-(4-(bentsoksatsoli-2-yyliditio)- 3- fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hydroksikrotonihappo-difenyylimetyyliesteriä 12,5 ml:ssa metyleenikloridia, lisätään ti-poittaih 0°:ssa samalla hämmentäen eetteristä diatsometaaniliuosta kunnes ohutkerroskromatograafisesti voidaan osoittaa (piigeeli; tolueeni/etyyliasetaatti 3:1) ettei mitään lähtöainetta enää ole läsnä. Seos haihdutetaan tyhjössä ja jäännös kromatografoidaan 80 g:ssa happopestyä piigeeliä tolueeni/etyyliasetaatilla 2:1. Saadaan isomeeriseosta, joka koostuu 2-(4-(bentsoksatsoli-2-yyliditio)- 3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksikrotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-difenyyli-metyyliesteristä suhteessa 5:1; IR-spektri (metyleenikloridi) karakteristiset juovat: 5,60, 5,85 sh, 5,90, 6,40, 6,65μ.

axi) Liuosta, jossa on 682 mg (1 mmooli) isomeeriseosta, joka koostuu 2-(4-(bentsoksatsoli-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-okso-atsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteristä 20 ml:ssa asetoni/vettä 9:1 (til./til.) hämmennetään 350 mg:n kanssa (1,5 mmoolia) hopea-p-tolueenisulfinaattia 90 minuuttia huoneen lämpö-

ÖD

tilassa. Seos suodatetaan Celite'ön läpi, suodos haihdutetaan tyhjössä 5 ml:aan ja uutetaan 30 ml :11a metyleenikloridia. Metyleenikloridi- 52 66389 faasi kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Jäännös kromatografoidaan 30 g:ssa happopestyä piigeeliä tolueeni/etyyli-asetaatilla 1:1, ja saadaan isomeeriseos, joka koostuu 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta iso-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä.

Esimerkki 5:

Liuosta, jossa on 300 mg (0,45 mmoolia) esimerkin 4a) mukaan saatua kiteistä isomeeriseosta, joka koostuu 2-[4-(p-tolueenisulfo-nyylitio-3-fenoksasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyliJ -3-metoksi-kro-tonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-esteristä 4 mlrssa kuivaa 1,2-dimetoksietaania, hämmennetään huoneen lämpötilassa typpikaasussa 0,134 ml:n kanssa (0,9 mmoolia) 1,5-diatsabisyklo(5.4.o)undek-5-eeniä. 40 minuutin reaktioajan kuluttua liuos jäähdytetään 0°:seen ja siihen lisätään 0,4 ml etikkahappoa ja sen jälkeen 180 mg (1,36 mmoolia) m-klooriperbentsoehappoa (85%:sta). Liuosta hämmennetään 10 minuuttia 0°C:ssa typpikaasussa, laimennetaan kloroformilla ja pestään laimennetulla rikkihappo/natriumtiosulfaatil-la, vedellä ja laimennetulla natriumbikarbonaattiliuoksella. Vesipitoiset faasit uutetaan kloroformilla, yhdistetyt orgaaniset faasit kuivataan natriumsulfaatilla, haihdutetaan tyhjössä ja liuotin poistetaan suurtyhjössä. Saatu raakatuote erotetaan piigeeli-paksukerros-levyillä (juoksuaineena etikkaesteri, kerran kehitetty). Rf-arvon 0,51 omaavan vyöhykkeen piigeeli uutetaan etikkaesterillä, saatu liuos väkevöidään ja jäännös kuivataan suurtyhjössä. Saadaan öljy-mäisenä jäännöksenä 7β-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karboni-happo-difenyylimetyyli-esteri-1β-oksidia, joka kiteytetään metyleeni-kloridi-pentaanista, sulamispiste 115-120°C.

Uuttamalla Rf-arvon 0,22 omaavan vyöhykkeen piigeeli etikkaesterillä, haihduttamalla liuos pyörivässä haihduttimessa ja kuivaamalla öljymäinen jäännös voidaan saada 73-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri-1a-oksidia, sulamispiste 175-180° (kloroformista).

Samat yhdisteet voidaan myös saada esimerkin i) tai ii) mukaan: i) Liuosta, jossa on 24,7 mg (36 mmoolia) esimerkin 4a) mukaan saatua kiteistä isomeeriseosta, joka koostuu 2 -(4-(p-tolueenisulfo-nyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotoni- 66389 53 happoesteristä 247 mlrssa kuivaa 1,2-dimetoksietaania, haihdutetaan huoneen lämpötilassa typpikaasussa 8,22 ml:n kanssa (54 mmoolia) 1.5- diatsabisyklo(5.4.o)undek-5-eeniä. 40 minuutin reaktioajan jälkeen liuos jäähdytetään 0°:seen ja siihen lisätään sen jälkeen 3,73 ml muurahaishappoa ja sen jälkeen 37,3 ml (108 mmoolia) per-muurahaishappoa (valmistettu 33 ml:sta perhydrolia (30%:sta) ja 100 ml:sta muurahaishappoa). Liuosta hämmennetään 10 minuuttia 0°: ssa typpikaasussa, laimennetaan kloroformilla ja pestään laimennetulla rikkihappo/natriumtiosulfaatilla, vedellä ja laimennetulla nat-riumbikarbonaattiliuoksella. Vesipitoiset faasit uutetaan kloroformilla, yhdistetyt orgaaniset faasit kuivataan natriumsulfaatilla, haihdutetaan tyhjössä ja liuotin poistetaan suurtyhjössä. Saatu raakatuote kiteytetään metyleenikloridi/pentaanista ja saadaan 73_fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylime-tyyliesteri-1β-oksidia, sul.p. 115-120°.

ii) Liuosta, jossa on 1,5 g (2,19 mmoolia) esimerkin 4a) mukaan saatua kiteistä isomeeriseosta, joka koostuu 2-(4-(p-tolueenisulfo-nyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-esteristä 7,5 ml:ssa kuivaa 1,2-dimetoksietaania, hämmennetään huoneen lämpötilassa typpikaasussa 0,43 ml:n kanssa (2,84 mmoolia) 1.5- diatsabisyklo(5.4.0)undek-5-eeniä.40 minuutin reaktioajan jälkeen liuos jäähdytetään 0°:seen ja siihen lisätään 0,375 ml (6,55 mmoolia) etikkahappoa ja sen jälkeen 0,667 ml (4,8 mmoolia) 7,2n peretikkahappoa. Liuosta hämmennetään 20 minuuttia 0°:ssa typessä, sen jälkeen siihen lisätään 0,24 ml natriumbisulfiittiiiuosta (20%: sta). Samalla voimakkaasti hämmentäen lisätään reaktioseokseen 22,5 ml vettä. Tällöin kiteytyy 76-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappodifenyylimetyyliesteri-1β- ja -1a-oksidin seos.

Sakka suodatetaan, pestään vedellä ja kuivataan suurtyhjössä.

iii) Suspensioon, jossa on 98,8 g (144 mmoolia) 2-(4-(p-tolu-eenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteriä 988 ml:ssa 1,2-dimetoksietaania, lisätään huoneen lämpötilassa typpiatmosfää-rissä 2 minuutin kuluessa samalla hämmentäen 32,9 ml (216 mmoolia) 1.5- diatsabisyklo(5.4.0)undek-5-eeniä. Kirkasta liuosta hämmennetään 25 minuuttia huoneen lämpötilassa, jäähdytetään sitten 0°:seen, 5,1 66389 samanaikaisesti siihen lisätään 14,9 ml (395 mmoolia) muurahaishappoa ja jäähdyttämisen jälkeen -20°:seen tipoittain 149 ml seosta jossa on 66 ml perhydrolia (~ 0,30%}sta) ja 134 ml muurahaishappoa (432 mmoolia Sen jälkeen reaktioliuosta hämmennetään 15 mi nuuttia 0°:ssa ja siihen lisätään sen jälkeen 37 g natriumtiosul-faattia liuotettuna 500 ml:aan vettä. Tunnin sisällä lisätään 5°: ssa noin 300 ml vettä. Hämmennetään edelleen 2-3 tuntia 5°:ssa minkä jälkeen pääasiassa 7f$-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-kar-bonihappo-difenyylimetyyliesteri-13-oksidista koostuva sakka suodatetaan, pestään kylmällä vedellä, (3°C) ja dietyylieetterillä ja kuivataan suurtyhjössä kalsiumkloridilla.

Suodokseen lisätään samalla voimakkaasti hämmentäen 5°:ssa 7 litraa vettä. Ensin öljymäinen, yli yön seisottuaan kiinteäksi muuttunut sakka, joka koostuu pääasiassa 76-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri-1a-oksidista, suodatetaan pois, pestään jääkylmällä vedellä ja kuivataan suurtyhjössä kalsiumkloridilla.

iv) 34,35 g (50 mmoolia) 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotoni-frappo-difenyylimetyyliesteriä suspensoidaan 20°:ssa typpiatmosfää-rissä 340 ml:aantetrahydrofuraania (suurin osa liukenee). Lisätään nopeasti 11,4 ml (75 mmoolia) 1,5-diatsabisyklo(5.4.o)undek-5-eeniä, minkä jälkeen liuosta hämmennetään 15 minuuttia 20°:ssa, sen jälkeen siihen lisätään 1,9 ml (30,2 mmoolia) jääetikkaa ja haihdutetaan sitten tyhjössä 30°:ssa kuiviin. Ruskea, vaahdotettu jäännös, liuotetaan 130 ml:aan metyleenikloridia, ja pestään peräkkäin 60 miellä vettä, 30 miellä 0,5n suolahappoa, 30 miellä vettä, 30 miellä 1m NaHCOg-liuosta ja 30 miellä vettä. Vesipitoiset faasit uutetaan kaksi kertaa 10 miellä metyleenikloridia.

Yhdistetyt, kuivaarnattomat metyleenikloridifaasit jäähdytetään -10°e seen ja lisätään hitaasti 7,0 ml peretikkahappo/etikkahappoa (sisältää noin 50 mmoolia) peretikkahappoa; lämpötilan nousu enintään noin +10°:seen. Hämmennetään 15 minuuttia 0-5°essa minkä jälkeen ylimääräinen perhappo hävitetään vesipitoisella natrium-tiosulfaatilla. Vesifaasi erotetaan ja pestään pienellä määrällä metyleenikloridia. Liuoksen kuivaamisen jälkeen magnesiumsulfaatilla haihdutetaan tyhjössä. Vaaleankeltaiseen jäännökseen, joka koos- y i 55 66389 tuu 78-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-^-karbonihappo-difenyyli-metyyliesteri-1-oksidin ja 70-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri-1-oksidin seoksesta suhteessa noin 2:1, liuotetaan 120 ml:aan monoglymiä huoneen lämpötilassa, siihen lisätään 30 ml vettä, jolloin ensin saostuu 73-fenyylteetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri-13-oksidia. Paksua kidepuuroa hämmennetään ensin 1/2 tuntia, sen jälkeen siihen lisätään noin 5 tunnin aikana huoneen lämpötilassa samalla hämmentäen 150 ml vettä, jolloin vastaavaa 1a-oksidia myös kiteytyy. Hämmennetään yhteensä 17 tuntia minkä jälkeen jäähdytetään jäähauteessa 1 tunti, suodatetaan ja jäännös pestään pienellä määrällä jäähdytettyä mono-glyymi/vettä 1:1,5. Kiteet kuivataan suurtyhjössä 16 tuntia P20^:lla. Saadaan 73-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-dife-nyylimetyyliesteri-13-oksidia, joka vielä sisältää vastaavaa 1a-oksidia. Saatuja 1-oksideja voidaan seuraavalla tavalla käsitellä edelleen: a) Liuokseen, jossa on 150 mg (0,275 mmoolia) 73-fenoksi-asetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri-18-oksidia 3 ml:ssa metyleenikloridia ja 0,1 ml:ssa dimetyyliformamidia, lisätään jäähdyttämisen jälkeen 0°:seen 188 mg (1,37 mmoolia) fosforitriklo-ridia. Liuosta hämmennetään 0°:ssa 30 minuuttia, laimennetaan metylee-nikloridilla ja pestään natriumbikarbonaattiSresiliuoksella. Vesifaasi uutetaan metyleenikloridilla, yhdistetyt orgaaniset faasit kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Saatu raaka 70-fenoksi-asetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri kiteytetään eetteristä; sulamispiste 120°i ai) Suspensioon, jossa on 5,0 g (9,16 mmoolia) 73-fenoksi-aset-amido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri-1a-oksidia 25 ml:ssa metyleenikloridia ja 1,25 ml dimetyyliasetamidia, lisätään jäähdyttämisen jälkeen 0°:seen 1,69 ml (19,3 mmoolia) fos-foritrikloridia.. Liuosta hämmennetään 0°:ssa 30 minuuttia, laimennetaan etikkaesterillä ja pestään natriumbikarbonaattivesiliuoksella. Vesifaasi uutetaan etikkaesterillä, yhdistetyt orgaaniset faasit kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Saatu raaka 73-f enoksias et ami do-3-metoksi-kef-3-em-l+-karbonihappo-di f enyy li me-tyyliesteri kiteytetään uudestaan eetteristä; sulamispiste 120°.

b)Liuokseen, jossa on 2,0 g (3,78 mmoolia) 78-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteriä 5 ml:ssa 56 6 6 3 8 9 metyleenikloridia, lisätään 0,87 ml anisolia, jäähdytetään 0°:seen, lisätään 1,2 ml difluorietikkahappoa ja annetaan seistä 1 tunti. Reaktioseos väkevöidään tyhjössä ja jäännös kiteytetään asetoni/ eetteristä. Saadaan 73~fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karboni-happoa, sulamispiste 170° (hajoaa).

Sama yhdiste voidaan myös saada ilman kohdassa a) mukaisen esterin eristämistä: bi) Suspensioon, jossa on 3,0 g (5,5 mmoolia) 73-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri-1β- ja -1a-oksidin seosta 15 ml:ssa metyleenikloridia ja 0,75 ml:ssa dimetyyli-asetamidia, lisätään jäähdyttämisen jälkeen 0°:seen 0,966 ml (1,11 mmoolia) fosforitrikloridia. Liuosta hämmennetään 0°:ssa 40 minuuttia, sen jälkeen lisätään 4,65 ml (61 mmoolia) trifluorietikkahappoa ja hämmennetään edelleen 0°:ssa 30 minuuttia. Reaktioliuos tehdään neutraaliksi kyllästetyllä natriumbikarbonaattiliuoksella ja orgaaniset faasit pestään laimennetulla bikarbonaattiliuoksella. Yhdistetyt vesi-faasit pestään 2.· kertaa etikkaesterillä ja säädetään fosforihapolla pH-arvoon 2.6. Saostuva 73-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo suodatetaan, pestään vedellä ja kuivataan suurtyhjössä, sul.p. 170° (hajoaa).

bii) Suspensio, jossa on 53,4 g (97,7 mmoolia) 7B-fenoksi-aset-amido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappodifenyylimetyyliesteri-1β-oksidia (esimerkistä 5iii) 320 ml:ssa metyleenikloridia ja 16 ml:ssa dimetyyliasetamidia jäähdytetään ja siihen lisätään hitaasti 17,3 ml (19,8 mmoolia) fosforitrikloridia. Hämmennetään 20 minuuttia 0-5°:ssa, minkä jälkeen lisätään 80 ml (1,05 mmoolia) trifluorietikkahappo tipoittaan. Kirkasta liuosta hämmennetään 20 minuuttia 0-5°:ssa, sen jälkeen laimennetaan 1 300 ml :11a etyyliasetaattia ja pestään peräkkäin 240 ml :11a 2M dikaliumfosfaattHiuosta, 100 ml:lla vettä ja 250 ml:lla puolikyllästettyä natriumkloridivesiliuosta. 73-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo uutetaan orgaanisesta faasista 700 ml :11a kyllästettyä natriumbikarbonaattivesiliuosta ja vesifaasi pestään kaksi kertaa 400 ml :11a etyyliasetaattia. Orgaaniset faasit uutetaan kaksi kertaa yhteensä 250 ml :11a liuosta, jossa on 50 ml kyllästettyä natriumbikarbonaattivesiliuosta, 100 ml vettä ja 100 ml kyllästettyä natriumkloridivesiliuosta. Yhdistettyjen Jaikarbonaatti-uutteiden päälle kaadetaan 1500 ml etyyliasetaattia, liuoksen pH

57 6 6 3 8 9 säädetään samalla voimakkaasti hämmentäen 2 0%4, sella fosforihapolla arvoon noin 2,5. Vesifaasi uutetaan kaksi kertaa 500 ml :11a etyyliasetaattia. Yhdistetyt orgaaniset faasit kuivataan magnesiumsulfaatilla, suodatetaan ja haihdutetaan tyhjössä. Kiteinen jäännös liete-tään 130 ml:aan etyyliasetaattia ja annetaan seistä yli yön-10°:ssa. Saadun 70-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihapon heikosti kellertävät kiteet suodatetaan, pestään jäähdytetyllä etyyliasetaatilla ja kuivataan suurtyhjössä vakiopainoon.

biii) Liuos, jossa on 2 3,9 g 7fS-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri-1a-oksidia (esimerkistä 5iii)) 140 ml:ssa metyleenikloridia ja 7,2 ml dimetyyliasetamidia, jäähdytetään 0°:seen, lisätään hitaasti 7,8 ml fosforitrikloridia minkä jälkeen hämmennetään edelleen 20 minuuttia 0-5°:ssa. Reaktioliuok-seen lisätään tipoittain 36 ml trifluorietikkahappoa, hämmennetään sen jälkeen 0-5°:ssa 20 minuuttia ja käsitellään edelleen kuten esimerkissä 5 bii) on selitetty. Saadaan 73-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappoa vaaleankeltaisen kristallisaatin muodossa.

c) Suspensioon, jossa on 2,55 g (7 mmoolia) 78-fenoksi-asetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappoa ja 2,9 ml (22,*+ mmoolia) N,N-di-metyylianiliinia 11 ml:ssa absoluuttista metyleenikloridia, lisätään typpikaasussa 20°:ssa 0,7 ml (5,7 mmoolia) dimetyyli-dikloori-silaa-nia ja hämmennetään edelleen 30 minuuttia samassa lämpötilassa. Muodostunut kirkas liuos jäähdytetään -20°:seen, siihen lisätään 1,6 g (7,7 mmoolia)kiinteätä fosforipentaklcridia ja hämmennetään 30 minuuttia. Samassa lämpötilassa lisätään 2-3 minuutin kuluessa esijäähdytetty ¢-20°) seos, jossa on 0,9 ml (7 mmoolia) N,N-dimetyylianiliinia ja 0,9 ml n-butanolia, sen jälkeen lisätään nopeasti 10 ml esijäähdy-tettyä (-20°) n-butanolia ja hämmennetään sen jälkeen 20 minuuttia -20°:ssa sekä 10 minuuttia jäähdyttämättä.Noin -10°:ssa lisätään 0,4 ml vettä, hämmennetään noin 10 minuuttia jäähauteessa (0°), sen jälkeen lisätään 11 ml dioksaania ja edelleen 10 minuutin hämmentämisen jälkeen 0°:ssa lisätään noin 4,5 ml tri-ji-butyylismiinia annoksittain kunnes vedellä laimennetulla näytteellä on vakio pH-arvo 3,5. Hämmennetään 1 tunti 0°:ssa, minkä jälkeen sakka suodatetaan, pestään dioksaanilla ja kiteytetään uudestaan vesi/dioksaanista.

Saadun 7B-amino-3-mettoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-hydrokloridi-di-oksanaatin sulamispiste on yli 300°, ohutkerroskromatogrammi: Rf-arvo 0,17 (piigeeli; systeemi n-butanoli/h ’.ilitetrakloridi/metanoli/muu-rahaishappo/vesi 30:40:20:5:5).

δβ 66389 ci) Suspensioon, jossa on 11,75 g 95%:sta (vastaa 10,93 g 100%:sta) 78-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappoa ja 13,4 ml (12,73 g) N,N-dimetyylianiliinia 47 ml:ssa abs. metyleeni-kloridia (tislattu P20^:sta), lisätään +20°:ssa typpikaasussa 3,6 ml (3,87 g) dimetyylidikloorisilaania ja hämmennetään sen jälkeen 30 minuuttia samassa lämpötilassa. Kirkas liuos jäähdytetään -18 - 19°:seen ja siihen lisätään 7,8 g kiinteätä fosforipentakloridia, jolloin sisälämpötila nousee -10°:seen. 30 minuutin hämmentämisen jälkeen -20°:n hauteessa kirkas liuos lisätään tipoittain noin 7 minuutin sisällä -20°:seen jäähdytettyyn seokseen, jossa on 47 ml n-butanolia (vedetöntä, kuivattu sikkaanilla) ja 4,4 ml (4,18 g) dimetyylianiliinia. Tällöin sisälämpötila nousee -8°:seen. Hämmennetään 30 minuuttia, ensin -20°:n hauteessa, myöhemmin jäähauteessa (0°) niin että saavutetaan lopullinen 10°:n sisälämpötila. Tässä lämpötilassa lisätään tipoittain seos, joka koostuu 47 ml:sta dioksaania ja 1,6 ml:sta vettä (kestää noin 5 minuuttia). Tällöin kiteytyy tuote hitaasti. Hämmennetään edelleen 10 minuuttia, minkä jälkeen jäähauteessa oleva seos säädetään pH-arvoon 2,2-2,4 pidetään tässä arvossa lisäämällä annoksittain noin 9,5 ml tri-n-butyyliamiinia noin yhden tunnin sisällä (ensimmäiset 5 ml lisätään ensimmäisten 5 minuutin aikana).

Sen jälkeen suodatetaan, pestään annoksittain noin 30 ml :11a diok-saanilla, sen jälkeen noin 15 ml :11a metyleenikloridia,jolloin saadaan kiteistä 7g-aminoi-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-hydro-kloridi-dioksanaatti; sulamispiste yli 300°C; UV-spektri (0,1N natriumbikarbonaatissa): λ males = "V = 7600) ;IR-spektri (Nujoli): karakteristiset juovat: 5,62, 5,80, 5,88, 6,26, 6,55, 7,03, 7,45, 7,72 , 7,96 , 8,14, 8,26 , 8,45, 8,64 , 8,97, 9 ,29 , 10,40, 11 ,47 np ; (a)^ = +134° + 1° (c = 1; 0,5N natriumbikarbonaattiliuos).

Saadusta hydrokloridi-dioksanaatista voidaan lisäämällä sen 20%:seen vesiliuokseen 2n natriumhydroksidia pH-arvoon 4,1 Gsoelek-trinen piste) saada 7|3-amino-3-metoksi-kef-3-em-4-karbon:ihapoii kah-taisioni, joka suodatetaan ja kuivataan ja jolla on sulamispiste yli 300°. UV-spektri (0,1N natriumbikarbonaattiliuoksessa) λ = 270 nm (e = 7600). Ohutkerroskromatogrammi: Rf-arvo identtinen hydrokloridin Rf-arvon kanssa (piigeeli, samanlainen järjestelmä); (a)= + 232° + 1° (c = 1; 0,5N natriumbikarbonaattiliuos).

59 6 6 3 8 9 d) Suspensioon, jossa on 1 g (2,82 mmoolia) 73-amino-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-hydrokloridi-dioksanaattia 20 ml:ssa kuivaa metyleenikloridia, lisätään huoneen lämpötilassa typpiatmosfäärissä 1,65 ml bis-(trimetyylisilyyli)-asetamidia. 40 minuutin kuluttua kirkas liuos jäähdytetään 0°:seen ja siihen lisätään 900 mg (4,37 mmoolia) kiinteätä D-a-fenyyli-glysyylihappokloridi-hydrokloridia. Viiden minuutin kuluttua lisätään 0,7 ml (10 mmoolia) propyleeniok-sidia. Suspensiota hämmennetään sen jälkeen 1 tunti 0°:ssa typpiatmosfäärissä, sen jälkeen lisätään 0,5 ml metanolia, jolloin 73-(D-ct-fenyyliglysyyliamino)- 3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-hydroklo-ridia saostuu kiteisenä. Hydrokloridi suodatetaan pois, liuotetaan 9 ml:aan vettä ja liuos säädetään pH-arvoon 4,6 1n natriumhydroksi-di11a. 73-(D-a-fenyyliglysyyliamino)-3-metoksi-kef-3-em-4-karboni- hapon sisäisen suolan saostunut hydraatti suodatetaan, pestään asetonilla ja dietyylieetterillä ja kuivataan, sul.p. 174-176° (hajoaa); (a) ^ = + 132° (c = 0,714, 0,1n suolahapossa); ohutkerroskromatogram-mi (piigeeli): Rf-arvo ~0,18 (systeemi: n-butanoli/etikkahappo/ vesi 67:10:23): UV-spektri (0,1n vesipitoisessa natriumbikarbonaatti-liuoksessa) λ ^ = 269μ (ε = 7000); IRrspektri (mineraaliöljyssä): karakteristiset juovat: 5,72, 5,94, 6,23 ja 6,60y.

di) Suspensioon, jossa on 993 mg (4,32 mmoolia) 73-amino-3-me-toksi-kef-3-em-4-karbonihappoa (sisäistä suolaa) 10 ml:ssa metyleenikloridia, lisätään 1,37 ml (5,6 mmoolia) N,N-bis-(trimetyylisilyyli)-asetamidia ja hämmennetään 45 minuuttia huoneen lämpötilassa typpi-kaasuatmosfäärissä. Kirkas liuos jäähdytetään 0°:seen ja siihen lisätään 1,11 g (5,4 mmoolia) D-a-fenyyliglysyylihappokloridi-hydro-kloridia. Viiden minuutin kuluttua lisätään 0,4 ml (5,6 mmoolia) propyleenioksidia. Sen jälkeen suspensiota hämmennetään 1 tunti 0°:ssa typpiatmosfäärissä, minkä jälkeen lisätään 0,6 ml metanolia. Kiteytyvä 73-(D-a-fenyyliglysyyliamido)-3-metoksi-kef-3-em-4-kar-bonihappo-hydrokloridi suodatetaan, liuotetaan 0°:ssa 15 ml:aan vettä ja liuos säädetään 5 ml:11a 1n natriumhydroksidia pH-arvoon noin 4. Huoneen lämpötilaan lämmitetty liuos säädetään trietyyli-amiinilla pH-arvoon noin 4,8, jolloin 73-(D-a-fenyyliglysyyliamido)-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappoa saostuu dihydraatin muodossa. Esimerkki 6:

Liuokseen, jossa on 0,697 g (1,0 mmoolia) 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi- 60 6 6 3 8 9 krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotoni-happo-difenyylimetyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta 4 ml:ssa kuivaa tetrahydrofuraania, lisätään liuos, jossa on 0,228 g (1,5 mmodia) 1,5-diatsa-bisyklo(5.4.o)undek-5-eeniä 10 ml:ssa tetrahydro-furaania. Seosta hämmennetään 40 minuuttia huoneen lämpötilassa, laimennetaan 200 ml:11a bentseeniä pestään peräkkäin laimennetulla suolahapolla, natriumbikarbonaattiliuoksella ja vedellä. Orgaaniset faasit kuivataan natriumsulfaatilla ja liuotin poistetaan tyhjössä. Saatu raakatuote kromatografoidaan 30 g:11a happopestyä piigeeliä. Tolueeni/ etikkaesterillä 7:1 eluoidaan ensin 2-merkaptobentstiatsolia ja sen j älkeen 7$-fenoksiasetamido- 3-metoks i-kef-2-em-4-karbonihappo-dife-nyylimetyyliesteriä. IR-spektri (CH2C12: ssa) : 5 ,60 , 5,74 , 5,90 , 8,28μ. Saatu esteri voidaan seuraavalla tavalla muuttaa vapaaksi hapoksi: i) Seosta, jossa on 53 mg (0,1 mmoolia) 7fi-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4a-karbonihappo-difenyylimetyyliesteriä, 0 ,00 7 ml trifluorietikkahappoa, 0,06 ml anisolia ja 0,5 ml metyleenikloridia, hämmennetään 15 tuntia 0°:ssa. Seos laimennetaan 5 ml :11a pentaani/ dietyylieetterisä 3:1 ja ravistellaan voimakkaasti. Saostuva valkoinen amorfinen 76-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4a-karboni-happo suodatetaan ja pestään pentaani/dietyylieetterillä 3:1. IR-spektri (CH2C12): 5,60, 5,90, 8,27μ.

Lähtöaine voidaan valmistaa seuraavalla tavalla: a) -70°:seen jäähdytettyyn liuokseen, jossa on 681 mg (1,0 mmoolia) 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-okso-atsetidiini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-difenyylimetyyliesteriä 30 ml:ssa etikkaesteriä, johdetaan 1 ekvivalentti otsonia (laimennettu hapolla). Reaktioliuoksen annetaan lämmetä, väkevöidään tyhjössä 10 ml:aan, lisätään 1,0 ml dimetyylisulfidia ja hämmennetään 15 tuntia huoneen lämpötilassa. Liuotin ja ylimääräinen reagenssi poistetaan tyhjössä ja jäännös kromatografoidaan 30 g:ssa happopestyä piigeeliä tolueeni/etikkaesterillä 4:1 (fraktiot a 15 ml). Saadaan 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-okso-atseti-diini-1-yyli)-3-hydroksikrotonihappo-difenyylimetyyliesteriä kiinteänä amorfisena tuotteena;(a)^ = 130° + 1° (CHCl^: c = 0,8) IR-spektri (CH2C12): 2,95, 5,60, 5,92, 6,04, 8,10μ.

ei 66389 b) Liuokseen, jossa on raakaa 2-(4-(bentstiatsol-2-yyli-ditio)-3-fenoksiasetamido-2-okso-atsetid-ini-1-yyli)-3-hydroksikrotonihappo-difenyylimetyyliesteriä, joka on saatu otsonoimalla 681 mg (1,0 mmoo-lia) 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksi-asetamido-2-okso-atse-tidiini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-difenyylimetyyliesteriä, 5 ml:ssa metyleenikloridia, lisätään C°:ssa eetteristä, tislattua diatsometaa-niliuosta (sisältää 1,3 mmoolia diatsometaania). Seosta hämmennetään 1 tunti 0°:ssa, pestään vedellä ja orgaaninen kerros kuivataan nat-riumsulfaatilla. Liuotin poistetaan tyhjössä ja jäännös kromatogra-foidaan 35 g:ssa happopestyä piigeeliä tolueeni/etikkaesterillä 2:1. Saadaan 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoat-setidiini-1-yyli) - 3-metoksi-krotonihappo-di f enyylimetyy liesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta. IR-spektri (CH2C12 :ssa): 5,60 , 5,88, 6 ,67, 9,15, 9,92μ. Esimerkki 7:

Esimerkkiä 4 vastaavasti saadaan 200 mg:sta (0,307 mmoolia) 2- (4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini- 1- yyli)-3-metoksi-krotonihappo-2,2,2-trikloorietyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-2,2,2-trikloorietyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta, ja 0,09 mlrsta (0,6 mmoolia) 1,5-diatsabisyklo(5.4.o) undek-5-eeniä hämmentämällä 30 minuuttia huoneen lämpötilassa 3 ml: ssa 1,2-dimetoksietaania 78-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4-karbonihappo-2,2,2-trikloorietyyliesteristä ja 7B-fenoksi-asetamido- 3- metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-2,2,2-trikloorietyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta (suhteessa noin 1:1). Rf-arvo on 0,36 vast.

0,18 (piigeeli; tolueeni/etyyliasetaatti 3:1).

Lähtöaine voidaan valmistaa seuraavalla tavalla: a) Esimerkkiä 1b) vastaavasti saadaan 498 mg:sta (1 mmooli) 6-fenoksi-asetamido-penisillaanihappo-2,2,2-trikloorietyyliesteriä ja 200,7 mg:sta (1,2 mmoolia) 2-merkapto-bentstiatsolia 2-(4-(bents-tiatsol-2-yyli-ditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-2,2,2-trikloorietyyliesteriä, sulamispiste 144-149°C (metyleenikloridi/pentaanista), Rf-arvo =0,5 (piigeeli: eetteri).

b) Esimerkkiä 6a) vastaavasti saadaan 647ng:sta (1 mmooli) 2- (4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-okso-atseti-diini-1-yylij-3-metyleenivdhappo-2,2,2-trikloorietyyliesteriä ja 6? 66389 1,2 ekvivalentista otsonia ja sen jälkeen lohkaisemalla otson.idi dimetyylisulfidillä 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiaset-amido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hydroksikrotonihappo-2,2, 2-tri-kloorietyyliesteriä; sulamispiste 129-130° (eetteri/petrolieetteri).

c) Esimerkkiä 6b) vastaavasti saadaan 5 g:sta (7,71 mmoolia) 2- (4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini- 1- yyli)-3-hydroksikrotonihappo-2,2,2-trikloorietyyliesteriä ja ylimäärästä määrästä diatsometaania 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)- 3- fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo- 2.2.2- trikloorietyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-2,2,2-trikloorietyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta; sulamispiste 170-174° (metyleenikloridi/eetteristä).

d) Esimerkkiä 1c) vastaavasti saadaan 1,9 g:sta (2,87 mmoolia) 2- (4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini- 1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-2,2,2-trikloorietyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-2,2,2-trikloorietyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta, hämmentämällä 5 tuntia huoneen lämpötilassa 0,8 g:n kanssa (4,05 mmoolia) hopeaa-p-tolueenisulfinaattia 35 ml:ssa asetoni triili/etyyliasetaattia 3:4 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fe-noksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo- 2.2.2- trikloorietyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-2,2,2-trikloorietyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta; sulamispiste 155-158° (etyyliasetaatti/eetteristä).

Esimerkki 8:

Liuokseen, jossa on 100 mg (0,146 mmoolia) 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli]-3-hydroksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteriä 2 ml:ssa kuivaa metyleeniklori-dia, lisätään 0°:ssa 0,02 ml (0,16 mmoolia) trimetyylikloorisilaania. Tähän liuokseen lisätään typpikaasussa samalla hämmentäen 0,0477 ml (0,32 mmoolia) 1,5-diatsabisyklo(5.4.O)undek-5-eeniä ja hämmennetään 1 tunti 0°:ssa edelleen. Lisätään 0,2 ml etikkahappoa ja laimennetaan metyleenikloridilla. Orgaaninen faasi pestään peräkkäin laimennetulla rikkihapolla, vedellä ja natriumbikarbonaattivesiliuok-sella, kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä kuiviin.

Saatu raaka 76-fenoksiasetamido-3-hydroksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri liuotetaan metanoliin ja siihen lisätään 0°:ssa eetteristä diatsometaaniliuosta. 10 minuutin kuluttua haihdutetaan liuos varovasti ja jäännös kuivataan suurtyhjossa. Jäännös puhdistetaan paksukerroskromatograafisesti (tolueeni/etikkaesteri 3:1, piigeeli). Rf-arvon 0,17 omaavan piigeelivyöhykkeen eluoimi- 63 66389 seen jälkeen etikkaesterillä ja liuoksen haihduttamisen jälkeen pyörivässä haihduttimessa saadaan 7f}-fenoksiasetamido-3~metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteriä; sulamispiste 120° (eetteristä) .

Esimerkki 9:

Liuos, jossa on 266 mg (0,5 mmoolia) 2-(u-(bentstiatsol-2-yyli-ditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-kro-tonihappokloridista ja 2-(u-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksi-asetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappokloridista koostuvaa raakaa seosta 5 ml:ssa kuivaa metyleenikloridia, lisätään 0°:ssa samalla hämmentäen 15 minuutin kuluessa tipoittain liuokseen, jossa on 0,10 ml trietyyliamiinia 0,5 ml:ssa kuivaa tert.butanolia ja 3 ml:ssa metyleenikloridia. Edelleen 15 minuutin hämmentämisen jälkeen reaktioseos laimennetaan metyleenikloridilla, pestään vedellä, laimennetulla suolahapolla ja jälleen vedellä, kuivataan natriumsul-faatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Jäännös kromatografoidaan 10 g:ssa happopestyä piigeeliä käyttäen tolueeni/etyyliasetaattia (4:1) juoksu-aineena . Saadaan 76-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4-karboni-happo-tert.butyyliesteriä, IR-spektri (CH^C^:ssa): karakteristiset juovat: 5,60, 5,77, 5,90, 8,29μ.

Lähtöaine voidaan valmistaa seuraavalla tavalla: a) Liuokseen, jossa on 698 mg (1 mmooli) 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja 2-(*+-(bentstiatso 1-2-yyli-ditio)-3-fenoksi-asetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-iso-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä koostuvaa seosta 1,5 ml:ssa metyleenikloridia, lisätään 0°:ssa samalla hämmentäen hitaasti seos, jossa on 0,7 ml trifluorietikkahappoa, 0,6 ml anisolia ja 2,5 ml metyleenikloridia. Reaktioseosta hämmennetään 3 tuntia 0°:ssa, ravistellaan 100 ml:lla eetteri7pentaania 1:3 ja sakka suodatetaan pois. Sakka, joka koostuu 2-(4-(bentstiatsol-2-yy]iditio)-3-fenoksi-asetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihapon j a 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihapon seoksesta pestään 25 ml :11a eetteri/ pentaania 1:3 ja kuivataan tyhjössä. IR-spektri (CI^C^:ssa): karakteristiset j:uovat: 5,60, 5,80, 5,94, 8,55, 9 ,95μ.

b) Liuosta, jossa on 532 mg (1,0 mmooli) 2-(4-(bentstiatsol-2- 64 6 6389 yyliditio)-3-fenoksi-asetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihaposta ja 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido- 2- oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihaposta koostuvaa seosta 5 ml:ssa kuivaa dioksaania joka sisältää 10% oksalyylikloridia, hämmennetään 15 tuntia huoneen lämpötilassa ja haihdutetaan sitten tyhjössä. Kiinteää ei-kiteistä jäännöstä joka koostuu 2-(4-(bents-tiasol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)- 3- metoksi-krotonihappo-kloridin ja 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio- 3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotoni-happo-kloridin seoksesta, voidaan käsitellä edelleen ilman enempää puhdistamista. IR-spektri (C^C^ :ssa) : karakteristiset juovat 5,58, 5,90, 9,95 .

Esimerkki 10:

Liuosta, jossa on 367 mg (0,5 mmoolia) 2-(4-(p-nitrobentseeni-sulfonyylitio)-3-fenoksi-asetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta iso-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä koostuvaa seosta ja 152 mg (1,0 mmooli) 1,5-diatsabisyklo(5.4.o)undek-5-eeniä 10 mlrssa kuivaa tetrahydrofuraania, hämmennetään 40 minuuttia huoneen lämpötilassa. Reaktioseos laimennetaan bentseenillä, pestään peräkkäin laimennetulla suolahapolla, vedellä ja laimennetulla natriumbikarbonaattiyesi-liuoksella, kuivataan natriumsulfaatilla ja liuotin poistetaan tyhjössä. Jäännös kromatografoidaan happopestyssä piigeelissä käyttäen tolueeni/etyyliasetaattia 7:1 juoksuaineena, jolloin saadaan puhdasta 7j3-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4-karbonihappo-difenyyli-metyyliesteriä. Eluoimalla tolueeni/etyyliasetaatilla 2:1 eristetään sitten seosta, joka 78-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4-kar-bonihappo-difenyyylimetyyliesterin ohella sisältää myös 78-fenoksi-asetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteriä.

Lähtöaine voidaan valmistaa seuraavalla tavalla: a) Esimerkkiä 4ai) vastaavasti saadaan 348,5 mgtsta (0,5 mmoolia) 2-(4-(bentstiätsoi-2-yylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini- 1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isckiotonihap.po-difenyylimetyyliesteristä koostuvaa isomeeri-seosta, ja 200 mg:sta (0,68 mmoolia) hopea-p-nitrobentseenisulfinaat-tia hämmentämällä 1 tunti 60°:ssa 10 ml:ssa asetoni/vettä 9:1 seosta, joka koostuu 2-(4-(p-nitrobentseenisulfonyylitio)-3-fenoksiaset-amido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyyli-metyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-difenyylimetyyli-esteristä.

65 66389

Hopea-p-nitrobentseenisulfinaatti saadaan yhdistämällä ekvimo-laarisia määriä hopeanitraattia ja natrium-p-nitrobentseenisulfi-naattia sisältävät vesiliuokset. Sakka suodatetaan ja kuivataan tyhjössä 24 tuntia 50-60°:ssa.

Esimerkki 11:

Esimerkkiä 10 vastaavasti saadaan 351,5 mg:sta (0,5 mmoolia) 2-(4-(p-metoksibentseenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-okso-atsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta, ja 152 mg:sta (1 mmooli) 1,5-diatsa-bisyklo(5.4.0) undek-5-eeniä seosta, joka koostuu 76-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja 76-fenoksiaset-amido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteristä, joka voidaan jakaa molempiin isomeereihin kromatografoimalla.

Lähtöaineet voidaan valmistaa seuraavalla tavalla: a) Esimerkkiä 4ai) vastaavasti saadaan 697 mg:sta (1 mmooli) 2-(4-(bentstiatsol-2-yylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini- 1- yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta ja 361 mgrsta (1,3 mmoolia) hopea-p-metoksibentseenisulfi-naattia, hämmentämällä 1 tunti huoneen lämpötilassa 20 ml:ssa ase-toni/vettä 9:1 seos, joka koostuu 2(-4-(p-metoksibentseenisul-fonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyy limetyy liesteristä ja vastaavasta isokrotoni-happo-difenyylimetyyliesteristä. IR-spektri (CH2C12:ssa): karakteristiset juovat: 5,60, 5,88, 6,18, 8,76μ.

Hopea-p-metoksibentseenisulfinaatti saadaan yhdistämällä ekvi-molaarisia määriä hopeanitraattia ja natrium-p-metoksibentseeni-sulfinaattia sisältävät vesiliuokset. Sakka suodatetaan ja kuivataan 24 tuntia tyhjössä 50-60°:ssa.

Esimerkki 12:

Esimerkkiä 10 vastaavasti saadaan 336,3 mg:sta (0,5 mmoolia) 2- (4-bentseenisulfonyylitio-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini- 1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta ja 152 mg:sta (1 mmooli) 1,5-diatsabisyklo 5.4.0 undek- 5-eeniä seos, joka koostuu 76-fenoksi-asetamido-3-metoksi-kef-2-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja 7f$-fenoksiasetamido- 3- metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteristä, joka 6 6 6 6 3 8 9 kromatografoimalla voidaan jakaa molempiin isomeereihin.

Lähtöaineet voidaan valmistaa seuraavalla tavalla: a) Esimerkkiä 4ai) vastaavasti saadaan 697 mg:sta (1 mmooli) 2- (4-(bentstiatsol-2-yylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini- 1- yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteristä koostuvaa isomeeri-seosta ja 32*+ mg:sta (1,3 mmoolia) hopea-bentseenisulfinaattia, hämmentämällä 90 minuuttia huoneen lämpötilassa 20 ml:ssa asetoni/ vettä 9:1 seos, joka koostuu 2-(4-bentseenisulfonyylitio-3-fenoksi-asetami do-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyyli-metyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-difenyylimetyyli-esteristä. IR-spektri (CH2C12:ssa): karakteristiset juovat 5,60, 5,88, 8,74μ.

Hopeabentseenisulfinaatti saadaan yhdistämällä ekvimolaarisia määriä hopeanitraattia natriumbentseenisulfinaattia sisältävät vesi-liuokset. Sakka suodatetaan ja kuivataan tyhjössä 24 tuntia 50-60°: ssa.

Esimerkki 13:

Esimerkkiä 1 vastaavasti voidaan 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)- 3- fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksikrotonihappo-p-nitrobentsyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappoesteristä koostuvasta seoksesta saada hämmentämällä 12-14 tuntia huoneen lämpötilassa tetrametyyliguanidiinin kanssa tetrahydrofuraanissa isomee-riseos, joka koostuu 7(3-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-p-nitrobentsyyliesteristä ja 78-fenoksiasetamido-3- met oksi-ke f-2-em-4-karbonihappo-p-ritrobent syy liesteristä.

Esimerkki 14:

Seosta, jossa on 104,5 mg (0,15 mmoolia) 2-(4-(bentstiatsol- 2- yylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetid-ini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotoni-happo-difenyylimetyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta, 35 mg (0 ,225 mmoolia) p-tolueenisulfiinihappoa ja 80 mg (0,525 mmoolia) 1,5-diatsabisyklo(5.4.o) undek-5-eeniä 3 ml:ssa kuivaa tetrahydro-furaania, hämmennetään 40 minuuttia huoneen lämpötilassa. Seos laimennetaan hentseenillä,pestään peräkkäin laimennetulla suolahapolla, laimennetulla natriumkloridivesiliuoksella, 0,5N natriumhydroksidi-liuoksella ja jälleen laimennetulla natriumkloridivesiliuoksella, 67 6 6 3 8 9

Orgaaninen faasi kuivataan natriumsulfaatilla ja liuotin poistetaan tyhjössä. Kromatografoimalla jäännös 3,5 g:ssa happipestyä piigeeliä tolueeni/etyyliasetaatilla 7:1 saadaan ensin puhdasta 73-fenoksiasetamido- 3-metoksi-kef-2-em-4a~karbonihappo-difenyyli-metyyliesteriä. TOlueeni/etyyliasetaatilla 2:1 eluoidaan sen jälkeen 73-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyyli-metyyliesteriä.

Esimerkki 15:

Seosta, jossa on 141 mg (0,2 mmoolia) 2-(4-(o-metoks.ibentseeni-sulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-me-toksi-krotonihappo-difenyyiimetyyliesteriä ja 61 mg (0,4 mmoolia) 1,4-diatsabisyklo(5.4.o)undek-5-eeniä 4 ml:ssa kuivaa tetrahydro-furaania, hämmennetään 70 minuuttia huoneen lämpötilassa. Käsitellään edelleen esimerkkiä 10 vastaavasti, jolloin saadaan 73-fenoksiasetamido- 3-metoksi-kef-2-em-4a-karbonihappo-difenyylime-tyyliesteristä ja 73-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbo-nihappo-difenyylimetyyliesteristä koostuvaa raakaa seosta suhteessa noin 4,4:1, joka kromatografoimalla piigeelissä esimerkkiä 10 vastaavasti voidaan erottaa molemmiksi isomeereiksi.

Molempia yhdisteitä saadaan pääasiassa samassa suhteessa käsittelemällä 141 g (0,2 mmoolia) 2-(4-(o-metoksibentseenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotoni-happo-difenyylimetyyliesteriä vastaavalla tavalla.

Molemmat isomeeriset lähtöaineet voidaan saada seuraavalla tavalla: a) 3,49 g (5 mmoolia) 2-(4-(bentstiatsol-2-yylitio)~3-fenoksi-asetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-dife-nyylimetyyliesteristä ja vastaavasta isokrotonihappo-difenyylime-tyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta suhteessa noin 4,1 hämmennetään 1,82 g:n kanssa (6,5 mmoolia) hopea-o-metoksibentseenisul-finaattia 100 ml:ssa asetoni/vettä 9:1, 130 minuuttia huoneen lämpötilassa. Seos suodatetaan ja suodos haihdutetaan tyhjössä. Jäännös kromatografoidaan 140 g:ssa happopestyä piigeeliä tolueeni/etyyliasetaatilla 1:1. Kerätään 50 ml:n fraktioita joista fraktiot 7-13 sisältävät puhdasta 2-(4-(o-metoksibentseenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotoni-happo-difenyylimetyyliesteriä, IR-spektri (:ssa): 5,60, 5,90, 8,72, 9,15μ, ja fraktio 25 ja seuraavat fraktiot puhdasta 2-(4-(o-metoksibentseenisulfonyylitio)- 3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidi.ini- 1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteriä, IR-spektri 68 66389 (CH2C12:ssa): 5,60, 5,90, 8,'20, 8,30, 8,72. 9,80μ. Fraktiot 14-24 sisältävät molempien isomeerien seosta.

Esimerkki 16:

Seosta, jossa on 57 mg (0,1 mmoolia) raakaa 2-(4-(o-metoksi-bentseenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappokloridia ja 43 mg (0,3 mmoolia) 1,5-diatsabisyklo(5.4.0.)undek-5-eeniä 2 ml:ssa kuivaa metyleeni-kloridia, hämmennetään 80 minuuttia huoneen lämpötilassa. Seos laimennetaan metyleenikloridilla, pestään laimennetulla suolahapolla ja vedellä, kuivataan natriumsulfaatilla ja liuotin poistetaan tyhjössä. Jäännös liuotetaan 0,5 ml:aan metyleenikloridia, lisätään 5 ml pentaani/dietyylieetteriä 3:1 ja ravistellaan. Sakka suodatetaan pois ja pestään pentaani/dietyylieetterillä 3:1. Se koostuu melkein puhtaasta 7(3-fenoksi-asetamido-3-metoksi-kef-2-em-4a-karbonihaposta.

Lähtöaine voidaan valmistaa seuraavalla tavalla: a) Seosta, jossa on 703 mg (1 mmooli) puhdasta 2-(4-(o-metoksi-bentseenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteriä, 0,7 ml trifluorietikkahappoa ja 0,66 ml anisolia 4 ml:ssa metyleenikloridia, hämmennetään 3 tuntia 0°:ssa. Seokseen lisätään sen jälkeen 50 ml penta/dietyylieetteriä ja ravistellaan voimakkaasti. Puhtaan 2- (4-(o-metoksibentseenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-okso-atsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappn valkoinen sakka suodatetaan, pestään pentaani/dietyylieetterillä 3:1. IR-spektri (CH2C12:ssa): 5,60, 5,93, 6,25, 8,72μ.

b) Liuokseen, jossa on 54 mg (0,1 mmoolia) 2-(4-(o-metoksibent-seenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)- 3- metoksi-isokrotonihappoa 0,5 ml:ssa 10%:sta oksaaliliuosta diok-saanissa, lisätään tippa dimetyyliformamidia dioksaanissa, jolloin heti kehittyy kaasua. Seosta hämmennetään 2 tuntia huoneen lämpötilassa ja liuotin ja oksaalikloridin ylimäärä haihdutetaan tyhjössä. Jäännös kuivataan suurtyhjössä ja saadaan 2-(4-(o-metoksibentseenisulfonyylit io )- 3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappokloridia heikosti oranssinvärisen vaahdon muodossa. IR-spektri (CH2C12:ssa): 5,60, 5,90, 8,70μ.

69 66389

Esimerkki 17:

Liuosta, jossa on 200 mg (0,254 mmoolia) 2-(4-(p-tolueeni- sulfonyylitio)-3-(D-a-tert.-butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyli- asetyyliamino)-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo- difenyylimetyyliesteriä 2 ml:ssa dimetyyliformamidia, hämmennetään 57 μ1:η kanssa (0,38 mmoolia) 1,5-diatsabisyklo(b.4.o) undek-5- eeniä 30 minuuttia huoneen lämpötilassa, sen jälkeen siihen lisätään etyyliasetaattia ja pestään vedellä ja 2n kloorivetyhapolla happa- meen reaktioon asti ja kyllästetyllä natriumkloridivesiliuokaella neutraaliin reaktioon asti. Orgaaninen faasi kuivataan natriumsulfaa- tilla ja haihdutetaan tyhjössä. Jäännös kromatografoidaan piigeeli- paksukerroslevyillä tolueeni/etyyliasetaatilla 1:1 juoksuaineena.

Saadaan 78-(D-a-tert.butyylioksikarbonyyliamino-a“fenyyliasetyyliamino)- 3-metoksi-kef-2-em-4a-karbonihappo-difenyylimetyyliesteriä, jonka sulamispiste on 166-168° (metyleenikloridi/pentaani);ohutkerroskro- matogrammi (piigeeli; dietyylieetteri) : Rf-arvo ~0,51, UV-spektri (etanolissa): λ = 257 my (s = 3500); IR-spektri (metyleeniklori- maJcs dissa): karakteristiset juovat kohdissa 2,96, 5,63, 5,74, 5,85 (olake), 5,92 , 6,16 , 6 ,64 ja 6,72y; ja 78-(D-a-tert.-butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyli-asetyyliamino)-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappodifenyyli-metyyliesteriä, jonka sulamispiste on 162-163° (dietyylieetteri); ohutkerroskromatogrammi: Rf-arvo: ~0,33 (piigeeli; dietyylieetteri); UV-spektri (etanolissa) = 265 my (e = 6600); 280 my (olake) (ε = 6200); IR-spektri (metyleenikloridissa): 2,92, 5,58, 5,64 (olake), 5,82, 6,22 ja 6,67y.

Saatuja yhdisteitä voidaan käsitellä edelleen seuraavasti: a) Seosta, jossa on 8,8 g 7B-(D-a-tert.butyylioksikarbonyyli-amino-a-fer:yyli-asetyyliamino)-3-metoksi- 3-kefem-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteriä, 8,6 ml anisolia ja 145 ml trifluorietikka-happoa, hämmennetään 15 minuuttia 0°:ssa, sen jälkeen siihen lisätään 400 ml esijäähdytettyä tolueenia, ja haihdutetaan alennetussa paineessa. Jäännös kuivataan suurtyhjössä, uutetaan dietyylieette-rillä ja suodatetaan. Näin saadaan 7£-(D-a-fenyyli-glysyyliamino)- 3-metoksi-3-kefem-4-karbonihapon trifluoriasetaattia jauhemaisessa muodossa, joka liuotetaan 20 ml:aan vettä. Pestään kaksi kertaa kulloinkin 2 5 ml :11a etikkahappoetyyliesteriä ja pH säädetään 20%:sella trietyyliamiiniliuoksella metanolissa arvoon noin 5, jolloin muodostuu väritön sakka. Hämmennetään yksi tunti jäähauteella, 70 66389 lisätään 20 ml asetonia ja annetaan seistä 16 tuntia noin 4°:ssa. Väritön sakka suodatetaan pois, pestään asetonilla ja dietyylieet-terillä ja kuivataan alennetussa paineessa. Näin saadaan ?3-(D-a-fenyyli-glysyyliamino)-3-metoksi-3-kefem-4-karbonihappoa sisäisenä suolana mikrokiteisen jauheen muodossa, joka lisäksi on hydraa-tin muodossa, sul.p. 174-176° (hajoten); (a)= +149? (c = 1,03 0,1n suolahapossa); ohutkerroskromatogrammi (piigeeli; kehitys jodilla): Rf ~0,36 (systeemi: n-butanoli/pyridiini/etikkahappo/ vesi 40:24:6:30); ultraviolettiabsorptiospektri (0,1n vesipitoisessa natriumvetykarbonaattiliuoksessa) : λ ^ = 267y (ε = 6200 ); infra- puna-absorptiospektri (mineraaliöljyssä): karakteristiset juovat kohdissa 5,72μ, 5,94μ, 6,23μ ja 6,60μ.

b) Seoksen, jossa on 0,063 g 73-(D-<x-tert.butyylioksikarbonyyli-amino-a-fenyyliasetyyliamino)-3-metoksi-2-kefem-4a-karbonihappo-difenyylimetyyliesteriä, 0,1 ml asetonia ja 1,5 ml trifluorietikka-happoa, annetaan seistä 15 minuuttia 0°:ssa ja haihdutetaan sitten alennetussa paineessa. Jäännös uutetaan dietyylieetterillä, suodatetaan ja kuivataan 73-(D-a-fenyyli-glysyyliamino)-3-metoksi-2-kefem-4a-karbonihapon näin saatu väritön ja jauhemainen trifluori-asetaatti liuotetaan 0,5 ml:aan vettä ja liuoksen pH säädetään arvoon noin 5 lisäämällä tipoittain 10%:sta trietyyliamiiniliuosta. metanolissa. Hämmennetään 1 tunti jäähauteella, väritön sakka suodatetaan pois ja kuivataan suurtyhjössä. Näin saadaan 73-(D-a-fenyy- 1i-glysyyliamino)-3-metoksi-2-kefem-4a-karbonihappoa sisäisenä suolana, ohutkerroskromatogrammi (piigeeli; kehitys jodilla): Rf ~0,44 (systeemi: n-butanoli/pyridiini/etikkahappo/vesi 40:24:6:30); ultraviolettiabsorptiospektri (0,1n vesipitoisessa natriumvetykarbonaatti-liuoksessa: = 260μ.

c) 0°:seen jäähdytettyyn liuokseen, jossa on 0,63 g 7B-(D-α-tert,butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyli-asetyyliamino)-3-metoksi-2-kefem-4a-karborrihappo-difenyylimetyyliesteriä 25 ml:ssa metyleeni-kloridia, lisätään, liuos, jossa on 0,20 g 3-kloori-perbentsoe-happoa 5 ml:ssa metyleenikloridia. Seosta hämmennetään 30 minuuttia 0°:ssa, siihen lisätään 50 ml metyleenikloridia ja pestään peräkkäin kulloinkin 25 ml :11a kyllästettyä natriumVetykarbonaattivesiliuosta ja kyllästettyä natriumkloridivesiliuosta. Orgaaninen faasi kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan alennetussa paineessa.

71 66389 Jäännös kiteytetään metyleenikloridin ja dietyylieetterin seoksesta; näin saadaan 7|3-(D-a-tert .butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyli-asetyyli-amino)-3-metoksi-3-kefem-4-karbonihappo-difenyylimetyyli-esteri-1-oksidia värittömien neulasten muodossa, sul.p. 172-175°; ohutkerroskromatogrammi (piigeeli): Rf -0,44 (systeemi: etikkahappo-etyyliesteri; kehitys jodilla); ultraviolettiabsorptiospektri (etanolissa): = 277 my (e = 7200); infrapuna-absorptiospektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat: 2,96y, 5,56y, 5,71y, 5,83y;, 5,90y, G,27y ja 6,67y.

d) -10°:seen jäähdytettyyn liuokseen, jossa on 1,30 g 76-(D- a-tert.butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyli-asetyyli-amino)-3-metoksi-3-kefem-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri-1-oksidia 30 ml:ssa dimetyyliformamidia, lisätään 2,80 g fosforitrikloridia samalla ilmalta suojaten. Annetaan seistä 15 minuuttia minkä jälkeen reaktioseos kaadetaan jään ja dikaliumvetyfosfaattivesiliuoksen seokseen; vesipitoinen seos uutetaan kulloinkin 100 ml :11a etikkahappo-etyyliesteriä. Orgaaninen uute pestään kyllästetyllä natriumkloridi-vesiliuoksella, kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan. Jäännös kromatografoidaan piigeelissä; eluoidaan dietyylieetterillä amorfista 7β-(D-a-tert.butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyli-asetyyli-amino)- 3-metoksi-3-kefem-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteriä ohutkerros-kromatograafisesti puhtaana tuotteena, Rf - 0,39 (systeemi: dietyyli-eetteri; kehitys jodihöyryllä);(a)^ = 1° + 1° (c = 0,981 kloroformissa); ultraviolettiabsorptiospektri (etanolissa): λ = 264y (ε = 6300; infrapuna-absorptiospektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat 2,94y, 5,62y, 5,84y, 5,88y, 6,25y ja 6,70y.

Lähtöaine voidaan valmistaaseuraavalla tavalla: e) -15°:seen jäähdytettyyn liuokseen, jossa on 31,2 g (0,12 mmoolia) D-N-tert.butyylioksikarbonyyli-fenyyliglysiiniä ja 16,7 ml (0,12 mmoolia) trietyyliamiinia 300 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään 16,5 ml (0,12 mmoolia) kloorimuurahaishappo-isobutyyliesteriä ja hämmennetään 30 minuuttia -10°:ssa. Sen jälkeen lisätään liuos, jossa on 21,6 g (0,10 mmoolia) 6-aminopenisillaanihappoa ja 15,4 ml (0,11 mmoolia) trietyyliamiinia 300 ml:ssa tetrahydrofuraani/vettä 2:1. Reaktioseosta hämmennetään 1 tunti 0°:ssa ja 2 tuntia huoneen lämpötilassa, jolloin pH pidetään vakioarvossa noin 6,9 lisäämällä trietyyliamiinia. Reaktioseos säädetään 5°:ssa fosforihapolla pH-arvoon 2,0, kyllästetään natriumkloridilla ja uutetaan kolma kertaa kulloinkin 500 ml:11a etyyliasetaattia, orgaaninen faasi pestään 72 66389 kyllästetyllä natriumkloridivesiliuoksella, kuivataan natriumsulfaa-tilla ja haihdutetaan. Vaaleankeltaisen vaahdon muodossa saadulla raa'alla N-tert.butyylioksikarbonyyli-ampisilliinilla on ohutkerros-kromatogrammissa Rf-arvo ~ 0,65 (piigeeli; etyyliasetaatti/n-buta-noli/pyridiini/etikkahappo/vesi 42:21:21:6:10).

f) Liuokseen, jossa on 57,22 g raakaa N-tert.butyylioksikarbo-nyyli-ampisilliiniä 100 ml:ssa jääetikkaa, lisätään 10 minuutin kuluessa 21,6 ml 30%:sta vetyperoksidia (0,25 moolia) ja hämmennetään 2,5 tuntia huoneen lämpötilassa . Sen jälkeen reaktioseos kaadetaan 2 litraan jäävettä, kuohkeana sakkana muodostuva N-tert.butyylioksi-karbonyyli-ampisilliini-1-oksidi suodatetaan pois, pestään huolellisesti vedellä ja kuivataan tyhjössä. Uuttamalla suodos etyyliasetaatilla voidaan saada lisää raakaa N-tert.butyylikarbonyyli-ampisillii-ni-1-oksidia. Ohutkerroskromatogrammi (piigeeli; etyyliasetaatti/ n-butanoli/pyridiini/etikkahappo/vesi 42:21:21:6:10) Rf ^arvo -0,30.

g) Seokseen, jossa on 67,7 g raakaa N-tert.butyylioksikarbonyy- li-ampisilliini-1-oksidia 380 ml:ssa dioksaania, lisätään lioos, jossa on 42 g (0,23 moolia) difenyylidiatsometaania 130 ml:ssa dioksaania, ja hämmennetään 2,5 tuntia huoneen lämpötilassa. Lisätään 5 ml jääetikkaa, minkä jälkeen haihdutetaan tyhjössä. Jäännös uutetaan petro-lieetterillä, petrolieetteriuute heitetään pois ja jäännös kiteytetään metyleenikloridi/eetteri/heksaanista. Saadaan N-tert.butyyli-oksikarbonyyli-ampisilliini-1-oksidi-difenyylimetyyliesteriä, joaka sulamispiste on 164-166°;(a) ^ = +117o + 1° (c = 1, CHCl^); IR-spektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat 2,91, 2,94, 5,54, 5,69, 5,82 (olake), 5,88, 6,60, 6,68y, ohutkerroskromatogram mi: Rf-arvo ~ 0,23 (piigeeli; tolueeni/etikkaesteri 3:1).

h) Seosta, jossa on 11,2 g (17,7 mmoolia) N-tert.butyylioksi-karbonyyli-ampisilliini-1-oksidi-difenyylimetyyliesteriä ja 3,26 g (19,5 mmoolia) merkaptobentstiatsolia 170 ml:ssa tolueenia keitetään 3 tuntia palautusjäähdytyslaitteessa käyttämällä mukana vedenero-tinta ja haihdutetaan sitten. Jäännös kromatografoidaan piigeelissä käyttäen tolueeni/etyyliasetaattia 3:1 eluoimisaineena ja saadaan amorfista 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-(a-tert.butyylioksikar-bonyyliamino-a-fenyyliasetyyliamino)-2-oksoatsetidiini-1-yyli) -3-metyleeni-voihappo-difenyylimetyyliesteri, ohutkerroskromatogrammi: Rf-arvo ~ 0,37 (piigeeli; tolueeni/etikkaesteri 3:1); IR-spektri (rnetyleenikloridi) : karakteristiset juovat 2 ,94 , 5 ,64 , 5,76 , 5,86 (olake), 5,91 ja 6,71μ.

73 6 6 3 8 9 i) Liuokseen, jossa on 2,34 g (3,0 mmoolia) 2-(4-(bentstiat-sol-2-yyliditio)- 3-(α-tert.butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyli-asetyyliamino)-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-di-fenyylimetyyliesteriä 30 ml:ssa asetoni/vettä 9:1, lisätään 0°:ssa 0,868 g (3,46 nunoolia) hopeatolueenisulfinaattia ja hämmennetään 1 tunti jäähauteella. Saostunut sakka suodatetaan pois, Suodos liuotetaan tolueeniin ja ravistellaan kyllästetyllä vesipitoisella nat-riumkloridiliuoksella. Orgaaninen faasi kuivataan natriumsulfaatilla ja haihduttamisen jälkeen saadaan amorfista 2-(4-(p-tolueenisulfo-nyylitio)-3-(a-tert.butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyliasetyyli-amino)-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-difenyylime-tyyliesteri, ohutkerroskromatogrammi: Rf-arvo ~ 0,33 (piigeeli; tolueeni/etyyliasetaatti 3:1); IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat 2,93, 5,57, 5,70, 5,82, 6,21, 6,65y.

j) -70°:seen jäähdytettyyn liuokseen, jossa on 2,30 g (3,0 mmoolia) 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-(α-tert.butyylioksikarbo-nyyliamino-ot-fenyyliasetyyliamino )-2-oksoatsetidiini- 1-yyli)-3-mety leeni-voihappo-difenyylimetyyliesteriä 230 ml:ssa metyleenikloridia, johdetaan 7 minuutin aikana otsoni/happivirta (0,5 mmoolia otsonia minuutissa). Lisätään 1 ml dimetyylisulfidia, minkä jälkeen liuosta hämmennetään edelleen 1 tunti ilman jäähdyttämistä ja haihdutetaan sen jälkeen tyhjössä. Jäännös kiteytetään uudestaan metyleenikloridi/ eetteri/heksaanista ja saadaan 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-(oi-tert .butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyli-asetyyliamino)-2-okso-at set idiini-1 -yyli) - 3-hydroks.ikrotonihappo-difenyy lime tyyli-esteriä, jonka sulamispiste on 182-184°. UV-spektri (etanoli): ^maks = = ^3400); IR-spektri (metyleenikloridi): karak teristiset juovat 2,92, 5,59, 5,83, 592, 6,03 (olake), 6,18, 6,68y; ohutkerroskromatogrammi: Rf-arvo ~ 0,55 (piigeeli; tolueeni/etyyliasetaatti 1:1).

k) Liuosta, jossa on 0,54 g (0,7 mmoolia) 2-(4-(p-tolueeni-sulfonyylitio)-3-(α-tert.butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyliasetyy-liamino)-2-okso-atsetidiini-1-yyli)-3-hydroksikrotonihappo-difenyy-limetyyliesteriä 20 ml:ssa metyleenikloridi/metanolia 1:1, hämmennetään 0°:ssa ylimäärän kanssa eetteristä diatsometaaniliuosta 15 minuuttia, minkä jälkeen haihdutetaan tyhjössä. Suorittamalla jäännökselle preparatiivinen kerroskromatografointi piigeelissä käyttäen tolueeni/etyyliasetaattia 1:1 juoksuaineena ja eluoimalla 74 66389 UV-valossa näkyvä vyöhyke, saadaan 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-(α-tert.butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyli-asetyyliamino)-2-oksoatseitidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyli-esteriä, joka kiteytetään uudestaan metyleenikloridi/dietyylieetteri/ heksaanista, sulamispiste 204-206° C, UV-spektri (etanoli): = 259 my (e = 16000); IR-spektri (Nujoli): karakteristiset juovat 2,93, 5,58, 5,80, 5,84, 5,93, 6,24, 6,57y, ohutkerroskromatogrammi: Rf-arvo ~ 0,33 (piigeeli; tolueeni/etyyliasetaatti 1:1).

Esimerkki 18:

Seosta, jossa on 670 mg (1 mmooli) 2-(4-(p-tolueenisulfonyyli-tio)-3-fenyyliasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotoni-happo-difenyylimetyyliesteriä, 6,7 ml 1,2-dimetoksietaania ja 0,22 ml 1,5-diatsabisyklo(5.4.o)undek-5-eeniä, hämmennetään 25 minuuttia huoneen lämpötilassa typpiatmosfäärissä. Reaktioseos laimennetaan tolueenilla ja pestään peräkkäin 2n suolahapolla, kyllästetyllä natriumvetykarbonaattivesiliuoksella ja kyllästetyllä natriumkloridi-vesiliuoksella, kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Jäännöksestä saadaan preparatiivisen paksukerroskromatografian jälkeen piigeelillä tolueeni/etyyliasetaatilla 1:1 76-fenyyliasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4a-karbonihappo-difenyylimetyyliesteriä, jonka sulamispiste on 166-169° (metyleenikloridi/heksaani), UV-spektri (etanoli): = 258 my (ε = 4500 ), IR-spektri (metyleenikloridi) : karakteristiset juovat 2,93, 5,62, 5,73, 5,93, 6,66y, Rf-arvo ~0,54 (piigeeli; systeemi tolueeni/etyyliasetaatti 1:1) ja amorfista 76-fenyyliasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylime-tyyliesteriä, UV-spektri (etanoli): λ ^ = 258 my (ε = 6350 ), 264 my (e = 6350), 282 my (ε = 5600) (olake), IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat 2,94, 5,63, 5,83, 5,94, 6,26, 6,66y, Rf-arvo ~ 0,37 (piigeeli; systeemi tolueeni/etyyliasetaatti 1:1), suhteessa 8:1.

Edelleenkäsittely voi tapahtua seuraavalla tavalla: 76-fenyyliasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4a-karbonihappo*-dife-nyylimetyyliesteri voidaan esimerkkiä 17c) vastaavasti muuttaa 73-fenyyliasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyyli-metyyliesteri-1-oksidiksi, jonka sulamispiste on 152-155° (asetoni/ dietyylieetteristä), Rf-arvo 0,31 (piigeeli; systeemi: etyyliasetaatti), UV-spektri (95%:sessa etanolissa): λ ^ = 288 my(e = 3610) 66389 ja olake λ = 247 mu; IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat 2,94, 5,59, 5,81, 5,95, 6,22 ja 6,61μ ,

Puhtaampi tuote, joka pääasiassa koostuu 7β-fenyyliasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri-13-oksidista voidaan valmistaa seuraavalla tavalla.

Liuosta, jossa on 6,7 g (10 mmoolia) 2-(4-(p-tolueenisulfonyyli-tio)-3-fenyyliasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokro-tonihappo-difenyylimetyyliesteriä 67 ml:ssa abs. tetrahydrofuraania, hämmennetään 2,28 ml:n kanssa (15 mmoolia) 1,5-diatsabisyklo(5.4.o) undek-5-eeniä 15 minuuttia 20°:ssa, lisätään 0,7 ml jääetikkaa ja haihdutetaan sitten tyhjössä, öljymäinen tumma jäännös liuotetaan 30 ml:aan metyleenikloridia ja pestään peräkkäin 15 ml :11a vettä, 10 ml:11a 0,5n suolahappoa, 10 ml :11a kyllästettyä natriumbikarbo-naattivesiliuosta ja 10 ml :11a vettä. Vesifaasit jälkiuutetaan 10 ml :11a metyleenikloridia, orgaaniset uutteet yhdistetään ja hämmennetään 0°:ssa 2,24 ml:n kanssa 40%:sta peretikkahappoa 15 minuuttia jäähauteessa. Reaktioseokseen lisätään sen jälkeen liuos jossa on 1,50 g (6 mmoolia) natriumtiosulfaatti-pentahydraattia 20 ml:ssa vettä, hämmennetään 10 minuuttia ja vesifaasi erotetaan. Orgaaninen faasi pestään vielä kerran 10 ml:11a vettä, kuivataan natriumsulfaa-tilla ja haihdutetaan tyhjössä. Kiteyttämällä kiinteä jäännös metyleenikloridi /petrolieetteristä saadaan 7|3-fenyyliasetamido-3-metcksi-kef-3-em-4-karbonihappodifenyylimetyyliesteri-1$-oksidia, jonka sulamispiste on 175-176°; ohutkerroskromatogrammi (piigeeli): Rf-arvo ~ 0,1 (tolueeni/etyyliasetaatti 1:1); UV-spektri (etanoli): λιη&]<.ε = 279 my (ε = 7300); IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat kohdissa 2,94, 5,56, 5,78, 5,91, 6,20, 6,67μ.

1-oksideista voidaan esimerkkiä 17d) vastaavasti saada 7β-fenyyliasetamido-3-metoksi-kef-3-em-karbonihappo-difenyylime tyyli-esteriä .

Viimemainitusta voidaan saippuoimalla esimerkkiä 17a) vastaavasti saada raakaa 73-fenyyliasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karboni-happoa, joka voidaan puhdistaa kromatografoimalla piigeelissä (sisältää 5% vettä) metyleenikloridilla, joka sisältää 30-50% asetonia ja sen jälkeen lyofilisoimalla dioksaanista, UV-spektri (95%:sessa etanolissa): = 265 my (ε = 5800); IR-spektri (metyleeniklori di): karakteristiset juovat kohdissa 3,03, 5,60, 5,74, 5,92, 6,24, ja 6,67y.

76 6 6 3 8 9 Lähtöaineet ja välituotteet voidaan valmistaa seuraavalla tavalla: a) Seokseen, jossa on 37,24 g (0,1 moolia) penisilliini-G-kaliumsuolaa 90 mlrssa vettä, 7,3 ml asetonia ja 150 ml kloroformia, lisätään samalla hämmentäen 0°:ssa 40 minuutin kuluessa 19 4 ml 40%:sta pere^ikkahappoa. 15 minuutin kuluttua lisätä samassa lämpötilassa annoksittain 28 g (0,15 moolia) bentsofenonihydratsonia, sen jälkeen 6,3 ml 1%:sta kaliumjodidivesiliuosta ja lopuksi 1,5 tunnissa tipoittain seos, jossa on 32,5 ml 10%:sta rikkihappoa ja 28 ml 40%:sta peretikkahappoa. Lisäyksen päätyttyä hämmennetään vielä 30 minuuttia 0°:ssa, lämmitetään 15°;seen ja laimennetaan 400 ml:lla kloroformia. Vesifaasi erotetaan ja orgaaninen faasi pestään peräkkäin 300 ml :11a 5%:sta natriumbisiilf iittivesiliuosta , 300 ml :11a kyt lästettyä natriumbikarbonaattivesiliuosta ja 300 ml :11a kyllästettyä natriumkloridivesiliuosta, kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Haihdutusjäännös kiteytetään uudestaan etyyliase-taatti/petrolieetteristä ja saadaan 6-fenyyliasetamidopenisillaani-happodifenyylimetyyliesteri-1B-oksidia, sul.p. 139°; ohutkerroskro-matogrammi (piigeeli): Rf-arvo -0,40 (systeemi tolueeni/etyyliasetaat-ti 1:1), IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat kohdissa 2,94, 5,56, 5,70, 5,92 ja 6,57μ.

b) Seokseen, jossa on 5,165 g (10 mmoolia) 6-fenyyliasetamido- penisillaanihappo-difenyylimetyyliesteri-1B-oksidia 50 ml:ssa tolu-eenia ja 0,5 ml jääetikkaa, lisätään 1,83 g (11 mmoolia) 2-merkapto-bentstiatsolia ja keitetään 2 tuntia vedenerottimella varustetussa palautusjäähdytyslaitteessa. Jäähdytettäessä kiteytyy 2-(4-(bents-tiatsol-2-yyliditio)-3-fenyyliasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-difenyylimetyyliesteriä spontaanisesti. Kiteytetään kerran uudestaan metyleenikloridi/dietyylieetteristä, jolloin saadaan kiteitä, joiden sulamispiste on 134-136°C. Ohutkerroskroma-togrammi (piigeeli): Rf-arvo 0,52 (systeemi tolueeni/etyyliase-taatti 1:1); UV-spektri (etanoli): λ . = 269 mp (ε = 12700); IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat kohdissa 2,90, 5,60, 5,72, 5,92 ja 6,61p.

c) Kohdassa b) saatua tuotetta ei tarvitse eristää sen edelleen-käsittelyä varten. Jäähdyttämisen jälkeen voidaan reaktioseos laimentaa suoraan 30 ml :11a tolueenia, lisätään 3,95 g (15 mmoolia) hopea-p-tolueenisulfinaattia ja hämmennetään 2 tuntia huoneen lämpötilassa. Saostuva keltainen sakka suodatetaan Hyflo'ssa ja jälki- 77 66389 pestään tolueenilla. Suodos ravistellaan kyllästetyllä hatrium-kloridivesiliuoksella, kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Haihdutusjäännös liuotetaan tolueeniin ja siihen lisätään petrolieetteriä. Sakka suodatetaan ja kiteytetään uudestaan etyyli-asetaatti/petrolieetteristä. Saadulla 2-(U-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenyyliasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)~ 3-metyleeni-voihappo-difenyylimetyyliesterillä on sulamispiste 75°; ohutkerroskromatogram-mi (piigeeli): Rf-arvo ~ 0,47 (systeemi tolueeni/etyyliasetaatti 1:1), UV-spektri (etanoli): = 259 my (e = 4300); IR-spektri (mety- leenikloridi): karakteristiset juovat kohdissa 2,92, 5,62, 5,74, 5,94 ja 6 ,63μ.

d) Liuosta, jossa on 655 mg (1 mmooli) 2-(4-(p-tolueenisulfo-nyylitio)-3-fenyyliasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-difenyylimetyyliesteriä 65 ml:ssa metyleenikloridia, käsitellään -65°:ssa otsoni/happiseoksella kunnes seos muuttuu heikosti siniseksi. Lisätään 0,5 ml dimetyylisulfidia, minkä jälkeen annetaan lämmetä huoneen lämpötilaan ja haihdutetaan tyhjössä. Saatua raakaa 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenyyliasetamido-2-oksoat-setidiini-1-yyli)-3-hydroksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteriä, Rf-arvo ~ 0,46 (piigeeli; systeemi tolueeni/etyyliasetaatti 1:1), IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat kohdissa 2.95, 5,60, 5,98, 6,18, 6,61μ. voidaan käsitellä ilman edempää puhdistamista edelleen.

e) Kohdassa d) saatu raakatuote liuotetaan 20 ml:aan metanolia ja 0°:ssa lisätään eetteristä diatsometaaniliuosta pysyvän kelta-värjäykseen asti. Liuotin haihdutetaan pois tyhjössä minkä jälkeen jäännös puhdistetaan preparatiivisella paksukerroskromatografiällä piigeelissä tolueeni/etyyliasetaatilla 1:1 juoksusineena. Saadaan 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenyyliasetamido-2-oksoatsetidiini- 1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-difenyylimetyyliesteri., Rf-arvo ~0,2 (piigeeli; systeemi tolueeni/etyyliasetaatti 1:1), IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat kohdissa 2,94, 5,61 , 5.96, 6,24, 6,62μ ja tämän ohella pieniä määriä 2-(4-(p-tolueeni-sulfonyylitio)-3-fenyyliasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-me-toksi-isokrotonihappo-difenyylimetyyliesteriä.

78 66389

Esimerkki 19:

Liuokseen, jossa on 6,06 g (10 nunoolia) isomeeristen 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiaeetamido-2-oksoatsetidiini- 1-yyli)-3-metoksi-krotoni- ja -isokrotonihappo-bentsyyliesterin 3:1-seosta ja 2,33 g (15 mmoolia) p-tolueenisulfiinihappoa 200 ml: ssa absoluuttista tetrahydrofuraania, lisätään huoneen lämpötilassa samalla hämmentäen 5,20 ml (35 mmoolia) 1,5-diatsabisyklo(5.4.o) undek-5-eeniä. Seosta hämmennetään edelleen 40 minuuttia huoneen lämpötilassa, .lisätään 500 ml metyleenikloridia ja pestään peräkkäin 200 ml:lla 0,5n suolahappoa, 200 ml:lla vettä, 200 ml:lla Q,5n natriumbikarbonaattia ja 200 ml :11a vettä. Metyleenikloridifaasi kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Jäännös kro-matografoidaan 200 g:ssa happopestyä piigeeliä tolueeni/etyyliase-taatilla 3:1, jolloin lisäämällä dietyylieetteriä fraktioihin saadaan 76-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4a-karbonihappo-bent-syyliesteriä, jonka sulamispiste on 148-151°. IR-spektri (metyleeni-kloridi): karakteristiset juovat kohdissa 5,60, 5,75, 5,90, 8,25y; (ot) ^ = +284° + 1° (c = 1; kloroformi).

Tolueeni/etyyliasetaatilla 2:1 eluoidaan myös dietyylieette-rillä saostettavissa olevaa 7B-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-bentsyyliesteriä, jonka sulamispiste on 89-91°; IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat kohdissa 5,60, 5,85 , 5 ,90 ; (a]^ = +47° + 1° (c = 1 ; kloroformi).

Kef-2-em- ja kef-3-em-yhdisteen suhde on noin 3:1.

Yhdisteitä voidaan käsitellä edelleen seuraavalla tavalla: 0°:ssa valmistettuun liuokseen, jossa on 454 mg (1 mmooli) 76-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4a-karbonihappo-bentsyyli-esterih ja 7fS-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-bentsyyliesterin noin 3:1-seosta 30 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään samalla hämmentäen 15 ml esijäähdytettyä 0,1n kaliumhydrok-sidiliuosta. Seosta hämmennetään edelleen 5 minuuttia 0°:ssa, sen jälkeen lisätään 100 ml jäävettä ja 100 ml esijäähdytettyä metyleenikloridia ja hämmennetään voimakkaasti. Lisäämällä hieman kyllästettyä natriumkloridivesiliuosta aikaansaadaan erottuminen kahdeksi faasiksi. Metyleenikloridifaasi erotetaan ja vesifaasi pestään vielä 30 ml :11a metyleenikloridia. Vesifaasiin kaadetaan 50 ml metyleenikloridia, lisätään 10 ml 2n suolahappoa ja ravistellaan. Orgaanisen faasin erottamisen jälkeen uutetaan vielä kaksi kertaa kulloinkin 30 ml :11a metyleenikloridia. Yhdistetyt metyleenikloridiuutteet * 79 66389 kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Saatu valkoinen vaahto kiteytyy lisättäessä kloroformia ja dietyy]ieetteriä ja saadaan 73-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4oc-karbonihappoa, jonka sulamispiste on 142° (hajoten) IR-spektri (KBr): karakteristiset juovat kohdissa 5,65, 5,75, 5,95μ.

Lähtöaine voidaan valmistaa seuraavalla tavalla: a) Liuokseen, jossa on 36,6 g (0,1 moolia) 6-fenoksi-asetami-do-penisillaanihappo-16-oksidia 150 ml:ssa kuivaa dimetyyliformami-dia, lisätään samalla jäähdyttäen vesijohtovedellä 20 ml (14,6 g, 0,145 moolia) trietyyliamiiinia ja 17 ml (24,5 g, 0,143 moolia) bentsyylibromidia. Seosta hämmennetään 20 tuntia huoneen lämpötilassa ja kaadetaan sitten jääveteen. Sakka imusuodatetaan, pestään noin 1000 ml:lla vettä, kuivataan 2 vrk tyhjössä 40°:ssa, liuotetaan sitten 200 ml:aan, metyleenikloridia ja kuivataan vielä kerran natriumsulf aatilla. Liuottimen poishaihduttamisen jälkeen tyhjössä jäljelle jäävä valkoinen vaahto liuotetaan 150 ml:aan etyyliasetaattia ja annetaan sitten seistä ensin huoneen lämpötilassa, sitten -20°:ssa, jolioin puhdasta 6-fenoksiasetamido-penisillaanihappo-bentsyylies- teri-1^oksidia kiteytyy, sul.p. 139-140°; IR-spektri (metyleeniklo- 2 0 ridi); karakteristiset juovat kohdissa 5,55, 5,75, 5,90 ;(a)^ = + 174° + 1° (c = 1, kloroformi).

Emäliuoksesta saadaan kromatografoimalla 250 g:ssa happo-pestyä piigeeliä tolueeni/etyyliasetaatilla (1:1) lisää kiteistä bentsyyliesteri-1β-oksidia.

b) 4,56 g (10 mmoolia) 6-fenoksiasetamido-penisillaanihappo-bentsyyliesteri-1Boksidia ja 1,84 g (11 mmoolia) 2-merkaptobents-tiatsolia kuumennetaan 100 ml:ssa tolueenia 5 tuntia palautusjäähdyttäen (haudelämpötila 135°). Seoksen annetaan seistä, jolloin 2- (4-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini- 1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-bentsyyliesteriä kiteytyy. Kiteet imu-suodatetaan, pestään 50 ml:11a tolueenia ja kuivataan suurtyhjössä. Kromatografoimalla emäliuos 70 g:ssa happopestyä piigeeliä tolueeni-etyyliasetaatilla (3:1) voidaan saada lisää kiteistä tuotetta. Puhtaan tuotteen sulamispiste on 150 ~153°; IR-spektri (metyleeniklori-di): karakteristiset juovat 5,60, 5,75, 5,90μ; (a)^ = -112° + 1° (c = 1, kloroformi).

c) Liuoksen läpi, jossa on 6,06 g (10 mmoolia) 2-(4-(bents-tiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksi-asetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)- 80 66389 3-metyleeni-voihappo-bentsyyliesteriä 300 ml:ssa metyleenikloridia, johdetaan -20°:ssa niin kauan happi/otsoni-seosta, kunnes lähtöaine on täysin otsonoitu (tarkistetaan ohutkerroskromatografoimalla, pii-geeli, tolueeni/etyyliasetaatti 1:1). Seokseen lisätään sitten 50 ml 10%:sta natriumbisulfiittivesiliuosta ja hämmennetään niin kauan (5 min.) kunnes kaliumjodidi-tärkkelyksellä ei enää voida osoittaa mitään otsonidia. Seokseen lisätään 300 ml vettä ja tuote jaetaan molempien muodostuneiden faasien väliin. Orgaaninen faasi kuivataan natriumsulfaatilla ja liuotin poistetaan. Jäännös hierretään 100 ml:ssa eetteri-pentaania (1:1) 0°:ssa, jolloin 2-(4-(bents-tiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)- 3-hydroksi-krotonihappo-bentsyyliesteriä kiteytyy, sulamispiste 58-62°, IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat ry /\ 5,60, 5,90, 6,00μ,(α]ρ § -92° + 1° (c = 1, kloroformi).

d) 6,08 g (0,01 moolia) 2-(ä-(bentstiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-^oksoat seit idiini- 1yy li) -3-hydroksi-krotonihappo-bentsyyliesteriä ja 3,50 g (0,013 moolia) hopea-p-tolueenisulfinaat-tia hämmennetään 200 ml:ssa asetoni-vettä (1:1) 60 minuuttia huoneen lämpötilassa. Muodostunut keltainen sakka suodatetaan Celite'.llä, jäännös pestään asetonilla ja suodos haihdutetaan tyhjössä noin 20 ml:n tilavuuteen. Sen jälkeen tuote jaetaan metyleenikloridin ja laimean natriumsulfaattivesiliuoksen välillä. Orgaaninen faasi kuivataan natriumsulfaatilla ja liuotin haihdutetaan tyhjössä. Jäännös liuotetaan 70 ml:aan etyyliasetaattia, tarvittaessa samalla lämmittäen, suodatetaan pienet määrät liukenematonta tuotetta pois ja haihdutetaan uudestaan. Lisäämällä 100 ml eetteri-pentaania 0°:ssa kiteytyy 2-(u-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoat-setidiini-1-yyli)-3-hydroksi-krotonihappo-bentsyyliesteriä, jonka sulamispiste on 151-152°; IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat kohdissa 5 ,60 , 5,90 , 6 ,00 , 8,75u,(a)^° = -16° + 1° (c = 1, kloroformi).

e) Liuokseen, jossa on 5,97 g (0,01 moolia) puhdasta 2-(ä- (p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksatsetidiini-1-yyli)-3-hydroksi-krotonihappo-bentsyyliesteriä 50 ml:ssa metyleenikloridia, lisätään tipoittain 0°:ssa samalla hämmentäen eetteristä diatsome-taaniliuosta kunnes lähtöaine on täysin metyloitu (kontrolli: ohutkerroskromatografia piigeelillä, tolueeni/etyyliasetaatti 1:1). Ylimääräinen diatsometaani neutraloidaan parilla jääetikkatipalla M 66389 (etikkahapon ylimäärä vältettävä), minkä jälkeen seos haihdutetaan tyhjössä. Kellertävä vaahtomainen jäännös kiteytetään dietyylieette-ri/pentaanista (1:1) ja saadaan 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-bentsyyliesteristä ja 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksi-asetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappo-bentsyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta suhteessa noin 3:1.

Kromatografoimalla toistuvasti piigeelillä tolueeni/etikka-happoetyyliesterillä 1:1 voidaan molemmat isomeerit erottaa. Saadulla 2- (4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini- 1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-bentsyyliesterillä on sulamispiste 166-168°; (a) = ~36° + 1° (c = 1 , kloroformi), IR-spektri (mety- leenikloridi): karakteristiset juovat kohdissa 5,60, 5,80, 5,90, 8,72μ; NMR-spektri (kloroformi): karakteristiset juovat kohdissa 2,12 (s); 5,00 (dd); 5,90 Cd) ppm, ohutkerroskromatogrammi: Rf-arvo -0,10 (piigeeli; tolueeni/etyyliasetaatti 1:1).

Saadulla 2- (4-(p-tolueenialfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappo-bentsyyliesterillä on sulamispiste 59-63°,(a)= -1° + 1°(c = 1, kloroformi), IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat kohdissa 5,60, 5,87,sh, 5,90, 8,72μ, NMR-spektri (kloroformi): karakteristiset juovat kohdissa, 2,32 (s), 5,45 (d,d), 5,72 (d) ppm, ohutkerroskromatogrammi: Rf-arvo ~0,13 (piigeeli, tolueeni/etyyliasetaatti 1:1).

Esimerkki 20:

Liuokseen, jossa on 534 mg (1 mmoolia) 2-(4-(p-tolueenisulfo-nyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappo-mEtyyliesterin ja 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)- 3- fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-metyyliesterin noin 4:1-seosta 20 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään samalla hämmentäen 302 mg (2 mmoolia) 1,5-diatsabisyklo(5,4,θ) undek-5-eeniä ja hämmennetään 40 minuuttia. Seos laimennetaan 70 ml: 11a metyleenikloridia ja pestään peräkkäin laimennetulla suolahapolla, vedellä, laimennetulla natriumbikarbonaattivesiliuoksella ja jälleen vedellä. Orgaaninen faasi kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Jäännös kromatografoidaan 15 g:ssa happopestyä pii-geeliä tolueeni/etyyliasetaatilla 2:1 ja sitten 1:1, jolloin ensin eluoidaan puhdasta 7fS-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4a-karbo-nihappo-metyyliesteriä, IR-spektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat kohdissa 5,60, 5,70, 5,90, 8,25μ, ja sen jälkeen «2 66389 puhdasta 7$-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef- 3-em-4-karbonihappo-metyyliesteriä, IR-spektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat: 5,60, 5,85, 5,90, 7,10μ, värittömänä vaahtona.

Saatuja yhdisteitä voidaan käsitellä edelleen seuraavalla tavalla: Jäähauteessa jäähdytettyyn liuokseen, jossa on 382 mg 7β-fenoksiasetamido- 3-metoksi-kef-2-em-4a-karbonihappo-mety/liesteriä 30 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään samalla hämmentäen 15 ml jäähdytettyä 0,1 n kaliumhydroksidivesiliuosta. 5 minuutin kuluttua lisätään 100 ml vettä ja 70 ml metyleenikloridia ja seos hapotetaan lisäämällä 10 ml 1n vesipitoista suolahappoa. Metyleenikloridifaasi erotetaan ja vesifaasi uutetaan 30 ml :11a metyleenikloridia yhdistetyt orgaaniset faasit kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Jäännös saatetaan kiteytymään kloroformi/dietyylieetteris-tä ja saadaan 76-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-2-em-4a-karbonihap-poa, sul.p. 142° (hajoaa).

Samaa yhdistettä, jonka sulamispiste on 142° (hajoten), saadaan saippuoimalla 7&-fenoksiasetamido-3-metoksi-kef-3-em-4-karboni-happo-metyyliesteriä edellä selitetyllä tavalla 0,1n kaliumhydrok-sidiliuokee11a.

Lähtöaineet voidaan valmistaa seuraavalla tavalla: a) Liuosta, jossa on 19,25 g (50 mmoolia) 6-fenoksiasetamido-penisillaanihappo-metyyliesteri-1f3-oksidia ja 9,4 g (55 mmoolia) 2- merkaptobentstiatsolia 500 ml:ssa kuivaa tolueenia, keitetään 8 tuntia palautusjäähdyttäen ja väkevöidään sitten tyhjössä. Jäännös liuotetaan samalla lämmittäen (noin 80°) 400 ml:aan etyyliasetaattia, käsitellään 0,2 g:lla aktiivihiiltä ja imusuodatetaan sähköisesti kuumennetun lasisintterin läpi. Jäähdytettäessä erottuu 2-(4-(bents-tiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)- 3- metyleeni-voihappo-metyyliesteriä, jonka sulamispiste on 132-134°. Emäliuoksista voidaan saada lisää tätä yhdistettä (sulamispiste 135-137°).

b) Liuoksen läpi, jossa on 20,6 g (40 mmoolia) 2-(4-(bents-tiatsol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metyleeni-voihappo-metyyliesteriä 400 ml:ssa asetonia, johdetaan -20°:ssa otsoni/happiseos, kunnes ohutkerroskromatograafisesti ei enää ole osoitettavissa mitään lähtöainetta (piigeeli, tolueeni/ etyyliasetaatti 1:1). Seokseen lisätään sitten 40 ml dimetyylisul-fidia ja hämmennetään 3 päivää huoneen lämpötilassa kunnes kalium- 66389 jodidi-tärkkelyksellä ei enää voida osoittaa mitään otsonia. Seos väkevöidään tyhjössä ja nestemäinen jäännös kaadetaan 400 ml:aan jää-vettä. Sakka suodatetaan, pestään 200 ml:lla jäävettä, kuivataan tyhjössä ja kiteytetään uudestaan 0°:ssa dietyylieetteri/pentaanista. Saadulla 2-(4-(bentstiatsoli-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hydroksikrotonihappo-metyyliesterillä on sulamispiste 127-130°; IR-spektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat 5,60, 5,90, 6,00, 8,10μ, Kromatografoimalla emäliuoksia piigeelissä tolueeni/etyyliasetaatilla 3:1 saadaan lisää tuotetta.

c) Liuokseen, jossa on 4,85 g (0,01 moolia) 2-(4-(bentstiatsol- 2- yy liditio )-<3-fenoksiasetamido-2-oksoat setidiini-1 -jyLi) - 3-hydroksikrotonihappo-metyy liesteriä 50 ml:ssa metyleenikloridia, lisätään 0°:ssa samalla hämmentäen niin paljon eetteristä diatsometaaniliuosta kunnes 15 minuutin hämmentämisen jälkeen ei ohutkerroskromatograafi-sesti enää voida osoittaa mitään lähtöainetta olevan läsnä (piigeeli, tolueeni/etyyliasetaatti 1:1). Ylimääräinen diatsometaani neutraloidaan mahdollisimman pienellä määrällä etikkahappoa ja seos haihdutetaan tyhjössä. Jäännös koostuu 2-(4-(bentstiatsol-2-yyliditio)- 3- fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotoni-happo-metyyliesterin ja 2- (4-(bentstiatsol-2-yyliditio-3~fenoksiaset-amido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-krotonihappo-metyyliesterin seoksesta suhteessa noin 4:1. IR-spektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat: 5,60, 5,85, 5,90, 9,05, 10,00μ.

d) Seosta, jossa on 5,03 g (0,01 'moolia) 2-(4-(bentstiatsol- 2-yyliditio)-3-fenoksi-asetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappo-metyyliesteristä ja vastaavasta krotonihappo-metyyli-esteristä koostuvaa seosta suhteessa noin 4:1, 3,50 g (0,098 moolia) hopea-p-tolueenisulfinaattia ja 200 ml asetoni/vettä 9:1, hämmennetään 40 minuuttia huoneen lämpötilassa ja suodatetaan sitten Celite'n läpi. Suodatusjäännös pestään asetonilla ja yhdistetyt suodokset väkevöidään tyhjössä noin 20 ml:aan. Lisätään 100 ml metyleenikloridia ja 100 ml laimennettua natriumsulfaattivesiliuosta minkä jälkeen ravistellaan, vesifaasi erotetaan javmetyleenikloridifaasi kuivataan nat-riumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Jäännös puhdistetaan hiertämällä 0°:ssa dietyylieetteri/pentaanilla ja suodatetaan. Saadaan 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini- 1-yyli)-3-metoksi-isokrotonihappo-metyyliesterin ja 2-(4-(p-tolueenisulfonyy lit io)- 3- f enoksiasetamido- 2-oksoatset idiini- 1 -yyli) - 3- 84 66389 metoksi-krotonihappo-metyyliesterin seosta suhteessa noin 4:1 valkoisen jauheen muodossa. IR-spektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat. 5,60, 5,85, 5,90, 8,75y.

Esimerkki 21:

Liuosta, jossa on 731 mg (1 mmooli) 2-(4-(p-tolueenisulfonyyli-tio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-bentsyylioksi-krotoni- ja vastaavan -isokrotoni-p-nitrobentsyyliesterin 1:1-eeosta, hämmennetään seoksessa, jossa on 0,185 ml (1,2 mmoolia) 1,5-diatsa-bisyklo(5.4.o)undek-5-eeniä 20 ml:ssa kuivaa tetrahydrofuraania tarkasti 35 minuutin aikana huoneen lämpötilassa. Seokseen lisätään 50 ml metyleenikloridia ja pestään peräkkäin laimennetulk suolahapolla, vedellä ja laimennetulla natriumbikarbonaattivesiliuoksella. Orgaaninen faasi hiivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Jäännös kromatografoidaan 25 mg:ssa happopestyä piigeeliä tolueeni/ etyyliasetaatilla 3:1. Saadaan kef-2-em- ja kef-3-em-yhdisteen seosta suhteessa noin 3:1, joka toistuvasti kromatografoimalla voidaan erottaa puhtaiksi isomeereiksi, jolloin saadaan 78-fenoksiasetamido-3-bentsyylioksi-kef~2-em-4a-karbonihappo-p-nitrobentsyyliesteriä, jonka sulamispiste on 160-162° (dietyylieetteri/pentaani); IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat 5,6, 5,7, 5,9, 7,4y, ja 7B-fenoksiasetamido-3-bentsyylioksi-kef-3-em-4-karbonihappo-p-nitrobentsyyliesteriä värittömän vaahdon muodossa, IR-spektri (mety-1 eenikloridi): karakteristiset juovat 5,6, 5,8 sh, 5,9, 7,9, 8,4μ.

Saatua isomeeriseosta voidaan käsitellä edelleen seuraavalla tavalla: 7f$-fenoksiasetamido-3-bentsyylioksi-kef-2-em-4a-karbonihappo-p-nitrobentsyyliesteristä ja 78-fenoksiasetamido-3-bentsyylioksi-kef-3-em-4-karbonihappo-p-nitrobentsyyliesteristä suhteessa 3:1 koostuva isomeeriseos liuotetaan 8 ml:aan trifluorietikkahappoa ja hämmennetään 90 minuuttia huoneen lämpötilassa. Reaktioseos haihdutetaan tyhjössä ja trifluorietikkahappotähteet poistetaan toistuvasti tolu-eenilla. Jäännös kromatografoidaan 20 g:ssa happopestyä piigeeliä tolueeni/etyyliasetaatilla(3:1) jolloin 78-fenoksiasetamido-3-hyd-roksi-kef-3-em-4-karbonihappo-p-nitrobentsyyliesteri saadaan värittömän vaahdon muodossa, IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat 2,95, 3,3, 5,6, 5,75 sh, 5,9, 5,95 sh, 6,55, 7,45, 8,15, 8,3μ; NMR-spektri (Deuterokloroformi): karakteristiset juovat: 3,4 (2H, AB q, J = 17 Hz), 4,57 (2H, s), 5,06 (1H, d,J = 5 Hz), 5,35 (2H, AB q, J = 14 Hz), 5,7 (1H, dd, J= 5, 10 Hz), 6,8-8,4 85 66389 OOH, c), 11,4- (1H, br.s.) ppm.

Lähtöaine voidaan valmistaa seuraavalla tavalla:

Liuokseen, jossa on 1,282 g (2 mmoolia) 2-[4-(p-tolueeni-sulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatseitidiini-1-yyli] -3-hyd-roksi-krotonihappo-p-nitrobentsyyliesteriä 4 ml:ssa tislattua diok-saania, lisätään 30 ml in situ valmistettua liuosta, jossa on 1,2 g (noin 10 mmoolia) fenyylidiatsometaania eetterissä (valmistettu N-bentsyyli-N-nitrotolueenisulfoniamidista) huoneen lämpötilassa.

Seosta keitetään 6 tuntia 45°:n haudelämpötilassa palautusjäähdyttäen laimennetaan 100 ml :11a metyleenikloridia ja pestään sen jälkeen 100 ml :11a vettä. Orgaaninen faasi kuivataan natriumsulfaatilla, haihdutetaan tyhjössä ja kuivataan suurtyhjössä. Saatu keltainen öljy kromatografo.idaan 100 g:ssa happipestyä piigeeliä käyttäen tolueeni/etyyliasetaattia 3:1 ja 2:1 juoksuaineena. Saadaan 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksi-asetamido-2-oksoatsetidiini- 1- yyli)-3-bentsyylioksi-krotonihappo-p-nitrobentsyyliesteristä ja 2- (4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini- 1-yyli)-3-bentsyylioksi-isokrotonihappo-p-nitrobentsyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta suhteessa noin 1:1, joka voidaan erottaa yksittäisiksi isomeereiksi toistuvasti kromatografoimalla kuten edellä. Nopeammin liikkuvan krotonihappojohdannaisen IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat; 5,6, 5,80, 5,90, 8,75μ; NMR-spektri (Deuteroklordbrmi): karakteristiset juovat: 2,2 (s), 5,05 (dd), 5,93 (d) ppm; ohutkerroskromatogrammi: Rf-arvo ~ 0,3 (piigeeli; tolueeni/etyyliasetaatti 2:1); hitaamman isokrotonihappo-johdannaisen IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat: 5,6, 5,85 sh, 5,90, 8,75μ; NMR-spektri (deuteroklorofomi): karakteristiset juovat 2,5 (s), 5,41 Cdd), 5,77 (d) ppm; ohutkerroskromatogrammi: Rf-arvo ~0,25 (piigeeli; tolueeni/etyyliasetaatti 2:1). Esimerkki 22: 405 mg (0,5 mmoolia) 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksi-asetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-difenyylimetoksi-krotonihappo-p-nitrobentsyyliesteristä ja vastaavasta isomeerisestä isokrotonihappo-esteristä koostuvaa isomeeriseosta liuotetaan 8 ml:aan kuivaa tetra-hydrofuraania, joka sisältää 0,9 ml (0,6 mmoolia) 1 ,5-diatsabisyklo (5.4.0)undek-1-eeniä ja hämmennetään tarkasti 45 minuuttia huoneen lämpötilassa. Keltainen reaktioseos laimennetaan 25 ml:11a metyleenikloridia ja pestään 0,5n suolahapolla, vedellä ja laimennetulla natriumbikarbonaattivesiliuoksella. Orgaaninen faasi kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan.

86 66389

Saadaan 73-fenoksiasetamido-3-difenyylimetoksi-kef-2-em-4a-karbonihappo-p-nitrobentsyyliesteristä ja 73-fenoksiasetamido- 3-difenyylimetoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-p-nitrobentsyyliesteristä, IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat 5,60, 5,70, 5 ,90 , 6 ,55 , 7,40y.

Molempien yhdisteiden saatua isomeeriseosta voidaan käsitellä edelleen seuraavalla tavalla:

Liuosta, jossa on 340 mg 73-fenoksiasetamido-3-difenyylimetoksi-kef-2-em-4a-karbonihappo-p-nitrobentsyyliesterin j a 73-fenoksiaset-amido-3-difenyylimetoksi-kef-3-em-4-karbonihappo-p-nitrobentsyyli-esterin saatua isomeeriseosta seoksessa, jossa on 0,5 ml trifluori-etikkahappoa ja 9,5 ml metyleenikloridia, hämmennetään 40 minuuttia huoneen lämpötilassa. Seos haihdutetaan tyhjössä, jäännökseen lisätään tolueenia ja haihdutetaan uudestaan. Saatu jäännös (joka vielä sisältää trifluorietikkahappoa) kromatografoidaan 15 g:ssa happopes-tyä piigeehä *tolueeni/etyyliasetaatilla 3:1, jolloin saadaan 73-fenoksiasetamido-3-hydroksi-kef-3-em-4-karbonihappo-p-nitrobent-syyliesteriä; IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat: 2,95, 3,3, 5,6, 5,75 sh, 5,9, 5,95 sh, 6,55, 7,45, 8,15, 8,3μ; NMR-spektri (Deuteroklorcformi): karakteristiset juovat: 3,4 (2H, AB q, }= 17 Hz), 4,57 (2H, s), 5,06 (1H, d,} = 5 Hz), 5,35 (2H, AB q, }= 14 Hz), 5,7 (1H, dd,} = 5, 10 Ha), 6,8-8,4 (10 H, c), 11,4 (1H, br. s.) ppm.

Lähtöaine voidaan valmistaa seuraavalla tavalla:

Liuokseen, jossa on 641 mg (1 mmooli) 2-(4-(p-tolueenisulfo-nyylitio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hydroksi-krotonihappo-p-nitrobentsyyliesteriä, 0,5 ml:ssa tislattua dioksaa-nia, lisätään liuos, jossa on 350 mg (1,75 mmoolia) difenyylidiatso-metaania 0,3 ml:ssa dioksaania ja reaktioseosta lämmitetään 36 tuntia hämmentämättä 50°:ssa. Seos haihdutetaan tyhjössä, jäljelle jäävä dioksaani poistetaan tolueenilla haihduttamalla toistuvasti, ja jäännös kromatografoidaan 20 g:ssa happopestyä piigeeliä tolueeni/etyyli-asetaatilla (7:1) ja (3:1).

Saadaan 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiasetamido- 2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-difenyylimetoksi-krotonihappo-p-nitro-bentsyyliesteristä ja 2-(4-(p-tolueenisulfonyylitio)-3-fenoksiaset-amido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-difenyylimetoksi-isokrotonihappo-p-nitrobentsyyliesteri, IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat: 5,6, 5,85 sh, 5,9, 6,25, 6,55, 7,43, 8,75p.

87 6 6 3 8 9

Esimerkki 23:

Liuokseen, jossa on 933 mg (1,5 mmoolia) 2-(4-(bentstiatsol- 2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido**2-oksoatsetidiini- 1-yyli)-3-bent-syylioksi-krotonihappo-metyyliesteristä ja vastaavasta isokrotoni-happo-metyyliesteristä koostuvaa isomeeriseosta suhteessa noin 1:1 ja 350 mg (2,25 mmoolia) p-tolueenisulfiinihappoa 30 ml:ssa kuivaa tetrahydrofuraania, lisätään 800 mg (5,25 mmoolia) 1,5-diatsabi-syklo(5.4.o)undek-5-eeniä ja hämmennetään tarkasti 40 minuuttia huoneen lämpötilassa. Reaktioseos laimennetaan 100 ml :11a bentsee-niä ja pestään laimennetulla vesipitoisella suolahapolla, vedellä, laimennetulla natriumhydroksidivesiliuoksella ja taas vedellä. Bent-seenifaasi kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjössä. Kromatografoimalla tolueeni/etyyliasetaatilla (5:1) piigeelillä saadaan 76-fenoksi-asetamido-3-bentsyylioksi-kef-3-em-4-karbonihappo-metyyliesteristä ja 78-fenoksiasetamido-3-bentsyylioksi-kef-2-em- 4-karbonihappo-metyyliesteri: IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat: 5,60, 5,72, 5,85 sh, 5,90p.

Lähtöaine voidaan valmistaa seuraavalla tavalla:

Liuokseen, jossa on 483 mg (1 mmooli) 2-(4-(bentstiatsol- 2- yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-hyd-roksi-krotonihappo-metyyliesteriä 1,5 ml:ssa metyleenikloridi/di-etyylieetteriä lisätään 960 mg (noin8 mmoolia) vastatislattua fenyy-lidiatsometaania ja hämmennetään 20 tuntia 0°:ssa. Reaktioseos laimennetaan metyleenikloridilla ja pestään vedellä. Orgaaninen faasi kuivataan natriumsulfaatilla, haihdutetaan tyhjössä ja kuivataan suurtyhjössä. Jäännös kromatografoidaan 10 g:ssa happopestyä pii-geeliä tolueeni/etyyliasetaatilla (2:1) ja saadaan 2-(4-(bentstiat-sol-2-yyliditio)-3-fenoksiasetamido-2-oksoatsetidiini-1-yyli)-3-bentsyylioksi-krotonihappo-metyyliesteristä ja vastaavasta isokro-tonihappo-metyyliesteristä suhteessa noin 1:1 koostuvaa isomeeriseosta; IR-spektri (metyleenikloridi): karakteristiset juovat: 5,6, 5,85 sh, 5,9, 9,9y.

Esimerkki 24:

Esimerkkiä 5d) vastaavasti voidaan saada saattamalla 1,16 g (3 mmoolia) keksinnön mukaisesti saatua 7|3-amino-3-metoksi-kef- 3- em-4-karbonihappo-hydrokloridi-dioksanaattia reagoimaan 1,5 ml:n kanssa (6,2 mmoolia) bis-(trimetyylisilyyli)-asetamidia ja sen 88 66389 jälkeen a) 765 mg:n kanssa (3,6 nunoolia) D-a-amino-(2-tienyyli)-etikka- happokloridi-hydrokloridia 78-(D-a-amino-ot-(2-tienyyli)-asetyyli-amino)-3-metoksi-3-kefem-4-karbonihappoa sisäisen suolan muodossa, sul.p. 140° (hajoten); ohutkerroskromatogrammi (piigeeli; identifiointi jodilla): Rf ~0,22 (systeemi: n-butanoli/etikkahappo/vesi 67:10:23) ja Rf ~0,53 (systeemi: isopropanoli/muurahaishappo/vesi 77:4:19); ultraviolettiabsorptiospektri: λ ^ = 235 my (ε = 11400) ja = 272 my (e = 6100) 0,1 suolahapossa, ja λ = 238 my (e = 11800) ja λ = 267 my (ε = 6500) 0,1n vesipitoista nat- οΐβκβ riumvetykarbonaattiliuosta.

b) 940 mg:n kanssa (4,5 nunoolia) D-a-amino-( 1 ,4-sykloheksa- dienyyli)-etikkahappokloridi-hydrokloridia, 78-(D-a-amino-a-(1,4-sykloheksadienyyli)-asetyyliamino)-3-metoksi-3-kefem-4-karboni-happoa sisäisen suolan muodossa, sul.p. 170° (hajoten); ohutkerros-kromatogrammi (piigeeli; toteaminen jodilla): Rf ~ 0,19 (systeemi: n-butanoli/etikkahappo/vesi 67:10:23) ja Rf - 0,58 (systeemi: isopropanoli/muurahaishappo/vesi 77:4:19); ultraviolettiabsorptiospektri: = 267 my (ε = 6 300 ) 0,1n suolahapossa, ja λ ^ = 268 my (ε = 6600) 0,1n vesipitoisessa natriumvetykarbonaattiliuok-sessa, (a)^ = + 88° + 1° (c = 1,06; 0,1n suolahappo) ja c) 800 mg:n kanssa (3,6 mmoolia) D-a-amino-4-hydroksifenyyli-etikkahappo-kloridi-hydrokloridia, 78-(D-a-amino-a-(4-hydroksi-fenyyli)-asetyyliamino)-3-metoksi-3-kefem-4-karbonihappoa sisäisen suolan muodossa, sul.p. 243-144,5° (231°:s1a alkaen sintrautuu) (hajoten); ohutkerroskromatogrammi (piigeeli; toteaminen jodilla):

Rf ~ 0,24 (systeemi: n-butanoli/etikkahappo/vesi 67:10:23) ja

Rf - 0,57 (systeemi: isopropanoli/muurahaishappo/vesi 77:4:19); ultraviolettiabsorptiospektri: = 22 8 my (e = 12000) ja 271 my (ε = 6900) 0,1n suolahapossa, ja = 227 my (ε = 10500) ja λ , , = 262 my (ε = 8000) 0,1n vesipitoisessa natrium- vetykarbonaattiliuoksessa,(a)p = +165° +1 (c = 1,3; 0,1n suolahappo) .

Esimerkki 25:

Vastaavasti voidaan sopivista, keksinnön mukaisesti saatavista välituotteista valmistaa seuraavat yhdisteet: 89 66389 7 0-amino-3-metoksi-3-kefem-4-karbonihappo-difenyy lime tyyli-esteri, ohutkerroskromatogrammi (piigeeli): Rf = 0/17 (systeemi: etikkahappoetyyliesteri; kehitys jodilla); ultraviolettiabsorp-tiospektri (95 %:sessa vesipitoisessa etanolissa): Xmakg = 258 my (e = 5700); infrapuna-absorptiospektri (dioksaanissa); karakteristiset juovat 2,87 μ, 5,62 μ ja 6,26 μ, 3-n-butyylioksi-70-fenyyliasetyyliamino-3-kefem-4-karboni-happo-difenyylimetyyliesteri, sul.p. 168-170°, (ot)= +55° ± 1° (c = 0,38 kloroformissa); ultraviolettiabsorptiospektri (95 %:sessa vesipitoisessa etanolissa): λ ks = 264 m (e = 7300); infrapuna-absorptiospektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat 2,98 μ, 5,62 μ, 5,81 μ, 5,92 μ, 6,25 μ ja 6,62 y; 3-n-butyy1ioks i-7 β-(D-α-tert.-butyy1ioks ikarbonyy1iamino-a-fenyyli-asetyyliamino)-3-kefem-4-karbonihappo-difenyylimetyylieste-ri, (ot)j^ = +11° ± 1° (c = 0,98 kloroformissa); ultraviolettiabsorptiospektri (95 %:sessa vesipitoisessa etanolissa): ^makg = 264 my (ε = 6100); infrapuna-absorptiospektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat 2,88 y, 5,63 y, 5,84 y (olake), 5,88 y, 6,26 y ja 6,71 μ; 3-n-butyylioksi-70-(D-a-fenyyli-glysyyliamino)-3-kefem-4-kar-bonihappo, sul.p. 141-142°; ohutkerroskromatogrammi (piigeeli):

Rf ^ 0,21 (systeemi; etikkahappoetyyliesteri/pyridiini/etikkahap-po/vesi 62:21:6:11); ultraviolettiabsorptiospektri (0,1-n vesipitoisessa natriumvetykarbonaattiliuoksessa) : ^ j^s = 267 my (ε = 7300) ; 3-metoksi-70-fenyyliasetyyliamino-3-kefem-4-karbonihappo-metyyliesteri. sul.p. 171-174° uudelleenkiteyttämisen jälkeen me-tyleenikloridista ja heksaanista; (a)^° = +102° ± 1° (c = 0,95 kloroformissa); ultraviolettiabsorptiospektri (95 %:sessa vesipitoisessa etanolissa): ^majcS = 265 my (ε = 6250); infrapuna-absorp- tiospektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat 2,94 μ, 5,62 μ, 5,76 y, 5,93 y, 6,24 y ja 6,65 μ; 3-etoksi-70-(D-a-tert.-butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyli-asetyyliamino)-3-kefem-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri, ohut-kerroskromatrografia (piigeeli): Rf ^ 0,28 (systeemi: toluoli/ etikkahappoetyyliesteri 3:1); ultraviolettiabsorptiospektri (95 %: sessa vesipitoisessa etanolissa): = 258 my (ε * 7000) ja \naks = 264 my (ε = 6900) ; inf rapuna-absorptiospektri (metyleeni- 90 66389 kloridissa): karakteristiset juovat 2,96 y, 5,64 μ, 5,90 μ, 6,28 μ ja 6,73 μ; 3-etoksi-78-(D-a-fenyyli-glysyyliamino)-3-kefem-4-karboni-happo, ohutkerroskromatogrammi (piigeeli): Rf ^ 0,17 (systeemi: etikkahappoetyyliesteri/pyridiini/etikkahappo/vesi 62:21:6:11); ultraviolettiabsorptiospektri (0,1-molaarisessa vesipitoisessa natriumvetykarbonaattiliuoksessa): λ = 263 m (ε = 5500); 3-bentsyylioksi-7β-(D-a-tert.-butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyli-asetyyliamino)-3-kefem-4-karbonihappo-difenyylimetyyHester i, ohutkerroskromatogrammi (piigeeli; kehitys jodilla): Rf 'v- n λ 0,34 (systeemi: toluoli/etikkahappoetyyliesteri 3:1); (a)D = +7° ± 1° (c = 0,97 kloroformissa); ultraviolettiabsorptiospektri (95 %:sessa vesipitoisessa etanolissa): λιη0]ς8 = 258 my (e = 6800), ja 264 my (ε = 6800) , ja Xo^aJce = 280 my (ε = 6300) ; infrapuna-absorptiospektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat 2,96 y, 5,63 y, 5,88 y, 6,26 y ja 6,72 y; 3-bentsyylioksi-7β-(D-a-fenyyli-glysyyliamino)-3-kefera-4-karbonihappo kahtaisionimuodossa, ohutkerroskromatogrammi (piigeeli): Rf = 0,17 (systeemi; etikkahappoetyyliesteri/pyridiini/etik-kahappo/vesi 62:21:6:11); ultraviolettiabsorptiospektri (0,1-n vesipitoisessa natriumvetykarbonaattiliuoksessa): λ = 266 my (e = 6500); 7β-(5-bentsoyyliamino-5-difenyylimetoksikarbonyyli-valeryyli-amino)-3-metoksi-3-kefem-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri, ohutkerroskromatogrammi (piigeeli): Rf = 0,45 (systeemi: toluoli/ etikkahappoetyyliesteri 1:1); ultraviolettiabsorptiospektri (95 %:sessa vesipitoisessa etanolissa): ^0iake = 258 “U (ε = 7450), 264 my (e = 7050) ja 268 my (e = 6700), infrapuna-absorptiospektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat 5,65 y, 5,78 y, 6,03 μ ja 6,64 μ; 7 β-(D-a-tert.-butyylioksikarbonyyliamino-a-fenyyli-asetyyli-amino)-3-metoksi-3-kefem-4-karbonihappo, ohutkerroskromatogrammi (piigeeli; indentifiointi jodilla): Rf 'v 0,64 (systeemi: n-butanoli/ etikkahappo/vesi 67:10:23); ultraviolettiabsorptiospektri (95 %: sessa vesipitoisessa etanolissa): Xmaics = 264 my (ε = 4100); infra puna-absorptiospektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat 3,00 y, 5,64 y, 5,92 y, 6,25 y ja 6,72 y; 91 66389 70-(D-a-tert.-butyylioksikarbonyyliamino-α-(2-tienyyli)-asetyyliamino) -3-metoksi-3-kefem-4-karbonihappo-difenyylimetyyliesteri, ohutkerroskromatogrammi (piigeeli: indentifiointi UV-valolla λ = 254 m ); Rf ^ 0,34 (systeemi: dietyylieetteri) ; (a)p0 = +26° ± 1° (c = 0,86 kloroformissa); ultraviolettiabsorptiospektri (95 %:sessa vesipitoisessa etanolissa): *majcS = 249 my (ε = 12500) ja 280 my (ε = 600); infrapuna-absorptiospektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat 2,94 y, 5,62 y, 5,85 y, 6,26 y ja 6,72 y; 70- (D -a-tert.-butyylioksikarbonyyliamino-a-(1,4-sykloheksa-dienyyli)-asetyyliamino)-3-metoksi-3-kefem-4-karbonihappo-difenyy-limetyyliesteri, ohutkerroskromatogrammi (piigeeli; indentifiointi dietyylieetterillä): Rf 'v* 0,39 (systeemi: dietyylieetteri); (a)D = +1° ±1° (c = 0,745 kloroformissa); ultraviolettiabsorptiospektri (95 %:sessa vesipitoisessa etanolissa): λ = 263 my (ε = 6700) ja ^Qiafce = 280 my (ε = 6300); infrapuna-absorptiospektri (metyleenikloridissa) : karakteristiset juovat 2,96 y, 5,64 y, 5,86 y, 5,90 y (olake), 6,27 y ja 6,73 y; 7 0-(D-a-tert.-butyylioksikarbonyyliamino-a-(4-hydroksifenyy-li)-asetyyliamino)-3-metoksi-3-kefem-4-karbonihappo-difenyylimetyy-liesteri, ohutkerroskromatogrammi (piigeeli; identifiointi jodilla): ΛΛ

Rf ^ 0,35 (systeemi: toluoli/etikkahappoetyyliesteri 1:1); (ex)D 'v. -1° ± 1° (c = 0,566 kloroformissa); ultraviolettiabsorptiospektri (95 %:sessa vesipitoisessa etanolissa): ^ j^s = 276 my (ε = 7400); infrapuna-absorptiospektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat 2,83 y, 2,96 y, 5,64 y, 5,86 y, 5,91 y (olake), 6,23 y, 6,28 y, 6,65 y ja 6,72 y; 70- (D-a-tert.-butyylioksikarbonyyliamino-a-(4-isotiatsolyyli)-asetyyliamino)-3-metoksi-2-kefem-4a-karbonihappo-difenyylimetyyli-esteri, sul.p. 170° (kiteyttämisen jälkeen metyleenikloridin ja pentaanin seoksesta); (a)p^ = +147° ± 1° (c = 0,79 kloroformissa); ohutkerroskromatogrammi (piigeeli; identifiointi jodilla); Rf ^ 0,68 (systeemi: toluoli/etikkahappoetyyliesteri 1:1); ultraviolettiabsorptiospektri (95 %:sessa vesipitoisessa etanolissa): = 248 my (ε * 10700); infrapuna-absorptiospektri (metyleenikloridissa): karakteristiset juovat 2,96 y, 5,63 y, 5,75 y, 5,87 y, 6,18 y ja 6,72 y; 70-(D-a-tert.-butyylioksikarbonyyliamino-α-(4-isotiatsolyyli)-asetyyliamino)-3-metoksi-3-kefem-4-karbonihappo-difenyylimetyyli-

Claims (8)

1. 92 66389 esteri, (α)ρ® = +26° ± 1° (c = 0,65 kloroformissa); ohutkerroskro-matogrammi (piigeeli; indentifiointi jodilla): Rf ^ 0,43 (systeemi: toluoli/etikkahappoetyyliesteri 1:1); ultraviolettiabsorptiospektri (95 %:sessa vesipitoisessa etanolissa): *maks = 250 πιμ (ε = 12200) ja 280 my (e = 5900); infrapuna-absorptiospektri (metyleeniklori-dissa): karakteristiset juovat 2,94 y, 5,65 y, 5,71 y (olake), 5,88 y, 6,28 y ja 6,73 y.
2. 1. Menetelmä 7B-amino-3-kefem-3-oli-4-karboksyylihappoyhdistei-den valmistamiseksi, joiden kaava on (0)n "H ? ? l Ί— 0 =J-Nvy^“"° " R3 O = C - r2 jossa n on 0 tai 1, R^ tarkoittaa vetyä tai asyyliryhmää, jonka kaava on 0 R - (X) - CH - C - B s. m | Rb jossa R tarkoittaa fenyyliä, hydroksifenyyliä, hydroksikloorifenyy-liä, tienyyliä, pyridyyliä, aminopyridiniumia, furyyliä, isotiatso-lyyliä, tetratsolyyliä tai 1,4-sykloheksadienyyliä, jolloin näissä tähteissä hydroksyylisubstituentit voivat olla suojatut asyylitäh-teillä, X tarkoittaa happea, m lukua 0 tai 1, ja on vety, tai kun m on 0, mahdollisesti suojattu amino, tai 5-amino-5-karboksi-vale-ryylitähdettä, jossa amino- tai karboksiryhmä mahdollisesti on suojattu, R? tarkoittaa hydroksia, halogeenia, alempialkoksia, 2-halo-geeni-alempialkoksia, 1-fenyyli-alempialkoksia, jolloin fenyyliren-gas voi olla substituoitu nitroryhmällä tai difenyylialempialkoksia, ja R3 tarkoittaa vetyä, alempialkyyliä, fenyylialempialkyyliä tai 93 66389 difenyylialempialkyyliä, sekä vastaavien 2-kefem-yhdisteiden, joiden kaava on R,\ NH H H N— ,οΙΖί L0-K3 o = C - R2 jossa Ra, R2 ja R^ tarkoittavat samaa kuin edellä, tai kaavojen IA ja IB mukaisten 3-kefem- ja 2-kefem-yhdisteiden seosten, tai tällaisten, suolanmuodostavia ryhmiä sisältävien yhdisteiden suolojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että yhdistettä, jonka kaava on Ra 1\ H H NH V . S-Y CH, I Ϊ 3 11 o =l-N C/vwOR®
3. 0. C - R* a .A jossa R^ tarkoittaa samaa kuin kaavassa IA, R2 tarkoittaa samaa kuin R2 hydroksia lukuunottamatta, R^ tarkoittaa alempialkyyliä, fenyy-lialempialkyyliä, difenyylialempialkyyliä tai trialempialkyylisilyy-liä, ja Y poistoryhmää, joka on bentstiatsol-2-yylitio, bentsoksat-sol-2-yylitio, bentseenisulfonyyli, p-tolueenisulfonyyli, o-metoksi-bentseenisulfonyyli, p-metoksibentseenisulfonyyli tai p-nitrobent-seenisulfonyyli, käsitellään vahvalla emäksellä inertissä liuotti-messa huoneen lämpötilassa tai heikosti lämmittäen U0-50°C:ssa mahdollisesti inerttikaasuatmosfäärissä ja sinänsä tunnetulla tavalla mahdollisesti muutetaan 2-kefem- (IB) ja 3-kefem-yhdisteen (IA) saatu seos tai saatu 2-kefem-yhdiste (IB) hapettamalla 3-kefem-yhdis-teen 1-oksidiksi (IA) ja mahdollisesti muutetaan saatu 3-kefem-yhdisteen 1-oksidi (IA) pelkistämällä kaavan (IA) mukaiseksi 3-kefem-yhdisteeksi, ja mahdollisesti muutetaan saadussa yhdisteessä kaavan -C(=0)-R2 mukainen esteröity karbok syyliryhmä saippuoimalla, tai ryhmä -C(=0)-Hal hydrolyysin avulla' vapaaksi karbok- 94 66389 syyliryhmäksi tai esteröimällä joksikin toiseksi suojatuksi karbok-syyliryhmäksi ja mahdollisesti muutetaan saadussa yhdisteessä suojattu 3-hydrok-siryhmä -ORg vapaaksi 3-hydroksiryhmäksi ja mahdollisesti muutetaan saadussa yhdisteessä vapaa 3-hydroksi-ryhmä eetteröimällä eetteröidyksi 3-hydroksiryhmäksi, ja mahdollisesti lohkaistaan saadussa kaavan I mukaisessa yhdis-teessä, jossa tarkoittaa asyylitähdettä, tämä asyylitähde käsittelemällä imidihalogenidin muodostavalla aineella, saattamalla muodostunut imidihalogenidi reagoimaan alkoholin kanssa vastaavaksi iminoeetteriksi ja solvolysoimalla muodostunut iminoeetteri, ja mahdollisesti vapautetaan saadussa kaavan I mukaisessa yhdisteessä hydroksifenyylitähteessä Ra mahdollisesti läsnäoleva suojattu hydroksi ja/tai suojattu amino R^, ja/tai mahdollisesti muutetaan suolanmuodostavan ryhmän sisältävä saatu yhdiste suolaksi tai saatu suola vapaaksi yhdisteeksi tai joksikin toiseksi suolaksi, ja/tai mahdollisesti erotetaan isomeeristen yhdisteiden saatu seos yksittäisiksi isomeereiksi.
4. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että emäksenä käytetään bisyklistä amidiinia.
5. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että emäksenä käytetään diatsabisykloalkeeniä, kuten 1,5-diatsabisyklo(5.4.0)undek-5-eeniä.
6. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että emäksenä käytetään substituoitua, esim. alempialkyylil-lä moninkertaisesti substituoitua guanidiiniä, kuten tetrametyyli-guanidiinia.
7. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että emäksenä käytetään trialempialkyyliamiinia, kuten tri-etyyliamiinia. 95 66389
8. 1. Förfarande för framställning av 78-amino-3-cefem-3-ol-4-kar-boxylsyraföreningar med formeln R?\ (0)n NH ? ? ί N:_ f IA o —o - R3 o = c - r2 i vilken n är 0 eller 1, betecknar väte eller en acylgrupp med formeln 0 R - (X) - CH - C - B a m , *b i vilken R betecknar fenyl, hydroxifenyl, hydroxiklorfenyl, tienyl, 3. pyridyl, aminopyridinium, furyl, isotiäzolyl, tetrazolyl eller Ι,Ί-cyklohexadienyl, varvid i dessa rester hydroxylsubstituenterna kan vara skyddade med acylrester, X betecknar syre, m talet 0 eller 1, och är väte eller dä m är 0, eventuellt skyddad amino, eller betecknar en 5-amino-5-karboxi-valerylrest, i vilken amino- eller kar-boxigruppen eventuellt är skyddade, R2 betecknar hydroxi, halogen, lägre alkoxi, 2-halogen-lägrealkoxi, 1-fenyl-lägrealkoxi, varvid fe-nylringen kan vara substituerad med en nitrogrupp, eller difenyllägre-alkoxi, och Rg betecknar väte, lägre alkyl, fenyllägrealkyl, eller difenyllägrealkyl, samt motsvarande 2-cefem-föreningar med formeln R’\ NH H H N- o = C - R2 96 66389 g i vilken , R2 och R^ betecknar detsamma som ovan, eller blandningar av 3-cefem- och 2-cefem-föreningar med formeln IA och IB eller för framställning av salter av dessa föreningar som innehäller saltbildan-de grupper, kännetecknat därav, att en förening med formeln NH ? ? S-Y o 0 =1-N I A O - c - 4 a A i vilken betecknar detsamma som i formel IA, R2 betecknar detsam-ma som R2, med undantag av hydroxi, R° betecknar lägre alkyl, fenyl-lägrealkyl, difenyllägrealkyl, eller trilägrealkylsilyl, och Y en av-gängsgrupp, som är benstiazol-2-yltio, bensoxazol-2-yltio, bensensul-fonyl, p-toluensulfonyl, o-metoxibensensulfonyl, p-metoxibensensulfo-nyl eller p-nitrobensensulfonyl, behandlas med en stark bas i ett inert lösningsmedel vid rumstemperatur eller under samtidig lätt upp-värmning vid 40-50°C, eventuellt i en inert gasatmosfär, och pä i och för sig känt sätt eventuellt överförs en erhällen blandning av en 2 cefem- (IB) och 3-cefem-förening (IA) eller en erhällen 2-cefem-förening (IB) genom oxidering till en 1-oxid av en 3-cefem-förening (IA), och eventuellt överförs en erhällen 1-oxid av en 3-cefera-förening (IA) genom reduktion tili en 3-cefem-förening med formeln (IA), och eventuellt överförs i en erhällen förening den förestrade kar-boxylgruppen med formeln -C(=0)-R2 genom förtvälning eller gruppen -C(=0)-Hal genom hydrolys tili den fria karboxylgruppen eller genom förestring tili nägon annan skyddad karboxylgrupp, och eventuellt överförs i en erhällen förening den skyddade 3-hyd-roxigruppen -0R° tili en fri 3-hydroxigrupp, och eventuellt överförs i en erhällen förening en fri 3-hydroxigrupp genom företring tili en företrad 3-hydroxigrupp, och eventuellt avspjälks i en erhällen förening med formeln I i vil-ken R^ betecknar en acylrest, denna acylrest genom behandling med ett imidhalogenid-bildande ämne, omsättning av den bildade imidha-logeniden med en alkohol tili motsvarande iminoeter och solvolys av den bildade iminoetern, och eventuellt frigörs i en erhällen förening med formeln I i hyd-