FI65331C - Reglerings- och maetningssystem foer uppvaermning/avkylning lagenhetsvis samt foerfarande foer kalibrering av systemet - Google Patents
Reglerings- och maetningssystem foer uppvaermning/avkylning lagenhetsvis samt foerfarande foer kalibrering av systemet Download PDFInfo
- Publication number
- FI65331C FI65331C FI772591A FI772591A FI65331C FI 65331 C FI65331 C FI 65331C FI 772591 A FI772591 A FI 772591A FI 772591 A FI772591 A FI 772591A FI 65331 C FI65331 C FI 65331C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- temperature
- heating
- valves
- room
- thermostat
- Prior art date
Links
- 101100148710 Clarkia breweri SAMT gene Proteins 0.000 title 1
- 238000010438 heat treatment Methods 0.000 claims description 42
- XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N water Substances O XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims description 27
- 238000001816 cooling Methods 0.000 claims description 17
- 230000015654 memory Effects 0.000 claims description 12
- 238000005259 measurement Methods 0.000 claims description 9
- 230000006870 function Effects 0.000 claims description 8
- 239000002826 coolant Substances 0.000 claims description 7
- 238000012545 processing Methods 0.000 claims description 5
- 230000005540 biological transmission Effects 0.000 claims description 4
- 238000009413 insulation Methods 0.000 claims description 4
- 238000000034 method Methods 0.000 claims description 4
- 238000012544 monitoring process Methods 0.000 claims description 3
- 230000001105 regulatory effect Effects 0.000 claims description 3
- 230000003442 weekly effect Effects 0.000 claims description 3
- 230000001276 controlling effect Effects 0.000 claims 1
- 239000003507 refrigerant Substances 0.000 claims 1
- 238000005265 energy consumption Methods 0.000 description 6
- 238000012937 correction Methods 0.000 description 3
- 238000010586 diagram Methods 0.000 description 3
- 238000009423 ventilation Methods 0.000 description 3
- 238000004364 calculation method Methods 0.000 description 2
- 239000004065 semiconductor Substances 0.000 description 2
- 238000012546 transfer Methods 0.000 description 2
- 238000004378 air conditioning Methods 0.000 description 1
- 238000009529 body temperature measurement Methods 0.000 description 1
- 230000003139 buffering effect Effects 0.000 description 1
- 238000013461 design Methods 0.000 description 1
- 206010022000 influenza Diseases 0.000 description 1
- 238000012886 linear function Methods 0.000 description 1
- 238000000491 multivariate analysis Methods 0.000 description 1
- 238000013021 overheating Methods 0.000 description 1
- 238000005057 refrigeration Methods 0.000 description 1
- 230000000717 retained effect Effects 0.000 description 1
- 230000001932 seasonal effect Effects 0.000 description 1
- 230000003068 static effect Effects 0.000 description 1
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01K—MEASURING TEMPERATURE; MEASURING QUANTITY OF HEAT; THERMALLY-SENSITIVE ELEMENTS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- G01K17/00—Measuring quantity of heat
- G01K17/06—Measuring quantity of heat conveyed by flowing media, e.g. in heating systems e.g. the quantity of heat in a transporting medium, delivered to or consumed in an expenditure device
- G01K17/08—Measuring quantity of heat conveyed by flowing media, e.g. in heating systems e.g. the quantity of heat in a transporting medium, delivered to or consumed in an expenditure device based upon measurement of temperature difference or of a temperature
-
- Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
- Y10S—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y10S165/00—Heat exchange
- Y10S165/001—Heat exchange with alarm, indicator, recorder, test, or inspection means
- Y10S165/002—Energy, efficiency, performance or malfunction
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Combustion & Propulsion (AREA)
- Physics & Mathematics (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Steam Or Hot-Water Central Heating Systems (AREA)
- Air Conditioning Control Device (AREA)
- Control Of Temperature (AREA)
- Measuring Temperature Or Quantity Of Heat (AREA)
Description
2 65331 mä, joka mahdollistaa oikeudenmukaisen ja tarkan lämpö- tai jäähdytysenergian kulutuksen ja vedenkulutuksen huoneistokohtaisen laskutuksen ja jonka avulla asukas voi itse valita asumisensa hintatason sekä lämmön- että vedenkulutuksen suhteen. Kun asukas tietää itse maksavansa kuluttamansa lämpöenergian, on odotettavissa, että järjestelmän avulla on nykyiseen yhteislas-kutukseen verrattuna saavutettavissa 25 - 60 % lämmityskustannusten ja vesikustannusten säästö.
Keksinnön tarkoitus saavutetaan alussa mainittua tyyppiä olevalla, sinänsä tunnetuista osista koostuvalla järjestelmällä siten, että mitataan huoneistojen suhteellista lämmitys- tai jäähdytys-energian kulutusta lämpöpättereiden tai jäähdytyshaihduttimien venttiileiden kiinni/auki-aikojen suhteen, huonelämpötilojen ja meno- ja paluupuolen lämmitys- tai jäähdytysväliaineen lämpötilojen funktiona. Keksinnössä ei siis lainkaan pyritä mittaamaan esim. lämpöpattereiden luovuttamaa absoluuttista lämpöenergiaa, vaan laskutusperusteeksi riittää tieto siitä, mikä on kunkin huoneiston suhteellinen osuus koko talon kuluttamasta kokonais-lämpöenergiasta.
Yksinkertaisuuden vuoksi tarkastellaan seuraavassa keksinnön sovellutusta lämmitysjärjestelmään, mutta on selvää, että vastaava mittaus- ja säätöjärjestelmä on toteutettavissa myös keskus jäähdytys järjestelmissä, joita tällä hetkellä käytetään jossain määrin kuumissa maissa. Tällöin putkissa kiertävänä väliaineena on jäähdytysvällaine ja lämpökeskuksen asemesta on kyl-mäkoneet. Lämmityspatterit korvataan esim. säleikkötyyppisillä jäähdytysväliaineen haihduttimilla, joiden läpi jäähdytysilma puhalletaan. Muilta osin jäähdytykseen tarvittavan energiakulu-tuksen huoneistokohtainen mittaus ja säätö tapahtuvat samalla tavoin kuin seuraavassa selostetaan lämmitysjärjestelmän yhteydessä. Tämän mukaisesti, kun seuraavassa puhutaan esim. "meno-vedestä" tarkoitetaan mitä tahansa menopuolen lämmitys- tai jääh-dytyskiertoväliainetta.
Keksinnön mukaista mittausperiaatetta voidaan samalla käyttää myös koko järjestelmän vikatarkkailuun siten, että keskusyksikkö tarkkailee mainittua aikasuhdetta ja/tai vertaa sitä huonekoh-taisesti ko. huoneen lämpötilaan ja antaa vikahälytyksen, jos ko.
3 6 5 3 31 suureet poikkeavat ennalta määrätyistä raja-arvoista tai niiden keskinäinen suhde muuttuu.
Menoveden lämpötilan optimoimiseksi on edullista, että menoveden lämpötila on järjestetty siten säädettäväksi, että koko talon venttiilien auki/(auki+kiinni)-aikasuhde on keskimäärin ennalta määrätty vakio, sopivimmin 0,5-0,8. Jäähdytysjärjestelmässä säädetään vastaavasti menopuolen jäähdytysväliaineen määrää.
Kun aiemmin tunnetuissa lämmitysjärjestelmissä menoveden lämpötila on säädetty yleensä ulkolämpötilan perusteella, niin keksinnön mukaisessa järjestelmässä ulkolämpötilan perusteelta määrätään ainoastaan yläraja menoveden lämpötilalle ja menoveden lämpötilan säätö tapahtuu edellä mainitulla optimaalisella tavalla. Vastaavasti jäähdytysjärjestelmässä voidaan ulkolämpötilan perusteella määrätä yläraja menopuolen jäähdy-tysväliaineen määrälle.
Liitäntäyksikön, termostaatin ja venttiilin yhteistoiminta on keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan järjestetty siten, että termostaatti toimii sarjakytkimenä liitäntäyksikön ja venttiilin välissä siten, että määräajoin toistuvien säätöjaksojen alussa venttiilit eivät saa ohjausta ja että huonelämpötilan ja termostaatin asetuslämpötilan väliseen eroon verrannollisen ajan kuluttua termostaatti kytkee venttiileille ohjauksen, jolloin venttiilien kiinni/auki-aikoja tarkkaillaan liitäntäyksikössä termostaattien lähettämien tietojen perusteella.
Keksinnön perusoivallusta, eli että pyritään mittaamaan lämpö-energian (jäähdytykseen tarvittavan energian) kulutuksen jakautumaa talon sisällä, ei itse lämpöenergian (jäähdytysenergian) absoluuttista määrää, voidaan käyttää hyväksi paitsi itse mittauksen suorittamiseen, myöskin järjestelmän kalibroimiseksi siten, että vaihtelutekijöistä, kuten huoneiden erilaisista sijainneista, lämmöneristyksistä ja putkistojen ja hormien lämpövuodoista huolimatta taataan asukkaille samaa suhteellista peruskustannusta vastaan kaikissa huoneissa sama peruslämpötila.
Keksinnön kohteena on siten myös menetelmä ko. mittaus- ja 4 65331 säätöjärjestelmän kalibroimiseksi.
Aluksi suoritetaan järjestelmän karkeasäätö, joka vastaa täsmällisesti yleistä käytäntöä nykyisillä lämmitysjärjestelmillä. Tämän mukaisesti rakennuksen lämmitysjärjestelmää suunniteltaessa lasketaan putkiston perustietojen pohjalta kunkin lämpöpatterin kuristusventtiilin perusasetus, lämmitysjärjestelmää käyttöönotettaessa kuristusventtiilit asetetaan laskettuun arvoon, termostaatit säädetään suurinta lämpötilaa vastaavaan asentoon ja menoveden lämpötilaa säädetään niin, että huoneissa saadaan määrätty keskimääräinen lämpötila, esim. 20°C, jolloin huone-kohtaiset poikkeamat poistetaan korjaamalla kuristusventtiilien laskettua asentoa. Kuristusventtiilien asentoa ei kuitenkaan voida säätää niin suurella -tarkkuudella, että se takaisi samanlaisissa olosuhteissa kaikille patteriventtiileille saman kiin-ni/auki-suhteen. Tästä syystä on suoritettava järjestelmän kalibrointi keksinnön mukaisesti siten, että tämän jälkeen kaikki termostaatit lukitaan määrättyyn asentoon, esim. 20°C, että kalibrointiaikana keskusyksikkö rekisteröi jokaisen patteri-venttiilin tarkkaa keskimääräistä kiinni/auki-suhdetta, jonka perusteella lasketaan vertailuarvot eri huoneiden suhteellisille lämmönkulutuksille. Nämä vertailuarvot jäävät keskusyksikön muistiin ja niitä voidaan tarvittaessa tarkistaa uudella kalibroinnilla.
Molemmissa edellä mainituissa kalibroinneissa kaikkien huoneiden lämpötila on sama, joten huoneiden seinien läpi ei tapahtunut lämmönsiirtoa. Käytössä huoneistojen väliset lämpötilaerot aiheuttavat lämpöenergian siirtymistä seinien läpi naapurihuo-neistoista/huoneistoihin. Ääritapauksessa voidaan ajatella, että jossakin huoneistossa lämpötila pidetään niin alhaalla, että se tulee kokonaan lämmitetyksi naapurihuoneistojen lämmitysenergialla, jolloin vastaavasti naapurihuoneistojen lämmitysenergian tarve lisääntyy. Mikäli myös tämä halutaan ottaa huomioon, tarjoaa keksinnön mukainen järjestelmä kalibrointimenetelmän huoneistojen välisen lämpövuodon määräämiseksi siten, että valituissa huoneistoissa termostaatit säädetään alemmas (esim. alimpaan asentoonsa) kuin muissa huoneistoissa (joissa termostaatit lukitaan esim. 20°C), että keskusyksikkö rekisteröi jäähtyneen huoneiston lämpötilan ja naapurihuoneistoissa tapahtuneen läm- 65331 mönkulutuksen kasvun ja että tämän perusteella lasketaan eri huoneistojen välisen lämpövuodon suuruus, joka on myös huoneistojen välisen lämpötilaeron funktio. Saaduista kalibrointitiedoista voidaan laskea huoneistojen välinen lämpövuoto niiden lämpötilaeron funktiona tallettamalla vastaavat tiedot ja lämpövuotoyhtälö keskusyksikön muistiin.
Seuraavassa keksinnön mukaisen järjestelmän erästä sovellutusesimerkkiä selostetaan vielä yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän rakennekaaviota.
Kuvio 2 esittää termostaatin ja magneettiventtiilin kytkentää.
Kuvio 3 esittää keskusyksikön karkeata lohkokaaviota.
Kuvio 4 esittää esimerkinomaisesti keskusyksikön antamaa vakio-tulostusta kausilaskutusta varten ja kuvio 5 esittää esimerkinomaisesti keskusyksikön antamaa vikatu-lostusta.
Piirustuksissa havainnollistettu järjestelmä täyttää seuraavat mittaus- ja säätötehtävät:
- huonekohtainen lämpötilan säätö elektronisella huonetermostaa-tilla Tg ja sähköisesti ohjatuilla lämpöpatteriventtiileillä MV
- keskuslämmitysjärjestelmän luovuttaman lämpöenergian huoneistokohtaisen suhteellisen jakauman automaattinen mittaus - huoneistokohtainen lämpimän ja kylmän veden kulutuksen mittaus - puoliautomaattinen huone- tai huoneistokohtainen läsnäolo/pois-saololämpötilan kytkentä - lämpökeskuksen automaattinen ohjaus ja menoveden lämpötilan optimaalinen säätö.
Huoneiston lämmitysenergia koostuu seuraavista tekijöistä: 1. Lämpöpattereiden luovuttama lämpöenergia 2. Seinien läpi naapurihuoneistoista/huoneistoihin siirtyvä lämpö-energia 3. Huoneistossa oleskelevien ihmisten luovuttamia lämpöenergia 6 65331 4. Sähkökäyttöisistä kotitalouskoneista (jää- ja pakastekaapit, valaistus jne.) syntyvä lämpö 5. Auringon säteilylämpö
Mikäli kohtien 1 ja 2 lämpöenergiaa pystytään mittaamaan luotettavasti, ei muuta tarvitse laskutuksessa ottaa huomioon, sillä - huoneistossa oleskelevien ihmisten, kotitalouskoneiden ja valaistuksen kehittämä (ja jo "maksettu") lämpö pienentää vastaavalla määrällä keskuslämmitysenergian tarvetta, koska huonekohtaiset termostaatit pitävät huoneen lämpötilan vakiona, - keskimääräisen aurinkoenergian huomioonottaminen tapahtuu kalibrointitilanteessa automaattisesti, mikäli niin halutaan. Toinen ehkä oikeudenmukaisempi mahdollisuus on jättää aurinkoenergia kalibrointitilanteessa huomiotta ja ottaa se sen sijaan huomioon asuntojen myyntihintaa ja/tai perusyhtiövasti-ketta jyvitettäessä.
Lisäsäästöjen aikaansaamiseksi voidaan käyttää läsnäolo/poissa- olo-lämmitystä, jolloin asunnon ollessa esim. päivisin tyhjä, sen lämpötila asetetaan automaattisesti alhaisemmaksi. Tämä voidaan lisätä järjestelmään suhteellisen vähäisin lisäkustannuksin lämmitysenergiaa huomattavasti säästävä läsnäolo/poissaolo-kytkin esimerkiksi huonetermostaattiin sijoitettuna painonappina, joka kytkin poissaolo-asennossa ohjaa huoneiston lämpötilan termostaattien asetuslämpötilasta riippumattomaan alempaan lämpötilaan. Tämä poissaolo-ohjaus voidaan toteuttaa esim. viikkokellolla taikka poissaoloaika voidaan tallettaa keskusyksikön muistiin ja ilman lisäohjausta toistaa vastaava "säästöohjaus" viikkoperio-dilla siten, että poissaoloajan päättyessä asetuslämpötila on saavutettu kytkemällä termostaattiohjaus päälle ennen poissaoloajan päättymistä.
Tärkeä lämpöenergian kulutusmuoto on myös lämmin vesi. Useissa lähteissä on yhtäpitävästi arvioitu lämpimän veden edustavan huomattavaa kustannuserää, jopa useita kymmeniä prosentteja lämpöenergian kokonaiskulutuksesta, joten siirryttäessä lämpö-energian laskutukseen on lämmin vesi ja samalla myös kylmä vesi järkevää ottaa laskutuksen piiriin. Tästä syystä kuvion 1 kaaviossa on esitetty lämpimän ja kylmän veden määrämittaus LVM ja KVM sekä lämpimän veden lämpötilan mittaus Tv kokonaisjärjes- 65331 7 telmään liittyvinä osina, vaikka niihin ei sinänsä liity mitään keksinnöllistä uutta.
Järjestelmän perusrakenne on seuraava. Kukin huone varustetaan elektronisella termostaatilla T„, joka ohjaa kaksilankaisella n liitännällä lämpöpattereiden R magneettiventtiilejä MV. Näitä voidaan liittää useita rinnakkain yhden termostaatin ohjattavaksi ilman välirelettä.
Termostaatti T„ ja magneettiventtiilit MV ovat on/ei-rakennetta n ja magneettiventtiilin lepoasento on auki. Virtausta lämpöpatterissa R säädetään muuttamalla venttiilin MV kiinni/auki-aikojen suhdetta.
Lämpöpattereiden paluuvesiliitännässä on tavanomaiset kuristus-venttiilit KV, joita käytetään ennestään tunnettuun tapaan järjestelmän perussäätöön. Termostaatti T„ saa käyttöjännitteensä n liitäntäyksiköstä LY' ja liitäntöjä kuvaa kuvio 2. Termostaatti säätää huoneen lämpötilaa itsenäisesti. Magneettiventtiilien kiinni/auki-aikoja tarkkaillaan liitäntäyksikössä LY mittaamalla kunkin termostaatin Τβ ottamaa virtaa johdoissa b-c ja huoneen lämpötila mitataan johtojen a-c avulla.
Liitäntäyksikkö LY sisältää seuraavat osat ja toiminnat:
1. Virransyöttö termostaateille T
H
2. Termostaattien T„ kiinni/auki-suhteiden ja huonelämpötilojen rl
välitys keskusyksikölle KY
3. Lämpötila-antureilta TM, Tp, Ty ja Ty saatavien menoveden, paluuveden, lämpimän veden ja ulkolämpötilan välitys keskusyksikölle KY
4. Kolmitieventtiilin M ohjaussignaalin välitys 5. Vesimittarien LVM ja KVM antamien kulutustietojen välitys keskusyksikölle KY.
Liitäntäyksikkö LY on sekä termostaatteihin T„ että keskusyksikköön n KY päin galvaanisesti erotettu.
Keskusyksikkö KY on mikroprosessorityyppinen tietokone, johon voidaan liittää määrätty määrä liitäntäyksikköjä. Keskusyksikkö sisältää raporttikirjoittimen sekä seuraavat liitännät ulospäin: 8 65331
- talonmiehen asuntoon sijoitettava hälytin H
- yhteys talon hälytyskeskukseen HK
- liitäntä ulkopuoliseen kirjoittimeen 10
Keskusyksikön osatoiminnat ovat seuraavat: 1. KY tarkkailee jokaisen termostaatin avulla huonekohtaisesti - huoneen lämpötilaa ja - patteriventtiilin kiinni/auki-suhdetta Näistä suureista KY laskee huoneistokohtaista kokonaislämpö-energian kulutusta edellä mainittujen suureiden sekä ulko-lämpötilan ja meno- ja paluuveden lämpötilojen funktiona.
KY tulostaa kulutukset määrätyin laskutusvälein esim. kuvion 4 esimerkin mukaisesti.
2. KY tarkkailee kunkin huoneiston lämpimän ja kylmän veden kulutusta ja liittää kulutustiedot laskutustulostukseen (kuvio 4).
3. KY suorittaa kolmitieventtiilin M säätöä niin, että menoveden lämpötila on optimiarvossaan esim. seuraavin kriteerein: Menoveden lämpötila asetetaan sellaiseksi, että - koko talon magneettiventtiilien auki/(auki+kiinni)-aikasuhde S on keskimäärin sama, ennalta määrätty vakio, esim. 0,7, ja - enintään yksi huone on suhteessa S=1 samalla kun sen lämpötila on laskenut alle ennalta määrätyn rajan, esim. 19°C.
Menoveden lämpötilan yläraja saadaan keskusyksikön muistin taulukkotiedoista ulkolämpötiiamittarin Ty avulla. Tällä estetään menoveden liiallinen lämpeneminen vikatapauksissa ja silloin, kun yllä olevat säätökriteerit ohittaa esim. usean huoneen yhtäaikainen tuuletus.
4. Keskusyksikkö suorittaa vikahälytyksen esimerkiksi seuraavin kriteerein: - menoveden lämpötilan yläraja on saavutettu - menoveden lämpötila ei asetu sellaiseen arvoon, että patterien keskimääräinen 0,4 < S < 0,8. Vika on tällöin lämpökeskuksessa .
- jonkin huoneen lämpötila on pysyvästi (esim. yli 24 h) yli 22°C ja S < 0,4. Vikana on termostaatin väärä asetus, tai termostaatin, patteriventtiilin tai liitäntäyksikön vioittuminen.
- jonkin huoneen patterin S on pysyvästi (esim. yli 6 h) suurempi kuin 0,95. Vikana on tällöin voimakas lämpövuoto huoneesta, esim. auki oleva tai rikkoutunut ikkuna, tai rikkou- 9 65331 tunut termostaatti tai venttiili.
- lämpimän veden lämpötila Tv laskee alle sallitun rajan, esim. 55°C.
5. Keskusyksikkö suorittaa lämpötilan poissaolo/läsnäolo-ohjauksen ohjelmointinsa mukaisesti.
Järjestelmän kalibrointi
Taloyhtiö voi esimerkiksi "oikeudenmukaisuussyistä" päättää antaa asukkaille samaa suhteellista peruskustannusta vastaan kaikissa huoneissa saman peruslämpötilan. Tällöin on vaihtelutekijöinä: - huoneen sijainti (pääty, ylin kerros, etelä/pohjöinen jne.) - huoneen lämmöneristys (lämmöneristyksen laadun vaihtelu, suuret/ pienet ikkunat jne.) - mahdollinen lämpövuoto meno/paluuvesiputkista, ilmastointihor-meista jne.
Kalibroinnin tavoitteena on näin ollen selvittää ja tallettaa keskusyksikön muistiin näistä vaihtelutekijöistä aiheutuvat kor j auskertoimet.
Aluksi suoritetaan karkeakalibrointi vastaten täsmällisesti yleistä käytäntöä nykyisillä lämmitysjärjestelmillä. Tämä tapahtuu siten, että rakennuksen lämmitysjärjestelmää suunniteltaessa on putkiston perustietojen pohjalta laskettu kunkin lämpöpatterin kuristusventtiilin KV perusasetus. Lämmitysjärjestelmää käyttöönotettaessa kuristusventtiilit asetetaan laskettuun arvoon, termostaatit säädetään suurinta lämpötilaa vastaavaan asentoon ja menoveden lämpötilaa säädetään niin, että talon eri huoneissa saadaan keskimäärin lämpötila 20°C. Huonekohtaiset poikkeamat poistetaan korjaamalla kuristusventtiilien KV laskettua asentoa.
Kun tämä kalibrointi on suoritettu, tulisi periaatteessa kaikkien patteriventtiilien kiinni/auki-suhteen olla sama. Koska kuristusventtiilien KV asentoa ei kuitenkaan voida säätää kovin suurella tarkkuudella, suoritetaan tarkennuskalibrointi siten, että kaikki termostaatit lukitaan esim. asentoon 20°C ja ilmoitetaan asukkaille, että 10 65331 - tuuletus on kielletty - jatkuvasti lämpöä kehittävien kotitalouskoneiden käyttöä on vältettävä.
Kalibrointi voidaan suorittaa lämmityksen kannalta edustavana ajankohtana ja se kestää esim. 1-2 vuorokautta. Tänä aikana keskusyksikkö rekisteröi esimerkiksi yötunteina kunkin huoneen patteri-venttiileiden MV tarkkaa keskimääräistä kiinni/auki-suhdetta ja laskee lopulliset korjauskertoimet eri huoneiden suhteellisille lämmönkulutuksille. Nämä korjauskertoimet talletetaan keskusyksikön muistiin ja niitä käytetään lopullisia lämpösaldoja laskettaessa.
Molemmissa edellisissä kalibroinneissa kaikkien huoneiden lämpötila oli sama, joten huoneiden seinien läpi ei tapahtunut lämmönsiirtoa. Mikäli myös tämä halutaan ottaa huomioon, määrätään huoneistojen välinen lämpövuoto seuraavasti:
- valituissa huoneistoissa säädetään termostaatit alimpaan asentoonsa, muissa huoneistoissa termostaattien ollessa lukittuina asentoon 20°C
- keskusyksikkö rekisteröi jäähtyneen huoneiston loppulämpötilan ja naapurihuoneistoissa tapahtuneen lämmönkulutuksen kasvun - näistä luvuista lasketaan monimuuttuja-analyysilla eri huoneistojen välisen lämpövuodon suuruus. Tämän lämpövuodon voidaan olettaa olevan huoneistojen välisen lämpötilaeron lineaarinen funktio, mutta monimutkaisemmankaan riippuvuuden selvittäminen ja vastaavan laskentayhtälön ohjelmointi keskusyksikköön ei tuota vaikeuksia.
Kun järjestelmä on näin kalibroitu, pystyy keskusyksikkö laskemaan seuraavat suureet: 1. Vertaamalla eri huoneiden patteriventtiilien kiinni/auki-suh-teita keskusyksikkö pystyy laskemaan lämpöenergian kulutuksen suhteellisen jakautuman eri huoneissa/huoneistoissa koko talossa.
2. Vertaamalla eri huoneiden lämpötiloja KY pystyy laskemaan huoneistojen väliset lämpövirrat käyttäen hyväkseen muistissaan olevia eri huoneiden välisiä lämpövastuksia.
3. Kohtien 1 ja 2 laskentatuloksista keskusyksikkö voi laskea kunkin huoneiston käyttämän todellisen suhteellisen lämpöener-giaosuuden, joka sisältää sekä keskuslämmitysenergian että naapureilta saadun lämmitysenergian.
11 65331
Kylmä- ja lämminvesimittausjärjestelmät eivät tarvitse kalibrointia, koska niiden osoitus on absoluuttinen.
2 Lämmitysvastike määrätään perusvastikkeena x mk/m . Mikäli kaikissa huoneistoissa olisi sama lämpötila ja niiden tuuletusolosuhteet olisivat samat, olisi myös kaikkien lämmitysvastike tämän perusvas-tikkeen suuruinen.
Kun yksilölliset kulutustottumukset vaihtelevat, rekisteröityvät ne keskusyksikön muistiin kertoimena Yj, joka edustaa huoneiston I käyttämää suhteellista osuutta koko talon lämmitysenergiasta laskutus-jakson aikana. Toisin sanoen Yjtn merkitys on seuraava: "Tämä huoneisto on kuluneella laskutuskaudella käyttänyt neliömetriä kohden Yj kertaa niin paljon lämmitysenergiaa kuin mitä huoneiston mitattu ominaiskulutus edellyttää. Lämmitysvastike tämän huoneiston osalta 2 on siis Yj · x mk/m ".
Lämminvesi- ja kylmävesivastikkeet määräytyvät suoraan kulutetuista vesimääristä ja lämpimän veden lämpötilasta.
Keskusyksikkö Järjestelmän keskusyksikkö voidaan toteuttaa esim. oheisen kuvion 3 mukaisena modulaarisena mikrotietokoneena. Siihen voidaan liittää esim. 1-16 kappaletta liitäntäyksikköjä LY. Keskusyksikön perusosan muodostavat tässä esimerkkitapauksessa prosessori (CPU), luku/kirjoi-tusmuistit (RAM), lukumuistit (ROM), paneliliitäntä (PI), teholähde (POW), vara-akut (A) ja liitäntäyksikköliitännät (LYI). CPU toteutetaan esim. yleiskäyttöisellä mikroprosessorilla ja se sisältää mikroprosessorin lisäksi systeemin ajoitukseen tarvittavan ohjauslogii-kan, reaaliaikakellon sekä väyläpuskuroinnin.
RAM voidaan toteuttaa puolijohdemuistina joko CMOS- tai staattisilla NMOS-piireillä ja yhden modulin muistikapasiteetti optimoidaan siten, että järjestelmän laajennus voidaan toteuttaa joustavasti.
ROM voidaan toteuttaa EPROM-puolijohdemuistipiireillä, jotka voidaan helposti ohjelmoida ja tarvittaessa purkaa uudelleen ohjelmointia varten. Mikrotietokoneen ohjelmat ja kiinteät tiedot on tarkoituksenmukaista jakaa siten, että perusohjelma ja perustiedot sijaitsevat yhdessä modulissa ja muuttuvat tiedot tuodaan eri moduleilta.
12 65331 LYI:llä voidaan liittää keskusyksikköön yksi liitäntäyksikkö. LYI sisältää tarvittavat porrasyksikön lähtö- ja tuloliitännät, galvaaniset erottimet ja liitäntälogiikan mikrotietokoneen väylään.
PI:n kautta järjestelmään liitetään raporttikirjoihin sekä hälytys-ja tilatieto-ohjaukset.
Järjestelmän tehonsyöttö suoritetaan normaalilla verkkojännitteellä ja CPU:n ja RAM-modulien tehonsyöttö varmistetaan akuilla, jotta verkkokatkoksen sattuessa voidaan säilyttää systeemin tilatiedot ja verkko jännitteen palattua jatkaa toimintaa.
Tulostus
Keskusyksikkö voidaan varustaa automaattisesti tulostavalla kirjoit- timella. Kuviossa 4 on esitetty esimerkki mahdollisesta tulostusfor- maatista viikko- ja kuukausitulostukeissa. Siitä näkyy huoneiston (esim. 31) eri huoneiden keskimääräiset lämpötilat, edellä selostet- 2 tu kerroin Yj = 1/25, jolla määrätty lämmitysvastike x mk/m on kerrottava huoneistolta velotettavan lämmityslaskun määräämiseksi. Lisäksi siitä näkyy naapurihuoneistöihin (30 ja 41) siirtyneet suhteelliset lämpömäärät ja naapurihuoneistöiltä (32 ja 21) saadut suhteelliset lämpömäärät, jotka yhdessä oman suhteellisen lämmitysenergian kulutuksen 1,22 kanssa määräävät kokonaiskertoimen 1,25.
Kuviossa 5 näkyy tulostusformaatti vikatapauksissa, jolloin huone 2:ssa oli avattu ikkuna pitkähköksi ajaksi ja huone 3:ssa asetettu poikkeuksellisen korkea lämpötila. Tähdet merkitsevät vikahälytystä.
Kuten edellä on jo todettu, voidaan edellä lämmitysjärjestelmän yhteydessä selostettua mittaus- ja säätöjärjestelmää soveltaa vastaavalla tavalla myös jäähdytysjärjestelmiin, joten seuraavien patenttivaatimusten suoja-ala koskee analogisesti myös keksinnön soveltamista jäähdytysjärjestelmiin.
Claims (10)
1. Huoneistokohtaisen lämmityksen/jäähdytyksen säätö- ja mittausjärjestelmä huoneistokohtaisen lämmitys-/]äähdytysenergian kulutuksen laskutusta varten, johon järjestelmään kuuluu sinänsä tunnettuina osina huonetermostaatit (T„), jotka ohjaavat lämpöpattereiden (R) tai jäähdytyshaihduttimien venttiilejä (MV), termostaattien ja venttiilien ollessa on/ei-rakennetta, meno- ja paluupuolen lämmitys-/ jäähdytysväliaineen lämpötilan mitta-anturit (TM, Tp), ulkolämpö-tilan mitta-anturi (T^) ja liitäntäyksikkö (LY) mittatietojen välittämiseksi keskusyksikköön (KY), joka suorittaa tietojen käsittelyn ja tulostuksen, tunnettu siitä, että mitataan huoneistojen suhteellista lämmitys- tai jäähdytysenergian kulutusta lämpöpattereiden tai jäähdytyshaihduttimien venttiileiden (MV) kiinni/auki-aikojen suhteen, huonelämpötilojen ja meno- ja paluu-puolen lämmitys- tai jäähdytysväliaineen lämpötilojen funktiona.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että menopuolen lämmitysväliaineen, kuten menoveden lämpötila tai jäähdytysväliaineen määrä on järjestetty siten säädettäväksi, että koko talon venttiilien auki/(auki+kiinni)-aikasuhde on keskimäärin ennalta määrätty vakio, sopivimmin 0,5 ... 0,8.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että keskusyksikkö (KY) on järjestetty suorittamaan järjestelmän vikatarkkailua tarkkailemalla mainittua aikasuhdetta ja/tai vertaamalla sitä huonekohtaisesti ko. huoneen lämpötilaan, jolloin keskusyksikkö antaa vikahälytyksen, jos ko. suureet poikkeavat ennalta määrätyistä raja-arvoista tai niiden keskinäinen suhde muuttuu.
4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ulkolämpötilan (Ty) perusteella määrätään yläraja menopuolen lämmitysväliaineen lämpötilalle tai jäähdy-tysväliaineen määrälle.
5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että termostaatti (T„) toimii sarjakytki- Π menä liitäntäyksikön (LY) ja venttiilien (MV) välissä siten, että määräajoin toistuvien säätöjaksojen alussa venttiilit (MV) eivät saa ohjaussignaalia ja että huonelämpötilan ja termostaatin (T^) 14 65331 asetuslämpötilan väliseen eroon verrannollisen ajan kuluttua termostaatti kytkee venttiileille ohjaussignaalin, jolloin venttiilien kiinni/auki-aikoja tarkkaillaan liitäntäyksikössä (LY) kunkin termostaatin (Tjj) lähettämien tietojen perusteella.
6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu läsnäolo/poissaolo-kyt-kin esimerkiksi huonetermostaattiin sijoitettuna painonappina, joka kytkin poissaoloasennossa ohjaa huoneiston lämpötilan termostaattien (TH) asetuslämpötilasta riippumattomaan alempaan lämpötilaan.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että "poissaolo-ohjaus" on toteutettu joko viikkokellolla tai tallettamalla poissaoloajat keskusyksikön muistiin siten, että vastaava "poissaolo-ohjaus" toistuu ilman lisäohjausta määrätyllä jaksolla, esimerkiksi viikkoperiodilla.
8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että termostaattiohjaus on järjestetty kytkeytymään päälle ennen poissaoloajan päättymistä, jolloin poissaoloajan päättyessä asetuslämpötila on oleellisesti saavutettu.
9. Menetelmä yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukaisen järjestelmän kalibroimiseksi siten, että vaihtelutekijöis-tä, kuten huoneiden erilaisista sijainneista, lämmöneristyksistä ja putkistojen ja hormien lämpövuodoista huolimatta taataan asukkaille samaa suhteellista peruskustannusta vastaan kaikissa huoneissa sama peruslämpötila, jossa menetelmässä rakennuksen lämmitysjärjestelmää suunniteltaessa lasketaan putkiston perustietojen pohjalta kunkin lämpöpatterin kuristusventtiilin (KV) perusasetus, lämmitysjärjestelmää käyttöönotettaessa kuristusventtiilit (KV) asetetaan laskettuun arvoon, termostaatit (Tfl) säädetään suurinta lämpötilaa vastaavaan asentoon ja menoveden lämpötilaa (TM) säädetään niin, että kaikissa huoneissa saadaan määrätty keskimääräinen lämpötila, esim. 20°C, jolloin huonekohtaiset lämpötilapoikkeamat poistetaan korjaamalla kuristusventtiilien (KV) laskettua asentoa, tunnettu siitä, että tämän jälkeen kaikki termostaatit (T„) lukitaan määrät-tyyn asentoon, esim. 20°C, että kalibrointiaikana keskusyksikkö (KY) rekisteröi jokaisen patteriventtiilin (MV) tarkkaa keskimääräistä kiinni/auki-suhdetta, jonka perusteella lasketaan korjauskertoimet eri huoneiden suhteellisille lämmönkulutukeille. 65331 15
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä järjestelmän kalibroi-miseksi huoneistojen välisen lämpövuodon huomioonottamiseksi, tunnettu siitä, että valituissa huoneistoissa termostaatit (Tjj) säädetään alemmas (esim. alimpaan asentoonsa) kuin muissa huoneistoissa (joissa termostaatit lukitaan esim. 20°C), että keskusyksikkö (KY) rekisteröi jäähtyneen huoneiston lämpötilan ja naapuri-huoneistoissa tapahtuneen lämmönkulutuksen kasvun ja että tämän perusteella lasketaan eri huoneistojen välisen lämpövuodon suuruus. 16 65331
Priority Applications (12)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI772591A FI65331C (fi) | 1977-09-01 | 1977-09-01 | Reglerings- och maetningssystem foer uppvaermning/avkylning lagenhetsvis samt foerfarande foer kalibrering av systemet |
| DK372578A DK372578A (da) | 1977-09-01 | 1978-08-24 | Styre og maalesystem til individuel opvarmning og afkoeling af lejligheder og fremgangsmaade til kalibrering af systemet |
| DE2858192A DE2858192C2 (de) | 1977-09-01 | 1978-08-25 | Verfahren und Vorrichtung zum Regeln der Temperatur eines Zirkulationsmediums in einer Zentral-Heizungsanlage bzw. der Menge des Zirkulationsmediums in einer Kühlanlage eines Hauses |
| NO782890A NO148575C (no) | 1977-09-01 | 1978-08-25 | Fremgangsmaate for styring og maaling av tempereringen av enkeltleiligheter |
| AT0619578A AT384495B (de) | 1977-09-01 | 1978-08-25 | Verfahren zur heiz- und/oder kuehlkostenermittlung von wohneinheiten sowie steuerungsanordnung zur durchfuehrung des verfahrens |
| DE19782837262 DE2837262A1 (de) | 1977-09-01 | 1978-08-25 | Regelungs- und messystem der wohnungsspezifischen heizung/kuehlung und verfahren zum kalibrieren des systems |
| US05/937,420 US4221260A (en) | 1977-09-01 | 1978-08-28 | Control and measuring system for flat-individual heating/cooling and procedure for the system's calibration |
| SE7809030A SE444224B (sv) | 1977-09-01 | 1978-08-28 | System for reglering och metning av individuell uppvermning/kylning av bosteder samt forfarande for kalibrering av systemet |
| GB7835093A GB2003612B (en) | 1977-09-01 | 1978-08-31 | Domestic heating measurement and control |
| CH922378A CH643357A5 (de) | 1977-09-01 | 1978-09-01 | Verfahren zur regelung und messung des heizenergieverbrauchs sowie anordnung zur durchfuehrung des verfahrens. |
| FR7825303A FR2402166A1 (fr) | 1977-09-01 | 1978-09-01 | Systeme de controle et de mesure pour le chauffage ou la refrigeration d'un appartement individuel et procedure d'etalonnage du systeme |
| JP53107406A JPS6037374B2 (ja) | 1977-09-01 | 1978-09-01 | 暖房／冷房制御測定装置における測定制御方法および該装置の目盛り設定方法 |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI772591 | 1977-09-01 | ||
| FI772591A FI65331C (fi) | 1977-09-01 | 1977-09-01 | Reglerings- och maetningssystem foer uppvaermning/avkylning lagenhetsvis samt foerfarande foer kalibrering av systemet |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI772591A FI772591A (fi) | 1979-03-02 |
| FI65331B FI65331B (fi) | 1983-12-30 |
| FI65331C true FI65331C (fi) | 1984-04-10 |
Family
ID=8511040
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI772591A FI65331C (fi) | 1977-09-01 | 1977-09-01 | Reglerings- och maetningssystem foer uppvaermning/avkylning lagenhetsvis samt foerfarande foer kalibrering av systemet |
Country Status (11)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US4221260A (fi) |
| JP (1) | JPS6037374B2 (fi) |
| AT (1) | AT384495B (fi) |
| CH (1) | CH643357A5 (fi) |
| DE (2) | DE2858192C2 (fi) |
| DK (1) | DK372578A (fi) |
| FI (1) | FI65331C (fi) |
| FR (1) | FR2402166A1 (fi) |
| GB (1) | GB2003612B (fi) |
| NO (1) | NO148575C (fi) |
| SE (1) | SE444224B (fi) |
Families Citing this family (50)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| EP0018566B1 (de) * | 1979-04-25 | 1984-11-07 | Heinz Lampert | Anlage zum Steuern eines diskontinuierlich strömenden Materialstromes und zum Messen eines diesem Materialstrom und einer zweiten physikalischen Grösse proportionalen Wertes |
| US4308992A (en) * | 1979-07-05 | 1982-01-05 | Horton Donald B | Metered-usage variable-volume air distribution system |
| AU5805780A (en) * | 1979-09-12 | 1981-03-19 | Eidejus Edvardas | Central heating system |
| DE2948637A1 (de) * | 1979-12-04 | 1981-06-11 | Hans-Joachim 6480 Wächtersbach Frei | Heizungssteuerungseinrichtung |
| CH644460A5 (de) * | 1980-02-27 | 1984-07-31 | Aquametro Ag | Anlage zum transport von waerme mittels eines fluides. |
| US4363441A (en) * | 1980-04-23 | 1982-12-14 | Emanuel Feinberg | Thermal energy usage meter for multiple unit building |
| US4455095A (en) * | 1980-05-08 | 1984-06-19 | Werner Bleiker | System for measuring the heat energy emission of room heating elements |
| US4393919A (en) * | 1980-09-02 | 1983-07-19 | Anderson Cary R | Thermal energy meter |
| DE3036661C2 (de) * | 1980-09-29 | 1984-08-02 | Siemens AG, 1000 Berlin und 8000 München | Zentrale Warmwasserheizungsanlage |
| IT1136929B (it) * | 1981-03-13 | 1986-09-03 | Cazzaniga Spa | Metodo e apparecchiatura per la misura e contabilizzazione indiretta dell'energia termica |
| CH649843A5 (de) * | 1981-04-08 | 1985-06-14 | Landis & Gyr Ag | Anordnung zur waermemengenmessung an den einzelnen heizgruppen einer gemeinsamen heizzentrale. |
| IT1139480B (it) * | 1981-09-23 | 1986-09-24 | Cazzaniga Spa | Metodo e apparecchiature per la misurazione diretta di energia termica trasferita a mezzo di un fluido |
| US4484620A (en) * | 1981-10-29 | 1984-11-27 | First Edgemont Corp. | System for monitoring energy usage in separate units of multiple-unit structure |
| DE3239252C2 (de) * | 1982-10-23 | 1985-08-08 | Jürgen Prof. Dipl.-Ing. 4600 Dortmund Kagelmacher | Zur Heizkostenverteilung dienende Einrichtung zur Ermittlung des Energieverbrauches an mediendurchströmten Heizkörpern |
| DE3243198A1 (de) * | 1982-11-23 | 1984-05-24 | Hanns 4750 Unna-Massen Rump | Verfahren zur ermittlung des waermeverbrauchs von heizkoerpern und vorrichtung zur durchfuehrung des verfahrens zum zwecke der heizkostenverteilung |
| US4509679A (en) * | 1983-05-16 | 1985-04-09 | Longini Richard L | Energy use monitoring system |
| FR2548766B1 (fr) * | 1983-07-05 | 1987-07-31 | Mumbach Pierre | Dispositif de comptage individuel et d'autoregulation de chauffage collectif |
| US4591988A (en) * | 1983-07-13 | 1986-05-27 | Control Energy Corporation | Energy cost allocation method and system |
| DE3337588A1 (de) * | 1983-10-15 | 1985-04-25 | Richard 4300 Essen Elsen | Verfahren zur messung von waermeleistung bei heizungsanlagen |
| GB8329622D0 (en) * | 1983-11-05 | 1983-12-07 | Systematic Micro Ltd | Temperature monitoring system |
| CH666129A5 (de) * | 1984-01-13 | 1988-06-30 | Jakob Huber | Verfahren zur regelung einer thermischen anlage. |
| US4558958A (en) * | 1984-02-02 | 1985-12-17 | Pena Jose C | Energy consumption indicating system |
| DE3405774A1 (de) * | 1984-02-17 | 1985-08-22 | Heinz Buchs Lampert | Vorrichtung zum gemeinsamen steuern eines fluidstromes und messen eines dem fluidstrom und einer zweiten groesse proportionalen wertes |
| EP0181013A3 (de) * | 1984-09-06 | 1986-07-30 | Settels Bv | Verfahren zur Bestimmung der von einem Radiator einer Zentralheizungsanlage abgegebenen Wärmemenge während einer Zeitperiode |
| US4639876A (en) * | 1984-10-22 | 1987-01-27 | Deeds Robert G | Multi-unit energy use monitor |
| DE3505082A1 (de) * | 1985-02-14 | 1986-08-14 | Meinrad 7407 Rottenburg Grammer | Uebergabestation fuer das fernwaermenetz |
| EP0197451A3 (en) * | 1985-04-01 | 1988-07-27 | Honeywell Inc. | Energy submetering system |
| DE4010770C1 (fi) * | 1990-04-04 | 1991-11-21 | Danfoss A/S, Nordborg, Dk | |
| US5155864A (en) * | 1991-04-23 | 1992-10-20 | Lisco, Inc. | Inflatable bladders for game gloves |
| US5155866A (en) * | 1991-04-23 | 1992-10-20 | Lisco, Inc. | Inflatable game gloves |
| US5155865A (en) * | 1991-04-23 | 1992-10-20 | Lisco, Inc. | Inflatable bladders for game gloves |
| DE4131563C2 (de) * | 1991-09-18 | 1997-03-27 | Manfred Dr Ing Riedel | Verfahren zur Ermittlung des Wärmeverbrauchs und thermoelektrisches Regelventil |
| ATE203336T1 (de) * | 1992-10-29 | 2001-08-15 | Landis & Gyr Tech Innovat | Verfahren zum regeln einer heizungsanlage und vorrichtung zur durchführung des verfahrens |
| DE59209822D1 (de) * | 1992-10-29 | 2000-04-20 | Electrowatt Tech Innovat Corp | Verfahren zum Regeln einer Heizungsanlage und Vorrichtung zur Durchführung des Verfahrens |
| DE4421969A1 (de) * | 1994-06-23 | 1996-01-04 | Guido Dipl Ing Quick | Verfahren und Anordnung zur Ermittlung der von einem Strömungsmittel an einzelne, von einer gemeinsamen Wärmeträgereinspeisung betriebenen, Wärmeverbraucher übertragenen Wärmemenge |
| DE29606674U1 (de) * | 1996-04-12 | 1996-08-22 | Wehrle E Gmbh | Kombinierter Kalt- und Warmwasserzähler |
| DE29709029U1 (de) * | 1997-05-22 | 1997-07-17 | Werner Beat E | Wärmezähler |
| DE19849106C2 (de) * | 1998-10-24 | 2002-01-17 | Kundo Systemtechnik Gmbh | Verfahren und Vorrichtung zum Erfassen von Werten für die Wärmeverbrauchsermittlung bei Heizungsanlagen mit mehreren Verbrauchsstellen |
| US20060004587A1 (en) * | 2004-07-01 | 2006-01-05 | Willbanks C G Jr | System for distribution of hot and cold water and metering of same |
| DE102004044106B3 (de) * | 2004-09-13 | 2006-04-27 | Techem Energy Services Gmbh & Co. Kg | Heizkostenverteiler |
| DE102004055419B4 (de) * | 2004-11-17 | 2008-09-11 | Spreter, Simon, Dipl.-Ing. (FH) | Verfahren zur zentralen Wärme- bzw. Kältemengenerfassung und Wärme- bzw. Kältekostenverteilung in Versorgungsnetzen für zwei oder mehr Abrechnungsparteien |
| DE102006000806B4 (de) * | 2006-01-03 | 2015-02-12 | Ista International Gmbh | Netzwerk und Verfahren zum Betrieb mehrerer elektronischer Heizkostenverteiler |
| NL1032598C2 (nl) * | 2006-09-29 | 2009-02-25 | Kamstrup B V | Inrichting, systeem en werkwijze voor het besturen van een verwarmingssysteem. |
| ES2307449B1 (es) * | 2008-04-14 | 2009-10-14 | Proyectos Tecnologicos De Navarra, S.A.L | Sistema de ahorro de calefaccion en edificios con calefaccion central. |
| DE102009055670A1 (de) * | 2009-11-25 | 2011-05-26 | Metrona Wärmemesser Union Gmbh | Verfahren zur Analyse der Wärmemengenverteilung in einem Heizsystem und Vorrichtung zur Durchführung des Verfahrens |
| GB201111538D0 (en) * | 2011-07-06 | 2011-08-17 | Passivsystems Ltd | Apparatus and methods for monitoring and analysing the performance of a heating or cooling system |
| CN102419223B (zh) * | 2011-08-23 | 2013-06-19 | 哈尔滨工业大学 | 流量温差比例冷量分配方法 |
| CN106403005B (zh) * | 2016-09-22 | 2019-03-05 | 山东二十度智慧供热股份有限公司 | 基于用户室内温度套餐的供热计量收费方法 |
| DE102017113155A1 (de) * | 2017-06-14 | 2018-12-20 | Minebea Mitsumi Inc. | Vorrichtung und Verfahren zum Ermitteln von Heizkosten |
| CN111023507B (zh) * | 2019-12-23 | 2021-02-12 | 漳州科华技术有限责任公司 | 一种空调控制方法、空调控制装置及空调 |
Family Cites Families (19)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE319265C (fi) * | ||||
| DE924400C (de) * | 1952-03-27 | 1955-03-03 | Niels Christian Skow Geertsen | Waermemengenmessvorrichtung fuer Zentralheizungsanlagen |
| DE1099217B (de) * | 1958-09-27 | 1961-02-09 | Jacques Giacobino | Vorrichtung zur gesonderten Gebuehrenzaehlung der in verschiedenen, voneinander getrennten Raeumen oder Wohnungen verbrauchten Waermemengen bei einer Sammelheizungsanlage |
| CH402338A (de) | 1963-03-05 | 1965-11-15 | Landis & Gyr Ag | Regeleinrichtung |
| DE1454448A1 (de) | 1964-01-31 | 1969-01-16 | Licentia Gmbh | Einrichtung zur Temperaturregelung in einem Wohnhaus |
| FR1444817A (fr) * | 1965-05-24 | 1966-07-08 | Procédé et dispositif de comptage de quantités de chaleur fournies à des installations de chauffage | |
| AT307668B (de) * | 1970-11-16 | 1973-06-12 | Rudolf Botlik Dr | Vorrichtung zur Bestimmung der verbrauchten Wärmemenge bei einer Zentralheizungsanlage |
| FR2211108A5 (fi) | 1972-12-20 | 1974-07-12 | Pont A Mousson | |
| DE2311691A1 (de) | 1973-03-09 | 1974-09-19 | Vaillant Joh Kg | Regeleinrichtung fuer eine heizungsanlage |
| DE2358754A1 (de) | 1973-11-26 | 1975-05-28 | Schumacher Josef | Verfahren und vorrichtung zur steuerung einer heizungsanlage |
| DE2407250A1 (de) * | 1974-01-23 | 1975-08-28 | Peter Dipl Ing Loewenhoff | Messverfahren zur bestimmung des waermeverbrauchs einer konsumetntenanlage mittels waermeverbrauchszaehler |
| FR2279167A1 (fr) * | 1974-06-06 | 1976-02-13 | Blanzy Ouest Union Indle | Procede de comptage d'economie d'energie et dispositifs d'application |
| SE7409403L (sv) * | 1974-07-18 | 1976-01-19 | Svensk Vaermemaetning | Forfarande for uppmetning av vermeforbrukningen i enskilda legenheter i flerfamiljshus samt anordning for utforande av forfarandet |
| DE2452515A1 (de) | 1974-11-06 | 1976-05-13 | Burger Eisenwerke Ag | Steuerung der umwaelzpumpe in heizungsanlagen |
| DE2521008B2 (de) * | 1975-05-12 | 1977-06-16 | Zusatz in: 25 28 385 Centra-Bürkle GmbH & Co, 7036 Schönaich | Verfahren zum zaehlen von waermemengen und waermemengenzaehler |
| US3995686A (en) * | 1975-06-05 | 1976-12-07 | Laube Herbert L | Energy consumption indicating system |
| GB1544270A (en) * | 1975-06-12 | 1979-04-19 | Ryusyo Industrial Co | Integrating calorimeter |
| DE2553237A1 (de) * | 1975-11-27 | 1977-06-08 | Helmut Muenkel | Einrichtung zur erfassung von verbrauchswerten |
| US4049044A (en) * | 1976-01-28 | 1977-09-20 | Cohen David J | Heating and cooling system consumption meter |
-
1977
- 1977-09-01 FI FI772591A patent/FI65331C/fi not_active IP Right Cessation
-
1978
- 1978-08-24 DK DK372578A patent/DK372578A/da not_active Application Discontinuation
- 1978-08-25 DE DE2858192A patent/DE2858192C2/de not_active Expired
- 1978-08-25 AT AT0619578A patent/AT384495B/de not_active IP Right Cessation
- 1978-08-25 DE DE19782837262 patent/DE2837262A1/de active Granted
- 1978-08-25 NO NO782890A patent/NO148575C/no unknown
- 1978-08-28 US US05/937,420 patent/US4221260A/en not_active Expired - Lifetime
- 1978-08-28 SE SE7809030A patent/SE444224B/sv not_active IP Right Cessation
- 1978-08-31 GB GB7835093A patent/GB2003612B/en not_active Expired
- 1978-09-01 CH CH922378A patent/CH643357A5/de not_active IP Right Cessation
- 1978-09-01 JP JP53107406A patent/JPS6037374B2/ja not_active Expired
- 1978-09-01 FR FR7825303A patent/FR2402166A1/fr active Granted
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| SE7809030L (sv) | 1979-03-02 |
| FI65331B (fi) | 1983-12-30 |
| JPS6037374B2 (ja) | 1985-08-26 |
| FR2402166A1 (fr) | 1979-03-30 |
| AT384495B (de) | 1987-11-25 |
| US4221260A (en) | 1980-09-09 |
| FR2402166B1 (fi) | 1984-01-13 |
| SE444224B (sv) | 1986-03-24 |
| ATA619578A (de) | 1987-04-15 |
| JPS5460748A (en) | 1979-05-16 |
| DK372578A (da) | 1979-03-02 |
| NO782890L (no) | 1979-03-02 |
| NO148575B (no) | 1983-07-25 |
| GB2003612B (en) | 1982-04-07 |
| GB2003612A (en) | 1979-03-14 |
| CH643357A5 (de) | 1984-05-30 |
| DE2858192C2 (de) | 1989-04-27 |
| FI772591A (fi) | 1979-03-02 |
| DE2837262A1 (de) | 1979-03-15 |
| DE2837262C2 (fi) | 1987-03-05 |
| NO148575C (no) | 1983-11-02 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI65331C (fi) | Reglerings- och maetningssystem foer uppvaermning/avkylning lagenhetsvis samt foerfarande foer kalibrering av systemet | |
| US4034912A (en) | Method and control arrangement for a heating system including solar and fuel-fired heating apparatus | |
| RU2632070C2 (ru) | Способ эксплуатации теплообменника и установка hvac для осуществления способа | |
| EP1564616A2 (en) | System for independently regulating temperatures in different spaces and temperatures of one or more hot-water suplies | |
| US9921590B2 (en) | Temperature control unit for the heating system in a building | |
| KR101308915B1 (ko) | 난방시스템 제어방법 | |
| JP6523534B2 (ja) | 空調課金システムおよび方法 | |
| RU2676579C1 (ru) | Отопительная система | |
| US5697551A (en) | Heating system of the type for apartments or offices in buildings | |
| SK6502001A3 (en) | Apparatus for detecting the heat output of a radiator and regulating the room temperature | |
| EP2443408B1 (en) | Device for metering the heat energy emitted by radiators, convector heaters or the like, particulary for the apportionment of heating and/or conditioning costs | |
| EP0550499B1 (en) | Improvements relating to central boiler systems | |
| US2917287A (en) | Heating and/or cooling system | |
| KR20230158481A (ko) | 난방 설비, 방법 및 시스템 | |
| CA1117307A (en) | Control and measuring system for flat-individual heating/cooling and procedure for the system's calibration | |
| EP4163554A1 (en) | Regulation system for a thermo-hydraulic circuit and control method | |
| US20210329741A1 (en) | Water heater appliances and methods for delayed activation | |
| JP3542314B2 (ja) | 地域冷暖房運転システム及びその運転方法 | |
| GB2282239A (en) | Control system configuration | |
| NO328291B1 (no) | Fremgangsmate og anordning for maling, styring og registrering av tilfort energimengde ved levering av energi til en forbruker | |
| Crommelin et al. | The influence of modifications in a central heating system of a dwelling on the energy consumption, calculated with a dynamic model | |
| JPH02309140A (ja) | 蓄熱式空調システムの制御方式 | |
| CN116792803A (zh) | 一种控制区域供热网络中供热分站的方法 | |
| CZ35192U1 (cs) | Zařízení k regulaci vytápění v závislosti na rozdílu teplot topného média v objektu | |
| CN117948675A (zh) | 组合风柜及其温度控制方法、温度控制装置及存储介质 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MA | Patent expired | ||
| MA | Patent expired |
Owner name: INSELE OY |