FI64003B - Straolanordning med minst en stavformig straolkaella och foerfarande foer dess framstaellning - Google Patents

Description

kkgfr»·! ΓΒ1 m,KUULUTUSJULKAISU z/onz

JjgTA lBJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 64UU0 c (45> L ^- Γ1 Γ· : ? 5 \3s^£/ i 3 p 21 V 7/12 (51) Kv.lt /IntCI. ,, " '’ // A 61 N 5/06 SUOMI —FINLAND (21) ΡμνιΜΜμμ· —ΡκμομΜο** 762^26 (22) Hakvmlipilvl — AnaOknlnpdtg 21.08.76 ^^ (23) Alkupiivt—GiltJghaCsdaf 2l .08-76 (41) Tullut lulkiMksI — Bllvtt offmcllg 27.02.77

Patentti- ja rekisterihallitus .... „........ . .

_ , (44) NlhUvIlulpanon fa kuuLjulktlsun pvm. —

Patent- och ragistarstyralsan An*ek»n uttagd och utUkriftm puUkwsd 31.05.83 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird priorltet 26.08.75

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) P 2537055-6-33 (71) V/olff System Service GmbH, Lindenring 17, 6000 Frankfurt 50,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Friedrich Wolff, Frankfurt/Main, Saksan Liittotasavalta-Förbunds-republiken Tyskland(DE) (7^+) Oy Kolster Ab (5M Säteilylaite, jossa on ainakin yksi sauvamainen säteilylähde ja menetelmä sen valmistamiseksi - Strälanordning med minst en stav-formig strälkälla och förfarande för dess framställning

Keksinnön kohteena on säteilylaite, jossa on ainakin yksi sauvamainen säteilylähde ja kourumainen, säteilylähteen keskitasoa ympäröivä, symmetrinen heijastin, jonka takaseinässä on V-muotoinen, sisäänpäin suunnattu taive ja jonka molemmat sivuseinät ulospäin suunnatuilla taipeilla liittyvät takaseinään, jolloin sivuseinien takaosat ovat taivutetut kaarimaisiksi ja joiden etuosat ulottuvat niin pitkälle eteenpäin, että säteilylähde kokonai-suudessaaan on säteilijän sisällä.

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan heijastin, jonka avulla voidaan annetulla etäisyydellä säteilijästä saavuttaa säteilykent-tä, jolla on säteilijän säteilytehoon verrattuna suuri säteilytehon tiheys.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että säteilijän säteilyaukon leveys on pienempi kuin säteilylähteen kaksinkertainen halkaisija, että heijastimen takaseinä sisäänpäin suunna- C 4 C C 3 tun taipeen molemmilla sivuilla muodostaa kaaren, että sivuseinien takakaaret ovat sen mittaiset, että heijastimen leveys kasvaa säteilylähteen halkaisijatasoon saakka sekä että sivuseinillä on suorat osat, jotka ovat suurinpiirtein yhdensuuntaiset keskenään ja jotka liittyvät tangentiaalisesti takakaariin.

Näiden toimenpiteiden avulla syntyy heijastimen lähtöaukon eteen kenttä, jonka säteilytehon tiheys on suuri. Tämä perustuu siihen, että yhden- tai moninkertaisen heijastumisen ansiosta käytetään hyväksi myös melkoinen osa säteilijän taakse menevästä säteilystä, mutta lähtöaukko on pieni verrattuna muuten tavallisiin mittoihin. Kaukalon muoto antaa lisäksi tietyn suuntavaikutuksen. Sitä paitsi saavutetaan sopivalla heijastimen muotoilulla ilman muuta se, että säteilytihevs jakautuu suhteellisen yhtenäisesti lähtöaukon leveydelle.

Koska sivuseinät ainakin lähtöaukkoon liittyessään kulkevat toistensa suuntaisina, on tuloksena hyvin pieni tilantarve, esimerkiksi heijastinta koteloon asennettaessa ja parantunut suunta-vaikutus .

Säteilyaukon leveyden ollessa pienempi kuin säteilylähteen kaksinkertainen läpimitta, käyttökelpoisessa säteilykentässä on tällöin sopivan suuri säteilytehon tiheys.

Takaseinän kaarevalla muotoilulla aikaansaadaan se, että osa taaksepäin menevästä säteilystä ohjautuu samalla sivulla sijaitsevaan aukkoon, olkoonpa se sitten viereisistä sivuseinistä hei-jastumatonta tai heijastunutta.

Lähtöaukon leveys on edullisesti pienempi kuin säteilylähteen noin 1,5-kertainen halkaisija.

Erikoisesti tulee heijastimen korkeuden olla vain 115...180 %, etupäässä noin 130 % säteilylähteen halkaisijasta. Kaiken kaikkiaan saadaan tämän johdosta hyvin litteä laite.

Lisäetuja saadaan käyttämällä säteilylähdettä, jonka annettu säteily ainakin osittain läpäisee. Tämä pätee esimerkiksi UV-sä-teilylähteisiin, joissa on pienpaine-elohopealamput, joiden lasi-vaippa päästää lävitse annetun hyötysäteilyn. Täten syntyy vielä suurempi säteiJyotos ja entistä suurempi heijastimen sijoittamis-vapaus. Varsinkin heijastimen sivuseinän ja säteilylähteen välistä rakoa voidaan pienentää melkein nollaan saakka niin, että lähtö-aukon leveys on enää vain hiukan suurempi kuin säteilylähteen halkaisija .

C A OCZ

Säteilylaite voidaan valmistaa siten, että tasainen levy valssataan yhdeltä osaltaan lieriömäiseksi ja siihen tehdään sitten keskitasoon taive ja kaksi taivetta takaseinän ja sivuseinien liittymäkohtaan. Tämä on joukkovalmistukseen sopiva, halpa valmistusmenetelmä.

Keksintöä selitetään jäljempänä lähemmin suosittua suoritus-muotoesimerkkiä esittävän piirustuksen avulla. Piirustuksessa esittää: kuvio 1 vaakasuoraa poikkileikkausta UV-säteilijästä, jossa voidaan käyttää keksinnön mukaista heijastinta ja kuvio 2 kaaviollista leikkausta lisäsuoritusmuodosta, jossa on kaksi rinnakkaista heijastinta.

Kuvion 1 esittämässä UV-säteilylaitteessa on kotelo 1, jossa on etusivulla oleva säteiden lähtöaukko 2 ja kymmenen käyrälle viivalle a järjestettyä, sauvamaista, pystysuoraa ja yhdensuuntaisesti välimatkojen päähän järjestettyä pienpaine-elohopealampun muotoista säteilijää 3. Ne ovat kaikki 150 cm pitkiä. Jokaiselle säteilijälle on järjestetty kourumuotoinen heijastin 4, joka on esitetty vain kaaviollisesti. Molempiin päihin on varattu lämmön-säteilijät 5, esimerkiksi sähköllä kuumennettavat piikarbidihehku-sauvat. Nämä säteilijät voivat usein jäädä myös pois. Koteloon 1 on lisäksi sijoitettu säteilijöiden 3 esikytkentälaitteet 6 ja käyttölaitteet 7, joista tässä on näkyvissä yksi kytkentänappi 8. Laitteen etuaukko 2 on suljettu suodatinlevyllä 9, joka ei oleellisesti päästä lävitseen UV B- ja UV C-säteilyä. Sen asemesta voi säteilijän lasikuori olla muodostettu suodattimeksi. Täten saadaan aikaan rakenneyksikkö, jossa ovat kaikki oleelliset osat. Eteen asetettuun kehykseen 10 on kiinnitetty ovet 11, jotka käytössä voidaan kääntää havainnollistettuun asentoon, mutta jotka normaalisti verhoavat laitteen niin, että se muistuttaa huonekalua.

Viereisten säteilijöiden 3 välimatka b on noin 70 %:a sau-vamaisen säteilijän halkaisijasta c. Tästä johtuen on keskitasojen 12 keskinäinen välimatka b+c viivalla a. Nämä keskitasot ovat kohtisuorassa viivaa a vastaan. Molempien ulommaisten heijastimien 4 keskitasot 12a ja 12b muodostavat keskenään kulman, joka on pienempi kuin 80°, tässä tapauksessa 45°. Etäisyydellä d = 10 cm säteiden lähtöaukosta 2 saadaan kenttä 13, jonka leveys e = 70 cm ja pituus sama kuin säteilijän korkeus 1,5 m ja johon voidaan saada 2 4 64CC3 noin 12 mW/cm :n UVA-säteilytehon tiheys. Tämä tiheys voi hieman pienentyä reunoja kohden, mutta on kuitenkin aina melkoisesti suu- 2 rempi kuin 4 mW/cm .

Voidaan helposti havaita, että käyristetyn viivan a asemesta voidaan käyttää myös suoraa viivaa tai taitettua viivaa, jolla heijastimet ovat parittain tai kolmittain yhdensuuntaisesti rinnakkain .

Kuvion 2 mukaiseen suoritusmuotoon on varattu säteilijä 50.

Se on sauvamainen pienpaine-elohopealamppu, jossa on sylinteri-mäinen lasivaippa 41, joka päästää UVA-säteilyn läpi, mutta pidättää sitä vastoin suurin piirtein UVB- ja UVC-säteilyn. Tällainen säteilijä antaa sen vuoksi pääasiallisesti UVA-säteilyä alueella 315...380 nm.

Kaukalon muotoisessa heijastimessa 52 on takaseinä 53 ja kaksi sivuseinää 54 ja 55, jotka on yhdistetty kahdella taipeella 56 ja 57 takaseinään 53. Takaseinä käsittää kaksi kaarta 58, jotka kohtaavat toisensa eteenpäin työntyvässä kulmassa tai taipeessa 59, joka on hyvin lähellä säteilijää 50, siis käytännöllisesti katsoen kiinni säteilijässä. Sivuseinät 54 ja 55 käsittävät käy-ristetyt takaosat 60 ja suorat, keskenään yhdensuuntaisina kulkevat etuosat 61. Sivuseinät ulkonevat säteilijän 50 ohi eteen ja muodostavat sen johdosta säteilijästä välimatkan päässä olevan lähtöaukon 62.

Tämän lähtöaukon leveys on B, jonka arvo on säteilijän 50 halkaisijan D yhden- ja kolminkertaisen arvon välillä. Suoritus-muotoesimerkissä on leveys B noin 1,5-kertaa säteilijän halkaisija D. Täten muodostuu säteilijän suurimman leveyden ja viereisen sivuseinän 54 ja 55 väliin kulloinkin rako 63, jonka leveys on noin 1/4 halkaisijasta D. Heijastimen 52 korkeus H on myös pieni. Sen tulisi olla noin 15...80 % säteilijän halkaisijaa suurempi. Tässä tapauksessa se on hieman enemmän kuin 130 %:a halkaisijasta D.

Kaaret 58 ja 60 ovat ympyränkaaria ja niiden säteet R1 ja R2 ovat yhtä suuret. Näiden säteiden keskipisteet ovat kohdissa Ml ja M2. Tämä helpottaa valmistusta. Tasaiseen levyyn valssataan ensiksi osia 58 ja 60 vastaava osa sylinterimäiseksi sädettä Rl = R2 käyttäen. Sen jälkeen tehdään kolme taivetta 56, 57 ja 59.

64C0 3

Oikeassa sivuseinässä 54 on edessä taaksepäin taitettu side-levy 64 siten, että viereisen lisäsäteilijän 50' heijastimen 52' vasemmalle sivuseinälle 55 muodostuu kiinnitysrako 65. Tällä tavalla voidaan järjestää useita säteilijöitä rinnakkain.

Säteilijästä 50 eteenpäin lähtevät säteet menevät osittain suoraan, osittain kerran heijastuen lähtöaukon 62 läpi ulos. Takasivuille menevistä säteistä ohjataan osa sopivien takaseinästä ja/tai sivuseinästä tapahtuvien heijastuksien avulla raon 63 kautta lähtöaukkoon. Toinen osa heijastuu taka- tai sivuseinistä niin, että se menee säteilijän 50 läpi ja menee sitten lähtöaukkoon 62. Suoritusmuodossa ovat yksittäisten osien mitat seuraavat: Säteilijän läpimitta D 38 mm

Heijastimen leveys B 60 mm

Heijastimen korkeus H 50 mm Säde R1 = R2 48 mm Tässä selitetyt säteilijät ovat tavallista kauppatavaraa.

Pienpaine-elohopealampuksi sopii esimerkiksi Philipsin TL/05 tai TL/09 lamppu. Ne ovat loistelamppuja, jotka on asetettu tietylle spektrin alueelle. Säteilijänä voidaan käyttää myös muita loiste-lamppuja ja muita sauvamaisia säteilynlähteitä.

Claims (6)

6 f a n n Patenttivaatimukset: ' ' ~

1. Säteilylaite, jossa on ainakin yksi sauvamainen säteily-lähde (50) ja kourumainen, säteilylähteen keskitasoa ympäröivä, symmetrinen heijastin (4, 52), jonka takaseinässä (53) on V-muo-toinen, sisäänpäin suunnattu taive (59) ja jonka molemmat sivuseinät (54, 55) ulospäin suunnatuilla taipeilla liittyvät takaseinään, jolloin sivuseinien takaosat ovat taivutetut kaarimaisiksi ja joiden etuosat ulottuvat niin pitkälle eteenpäin, että säteilylähde kokonaisuudessaan on säteilijän sisällä, tunnettu siitä, että säteilijän säteilyaukon (62) leveys (B) on pienempi kuin säteilylähteen (50) kaksinkertainen halkaisija (D), että heijastimen takaseinä sisäänpäin suunnatun taipeen (59) molemmilla sivuilla muodostaa kaaren (58) , että sivuseinien (54, 55) takakaaret (60) ovat sen mittaiset, että heijastimen leveys kasvaa säteilylähteen (50) halkaisijatasoon saakka sekä että sivuseinillä on suorat osat (61), jotka ovat suurinpiirtein yhdensuuntaiset keskenään ja jotka liittyvät tangentiaalisesti takakaariin (60).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että lähtöaukon (62) leveys (B) on noin 1,5 kertaa säteily-lähteen (50) halkaisija (D).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että heijastimen korkeus (H) on 115...180 %, edullisesti noin 130 % säteilylähteen halkaisijasta (D).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää säteilylähteen (3, 50), edullisesti UV-säteilylähteen, joka on Hg-pienpainepoltin ja joka on annettua säteilyä varten ainakin osaksi läpäisevä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...4 mukainen laite, tunnettu siitä, että takaseinän (53) ja sivuseinien (54, 55) kaaret (58, 60) ovat samansäteisiä ympyrän kaaria.

6. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksen 1...5 mukaisen sä-teilylaitteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että osa tasaisesta levystä valssataan lieriömäiseksi ja että levyyn tehdään keskitasoon yksi taive ja kaksi taivetta takaseinän ja sivu-seinien liittymäkohtaan.