FI62919B - Bildaotergivningssystem med foerenklad konvergens - Google Patents

Description

R5F1 [B] (11)KUULUTU*JULKAISU 62919 JSSTd lj '} utlAggningsskmpt oty I y (45) Patoni K:.u>c-:ir.t ¢51) Kv.Ht.Va.3 H 04 N 9/28 // H 01 J 29/76 SUOMI —FINLAND Q1) P*«nttlh»k«nM·--ftK«wawafci>>flt 751396 (22) Hakvmtapihrt—Af»5knlnptfaf 13.05.75 (23) Alkupllvi—CHtifhMsda( 13.05.75 (41) Tullut julkMol — Uhrit offantHg 21.11.75 «MmM-J· raklftorilnlllt.» «λ mmm*_ c 301182

Patanfr och ragicterttyralMn ' ' AmMun utta|d oeh utl^krMUn puMkund 3 ' (32)(33)(31) Pyr4«ttr muoUcm* -Btgird prior** 20.0 5.7 ^ USA (US) 1ι7ΐ62β (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, New York, USA(US) (72) William Henry Barkow, Pennsauken, N.J., Josef Gross, Princeton, N.J., USA(US) (7k) Oy Kolster Ab (5I+) Näyttösysteemi, jossa on yksinkertaistettu kohdistus -Bildatergivningssystem med förenklad konvergens Tämä keksintö kohdistuu värikuvan näyttosysteemiin, jossa käytetään yksinkertaistettua kohdistusta ja johon sisältyy varikuvaputki, jossa on elektroni-tykki, jolla tuotetaan kolme samassa tasossa olevaa sädettä, staattisen kohdistuksen laitteet, jotka on sijoitettu tähän kuvaputkeen nähden niin, että kohdistetaan kyseiset kolme sädettä tämän kuvaputken kuvapinnan keskialueelle, poikkeutus-kelayksikkö, joka on sijoitettu tämän värikuvaputken kaulan ympärille, jolloin tämä yksikkö sisältää vaakasuuntaisen poikkeutuksen käämit, joilla synnytetään negatiivinen vaakasuuntainen isotrooppinen astigmatism^ ja pystysuoran poikkeutuksen käämit, joilla saatetaan säteet pyyhkäisemään rasteri ja jotka käämit ovat aseteltavissa niiden muodostaman magneettikentän säätämiseksi säteiden suhteen.

Aikaisemmin värikuvaputken säteiden kohdistaminen on yleensä toteutettu käyttämällä magneettisia napakappaleita, jotka on sijoitettu kuvaputken kaulan sisään siten, että täten vaikutetaan säteisiin magnetisoimalla napakappaleet ulkopuolisilla sähkömagneeteilla, joita käytetään kohdistuksen korjailun aaltomuodoilla sekä juovan että kuvakentän pyyhkäisyn taajuuksilla. Tätä nimitetään yle.isesti kuvakohtaiseksi dynaamiseksi kohdistuskorjaukseksi. Tämän lisäksi on joskus nurkkien sivukohdistumisen korjaamiseksi ollut tarpeen käytää muita 2 6291 9 korjauksen aaltomuotoja, joita saadaan yhdistämällä juovien ja kuva-kentän taajuuden aaltomuodot. Ilmeisestikin tämän tyyppinen rakenne on kallis ja se vaatii yleensä useiden säätimien asettamista, jotta säteet voitaisiin kohdistaa oikein.

Värikuvaputket, joissa käytetään samassa tasossa olevia säteitä sijoiteltuna vaakasuoraan sekä erityisesti yhdessä pystysuunnassa sijoitettujen fosforiloistejuovien kanssa kuvapinnalla ovat mahdollistaneet dynaamisten kohdistusjärjestelyiden käytön, jotka ovat yksinkertaisempia kuin mitä ovat ylläkuvatut järjestelyt, joita käytetään kuvaputkissa, joissa on deltta-tyyppinen elektronisäteiden rakenne ja pistemäiset fosforiosat järjestettynä kolmioryhmityksiin. On jo tunnettua, että nelinapaisen magneettikentän kehittäviä käämityksiä voidaan käyttää poikkeutus ikeen t yhteydessä, jotta toteutettaisiin samassa tasossa olevien säteiden kohdistaminen. Kuitenkin täytyy useimmissa tapauksissa nelinapakäämitykset virroittaa käyttäen sekä juovien että kuvakentän taajuuden aaltomuotoja sekä käyttää joukkoa säädettäviä säätöelementtejä, jotta saavutettaisiin haluttu säteiden kohdistaminen. Vaihtoehtoisesti voidaan nelinapakäämityksien lisäksi pyyhkäisyn virta varsinaisten poikkeutuskäämityksien kautta suhteittaa kohdistuksen aikaansaamiseksi, mutta myöskin tämä keino vaatii joukon säädettäviä osia, jotka kaikki lisäävät hintaa ja monimutkaisuutta valmistamisessa ja huollossa.

USA-patentissa n:o 3 800 176 nimeltään "itsekohdistuva värikuvan näyttö-systeemi" kuvataan systeemiä, mikä aikaansaa kolmen samassa tasossa olevan säteen kohdistuksen värikuvaputkella ilman, että käytetään dynaamista kohdistuslaitteistoa. Tämä patentti esittää, että suhteellisen suuren kuvapinnan omaavissa kuvaputkissa, kuten esim. putkissa, joiden kuvapinnan lävistäjän mitta on noin 25 tuumaa, saattaa olla toivottavaa käyttää tiettyä tyyppiä olevaa yksinkertaistettua dynaamista kohdistuksen järjestelyä oleellisen säteiden kohdistuksen aikaansaamiseksi kaikissa kuvapinnan pisteissä. Tällainen järjestely on aikaansaatu nyt kyseessä olevalla keksinnöllä.

Tämä on aikaansaatu patenttivaatimuksen 1 johdannan mukaisen näyttösys-teemin yhteydessä siten, että vaakapoikkutuskäämien kierrosten jakautuma on valittu oleellisesti kohdistamaan pystysuuntaiset juovat pitkin vaakasuuntaista poikkeutusakselia, että pystypoikkeutuskäämien kierrosten jakautuma on valittu aikaansaamaan vaakasuorat viivat oleellisesti yhdensuuntaisina, että poikkeutuskelayksikön sijoitus värikuvaputken suhteen on valittu si*.en, että oleellisesti kohdistetaan vaakasuuntaiset juovat kaikissa kuva- 3 62919 pinnan pisteissä ja oleellisesti kohdistetaan pystysuuntaiset juovat pitkin vaakasuoraa poikkeutusakselia, ja että käämitysosuudet on sijoitettu värikuvaputken kaulan ympärille niin, että tuotetaan nelinapainen magneettinen poikkeutuskenttä, ja virroitettu kytkentälaitteen kautta pystypoikkeutuksen taajuisella virralla niin että oleellisesti kohdistetaan pystysuuntaiset juovat myös etäällä vaakasuuntaisesta poikkutusakselista.

Yksityiskohtaisempi kuvaus tästä keksinnöstä tullaan antamaan allaolevassa selityksessä sekä oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 on leikkauskuvanto kaavamaisena piirustuksena näyttösysteemistä, jossa keksintöä käytetään, kuviot 2a ja 2b havainnollistavat vaakapoikkeutuksen käämityksien ominaisuuksia kun niitä käytetään tämän keksinnön osana, kuviot 3a, 3b ja 3c havainnollistamia pystypoikkeutuksen käämityksien ominaisuuksia kun niitä käytetään tämän keksinnön osana, kuvio havainnollistaa nelinapaista magneettikenttää, jota käytetään tämän keksinnön mukaisen näyttösysteerain toiminnassa, kuviot 5a, 5b ja 5c havainnollistavat yhdistettyjen nelinapatyyppisen ja pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttien ominaisuuksia kun niitä käytetään tämän keksinnön mukaisen näyttösysteemin toiminnassa, kuviot 6 ja T havainnollistavat sen juovakuvion ominaisuuksia, joka saadaan värikuvaputken kuvapinnalle kun sitä käytetään tämän keksinnön mukaisessa systeemissä, kuviot 8a, 8b ja 8c ja 9 havainnollistavat useita järjestelyitä neli-napaisen magneettikentän aikaansaamiseksi mitä käytetään tämän keksinnön mukaisen systeemin toiminnassa, kuvio 10 havainnollistaa johtimien jakautumaa tietyn poikkeutusikeen neljänneksessä kun sitä käytetään tämän keksinnön osuutena, ja kuvio 11 havainnollistaa graafisesti johtimien jakautuman järjestelyä poikkeutusikeessä, jota käytetään tämän keksinnön osuutena.

Kuvio 1 on ylhäältä päin otettu leikkauskuvanto sekä kaavamainen piirustus näyttösysteemistä, jossa tätä systeemiä käytetään. Värikuvaputkeen 20 sisältyy lasinen kuori 70 sekä kuvapinta 21. Tämän kuvapinnan 21 pinnan sisäpuolelle on sijoitettu sarja toistavia sinisen, vihreän ja punaisen fosfori-osan 22a, 22b ja 22c ryhmiä. Kuvaputken 20 kaulan alueen ympärille on sijoitettuna elektronitykin rakennelma 25, mikä aikaansaa kolme samassa tasossa olevaa vaakasuuntaista sädettä B, G sekä R, jotka kulkevat aukkomaskin 23 li 6291 9 aukkojen 2k kautta osuakseen vastaavan värisiin fosforiosiin. Kuvaputken 20 kaulan alueen ympärille sijoitettuna on poikkeutuksen ies, johon sisältyy ferriittisydän 20, minkä ympärille on käämitty ne johtimet 27, jotka muodostavat pystysuuntaisen ja vaakasuuntaisen poikkeutuskäämin. Poikkeutuksen ies itsessään saattaa sisältää nelinapaisen magneettikentän tuottavat johtimet, joita tullaan kuvaamaan myöhemmin. Tämän poikkeutusikeen takana tämän kuvaputken kaulan ympärillä sijaitsee staattisen kohdistuksen laitteisto 28, joka saattaa olla mitä tahansa soveliasta tyyppiä mikä aikaansaa säädettävän nelinapaisen ja kuusinapaisen kentän, joilla kohdistetaan ulkopuoliset kaksi elektronisäteistä keskellä olevaan elektronisäteeseen verrattuna. Tällaista järjestelyä on kuvattuna yksityiskohtaisemmin USA-patentissa n:o 3 725 831. Staattisen kohdistuksen laitteiston 28 takana sijaitsee värin puhtauden säätölaite 29· Tämä laite saattaa muodostua kahdesta pyöritettävissä olevasta metallirenkaasta, joista kumpikin on magnetisoitu vastakkaisin navoin sen kehän ympärysmitan suhteen. On ymmärrettävä, että staattisen kohdistuksen laitteisto 28 ja värin puhtauden laitteisto 29 saattavat olla erillisiä laitteistoja, kuten tässä yhteydessä on esitetty tai ne on. voitu yhdistää yhdeksi yksiköksi. Värin puhtauden rengaslaitteisto 29 toimii siirtäen kaikkia kolmesta samassa tasossa olevasta säteestä yhdessä.

Nelinapaiseen käämityksen järjestelyyn kytkettynä on piiri 32, jolla virroitetaan nelinapakäämitykset. Pystysuuntainen poikkeutuksen generaattori 30, joka on tavanomaista tyyppiä aikaansaa pyyhkäisyn virran, jota havainnollistetaan aaltomuodolla 31 pystysuuntaisia poikkeutuskäämejä varten ja se on myös kytketty diodisiltaan, joka muodostuu diodeista 33a, 33b, 33c ja 33d joiden napaisuus ja kytkentä toisiinsa on kuvassa esitettyyn tapaan.

Diodien 33a ja 33d anodit on kytketty yhteen vastuksen 3** kautta toiseen päähän sarjakytkettyjä nelinapakäämityksiä. Toinen pää nelinapakäämityksistä on kytketty diodien 33b ja 33c katodien liitospisteeseen. Sinänsä tunnettuun tapaan diodisilta muuntaa lineaarisen sahahammastyyppisen virran aaltomuodon 31 aaltomuodoksi 35» joka likimäärin muistuttaa paraabelia· Tämä paraabelin muotoinen virran aaltomuoto 35 soveltuu nelinapakäämityksien virroittamiseen, jotta aikaansaataisiin halutut magneettiset kentät, joita tullaan alempana kuvaamaan. Vaikkakaan sitä ei ole esitetty on nyt ymmärrettävä, että vaakasuuntaiset poikkeutuksen käämit poikkeutuksen ikeessä virroitetaan pyyhkäisyn virralla, joka tuotetaan soveliaalla tavanomaisella vaakasuuntaisella poikkeutuksen generaattorilla.

5 6291 9

Kuvio 2a havainnollistaa vaakasuuntaista pokkeutuksen kenttää, joka tuotetaan vaakasuuntaisen poikkeutuksen käämeillä kuviossa 1 esitetyllä poik-keutuksen ikeellä. On huomattava, että käämityksien jakautuma vaakasuuntaisen poikkeutuksen käämeissä valitaan aikaansaamaan tyynyn muotoinen magneettinen kenttä, jota on havainnollistettu magneettisen vuon viivoilla kO. Tämä magneettinen kenttä on heikommillaan keskustassa ja se tulee yhä voimakkaammaksi kumpaankin sen päistä kohden vaakasuuntaisessa suunnassa. Tämä kenttä aikaansaa negattivisen vaakasuuntaisen isotrooppisen astigmatisrain suuruudeltaan tarpeeksi suurena, jotta kohdistettaisiin pystysuuntaiset juovat pitkin vaakasuuntaista poikkeutusakselia kuten havaitaan kuvion 1 kuvaputken kat-selupinnalla kun tavanomaiseen tapaan kehitettyä ristikkäisruudutuksen viivakuvion koekuvaa esitetään tällä kuvaputkella.

Kuvio 2b havainnollistaa suhteellista suuruutta tälle poikkeutmiksen kentälle mikä esitetään käyrällä Hy. Jälleen voidaan todeta, että tämä magneettinen kenttä on voimakkaampi X eli vaakasuuntaisen poikkeutuskentän reunoilla kuin mitä se on keskustassa.

Kuvio 3a havainnollistaa poikkeutuksen kenttää, joka muodostuu magneettisista vuoviivoista Ui tuotettuna pystysuuntaisilla poikkeutuksen käämeillä kuvion 1 ikeessä ja minkä tehtävänä on poikkeuttaa elektronisäteitä pystysuunnassa. Kuten voidaan nähdä kuviosta 3a ovat vuon Ui viivat voimakkaampana lähellä vaakasuoraa keskiviivaa kuviossa kuin mitä ne ovat ylä- ja alaosuudes-sa tätä kuviota. Täten kuviossa 3a havainnollistettu magneettinen kenttä vaikuttaa tämän rasterin yläpuoliskossa oleviin säteisiin.

Kuvio 3c havainnollistaa käyrää mikä edustaa pystysuuntaisen magneettikentän voimakkuutta funktiona sen etäisyydestä pystysuuntaisen poikkeutuksen akselin Y keskustasta.

Kuvio 3b havainnollistaa pystysuuntaista poikkeutuksen kenttää, joka tuotetaan pystysuuntaisella poikkeutuksen käämeillä, jotta poikkeutettaisiin säteitä pyyhkäistyn rasterin alemmalla puoliskolla. Tämä poikkeutuksen kenttä on ominaisuuksiltaan sama kuin mitä on se kenttä joka on havainnollistettu kuviossa 3a paitsi että sen suunta on vaihdettu päinvastaiseksi. Vuon Ui viivat ovat keskitetympiä tämä rasterin keskellä ja on niillä pienin voimakkuus eli alhaisin konsentraatio lähellä ylä- ja alaosuuksia tästä pyyhkäistystä rasterista. Kuvion 3c käyrä havainnollistaa nyös vuon konsentroitu-mista kuviossa 3b havainnollistetussa kentässä.

6 6291 9

Kuvio U havainnollistaa nelinapaista magneettista poikkeutuskenttää joka muodostuu vuon viivoista k2 joita aikaansaadaan nelinapaisella käämityksellä, jota käytetään kuviossa 1. Tämä nelinapainen kenttä on yksinkertaisemmin havainnollistettavissa niillä nuolilla, jotka suuntautuvat säteit-täisesti neljään napaan l+3a, l+3b, ^3c ja lv3d nähden ja jotka sijaitsevat yleisesti ottaen likimääräisesti 90° erolla toisistaan ja likimääräisesti ä5° vaakasuuntaisen ja pystysuuntaisen poikkeutuksen akseleista. Tulisi kuitenkin ymmärtää, että erilaisia kulmamääräisiä erotusmääriä voidaan mahdollisesti tarvita muilla ikeen käämityksen jakautumilla. Nelinapakentän vaikutus on sinisen ja punaisen säteen erottaminen vastaaviin suuntiin eroon keskellä olevasta vihreästä säteestä. Tämä vaikutus säteisiin on eräs yksinkertaistetun kohdistuksen laitteiston piirre tämän keksinnön mukaisessa näyttösys-teemissä.

Kuviot 5a ja 5b havainnollistavat yhdistettynä pystysuuntaista poik-keut uskenttää ja nelinapaista poikkeutuskenttää. Kuviossa 5a voidaan todeta, että vuon kl viivat ovat konsentroituneita ja suorempia rasterin alaosuudessa ja ne tulevat yhä enemmän kaareviksi ja vähemmän konsentroiduiksi suunnassa tämän rasterin yläosaa kohden. Kuvion 5a kenttä poikkeuttaa kolmea elektroni-sädettä tämän rasterin yläosuudella. Tämän poikkeutuksen kentän voimakkuus on havainnollistettu umpiviivoilla käyrässä kuviossa 5c. Voidaan havaita, että ylemmässä osuudessa tästä rasterista vuon määrä on pienempi kuin mitä se on rasterin alemmalla puoliskolla, jolloin ylempi ja elempi puolistko määritellään X akseliin eli vaakasuuntaiseen akseliin verrattuna.

Kuvio 5b esittää yhdistettynä pystysuuntaisen poikkeutuksen ja neli-napaisen poikkeutuksen kenttiä, mitkä vaikuttavat säteisiin tämän rasterin alemmalla puoliskolla. Kuviossa 5b vuon Ui viivat ovat suorempia ja konsent-roituneempia tämän rasterin yläosuudella ja ne ovat kaarevampia ja vähemmän konsentroituneita tämän rasterin alaosaa kohden. Kentän voimakkuutta Ηχ havainnollistetaan katkoviivan käyrällä kuviossa 5c.

Kuvio 6 havainnollistaa juovien ominaisuuksia ristikkäisviivojen ruu-tukuviossa, joka saadaan kun sopiva koemerkki syötetään tavanomaisiin merkin-käsittelypiireihin televisiovastaanottimessa, jossa käytetään tämän keksinnön mukaista näyttösysteemiä. Erityisesti havainnollistaa kuvio 6 sitä juovien kuviota, joka saadaan kuvioiden 2a, 3a ja 3b poikkeutuskenttien seurauksena ilman että lisättäisiin nelinapaista magneettista poikkeutuskenttää mutta ikeen ollessa sijoitettuna toiminnallisesti oikein tämän kuvaputken kaulan ympärille, 7 6291 9 Tästä voidaan nähdä, että vaakasuorat punaisen, vihreän ja sinisen viivat ovat yhdensuuntaisia keskenään ja että ne kohdistuvat pystysuunnassa kaikissa rasterin pisteissä. Pienet välit näillä viivoilla ovat pelkästään jotta havainnollistettaisiin selvästi, että on olemassa kolme juovaa jotka on sijoitettu oleellisesti päällekkäin. Pystysuuntaiset punaisen, vihreän ja sinisen juovat kohdistetaan pitkin vaakasuuntaista poikkeutus akselia mutta ne eivät ole kohdistuneet tämän rasterin ylemmässä ja alemmassa osuuksissa. Voidaan todeta, että punaisen, vihreän ja sinisen viivojen erottelu on suurempi vasemmalla ja oikealla ylhäällä ja alhaalla kuin mitä se on keskellä ylhäällä ja alhaalla olevissa rasterin osuuksissa. Kuten on kuvattuna yllämainitussa USA-paten-tissa n:o 3 Ö00 176 tämä poikkeutuksen ies soveltuu siirrettäväksi jonkin verran kuvaputkeen verrattuna, jotta kohdistettaisiin magneettisen poikkeutuksen kenttä tässä ikeessä säteisiin verrattuna niin että aikaansaadaan kohdistettu tilanne vaakasuorille juoville ja kohdistettu tilanne pystysuuntaisille juoville vaakasuuntaista akselia pitkin. Tämän lisäksi saattaa olla toivottavaa aikaansaada kallistuksen säätö tälle poikkeutuksen ikeelle, jotta autettaisiin halutun kohdistuksen saamista. Tulisi todeta, että mitä tahansa soveliasta tavanomaista poikkeutusikeen asennusta, mikä mahdollistaa akselinsuun-taisen, pyörittämisen, poikittaisen ja kallistuksen (mikäli niin halutaan) liikkeen tälle ikeelle sekä laitteita tämän ikeen kiinnittämiseksi haluttuun paikkaan saattaa olla käytössä tämän keksinnön toteuttamisessa. Vaakasuuntainen poikkeutuksen käämi on suunniteltu oleellisesti kohdistamaan pystysuuntaiset juovat pitkin vaakasuoraa poikkeutusakselia. Käämityksen jakautuma pystysuuntaisissa käämeissä valitaan aikaansaamaan vaakasuuntaiset juovat oleellisesti yhdensuuntaisiksi kaikissa rasteripisteissä.

Kuvio 7 havainnollistaa pystysuuntaisen ja vaakasuuntaisten juovien tilannetta kun lisätään nelinapainen magneettinen kenttä aikaisempaan järjes-telyyn, millä aikaansaatiin kuviossa 6 havainnollistettu juovien tilanne. Kuviosta 7 voidaan nähdä, että pystysuuntaiset juovat samoinkuin myös vaakasuuntaiset juovat on nyt kohdistettu. Yksinkertaisesti ilmaistuna on poik-keutukset käämit suunniteltu ja ies on sijoitettu kuvaputkeen verrattuna siten, että aikaansaadaan vaakasuuntaisten juovien kohdistaminen kaikissa rasterin pisteissä ja pystysuuntaisten juovien kohdistaminen pitkin vaakasuuntaista poikkeutuksen akselia. Pystysuuntaiset poikkeutuksen käämit on edelleen suunniteltu minimisoimaan anisotrooppinen astigmatismi, mitä joskus kutsutaan vinovääntymäksi. Tämä vääntymätilanne esiintyy kun erillisten ulkopuolisten kahden säteen aikaansaamat rasterit ovat luonteeltaan puolisuun- 8 6291 9 nikkaan muotoisia sen sijaan että ne olisivat suorakaiteen muotoisia. Nämä käämit voidaan suunnitella tehokkaasti poistamaan tätä vääntymää jolloin kuitenkin kompromissina täytyy olla että säteet ylikohdistetaan tämän rasterin yläosassa ja alaosassa kuten on havainnollistettu kuviossa 6. Nelina-paisen magneettisen poikkeutuksen kentän lisääminen kohdistaa ylikohdistetut pystysuuntaiset juovat siten että säteet, kuten kaikkein helpoimmin voidaan nähdä ristikkäisjuovien ruutukuvion viivoista sijaitsevat oleellisesti kohdistettuna kaikissa pyyhkäistyn rasterin pisteissä kuten havainnollistetaan kuviossa 7·

Mitä tulee määrittelyyn että pystysuuntaiset tai vaakasuuntaiset juovat kun niitä esitellään kuvaputken katselupinnalla ovat oleellisesti yhdensuuntaisia voidaan todeta, että useimmat televisiovastaanottimet omaavat tietyn määrän tyynytyyppistä vääntymää vaikkakin niissä käytetään tyynykorjauksen piirejä. Tyynyvääntymän osuudella on vaikutuksenaan juovien kaareutuminen Oleellisesti yhdensuuntaiset kaarevat viivat ovat tällöin itse asiassa kaksi tai useampia käyriä, jotka on sijoitettu oleellisesti tasavälisesti toinen toisiinsa nähden. Edelleen saattaa esiintyä pienehkö määrä juovien risteilyä mutta ei niin paljon, ettei kuvaa voitaisi hyväksyä. Tällaisia jonkin verran ristikkäisiä juovia on tässä yhteydessä myös pidettävä oleellisesti yhdensuuntaisina määritelmän mukaan.

Eräs esitys sanonnasta "oleellinen kohdistaminen" tullaan esittämään alla. On yleisenä käytäntönä television vastaanottimien valmistajalle asettaa tietty sivuunkohdistamisen rajavaatimus tietyn televisiovastaanot-timen rakennemäärittelyihin. On aina edullista pitää sivuunkohdistaminen niin lähellä nollaa kuin se on mahdollista. Sivuunkohdistamista voidaan havaita ideaalisesti päällekkäin sijoittuneen punaisen, vihreän ja sinisen viivojen erottumisena tavanomaisessa ristikkäisviivojen ruutukuvion koemer-kissä, joka syötetään vastaanottimeen. Sivuunkohdistamisen rakennepäämäärä yleensä asetetaan asentamalla tietty lukumäärä komponentteja kuten esim. poikkeutuksen ies, staattisen kohdistamisen laitteisto ja nelinapaisen kentän aiheuttavat käämitykset tiettyyn määrään kuvaputkia ja kaikki komponentit valitaan tyydyttävistä tuotantosarjoista minkä jälkeen määritellään keskimääräinen mitattava sivuunkohdistamisen määrä. Tämä keskimääräinen arvo on juuri tällainen ja se muodostaa rakennearvojen perustan. Nyt kyseessä olevassa keksinnössä, jossa käytetään rengastyyppisiä poikeutuksen käämejä keskimääräinen sivuunkohdistaminen on rasterin pahimmissa paikoissa suuruusluokal- 9 6291 9 taan 1 ,5 mm. Satulatyyppisten poikkeutuskäämien käyttö tai yhdistelmä satu-latyyppisistä ja rengastyyppisistä poikkeutuskäämeistä tässä ikeessä saattaa lisätä keskimääräisen sivuunkohdistamisen määrään noin 2,3 mm. On luonnollisestikin ymmärrettävää, että erilaiset valmistajat asettavat erilaisia raken-nepäämääriä ja tietyt vastaanottimet omaavat enemmän tai vähemmän sivuunkoh-distamista kuin mitä keskimääräinen luku esittää. Edelleen tämän komponentin säädön tilanne vaikuttaa välttämättä sivuunkohdistamisen määrään niin että on ymmärrettävä, että tätä keksintöä voidaan käyttää televisiovastaanottimis-sa joissa ei esiinny lähes mitään sivuunkohdistamista tai jopa niinkin voimakasta sivuunkohdistamista kuin 3 mm tai senkin yli.

Kuvio 9 on kaavamainen piirustus järjestelystä, jolla aikaansaadaan nelinapainen magneettinen poikkeutuksen kenttä epätasapainoittamalla pyyhkäisevä virta pystysuuntaisissa poikkeutuskäämeissä. Ikeen sydänosan 26 ympärille on käämitty pystysuuntaisten poikkeutuskäämien 61a ja 61b pari sekä vaakasuuntaisten poikkeutuskäämien 62a ja 62b.Pa£i· Vaakasuuntaisetkäämit on kytketty rinnakkain ja ne on kytketty S-muotoilevan kondensaattorin 66 kautta tavanomaiseen vaakasuuntaisen poikkeutuksen generaattoriin 60. Pystysuuntaiset käämit on sarjakytketty tavanomaiseen pystysuuntaisen poikkeutuksen generaattoriin 30. Sarjakytketyt vastakkaissuuntaiset diodit 63 ja 6k on kytketty pystysuuntaisen generaattorin 30 kytkinnapojen väliin. Diodien 63 ja 6U anodien liitospiste on kytketty virtaa säätävän potentiometrin kautta yhteiseen pystysuuntaisten käämien 61a ja 61b kytkinpisteeseen. Mitä tulee tämän piirin toiminnan esittämiseen voidaan olettaa, että pystysuuntaisen ja vaakasuuntaisen pyyhkäisevän virran napaisuudet ovat sellaisia mitä on esitetty vastaavissa generaattoreiden ulostulon kytkinnavoissa.

Jättäen seuraavassa huomiotta diodien 63 ja 6h sekä potentiometrin 65 tässä piirissä toisiinsa kytkentä kehittää pystysuuntaisen pyyhkäisyn virta käämien 61a ja 61b kautta pystysuuntaisen poikkeutuksen kentän, joka on havainnollistettu vuon viivoilla JV2 ja . Pystysuuntainen pyyhkäisyn virta käämein 62a ja 62b kautta kehittää vaakasuuntaisen poikkeutuksen kentän, mikä on havainnollistettu vuon viivoilla $L. ja Normaalis- ti ovat pystysuuntaiset poikkeutuksen kentät, joita kehitetään käämeillä 61 a ja 61 b symmetrisiä mitä, tulee, toinen tbi’siinsa koska pyyhkäisyn virta kummankin kautta on keskenään sama. On havaittu, että virran epätasapainoit-tuminen käämeissä 61a ja 61b saattaa aikaansaada nelinapaisen kentän, mikä soveltuu kohdistamattoman yläosan ja alaosan osuuksien pystysuuntaisista juovista kohdistamiseen, näiden toisiinsa kohdistamattomien viivojen ollessa havainnollistettu ja esitetty kuvion 6 yhteydessä. Tähän tarvittava epä- 10 6291 9 tasapainottaminen aikaansaadaan diodien 63 ja 6U ja potentiometrin 65 tässä piirissä toisiinsa kytkennällä.

Kuviossa 9 havainnollistettu vuon kenttä sijaitsee ylhäällä oikeanpuoleisella osuudella tätä rasteria ja sitä tullaan nyt kuvaamaan. Tämän vuon kenttä, joka vaikuttaa säteisiin muissa rasterin osuuksissa voidaan määritellä vastaavalla tavalla. Pyyhkäisevä virta kulkee + kytkinnavasta pystysuuntaisessa generaattorissa 30 käämin 61a, potentiometrin 65 ja diodin 63 kautta generaattorin 30 negatiiviseen napaan. Diodi 6k saa estosuun-taista etujännitettä. Pyyhkäisevä virta kulkee myös + kytkinnavasta käämin 6la ja käämin 61b kautta negatiiviseen kytkinnapaan. Täten aikaansaa potentiometri 65 ja diodi 63 virtatien pyyhkäisyn virralle mikä ohitetaan käämin 61b ohi. Käämi 61a vastaanottaa pyyhkäisevän virran koko määrän, Potentiometrin 65 säätö määrittelee virran käämin 6Ib kautta ja täten virran epätasapainoittumisen käämien 61a ja 61b välillä. Virran pieneneminen käämin 61b kautta pienentää vuota ja se vastaa täten vastakkaista korjaavaa käämiin 6lb liittyvää vuota ja apuna olevaa korjausvuota $C2 minkä käämi 61a aikaansaa. Täten mikäli on pienempi kuin on niin tällöin on yhteinen poikkeuttava vuon nettoarvo |iy kahta käämiä varten suuruudeltaan yhtäsuuri kuin (§γι + ίν2)/2 ja on $C1 suuruudeltaan yhtäsuuri kuin (§γ2 ~ ja yhtäsuuri kuin φ^. Todellinen vuo tämän rasterin yläosassa lv, on suuruudeltaan yhtä suuri kuin ja todellinen vuo tämän rasterin pohja-osuudessa on suuruudeltaan yhtä suuri kuin φν + φ .

Mikäli vaakasuuntaisten käämien 62a ja 62b rinnakkaispiirit avattaisiin katkaisemalla yhteys ovat nämä kaksi korjaavaa vuota φ_ ja $ OI * C2 keskenään yhtä suuria ja ne jäävät sydänosaa 26 sisään. Tämä kokonaismäärä korjaavasta vuosta φ_ joka tällöin on yhtä suuri kuin φ ja myös yhtä suuri kuin indusoi keskenään yhtä suuret jännitteet käämeihin 62a ja 62b sellaisella napaisuudella mitä on osoitettu ympyröillä varustetuilla napai-suusmerkinnöillä. Kuitenkin kun vaakasuuntaiset käämit kytketään rinnakkain kuten esitetään kuviossa 9 nämä yhtä suuret ja vastakkaiset jännitteet käämien 62a ja 62b yli sammuttavat toisensa. Täten nämä käämit toimivat oiko-sulkien sen jännitteen joka indusoituu korjaavan vuon φ vaikutuksesta.

Tämä johtaa keskenään yhtä suuriin ja vastakkaissuuntaisiin vuon φ* ja φ'^ arvoihin vaakasuuntaisissa käämeissä 62a ja 62b. Lopputuloksena on neljä korjaavaa vuon komponenttia §q2* $'ci ja 0' ^tkä muodostavat tarvitta- van nelinapaisen magneettisen poikkeutuksen kentän, jolla kohdistetaan ne 11 6291 9 pystysuuntaiset juovat, joita rasterissa esiintyy.

Kun kyseiset säteet sijaitsevat rasterin alaosuudella johtaa diodi 6k ja käämi 61a vastaanottaa vähemmän kuin täyden määrän pyyhkäisyn virtaa ja jälleen sama muodostelma nelinapaisesta kenttää muodostuu vuon suuntien ollessa = φ^ Ja myös = φ'^ kuten on havainnollistettu kuviossa 9.

Kuviot 8a, 8h ja 8c havainnollistavat useita järjestelyitä, joilla aikaansaadaan nelinapainen magneettinen kenttä, jota käytetään yksinkertaistetussa kohdistuksen näyttösysteemissä tämän keksinnön mukaan.

Kuviossa 8a on renkaanmuotoisessa pikkeutuksen ikeen sydänosassa 26 sen ympärille käämittynä neljä nelinapaisen käämityksen osuutta Vfa, i+7b, l+7c ja U7d jotka kaikki on kytketty sarjaan poikkeutuksen generaattorin 32 ulostulon kytkinnapojen väliin. Korjauksen generaattori 32 saattaa olla samanlainen kuin korjauksen generaattori 32, jota on havainnollistettu kuviossa 1 , niin että aikaansaadaan paraabelin muotoinen virran aalto pystysuuntaisen poikkeutuksen taajuudella, jolla virroitetaan nelinapainen käämitys. Tulisi ymmärtää, että nelinapaisen käämityksen järjestelyt, joita tässä ja muissa kuvioissa esitetään saattavat käyttää muunkin muotoisia virran aaltomuotoja kuin pelkästään paraabelin muotoisia aaltomuotoja. Esim. sahahampaan muotoinen aaltomuoto voidaan yhdistää tähän paraabelin muotoiseen aaltomuotoon. Virta käämityksien U7a - Vfd kautta kehittää vuon viivat kuten on osoitettu, täten muodostaen halutun nelinapaisen poikkeutuksen käämin.

Kuvio 8b havainnollistaa erästä toista versiota nelinapaisen poikkeutuksen kentän tuottavasta laitteesta. Kaksi C-muotoista sydänosaa H8a ja l»8b on sijoitettu vaakasuuntaan vastakkaisille puolille kaulan osuutta kuvaputkella poikkeutuksen ikeen taakse. Kaksi kierrettyä käämitysosuutta U9a ja U9b on käämitty sydänosien k8a ja U8b ympärille vastaavasti ja ne on sarjakytketty korjausgeneraattorin 32 ulostulon kytkinnapojen väliin. Korjauksen virta käämien ^9a ja U9b kautta kehittää vuon kentän, joka on haluttu nelinapainen magneettinen poikkeutuksen kenttä.

Kuva 8c esittää erästä toista suoritusmuotoa nelinapaisen poikkeutuksen kentän tuottavasta laitteesta. Neljä läpäisevää ainetta olevaa sydänosaa 50a, 50b, 50c ja 50d on asennettu säteittäisesti poikkeutuksen ikeen takaosuuden kohdalle siten, että ne eivät vääristä tämän ikeen tuottamaa poikkeutuksen kenttää. Ne on asennettu esim. renkaisiin kiinnitettynä poikkeutuksen ikeeseen ja ne on sijoitettu lävistämän suuntaisesti vastakkaisille puolille iestä ja sijoitettu 90° eroon toinen toisistaan sekä ^5° pystysuuntaisesta ja vaakasuuntaisesta poikkeutuksen akselista tämän suoritus- 12 6291 9 muodon mukaisessa ikeessä. Kun nämä on asennettu ikeelle liikkuu tämä neli-napainen kenttä yhdessä poikkeutuksen kentän kanssa kun iestä liikutellaan. Sydänosien 50a - 50d ympärille on käämitetty vastaavasti käämit 51a - 51d.

Nämä käämit on sarjakytketty korjausgeneraattorin 32 ulostulon kytkinnapojen väliin. Korjauksen virta, jonka generaattori 32 aikaansaa ja joka kulkee käämien 51a - 51d kautta tuottaa tarvittavan nelinapaisen poikkeutuksen kentän.

Kuviot 8a, 8b, 8c ja 9 havainnollistavat neljää erilaista järjestelyä, joilla aikaansaadaan tarvittava nelinapainen kenttä. Niiden vastaavat rakenteet voidaan käämiä poikkeutuksen ikeelle ja virroittaa erikseen käämiosuuk-sista tai niiden kenttä voidaan tuottaa poikkeutuksen käämityksien osuuksina tai ne voidaan asentaa poikkeutuksen ikeen taakse tai sen takaosan viereen. Ilmeisestikin muita järjestelyjä nelinapaisen kentän aikaansaamiseksi voidaan myös edullisesti käyttää tämän keksinnön toteutuksessa.

Kuvio 10 havainnollistaa johtimen käämityksen jakautumaa eräässä neljänneksessä renkaanmuotoista poikkeutuksen iestä, mitä käytetään osana tästä keksinnöstä. Viiteviivat x ja y edustavat vaakasuuntaista ja vastaavasti pystysuuntaista poikkeutuksen akselia tässä renkaanmuotoisessa poik-keutuksenikeessä, mikä saattaa olla kuvion 1 poikkeutuksen ies. Kuten on osoitettu kuviossa 10 muodostavat ne johtimet, joita on merkitty renkaalla vaakasuuntaisen kentän tuottavat poikkeutuksen käämit. Ne johtimet, joita on osoitettu merkinnällä x edustavat pystysuuntaisen kentän tuottavia poikkeutuksen käämejä. Ne johtimet, joita on osoitettu pienellä kolmiolla ovat niitä johtimia, jotka muodostavat erillisen nelinapaisen kentän tuottavan käämityksen osuuden ja ovat nämä renkaanmuotoisesti käämitty tämän renkaan-muotoisen ikeen sydänosan ympärille. Kuten on havainnollistettu kuviossa 10 on tässä suoritusmuodossa neljä johtimien kerrosta, jotka on sijoitettu eroon toisistaan ja sijoitettu kuten on havainnollistettu niin että muodostuu halutut käämityksien kierrososuudet. Erityinen havainnollistettu käämityksien jakautuma on sovelias käytettäväksi kuvaputkella, jossa poikkeutus-kulmana on 110° ja katselupinnan lävistäjän suuntainen mitta on 25".

Kuvio 11 havainnollistaa graafisesti johtimien jakautuman v järjestelyä poikkeutuksen ikeessä, jota käytetään tämän keksinnön yhteydessä.

Tulee huomata, että osuus v kussakin neljänneksistä I-IV on sama kuin mitä on esitettynä kuviossa 10. Kukin osuuksista ulottuu kehän suuntaisesti sydänosan kehänpituuden ympäri x akselista aina y akseliin saakka kussakin näistä neljänneksistä. Nämä johtimet on käämitty renkaanmuotoisesti ferriit-tisydämen 26 ympärille. Palautuksen johtimia, joita tulee näkyviin sydän- 13 6291 9 osan 26 ulkopuolisella kehällä ei kuviossa 11 ole havainnollistettu.

Keksinnön siinä järjestelyssä, jota tässä yhteydessä kuvataan ja jossa käytetään 110° poikkeutuksen kuvaputkea, jossa kuvapinnan lävistäjän suuntainen mitta on 25" on havaittu, että tietyt järjestelyt aikaansaivat erityisen tehokkaan näyttösysteemin. Erityisesti havaittiin, että poikkeutuksen sydänosan fysikaalinen pituus voidaan tehdä lyhyemmäksi kuin aikaisempien ikeiden sydänosa, joita käytettiin tämän tyyppisissä putkissa lisäten vaakasuuntaista herkkyyttä ja säästäen selvästi ferriitin ainemäärässä. Tämä säästö käytettiin sitten ylimääräisinä pystysuuntaisen johtimen kierroksina. Lopputuloksena oli pienentyminen tehonkulutusmäärässä pystysuuntaisessa poikkeutuksen järjestelyssä suuruusluokaltaan 5“6 vattia. Sydänosan lyhyempi pituus, joka eräässä esimerkki tapauksessa oli noin 10 % lyhyempi kuin mitä oli aikaisempien järjestelyjen sydänosat vaati myös vähemmän kuparisten johtimien pituutta tiettyä johtimien kierrosten lukumäärää varten, mikä parantaa L/R suhdetta näissä käämeissä.

Havaittiin myös, että sydänosan pituuden pienentäminen ei huonontanut elektronioptista tasoa tässä ikeessä käämien ollessa käämitty tämän keksinnön mukaisesti tällaiselle lyhyelle sydänosalle. Näin tuloksena oleva pieni-rakenteinen ies on edullinen pienentäessään ulkopuolisen ikeen kentän pituutta. Ikeissä, joissa on pitempi sydänosa tällaiset .ulkopuoliset kentät aikaansaavat haitallista interferenssiä tai kytkentää muihin televisiovas-taanottimen osiin.

Edelleen havaittiin, että elektronitykin rakennelman sijoittaminen enemmän eteenpäin tähän kuvaputken kaulaan tiettyyn paikkaan, jossa sen lopullinen suojuslaitteisto oli juuri irti poikkeutusikeen takaosasta sen kaikkein eniten taaksevedetyssä asennossa ei oleellisesti pienentänyt tämän systeemin poikkeutusherkkyyttä mutta aikaansai suuremman erotuskyvyn koska tuloksena oleva rakenteeltaan tiivis näyttösysteemi pienentää elektronioptista suurennusta säteen fokusoivissa linsseissä.

Se elektronitykkien laitteisto, jota voidaan edullisesti soveltaa tämän kuvaputken kaulaosassa, jolla kaulan mitta on 29 millimetriä on yleisesti sitä tyyppiä, joka on kuvattuna USA-patentissa n:o 3 800 176,-kuitenkin sillä erolla, että tietyt aukoista sen säteen muodostavilla alueilla elektronitykeistä ovat jonkin verran elliptisiä muodoltaan sen sijaan että ne olisivat pyöreitä. Tämä elektronitykin laitteisto käyttää myös vähintään yhtä yhteistä säteenmuodostuksen aukon elektrodia, mikä aikaansaa tarkan rakenteen, jolla tuotetaan suhteellisen tarkka säteiden sijoittuminen pienentäen säteen sijoittumisen korjaukseen tarvittavaa määrää.

Claims (6)

1. 6291 9 1U
2. 1. Näyttösysteemi, jossa käytetään yksinkertaistettua kohdistusta ja johon sisältyy värikuvaputki (20) , jossa on elektronitykki, jolla tuotetaan kolme samassa tasossa olevaa sädettä, staattisen kohdistuksen laitteet, jotka on sijoitettu tähän kuvaputkeen (20) nähden niin, että kohdistetaan kyseiset kolme sädettä tämän kuvaputken kuvapinnan keskialueelle, poikkeutuskelayksikkö, joka on sijoitettu tämän värikuvaputken kaulan ympärille, jolloin tämä yksikkö sisältää vaakasuuntaisen poikkeutuksen käämit (62a, 62b), joilla synnytetään negatiivinen vaakasuuntainen isotrooppinen astigmatismi, ja pystysuoran poikkeutuksen käämit (61a, 61b) , joilla saatetaan säteet pyyhkäisemään rasteri ja jotka käämit ovat aseteltavissa niiden muodostaman magneettikentän säätämiseksi säteiden suhteen, tunnettu siitä, että vaakapoikkutuskäämien (62a, 62b) kierrosten jakautuma on valittu oleellisesti kohdistamaan pystysuuntaiset juovat pitkin vaakasuuntaista poikkeutusakselia, että pystypoikkeutuskäämien (61a, 61b) kierrosten jakautuma on valittu aikaansaamaan vaakasuorat viivat oleellisesti yhdensuuntaisina, että poikkeutuskelayksikön (26, 27) sijoitus värikuvaputken (20) suhteen on valittu siten, että oleellisesti kohdistetaan vaakasuuntaiset juovat kaikissa kuvapinnan pisteissä ja oleellisesti kohdistetaan pystysuuntaiset juovat pitkin vaakasuoraa poikkeutusakselia, ja että käämitysosuudet (1*7, 1*8, b9, 51) on sijoitettu värikuvaputken kaulan ympärille niin, että tuotetaan nelinapainen magneettinen poikeutuskenttä, ja virroitettu kytkentälaitteen kautta pystypoikkeutuksen taajuisella virralla niin, että oleellisesti kohdistetaan pystysuuntaiset juovat myös etäällä vaakasuuntaisesta poikeutusaJcselista.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näyttösysteemi, tunnettu siitä, että nelinapaisen kentän tuottava laite sisältää neljä käämitys osuutta (l*7a - bid), sijoitettuna symmetrisesti poikkeutuskelayksikön pystysuuntaisen ja vaakasuuntaisen poikkeutusakselin vastaaviin päihin verrattuna.
4. 3· Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen näyttösysteemi, tunnettu siitä, että pystypoikkeutuskäämit ovat toroidikäämityksiä. H. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen näyttösysteemi, tunnettu siitä, että kuvaputkeen (20) sisältyy kuvapinta, joka muodostuu toistuvista kolmen erivärisen fosforijuovan ryhmistä, jotka sijaitsevat pystysuunnassa.
5. 5. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen näyttösysteemi, tunnettu siitä, että kytkentälaitteet nelinapaisen kentän synnyttävien käämi -tysosuuksien (1*7, 1*8, 1*9, 50 virroittamiseksi synnyttävät pystypoikkeutuksen taajuisen, ainakin likimain paraabelinmuotoisen aaltomuodon (35)· 15 6291 9
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen näyttösysteemi, tunnettu siitä, että pystypoikkeutuskäämeillä (61a, 61b) on sellainen kierrosjakautuma että syntyvä magneettinen kenttä ylikohdistaa säteet pystysuuntaisia juovia pitkin mikäli ei nelinapaisen käämin kierrososuuksilla kulje virtaa. J. Patenttivaatimuksen 6 mukainen näyttösysteemi, tunnettu siitä, että nelinapaiset käämityksen kierrososuudet saavat virtaa pelkästään pyätypäikkexitus-taaj uudella. 1. Ätergivningssystem som utnyttjar förenklad konvergens innehällande ett färgbildsrör (20) som har en elektronkanon för alstring av tre likplaniga strälar, statiska konvergensmedel som är belägna i förhällande tili bildröret (20) för konvergering av de tre strälarna vid mittomrädet av bildrörets bildskärm, ett avlänkningsok som är beläget kring nacken av bildröret, varvid detta ok innehäller horisontala avlänkningslindningar (62a, 62b) vid vilka ästadkommes en negativ, horisontal isotropisk astigmatism, och vertikala avlänkningslindningar (61a, 61b) för att fä strälarna att avsöka ett raster och vilka lindningarna är ställbara för justering av magnetfältet alstrat av dem i förhällande tili strälarna, kännetecknat därav, att lindningsfördelningen för de horisontala lindningarna (62a, 62b) är vald för att väsentligen konvergera vertikala linjer längs den horisontala avlänkningsaxeln, att lindningsfördelningen för de vertikala lindningarna (61a, 61b) är vald för att fä de horisontala linjerna väsentligen parallella, att placering av oket (26, 27) i förhällande tili röret (20) är vald för att väsentligen konvergera horisontala linjer pä alla punkter av skärmen och för att väsentligen konvergera vertikala linjer längs den horisontala avlänkningsaxeln, och att lindningsdelar (1*7* 1*8, 1+9» 51) är belägna kring nacken av försbildröret för alstring av ett fyrfaldigt magnetiskt avlänkningsfält av röret och matade genom en kopplingsanordning med ström med den vertikala avlänkningsfrekvensen för väsentligt konvergering av vertikala linjer, ocksä pä avständ av den horisontala avlänkningsaxeln. 2. Ätergivningssystem enligt patentkravet 1, kännetecknat därav, att medlen som ästadkommer ett fyrfaldigt fält omfattar fyra lindningsdelar (l*7a - U7d) belägna symmetriskt i förhällande tili respektive ändor av de vertikala och horisontala avlänkningsaxlarna av oket. 3. Ätergivningssystem enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknat därav, att de vertikala avlänkningslindningarna är toroidlindningar.