FI62094C - Foerfarande foer framstaellning av 2-amino-oktahydro-oxazolo(3,2-a)pyrrolo(2,1-c)pyratzinderivat - Google Patents

Description

FSSr^l ΓβΊ m^UULUTUSjULKAISU .onQ

$§Γ& ” UTI.ÄGCN INGSSKRI FT 62 0 94 (φ Patentti eiySnnc-tty 10 11 1902 liCälr/ Parent meddelat. _ .

V T (51) K».ik?/ii*t.a. C 07 D 498/14 SUOMI-FINLAND <*) teunttlhakumus — Pmntamekning TT0008 (22) Λ 03-01.77

'Γ " (23) Alkuptivl—Glltlghaadtg 03.01. TT

(41) Tullut JulkMcsI — Bllvtt offwtllg 13.0T-TT

Pfctonttl- ]« reki«fr1h»IUtUf (44) Nttt»v«k*lp«non j, kuuLJulkakun pvm. — 30.0T - 82

Patent· 6cn registerctyrelaan 7 amMcm utlegd oeh uti-ikrifun pubikend (32)(33)(31) Pyydetty atuolkaui —prlorltut 12.01.T6

Sveitsi-Schweiz(CH) 269/T6 (Tl) Sandoz A.G., CH-1+002 Basel, Sveitsi-Schweiz(CH) (T2) Paul Stadler, Biel-Benken, Sveitsi-Schveiz(CH) (jb) Oy Kolster Ab (5*0 Menetelmä 2-amino-oktahydro-oksatsolo/"3,2-a7pyrrolo/2,l-c7pyratsiini-johdannaisten valmistamiseksi - Förfarande för framställning av 2~ -amino-oktahydro-oxazolo/f3j2-a7pyrrolo/'2,l-c7pyratzinderivat

Keksinnön kohteena on menetelmä kaavan I mukaisten 2-amino-oktahydro-oksatsolo/3,2-aJ7pyrrolo/^ , l-c^pyratsiini johdannaisten valmistamiseksi, /=r\ R2/vH<,^L "1

/ y_CIl2oco-.MH_l^^N^ I

\—/ J—^CA0 /\ R3 'R4 jossa kaavassa R2 on 1~4 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä, on vetyatomi tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä, R^ on vetyatomi, 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä, bentsyyliryhmä tai 1-4 hiili- 2 62094 atomia sisältävällä alkoksiryhmällä monosubstituoitu bentsyyliryhmä, ja Rg on vetyatomi tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että yhdisteitä, joilla on kaava II

r6 r\I Ί /=\ R2 \p-'' £ /V-CHjOCO-NH—K 8 n 4 \ R3 sRt| jossa R2”R5 tarkoittavat samaa kuin edellä ja Rg on lohkeava ryhmä, esimerkiksi N-sukkinimidoksi-, fenoksi-, fenyylitio-, metyylifenoksi-, metyylifenyylitio-, nitrofenyylitio-, pentafluorifenoksi-, penta-kloorifenoksi- tai p-kloorifenyylitioryhmä tai mahdollisesti nitro-ryhmällä ja/tai klooriatomilla tai metyyliryhmällä mono- tai disubs-tituoitu nitrofenoksiryhmä, syklisoidaan molekyylin sisäisesti lievästi solvolysoivissa olosuhteissa RgH-ryhmän lohkaisemiseksi, jolloin syklisointi suoritetaan vettä sisältävässä väliaineessa, tai vettä sisältävässä orgaanisessa liuottimessa, kuten asetonissa, dime-tyylisulfoksidissa, dimetoksietaanissa, dioksaanissa, tetrahydrofuraanissa, dimetyyliformamidissa tai dimetyyliasetamidissa pH:n ollessa 7,3-10 0-30°C:n lämpötilassa ja saatu atsi-muoto mahdollisesti muutetaan lievissä happamissa olosuhteissa vastaavaksi luonnolliseksi muodoksi, tai päinvastoin.

Kaavan I mukaiset yhdisteet ovat sinänsä tunnettuja esim. FI-kuulutusjulkaisusta 45 859, joten on kysymys uudesta, keksinnöllisestä menetelmästä tunnettujen yhdisteiden valmistamiseksi. Näitä yhdisteitä käytetään välituotteina torajyvätyyppisten peptidialkaloidien synteettiseen valmistukseen.

FI-kuulutusjulkaisusta 56 386 on tunnettu menetelmä syano-, karboksamido- ja karboksisyklolien valmistamiseksi syklisoimalla molekyylin sisäisesti vastaavia avoketjuisia tripeptidejä. Tällä tavalla monivaiheisen reaktion kautta valmistettuja yhdisteitä käytetään välituotteina ergotalkaloidien valmistukseen. Ennen kuin 3 62094 mainittujen välituotteiden voidaan antaa reagoida vastaavien lysergi-happojohdannaisten kanssa, ne on kuitenkin muutettava vastaaviksi aminosykloleiksi, mikä vaatii monivaiheisen reaktiosarjän. Täten esim. karbobentsoksiaminosyklolien valmistus karbalkoksijohdannaisista vaatii seuraavat viisi vaihetta: (1) syklolikarbonihappoesteri saippuoidaan, (2) sen annetaan reagoida PCl^in kanssa, jolloin muodostuu syklolikarbonihappokloridi, (3) tämän annetaan reagoida NaN-^rn kanssa, jolloin muodostuu syklolikarbonihappoatsidi, (4) tuotetta kuumennetaan, jolloin muodostuu sykloli-isosya-naatti ja (5) sykloli-isosyanaatin annetaan reagoida bentsyylialkoholin kanssa, jolloin saadaan karbobentsoksiaminosykloli.

Nämä reaktiot sääntöineen on kuvattu julkaisussa Helv. Chim. Acta 46 (1963) 2306.

Esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä koskee sen sijaan karbobentsoksiaminojohdannaisten intramolekulaarista syklisointia, jolloin karbobentsoksiaminojohdannaiset voidaan muuttaa yhdessä vaiheessa lohkaisemalla niistä aminosuojaryhmä vastaaviksi aminojoh-dannaisiksi. Oli yllättävää, että suojatut aminoyhdisteet pystyttiin syklisoimaan kuten FI-kuulutusjulkaisun 56 386 mukaiset tripeptidit. On nimittäin tunnettua, että ¢(-hydroksi- (j^-aminohapot ovat epästabiileja, minkä vuoksi oli oletettavissa, että avoketjuinen tripepti-di hajoaisi. Täten näissä kahdessa intramolekulaarisessa syklisointi-prosessissa lähtöaineiden ja välituotteiden stabilisuudet poikkeavat huomattavasti toisistaan.

Keksinnön mukaisessa reaktiossa voidaan käyttää vedetöntä väliainetta. Edullisesti reaktio kuitenkin suoritetaan vesipitoisessa väliaineessa pH-arvossa 7,3-10, edullisesti 7,3-8. Mukana voi olla heikkoja emäksiä, kuten orgaanisten karboksyylihappojen alkalimetal-lisuoloja, esim. kalium- tai natriumasetaattia, -sitraattia tai -tart-raattia. Mukana voi myös olla veden kanssa sekoittuva liuotin, kuten asetoni, dimetyylisulfoksidi, dimetoksietaani, dioksaani, tetrahydro-furaani, dimetyyliformamidi tai dimetyyliasetamidi.

Reaktiolämpötila on 0-30°, esim. huoneen lämpötila.

Rg on edullisesti N-sukkinimidoksi, fenoksi tai fenyylitio. Fenoksi- tai fenyylitioryhmä voi olla substituoitu vähintään yhdellä alemmalla alkyylillä, esim. metyylillä, halogeenilla, esim. bromilla, 4 62094 kloorilla tai fluorilla, ja/tai nitrolla.

Jos läsnä on 1-3 substituentt..a, nämä ovat edullisesti orto-ja/tai para-asemissa. Fluori- tai kloorisubstituenttien ollessa kysymyksessä voi substituentteja olla viiteen asti.

Edullisia Rg-ryhmiä ovat myös o, p-dinitrofenoksi, o-metyyli-θ', p'-dinitrofenoksi, pentakloorifenoksi ja erityisesti p-nitro-fenoksi. Edullisia R2-ryhmiä ovat metyyli, etyyli, n-propyyli ja isopropyyli.

R-j ja Rg voivat olla samoja tai erilaisia ja ne ovat tällöin edullisesti metyyliryhmiä. R^:ssä bentsyyliryhmän alkoksisubstituent-ti on edullisesti metoksi ja edullisesti para-asemassa.

Kaavan II mukaista yhdistettä voidaan käyttää steerisesti yhtenäisessä muodossa. Täten yhdiste, jolla on kaava Ha syklisoituu ** \n /=r\ r2 \ ,

/ \ f / OH C N

Λ /)—ch2oco- NH-V^ *0 | IIa \-/ j-= o 0 H /c\ R3 ' R4 yhdisteeksi, jolla on kaava Ia / \—CH2oco- Ia W o/— . c A 0 \ ts. "luonnolliseen muotoon", eli epäsymmetrisen hiiliatomin absoluut- 5 62 0 9 4 tiset konfiguraatiot ovat samat kuin dihydroergotamiini-amino-syklo-lilla.

Yhdiste, jolla on kaava Hb r5

e R6 < J

__ R2 \ ^ / \ : ^ OH C' nb / V- CH2OCO-NH 4 ^ J-N-c-C = 0 0 H 4 \ R3 ‘R4 syklisoituu yhdisteeksi, jolla on kaava Ib R5 _ -, r2 oh \ / )-CHnOCO-HN 0 N ' \ // l| lb

N- >-N X

o' X

R3 ‘R4 ts. tunnettuun atsi-muotoon.

Atsi-muoto ja luonnollinen muoto voidaan lievästi happamissa olosuhteissa sinänsä tunnetulla tavalla, esim, kuten esimerkissä 2 on kuvattu, muuttaa toisikseen tasapainotilaan saakka.

Kaavan II mukaista yhdistettä käytetään edullisesti sen kaavan Ha- ja Ilb-yhdisteiden diastereoisomeeriseoksen muodossa, jolloin muodostuu sekä luonnollisia että atsi-muotoja, jotka sinänsä tunnetulla tavalla voidaan erottaa.

Kaavan II mukaiset yhdisteet ovat yleensä pysymättömiä, ja niitä voidaan käyttää raakatuotteena, joka syntyy korvaamalla ryhmä R^g hydroksiryhmällä hapettavissa tai lievästi hydrolyyttisissä olosuhteissa yhdisteissä, joilla on kaava III

6 62094 ν*·ϋ /=\ /Β10 ο I , Ο 111 \-/ J-ΝΗ ° Κ3 \ 4 jossa ϊ*2~κ6 tarkoittavat samaa kuin edellä ja R^g on hapettavissa tai lievästi hydrolyyttisissä olosuhteissa lohkeava ryhmä.

R10 on esimerkiksi halogeeni, esim. kloori, bromi, jodi, isosyanaatti, ryhmä -CHfCHjJOH tai edullisesti ryhmä -CH2OH. Reaktio voidaan saattaa tapahtumaan tällaisessa hapetuksessa tai hydrolyysis-sä yleisesti tunnetuilla tavoilla. Emäksisissä hydrolyyttisissä olosuhteissa voidaan kaavan III mukaiset yhdisteet suoraan muuttaa kaavan I mukaisiksi yhdisteiksi. Kaavan II mukaiset yhdisteet valmistetaan edullisesti hapettamalla. Hapetus voi tapahtua esimerkiksi lyijytetra-asetaatin avulla /fchera. Berichte 103, 2314 (1970)_/. Tässä tapauksessa tapahtuu reaktion aikana hiilessä, johon R2 on sitoutunut, rasemisoituminen. Sen tähden saadaan lähtien kaavan III mukaisista steerisesti yhtenäisistä yhdisteistä diastereoisomeeriseos, jota voidaan käyttää kaavan I mukaisten yhdisteiden luonnollisten ja atsi-muotojen valmistukseen.

Kaavan III mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa esteröimällä yhdisteitä, joilla on kaava IV

N

/ > ch2oco-nh-^ o !

v__/ c —-NH-7CV

m 0 R3 ' r4 jossa R2-r5 3a Rio tarkoittavat samaa kuin edellä. Esteröiminen

voidaan suorittaa sinänsä tunnetulla tavalla, esim. yhdisteellä RgH

7 62094 disykloheksyylikarbodi-imidin läsnäollessa.

Kaavan IV mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa lohkaisemalla yhdisteistä, joilla on kaava V

R5 r2 r Rn°-s' ! / \ / 10 o c = o v (. tcHjOCO-NH o y '-7 J-~JC\

Rf '' R4 jossa R2~r5 ja R^q tarkoittavat samaa kuin edellä ja on häpeämissä olosuhteissa lohkeava ryhmä, suojaryhmä R^ happamissa olosuhteissa.

Reaktio voidaan saattaa tapahtumaan sinänsä tunnetulla tavalla. R11 v°i °^a esimerkiksi tert.-butyyli.

Kaavan V mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa sinänsä tunnetulla tavalla kondensoimalla yhdisteitä, joilla on kaava VI, r5 RTχΟ C j

Xl I. 1 VI

0 o H5N-c

4 H

jossa R^, R^, Rg ja R·^ tarkoittavat samaa kuin edellä, yhdisteiden kanssa, joilla on kaava VII

/^X [>R10

Λ. \-ch2och-hn -VII

v—y j--oh o 8 62094 jossa 1*2 ja R10 tarkoittavat samaa kuin edellä.

Reaktio voidaan saattaa tapahtumaan tunnetulla kahden aminohapon liittämiseen käytetyllä tavalla, esim. disykloheksyylikarbodi-imidin läsnäollessa. Kaavan VII mukaiset yhdisteet voiVat haluttaessa olla aktivoidussa muodossa, esim. antamalla niiden reagoida N-hydroksisukinimidin kanssa.

Jos kaavan VII mukaiset yhdisteet ovat raseemisessa muodossa, saadaan kaavan V mukaiset yhdisteet niiden diastereoisomeeriseoksen muodossa, joka voidaan sinänsä tunnetulla tavalla fraktioida. Koska valmistettaessa kaavan II mukaisia yhdisteitä kaavan III mukaisista yhdisteistä joka tapauksessa tapahtuu rasemoituminen, ei tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisesti suoriteta mitään fraktioimista.

Kaavan VII mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa kuten esimerkeissä on kuvattu tai sinänsä tunnetulla tavalla.

Kaavan VI mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa lohkaisemalla hydrogenolyyttisesti ryhmä R12 yhdisteistä, joilla on kaava VIII

\ΓΊ

Rn0-C-

II

0 VIII

C = O

/

Ri2hn~cn

Rf jossa , R^, Rj. ja R·^ tarkoittavat samaa kuin edellä ja R^2 on hydrogenolyyttisissä olosuhteissa lohkeava ryhmä, esim. karbobentsok-si.

Kaavan VIII mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa kondensoimal-la yhdisteitä, joilla on kaava IX

RnO- C' '^N^ ix

H H

O

9 62094

jossa ja R-q tarkoittavat samaa kuin edellä, yhdisteiden kanssa, joilla on kaava X

R12NH->Cv- C00H

R# \ X

R3 R4 jossa R^, R4 ja R-^2 tarkoittavat samaa kuin edellä.

Kaavan X mukaiset yhdisteet voivat olla luonnollisia, steeri-sesti yhtenäisiä aminohappoja. Tässä tapauksessa ovat saadut kaavan VIII mukaiset yhdisteet steerisesti yhtenäisessä muodossa.

Kaavan IX mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa esimerkkien Ia) ja Ib) kuvauksen mukaisesti.

Mikäli lähtöyhdisteiden valmistusta ei tässä ole kuvattu, voidaan näitä valmistaa ja puhdistaa sinänsä tunnetulla tavalla.

Kaavan Ia tai Ib mukaiset yhdisteet, joissa R^ on aminosuoja-ryhmä, voidaan muuttaa seuraavan kaavan mukaisten yhdisteiden

R2 0B' U J

nh2 — (/ >^0

Ry \ 3 R4 luonnollisiksi tai atsi-muodoiksi niiden happoadditiosuolojen, esim. hydrokloridin muotoon sinänsä tunnetulla tavalla, esim hydraamalla metanolipitoisessa mineraalihappoliuoksessa palladiumkatalyytillä. Ne voidaan kondensoimalla lysergihapon, 9,10-dihydrolysergihapon tai sen reaktiokykyisten toiminnallisten johdannaisten kanssa muuttaa vastaaviksi ergotalkaloideiksi.

Seuraavissa esimerkeissä lämpötilat ovat C-asteita, ja ne ovat korjaamattomia. Yleisesti käytetty korkeavakuumi on 0,01 mm Hg.

Kaavojen III, IV ja V mukaisten yhdisteiden yksittäiset optiset isomeerit on merkitty tripeptideiksi tai tripeptidiestereiksi I

10 62 0 94

Esimerkki 1 (kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa R2 = metyyli, R3 = vety, R4 = bentsyyli, R5 = Vety 2-karbobentsoksiamino-2-metyyli-5-bentsyyli-10b-hydroksi-3,6-diokso-oktahydro-8H-oksatsolo/3,2~a7pyrroloZ2,l~c7pyratsiinin atsi-muoto (2S, 5S, lOaS) ja luonnollinen muoto (2R, 5S, lOaS, IQbS) 6,1 g raakaa N-(N-karbobentsoksi-DL-P^-hydroksi-alanyyli)-L-fenyylialan-yli-L-proliini-p-nitrofenyyliesteriä (valmistus, ks. vaiheet hl, h2 tai h3 seuraavassa) liuotetaan 300 ml:aan asetonia, ja liuos lisätään 300 ml:aan 10-%:ista kaliumtartraattiliuosta (pH 7,9). Reaktio-seosta sekoitetaan 18 tuntia huoneen lämpötilassa, se kaadetaan erotus-suppiloon, pH säädetään 10-%:isella viinihappoliuoksella arvoon 5,0 ja seos uutetaan sitten kolmesti metyleenikloridilla. Tällöin osittain kiteytynyt, raakaotsikon mukainen yhdiste suspendoidaan lämpimänä etyyliasetaatin kanssa. Suspension annetaan jäähtyä noin 2 tuntia ja tuote kiteytetään, suodatetaan ja pestään etyyliasetaatilla. Tuote kuivataan korkeavakuumissa 90°C:ssa, jolloin saadaan otsikon mukaisen yhdisteen ohutlevykromatografisesti puhdas atsimuoto (sp. 206-208°, hajoaa), - 28° (c = 0,5 metanolissa) . Saanto 34-%. Emäliuos laimennetaan 0,5 1:11a metyleenikloridia, ravistellaan kolme kertaa 400 ml:n kanssa 0,5N Na2C03-liuosta, ja Na2CC>3-uutteet uutetaan vielä kahdesti metyleenikloridilla. Metyleenikloridifaasit kuivataan, haihdutetaan ja kromatografoidaan piihappogeelillä. Esijae, joka on eluoitu seoksella, joka sisältää metyleenikloridia ja 4,6-% asetonitriiliä, heitetään pois. Sitten otsikon mukainen yhdiste luonnollisessa muodossa eluoidaan seoksella, jossa on metyleenikloridia ja 10-14-% asetonitriiliä.

Luonnollinen muoto puhdistetaan kromatografisesti aluminium-oksidilla (aktiivisuus II-III), jolloin eluoidaan metyleenikloridi/-asetonilla (1:1). Ensimmäiset jakeet kiteytetään seoksesta, joka sisältää kosteaa etyyliasitaattia ja vähän di-isopropyylieetteriä. Saadaan ohutlevykromatografisesti puhdas otsikon mukainen yhdiste, (luonnollinen muoto) prismojen muodossa (sp. 170-172°, Λϋο°= +9'8 (c = 1/6 etanolissa). Saanto 2-%.

Edelleen voidaan otsikon mukaisen yhdisteen atsi-muoto valmistaa niin, että i) edellä saatujen Na2C03~uutteiden pH säädetään viinihapolla 4-5:teen, ja ne uutetaan kaksi kertaa metyleenikloridilla. Uutteet 11 62 0 94 kuivataan, haihdutetaan ja kromatografoidaan 10-kertaisella määrällä piihappogeeliä 0,06-0,2. Ensin nitrofenoli ja identifioimattomat sivutuotteet seoksella, jossa on metyleenikloridia ja 6-%. Sitten eluoi-saan seoksella, jossa on metyleenikloridia ja 20-% asetonitriiliä, otsikon mukaisen yhdisteen atsi-muoto, joka kiteytyy etyyliasetaatista, ja ii) eluoidaan seoksella, jossa on metyleenikloridia ja 14-20-% asetonitriiliä, jakeet pestään 0,5 N Na2C03-liuoksella ja tuote kiteytetään etyyliasetaatista, jolloin saadaan atsimuoto, saanto 34 %. Lähtöyhdiste voidaan valmistaa seuraavasti: a) N-karbobentsoksi-L-proliini-tertiääributyyliesteri Liuokseen, jossa oli 200 ml vedetöntä dimetyyliformamidia 500 ml:ssa vedetöntä asetonitriiliä, tiputettiin sekoittaen -20°C:ssa 15 minuutin aikana 126,9 g (1 mooli) oksalyylikloridia. Sen jälkeen liuosta sekoitettiin 15 minuuttia -20°C:ssa ja lisättiin 249 g (1 mooli) N-karbobentsoksi-L-proliinia. Seosta sekoitettiin vielä 15 minuuttia, minkä jälkeen syntyneeseen kirkkaaseen, keltaiseen liuokseen tiputettiin seos, jossa oli 250 ml vedetöntä tertiääristä buta-nolia ja 200 ml vedetöntä pyridiiniä niin, että seoksen lämpötila ei ylittänyt -15°. Kun jäähdytys oli lopetettu vähitellen punertuvan reaktioseoksen annettiin reagoida 3 tuntia huoneen lämpötilassa loppuun. Seos käsiteltiin erotussuppilossa 1 200 ml :11a 2 N Na2C03- liuosta ja metyleenikloridia, jolloin saatiin otsikon mukainen yhdis- 23 te metyleenikloridifaasista öljynä nQ = 1,5015, joka hitaasti kiteytyi. (kaavan IX mukainen yhdiste) b) L-proliini-rert.-butyyliesteri 267 g vaiheesta a) saatua raakatuotetta hydrataan 1,5 l:ssa etanolia 40 g:11a palladium-aktiivihiili-katalyyttiä (5-% Pd) normaalipaineessa ja huoneen lämpötilassa, jolloin otsikon mukainen yhdiste saadaan värittömänä öljynä. Saanto 72-%. Kp. 43-46° (0,01 mm Hg) , n^° = 1,4435 = -41,7° (c = 2 etanolissa).

(kaavan VIII mukainen yhdiste) c) N-karbobentsoksi-L-fenyylialanyyli-L-proliini-tert.-butyyliesteri Liuokseen, jossa on 157 g N-karbobentsoksi-L-fenyylialaniinia 500 ml:ssa metyleenikloridia ja 300 mlrssa vedetöntä dietyylieetteriä, lisätään 15-18°C:ssa 85,5 r L-proliini-tert.-butyyliesteriä 100 ml:ssa dietyylieetteriä 5 minuutin aikana ja sen jälkeen 114 g N,N-disyklo-heksyyiikarbodi-imidiä 150 ml:ssa dietyylieetteriä 15 minuutin aikana niin, että reaktiolämpötila ei ylitä 18°. Seosta sekoitetaan 1 tunti huoneen lämpötilassa, suodatetaan ja jäännös pestään eetterillä.

12 62094

Suodosta jatkokäsitellään sitten peräkkäin 2N kloorivetyhapollay vedellä, kaliumbikarbonaatilla ja vedellä ja vesifaaseja uutetaan kaksi kertaa dietyylieetterillä. Orgaaniset faasit kuivataan natrium-sulfaatilla ja haihdutetaan. Jäljelle jäävä öljy liuotetaan metylee-nikloridiin ja suodatetaan kirkkaaksi. Suodos haihdutetaan kuiviin ja kuivataan korkeavakuumissa, jolloin otsikon mukainen yhdiste saadaan kellertävänä öljynä.

(kaavan VI mukainen yhdiste) d) L-fenyylialanyyli-L-proliini-tert.-butyyliesteri 223 g N-karbobentsoksi-L-fenyylialanyyli-L-proliini-tert.-butyyliesteriä hydrataan samalla tavalla kuin vaiheessa b), jolloin liuottimena käytetään 2 100 ml vedetöntä tetrahydrofuraania etanolin asemesta. Otsikon mukainen yhdiste saadaan värittömänä Öljyn. Saanto 100-%.

(kaavan V mukaiset yhdisteet) e) N-(N-karbobentsoksi-D- ja -L-oC-metyyliseryyli)-L-fenyylialanyyli-L-proliini-tert . -butyyliesteri (tripeptidiesterit I ja II) 7.2 g N-karbobentsoksi-DL-oJ^-metyyliseriiniä saatetaan reagoi maan 9,5 g:n kanssa L-fenyylialanyyli-L-proliini-tert.-butyyliesteriä 6,8 g:n N,N-disykloheksyylikarbodi-imidiä läsnäollessa ja jatkokäsitellään kuten vaiheessa c). Saatu öljy kromatografoidaan piihappo-geelillä käyttäen eluointiaineena seosta, jossa on metyleenikloridia ja 1 % metanolia. Ensin eluoituu tripeptidiesteri I. Tämä yhdiste saadaan amorfisessa muodossa, = -28,2° (c = metyleeniklori- dissa). Saanto 40-%. Eluoimalla edelleen metyleenikloridilla metanoli-pitoisuutta nostaen (1-4 % tilavuus/tilav.) saadaan tripeptidiesteriin II, joka kiteytyy etyyliasetaatti/heksaanista (1:3) ja jonka sulamispiste on 120-121°, /o= -48,4° (c = 2 metyleenikloridissa) .

Saanto 33-%.

(Kaavan IV yhdisteet) f) N-(N-karbobentsoksi-D- ja -L-5^-metyyliseryyli)-L-fenyyliala-nyy1i-L-proIiini-diastereoisomeerit (tripeptidit I ja II)

f1) Tripeptidi I

2.2 g amorfista tripeptidiesteriä I vaiheesta e) liuotetaan 3 mlraan trifluorietikkahappoa, ja liuoksen annetaan seistä 3/4 tuntia huoneen lämpötilassa. Osa trifluorietikkahaposta imetään huoneen lämpötilassa korkeavakuumissa erilleen jäljellejäävä hartsi liuotetaan metyleenikloridiin ja liuoksen pH säädetään kaliumbikarbonaatti-liuoksella emäksiseksi. Uutetaan 3 kertaa seoksella, jossa on mety- 13 62 0 9 4 leenikloridia ja jonkinverran etanolia, orgaaniset faasit pestään kahdesti laimealla kaliumbikarbonaattiliuoksella, vesifaasien pH säädetään noin 16-%:isella kloorivetyhapolla happameksi, ja nämä uutetaan sitten kolme kertaa metyleenikloridilla. Orgaaniset faasit pestään yhden kerran vedellä, kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan. Kiteyttämällä näin saatu valkoinen vaahto seoksesta, jossa on metyleenikloridia, jonkin verran metanolia, etyyliasetaattia, saadaan puhdas tripeptidi I valkoisina kiteinä, sp. 134-136°, = -30,0°

(c = 2 etanolissa). Saanto 50-%. f2) Tripeptidi II

Samalla tavalla kuin vaiheessa fl) saadaan käyttämällä tripepci-diä II lähtöaineena valkoinen vaahto, josta kiteytettäessä se kaksi kertaa etyyliasetaatti/di-isopropyylieetteristä (1:1) saadaan puhdas tripeptidi II (valkoisia kiteitä, sp. 115-118°, = -38° (c = 1,5 etanolissa). Saanto 83-%.

(kaavan III yhdisteen)

g) N-(N-karbobentsoksi-D- ja -L-&(-metyyliseryyli)-L-fenyyliala-nyyli-L-proliini-p-nitrofenyyliesteri (tripeptidi-p-nitro-fenyyliesterit I ja II) gl) Tripeptidi-p-nitrofenyyliesteri I

49,7 g tripeptidihappoa I ja 34,8 g p-nitrofenolia suspendoi-daan 200 ml:aan metyleenikloridia. Seosta sekoitetaan noin 10 minuuttia, jolloin saadaan liuos. Sen jälkeen lisätään tiputtaen liuos, jossa on 24,7 g N,N-disykloheksyylikarbodi-imidiä 200 mltssa vedetöntä metyleenikloridia ja 50 ml:ssa vedetöntä eetteriä. Keltaista suspensiota sekoitetaan kaksi tuntia 20°:ssa. Sitten lisätään 5 ml 40-%:ista etikkahappoa, suodatetaan 10 minuutin kuluttua ja jäännös pestään metyleenikloridilla. Keltaista suodosta ravistellaan kolme kertaa 20-%:isella kaliumbikarbonaattiliuoksella. Vesipitoiset faasit uutetaan vielä kahdesti metyleenikloridilla, yhdistetyt orgaaniset faasit kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan.

Jäljelle jää keltainen hartsi, joka kromatografoidaan kymmenkertaisella määrällä piihappogeeliä 0,2-0,5. Aine liuotetaan tätä varten metyleenikloridi/dietyylieetteriin (1:1), ja tämä liuos kaadetaan pylvääseen. Seuraavaksi eluoidaan seoksella, jossa on dietyyli-eetteriä ja 2-% asetonitriiliä, ja näin saatu esijae heitetään pois. Tripeptidi-p-nitrofenyyliesteri I eluoidaan sitten seoksella, jossa on dietyylieetteriä ja 6-% asetonitriilillä puhtaudeltaan 60-90-%:isena ja seoksella, jossa on dietyylieetteriä ja 8-10-% asetonitrii-liä puhtausasteen ollessa tällöin 95-98-%. Saanto 68-%.

14 62 0 94

g2) Tripeptidi-p-nitrofenyyliesteri II

Esteröimällä tripeptidi II samalla tavalla kuin vaiheessa gl) saadaan keltainen hartsi, joka kromatografoidaan 15-kertaisella määrällä piihappogeeliä (0,063). Tätä varten aine liuotetaan metylee-nikloridi/dietyylieetteriin (1:1) ja tämä liuos kaadetaan pylvääseen. Eluoidaan ensin esijae dietyylieetteri-dietyylieetteri/3-% asetonit-riiliä, ja sen jälkeen seoksella, jossa on dietyylieetteriä ja 3-8-% asetonitriiliä, noin 95-98-%:isesti puhdas tripeptidi-p-nitrofenyy-liesteri II kellertävänä vaahtona. Kiteyttämällä uudelleen asetoni/-heksaanista saadaan tripeptidi-p-nitrofenyyliesteri II värittöminä neulasina, sp. 100-101,5°, = -70,5° (c = 1 metyleenikloridis- sa). Saanto 72 %.

(kaavan II mukainen yhdiste)

h) N-(N-karbobentsoksi-DL-fl^-hydroksialanyyli)-L-fenyylialanyyli-L-proliini-p-nitrofenyyliesteri hl) Tripeptidi-p-nitrofenyyliesteristä I

Kuivattuun laitteistoon lisätään 75 ml vedetöntä bentseeniä ja

7,5 g molekyyliseulaa 4A. 1 tunnin kuluttua sirotellaan mukaan 5,32 g korkeassa vakuumissa kuivattua lyijytetra-asetaattia, ja liuosta sekoitetaan 1/2 tuntia. Tähän lisätään liuos, jossa on 6,18 g tripep-tidi-p-nitrofenyyliesteriä/I (ks. vaihe gl) 50 mlrssa vedetöntä bentseeniä, reaktioliuos kuumennetaan heti kiehumapisteeseen, ja sekoitetaan edelleen 10 minuuttia palautusjäähdyttäen. Valkoinen suspensio jäähdytetään jäähauteella 15°:n lämpötilaan, suodatetaan, suodos pestään bentseenillä, ravistellaan metyleenikloridin kanssa erotus-suppilossa ja pestään kaksi kertaa jäävedellä. Uutetaan vielä kahdesti metyleenikloridilla, orgaaninen liuos kuivataan, suodatetaan aktiivihiilen läpi ja liuotin haihdutetaan lämpötilassa noin 35°, jolloin saadaan otsikon mukainen yhdiste värittömän vaahdon muodossa. h2) Tripeptidi-p-nitrofenyyliesteristä II

Samalla tavalla saadaan otsikon mukainen yhdiste lähtien tripep-tidi-p-nitrofenyyliesteristä II (ks. vaihe g2).

h3) Tripeptidi-p-nitrofenyyliestereiden I ja II seoksesta

Vaiheet e), f) ja g) voidaan haluttaessa suorittaa erottamatta tripeptidiesteriä I ja II vaiheessa e), tripeptidiä I ja II vaiheessa f) ja tripeptidi-p-nitrofenyyliesteriä I ja II vaiheessa g), jolloin saadaan vaiheen h) otsikon mukainen yhdiste.

Vaiheessa e) lähtöyhdisteenä käytettyä N-karbobentsoksi-DL-metyyliseriiniä (kaavan VII mukainen yhdiste) valmistetaan seuraavas- is 62U^4 ti: 23,9 g DL-ö(-metyyliseriiniä lisätään 160 mlraan vedetöntä pyridiiniä. Tähän valkoiseen suspensioon lisätään 20 minuutin aikana tiputtaen 20-25°:ssa 68 g karbobentsoksikloridia. Sekoitetaan noin 6 tuntia huoneen lämpötilassa, lisätään vielä tiputtaen 34 g karbobentsoksikloridia ja sekoitetaan huoneen lämpötilassa yli yön. Reaktioseos kaadetaan sitten varovsti noin 400 ml:aan 2N ^2(103-liuosta ja uutetaan kahdesti eetterillä. Orgaaninen faasi pestään yhden kerran 0,5N natriumkarbonaattiliuoksella. Vesifaasit yhdistetään, ja pH säädetään arvoon 1,0 seoksella, jossa on kloorivety-happoa ja jäätä (1:1), ja liuos uutetaan kolmesti etyyli asetaatiila. yhdistetyt orgaaniset faasit pestään kerran kyllästetyllä natrium-kloridiliuoksella. Kuivattaessa ja haihdutettaessa jäljelle jää N-karbobentsoksi-DL-J^-metyyliseriini värittömänä hartsina, joka kiteytyy etyyliasetaatti/di-isopropyylieetteristä (1:4) (prismoja, sp. 115-116°). Saanto 59 %.

Samalla tavalla kuin esimerkissä 1 ja käyttäen vastaavia lähtöaineita vaiheissa g) ja h) voidaan valmistaa otsikon mukainen yhdiste käyttämällä vastaavia kaavojen Ha ja Hb mukaisia yhdisteitä, joissa Rg on a)fenyylitio, b) pentafluorifenoksi, c) pentakloori-fenoksi, d) p-kloorifenyylitio, e) o-nitrofenoksi, f) o,p-dinitrofe-noksi tai g) o-metyyli-o1,p-dinitrofenoksi.

Esimerkki 2 2-karbobentsoksiamino-2-metyyli-5-bentsyyli-10b-hydroksi-3,6-diokso-oktahydro-8H-oksatsoloZ3,4-a7pyrrolo/2,l-c7pyratsiinin luonnollinen muoto (2R, 5S, lOaS, lObS) vastaavasta atsi-muodosta 2,2 g atsi-2-karbobentsoksiamino-2-metyyli~5-bentsyyli-10b-hydroksi-3,e-diokso-oktahydro-SH-oksatsoloZS,2-a/pyrrolo/2,l-cy^pyrat-siinia (ks. esimerkki 1) suspendoidaan 13 ml:aan jääetikkaa, 90 ml:aan dioksaania ja 100 ml:aan vettä. Suspensio kuumennetaan kiehumislämpö-tilaan, kunnes saadaan kirkas, väritön liuos, ja liuosta kuumennetaan sen jälkeen vielä palautusjäähdyttäen 5 tuntia. Liuos jäähdytetään huoneen lämpötilaan, laimennetaan pienellä määrällä vettä ja uutetaan kolmesti metyleenikloridilla. Yhdistetyt orgaaniset faasit kuivataan ja haihdutetaan. Kiteytyy puhdas lähtöaine (atsi-muoto). Emäliuos, kellertävä vaahto, kromatografoidaan 30-kertaisella määrällä aluminiumoksidia. Eluoidaan ensin metyleenikloridilla esijae. Sitten eluoidaan metyleenikloridi-metyleenikioridi/O,4-% metanolilla 16 62094 noin 95-%:sesti puhdas otsikon mukainen yhdiste ja sen jälkeen vielä noin 50-%:isesti puhdas otsikon mukainen yhdiste.

95-%sisen puhdas otsikon mukainen yhdiste kiteytetään sitten metyleenikloridi/etyyliasetaatista ja emäliuos jälkikiteytetään kerran etyyliasetaatti/di-isopropyylieetteristä (1:2).

Näin saadun otsikon mukaisen yhdisteen sp. on 171-172,5°, + 7,1° (c = 1,8 etanolissa). Saanto 45-%.

Esimerkki 3 (kaavan I mukainen yhdiste, jossa R-, = isopropyyli, R3 = vety, R4 = bentsyyli, R5 = vety) 2-karbobentsoksiamino-2-isopropyyli-5-bentsyyli-10b-hydroksi- 3,6-dlokso-oktahydro-8H-oksatsolo/3,4-37ρ^ΓΓθ1οΖ.ΐ*, 2-g7pyratsii- nin atsimuoto ja luonnollinen muoto

Samalla tavalla kuin esimerkissä 1 voidaan valmistaa otsikon mukaisen yhdisteen luonnollinen muoto ja atsi-muoto. Atsimuoto voidaan muuttaa vastaavaksi luonnolliseksi muodoksi samalla tavalla kuin esimerkissä 2. S., 207-209°C. Saanto: atsi-muoto 18,7-% ja luonnollinen muoto 2,8-%.

Esimerkissä le) lähtöaineena käytetty DL-oC~isopropyyliseriini voidaan valmistaa seuraavasti.

96 g L-valiinia ja 96 g natriumkarbonaattia 3 l:ssa vettä sekoitetaan 22,5 g:aan kuparisulfaattipentahydraattia ja 500 mlraan 35-%:ista formaldehydiliuosta. Saatu seos kuumennetaan typpiatmos-fäärissä 1,5 tunnin aikana kiehuvaksi, jolloin syntyy väritön liuos (pH 9). Lisätään 11,5 g kuparisulfaattipentahydraattia, ja seos kuumennetaan 1 tunnissa kiehuvaksi, jolloin syntyy liuos, jonka pH on 7,3. Jäähdyttämisen jälkeen liuos suodatetaan, pH säädetään etik-kahapolla 4:ään, ja liuos kaadetaan ioninvaihtopylvääseen, esim. Amberlite IR 120 (H+-muoto). Pylväs pestään neutraaliin reaktioon vedellä ja sitten eluoidaan 10-%:isella ammoniakkiliuoksella. Fraktiot, joista saadaan positiivinen ninhydriinireaktio yhdistetään, väkevöidään 50 ml:n tilavuuteen ja laimennetaan vedettömällä etanolilla, jolloin uudelleenkiteytettäessä vesi/etanolista saadaan DL-O^-isopropyyliseriini, sp. 302-303° (hajoaa). Saanto 8,3-%.

Claims (3)

1. Menetelmä kaavan I mukaisten 2-amino-oktahydro-oksatsolo-/3,2-a/pyrrolo/2,1-c/pyratsiinijohdannaisten valmistamiseksi, /=\ ] 4 . /V-ch2oco—m-VV 1 N—/ . >—4cA0 R3 'Rl+ jossa kaavassa R2 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä, on vetyatomi tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä, R4 on vetyätönii/ 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä, bentsyyliryhmä tai 1-4 hiiliatomia sisältävällä alkoksiryhmällä monosubstituoitu bentsyyliryhmä, ja Rj- on vetyatomi tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä, tunnettu siitä, että yhdisteitä, joilla on kaava II R % ΆΓ . r=\ 2 \r-'' C /)-ch2oco— —/0H S j H tf R3 "'Rh jossa -R2-R5 tar koit tavat samaa kuin edellä ja Rg on lohkeava ryhmä, esimerkiksi N-sukkinimidoksi-, fenoksi-, fenyylitio-, metyylitenoksi-, metyylifenyylitio-, nitrofenyylitio-, pentafluorifenoksi-, penta-kloorifenoksi- tai p-kloorifenyylitioryhmä tai mahdollisesti nitro-ryhmällä ja/tai klooriatomilla tai metyyliryhmällä mono- tai disubs-tituoitu nitrotenoksiryhmä, syklisoidaan molekyylin sisäisesti lievästi sovolysoivissa olosuhteissa RgH-ryhmän lohkaisemiseksi. 18 jolloin syklisointi suoritetaan vettä sisältävässä väliaineessa, tai vettä sisältävässä orgaanisessa liuottimessa, kuten asetonissa, dimetyylisulfoksidissa, dimetoksietaanissa, dioksaanissa, tetrahydro-furaanissa, dimetyyliformamidissa tai dimetyyliasetamidissa pH:n ollessa 7,3-10 0-30°C:n lämpötilassa ja saatu atsi-muoto mahdollisesti muutetaan lievissä happamissa olosuhteissa vastaavaksi luonnolliseksi muodoksi, tai päinvastoin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 2-karbobentsoksi-amino-2-metyyli-5-bentsyyli-10b-hydroksi-3,6-diokso-oktahydro-8H-oksatsolo/3,2-a7pyrrolo/2,l-c^pyratsiinin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että N-(N-karbobentsoksi-DL- o(-hydroksiala-nyyli)-L-fenyylialanyyli-L-proliini-p-nitrofenyyliesteri syklisoidaan molekyylin sisäisesti. 19 62094

1. Förfarande för framstälining av 2-amino-oktahydro-oxazolo-^3/2-a/pyrrolo^2/l~s7pyrazinderivat med formeln I, /Z=:\ Rz J (\ /)-CHo0C0-J \jy , 1 · (T--^>^0 f 4 \ R3 'Ri* där R2 är en alkylgrupp med 1-4 kolatomer, R3 är en väteatom eller en alkylgrupp med 1-4 kolatomer, R^ är en väteatom, alkylgrupp med 1-4 kolatomer, bensylgrupp eller bensylgrupp monosubstituerad med en alkoxigrupp innehällande 1-4 kolatomer, och R5 är en väteatom eller en alkylgrupp med 1-4 kolatomer, kännetecknad därav, att föreningar med formeln II, Γ\30 • 4 /Vch20C0—NH—^0H ö II '—^ )—— 4 \ R3 '*4 väri R2~R5 ^ar ovan angivna betydelse och Rg är en avspjälkbar grupp, tili exempel en N-sukkinimidoxi-, fenoxi-, fenyltio-, metylfenoxi-, metylfenyltio-, nitrofenyltio-, pentafluorfenoxi-, pentaklorfenoxi-eller p-klorfenyltiogrupp eller en eventuellt med en nitrogrupp och/ eller kloratom eller metylgrupp mono- eller disubstituerad nitro-fenoxigrupp, cykliseras intramolekulärt under milda sovolytiska betingelser för avspjälkande av RgH-gruppen, varvid cykliserandet ut-förs i ett vattenhaltigt medium, eller i ett vattenhaltigt organiskt