FI60540C - Anordning foer behandling av tryckta produkter - Google Patents

Description

....--1 rftl .... KUULUTUSJULKAISU , n c A Λ ™ ^ UTLAGG N I NGSSKRI FT 60540

C (4¾ Patentti ayIt;· '0 : l"~Z

^ v ^ (51) Kv.ik.3/Int.a.3 B 65 H 29/38 SUOMI—FINLAND (21) Piunttltaktmus — Ptt«nun«6knln| j60bd5 (22) H»k«ml*ptlvi — Antöknlnpdtg 25 · 02. j6 (23) AlkupUvt — Gllti|h«t*dac 25-02-76 (41) Tulkit JulklMksI — Rllrlt offantllg 27.08 ·Τ6

Patentti- ia rekisterihallitus .... ..... .. , _ ' ., (44) Nlhtlvikilpenoo ja kuuL|ulkainin pvm. —

Patent- och registerstyrelsen · Anaekan uthtfd och utUkrjftm publkarad 30.10.8l (32)(33)(31) P>ry4attjr «tuelkaua—Bugird prlortt» 26.02.75

Sveitsi-Schweiz(CH) 2U30/75 (71) Ferag AG, CH-83^0 Hinwil, Sveitsi-Schveiz(CH) (72) Walter Heist, Hinwil, Egon Hansöh, Wet,zikon, Reinhard Gösslinghoff, Wetzikon, Sveitsi-Schweiz(CH) (7*0 Berggren Oy Ab (5U) Laite painotuotteiden käsittelemiseksi - Anordning för behandling av tryckta produkter Tämä keksintö koskee laitetta painotuotteiden käsittelemiseksi, jossa painotuotekappaleet syöttökohdassa syötetään pyörivän lokero-rummun osastoihin, käsitellään niiden viipymisaikana osastoissa ja otetaan pois osastoista poistokohdassa, joka on siirrettynä lokero-rummun akselin suunnassa syöttökohdan suhteen, jolloin jokaisessa osastossa on sovitettuna sen aksiaalisessa suunnassa toimivat siirtolaitteet, joita käytetään lokerorummun mukana pyörivän ja yhteisen, kiinteän ohjauskäyrän kanssa yhteistoimivan seurantaelimen avulla.

Painotuotteiden kappaleittainen käsittely annostusrummun osastoissa, erityisesti lisälehtien sijoittaminen taitettuihin painotuotteisiin tai osatuotteiden kokoaminen täydelliseksi tuotteeksi on ennestään tunnettua. Kukin käsittely vaatii tällöin tietyn käsittelyajan, joka määräytyy itse käsittelyn laadun ja käsiteltävän painotuotteen laadun mukaan. Toiselta puolen on tällaisia painotuotteita tuottavien koneiden tuotantokapasiteetti viime aikoina huomattavasti noussut. Ilman muuta mahdollisia ovat nykyisin esimerkiksi tuotantonopeudet 50 000 kappaletta ja paljon enemmänkin tunnissa rotaatiopainokoneella. Jos siten haluttaisiin edellä mainittua laatua oleva laitteisto, jossa on pystyakselinen annostusrumpu, sovittaa esimerkiksi nykyaikaisen rotaatiopainokoneen tuotantokapasiteettiin pyrkimällä siihen, että laitteella käsiteltäisiin koko tuleva tuotemäärä niin sanotusti 60540 läpikulun aikana, saataisiin, ottaen huomioon kunkin kappaleen tarvitsema käsittelyaika, annostusrummulle sellaiset mitat, että se tuskin enää olisi käytännössä toteutettavissa, missään tapauksessa se ei enää olisi luotettava.

Tämän vuoksi on oltu pakotettuja ensin johtamaan tuotantokoneesta tulevat painotuotteet esimerkiksi pinojen muodossa olevaan välivarastoon ja sen jälkeen viemään ne yhteen tai useampaan laitteistoon edelleen käsiteltäväksi, esim. lisälehdillä varustettavaksi, taitettavaksi tai nimiöitäväksi.

Tämän vuoksi on esillä olevan keksinnön tarkoituksena luoda edellä mainittua laatua oleva laite, jonka vastaanottokykyyn tai läpäisykykyyn käsittelyaika ei sillä tavoin vaikuta, että se olisi määräävä anno st usr ummun halkaisijalle tai annos tusr ummun osastojen lukumäärälle.

Tässä tarkoituksessa on ehdotetulle laitteelle keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että siirtolaitteet käsittävät kolaelimiä, jotka työ-iskulla ja paluuiskulla liikkuvat osastoa pitkin ja että ohjauskäyrä on suljettu ohjausrata, jonka kanssa seurantaelimet ovat jatkuvassa kosketuksessa.

Viipyessään annostusrummun yhdessä osastossa piirtää siten kukin painotuote, ei kuten tunnetussa laitteistossa tasaisen ympyränkaa-ren, vaan tietyssä määrin kierukkamaisen radan, joka kiertää niin monta kertaa rummun akselin ympäri, kuin viipymisaika osastossa, so. käsittelyaika vaatii. Tästä johtuu, että annostusrumpu voidaan halkaisijaltaan muodostaa olennaisesti pienemmäksi kuin tunnetuissa laitteistoissa, koska se on mitoitettava suuremmaksi vain aksiaalisessa suunnassa. Tämä on kuitenkin ilman muuta toteutettavissa. Tarttuimet huolehtivat lisäksi siitä, että jokainen painotuote kierukkamaisen ratansa kuluessa jokaisena ajankohtana mitattuna sen syöttämisestä syöttökohtaan tarkalleen omaksuu kulloisellekin käsittelylle oikean aseman.

Keksinnön muita yksityiskohtia ja tunnusmerkkejä on annettu alivaa-timuksissa ja ne käyvät ilmi seuraavasta, oheisiin piirustuksiin liittyvästä keksinnön mukaisen laitteiston suoritusesimerkin selityksestä.

3 60540

Kuvio 1 esittää kaaviollista päätykuvaa laitteistosta, jolla on vaaka-akselinen annostusrumpu.

Kuvio 2 esittää laitteistoa sivusta katsottuna ja osittain leikattuna sekä joitakin osia poistettuna.

Kuvio 3 esittää suuremmassa mittakaavassa kuin kuvio 2 leikkauksena kuviossa 2 pistekatkoviivalla 3 osoitettua osaa.

Kuvio 4 esittää leikkausta kuviosta 3, jolloin osastosta osastoon on leikkaustasojen aksiaalisia asemia merkitty numeroilla I ... VI kuviossa 3 ja samoja viitenumerolta on käytetty myös kuviossa 4.

Kuvio 5 esittää kohtisuoraan annostusrummun akseliin nähden otettua yksityiskohtaista kuvaa siirrettävästä vasteesta, joka tarttuimen pa-luuliikkeen aikana estää aksiaalisessa suunnassa siirrettyjen painotuotteiden paluuliikkeen.

Kuvio 6 esittää kuvion 5 esittämää yksityiskohtaa akselin suunnassa.

Kuviot 7-9 esittävät päältä katsottuna kohtisuoraan annostusrummun akselia vastaan tarttuimilla edestakaisin liikutettua kulissiohjat-tua vastetta, joka työntää takaisin työiskun aikana kaikesta huolimatta liian pitkälle eteenpäintyönnetyt painotuotteet tarttuimen pa-luuiskun aikana kuvioiden 5 ja 6 esittämää siirrettävää vastetta vastaan.

Kuvio 10 esittää leikkausta pitkin viivaa 10-10 kuviossa 9·

Kuvioissa 1 ja 2 yksinkertaistetussa kokonaisesityksessä kuvattuun laitteistoon 11 kuuluu suorakulmainen pohjalevy 12. Pitkin pohjalevyn 12 molempia pitkittäisiä sivuja on levylle säännöllisin välein asennettu laakeripukkeja 13> 14, joille kullekin on laakeroitu akseli 15, vast. 16 voimansiirtoakseleiden tapaan. Akseleilla 15» 16 on samalla korkeudella pyöritettävät tukitelat 17 vast. 18, joiden molemmat otsa-sivut on varustettu laipoilla 19» 20. Tukitelojen 17, 18 kulkupinnoil-la kulkevat vaipparenkaat 21, jotka pitävät yhdessä aksiaalisesta toisiinsa rajoittuvia osastoja kokonaisuutena viitenumerolla 22 merkityssä annostusrummussa. Pohjalevylle 12 on kiinnitetty moottori 23, joka ketjun 24, alennusvaihteen 25 ja ketjun 26 kautta käyttää ainakin ku- 4

6 O 5 4 O

viossa 1 vasemmalla näkyvää tukitelaa 18. Voidaan kuitenkin käyttää myös kaikkia akselilla 16 olevia tukiteloja 18. Käytetyn tukitelan 18 juoksupinta voi olla hammastettu ja tartunnassa vastaavaan hammas-tukseen kulloinkin tuetun vaipparenkaan 21 kehällä esim. rällihammas-tuksen tapaan. Kuvioissa 1 ja 2 ei tällaista hammastusta ole esitetty yksinkertaisuuden vuoksi. Edellä esitetystä ilmenee, että annostus-rumpua 22, jonka rakennetta vielä selitetään kuvioihin 3 ja 4 liittyen, käytetään nuolen 27 suuntaan, jolloin käyttövoima on tartunnassa annostusrummun 22 kehään.

Annostusrummun 22 ylemmän alueen päällä on kuviossa 2 kirjaimella Z merkityssä osastossa (syöttökohta) nuolen 28 suuntaan käytetty kuljetin 29· Kuljetin 29 on säännöllisin välein varustettu ohjatuilla tarttuimilla 30, joista kukin pitää kiinni painotuotteen 34 takareunasta kuljettimen 29 ylemmän haaran limittäisvirtauksessa 31. Kuljetin 29 on johdettu kääntötelan 32 ympäri, jota ympäröi ohjauslevy 33· Kuljettimen kääntyessä kääntötelan 32 ympäri tulevat painotuotteet 34 nostetuiksi pois limittäisvirtauksesta 31, niiden etureunat liukuvat pitkin ohjauslevyn 33 sisäpintaa ja riippuvat sitten kuljettimen 29 kääntötelasta 32 poispäin kulkevasta haarasta kuten kuviosta 1 nähdään. Tässä tilassa tunkeutuvat painotuotteet 34 annostusrummun 22 osastoihin ja sen jälkeen avataan tarttuimet 30 lähemmin esittämättä jäteyil-lä välineillä, niin että painotuotteet 34 omasta painostaan putoavat kukin yhteen annostusrummun osastoon. On ymmärrettävä, että kuljettimen 29 nopeus sekä sen varustaminen tarttuimilla ja annostusrummun 22 pyörintänopeus ovat siten yhteensovitetut, että osastojen kulku suhteessa tarttuimiin on synlroonista ja oikeavaiheista. Edelleen on ymmärrettävä, että syöttökohdan Z eteen voi olla kytketty myös jokin muu syöttölaite kuin kuvattu kuljetin, esim. ns. alistaja, joka pystyy tahdissa ohikulkevien osastojen kanssa viemään kuhunkin osastoon yhden painotuotteen. Sen jälkeen kun painotuotteet on viety asianomaisiin osastoihin on niillä ääriviivalla 34’ kuviossa 2 osoitettu asento.

Kuvioita 1 havaitaan, että kuvatussa annostusrummussa 22 on kaksikymmentäneljä osastosa. Tästä seuraa, että vastaanottaakseen esimerkiksi 35000 kappaletta tunnissa annostusrummun 22 tulee pyöriä vain noin 25 kierrosta minuutissa ja tulevan määrän ollessa 80000 kappaletta tunnissa vain noin 56 kierrosta minuutissa. Tällaiset pyörintänopeudet ovat ilman muuta hallittavissa jopa rummuilla, joiden halkaisija on noin 1,6 m, ne kuitenkaan tuskin antaisivat riittävää viipymisaikaa (2,4 5 60540 vast. 1,07 sekuntia) painotuotteiden syöttämiseksi, käsittelemiseksi ja poistamiseksi annostusrummun yhden kierroksen kuluessa.

Seuraavassa tarkastellaan kuvioita 3 ja 4, joista nähdään annostusrummun 22 konstruktiivinen rakenne. Annostusrummun 22 osastoja 35 rajoittavat sivusuunnassa väliseinät 36, esimerkiksi taivutetusta levystä, jolloin yhden väliseinän 36 toinen sivu rajoittaa yhtä osastoa ja toinen sivu viereistä osastoa. Kuten kuviossa 2 on esitetty, ulottuvat väliseinät 36 lähes koko annostusrummun 22 pituudelta. Annostusrummun pyörintä-akselia lähellä olevalla kapealla sivulla on kukin väliseinä 36 kiinnitetty olennaisesti C-muotoisen profiilikiskon 37 yhden haaran ulkosivuun esimerkiksi pulteilla tai niiteillä. Profiilikiskot 37 ulottuvat olennaisesti yli annostusrummun 22 koko pituuden ja ovat vuorostaan - toisen haaran ulkosivulta säännöllisin välein kiinnitetyt tukipyörien 38, 39 vast, tukirenkaiden 40 kehiin esim. upporuuveilla 41, kuten kuviossa 4 on esitetty. Tukipyörien 38 vast. 39 navat 42, 43 on kuula-laakereilla 44, 45 laakeroitu tukiakselilla 46 pyöriviksi, joka siten on tuettu vain tukipyörillä 38, 39 ja annostusrummulla 22. Tukiakseli 46 on sen päähän kiilatulla ulokkeella 47 varmistettu kiertymistä vastaan, jolloin ulokkeen 47 vapaa pää on varustettu useita porauksia omaavalla reikäsegmentillä 48, niin että tukiakseli 46 siten on aseteltavissa ja kiinnitettävissä erilaisiin suhteellisiin kiertoasemiin. Tu-kiakselin 46 muuhun toimintaan palataan jäljempänä.

Profiilikiskojen 37 tehtävänä ei ole vain väliseinien 36 kiinnittäminen vaan myös kaikkiaan kuudella telalla 50 varustetun vaunun 51 ohjaus, jossa vaunussa on profiilikiskosta 37 nouseva, muotoiltu tukilaippa 52. Vaunuun 51 ja tukilaippaan 52 on esim. pulteilla kiinnitetty poikkileikkaukseltaan L-muotoisen profiilikappaleen 55 toinen kahdesta haarasta " 53) 54, jonka profiilikappaleen pituus, kuten kuviosta 1 ilmenee, on pienempi kuin profiilikiskon 37 pituus ja vastaa likimain väliseinien 36 pituutta. Profiilikappaleet 55 ovat siten siirrettäviä pitkin pro-fiilikiskoja 37. Jotta varmistettaisiin moitteeton ohjaus, on kunkin profiilikappaleen 55 haaran 53 ulkosivulle säännöllisin välein kiinnitetty ohjaussankoja 56, jotka tarttuvat profiilikiskoihin ja ovat varustetut telojen 50 kaltaisilla teloilla 57 (kuvio 3).

Profiilikappaleen 55 haaran 53 sisäsivu on samassa tasossa samalle pro-fiilikiskolle 37 kiinnitetyn väliseinän toisen sivun kanssa ja profiilikappaleen 55 haaran 54 vapaaseen päätyreunaan on kiinnitetty hieman käännetyn poikkileikkauksen omaava johdelevy 58, jonka profiilikappaleen 6 60540 55 puoleinen sivu on samassa tasossa kulloinkin viereisen väliseinän 36 toisen sivun kanssa (kuvio 4).

Kukin profiilikappale 55 rajoittaa siten yhdessä siihen kiinnitetyn johdelevyn 58 kanssa asianomaisen osaston 35 pohja-aluetta, jolloin tämä pohja on siirrettävä annostusrummun 22 akselin suunnassa.

Tämän aksiaalisen siirron käyttölaitteeksi on kuhunkin vaunuun 51 sijoitettu säteettäisesti sisäänpäin suunnattu, massiivinen uloke 59, jonka sisäpäähän on laakeroitu tela 60 annostusrummun 22 kiertoakseliin nähden säteettäisesti suunnatun akselin ympäri pyörivästä. Tela 60 tarttuu vähäisellä välyksellä seurantaelimenä kuvioissa 1 ja 3 viitenumerolla 6l merkityn ohjausradan sivuihin. Tämän ohjausradan 61 sivut on muodostettu kahdesta, yhdensuuntaisesta, sylinterimäisen valssin 63 ulkovaippapintaan hitsatusta pyöröprofiilista 64, 65· Avaruudellisesti on näillä pyöröprofiileilla 64, 65 likimain ellipsin muoto, joka sijaitsee sylinterimäisellä vaippapinnalla 62, niin että ohjaus-rata 61 piirtää suljetun käyrän, joka johtaa valssin 63 toisesta päästä sen toiseen päähän ja kierrettyään kerran valssin ympäri jälleen palaa sen ensinmainittuun päähän. Valssi 63 (vert. kuvio 4) on molemmissa päissä tuettu levyllä 66, 67, jolloin molemmat levyt keskustassaan on kiiloilla 68, 69 pyörimättömästi kiinnitetty tukiakseliin 46.

Valssi 63 ja ohjausrata 61 ovat siten sijoitetut paikallaan pysyviksi vaikka niiden suhteellinen kiertoasema on rajoitetussa määrin aseteltavissa ja kiinnitettävissä asettelemalla ulokkeen 47 kiinnitystä rei-käsegmentissä 48. Koska jokainen tela 60 aina on tartunnassa ohjaus-rataan 6l, ohjaa se ja sen kanssa asianomainen vaunu 51 ja tähän kiinnitetyt osat, nimittäin profiilikappale 55 ja johdelevy 58, siis käytännöllisesti katsoen kunkin osaston 35 pohjaa, annostusrummun 22 yhden kierroksen kuluessa yhden työiskun ja yhden paluuiskun verran, eli kuviossa 2 kirjaimella h merkityn määrän verran. On ymmärrettävä, että nopeus, jolla työisku ja paluuisku tapahtuu, sekä viipymisaika näiden iskujen päissä (kuolokohdissa) riippuu ohjausradan 6l piirtämän avaruus-käyrän muodosta. Tämän mukaan on mahdollista jakaa työisku ja/tai paluuisku annostusrummun yhden kierroksen suuremmalle tai pienemmälle kulma-alueelle ja vielä tietyissä rajoissa pidentää tai lyhentää vii-pymisaikoja näiden iskujen päissä. Nämä ovat kuitenkin parametreja, jotka riippuvat muun muassa siitä käsittelystä, joka painotuotteille on annettava niiden viipyessä osastoissa. Kuviossa 2 on ohjausrata 6l 7 60540 yksinkertaisuuden vuoksi esitetty sillä tavoin, että työisku tulee suoritetuksi radan näkyvän osan kulun aikana ylhäältä alaspäin työiskun kuluessa. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole pakko tapahtua, kuten jäljempänä selitetään ja kuten nähdään verrattaessa ääriviivaa 34 ’ muihin ääriviivoihin 34 ’ ’, 34 T T ’ jne. kuviossa 2. Tosiasiassa on tarkoituksenmukaista, kun työisku ja siten painotuotteen aksiaalinen siirto tapahtuu likimain osastojen 35 kulun aikana annostusrummun 22 kiertoakselin alle, likimain siinä sektorissa, jota kuviossa 1 on merkitty kirjaimella A.

„ Painotuotteiden aksiaalisiirto osastoissa 35 ei riittävällä tarkkudella ole mahdollinen pelkästään profiilikappaleen 55 aksiaalisiirrolla joh-delevyllä 58, koska painotuotteet annostusrummun kierron kuluessa myös nojaavat kitkatartunnassa aksiaalisesti liikkumattomiin väliseiniin 36. Tämän vuoksi on jokaista osastoa varten järjestetty aksiaalisesti toisiinsa kytketyt, profiilikappaleen 55 ja johdelevyn 58 mukana liikkuvat tarttuimet. Esilläolevassa suoritusesimerkissä on käytetty kolmea tar-tuinsarjaa 71, 72, 73 (kuvio 2), jotka on muodostettu keskenään samanlaisiksi ja joita käytetään yhteisellä käyttömekanismilla 70 (kuvio 3). Tämän vuoksi lienee riittävää, että esilläolevassa tapauksessa selitetään kaikille tartuinsarjoille yhteinen käyttömekanismi 70, mitä varten viitataan ennen muuta kuvioihin 3 ja 4.

Vaunuun 50 on tukilaipan 52 alapuolelle kiinnitetty kaksi laakeriulo-ketta 7^, 75, joihin on tukilaipan 52 läheisyyteen kääntyvästä laakeroitu kääntöakseli 76. Kääntöakselille 76 on kiertymättömästi kiinnitetty kääntövarsi 77, jonka vapaaseen päähän on kohdassa 78 nivelletty pituudeltaan aseteltava niveltanko 79 ja kohdassa 80 on kiinnitetty ve-tojousen 8l vapaa pää, jonka jousen toinen pää on kiinnitetty laakeri-ulokkeesta 75 ulkonevaan tappiin 82. Niveltangon 79 alapää on kohdassa 83 niveltyvästä liitetty vipuvarren 84 vapaaseen päähän, joka vipuvarsi vuorostaan voi kääntyä laakeriulokkeiden 74, 75 alapäiden välissä olevan kääntötapin 85 ympäri. Vipuvarren 84 vapaaseen päähän on lisäksi sijoitettu kiertyvä tela 86, joka on yhteistoiminnassa nokan 87 kanssa, joka puolestaan on kiinnitetty valssin 63 vaippapinnalle 62 kuviossa 3 vasemmalla olevan, ohjausradan 6l kuolokohdan alueelle. Vetojousi 8l aiheuttaa siten sen, että tela 86 on esijännitetty kohti valssia 63 ja nokka 87 nostaa telaa 86 vetojousen vaikutusta vastaan, mistä on seurauksena kääntöakselin 76 kääntyminen kuviossa 4 vastapäivään.

Kuviossa 3 vasemmalle laakeriulokkeen 75 yli ulottuva kääntöakselin 8 60540 76 pää (ei näkyvissä) on johdettu vastaavan vapaakäynnin 88 sisään ja siellä kiertymättömästi kytketty koaksiaaliseen akselinjatkeeseen 89. Vapaakäynti 88 on sitä laatua, joka normaalisti sallii kääntöakseHn 76 pyörinnän ja siten akselinjatkeen 89 kääntymisen vastapäivään (kuvio 4), mutta estää kääntymisen myötäpäivään. Kun vapaakäynnin 88 salpaus i r-roitetaan, sallii se mainittujen osien 76 ja 89 kääntymisen molempiin pyörintäsuuntiin. Vapaakäynti 88 voi olla sen laatuinen, jota nimellä "Curtiss-Wright" myy toiminimi Marquette Metal Products, Co, Cleveland/ Ohio, USA tai tämän toiminimen lisenssihaltijat, jossa laitteessa kierrejousi on kiinnitetty toisen kytkettävän osan päähän ja ympäröi toista kytkettävää osaa. Esilläolevassa tapauksessa on tämän jousen 90 (leikkausessa näkyvissä vain kuviossa 4 osastossa 35 IV) toinen pää kiinnitetty kiertymättömästi, kiilalla 91 laakeriulokkeeseen 75 kiinnitettyyn kytkentäosaan 92. Jousi 90 ympäröi muutoin kitkatartunnassa sekä akselia 76 että myös akselinjatketta 89 vast, näitä molempia osia toisiinsa kytkevää kiilamuhvia (ei esitetty).

Jousen 90 kiertosuunnan sopivalla valinnalla voidaan siten osia 76 ja 89 kiertää toiseen suuntaan jolloin jousella 90 on pyrkimys suurentaa kierrostensa sisähalkaisijaa, mistä on seurauksena, että osat 76 ja 89 voivat pyöriä jousen 90 sisällä. Toisessa osien 76 ja 89 kiertosuunnassa on jousella 90 taipumus tehdä kierroksensa ahtaammiksi, mikä johtaa jousen 90 puristumiseen osilla 76 ja 89 ja aiheuttaa näiden osien tartunnan, koska jousen 90 toinen pää on kiertymättömästi kiinnitetty kytkentäosaan 92. Jousen 90 toinen pää on sensijaan kiinnitetty ohjaushylsyn 93 sisälle, joka sinänsä vapaasti kiertyvästä nojaa jousen 90 ulkohalkaisijaan. Ohjaushylsyyn 93 on kiinnitetty toimivarsi 94-Kun tätä vartta 94 käännetään kuviossa 4 vastapäivään, tulee jousi 90 kaikissa tapauksissa laajentamaan kierrostensa sisähalkaisijaa, minkä johdosta osille 76 ja 89 vapautetaan vapaa kiertyminen molempiin suuntiin.

Edellä selitetystä ilmenee, että telan 86 kulkiessa nokalla 87 tulee kääntöakseli 76 ja sen mukana akselin jatke 89 käännetyksi ja siten käännetyssä asennossa vapaakäynnillä 88 blokeeratuksi niin kauan kun tätä ei ole vapautettu ohjaushylsyn 93 kiertämisellä. Vetojousi ei siis myöskään nokan 87 lopussa voi tulla vetoon ja kiertää osia 76 ja 89 takaisin, niin kauan kun vapaakäynti 88 on vaikuttavana. Tämän rakennustavan edullinen seuraus perustuu siihen, että nokka 87 voidaan pitää varsin lyhyenä ja sen tehtävänä on vain osien 76 ja 89 kääntä- 9 60540 minen yhteen suuntaan, so. - kuten jäljempänä vielä selitetään - sulkemaan sarjojen 71-73 tarttuimet, samalla kun osien 76 ja 89 kiertyminen toiseen suuntaan, so. tarttuimien avautuminen, vetojousen 81 vaikutuksen alaisena tulee vapautetuksi vasta ohjaushylsyn 93 kierrolla. Tarttuimien sulkeutuminen ja avautuminen tapahtuu siten kahdella toisistaan erotetulla elementillä, jotka sen mukaisesti myös voidaan sijoittaa erillisiksi ja eriaatteessa riippumattomasti ohjausradasta 61.

Kuviossa 3 oikealla esiintyvä akselin jatkeen 89 pää on pintavirheen sallivalla kytkimellä, tässä nastalla 95 kiertymättömästi kytketty tartuinakselin 97 poikittaisraolla 96 varustettuun päähän. Tartuin-akseli 97 on kiertyvästi laakeroitu kahteen laakeriin 98, 99, jotka on kiinnitetty profiilikappaleen 55 haaran 5^ alasivulle. Leikkauksessa laakereiden 98, 99 väliin on akselille nastoilla tai ruuveilla 102, 103 kiinnipuristettu kaksi puristusrengasta 100, 101, joihin on kiinnitetty toinen pää tartuinakselia riittävällä välyksellä ympäröivästä kierrejousesta 10^ vast. 105* Näiden kierrejousien 104, 105 on kumpikin pistetty napaosaan kiertyväs-ti tartuinakselille 97 laakeroidussa tartuinpukissa 106, 107, jotka puolestaan on varmistettu aksiaalista siirtymistä vastaan tartuinakse-lilla 97 vastaavan kierrejousen 104 vast. 105 vaikutuksella. Kumpaankin puristusrenkaista 100, 101 on kiinnitetty mukaanottosormi 110 vast. Ill, joka ulottuu asianomaisen tartuinpukin suuntaan ja siellä vaikuttaa yhdessä asianomaisen tartuinpukin napaosaan muodostetun vastenokan 112 vast. 113 kanssa.

Edellä esitetystä sekä kuviosta 4, osasto 35 V käy ilmi, että käyttö-mekanismin 70 aiheuttamalla tartuinakselin 97 kierrolla vastapäivään tartuinleuan 106 vast. 107 vapaa pää lähenee profiilikappaleen 55 haaran 53 sisäsivua, joka haara siten toimii kiinteänä vastaleukana liikkuvaa tartuinleukaa 106 vast. 107 varten. Toiselta puolen ovat tartuin-leuat 106 vast. 107 joustavasti kytketyt tartuinakseliin 97j minkä johdosta tarttuimet voivat varmasti puristua kiinni myös eripaksuisiin painotuotteisiin, ilman että olisi välttämätöntä asetella tartuinleukoja painotuotteen paksuuden mukaisiksi.

Laakerin 99 ohitse ulos ulottuva tartuinakselin 97 pää on samoin varustettu raolla 11^ (kuvio 3). Tähän rakoon 114 tarttuu nasta 115, joka kulkee poikki kuviossa 3 vasemmalla näkyvän toisen tartuinakse- 60540 10

Iin 116. Tartuinakseli 116 kuuluu tartuinsarjaan 72 (kuvio 21), joka muutoin onmuodostettu samoin kuin edellä kuvattu tartuinsarja 71. Tartuinakselin 116 toiseen päähän on samalla tavoin kytketty toinen tartuinakseli 117, joka kuuluu tartuinsarjaan 73 (kuvio 2), joka puolestaan jälleen on muodostettu samoin kuin tartuinsarja 71.

Tästä ilmenee, että painotuotteet osastoissa 35 joka kerran, kun nämä kulkevat läpi kiertosektorin A (kuvio 1), tartunnassa tartuinleu-koihin yhdessä tartuinsarjassa 71-73 tulevat siirretyiksi eteenpäin työiskun h määrän. Tämän työiskun lopussa, so. likimain kiertosekto-ria A seuraavassa kiertosektorissa B (kuvio 1), kulkee ohjaushylsyn 93 toimivarsi 94 kuviossa 3 pistekatkoviivoilla esitetylle ja valssille 63 vast, levylle 67 kiinnitetylle kulissille 118, minkä johdosta ohjaushylsy 93 kiertyy, kaikki tartuinakselit 97, ll6 ja 117 tulevat vapautetuiksi kiertymään vetojousen 8l vaikutuksesta ja siten kaikkien tartuinsarjojen 71-73 tartuinleuat tulevat avatuiksi. Kulissi 118 on kuviossa 3 sen vuoksi esitetty pistekatkoviivoilla, koska se todellisuudessa on sijoitettu ohjausradan 61 oikealla näkyvän kuolokohdan läheisyyteen, joka ei näy kuviossa 3. Tartuinleukojen avautumisen jälkeen tulevat kaikki tartuinsarjat 71-73 yhdessä vastaavan profiilikap-paleen 55 ja kaikkien pitkin asianomaista osastoa 35 aksiaalisesti liikkuvien osien kanssa paluuiskuun, esimerkiksi sektoria B seuraavaan kier-tosektoriin C kuviossa 1, minkä jälkeen jälleen saavutetaan kuviossa i näkyvä lähtöasento. Paluuiskun aikana jäävät läpikulkevan aukon 119 (kuvio 4, osasto 35, V) lävitse j ohde Hevyssä sekä profiilikappaleen 55 haarassa 54 tarttuvat tartuinleuat 106 aukiasentonsa, jossa ne käytännöllisesti katsoen tulvat ulos profiilikappaleen 55 ja johdelevyn 58 muodostamasta kourusta. Vasta paluuiskun lopussa tulevat tarttuimet jälleen suljetuiksi, esim. kiertosektorin D (kuvio 1) läpikulun aikana, joka seuraa kiertosektoria C. Tällöin tarttuvat tartuinsarjan 71 tartuinleuat; 106, 107 vähän aikaisemmin kuljettimelta 29 asianomaiseen osastoon 35 putoamaan päästettyyn painotuotteeseen, tartuinsarjan 72 tartuinleuat niihin painotuotteisiin, jotka annostusrummun 22 edellä tapahtuneen kierron aikana työnnettiin eteenpäin tartunnassa tartuin-leukoihin 106 ja 107 (ääriviiva 34 ' ' ' kuvio 2), ja tartuinsarjan 73 tartuinleukoihin ne painotuotteet, jotka annostusrummun edellä tapahtuneen kierron kuluessa tulivat siirretyiksi eteenpäin tartunnassa sarjan 72 tartuinleukoihin.

Kunkin työiskun lopussa vapauttavat sarjan 73 tartuinleuat ne paino- 11 60540 tuotteet, jotka sijaitsevat pistekatkoviivoilla 120 kuviossa 1 osoitetussa asemassa. Tässä osastojen 35 aksiaalisessa päätealueessa on jokaisessa väliseinässä 36 lovi 121, jonka lävitse nyttemmin käsitellyn painotuotteen reuna on vapaasti tavoitettavissa. Näiden lovien 121 kautta kulkee esimerkiksi siten kuin kuljetin 29 tarttuimilla varustettu poiskuljetin (ei esitetty), joka vetää käsitellyt kappaleet säteet, -täisesti pois osastoista 35. Tässä tapauksessa on se alue, jolla lovet 121 sijaitsevat, laitteiston 11 poistokohta. Voidaan kuitenkin käyttää myös muita poiskuljettimia, esimerkiksi sellaisia, jotka aksi-aalisesti liittyvät kuviossa 2 oikealla olevaan osaston 35 päähän. Tässä tapauksessa olisi kullekin osastolle tarpeen vielä yksi, tartuinsar-jaan 73 liittyvä tartuinsarja ja osastojen 35 nämä päät olisi tehtävä avoimiksi. Täten on osoitettu, että painotuotteet laitteiston 11 läpi-kulkiessaan tietyssä määrin piirtävät porrastetun kierukkamaisen liikeradan .

Koska, kuten mainittiin, painotuotteiden käsittely tapahtuu laitteen 11 läpikulun aikana, täytyy painotuotteiden asema joka hetkenä niiden laitteistossa viipymisen aikana olla tarkkaan määritetty asianomaisessa osastossa 35. Tässä tarkoituksessa on jo kunkin osaston 35 (kuviot 2 ja 3) alkuun sijoitettu ohjauslevy 122. Ohjauslevy 122 on kiinnitetty pituudeltaan aseteltavaan ulokkeeseen 123, joka vuorostaan on muttereilla 125 kiinnitetty ympyränrenkaan muotoiseen peitelevyyn 124, joka sulkee kaikkien osastojen 35 vasemman päätysivun. Ohjauslevy 122 on kuitenkin kykenevä sijoittamaan oikeaan asemaan vain sellaiset painotuotteet, jotka syöttökohdassa Z on työnnetty asianomaisen osaston 35 alkua vastaan liian pitkälle. Kaikki painotuotteet, jotka osastoon vietäessä eivät kosketa ohjauslevyä 122, olisivat siten määrittelemättömässä asemassa. Tämän puutteen poistamiseksi on käytetty ohjattuja vasteita, jotka seuraavassa selitetään kuvioihin 3 ja 7-10 liittyen. Kuviosta 3 havaitaan, että likimain profiilikappaleen 55 haaran 53 laakerin 99 korkeudella on läpimenevä aukko 126. Tämä aukko havaitaan jälleen kuviossa 7-10. Kahden haarasta 53 aukon 126 lävitse ja johdelevystä 58 pois-taivutetun liuskan 127, 128 väliin on jousirenkailla 130 jännitetty tappi 129· Tälle tapille on kääntyvästi laakeroitu etukuvassa heiman kiilamainen vastesormi 130. Koaksiaalisesti tapin 129 kanssa vastesormeen 130 muodostettuun syvennykseen 131 on sijoitettu kierrejousi 132, jonka toinen pää on pistetty liuskoihin 127 ja toinen pää syvennyksen 131 pohjaan. Laite on siten rakennettu, että jousella 132 on pyrkimys pitää vastesormi 130 kuviossa 8 esitetyssä asennossa. Viimeksimainittu 12 60540 on siten jousen 132 vaikutusta vastaan käännettävissä tästä asennosta molempiin kääntösuuntiin. Molemmat, viitenumeroilla 133 ja 134 merkityt sivut sekä niiden välissä sijaitseva pyöristetty kulma 135 toimivat yhdessä kulissin 136 kanssa, joka on kiinnitetty aksiaalisesti ei-siirrettävän, C-muotoisen profiilikiskon 37 sisäsivuun. Kulissin 136 kulkupinta 137 on sillä tavoin muodostettu, että vastesormi 130 osastoissa siirrettävien osien, joihin kuuluu myös haara 53» paluuliikkeen aikana (nuoli R kuvioissa 7-9) tulee käännetyksi osastosta 35 uloskäänne-tystä asennosta (kuvio 7) osaston tarttumaan asemaan (kuviot 9, 10).

Tässä asennossa työntää vastesormen 130 sivu 138 mahdollisesti liian pitkälle siirretyt painotuotteet takaisinpäin, kunnes ne esim. syöttö-kohdassa Z nojaavat ohjauslevyyn 122. On ymmärrettävä, että kussakin osastossa on sarja tällaisia vastesormia 130, jolloin vastesormet aksiaalisesti on järjestetty sellaisen välin päähän toisistaan, joka tarkkaan vastaa iskua h. Koska esitetyssä laitteistossa 11 on kolme tar-tuinsarjaa, on siinä samoin, kuten kuviossa 2 on esitetty, osastoa kohden kolme vastesormea 130. Työiskun aikana tulevat nämä vastesormet luonnollisesti jälleen taaksekäännetyiksi, kunnes ne saavuttavat kuviossa 7 esitetyn aseman.

Kuviosta 2 nähdään, että kunkin osaston kulloinkin vain vasemmalla sijaitseva vastesormi 130 pystyy toimimaan yhdessä ohjauslevyn 122 kanssa. Muut vastesormet 130 toimivat yhdessä yliajettavien vasteiden kanssa, jotka selitetään kuvioihin 5 ja 6 liittyen.

Kuviossa 6 on leikkauksena esitetty osia kahdesta viereisestä profiili-kiskosta 37, näiden välissä sijaitseva profiilikappale 55 molemmat haarat 53 ja 54 sekä profiilikappaleeseen kiinnitetty johdelevy 58. Profiilikiskon 37 takasivulle kiinnitettyyn lohkoon 138 on kierretapin 139 avulla kääntyvästi laakeroitu uloke l40. Uloke 140 tarttuu johde-levyn 68 läpi muodostettuun rakoon 141 ja sen vapaassa päässä on vas-tekorva 142. Vetojousi 143 on toisesta päästään kiinnitetty ulokkeen 140 silmään 144 ja toisesta päästä profiilikiskon 137 takasivuun kiinnitettyyn tappiin 145· Vetojousen 143 pyrkimyksenä on pitää uloke 140 ja sen mukana vastekorva 142 ulossiirtyneessä, so. osaston 35 lukitsevassa asennossa. Laite on siten laadittu, että vastepinnan 142 etäisyys johdelevystä 122 asianomaisen osaston alussa vastaa iskunpituut-ta h tai tämän kokonaislukumorflkertaa. Muotoilunsa vuoksi on ulokkeen 140 ja vastekorvan 142 muodostama vaste kuitenkin ohiajettavissa, niin että työiskussa (nuoli 146 kuviossa 5) eteenpäin työnnetyt painotuotteet 13 60540 pystyvät kääntämään uloketta l4o vetojousen 143 vaikutusta vastaan ja siten luomaan itselleen vapaan pääsyn osaston lävitse. Tämä on kuviossa 5 esitetty pistekatkoviivoilla. Heti kun painotuotteet kuitenkin ovat ohittaneet ulokkeen 140 ja vastekorvan 142, kääntyy tämä vaste takaisin osastoon. Paluuiskun aikana vastesormet 130 ovat ne elimet, jotka työntävät painotuotteet takaisin vastekorvan vastepintaa vastaan. Kuviosta 6 nähdään, että uloke 140 vastekor-vineen 142 on sijoitettu sellaiselle korkeudelle, että tartuinleuka 106 voi esteettömästä kulkea vastekorvan 142 alitse.

Täten on suoritettu kaikki toimenpiteet niin, että jokainen painotuote 34 kulkiessaan läpi laitteen 11 on joka hetki asemansa suhteen kiinteästi asemoitu asianomaisessa osastossa 35. Tämä luo edellytyksen tarkalle käsittelylle. Tähän tarpeelliset laitteet on sijoitettu esimerkiksi väliseiniin 36 aksiaalisesti siirtymättö-miksi. Siten voidaan jokaista osastoa 35 tietyssä määrin pitää kä-sittelyratana, jolla painotuotteita siirretään askelittain eteenpäin, niin että ne jokaisen askelen lopussa joutuvat käsittelytoiminnan kohteeksi. Koska kuvattu laitteisto 11 on tarkoitettu mitä erilaisimpia käsittelyjä varten, ei tässä enää ole yksityiskohtaisesti selitetty käsittelylaitteistoja koska periaatteellisesti tunnetut käsittelylaitteet, joita käytetään suoraviivaisilla käsitteiyradoil-la, ovat sopivia myös laitteistolle 11.

Claims (25)

111 605 4 0

1. Laite painotuotteiden käsittelemiseksi, jossa painotuotekap-paleet syöttökohdassa (Z) syötetään pyörivän lokerorummun (22) osastoihin (35), käsitellään niiden vlipymisaikana osastoissa (35) ja otetaan pois osastoista poistokohdassa (E), joka on siirrettynä lokerorummun akselin suunnassa syöttökohdan suhteen, jolloin jokaisessa osastossa on sovitettuna sen aksiaalisessa suunnassa toimivat siirtolaitteet (71, 72, 73), joita käytetään lokerorummun (22) mukana pyörivän ja yhteisen, kiinteän ohjaus-käyrän (61) kanssa yhteistoimivan seurantaelimen (60) avulla, tunnettu siitä, että siirtolaitteet käsittävät kolaeli-miä (71, 72, 73), jotka työiskulla ja paluuiskulla liikkuvat osastoa (35) pitkin ja että ohjauskäyrä on suljettu ohjausrata (6l), jonka kanssa seurantaelimet (60) ovat jatkuvassa kosketuksessa.

2. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausrata (61) on sovitettu lokerorummun (22) pyörintäakselin kanssa samanakseliselle sylinteripinnalle (62).

3. Vaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että sylinteripinta on ulkovaippapinta (62) valssissa (63), joka on sovitettu lokerorummun (22) sisään. il. Vaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausrata ympäröi sylinteripintaa (62) yhden kerran.

5. Vaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausradan (61) seurantaelimille (60) antama nousu on 1/n syöttökohdan (Z) ja poistokohdan (E) aksiaalisesta välistä, missä n on kokonaisluku.

6. Vaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että valssi (63) on sovitettuna lokerorummun toisen päädyn alueelle.

7. Vaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että valssi (63) on kiinnitetty tukiakselille (46), jonka päädyt on tuettu lokerorummun (22) sisään sama-akselisesti kiinnitettyihin laakereihin (42, 43). .....

8. Vaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että 15 60540 valssi (63) on kiertoasentonsa suhteen aseteltavissa ja kiinnitettävissä kunkin kolaelimen (71, 72, 73) työ- ja paluuiskun aika-miskohdan säätämiseksi suhteessa kysymyksessä olevan osaston (35 )-^ senhetkiseen asentoon kiertoradalla.

9. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisen osaston kaikkia kolaelimiä (71, 72, 73) varten on yksi ainoa seurantaelin (60), joka säteettäisesti vastakkaisissa kohdissa on yhteistoiminnassa ohjausradan (61) laitojen kanssa.

10. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kolaelimet muodostuvat joukosta tarttuimia, ja että laite on varustettu välineillä (77-87;88, 94, 118) tarttuimien (71, 72, 73) sulkemiseksi ennen työiskun alkua ja avaamiseksi ennen paluuiskun alkua.

11. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että osastoissa (35) on sovitettuina vasteita (142), jotka voidaan ohittaa työiskun suunnassa (146) osastoissa olevien painotuotteiden paluuliikkeen estämiseksi paluuiskun aikana.

12. Vaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kussakin tarttuimessa (71, 72, 73) on kiinteää leukaa (53) kohti liikkuva tartuinleuka (106, 107).

13· Vaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiinteä leuka (53) on yhteinen osaston kaikille tarttuimille (71, 72, 73).

14. Vaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhteinen kiinteä leuka on muodostunut U-muotoisen kanavan (55, 58) toisesta haarasta (53), joka kanava samalla muodostaa osaston pohjan (54) ja on laakeroitu siirtyväksi osastoa (35) pitkin.

15· Vaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että U-muotoisen kanavan (55, 58) ulkosivulle ja välimatkan päähän toisistaan on sovitettu kierrettäviä teloja (50), jotka tarttuvat lokerorummun (22) akselin kanssa yhdensuuntaisena kulkevaan ohja-uskiskoon (37). ie 60540

16. Vaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että U-muotoisen kanavan (55, 58) avoimen sivun vastaiselle puolelle on kiertyvästä laakeroitu kanavan kanssa aksiaalisesti mukana-liikkuva tartuinakseli (97, 116, 117), johon liikkuvat tartuin-leuat (106, 107) on kytketty, jotka kukin sulkuliikkeensä aikana tarttuvat U-muotoisen kanavan (55, 58) toisessa haarassa (58) olevaan aukkoon (119).

17· Vaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että liikkuvat tartuinleuat (106, 107) on kiertyvästi laakeroitu tar-tuinakselille (97, 116, 117) ja on jousella (104, 105) esijännitetty sulkuliikkeen suuntaan kiertymättömästi tartuinakselille (97, 116, 117) kiinnitettyyn vasteeseen (110, 111).

18. Vaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että tartuinakseli on jaettu yksittäisiin osiin (97, 116, 117), jotka ovat sama-akselisesti, kiertymättömästi toisiinsa kytkettyinä.

19. Vaatimusten 9 ja l1) mukainen laite, tunnettu siitä, että U-muotoiseen kanavaan (55, 58) on kiinnitetty uloke (59), joka vapaassa päässään kannattaa ohjausradan (61) kanssa yhteistoiminnassa olevaa ko. osaston (35) seurantaelintä (60).

20. Vaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että tartuinakseli (96, 116, 117) pyörii ainakin toiseen pyörimissuuntaan jousella (8l) esijännitetyn nivelkäyttölaitteen (77, 79, 84, 86. avulla.

21. Vaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että nivelkäyttölaitteessa (77, 79, 84, 86) on seurantaelin (86), joka on yhteistoiminnassa paikallaan pysyvästi järjestetyn kulissin (87) kanssa.

22. Vaatimusten 3 ja 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että kulissi (87) on kiinnitetty valssin (63) vaippapinnalle (62).

23. Vaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että nivelkäyttölaite (77, 79, 84, 86) on irroitettavalla vapaakäytöllä (88) kytketty tartuinakseliin (96, 116, 117), joka vapaakäyttö (88) lukitussa tilassa varmistaa tartuinakselin (97, 116, 117) liikkuvien tartuinleukojen (106, 107) sulkusuunnan vastaista kiertoa vastaan. 17 60540

24. Vaatimuksen 23 mukainen laite, tunnettu siitä, että irrotettava vapaakäyttö (88) on varustettu irrotusvivulla (9*0» johon lokerorummun (22) yhden kierroksen kuluessa vaikutetaan yhden kerran kiinteällä nokalla (118) vapaakäytön (88) vapauttamiseksi.

25- Vaatimusten 3 ja 24 mukainen laite, tunnettu siitä, että nokka (118) on kiinnitetty valssille (63)·