FI112656B - Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten dibentseeni[b,f]oksatsepin-11(10H)-onien valmistamiseksi - Google Patents

Description

112056

Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten dibentseeni-[b,f]oksatsepin-11(10H)-onien valmistamiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää substituoitujen di-5 bents[b,f][1,4]oksatsepin-11(10H)-onien valmistamiseksi, jotka ovat käyttökelpoisia kumoamaan syöpäsolujen monilää-keresistenssin monille solumyrkkylääkkeille. Siten esillä olevan keksinnön yhdisteitä voidaan käyttää lääkehoitona kasvaimiin, jotka ovat vastustuskykyisiä monille lääkkeil-10 le.

Ihmiskasvainten hoito solymyrkkylääkkeillä on tärkeä osa nykyaikaista kliinistä syövänhoitoa. Suurin este tehokkaalle syövänhoidolle on se, että syöpäsolut ovat vastustuskykyisiä pahanlaatuisten solujen kasvua ja li-15 sääntymistä estäville aineille. Lääkeresistenssi ihmisten pahanlaatuisissa kasvaimissa voi syntyä monilla mekanismeilla. Erityisen tärkeä on syöpäsolujen ristiresistenssi erilaiselle ryhmälle rasvaliukoisia lääkeaineita, joilla on toisistaan poikkeavat rakenteet ja funktionaaliset ryh-20 mät, ja tämä ilmiö tunnetaan nimellä monilääkeresistenssi (MDR).

Yleinen piirre, joka on havaittu kaikissa MDR-so-luissa aikaisemmissa tutkimuksissa, oli solun sisällä olevan, pysyvässä olotilassa olevan lääkeaineen kerääntymän 25 pieneneminen suhteessa herkkiin soluihin. Myöhemmin ha vaittiin, että tämä fenotyyppi usein liittyi lisääntyneeseen plasman 170 kDa:n kalvo-glykoproteiinin (P-gp) ilmentymiseen. Tämän proteiinin osallisuus MDR:ssä vahvistet-: tiin sen kykynä aiheuttaa resistenssi lääkkeelle transfek- 30 toitaessa herkät solut kloonatulla P-gp-geenillä (MDR-1).

:v. Katso: Grace Bradley, Peter F. Juranka & Victor Ling, .*·, Mechanisms of multidrug resistance, Bioch. Biophys. Acta • 948 (1988) 87 - 128; Jane A. Endicott & Victor Ling, The biochemistry of P-glykoprotein-mediated resistance, Ann. 35 Rev. Biochem 58 (1988) 137 - 171; James M. Ford & William 2 112656 N. Hait, Pharmacology of drugs that alter multidrug resistance in cancer, Pharmacological Reviews 42 (1990) 155 -199.

P-gp koostuu kahdesta symmetrisestä puolikkaasta, 5 jolla kummallakin on ATP:tä sitova alue. Todisteet voittavat siihen, että se toimii energiasta riippuvaisena pumppuna, jonka substraattispesifisyys on laaja. Suhteellisen korkeita P-gp-tasoja on myös havaittu tietyissä normaaleissa ihmiskudoksissa, kuten lisämunuaisissa, munuaisis-10 sa, paksusuolessa ja istukassa. Sen fysiologinen tehtävä ja sen luonnollinen substraatti ovat kuitenkin vielä epäselviä. P-gp saattaa kuljettaa pois luonnollisesti ilmeneviä toksiineja tai vierasaineita detoksikaatiomekanismina. Kliinisten näytteiden tutkimuksissa on todettu kohonneita 15 P-gp-tasoja kasvaimissa, jotka on saatu kudoksista, jotka normaalisti yli-ilmentävät MDR-l-tä. Lisäksi P-gp:n ilmentymisen ja joidenkin lääkeaineille vastustuskykyisten, hematologisten pahanlaatuisten kasvainten ja lapsuusiän peh-mytkudossarkoomien, jotka normaalisti eivät ilmennä P-20 gp:tä, välillä on ilmeisesti suora vastaavuussuhde. Katso: Mace Rothenberg & Victor Ling, Multidrug Resistance: Molecular Biology and Clinical Relevance, J. Nat. Cancer , Inst. 81 (1981) 907 - 910,; Helen S. L. Chan, Paul S.

Thorner, George Haddad ja Victor Ling, Immunohistochemical 25 Detection of P-glycoprotein: Prognostic Correlation in

Soft Tissue Sarcoma of Childhood, J. Clin. Oncol. 8 (1990) 689 - 704. Nämä löydöt tukevat sitä mahdollista kliinistä *, tehtävää, joka P-gp:llä on sekä sisäsyntyisessä että han- :: : kitussa MDR:ssä, mikä lopulta tekee jotkut syöpähoidoista 30 tehottomiksi.

Useita strategioita on suunniteltu kliinisen MDR:n kiertämiseksi. Eräs lupaava yritys on sellaisten kemial- > · ; listen herkistävien aineiden käyttö, jotka voivat estää t i '··' lääkeaineiden aktiivisen vuodon vastustuskykyisiin solui- ’ 35 hin. Muutamat yhdisteet, kuten kalsiumantagonistit, kai- t * * 112656 3 moduliini-estäjät ja jotkut lääkeanalogit, ovat osoittaneet vaihtelevia kykyjä kumota MDR:ä· Suurin osa näistä aineista on rasvaliukoisia, ja ne voivat toimia substraattina P-gp:lle estäen siten täydellisesti sen lääkevuoto-5 vaikutuksen. Viime aikoina on julkaistu loistavia katsauksia aineista, jotka muuttavat monilääkeresistenssiä syövässä. Katso: James M. Ford & William N. Hait, Pharmacology of Drugs that Alter Multidrug Resistance in Cancer, Pharmacological Reviews 42 (1990) 155 - 199; David J. Ste-10 wart & William K. Evans, Non-chemotherapeutic Agents that Potentiate Chemotherapy Efficacy, Cancer Treatment Reviews 16 (1989) 1 - 40.

Suurin rajoittava tekijä tiettyjen MDR:ä kumoavien aineiden käyttämiseksi syöpäpotilailla tähän asti on nii-15 den myrkyllisyys, josta syystä ne eivät voi saavuttaa tehokkaita konsentraatioita hoidon aikana. Siten haasteena on edelleen löytää ideaalisia MDR:n kumoavia aineita, jotka ovat tehokkaita mutta vähemmän myrkyllisiä ja farmakologisesti hyväksyttäviä kliinisiin sovelluksiin.

20 Olemme hiljattain löytäneet ryhmän substituoituja dibents[b,f][1,4]oksatsepin-ll(10H)-oneja (joita tästä eteenpäin usein kutsutaan yksinkertaisesti oksatsepiineik-; . si), joilla on tehokkaita MDR:n kumoavia kykyjä. Oksatse- piineja, joiden rakenteet ovat jollakin tavoin samanlaisia 25 kuin esillä olevan keksinnön yhdisteiden rakenteet, on löydettävissä esimerkiksi GB-patentista nro 1 164 579, joka on julkaistu 17. syyskuuta 1969 ja jossa tuodaan esille oksatsepiineja, joiden kaava on 30 S: -€& " 35 112656 4 jossa R8 on vety tai halogeeni, R7 on vety tai C^-alkyyli ja toinen R9:stä ja R10:stä on vapaa aminoryhmä ja toinen on vetyatomi. Kaavan II mukaisten oksatsepiineilla raportoidaan olevan kipulääke-, kuumetta alentavia ja rauhoittavia 5 ominaisuuksia. Edelleen julkaisussa Nagarajan et ai., Indian Journal of Experimental Biology, 12, ss. 217 - 224, s. 229 (1974) tuodaan esille kaavan III mukainen oksatse-piini. Kaavan III mukainen yhdiste valmistettiin suorittamalla kaavan IV mukaiselle yhdisteelle molekyylinsisäi-10 nen syklisaatio kuumassa DMF:ssa.

^ ^ 15 Cl OKa — (IV) (III)

Vastaavia menetelmiä on käytetty edellä olevan kaavan II mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi.

20 Kummankaan kaavan II tai III mukaisen oksatsepii- nin ei ole identifioitu omaavan MDR:n kumoavia ominaisuuksia.

. . Tämä keksintö koskee menetelmää dibents[b,f][1,4]o- ksatsepin-ll(10H)-onien valmistamiseksi, joiden kaava on 25 : / 0 / \ nr4R5 y yfas cf3

* I

t t ; jossa ’ " p on 1 - 3; 5 112656 R1 ja R2 ovat toisistaan riippumatta vety tai asyy-liryhmä R6CO-, jossa R6 on C^-alkyyli, C3_7-sykloalkyyli, C2_7-alkenyyli, aryyli tai radikaali, jonka kaava on 5 JCH2 (K 1

Cl 1 10 «Ap™, R3 on vety tai kloori; R4 ja R5 ovat kumpikin toisistaan riippumatta 15 C1_6-alkyylejä, tai niiden farmaseuttisesti hyväksyttävien suolojen valmistamiseksi.

Kaavan I mukaiset yhdisteet ovat käyttökelpoisia syöpälääkkeiden monilääkeresistenssin kumoamiseen.

Edullisia kaavan I mukaisia yhdisteitä ovat sellai-20 set, joissa p on 1, -COR6 on radikaali, joka on valittu seuraavista: ;O" . , CH3C0 , 25 o^/co 30 (X\-C0 3a Cl^V^ ’·*·’ jossa n on 1 - 4.

» t 112656 6

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että (a) yhdiste, jonka kaava on vA-tr1 jossa R4, R5 ja p ovat edellä määriteltyjä ja M on kationi, saatetaan reagoimaan yhdisteen kanssa, jonka kaava on 10 KO 2 15 jossa Y on halogeeni, ja eristetään yhdiste, jonka kaava on ..Ä-q cf3 25 jossa R1, R2, R4, R5 ja p ovat edellä määriteltyjä, tai • (b) yhdistettä, jonka kaava on 30 ifY^^5 ,, , r1r2n'^a^^,Ssoh jossa R1, R2, R4, R5 ja p ovat edellä määriteltyjä ja W on '···’ radikaali, jonka kaava on Ί": 35 7 112056 HO 2

UU

kuumennetaan lämmöllä, joka on noin 80 - 160 °C, ja eristetään yhdiste, jonka kaava on 10

V„V,,RS

15 3 jossa R1, R2, R4, R5 ja p ovat edellä määriteltyjä, minkä jälkeen haluttaessa (i) asyloidaan kaavan I' tai kaavan I" mukaisen 20 yhdisteen, jossa R1 ja/tai R2 on vety, 3-aminoryhmä, kaavan I mukaisen yhdisteen saamiseksi, jossa R1 ja/tai R2 on asyyli, tai (ii) hydrogenolysoidaan kaavan 1' tai I" mukaisen yhdisteen 2-kloori kaavan I mukaisen yhdisteen saamiseksi, 25 jossa R3 on vety.

Kaavan 1’ mukaiset yhdisteet (kaavio A) muodostavat * *' kaavan I mukaisten yhdisteiden osajoukon, jolloin R1 ja R2 \ i ovat vetyjä ja R3 on Cl. Menetelmävaihtoehtoa a) kuvataan V ·* yksityiskohtaisesti kaaviossa A.

30 Kaavion A vaiheessa 1 kaavan V mukaisessa yhdis- teessä oleva fenolinen vety vaihdetaan kationiksi M, jol-loin muodostuu kaavan VI mukainen yhdiste. Esimerkkeinä katioineista ovat natrium, kalium, tetrabutyyliammonium ja bentsyylitrietyyliammonium, muutamia mainitaksemme. Tämä 35 muutos voidaan suorittaa emäksellä, kuten kaliumkarbonaa- 112656 8 tiliä, kaliumhydroksidilla, kaliumhydridillä, natrium-hydridillä, natriumhydroksidilla, natriumkarbonaatilla tai kvaternaarisella anunoniumhydroksidilla, kuten tetrabutyy-liammoniumhydroksidilla tai bentsyylitrietyyliammonium-5 hydroksidilla. Reaktio suoritetaan tavallisesti inertissä liuottimessa, kuten asetonissa, asetonitriilissä, metylee-nikloridissa, dimetyyliformamidissa (DMF), dimetyyliaset-amidissa, metanolissa, 2-metoksietanolissa, etanolissa, isopropanolissa tai diglyymissä.

10 Kaavion A vaihe 2 suoritetaan siten, että syntynyt kaavan VI mukainen fenolinen suola saatetaan reagoimaan kaavan VII mukaisen yhdisteen kanssa, jossa kaavassa Y on halogeeni, edullisesti fluori tai kloori. Lisäys suoritetaan emäksen, kuten kaliumkarbonaatin, läsnä ollessa ja 15 inertissä orgaanisessa liuottimessa, kuten asetonitriilis-sä, DMFrssä, dimetyyliasetamidissa, 2-metoksietanolissa, etanolissa, isopropanolissa tai diglyymissä. Edullinen liuotin on n-propanoli, 2-metoksietanoli tai DMF ja edullisempi liuotin on 2-metoksietanoli. Reaktio tapahtuu ko-20 hotetussa lämpötilassa ja edullisemmin käytetyn liuottimen palautusj äähdytyslämpötilassa.

Haluttaessa kaavan I' mukainen yhdiste voidaan mo-noasyloida tai diasyloida vapaasta 3-aminoryhmästä yhden tai kahden vetyatomin korvaamiseksi samoilla tai erilai-25 silla R6C0- -radikaaleilla, joilla on edellä määritetyt : merkitykset. Asylointimenetelmä vapaan aromaattisen amii- : .' nin asyloimiseksi on kemiassa hyvin tunnettu. Esimerkiksi \‘ i monoasyloitaessa kaavan I' mukainen yhdiste voidaan liit- ·’ tää ekvimolaarisen määrän kanssa happoa, R6C00H, vettä 30 poistavan aineen, kuten disykloheksyylikarbodi-imidin tai l-etoksikarbonyyli-2-etoksi-l,2-dihydrokinoliinin (EEDQ) , läsnä ollessa. Muut vettä poistavat aineet, kuten sellai- set, jotka ilmenevät julkaisussa Synthesis, ss. 453 - 463 i * '·*’ (1972), voivat myös olla sopivia. Vaihtoehtoisesti R6C00H:n 35 karboksiryhmä voidaan muuttaa reaktiiviseksi johdannaisek- 112656 9 si, jota voidaan käyttää N-asyloinnissa. Karboksiryhmän reaktiivisia johdannaisia, joita voidaan käyttää, ovat happohalogenidit, happoimidatsolidit; happoatsidit; seos-happoanhydridit; aktiiviset esterit, kuten sellaiset, jot-5 ka on muodostettu etyyliklooriformiaatin tai isobutyyli-klooriformiaatin kanssa; fenyylikarbamaatit; N-hydroksi-imidit, kuten sellaiset, jotka on muodostettu N-hydroksi-sukkinimidin tai N-hydroksiftaali-imidin kanssa; ja sellaiset, jotka on muodostettu hydroksibentsotriatsolin 10 (HBT) tai 4-metyylitetratsoli-5-tionin kanssa; tai vastaa vat aktiiviset karboksijohdannaiset. Muodostettaessa kaavan I mukaista yhdistettä, jossa R1 ja R2 ovat samoja asyy-liryhmiä, tulee käyttää vähintään kaksi ekvivalenttia samoja asyloivia reagensseja. Toisaalta, kun halutaan kaksi 15 erilaista asyyliryhmää, asylointi suoritetaan edullisesti vaiheittain erilaisilla asyloivilla reagensseilla.

Muodostettaessa kaavan I mukaista yhdistettä, jossa R3 on vety, kaavan I' mukaisen yhdisteen 2-klooriryhmä voidaan hydrogenolysoida ja haluttaessa 3-aminoryhmä voidaan 20 asyloida edellä kuvatulla tavalla. Vaihtoehtoisesti kaavan 1' mukainen yhdiste asyloidaan ensin ja sen jälkeen 2-klooriryhmä hydrogenolysoidaan.

Kaavan V mukaisen yhdisteluokan synteesi kuvataan hyvin useissa patenttikirjallisuuksissa ja -julkaisuissa. 25 Tarkoituksenmukaisempia menetelmiä ovat sellaiset, joita on käytetty valmistettaessa lähtöaineita yhdisteille, jotka on patentoitu US-patentissa nro 4 808 624. Muut mene-, ; telmät, joita voidaan käyttää kaavan V mukaisten yhdistei- v ; den valmistamiseksi, esitetään yhteenvetona saman US-pa- 30 tentin selitysosassa.

Menetelmävaihtoehdossa b) voidaan käyttää sarjaa vaiheita kaaviossa B esitetyllä tavalla kaavan I,f mukai-sen yhdisteen saamiseksi. Kaaviossa R1 ja R2, jotka esiin- ' · tyvät kaavan IX mukaisessa yhdisteessä, ovat kuten aikai- 35 semmin määritettiin. Siten kun R1 ja R2 ovat kumpikin ve- 112656 10 tyjä, vaihetta 1 ei suoriteta. Edullisesti kuitenkin ainakin toinen R1:stä tai R2:sta on asyyliryhmä, R6C0-, jolla on aikaisemmin määritetty merkitys. Vielä edullisemmin jompi kumpi Rx:stä tai R2:sta on asetyyliryhmä, kun taas 5 toinen on vety.

Kaavio A

0 n II H 4 _ I n Φ —-* 10 H2N/X^N)H Vaihe 1

V

NOo

15 VS

|H s

Yy vn

Vaihe 2 20

VI

25

V»^R,RS

::¾1¾ Γ-; cf3 i >

Asetyyliryhmä voi toimia suojaryhmänä, joka voidaan 35 helposti poistaa emäshydrolyysillä myöhemmässä vaiheessa.

112656 11

Mono- tai diasylointi vaiheessa 1 voidaan suorittaa menetelmillä, jotka ovat vastaavia kuin yhdisteille 1' kuvatut menetelmät.

Kaavan IX mukaisessa yhdisteessä oleva karboksi-5 ryhmä suojataan tunnetulla karboksiryhmän suojaryhmällä R11 vaiheessa 2. Tunnetut karboksiryhmän suojaryhmät, joita voidaan käyttää esillä olevassa keksinnössä karboksyy-lihappo-funktionaalisen ryhmän salpaamiseksi tai suojaamiseksi, ovat alan asiantuntijoiden hyvin tuntemia, ja 10 edullisesti mainitut ryhmät voidaan poistaa haluttaessa menetelmillä, jotka eivät tuhoa molekyylin jäljelle jäävää osaa, esimerkiksi kemiallisella tai entsymaattisella hyd-rolyysillä, käsittelyllä kemiallisilla pelkistysaineilla lauhkeissa olosuhteissa, säteilyttämällä ultravioletti-15 valolla tai katalyyttisesti hydraamalla. Esimerkkeinä tällaisista helposti poistettavista karboksiryhmän suojaryh-mistä ovat ryhmät, kuten C^-alkyyli, difenyylimetyyli (bentshydryyli), 2-naftyylimetyyli, 4-pyridyylimetyyli, fenasyyli, asetonyyli, 2,2,2-trikloorietyyli, silyyli, 20 kuten trimetyylisilyyli ja t-butyylidimetyylisilyyli, fe-nyyli, rengassubstituoitu fenyyli, esim. 4-kloorifenyyli, tolyyli ja t-butyylifenyyli, fenyyli-C^-alkyyli, rengas-: ,·, substituoitu fenyyli-C^-alkyyli, esim. bentsyyli, 4-metok- sibentsyyli, 4-nitrofenyyli (p-nitrobentsyyli), 2-nitro-! . 25 bentsyyli (o-nitrobentsyyli) ja trifenyylimetyyli (trityy- ,! ,* li), metoksimetyyli, 2,2,2-trikloorietoksikarbonyyli, '' \ bentsyylioksiraetyyli, C1_6-alkanoyylioksi-C1.6-alkyyli, kuten ‘· asetoksimetyyli, propionyylioksimetyyli, C2.6-alkenyyli, V ’ kuten vinyyli ja allyyli. Muita sopivia karboksiryhmän 30 suojaryhmiä, jotka ovat kemiassa hyvin tunnettuja ja joita • ' ·* ei ole tuotu esille edellä, löytyy teoksesta "Protective ; ; Groups in Organic Synthesis", Theodora W. Greene (John .! Wiley & Sons, 1981), luku 5, joka liitetään tähän viit teellä. Tässä käytetty erityisesti edullinen karboksiryh-35 män suojaryhmä on allyyli.

112656 12

Vaiheessa 3 fenolinen vety muutetaan kationiksi M menetelmällä, joka on vastaava kuin kaaviossa A vaiheelle 1 kuvattu menetelmä. Näin muodostunut kaavan XI mukainen yhdiste saatetaan reagoimaan kaavan VII mukaisen yhdisteen 5 kanssa vaiheessa 4, jolloin saadaan kaavan XII mukainen yhdiste, jossa W-radikaali on seuraava NO 2 “ 'Q-cr,

Vaiheessa 4 käytetyt olosuhteet ovat samat kuin kaavion A vaiheessa 2 käytetyt olosuhteet.

Vaihe 5 käsittää tunnetun karboksiryhmän suojaryh-15 män poiston. Kun R11 on allyyli, se voidaan poistaa tris-(dibentsylideeniasetoni)dipalladium(0):11a ja trifenyyli-fosfiinilla.

Vaihe 6 käsittää amiinin, H2NCH2(CH2)pNR4R5, konden-saation kaavan XIII mukaisen bentsoehappojohdannaisen 20 kanssa, jolloin saadaan kaavan XIV mukainen bentsamidi, ja sen jälkeen emäksellä aiheutetaan muuttuminen kaavan XV mukaiseksi yhdisteeksi. Käytettävissä on useita menetelmiä bentsamidien muodostamiseksi primaarisista amiineista ja ( ·, ja tämäntyyppisistä bentsoehappojohdannaisista, jotka on . 25 esitetty kaavalla XIII. Esimerkiksi US-patentin nro 4 808 624 selitysosassa tuodaan esille muutamia esimerkki-menetelmiä. Kaavan XIV mukaisia bentsamideja ei yleensä eristetä, mutta ne muutetaan välittömästi emäksellä, kuten v ‘ kaliumkarbonaatilla, kaavan XV mukaiseksi yhdisteeksi.

30 Kuumentamisen jälkeen, edullisesti käytetyn liuot- ' * timen palautusjäähdytyslämpötilassa kuumentamisen jälkeen, saadaan vaiheessa 7 kaavan I'' mukaista bents[b,f][1,4]-oksatsepiinia. Liuotin on edullisesti sellainen, ettei se ota osaa molekyylinsisäiseen renkaanmuodostukseen; esi-35 merkkeinä ovat asetonitriili, 2-metoksietanoli, dimetyy- 112656 13 liasetamidi, metanoli, isopropanoli tai diglyymi. Erityisesti edullinen liuotin on 2-metoksietanoli.

Haluttaessa kaavan I' ' mukainen yhdiste voidaan kloorata 2-asemastaan vaiheessa 8. Klooraus voidaan suo-5 rittaa aromaattisten renkaiden peruskloorausmenetelmällä, kuten sulfuryylikloridilla metyleenikloridissa, kloorissa etikkahapossa, N-kloorisukkinimidillä tai muilla sopivilla kloorausmenetelmillä.

Kun R1 ja R2 ovat vety ja asetyyli, asetyyliryhmä 10 voidaan poistaa emäshydrolyysillä, jolloin saadaan kaavan 1' ' tai I* ’ ' mukainen yhdiste, jossa -NR1R2 on vapaa amino-ryhmä, joka voidaan haluttaessa mono- tai diasyloida R6C0-radikaaleilla, jolloin saadaan edelleen yhdisteitä, jotka kuuluvat keksinnön suojapiiriin.

112656 ί

Kaavio Β ! f,Η η0 C02H COjR11 V — & — & : il, Vaihe 1 J Vaihe 2 T, , 2 SR1RJ NR1R*

i VIII IX X

ί s K0| n, ’^.m r —- v — σ'’ —

Vaihe 3 jfRiR2 Vaihe 4 f Vaihe 5

XI XII

x\ r7 coW"·^ (V- ---

Vaihe 6 |T M

KR!R2 I, , V HR*R: > XIII \ /

XIV

’ w COH^iStf 0 NR*R5 -- A* U - XjKJT) ; Vaihe 7 r‘rzN''^''/ hr‘r! “s ! ... RlRlK^^«

Vaihe 8 Cf"5 '. · Γ ’ · 112656 15

Esillä olevassa hakemuksessa symbolin "C" perässä alaindekseinä olevat numerot määrittävät niiden hiiliatomien lukumäärän, jonka tietty ryhmä voi sisältää. Esimerkiksi Ci.g-alkyyli tarkoittaa suora- tai haaraketjuisia al-5 kyyliryhmiä, joissa on yhdestä kuuteen hiiliatomia, ja tällaisia ryhmiä ovat metyyli, etyyli, n-propyyli, isopro-pyyli, n-butyyli, t-butyyli, n-pentyyli, n-heksyyli, 3-me-tyylipentyyli ja vastaavat alkyyli ryhmät; C2_6-alkenyyli tarkoittaa suora- tai haaraketjuisia alkenyyliryhmiä, ku-10 ten vinyyliä, allyyliä, 1-propenyyliä, isopropenyyliä, 1-butenyyliä, 2-butenyyliä, 3-butenyyliä, metallyyliä, 1,1-dimetyyliallyyliä, 1-heksenyyliä, 2-heksenyyliä ja vastaavia ryhmiä; syklinen C3_7-alkyyli tarkoittaa ryhmiä, kuten syklopropyyliä, syklobutyyliä, syklopentyyliä, syk-15 loheksyyliä, sykloheptyyliä, syklopropyylimetyyliä, syklo- propyylietyyliä, syklopropyylipropyyliä, syklobutyylime-tyyliä, syklobutyylietyyliä, syklopentyylimetyyliä ja vastaavia ryhmiä; aryyliryhmä tarkoittaa substituoimatonta fenyyliä tai fenyyliä, joka on riippumattomasti substi-20 tuoitu yhdestä kolmeen halogeenilla, C^-alkyylillä,

Ci_6-alkoksilla tai C1.6-alkyylitiolla, kuten 4-metyylifenyy-li, 2,3-dimetoksifenyyli, 2-metyyli-3-etoksifenyyli, 4-t-butoksifenyyli, 4-metyylitio-3-fluorifenyyli, 2,4-di-kloorifenyyli, 2-kloori-4-bromi£enyyli ja vastaavat ryh-; 25 mät; C1_6-alkyylioksi (alkoksi) tarkoittaa suora- tai haara- ketjuisia alkyylioksiryhmiä, kuten metoksia, etoksia, n-propoksia, i-propoksia, n-butoksia, t-butoksia, n-pen-* tyylioksia, n-heksyylioksia, 3-metyylipentyylioksia, muu- ‘ tamia mainitaksemme; C1.6-alkyylitio tarkoittaa suora- tai 30 haaraketjuisia alkyylitioryhmiä, kuten metyylitioa, etyy-| ' ·' litioa, n-propyylitioa, i-propyylitioa, n-butyylitioa, : : t-butyylitioa, n-pentyylitioa, n-heksyylitioa, 3-metyyli- pentyylitioa ja vastaavia ryhmiä; ja halogeeni tarkoittaa fluoria, klooria, bromia tai jodia.

112656 16 Tähän piirrettyjen rakennekaavojen uskotaan kuvaavan parhaiten esillä olevan keksinnön yhdisteiden rakenteita. Jotkut keksinnön suojapiiriin kuuluvat yhdisteet voivat kuitenkin esiintyä muissa tautomeerimuodoissa, 5 joissa vetyatomeja muutetaan toiseen paikkaan molekyylissä ja molekyylien atomienvälisiä sidoksia järjestetään uudelleen jatkuvasti. Tulee ymmärtää, että rakennekaavat kuvaavat kaikkia tautomeerimuotoja, mikäli sellaisia on olemassa.

10 Erityisten esimerkkien, jotka seuraavassa valaise vat esillä olevan keksinnön esimerkkiyhdisteiden synteesiä, tarkoituksena ei ole rajoittaa keksinnön aluetta tai suojapiiriä. Menetelmille voidaan suorittaa muunnelmia tämän keksinnön suojapiiriin kuuluvien mutta ei erityises-15 ti esille tuotujen yhdisteiden valmistamiseksi. Edelleen menetelmien muunnelmat, joilla valmistetaan samoja yhdisteitä jonkin verran eri tavoin, ovat myös ilmeisiä alan asiantuntijoille.

Kaikki lämpötilat ovat celsiusasteina (C), ellei 20 toisin ole mainittu. Ydinmagneettiresonanssi (NMR) -spekt-riominaisuudet tarkoittavat kemiallisia siirtymiä (6), jotka on ilmaistu miljoonasosina (ppm) vertailustandardina olevaa tetrametyylisilaania (TMS) vastaan. Suhteellinen ala, joka on annettu erilaisille siirtymille protoni-NMR-25 spektritiedoissa, vastaa molekyylissä olevan tietyn funk tionaalisen ryhmätyypin vetyatomien lukumäärää. Siirtymien kerrannaisuusluonne kuvataan seuraavasti: leveä singletti : (bs), leveä dupletti (bd), leveä tripletti (bt), leveä kvartetti (bq), singletti (s), multipletti (m), dupletti 30 (d), kvartetti (q), tripletti (t), dupletin dupletti (dd), • V tripletin dupletti (dt) ja kvartetin dupletti (dq). NMR:n määrittämiseksi käytetyt liuottimet ovat DMS0-d6 (perdeute-rodimetyylisulfoksidi), D20 (deuteroitu vesi), CDC13 (deu-terokloroformi) ja muut tunnetut deuteroidut liuottimet. 35 Infrapuna (IR) -spektrikuvaukset sisältävät ainoastaan 112656 17 absorbtioaaltoluvut (cm'1), joilla on funktionaalisen ryhmän identifiointiarvo.

Celite on Johns-Manville Products Corporationin rekisteröity tavaramerkki piimaalle.

5 Tässä käytetyt lyhenteet ovat tunnettuja lyhen teitä, joita käytetään laajasti kemiassa. Niistä muutamia ovat: MS : massaspektrometri HRMS : suuren erotuskyvyn omaava massaspektrometri 10 DMF : dimetyyliformamidi

Ac : asetyyli ADR : adriamysiini

ActD : aktinomysiini D

DMSO : dimetyylisulfoksidi 15 Ph : fenyyli

Esimerkki 1 3-amino-2-kloori-10-[2-(dietyyliamino)etyyli]-7-(trifluorimetyyli)dibents[b, f] [1,4] oksatsepin-11 (OH)-oni (Ia) 20 ^

Suspensiota, jossa oli 60 % natriumhydridiä mine-' raaliöljyssä (1,76 g, 44 mmol, pesty n-pentaanilla) typ- piatmosfäärissä, käsiteltiin n-propanolilla (80 ml). Tähän 30 lisättiin 4-amino-5-kloori-N-[2-(dietyyliamino)etyyli]-2-hydroksibentsamidihydrokloridia (6,44 g, 20 mmol) ja : 4-kloori-3-nitrobentsotrifluoridia (4,51 g, 20 mmol).

Seosta kuumennettiin palautusjäähdytyslämpötilassa kuusi tuntia ja sitten se väkevöitiin tyhjössä. Jäännös jaettiin , 35 NaHC03:n vesiliuoksen ja seoksen, jossa oli 1:1:1 dikloori-

t I

112656 18 metaania, eetteriä ja n-heksaania, kesken. Orgaaninen faasi pestiin 1 N NaOH:111a ja vedellä, ja sitten sitä käsiteltiin 20 ml:11a 1 N HCl:a. Saostunut kiinteä aine otettiin talteen suodattamalla ja pestiin asetonilla, jolloin 5 saatiin 1,65 g käsittelemätöntä 3-amino-2-kloori-10-[2-(dietyyliamino)etyyli]-7-(trifluorimetyyli)dibents-[b,f][1,4]oksatsepin-ll(10H)-oni- (Ia) dihydrokloridia vaalean keltaisena kiinteänä aineena. Emäliuokset yhdistettiin, neutraloitiin NaHC03:n vesiliuoksella ja uutettiin 10 CH2Cl2:een. Uute kuivattiin ja väkevöitiin, ja jäännös kro-matografoltiin piidioksidilla, käyttäen eluenttina CH2Cl2:a ja 2 - 8-%:ista MeOH:a, ja näin saatiin seuraavat kolme fraktiota.

a) Ensimmäinen fraktio oli 430 mg 4-amino-5-kloori-15 N-[2-(dietyyliamino)etyyli]-N-[2-nitro-4-(trifluorimetyyli )fenoksi]bentsamidia, joka saatiin keltaisena, amorfisena kiinteänä aineena, sp. > 60 °C.

*H NMR (CDC13) δ 8,0 - 8,3 (m, 3H), 7,7 - 7,9 (m, 4H), 7,02 (s, 1H), 6,11 (s, 1H), 4,26 (m, 2H), 2,2 - 2,8 20 (m, 6H), 0,80 (m, 6H); MS (m/e) 663;

Analalyysi, lasketut arvot yhdisteelle C27H24C1F6N506: C, 48,84, H, 3,64, N, 10,55. Saadut arvot: C, 50,75, H, 4,00, N, 9,85.

25 b) Toinen fraktio oli 359 mg 3-amino-2-kloori-10- [2-(dietyyliamino)etyyli]-7-(trifluorimetyyli)dibents-[b,f][1,4]oksatsepin-ll(10H)-onia (Ia), joka saatiin vapaana emäksenä.

I *H NMR (CDCI3) δ 7,72 (s, 1H), 7,63 (d, 1H), 7,42 30 (d, 1H), 4,42 (s, 1H), 6,52 (s, 1H), 4,45 (s, 2H), 4,09 (+2H), 2,77 (t, 3H), 2,52 (q, 4H), 6,96 (t, 6H);

Ms (m/e) 428 vastaa M+H*:a.

Näytettä käsiteltiin vedettömällä HCl:lla MeOH:ssa, ja tuote yhdistettiin aikaisemmin saadun kiinteän aineen 35 kanssa (1,65 g) ja uudelleenkiteytettiin Me0H-Et02:sta, 112656 19 jolloin saatiin 1,85 g vaalean beigeä, kiinteää ainetta, sp. > 130 °C.

Analyysi, lasketut arvot yhdisteelle C20H21C1F3N302.2HC1: C, 47,97, H, 4,63, N, 8,39. Saadut ar-5 vot: C, 47,74, H, 4,58, N, 8,33.

c) Kolmas fraktio oli 68 mg 4-amino-5-kloori-N-[2-(dietyyliamino) etyyli] -2-hydroksi-N-[2-nitro-4-(trifluori-metyyli)fenyyli]bentsamidi, joka saatiin keltaisena kiinteänä aineena, sp. > 100 °C.

10 XH NMR (CDC13) 6 8,10 (s, 1H), 7,96 (s, 2H), 6,38 (s, 1H), 6,21 (s, 1H), 4,39 (s, 2H), 4,2 - 4,4 (m, 2H), 2,7 - 3,2 (m, 6H), 1,2 (m, 6H); MS (m/e) 474.

Toisessa suoritusmuodossa 3-amino-2-kloori-10-[2-15 ( dietyyliamino)etyyli]-7-(trifluorimetyyliJdibents- [b,f][1,4]oksatsepin-ll(10H)-onidihydrokloridi valmistettiin seuraavasti: Seosta, jossa oli 4-amino-5-kloori-N-[2-(dietyyliamino)etyyli]-2-hydroksibentsamidin tetrabu-tyyliammoniumsuolaa (13,82 g, 25 mmol), K2C03:a (1,73 g, 20 12,5 mmol) ja 4-kloori-3-nitrobentsotrifluoridia (5,63 g, 25 mmol) 100 ml:ssa n-propanolia, kuumennettiin palautus-jäähdytyslämpötilassa 14 tuntia ja väkevöitiin sitten tyhjössä. Jäännös jaettiin Na2C03:n vesiliuoksen ja etyyliasetaatin (300 ml) kesken. Orgaaninen faasi pestiin 3 x 25 200 ml:llä vettä, 0,5 N NaOHrn vesiliuoksella (50 ml), : vedellä, ja sitten sitä käsiteltiin n-pentaanilla, kunnes .* tummanruskeat pisarat erottuivat. Sakan yläpuolella oleva '> neste dekantoitiin, ja sitä käsiteltiin 30 ml:11a 2 N suo- : lahappoa, mikä aiheutti sakanmuodostuksen. Kiinteä aine 30 otettiin talteen suodattamalla ja pestiin etyyliasetaatil-jV; la, jolloin saatiin, kuivaamisen jälkeen, 5,84 g (46,6 %) , otsikon yhdistettä dihydrokloridina.

Edelleen toisessa suoritusmuodossa seosta, jossa on 4-amino-5-kloori-N- [2- ( dietyyliamino )etyyli] -2-hydroksi-‘ 35 bentsamidin tetrabutyyliammoniumsuolaa (22,56 g, 0,1 mol) 112656 20 ja K2C03:a (6,92 g, 50 mmol) 300 ml:ssa 2-metoksietanolis-sa, sekoitettiin ja kuumennettiin palautusjäähdytyslämpö-tilassa 17 tuntia. Seos väkevöitiin tyhjössä, ja jäännös jaettiin veden ja etyyliasetaatin kesken. Orgaaninen faasi 5 pestiin 2 x 50 ml:11a 1 N NaOH:a, 2 x 100 ml:11a vettä, ja sitten sitä käsiteltiin 50 ml:11a 2 N HCl:a. Kiinteä saostuma otettiin talteen suodattamalla ja pestiin CH2Cl2:lla ja etyyliasetaatilla, jolloin saatiin ilmassa kuivaamisen jälkeen 29,44 g (58,9 %) otsikon yhdisteen dihydrokloridi-10 suolaa.

Esimerkki 2 N-[2-kloori-10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)-etyyli]-11-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]-oksatsepin-3-yyli]asetamidi (Ib) ja N-asetyyli-N-[2-kloo-15 ri-10, ll-dihydro-10-[2- (dietyyliamino)etyyli] -ll-okso-7- (tri f luorimetyyli ) dibents [b, f ] [ 1,4] oksat sepin-3-yyli] -asetamidi (Ie) i/ <

JsCb "äCö 3 (CH3CO)2HX^/

Ib Ie ; 25 : Liuosta, jossaa oli yhdistettä Ia 10 ml:ssa etik- kahapon anhydridiä, kuumennettiin palautusjäähdytyslämpö-tilaan 12 minuuttia, ja sitten se väkevöitiin tyhjössä.

: : : Jäännös kromatografoitiin piidioksidilla käyttäen eluent- 30 tina dikloorimetaania, jossa oli 1 - 5 % metanolia, ja näin saatiin ensin 295 mg yhdistettä Ie keltaisena, .···, amorfisena kiinteänä aineena.

i * XH NMR (CDC13) 6 7,97 (s, 1H), 7,72 (d, 1H), 7,49 (d, 1H), 7,45 (s, 1H), 7,13 (s, 1H), 4,2 (t, 2H), 2,89 (t, : 35 2H); MS (m/e) 511.

112656 21 820 mg monoasetyylituotetta Ib saatiin seuraavaksi beigenä, kiinteänä aineena, sp. 143 - 4 °C.

Analyysi, lasketut arvot yhdisteelle C22H23C1F3N303.0,5 H20.0,5 CH3C02H: C, 54,31, H, 5,06, 5 N, 8,27. Saadut arvot: C, 54,68, H, 5,11, N, 7,93.

*H NMR (CDC13) δ 8,43 (s, 1H), 7,82 (s, 1H), 7,74 (s, 1H), 7,63 (d, 1H), 7,52 (s, 1H), 7,44 (d, 1H), 4,18 (t, 2H), 2,87 (t, 3H), 2,63 (q, 4H), 2,26 (s, 3H), 2,02 (s, 2H), 1,02 (t, 6H); 10 MS m/e 469.

Esimerkki 3 N-[10, ll-dihydro-10- [2 - (dietyyliamino)etyyli]-11-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]oksatsepin-3-yyli]asetamidi (Id) 15

. C

ooCb 20 CH3C0N/^/ \f3 , Seokseen, jossa oli yhdistettä Ib (270 mg) ja am- ' moniumformiaattia (220 mg) 8 ml:ssa metanolia, lisättiin 25 10 mg 10 % Pd-hiiltä. Tätä sekoitettiin viisi tuntia, ja katalyytti suodatettiin pois. Suodos väkevöitiin, ja jään-,· nös jaettiin NaHC03:n vesiliuoksen ja dikloorimetaanin lä- *,'· pi. Orgaaninen kerros kuivattiin ja väkevöitiin tyhjössä, ; :jolloin saatiin 190 mg otsikon yhdistettä valkoisena kiin- 30 teänä aineena, sp. 75 - 85 %.

XH NMR (CDC13) 6 8,34 (s, 1H), 7,75 (d, 1H), 7,65 !*·\ (t, 2H), 7,46 (S, 1H), 7,40 (dd, 1H), 7,10 (dd, 1H), 4,10 (t, 2H), 2,76 (t, 2H), 2,49 (q, 4H), 2,14 (s, 3H), 0,96 :···; (t, 6H); 35 MS (m/e) 434; 112656 22 HRMS Laskettu arvot yhdisteelle C22H24F3N303 4 3 6,1848. Saatu arvo: 436,1846.

Esimerkki 4 N-[2-kloori-10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)- 5 etyyli]-ll-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]- oksatsepin-3-yyli]bentsamidi (Ie) o / cf3 15

Sekoitettuun liuokseen, jossa oli yhdistettä Ia (250 mg, 0,5 mmol) ja trietyyliamiinia (102 mg, 1 mmol) 2 ml:ssa vedetöntä CH2Cl2:a, lisättiin bentsoyylikloridia (141 mg, 1 mmol). Seosta sekoitetiin yksi tunti, ja sitten 20 se jaettiin natriumkarbonaatin vesiliuoksen ja CH2Cl2:n kesken. Orgaaninen faasi kuivattiin, väkevöitiin tyhjössä, ja jäännös kromatografoitiin silikageelillä käyttäen eluenttina CH2Cl2:a, jossa oli 5 - 10 % MeOH:a, ja näin * saatiin 182 mg (68,3 %) otsikon yhdistettä keltaisena, 25 kiinteänä aineena, sp. 67 - 69 °C.

: *H NMR (CDC13) 6 8,55 (s, 1H), 7,90 (d, 1H), 7,55 (m, 8H), 4,05 (m, 2H), 2,72 (q, 2H), 2,50 (m, 5H), 0,96 : i (m, 6H); ; ; HRMS Laskettu arvo yhdisteelle C27H25C1F3N303 532,1615 30 Saatu arvo: 532,1627.

23 112656

Esimerkki 5 N- [2-kloori-10,11-dihydro- [ 2 - (dietyyliamino) etyyli] -ll-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]oksatse-pin-3-yyli]krotonamidi (If) . sJt-y uF 3

Toistettiin yleinen menetelmä yhdisteen Ie valmistamiseksi paitsi, että siinä käytetty bentsoyylikloridi 15 korvattiin ekvimolaarisella määrällä krotonyylikloridia. Otsikon yhdisteen, keltaisen kiinteän aineen, saanto oli 61,3 %, sp. 106 - 107 °C.

"H NMR (CDC13) δ 8,50 (s, 1H), 7,87 (d, 1H), 7,55 (m, 2H), 7,00 (m, 2H), 5,82 (dd, 2H), 4,25 (m, 3H), 2,95 20 (m, 1H), 2,75 (m, 1H), 1,85 (q, 6H), 1,10 (m, 6H).

HRMS Laskettu arvo yhdisteelle C24H26N303F3C1 496,1615. Saatu arvo: 496,1605.

Esimerkki 6 ' · N-[2-kloori-10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)- 25 etyyli]-ll-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][l,4]-oksatsepin-3-yyli]propionamidi (Ig) :i „ ( ch3ch2cön/^^ 'CF3 ►

t I

‘ : t 112656 24

Yleinen menetelmä yhdisteen Ie valmistamiseksi toistettiin paitsi, että siinä käytetty bentsoyylikloridi korvattiin ekvimolaarisella määrällä propionyylikloridia ja reaktioaika oli 12 tuntia. Otsikon yhdiste saatiin 5 75,0 %:n saannolla keltaisena Öljynä.

ΧΗ NMR (CDC13) 6 8,42 (s, 1H), 7,78 (s, 1H), 7,75 (s, 1H), 7,60 (d, 1H), 7,45 (d, 1H), 7,35 (dd, 1H), 4,10 (t, 2H), 2,80 (t, 2H), 2,45 (m, 6H), 1,25 (t, 3H), 0,95 (t, 6H).

10 HRMS: Laskettu arvo yhdisteelle C23H26C1F3N303 484,1615. Saatu arvo: 484,1612.

Esimerkki 7 N-[2-kloori-10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)-etyyli]-ll-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]-15 oksatsepin-3-yyli]syklopropaanikarboksiamidi (Ih) o ^ ;*,* Yhdisteen Ie valmistamiseksi käytetty yleinen mene- 25 telmä toistettiin paitsi, että siinä käytetty bentsoyyli-• kloridi korvattiin ekvimolaarisella määrällä syklopropaa- '.· nikarbonyylikloridia ja reaktioaika oli 12 tuntia. Otsikon yhdiste saatiin 80,7 %:n saannolla keltaisena kiinteänä ; ; aineena, sp. 115 - 116 °C.

30 *H NMR (CDCI3) δ 8,39 (s, 1H), 7,80 (s, 1H), 7,75 (s, 1H), 7,58 (d, 1H), 7,42 (s, 1H), 7,25 (q, 1H), 4,10 (t, 2H), 2,70 (t, 2H), 2,50 (q, 3H), 1,55 (m, 3H), 1,07 (s, 1H), 1,05 (m, 2H), 0,95 (t, 6H).

'<·* HRMS: Laskettu arvo yhdisteelle C24H26C1F3N303 * 35 496,1615. Saatu arvo: 496,1605.

112656 25

Esimerkki 8 N-[2-kloori-10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)-etyyli]-ll-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]-oksatsepin-3-yyli]-2-metyylipropionamidi (li) 5 o ^ 10 (CH3)2CHCON/^^ cf3

Yleinen menetelmä yhdisteen Ie valmistamiseksi toistettiin paitsi, että siinä käytetty bentsoyylikloridi 15 korvattiin ekvimolaarisella määrällä isobutyryylikloridia ja reaktioaika oli kaksi tuntia. Otsikon yhdiste saatiin 81,6 %:n saannolla keltaisena kiinteänä aineena, sp. 73 -75 °C.

ΧΗ NMR (CDC13) δ 8,42 (s, 1H), 7,77 (s, 1H), 7,57 20 (m, 3H), 7,35 (s, 1H), 4,0 (m, 2H), 2,70 (t, 2H), 2,5 (m, 4H), 1,25 (d, 6H), 1,15 (s, 1H), 0,95 (m, 6H).

HRMS: Laskettu arvo yhdisteelle C24H28C1F3N3N303 , 498,1771. Saatu arvo: 498,1761.

Esimerkki 9 25 N-[2-kloori-10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)- etyyli]-ll-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]-,* oksatsepin-3-yyli]syklobutaanikarboksiamidi (Ij) ' 30 o A <>-Coi^CC^ 35 CF3 112656 26

Yleinen menetelmä yhdisteen (Ie) valmistamiseksi toistettiin paitsi, että siinä käytetty bentsoyylikloridi korvattiin ekvimolaarisella määrällä syklobutaanikarbonyy-likloridia ja reaktioaika oli kaksi tuntia. Otsikon yh-5 diste saatiin 54,3 %:n saannolla keltaisena öljynä.

XH NMR (CDC13) δ 8,48 (s, 1H), 7,80 (s, 1H), 7,60 (m, 3H), 7,40 (m, 1H), 4,04 (m, 3H), 3,18 (m, 1H), 2,70 (t,3H), 2,48 (q, 4H), 2,30 (m, 3H), 1,98 (m, 1H), 0,97 (m, 6H).

10 HRMS: Laskettu arvo yhdisteelle C25H28C1F3N303 510,1771. Saatu arvo: 510,1760.

Esimerkki 10 N-[2-kloori-10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)-etyyli]-ll-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]- 15 oksatsepin-3-yyli]sykloheksakarboksiamidi (Ik) ” 0-..:10¾¾ cf3

Yleinen menetelmä yhdisteen Ie valmistamiseksi 25 toistettiin paitsi, että siinä käytetty bentsoyylikloridi : korvattiin ekvimolaarisella määrällä sykloheksaanikarbok- ,· syylihappokloridia ja reaktioaika oli 20 tuntia. Otsikon yhdiste saatiin 83 %:n saannolla valkoisena kiinteänä ai- ; : neena, sp. 137 - 138 °C.

30 *H NMR (CDCI3) 6 8,50 (s, 1H), 7,87 (s, 1H), 7,86 (s, 1H), 7,68 (d, 1H), 7,55 (s, 1H), 7,47 (d, 1H), 4,15 (t, 2H), 2,82 (t, 2H), 2,56 (q, 4H), 2,35 (m, 1H), 1,2 - 2,1 (m, 10H), 1,00 (t, 6H).

HRMS: Laskettu arvo yhdisteelle C27H31C1F3N303 • * 35 538,2084. Saatu arvo: 538,2076.

27 112656

Esimerkki 11 N-[2-kloori-10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)-etyyli]-ll-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]-oksatsepin-3-yyli] -N- (sykloheptyylikarbonyyli) sykloheptaa-5 nikarboksiamidisykloheptaanikarboksylaatti (Im) ja N-[2-kloori-10, ll-dihydro-10- [2-(dietyyliamino) etyyli] -11-okso- 7-(tri£luorimetyyli)dibents[b, f] [l,4]oksatsepin-3-yyli] -sykloheptaanikarboksylaatti (In) 10 ° 0°0¾ , 15 CF3

In 20 ° ^ (0+0¾ cl· : L CF3 25 12 ;·.· Im ; : : Sykloheptaanikarbonyylikloridi valmistettiin in 30 situ reaktiolla, jossa reagoivat sykloheptaanikarboksyyli-happo ja oksalyylikloridi CH2Cl2:ssa 30 minuuttia. Ylimäärä oksalyylikloridia poistettiin tyhjössä. Tämän jälkeen • toistettiin yleinen menetelmä yhdisteen Ie valmistamisek-

• I

' si paitsi, että siinä käytetty bentsoyylikloridi korvat- ' · 35 tiin sykloheptaanikarbonyylikloridilla ja reaktioaika oli 112656 28 kolme päivää. Tuote puhdistettiin silikageelillä käyttäen eluenttina CH2Cl2:a, jossa oli 0,4 % MeOH:a, ja näin saatiin ensin yhdiste Im (30 %) keltaisena puolikiinteänä aineena.

5 *Η NMR (CDC13) 6 7,90 (s, 1H), 7,74 (d, 1H), 7,42 (d, 1H), 7,41 (s, 1H), 7,01 (s, 1H), 4,08 (t, 2H), 2,75 (t, 3H), 2,48 (q, 4H), 2,23 (m, 2H), 1,1 - 2,0 (m, 36H), 0,91 (t, 6H).

HRMS: Laskettu arvo yhdisteelle C36H45C1F3N304 10 676,3129. Saatu arvo: 676,3115.

Jatkamalla pylvään eluointia CH2Cl2:lla, jossa oli 1 - 4 % MeOH:a, saatiin toinen fraktio, joka sisälsi yhdisteen In, 43,9 %:n saannolla valkoisena kiinteänä aineena, sp. 120 - 125 °C.

15 ΧΗ NMR (CDC13) δ 8,40 (s, 1H), 7,78 (s, 1H), 7,72 (s, 1H), 7,59 (d, 1H), 7,47 (s, 1H), 7,30 (d, 2H), 4,08 (t, 2H), 2,75 (t, 2H), 2,47 (q, 4H), 2,41 (m, 1H), 1,4 - 2,1 (m, 12H), 0,93 (t, 6H).

HRMS: Laskettu arvo yhdisteelle C28H33C1F3N303 20 552,2241. Saatu arvo: 552,22413.

Esimerkki 12 N-[ 2-kloori-10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)-etyyli]-ll-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]-oksatsepin-3-yyli]etakrynyyliamidi (Io) ; 25 I ' 35 0 iP' 112656 29

Etakryynihappoa (303 mg, 1 mmol), joka oli 5 mlrssa CH2Cl2:a, aktivoitiin saattamalla se reagoimaan 0,5 N kloo-rimetyleeni-dimetyyliammoniumkloridiliuoksen kanssa kloroformissa (Arnoldin reagenssi) (2 ml, valmistettu saatta-5 maila oksalyylikloridi ja DMF reagoimaan keskenään kloroformissa) 30 minuutiksi. Tähän lisättiin amiini Ia (250 mg, 0,585 mmol) ja trietyyliamiinia (153 mg, 1,5 mmol), ja seosta sekoitettiin 14 tuntia. Reaktioseos jaettiin NaHC03:n vesiliuoksen ja CH2Cl2:n kesken. Orgaani-10 nen kerros pestiin vedellä, kuivattiin ja väkevöitiin tyhjössä. Jäännös kromatografoitiin valmistavalla silikagee-lilevyllä käyttäen liikkuvana faasina CH2Cl2:a, jossa oli 20 % Me0H:a, ja näin saatiin 250 mg (69,8 %) otsikon yhdistettä keltaisena kiinteänä aineena, sp. 173 - 175 °C. 15 XH NMR (CDC13) 6 8,46 (s, 1H), 7,80 (s, 1H), 7,62 (d, 1H), 7,50 (s, 1H), 7,40 (d, 1H), 7,10 (d, 2H), 6,85 (d, 1H), 5,90 (s, 1H), 5,55 (s, 1H), 4,70 (s, 2H), 4,07 (m, 2H), 2,85 (m, 1H), 2,60 (m, 3H), 2,40 (t, 2H), 1,10 (t, 3H), 1,10 (t, 6H).

20 HRMS: Laskettu arvo yhdisteelle C33H32CLF3N303 712,1360.

Esimerkki 13 N-[2-kloori-10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)-etyyli]-10-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]-25 oksatsepin-3-yyli]syklopentaanikarboksiamidi (lp) ä o ' ” 0-0.:20¾¾ . ^ cf3 i »

Yleinen menetelmä yhdisteen Io valmistamiseksi ' · 35 toistettiin paitsi, että siinä käytetty etakryynihappo 112656 30 korvattiin syklopentaanikarboksyylihapolla ekvimolaarisena määränä. Otsikon yhdiste saatiin 58,3 %:n saannolla keltaisena öljynä.

*Η NMR (CDC13) δ 8,45 (s, 1H), 7,81 (d, 2H), 7,7 (d, 5 1H), 7,50 (d, 1H), 7,42 (q, 1H), 4,15 (t, 2H), 2,80 (m, 4H), 2,55 (q, 5H), 1,85 (m, 5H), 1,65 (m, 1H), 0,95 (t, 6H); HRMS: Laskettu arvo yhdisteelle C26H30N3O3F3Cl 524,1928. Saatu arvo: 524,1922.

10 Esimerkki 14 4-asetamidosalisyylihappo (IXa)

Sekoitetuun, palautusjäähdytyslämpötilassa kiehuvaan suspensioon, jossa oli 4-aminosalisyylihappoa (76,57 g, 0,5 mmol) 250 ml:ssa absoluuttista etanolia, 15 lisättiin tipoittain 30 minuutin aikana etikkahappoanhyd-ridiä (83,2 g, 0,815 mmol). Kun lisäys oli suoritettu, seosta kuumennettiin palautusjäähdytyslämpötilassa vielä 15 minuuttia ja sitten jäähdytettiin. Tuote otettiin talteen suodattamalla, se pestiin pienellä määrällä etanolia 20 ja kuivattiin ilmassa, jolloin saatiin 72,3 g (74,15 %) otsikon yhdistettä harmaana, kiinteänä aineena, sp. 242 -4 °C. Aikaisemmin raportoitu sp.: 234 - 5 °C [P. Barraclough et ai., Eur. J. Chem. 25 (1990) 467].

Esimerkki 15 25 4-asetamidosalisyylihappoallyyliesteri (Xa) '· Sekoitettuun suspensioon, jossa oli natriumhydridiä .· (4,0 g 60 %, 0,1 mmol) 25 ml:ssa DMF:a, lisättiin tipoit- ·* tain liuos, jossa oli 4-asetamidosalisyylihappoa (19,5 g, • 0,1 mmol) 50 ml:ssa DMF:a. Kun vedyn kehitys oli päätty- 30 nyt, lisättiin allyylibromidia, ja seosta sekoitettiin 8,6 ·’; tuntia. DMF poistettiin tyhjössä, ja jäännös kiteytettiin metanoli/vedestä, jolloin saatiin 14,76 g (62,76 %) otsi-kon yhdistettä valkoisena, kiinteänä aineena, sp. 156 - : · ; 8 °c.

• * 112656 31 lH NMR (CDC13) δ 7,80 (d, 1H), 7,42 (s, 1H), 7,16 (s, 1H), 7,07 (d, 1H), 5,95 - 6,08 (m, 1H), 5,29 - 5,44 (m, 2H), 4,80 - 4,83 (m, 2H), 2,19 (s, 3H).

MS (m/e) 236 vastaa M + H+:ta.

5 Esimerkki 16 N-[4-(allyylikarbonyyli)-3-(2-nitro-4-trifluorime-tyylifenoksi)]fenyyliasetamidi (Xlla)

Sekoitettuun suspensioon, jossa oli natriumhydridiä (1,69 g, 60 %, 42 mmol) 16 ml:ssa DMF:a, lisättiin 4-aset-10 amidosalisyylihappoallyyliesteriä (10,0 g, 42 mmol). Kun vedyn,kehitys oli päättynyt, tähän lisättiin 4-kloori-3-nitrobentsofluoridia (0,46 g, 42 mmol), ja seosta kuumennettiin palautusjäähdytyslämpötilassa 45 minuuttia. DMF poistettiin tyhjössä, ja jäännös kromatografoitiin silika-15 geelillä käyttäen liuotinsysteeminä dikloorimetaania ja 3 % metanolia, ja näin saatiin 13,0 g (72,95 %) otsikon yhdistettä valkoisena, kiinteänä aineena, sp. 160 -163 °C.

XH NMR (CDCI3) δ 8,22 (s, 1H), 8,03 (d, 1H), 7,68 20 (s, 1H), 7,61 - 7,65 (m, 3H), 7,36 (d, 1H), 6,83 (d, 1H), 5,65 - 5,78 (m, 1H), 5,10 - 5,21 (m, 2H), 4,57 - 4,60 (m, 2H), 2,18 (s, 3H).

, MS (m/e) 385 vastaa M + H*:ta.

Esimerkki 17 \ 25 N- [4-(hydroksikarbonyyli) -3-(2-nitro-4-trifluorime- • tyylifenoksi) ] fenyyliasetamidi (XHIa)

Seokseen, jossa oli tris(dibentsylideeniasetoni)di-j palladium(O):a (550 mg) ja trifenyylifosfiinia (660 mg), v · lisättiin vedetöntä dikloorimetaania (20 ml), ja seosta 30 sekoitettiin 30 minuuttia. Tähän lisättiin N-[4-(allyyli-karbonyyli)-3-(2-nitro-4-trifluorimetyylifenoksi ) ]fenyy-. liasetamidia (20,0 g, 47 mmol), joka oli 200 ml:ssa di kloorimetaania, sen jälkeen liuos, jossa oli 2-etyyli- » * kapronihapon kaliumsuolaa (9,61 g, 57 mmol) 50 mlrssa ’ ’ 35 seosta, jossa oli etyyliasetaattia ja dikloorimetaania 112656 32 (3:1). Seosta sekoitettiin 16 tuntia, ja se tehtiin happamaksi 75 ml:11a 1 N HCl:n vesiliuosta. Vesikerros erotettiin. Orgaaninen kerros pestiin vedellä, kuivattiin ja väkevöitiin tyhjössä. Jäännös jauhettiin kuivaksi eetterin 5 kanssa, jolloin saatiin 14,91 g (82,6 %) otsikon yhdistettä valkoisena kiinteänä aineena. Uudelleenkiteyttämällä eetteristä saatiin näyte, jonka sulamispiste oli 196 -200 °C.

XH NMR (CDC13) δ 8,06 (s, 1H), 7,86 (d, 1H), 7,61 10 (s, 1H), 7,49 (d, 1H), 7,36 (d, 1H), 6,75 (d, 1H), 2,01 (s, 3H).

MS (m/e) 385 vastaa M + H+:ta.

Esimerkki 18 4-asetyyliamido-N- [2 - (dietyyliaraino)etyyli] -2-(2-15 nitro-4-trifluorimetyylifenoksi)bentsamidi (XlVa)

Kylmään dikloorimetaaniin (20 ml) lisättiin oksalyylikloridia (432 mg, 3,4 mmol). Tähän liuokseen lisättiin tipoittain sekoittaen liuos, jossa oli DMF:a (0,3 ml) 5 ml:ssa dikloorimetaania. Kun oli sekoitettu 15 20 minuuttia, lisättiin N-[4-hydroksikarbonyyli)-3-(2-nitro-4-trifluorimetyylifenoksi)]fenyyliasetamidia (1,153 g, 3 mmol) ja seosta sekoitettiin 30 minuuttia. Tähän lisättiin N,N-dietyylietyleenidiamiinia (415 mg, 3,57 mmol) ja trietyyliamiinia (460 mg, 4,55 mmol). Seosta sekoitettiin 25 1,5 tuntia huoneenlämpötilassa, se pestiin natriumkarbo- naatin vesiliuoksella, kuivattiin ja väkevöitiin tyhjössä, ,* jolloin saatiin otsikon yhdiste oranssina kiintenä ainee- I na.

I : *H NMR (CDCI3) 6 8,11 (s, 1H), 7,87 (d, 1H), 782 (d, 30 1H), 7,63 (s, 1H), 7,03 (s, 1H), 6,72 (d, 1H), 6,64 (d, ’ 1H), 2,60 - 2,80 (m, 2H), 2,35 - 2, 55 (m, 6H), 2,08 (s, .···, 3H), 0,89 (t 6H).

; MS (m/e) 483 vastaa M + H+:ta.

« » 1 »

I t I I

33 1 12656

Esimerkki 19

Biologinen koe

Soluviljelmä: HCT116/VM46 -soluja valittiin ihmisen paksunsuolensyöpä-HCT116 -solulinjasta VM26-resistenssiä 5 varten, ja MCF-7/ADR-soluja valittiin ihmisen rintasyöpä-MCF-7 -solulinjasta adriamysiiniresistenssiä varten. Kummatkin solutyypit olivat MDR-fenotyyppiä ja ilmensivät korkeita MDR-1-mRNA-tasoja. Solulinjoja kasvatettiin ku-dosviljelmäpulloissa, joissa oli McCoy'n 5A-elatusainetta 10 ja 10 % naudan sikiöseerumia. Soluja pidettiin 37 °C:ssa kosteutetussa ilmakehässä, jossa oli 5 % C02:ta, ja niistä siirrostettiin jatkoviljelmiä joka viides päivä.

Solumyrkkykoe: Solut ympättiin 96-kuoppaisille mik-rotiitterilevyille siten, että soluja oli 5 χ 103 kuoppaa 15 kohden, ja niiden annettiin kasvaa 24 tuntia 37 °C:ssa. Soluja inkuboitiin sitten vähenevien määrien kanssa syö-vänvastaisia aineita: adriamysiini D (100 μΜ, maksimikon-sentraatio) tai aktinomysiini D (17,6 ng/ml), MCF-7- ja HCT-116-soluille, vastaavassa järjestyksessä. Kemiallisia 20 herkistimiä lisättiin vaihtelevina konsentraatioina, jotka olivat suuruusluokkaa 0,08 μΜ - 40 μΜ. Verapamiilia käytettiin rinnakkain positiivisena kontrollina samoina kon- , sentraatioina. Kun oli inkuboitu 48 tuntia, solut pestiin, » kiinnitettiin ja värjättiin violettisinisellä. Absorbanssi ' 25 luettiin Molecular Devises'ien mikrotiitterilevylukijalla : aallonpituudella 595 nm. IC50-arvo (50 % solujen kasvun esto) määritettiin suhteellisista selviytymismääristä, ; jotka saatiin kahdesta kolmeen erillisestä tutkimuksesta.

:! Termi "kerrannaisresistenssi" määritettiin syövänvastai- 30 sen lääkeaineen IC50-arvona resistenteissä soluissa, kun mukana oli tai ei ollut kemiallista herkistintä, jaettuna IC50-arvolla, joka on saatu syövänvastaiselle aineelle sen herkässä kaksoiskappaleessa. Tämän arvon avulla saadaan arvio kunkin kumoavan aineen selvästä voimakkuudesta pa-35 rannettaessa lääkeaineen tehoa.

34 112656

Taulukossa I ja II esitetään joitakin esimerkkejä esillä olevan keksinnön mukaisista kemiallisista herkistymistä, joilla ilmeni suurempi MDR:n kumoamisvaikutus verrattuna verapamiilin vastaavaan vaikutukseen ihmisen pak-5 sunsuolensyöpä-HCT-116-resistenteissä soluissa ja ihmisen rintasyöpä-MCF-7-resistenteissä soluissa, vastaavassa järjestyksessä.

Taulukko 1

Kemiallisten herkistimien MDR:n kumoamisvaikutuk-10 set ihmisen paksunsuolensyöpä-HCT-116-soluissa

Yhdiste ArtD Tf

Solulinja ,n , /,¾0 Kerrannais- ------i t ^ _(ng/ml)_vastustuskyky HCT116 - - 015 1,0 15 HCT-116/VM46 -- 8,9 15 6 HCT-116/VM46 In 1,2 2,4 HCT-116/VM46 Ik 1,2 2,4 HCT-116/VM46 Im 1,4 2;8 2Q HCT-116/VM46 Ih 1,4 2,8 HCT-116/VM46_lp _ if7__ (0,4/iM) HCT116 — 0,5 10 ; HCT-116/VM46 — 1,0 20.0 !; i: 25 HCT-116/VH46 Id 1,2 2,4 \ HCT-116/VM46 If 1,6 3,2 HCT-116/VM46 Ij 1,6 3,2 HCT-116/VM46 li 1,7 3,.4 HCT-1I6/VM46 Io 1,8 3.6 ; 30 ’ / HCT-116/VM46 Ig 2,0 4,0 :*‘ HCT-116/VM46 Ie 2,5 5,0 HCT-116/VM46 Ib 3,0 6,0 ’ HCT-116/VM46 Verapamiili_5f g_ 11^5_ : 35 35 1 12 6 5 6

Taulukko II

Kemiallisten herkistimien MDR:n kumoamisvaikutukset ihmisen rintasyöpä-MCF-7-soluissa

Yhdiste ___ „ 5 ADR IC50 Kerrannais-

Solulinja (0,24 μΜ) (μΜ) vastustuskyky MCF-7 -- 0,36 1 MCF-7 / ADR -- 50 138f9 MCF-7/ADR In <2 <5,6 10 MCF-7/ADR Ik 3r7 10,3 MCF-7 / ADR_Im_^8_13,3 (0,67μΜ) MCF-7/ADR Ij 7,0 19,4 MCF-7/ADR Ih 10.0 27,8 15 ' MCF-7/ADR li 10,4 28.;9 MCF-7/ADR If 11,4 31,7 MCF-7/ADR Ig 14,3 39,7 MCF-7/ADR Id 23 63,,9 20 MCF-7/ADR_Verapamiili_23_63 , 9 . Edellä olevat kokeet osoittavat, että esillä olevan keksinnön yhdisteet ovat käyttökelpoisia syöpälääkkeiden MDR:n kumoamiseksi. Siten kaavan I mukaisia yhdisteitä 25 voidaan käyttää aineina, joita käytetään kemiallisena li- sähoitona kasvaimiin, jotka ovat resistenttejä monille : lääkeaineille.

* Kaavan I mukaiset yhdisteet voivat muodostaa far maseuttisesti hyväksyttäviä happoadditiosuoloja. Mainitut ; : 30 suolat ovat sellaisia, joissa anioni ei merkittävästi myö- : ’ ; tävaikuta suolan myrkyllisyyteen, ja ne ovat yhteensopivia tunnetujen farmaseuttisten vehikkelien kanssa ja sopivat '· ’ annettaviksi suun kautta tai ruoansulatuskanavan ulkopuo lelle. Farmaseuttisesti hyväksyttäviä happoadditiosuoloja ; 35 ovat kaavan I mukaisten yhdisteiden suolat, jotka on muo- 112656 36 dostettu mineraalihappojen, kuten suolahapon, vetybromiha-pon, fosforihapon ja rikkihapon kanssa; orgaanisten kar-boksyylihappojen tai orgaanisten sulfonihappojen, kuten etikkahapon, sitruunahapon, maleiinihapon, meripihkahapon, 5 bentsoehapon, viinihapon, fumaarihapon, mantelihapon, as-korbiinihapon, omenahapon, metaanisulfonihapon, isetioni-hapon, p-tolueenisulfonihapon ja muiden sellaisten tunnettujen happojen kanssa, joita tiedetään käytettävän galee-nisessa farmasiassa. Siten tämän keksintö koskee edelleen 10 kaavan I mukaisen yhdisteen farmaseuttisesti hyväksyttävää suolaa.

Systeemisen annon muoto, annostus ja annostusohje täytyy kussakin tapauksessa sovittaa huolellisesti, käyttämällä hyväksi ammatillista harkintaa ja ottamalla huo-15 mioon saajan ikä, paino ja tila. Tavallisesti päivittäinen annos on noin 0,1 - noin 10 g, edullisesti 0,5 g - 5 g, kun se annetaan suun kautta. Joissakin tapauksissa riittävä terapeuttinen vaikutus voidaan saada alhaisemmilla annoksilla, kun taas toisissa tapauksissa tarvitaan suurem-20 pia annoksia. Kuten kliinisen farmakologian asiantuntijoille on ilmeistä, kaavan I mukaisen yhdisteen määrä, : ,·, joka käsittää päivittäisen annoksen, voidaan antaa yksit- V täisenä tai jaettuina annoksina, ottaen huomioon perus- i \ säännöt, jotka asiantuntijalääkäri tuntee ja jotka ovat ; 25 välttämättömiä ammatin harjoittamiseksi.

Tässä käytettävällä termillä "systeeminen anto" . tarkoitetaan antoa suun kautta, kielen alle, poskeen, ne- .· · nän kautta, ihon kautta, peräsuoleen, lihakseen, suonensi säisesti ja ihon alle. Tavallisesti havaitaan, että kun ; 30 esillä olevan keksinnön mukainen yhdiste annetaan suun kautta, saatetaan tarvita hiukan suurempi määrä vaikutta-vaa lääkeainetta, jotta saadaan sama vaikutus kuin jonkin verran pienemmällä määrällä ruoansulatuskanavan ulkopuolelle annettavalla lääkeaineella. Hyvän kliinisen käytän-35 nön mukaisesti on edullista, että esillä olevat yhdisteet 112656 37 annetaan konsentraatiotasona, joka tuottaa tehokkaat vaikutukset aiheuttamatta haitallisia tai kiusallisia sivuvaikutuksia.

Terapeuttisesti esillä olevat yhdisteet annetaan 5 tavallisesti farmaseuttisina formulaatioina, jotka koostuvat tehokkaasta MDR:n kumoavasta määrästä kaavan I mukaista yhdistettä tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävää hap-poadditiosuolaa ja farmaseuttisesti hyväksyttvästä kantaja-aineesta. Farmaseuttiset koostumukset, joilla suori-10 tetaan tällainen hoito, sisältävät suuren tai pienen määrän (esim. 95 % - 0,5 %) vähintään yhtä esillä olevan keksinnön mukaista yhdistettä yhdessä farmaseuttisen kantaja-aineen kanssa, ja mainittu kantaja-aine käsittää yhtä tai useampaa kiinteää, puolikiinteää tai nestemäistä laimen-15 ninta, täyteainetta ja formulaation apuainetta, joka on myrkytöntä, inerttiä ja farmaseuttisesti hyväksyttävää. Tällaiset farmaseuttiset formulaatiot ovat edullisesti yksikkölääkemuodoissa; se on fyysisesti erillisissä yksiköissä, joissa on ennaltamäärätty määrä lääkeainetta, joka 20 vastaa sen annoksen osaa tai monikertaa, jonka on laskettu tuottavan haluttu terapeuttinen vaste. Yleensä käytännössä annostusyksiköt sisältävät 1, 1/2, 1/3 tai vähemmän yksik-köannoksesta. Yksittäinen annos sisältää edullisesti määrän, joka on riittävä tuottamaan haluttu terapeuttinen 25 vaikutus sen jälkeen, kun on annettu yksi tai useampi an-1 * nostusyksikkö ennaltamäärätyn annostusohjeen mukaan, ta- : vallisesti kokonainen annos, puolet, kolmasosa tai vähem- * män päivittäisestä annostuksesta, joka on annettu yhdesti, kahdesti, kolmesti tai useampina kertoina päivässä. On : 30 ajateltu, että muita terapeuttisia aineita voi olla myös ; läsnä tällaisessa formulaatiossa. Farmaseuttiset formulaa tiot, joiden avulla saadaan 0,1 - 1 g vaikuttavaa aineosaa yksikköannosta kohden, ovat edullisia, ja tavallisesti ne valmistetaan tabletteina, pastilleina, kapseleina, jauhei-35 na, vesi- tai öljysuspensioina, siirappeina, eliksiireinä 112656 38 ja vesiliuoksina. Edulliset suun kautta annettavat formu-laatiot ovat tablettien, kapseleiden muodossa, ja ne voivat sisältää tunnettuja apuaineita, kuten sideaineita (esim. siirappia, akaasiaa, gelatiinia, sorbitolia, tra-5 ganttia tai polyvinyylipyrrolidonia), täyteaineita (esim. laktoosia, sokeria, maissitärkkelystä, kalsiumfosfaattia, sorbitolia tai glysiiniä), liukuaineita (esim. magnesiums-tearaattia, talkkia, polyetyleeniglykolia ja piidioksidia), hajotusaineita (esim. tärkkelystä) ja kostutusainei-10 ta (esim. natriumlauryylisulfaattia). Liuoksia ja suspensioita, joissa on kaavan I mukaista yhdistettä ja tunnettuja farmaseuttisia vehiikkelejä, käytetään ruoansulatuskanavan ulkopuolelle annettavissa koostumuksissa, kuten vesiliuoksissa, jotka annetaan ruoansulatuskanavan ulko-15 puolelle injektiona, tai öljysuspensioissa, jotka annetaan injektiona lihakseen. Tällaisia koostumuksia, joilla on haluttu kirkkaus, pysyvyys ja soveltuvuus ruoansulatuskanavan ulkopuolelle tapahtuvaan antoon, saadaan siten, että liuotetaan 0,1 - 10 paino-% vaikuttavaa yhdistettä veteen 20 tai vehiikkeliin, joka koostuu moniarvoisesta alkoholista, kuten glyseriinistä, propyleeniglykolista ja polyetyleeni-·. glykoleista tai näiden seoksista. Polyetyleeniglykolit koostuvat ei-haihtuvien, tavallisesti nestemäisten po-: lyetyleenien seoksesta, jotka polyetyleenit liukenevat ,* 25 sekä veteen että orgaanisiin nesteisiin ja joiden molekyy- • “ lipainot ovat noin 200 - 1500.

«

» * » i I

V * t

Claims (10)

112656 39

1. Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisen yhdisteen valmistamiseksi, jonka kaava on 5 0, , x NR4R5 AU cf3 jossa p on 1 - 3; R1 ja R2 ovat toisistaan riippumatta vety tai asyy-15 liryhmä R6C0-, jossa R6 on Cj_6-alkyyli, C3_7-sykloalkyyli, C2_7-alkenyyli, aryyli tai radikaali, jonka kaava on /CH2 (K 20. ii il ci^v^ ,v: ° ; / 25 R3 on vety tai kloori; ja ·’ R4 ja R5 ovat toisistaan riippumatta Ci_6-alkyyli; * I • ‘ tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävän suolan valmistami- ·.* · seksi, tunnettu siitä, että (a) yhdiste, jonka kaava on v: 30 » H L H P (vi) H2N'^^Som : ' : 35 jossa R4, R5 ja p ovat edellä määriteltyjä ja M on kationi, ; ; saatetaan reagoimaan yhdisteen kanssa, jonka kaava on 112656 40 NO 2 'w,,

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukai-20 nen yhdiste, jossa p on 1 ja R6C0- on radikaali, joka on ,· 25 CL· JL .V 30 —00 tai o ιΓ^Π3 t jolloin n on 1 - 4. ; 35

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että valmistetaan N-[2-kloori-10,11-di- 112656 42 hydro-10-[2-(dietyyliamino )etyyli] -ll-okso-7-( tr if luori-metyyli)dibents[b,f][1,4]oksatsepin-3-yyli]bentsamidi.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan N-[2-kloori-10,11-di- 5 hydro-10-[2-dietyyliamino)etyyli]-ll-okso-7-(trifluorime- tyyli)dibents[b,f][1,4]oksatsepin-3-yyli]krotonamidi.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan N-[2-kloori-10,11-di-hydro-10- [ 2- (dietyyliamino) etyyli ] -11 -okso-7- (trifluorime- 10 tyyli)dibents[b,f][l,4]oksatsepin-3-yyli]propionamidi.

5 J jossa Y on halogeeni, ja eristetään yhdiste, jonka kaava on 10 cz CF3 15 jossa R1, R2, R4, R5 ja p ovat edellä määriteltyjä, tai (b) yhdistettä, jonka kaava on P (XV) , : jossa R1, R2, R4, R5 ja p ovat edellä määriteltyjä ja W on .* 25 radikaali, jonka kaava on N02 XX, ; 30 ^3 t * ,···, kuumennetaan lämmöllä, joka on noin 80 - 160 °C, ja eris- ", tetään yhdiste, jonka kaava on » * 41 1 12656 Λ& CF 3 jossa R1, R2, R4, R5 ja p ovat edellä määriteltyjä, minkä 10 jälkeen haluttaessa (i) asyloidaan kaavan 1' tai kaavan I" mukaisen yhdisteen, jossa R1 ja/tai R2 on vety, 3-aminoryhmä, kaavan I mukaisen yhdisteen saamiseksi, jossa R1 ja/tai R2 on asyyli, tai 15 (ii) hydrogenolysoidaan kaavan 1' tai I" mukaisen yhdisteen 2-kloori kaavan 1 mukaisen yhdisteen saamiseksi, jossa R3 on vety.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan N-[2-kloori-10,11-di-hydro-10- [ 2- ( dietyyliamino )etyy li ] -11 -okso-7- (trifluori-metyyli)dibents[b,f][1,4]oksatsepin-3-yyli]syklopropaani- 15 karboksiamidi.

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan N-[2-kloori-10,11-di-hydro-10-[ 2-(dietyyliamino )etyyli] -11 -okso-7-(trif luorime-tyyli)dibents[b,f][1,4]oksatsepin-3-yyli]-2-metyylipro- 20 pionamidi.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan N-[2-kloori-10,11-di- <4 hydro-10- [2-(dietyyliamino)etyyli] - ll-okso-7 -(trifluorime- tyyli)dibents[b,f][1,4]oksatsepin-3-yyli]syklobutaanikar-25 boksiamidi.

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, t u n-n e t t u siitä, että valmistetaan N-[2-kloori-10,11-di- • hydro-10- [ 2- (dietyyliamino) etyyli ] - ll-okso-7- (trif luorime- tyyli )dibents[b, f ] [ 1,4]oksatsepin-3-yyli] sykloheksakarbok-30 siamidi. : ; 10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että N-[2-kloori-10,11-dihydro-”', 10-[2-(dietyyliamino)etyyli]-ll-okso-7-(trifluorimetyyli)- dibents[b,f][1,4]oksatsepin-3-yyli]-N-(sykloheptyyli-35 karbonyyli )sykloheptaanikarboksiamidi, 112656 43 N-[2-kloori-10,111-dihydrolO-[2-(dietyyliamino)-etyyli]-ll-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]-oksatsepin-3-yyli]sykloheptaanikarboksylaatti, N-[2-kloori-10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)-5 etyyli]-ll-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]-oksatsepin-3-yyli]etakrynyyliamidi, N-[2-kloori-10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)-etyyli]-ll-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]-oksatsepin-3-yyli]syklopentaanikarboksiamidi,

10 N-[2-kloori-10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)- etyyli]-ll-okso-7-(trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]-oksatsepin-3-yyli]asetamidi, tai N- [10,ll-dihydro-10-[2-(dietyyliamino)etyyli]-ll-okso-7- (trifluorimetyyli)dibents[b,f][1,4]oksatsepin-3-15 yyli]asetamidi, 112656 44