FI111934B - Hissilaitteiden kauko-ohjausjärjestelmä - Google Patents

Description

111934 HISSILAITTEIDEN KAUKO-OHJAUSJÄRJESTELMÄ Järjestely hissilaitteiden paikalliseen valvontaan ja tarkkailuun, joka modulirakenteinen järjestelmä sisältää huolto- ^ keskuslaitteiston ja paikallislaitteiston ja johon järjestelmään kuuluu ainakin yksi rakennus, joiden välinen yhteys hoidetaan kaukosiirtoyhteydellä.

Tunnettuna tekniikkana voidaan mainita US-PS 3 973 648 e- 10 siintyvä laite, joka valvoo keskustietokoneella modeemiyhteyden avulla hissiryhmiä. Keskustietokoneen valitsema hissiryhmä lähettää tietokoneelle tietoja käyttö-, häiriö-ja hälytystapahtumista digitaalisessa muodossa sarjamuo-toisesti. Hissiryhmän ja keskustietokoneen välisenä yhteys-15 elimenä toimii laitteistoliitäntä, jolla on valvonta- ja välitystehtävä.

Laitteen haittana on se, että tiedot lähtevät eteenpäin tuiki tsemattomina . Keskustietokone joutuu tulkitsemaan tulleet 20 tiedot ja ratkaisemaan, onko tulkinnasta seurannut huoltotoimenpiteitä. Ajankohtaisten tietojen välitys keskustietokoneelle vaatii pitkää vuokrajohtojen varaamista ja paljon tietokoneaikaa. Lisäksi haittana on se, että keskustietokone : kutsuu valvottavia hissiryhmiä. Tietoja ei sen vuoksi kerätä ’ 25 niiden syntyessä, vaan kyselyjaksosta riippuvan viiveen i jälkeen. Sitä paitsi ainakin liikenteen ollessa vähäistä on * 1 · /'f mahdollista, että tapahtumia ei ole ollenkaan.

1 > t • I i • t · · · > » · ’· Asennettaessa korilaitteistoa tarvitaan hissikorin ja '.·· 30 konehuoneessa sijaitsevan puhelinliityntäyksikön välillä useita (noin 10) korikaapelisäikeitä jännitesyöttöä varten, • « 1 j 1 : merkkivalojen ohjausta, kytkinten ja painonappien tarkkailua sekä kaiuttimen ja mikrofonin ohjausta varten. Useimmissa, erityisesti vanhoissa hisseissä, ei korikaapelissa ole ♦ » · li! 35 riittävää määrää ylimääräisiä säikeitä hyvin suojattuja t · i · johdinpareja. Tarvitaan uusi korikaapeli, joka täyttää i t i • '/ liitynnän asettamat vaatimukset.

• t t > t 2 111934

Keksinnönmukaisessa ratkaisussa tämä toteutetaan menetelmällä, jossa konehuoneen ja hissikorin väliseen tiedonsiirtoon käytetään ainoastaan yhtä johdinparia, jota pitkin siirretään sekä koriyksikön tarvitsema sähkö että 5 kontrolli ja puhesignaalit. Järjestelmä on erittäin häi-riösietoinen eikä vaadi erikoiskaapeleita, olemassaolevan korikaapelin säikeitä voidaan käyttää ko. tiedonsiirtoon. Hissin kaukovalvontalaitteisto koostuu yleensä konehuoneessa sijaitsevasta modeemikontrolliyksiköstä, joka tunnistaa his-10 sikorin hälytysnapin painamisen, soittaa huoltopisteeseen ja muodostaa puheyhteyden hälytyksen tehneen matkustajan ja huoltohenkilön kesken. Joihinkin laitteisiin voidaan kytkeä useitakin hissejä mikäli niillä on yhteinen konehuone.

15 Hissin kaukovalvontajärjestelmä:

Kaukovalvontajärjestelmä jakautuu kolmeen eri tasoon, siten että taso I = hissin hälytysnapin valvonta- ja puheyhteys-laitteet ja taso II = taso I + lisäksi hälytysnapin ilkivaltakäytön suodatus, hissivikojen ja muiden elintär-20 keiden hissitapahtumien valvontajärjestelmä. Taso III = taso II + korkean tason hissivalvontajärjestelmä. Kaukovalvontajärjestelmä käsittää kaksi alijärjestelmää: huoltokes- kuksessa sijaitsevan huol tokeskuslaitteiston sekä asen-nuspaikalla olevan paikallislaitteiston, joka sijaitsee rail ; 25 kennuksissa, joiden hissejä valvotaan. Kommunikointi asen- * nuspaikan ja huoltokeskuksen laitteistojen välillä tapahtuu yleisen puhelinverkon kautta. Yksi vastaanotin 20 voi pal-vella satoja paikallislaitteistoja.

Keksinnöllä saavutetaan seuraavia etuja: . 30 -Korvaa useimmiten tarvittavan uuden korikaapelin asennuksineen.

·;·’ -Ei tarvita kallista erikoiskaapelia.

J." -Korin kaikkien toimintojen, hälytysnapin, merkkiva- lojen, kytkinten, kaiuttimen ja mikrofonin ohjaus/tun- • \ 35 nistus tehdään paikallisesti, ilman pitkää johdotusta.

-Kaikki kommunikaatio kulkee pitkin kyseistä johdinparia, lisäkaapeleita ei tarvita, otettaessa käyttöön 111934 3 uusia koriyksikköön kuuluvia toimintoja.

-Järjestelmä on erittäin häiriösietoinen erityisesti yhteismuotoisia häiriöitä vastaan eikä siten vaadi suojattua erikoiskaapelia.

5 -Sähkönsyötto tulee konehuoneesta, joten ei tarvita e- rillistävirtalähdettä, koko laitteisto, myös puheyhteys toimii myös sähkökatkon aikana.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esi-10 merkin avulla viittaamalla oheisiin kuviin, joissa

Kuvio 1 esittää asennuspaikalla olevaa laitteistoa.

Kuvio 2 esittää perusyksikön toimintaa.

Kuvio 3 esittää huoltokeskuksessa olevaa laitteistoa.

15

Kuviossa 1 esitetty asennuspaikalla oleva laitteisto. Se käsittää neljä pääosaa, joihin kuuluu perusyksikkö 5, joka on kuvattu lähemmin kuvassa 2. Muutamat ilmaisinlaitteet osoittavat laitteiston tilan. Valinnaisesti voidaan liittää 20 näppäimistö/näyttö, jota käytetään osoittamaan laitteen yksityiskohtainen tila tai laitteen konfigurointiin. Kori-liitäntä ensimmäistä koria varten rakennetaan perusyksikköön • · 5. Normaalisti perusyksikkö 5 sijaitsee hissin konehuo-neessa. Kori liitäntäyksikköä 3 tarvitaan, kun perusyksikköön • · : 25 5 lii-tetään useampia koriyksikköjä 2. Yhteydet perusyksikön ; 5 ja koriliitäntäyksiköiden 3 välillä muodostetaan 4-joh- f · · · •\j toisella kaapelilla. Koriyksikkö 2 sijoitetaan hissikoriin.

* · .·;·. Koriyksikkö 2 sisältää puhe- ja tietoliikenteen vaatiman elektroniikan ja saa tehonsa 2-johdinyhteyden 42 kautta.

30 1/0-yksikkö 1 sijaitsee normaalisti hissin konehuoneessa. 1/0-yksiköllä 1 on digitaaliset tulo ja lähtö, joita * ♦ « ·. käytetään II-tason laitteistossa. Indikaattorit osoittavat kunkin tulon ja lähdön tilan. 1/0-yksikköön 1 integroidaan : : koriliitäntäyksikkö 3 koriyksikön 2 yhdistämistä varten.

35 Optiona laitteistoon voidaan liittää näppäimistö/näyttö, f t · jota käytetään yksityiskohtaisen tilan osoittamiseen tai 111934 4 laitteen konfigurointiin. I/O-yksikössä 1 on myös ilmaisimia yksinkertaisia tilatietoja varten: - kommunikaatiovika - tekninen vika, jota ei ole ilmoitettu 5 - tekninen vika - hätäkutsu (tulo) - pätevä hätäkutsu (lähtö) ja jos lisäteholähde on asennettu: - teholähde (verkko vai akku) 10 - akun jännite alhainen

Valinnaisesti I/O-yksikkö 1 voidaan myös kytkeä älykkääseen näppäimistöön/näyttöön, kun I/O-yksikkö 1 ei ole asennettu samaan tilaan (konehuoneeseen) kuin perusyksikkö. Näppäi-mistöä/näyttöä käytetään valikoiden avulla. Kaikki tekstit 15 ovat paikallista kieltä.

Hälytysnappi voi olla joko potentiaaliton kontakti tai olemassaolevan hälytyskellopiirin hälytysnappi. Valinnan mukaan se voi olla NC (=normaalisti suljettu) tai NO (=normaalisti auki) -tyyppinen kontakti. Hälytyskellopiirin 20 jännitesyöttö voi olla 6-48 VAC/DC. Käytettävät hälytysvalo ja kuunnellaanvalo täytyy olla tehokkaita LED-tyyppejä, joiden kummankin virrankulutus on korkeintaan ·/·· 2 mA. Kumpikin LED kytketään koriyksikköön 2 johdolla.

*:· Valinnaisesti voidaan asentaa yksi tai kaksi relettä, joiden

Iti· 25 avulla voidaan kytkeä enemmän virtaa vaativat, ulkoisesta . .·. teholähteestä syötetyt lamput. Puhekommunikaatioon käytet- * * · · ,·. ; tävät kaiutin ja mikrofoni toimitetaan koriyksikön 2 mukana.

* « *

Kuvio 2 esittää perusyksikön 5 toimintaa. Kukin perusyksikkö 30 5 voi käsitellä kahdeksaa hissiä yhdessä rakennuksessa tai • “ rakennusryhmässä. Paikallislaitteisto sallii kaikkiaan 1000

( · I

'·' * m pituisen 4-johdinta käsittävän kaapelin perusyksikön ja koriliitäntäyksiköiden 3 (tai I/O-yksiköiden 1) välille. 2- » · johtoisen kaapelin pituus koriyksikön 2 ja hissin » » · 35 konehuoneyksikön (perusyksikkö 5, koriliitäntäyksikkö 3 tai ’ ’ I/O-yksikkö 1) välillä voi nousta 300 m. Paikallislait- » » * · · teistolla ja vastaanottimella 20 on katkoton tehonsyöttö, 111934 5 joka mahdollistaa vähintään 8 tunnin varallaolotoiminnan. Koriyksikkö 2 käsittää käyttäjäliitynnän, johon kuuluu painonappi, kaksi lamppua (LEDiä), yhden mikrofonin ja yhden kaiuttimen. Painonapilla käynnistetään hätäsoitto, toinen 5 lamppu osoittaa hätäsoiton tilan ja toinen 'koria kuunnellaan'-tilaa. Mikrofonia ja kaiutinta käytetään puheen välitykseen, kun yhteys huolyhteys huoltokeskukseen on saatu. 'Koria kuunnellaan'-valo palaa, kun mikrofoni on auki. Perusyksikössä 5 on ilmaisimet yksinkertaisia tila-10 tietoja varten: - teholähde (verkko vai akku) - puhelinlinjavika - akun jännite alhainen - puhelu meneillään 15 - järjestelmävika (esim. sisäisessä tietoverkossa)

Valinnaisesti perusyksikkö 5 voidaan kytkeä älykkääseen näppäimistöön/näyttöön tilaa koskevan lisätiedon antamista ja paikallislaitteiston konfigurointia varten. Perusyksikön 5 ja älykkään näppäimistön/näytön välisessä tiedonsiirrossa 20 käytetään samaa protokollaa kuin puhelinlinjalla.

Kuviossa 3 on esitetty huoltokeskuksessa olevat laitteistot.

• · ·,*·· Vastaanotinta 20 on pidettävä normaalina toimistokoneena, it;:* joka sijoitetaan pöydälle tai kaappiin. Vastaanotin 20 on 25 suljettu yksikkö, jossa kaksi kaapelia, joista toinen kytkee : sen puhelinverkkoon, toinen sähköverkkoon. Kaapissa on tilaa * « · · : akulle. Lisäksi vastanottimessa 20 on liittimet loki- » · · • · kirjoittimen 14, tietokoneen 16 ja operaattorin puhelimen • · * kytkentää varten.. Tietokoneessa 16 on testausohjelma, jolla 30 asennus suoritetaan. Kun tämä on tehty, normaali käyttö- • t * · · *,lt ohjelma voidaan käynnistää. Paikallislaitteiston huollosta • · ’ * * * ja ylläpidosta vastaa normaali hissihuoltohenkilöstö. Pai- kallislaitteiston tulee olla lähes huoltovapaa, lukuunot-tamatta seuraavia tarkastuksia: ill 35 -Akun kunnon testaus ja tarvittaessa akun vaihto ti· 1 I k ‘ , -Lähetyksen kontrollointi (data ja ääni) testaamalla ku- * i * · t takin hissikorin painonappia.

111934 6 -Laitteiston visuaalinen tarkastus.

Vastaanottimella 20 on sisäinen katkoton teholähteensä, joka mahdollistaa 8 tunnin toiminnan ilman verkkosyöttöä. Vastaanotin 20 on varustettu kytkimellä ja lampulla, joka 5 osoittaa, onko huoltokeskuksen vastaanotin 20 miehittämätön. Vastaanotimessa 20 on automaattiset testaustoiminnot ja vastaavat visuaaliset ilmaisimet seuraaviin tarkoituksiin: -verkko- tai paristo/akkusyöttö -pariston/akun jännite alhainen 10 -puhelinlinjavika -sisäinen vika -PC ei kytketty -lokikirjoitin ei kytketty

Varatoimintamuodossa kaikki tulevat puhelut vastaanotettuine 15 tekstitietoineen ja vastaanottoaikoineen tulostetaan lokikir joittimella 14. Samaa kirjoitinta voidaan yhteiskäyttää enintään neljän vastaanottimen 20 tulostimena käyttämällä ulkoista kirjoitinjakolaitetta. Kirjoittimella ja jako-laitteella täytyy olla oma katkoton teholähteensä. Jokainen 20 tuleva puhelu talletetaan tietokoneen 16 tiedostoihin kiintolevylle ja tulostetaan kirjoittimelle 15 (mikäli kytketty) . Kuhunkin puheluun liitetään kellonaika ja status- • « ·.*·· lippu, joka osoittaa, onko sanoma tulostettu vai ei. Eri- ,*·’ tyyppiset saapuvat puhelut voidaan valita esitettäväksi ♦V: 25 näytöllä. Valitut saapuvat puhelut esitetään näyttöruudulla * » • ·** kaikkine vastaanotettuine tekstitietietoineen ja huoltokes- « » » * * · * .·, ; kuksen lisäämine tietoineen, mukaanlukien vastaanottoaika.

» M » 4

Osoitetiedot voidaan valinnaisesti jättää pois. Kun samalta • · * perusyksiköltä 5 tulee useampia hätäsoittoja, yksi näistä ,, 30 voidaan valita normaalia puhekommunikaatiota varten, tai f a voidaan valita puheviestin radiolähetys kaikille hätäkutsun ’** * lähettäneille hisseille. Järjestelmässä on myös toiminto, joka laukaisee vastasoiton paikallislaitteistolta. Kun tie- * * i“ tyltä paikallislaitteistolta tuleva vastasoitto tunnis- * * » 35 tetaan, on mahdollista valita valikosta erilaisia komentoja: • < * ' i * ( ' f a) tilatietojen saamiseksi, I II · f b) huolto/testaustarkoituksiin, 111934 7 c) paikallisia!tteiston kaikkien parametrien asettamiseksi/konfiguroimiseksi, d) puheyhteyden luomiseksi, e) I/O-yksikön lähtöjen kauko-ohjaarniseksi.

5 Kaukovalvonta-järjestelmän toiminnot:

Jokaisella hissillä on oma identifikaationsa, joka ilmoitetaan kunkin soiton yhteydessä. Paikkallislaitteistolta voidaan lähettää sanoma useille huoltokeskuksille: päähuol-tokeskukselle, ainakin kahdelle varahuoltokeskukselle, 10 ohjelmointihuoltokeskeskukselle ja myös tavalliseen puhelimeen. Kaukovalvontasysteemin ensisijainen tehtävä on ilmoittaa hätätilanteesta. Hätätilanteen aikaansaavat loukkuun jääneet matkustajat käyttämällä hississä olevaa häly-tysnappia. Järjestelmä luo puheyhteyden loukkuun jääneiden 15 matkustajien ja huoltokeskuksen hoitajan välille.

Järjestelmän toinen tehtävä on ilmoittaa hissin toimintahäiriöistä tai huoltotarpeesta. Jos huoltokäyntiä ei tarvita välittömästi, huoltotarpeesta ilmoitetaan rutiinisoiton yhteydessä. Tämä toiminto kuuluu II-tason laitteistoon.

20 Ylläpitääkseen korkeaa turvallisuustasoa kullakin asennuspaikalla järjestelmä itse suorittaa automaattisen itsetes-tauksen ja raportoi kaikki toimintahäiriöt. Itsetestau-·.*'· ksesta tehtävä ilmoitus käsittää pariston/akun tarkistuksen ;:· ja verkkovirran puuttumisen.

:Y: 25 Järjestelmässä kukin paikallislaitteisto lähettää säännöl- * liset rutiinisoitot huoltokeskukseen. Tämän säännöllisen ru- I · i · *, .* tiinisoiton avulla huoltokeskus tarkkaillee ao. paikal- • * lislaitteistoa. Jos huoltokeskus ei saa säännöllisesti < i · rutiinisoittoa, se voi järjestää huoltokäynnin asen-,, 30 nuspaikalle. Tätä säännöllistä yhteyttä käytetään myös ai-

I I

*.it haisen prioriteetin huoltotarpeiden ilmoittamiseen ja > i i ** ’ tiettyjen parametrien siirtoon huoltokeskuksesta paikalliset.' laitteistolle. Huoltokeskus voi kutsua asennuspaikan lait- s“': teistoa tietoyhteyden luomiseksi parametrien asetusta ja/tai .h 3 5 tiedonkeräystä varten ao. installaatiosta. Myös puheyhteys * * ♦ ’ , voidaan luoda.

I)ll| 111934 8

Kopiosoitto on kopio viestistä, joka on aikaisemmin ilmoitettu toiselle huoltokeskukselle.

Paikkallislaitteiston käyttäjiä ovat loukkuun jääneet matkus tajat ja hissin huoltoinsinöörit, jotka käyttävät asen-5 nuspaikan laitteita huoltaessaan hissejä. Huoltokeskus-laitteiden käyttäjiä ovat huoltokeskuksen hoitajat eli operaattorit.

Paikallislaitteiston toiminta:

Automaattinen soittosarja 10 Kutakin kutsutyyppiä varten perusyksikkö 5 luo puhelinyhteyden huoltokeskukseen puhelinnumeroluettelon mukaan. Paikallislaitteiston lähettämän viestin ensimmäinen osa käsittää laitteiston tunnuskoodin ja kutsutyypin. Kutsutyyppi määrää, mitä tietoa lähetetään. Useampia sanomia pitäisi 15 voida lähettää keskeyttämättä puhelinyhteyttä. Huoltokeskus vastaa sitten riippuen kutsun tyypistä.

Esimerkkejä kutsutyypeistä: 1. hälytyskutsu puheyhteydellä 2. teknillinen/järjestelmävikakutsu 20 3. huoltotarvekutsu 4. rutiinikutsu 5. vastasoitto 6. kopiosoitto ··· Jos rutiinikutsu on mahdollinen, 'huoltotarvekutsut' ilmoi- • · * « ;y; 25 tetaan seuraavan rutiinisoiton yhteydessä. Jos kutsu on . .·. hälytyskutsu tai teknillinen kutsu, huoltokeskus vastaa, < i t * · * · ,·. : onko se miehitetty vai ei. Jos se on miehittämätön, • « · paikallislaitteisto soittaa listan seuraavaan puhelinnu- • · · meroon. Jos se on miehitetty, täydellinen hälytyssanoma lä- 30 hetetään. Hälytyskutsun tapauksessa luodaan myös puhe-yh- ·' *’ teys. Hälytyssoiton puheosa voidaan myös lähettää nor- • · · V * maaliin puhelimeen. Tämä voidaan tehdä kahdella tavalla: 1) :*·,· Ensiksi soitetaan huoltokeskukseen, missä oleva sanoma si- sältää käytettävän puhelinnumeron, tai 2) ensiksi soitetaan 35 normaalipuhelimeen ja keskustelun jälkeen viesti lähetetään '·’ * huoltokeskukseen. Muunlaiset kutsut huoltokeskuslaitteisto tallentaa rekisteriin ja operaattori käsittelee ne joko 111934 9 välittömästi tai myöhemmin. Jos vastasoiton tarkoitus on luoda yhteys huoltokeskukseen, joka ei ole puhelinnume siirtää huoltokeskuksesta paikallislaitteistolle ennen kuin uusi vastasoitto voidaan käynnistää. Yleensä huoltokeskuksen 5 ja paikallislaitteiston välillä kulkevat viestit varustetaan kättelyllä, jonka tarkoitus on varmisaa, ettei mitään sanomaa menetetä. Kaikki sanomat on virhesuojattu oikean tiedon siirtymisen varmistamiseksi.

Hälytyssoiton käynnistäminen 10 Normaali tapa käynnistää hälytyssoitto on painaa hissi-korissa olevaa hälytysnappia. Väärien hälytysten estämiseksi hälytysnappia täytyy painaa tietyn ajan, ennenkuin hälytys-soitto käynnistyy. Tätä aikaväliä kutsutaan "suodatin-ajaksi". Jos hälytysnappia painetaan ja lopetetaan paina-15 minen jälleen lyhyeksi ajaksi, päälläoloaikaa on kertynyt. Jos napin painaminen on lopetettu "suodatinaikaa" pitemmäksi ajaksi, kertynyt arvo nollautuu. Aikasuodatus on ainoa mahdollinen suodatus tason I järjestelmässä. Tason II järjestelmissä on konfiguroitavia vaihtoehtoja: 20 a)digitaalituloihin perustuva suodatus (I/O-yksikkö).

Riippuen yhdestä tai usammasta tulosta, hälytyskutsun käynnistäminen sallitaan vain jos hissikori on *: epänormaalissa tilassa. Ohjelmoitu "suodatinaika" on edelleen voimassa. Hälytyskutsun mahdollistamiseksi ::: 25 silloinkin, kun kori on pysähtynyt normaaliin asemaan, : hälytysnapin painaminen käynnistää hälytyssoiton "suo- :\j datinaika 2" -aikavälin jälkeen.

• · b)automaattisilla korikutsuilla (I/O yksikkö) lähdöt hissin-ohjaimelle. Yksi tai kaksi lähtöä voidaan kon-30 figuroida automaattisia korikutsuja varten. Kun koris- sa oleva hälytysnappi on aktivoitu, korikutsulähdöt ·. aktivoidaan ensin peräkkäin, jotta nähdään, onko mah- •/•j dollista siirtää kori toiseen asemaan. Jos hissikori ei reagoi liikkumalla ja avaamalla ovea, hälytyssoitto • · · 35 käynnistetään automaattisesti. Tämä automaattinen korikutsutoiminto konfiguroidaan kansallisten määräysten mukaan.

111934 10 II-tason järjestelmässä käynnistetäään erityinen "puhetesti-soitto", jos tila "huoltoinsinööri asennuspaikalla" on voimassa .

Teknillinen hälytys- ja huoltokutsu 5 Hissivika, sisäinen virhetila tai sisäiset laskurit tai ajastimet voivat käynnistää kutsun. I-tason järjestelmässä teknilliset hälytyskutsut käynnistyvät sisäisistä vikatilanteista, joihin kuuluu 'pariston/akun jännite alhainen', 'verkkovirta puuttuu (ohjelmoitavan) jakson aikana' ja ‘ei 10 vastausta konfiguroiduista koriyksiköistä'. II-tason järjestelmässä teknilliset hälytyskutsut voidaan myös käynnistää käyttämällä valvontatoimintoja, jotka perustuvat I/O-yksikköön kytketyltä hissinohjaimelta saataviin signaaleihin. Tällaisia toimintoja voidaan konfiguroida yksilöl-15 lisesti kullekin hissille. Tilat/ehdot ohjelmoidaan käyttämällä soft-tyyppien (tietyntyyppisen tulon ennaltamääritelty käyttäytyminen) ja loogisten toimintojen yhdistelmiä. Konfigurointimahdollisuudet käsittävät myös ajastintoiminnot ja salpamuistit. Kukin sisäänmeno voidaan ohjelmoida jol-20 lakin soft-tyypillä, jotta aikaansaataisiin haluttu reaktio. Kullekin sisäänmenolle voidaan myös osoittaa tekstijono tunnistamisen helpottamiseksi.

·.*·· Eräs erikoistoiminto saattaisi olla "automaattiset tt'|* korikutsut". Yksi tai kaksi ulostuloa konfiguroidaan ja :V: 25 yhdistetään hissiohjaimeen. Kun "automaattinen korikutsu" on • · : aktivoitu, korikutsulähdöt aktivoidaan peräkkäin, jotta »M · : nähdään, onko mahdollista siirtää kori toiseen asemaan. Tätä » tt • · toimintoa voitaisiin myös kauko-ohjata huoltokeskuksesta käsin.

,. 30 Ajastimet voidaan ohjelmoida aikavälille sekunnista tuntiin.

• « * · *,,, Jos sattuu tekninen vika, pitäisi olla mahdollista viivyttää * teknillisen hälytyssoiton käynnistämistä. Jos kori on otettu • · käyttöön teknisen vian ilmoittamisen jälkeen, peruutus-ilmoitus tulee lähettää välittömästi.

» · .1. 35 II-tason laitteistossa huoltokutsut käynnistetään hissita- i · · * · « pahtumalaskureilla, jotka laskevat 1) liikkeellelähtöjen lukumäärän, 2) ovien sulkemisten lukumäärän ja 3) kokonais- 111934 11 kulkuajan. Jos korin asematieto on käytettävissä, kullekin kerrosovelle voitaisiin myös konfiguroida laskuri.

Laitteisto voidaan konfiguroida niin, että se tuottaa ko-piosoiton päähuoltokeskukselle kustakin varahuoltokeskuk-5 selle lähetetystä sanomasta. Puhelinnumeroluettelo käsittää vähintään 6 puhelinnumeroa käytettäväksi erityyppisiä kutsuja varten.

-Puhelinnumero "A" on alueen päähuoltokeskusta varten -Puhelinnumero "B" ja "C" ovat varanumeroita "A":lie 10 -Puhelinnumero "D" on ohjelmointikeskusta varten, ja se voisi olla sama kuin "A" -Puhelinnumero "E" on rutiinisoittoja varten -Puhelinnumero "F" on normaali puhelinumero Kukin puhelinnumero voi käsittää enintään 24 numeromerkkiä, 15 sisältäen numerovalintakoodauksen, esim. 'odota valinta-ääntä1, ‘vaihda äänitaajuusvalintaan' tai 'vaihda pulssivalintaan' .

Automaattinen ajansäätö sisältyy rutiinikutsuihin synkronisoiden automaattisen aika/päivämäärä-asetustoiminnon.

*1)-20 Jos huoltokeskus vastaa olevansa miehittämätön, valitaan sarjan seuraava numero

Jos "huoltokeskus on varattu", yritä N kertaa samaan nume-·.’·· roon. N:n epäonnnistuneen yrityksen jälkeen siirry seuraa- ·:* vaan numeroon.

- 25 Jos "huoltokeskus ei vastaa", siirry seuraavaan numeroon.

. - Jos "kommunikointi huoltokeskuksen kanssa meneillään", yritä j*. : N kertaa samaan puhelinnumeroon.

· 2) - Normaalisti vastasoitto menee ohjelmointikeskukseen, mutta silloin, kun hätähälytystä ei ole vielä kuitattu ja havaitaan .. 30 vastasoittoliipaisin, paikallinen laitteisto lähettää uuden hätäsoiton. Tämä toiminto on tarkoitettu varmistamaan, että • · · *·' ’ huoltokeskuksen lähettämä sanoma pääsee loukkuun jääneelle matkustajalle.

:”':*3)- Jos "kopiosoitto" on valittu, varahuoltokeskukseen lähetetyn .!. 35 sanoman kopio lähetetään (milloin mahdollista) puhelin- ' t numeroon A.

’*4)- Jos "huoltokeskus on varattu", yritä uudelleen M minuutin 111934 12 kuluttua. Rutiinisoiton puhelinnumero voidaan configuroida niin, että voidaan käyttää erikoisnumeroa. Tämän konfi-guroinnin tarkoitus on varmistaa, että puhelinlinja A (samassa huoltokeskuksessa) on käytettävissä hätäsoittoja 5 varten.

*5)- Jos rutiinisoitto on sallittu, matalaprioriteettiset huol-tokutsut ilmoitetaan seuraavan rutiinisoiton yhteydessä.

*6)- On oltava mahdollista soittaa "pelkkä ääni"-puhelu normaaliin puhelimeen.

10

Yllämainitut soittojärjestys ja -toiminnot voivat muuttua paikallisten määräysten vuoksi. Sisäinen puhelinnumroiden tarkistus suodattaa pois tietyt numerot, kuten 000 tai 999. Rutiinisoitto käsittää automaattisen ajän/päivämäärän ase-15 tustoiminnon, jolla paikallinen tosiaikakello synkronoidaan huoltokeskuksen tietokoneen aikään/päivämäärään. Tämä automaattinen ajan säätö käsittää myös ominaisuuden, joka sallii aikavyöhyke-erot huoltokeskuksen ja paikallislaitteiston välillä. Paikallislaitteisto sisältää parametrit, jotka voi-20 daan konfiguroida talvi/kesäaikamuutoksen automaattiseksi säätämiseksi riippumatta rutiinisoiton ajasta.

Perusyksikössä 5 on visuaaliset ilmaisimet vikatilanteiden *. *: ja statuksen osoittamiseksi.

Pari ston/akun kuntoa testataan jatkuvasti 15 sekunnin : : : 25 välein. Jos testitulos on huono, käynnistetään huoltosoitto.

: : Järjestelmään ei kuulu täydellistä pariston/akun kapasi- * · · · I*·,· teetin mittausta.

• *

Automaattinen rutiinisoitto suoritetaan ohjelmoidusti tie- a a a tyin aikavälein. Tämä toiminto voidaan asettaa päälle/pois.

.. 30 Huoltotarpeista lähetetään tieto automaattisesti, kun ru- • · · tiinisoitto tapahtuu. Rutiinisoittotapahtuman täytyy olla * · · • a a *, mahdollisimman lyhyt huoltokeskuksen vastaanottimien kuormi- • a ·,’·· tuksen ja kommunikointikustannusten minimoimiseksi. Kaikilla ; ohjelmoitavilla funktioilla on oletusarvonsa, jotta paikal- ,·!·. 35 lisen laitteiston yksilöllinen konfigurointi jäisi mahdol- * a a lisimman vähiin.

* a 111934 13

Kaikki ajasta riippuvat tapahtumat tallettuvat tapahtumare-kisteriin, joka rekisteröi ne kellonaikoineen ja päivä-määrineen. Rekisteröity tieto voidaan lukea paikan päällä tai huoltokeskuksesta käsin. Tapahtumarekisterin tapahtu-5 matiedot ovat FIFO (First-in-first-Out)-puskurissa. Muistia pitäisi varata ainakin 50 tapahtumalle. Kaikentyyppiset huolitokeskukseen tulevat soitot rekisteröidään tapahtuma-rekisteriin. Samoin rekisteröidään perusyksikköön 5 liittyvät tapahtumat eli puhelinlinjavika, 2-johtoisen väylän 10 vika ja perusyksikön 5 itsetestauksen epäonnistumiset. Kullekin tapahtumalle tapahtumarekisterissä on statuskenttä, joka sisältää tiedon siitä, että tapahtuma on onnistuneesti raportoitu (ilmoitettu) , ei ole raportoitu tai se ei ole raportoitava. Sama lyhin väliajoin toistuva tapahtuma ei saa 15 täyttää tapahtumarekisteriä, vaan se täytyy joko "laskea ylös" tai jättää rekisteröimättä kunnes edellinen tapahtuma on kuitattu. Tilarekisteri ylläpitää kaikkia status-signaaleja, esim.'hätäsoitto‘, ‘huoltoinsinööri paikalla’, 'hissi poissa käytöstä' , tai ‘huoltotarve‘.

20 Kaikkien vikojen/hälytysten/huoltotarpeiden tila täytyy olla 'kuitattu1 kun huolto tai tarkastus on tehty. Tämä tilarekisteri sisältää myös tapahtumalaskurin arvot edellisen \ *i huoltokäynnin ajalta. Kunkin soiton yhteydessä lähetetään ,,U* tiedotusteksti, joka käsittää hissin ID-koodin, osoitteen ja 25 korin sijainnin. Kullakin hissillä on oma ohjelmoitava ID-; ja osoitetietonsa. ID-tieto on enintään 20 merkkiä, osoite l * * 4 {*·,· enintään 40 merkkiä pitkä. Sanoman osoiteosa voidaan vaih- toehtoisesti jättää pois. Sanoma sisältää myös soiton syyn.

Se myös sisältää tiedon siitä, montako yritystä tarvittiin ..i 30 yhteyden saamiseksi vastaanottavaan vastaanottimeen 20. Ko- » · · rin asema ilmoitetaan digitaalisisäänmeno j en perusteella, t i · i · · jos sellaisia on käytettävissä (koskee vain II-tason • i :/·· järjestelmiä). Kaikki paikallislaitteiston parametrit voi- ; : daan myös täten ohjelmoida/konfiguroida tehtaalla ja ladata ,··*, 35 laitteiston muistiin huoltokeskuksen tietokoneesta vas- « · · ‘ . taanottimen kautta, tai ne voidaan ohjelmoida paikan päällä.

i ·

Ohjelmoitaessa, tapahtuipa se sitten paikan päällä tai 111934 14 kauko-ohjattuna, täytyy käyttää tunnussanaa, jolla päästään käsiksi konfigurointitaulukoihin. Tunnussana voidaan vaihtaa valtuutetun henkilökunnan toimesta. Vastasoittoliipai-sufunktio käynnistyy havaittaessa soitto. Katkottoman tehon-5 syötön pitäisi riittää ainakin 8 tunnin käyttöön. Paikal-lislaitteistoa voidaan laajentaa niin, että se voi käsitellä aina 8 hissikoria.

Hissikoriin loukkuun jääneet matkustajat pidetään hätäsoiton avulla jatkuvasti tietoisina soiton kulusta paniikin 10 välttämiseksi. Meneillään olevaa hätäsoittoa osoittaa kutsuvassa hissikorissa ALARM-vaio sekä kaiuttimesta tuleva ääni, joka voi esim. jäljitellä puhelimen valintaääniä. Puhetilan osoitus koriyksikössä, kun puheyhteys huoltokeskukseen tai tavalliseen puhelimeen on saatu aikaan, tämä 15 valo syttyy osoittamaan, että 'koria tarkkaillaan' tai 'koria kuunnellaan' ja että mikrofoni on kytketty. Radio-lähetystilan aikana lamppu on sammuksissa.

Vastasoitto puhuen tapahtuu, kun huoltokeskus voi aina ottaa puheyhteyden hissikoriin, vaikka hälytysnappia ei olisikaan 20 painettu. Tämä mahdollisuus on tehty lähinnä testaus- tarkoituksiin. Koriyksikkö merkkivaloineen käyttäytyy aivan kuin hätäsoiton aikana. Jotta hissikoriin voidaan ottaa « ψ *. puheyhteys, vastasoittotoiminto täytyy ensin laukaista.

*

Loukkuun jäänyt matkustaja voi toistaa hätäsoiton painamalla ‘t’/· 25 uudelleen hälytysnappia.

; Kun huoltokeskuksen hoitaja valitsee radiopuheviestitoimin- it< · {*·,· non, puheviesti lähetetään radioteitse kaikkin hissi- • · koreihin, joissa on meneillään hätäsoitto.

t » »

Perusyksikön 5 ja huoltokeskuksen välisessä tiedonsiirrossa 30 käytetään avointa protokollaa, jotta saataisiin mahdollisiin- • * · man hyvät integraatiomahdollisuudet.

i » « I · i *, 2-johtoista linjaa pitkin (perusyksikön ja I/O-yksikön 1 I 1 ϊ, ‘ · · välillä) tapahtuvassa tietoliikenteessä on käytettävä ; avointa protokollaa, jotta voidaan lisätä uusia toimintoja ·*' 35 tasoon II ja III.

* » ·

Kaikki komennot voidaan myös antaa puhelinlinjaa pitkin.

i » 111934 15

Valinnaisen näppäimmistön/ näytön kautta voidaan antaa komennot asennuspaikalla.

NORMAALIT TOIMINNOT: LUE hälytystila 5 KUITTAA hälytykset LUE perusyksikön tila - verkkojännite päällä/pois - pariston/akun jännite liian alhainen - huoltoinsinööri asennuspaikalla 10 - puhelinlinjavika - järjestelmäviat

LUE HISSIEN TILAT

- Hätähälytys 15 - Teknilliset hälytykset/viat - Huoltotarpeet ja laskinten arvot - Hissi ei toiminnassa - Sisääntulon tila (digitaalinen tulo) - Lähdön tila (digitaalinen lähtö) 20

LUE REKISTERI

i » HUOLTOTOIMINNOT: TESTAA JÄRJESTLMÄ » t !/·.! 25 ASETA/NOLLAA 'huoltoinsinööri asennuspaikalla' ; ASETA/NOLLAA 'hissi ei käytössä’ il» · * « I < » » s OHJELMOINTI TOIMINNOT: » « ASETA kellonaika/päivämäärä \·t 3 0 ASETA aikavyöhykeparametri ‘ * 4 ... ASETA kesä/talviaikamuutos > * t \ ASETA puhelinnumerot * * ASETA rutiinisoiton parametrit li· >‘iit! - tunti/minuutti/väli/sallittu (enable)

,>*·, 3 5 ASETA perusyksikön ID

* * i , ASETA ohjelmoinnin ilmoittatumiskoodi (tunnussana) ASETA oletusarvot 111934 16 ASETA kopiosoitto päälle/pois ja kullekin hissille:

5 ASETA hissin ID

ASETA hissin osoite ASETA 'suodatinaj at' ASETA softtypes syöttö ASETA tekstien syöttö 10 ASETA softtypes tulostus ASETA huoltolaskurin rajat liikkeellelähdöt, oven käyttökerrat ja toiminta-aika

Puheyhteys normaaliin puhelimeen pitäisi myös olla mahdolli-15 nen. Ks. kohta puhelinnumeroluettelo. Täytyy olla mahdollisuus valita joko 1) ensiksi puhelu huoltokeskukseen puhelinnumeron saamiseksi sieltä, tai 2) ensiksi puhelu ohjelmoituun numeroon.

Puhetilan aikana voidaan antaa komentoja puhelimen näp-20 päimistön kautta (DTMF). Ainakin yksi komento tarvitaan puhetilan lopettamiseen. Muitakin komentoja voidaan tarvita, esim. 'vahvistuksen säätö', 'jatka puheaikaa’ ja 'kuittaa *. *: puheyhteys ' .

..li* Järjestelmässä tulee käyttää kaksisuuntaista tiedonsiirtoa • · ' 25 (full duplex) . Huoltokeskuksessa ei tule käyttää kytkintä.

.Tämä myös mahdollistaa puheyhteydet paikallislaitteistolta :\j normaaliin puhelimeen. On olemassa maximi puheluaika, sillä joissakin maissa PTT:n säännökset saattavat vaatia puhelun lopettamisen tietyn ajan kuluttua.

..t 30 Perusyksikön 5 puhelinta pitäisi voida käyttää sisäpu- ’... helimena yhteyksissä koriyksiköihin 2. Tämä ominaisuuus i · · • · · *. pitäisi olla ainakin II-tason järjestelmässä. II-tason jär- jestelmässä pitäisi olla mahdollista kauko-ohjata I/O-yk-: : sikön 1 lähtöjä.

i · · ,>··. 35 Huoltokeskuksen laitteistoa ohjataan normaalisti tietoko neella sen näppäimistön ja näytön avulla. Normaalitoi-mintamuoto antaa parhaan mahdollisen operaattoriliitynnän ja 111934 17 tekee mahdolliseksi integroida 'asiakkaan hissitietokanta' järjestelmään. Valinnan mukaan lokikirjoitin voidaan konfiguroida tulostamaan kaikki vastaanotetut viestit normaa-litoimintamuodossa.

5 Huoltokeskuslaitteistoa voidaan myös käyttää varatoiminta muodossa. Tämä toimintamuoto tulee automaattisesti valituksi silloin, kun tietokone ei ole suoraan kytkettynä, käynnissä, kytkettynä tai kun se ei saa sähköä. Kun laitteisto on vara-toimintamuodossa, kaikki hätäkutsut voidaan silti käsitellä 10 ja kaikki vastaanotetut viestit tulostetaan lokikir-joittimella.

Vastaanottimen 20 asetuksiin/ohjaukseen liittyvät toiminnot ovat: - aseta/nollaa 'vastaanotin 15 - miehittämätän'-signaali - vastaanottimen testaus - lue vastaanottimen tila

Lisäksi on automaattinen vastaanottimen kellonajan ja päivä-20 määrän päivitystoiminto.

Operaattorilla on käytettävissä toiminnot kuten: - koko tapahtumarekisterin tulostus • · - tietyntyyppisten puhelujen, - esim. kaikkien vastaanotettujen rutiinisoittojen, : : : 25 tulostus.

• · ; Vastaanottimeen 20 kuuluu joukko laitteiston tilaa osoitta- * · · :’.j via ilmaisimia, mukaanlukien äänimerkki, joka osoittaa, mil- * i loin operaattorin on toimittava. Puhekommunikaatio tapahtuu puhelinluurin/kuulokkeiden kautta.

.. 30 Kaikki tietokoneessa olevat tekstit on laadittu paikalli- *... sella kielellä. Kun on useampia mahdollisuuksia, käy te t- ·. ' tävissä on aputoimintoja ja valikoita. Erityyppisistä vir- • · • t*.| heistä ja vioista annetaan virheilmoitukset.

Koriyksikölle 2 menevä kuilujohdotus toteutetaan kahdella • · · 35 johtimella käyttäen olemassa olevien kaapeleiden vapaita johtimia.

111934 18

Jokainen paikallislaitteisto voidaan konfiguroida tehtaalla, kauko-ohjauksella huoltokeskuksesta käsin tai käyttämällä valinnaista näppäimistö/näyttöyksikköä, joka kytketään joko perusyksikköön 5 tai I/O-yksiköihin 1.

5 Perusyksikkö 5 asennetaan konehuoneeseen lähelle hissin ohjauspaneelia. Perusyksikön 5 asennukseen saa käyttää korkeintaan 4 ruuvia, irroittamatta kotelon sisällä olevia laitteita.

Verkkosyöttökaapeli täytyy vetää erillisenä ja kaikkia pai-10 kallisia sähköasennusmääräyksiä on noudatettava.

Järjestelmä suunnitellaan siten, että maattoa ei tarvita. Paikalliset määräykset saattavat kuitenkin vaatia suo-amaakytennän. Kaikkien liittimien tulee olla ruuviliittimiä, selvästi merkittyjä, helposti löydettävissä ja helposti kä-15 ieltäviä. Perusyksikköön asennetaan yksi tai kaksi akkua.

Koriyksikkö 2 sijoitetaan hissikorin ulkopuolelle eli irro-ettavan koripaneelin takapuolelle. Koriyksikkö 2 suunitelaan sellaiseksi, että se on joustavasti asennettavissa. Koriyksikön piirilevy kiinitetään neljällä ruuvilla. Siinä 20 on erikseen kiinnitettävät ruuviliittimet, joihin voidaan kytkeä kaiutin, mikrofoni, LEDit, hälytysnappi ja 2-joh-toinen väylä (perusyksiköstä).

'· “ Kun paikallislaitteisto käynnistetään ensimmäistä kertaa, on suoritettava tähän tarkoitukseen tehty asennusohjelma.

V.: 25 Ohjelman käsittelyä varten voidaan perusyksikköön 5 kytkeä j .* valinnainen näppäimistö/näyttö, tai ohjelma voidaan ajaa kauko-ohjauksella huoltokeskuksesta käsin. Asennusohjelma · jaautuu kahteen osaan: - Osa 1: parametrien asetukset ;·, 30 - Osa 2: järjestelmän testaus • · · |...t Kun yllämainitut toimenpiteet on suoritettu, järjestelmä on • · käyttövalmis.

» · · * ♦ #

* I

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovel-35 etusmuodot eivät rajoitu yksinomaan edelläesitettyyn esi-,t->; erkiin, vaan ne voivat vaihdella jäljempänä esitettävien pa- entivaatimusten puitteissa.

Claims (7)

111934

1. Järjestely hissilaitteiden alueelliseen ja paikalliseen valvontaan ja tarkkailuun, joka moduulirakenteinen jär-5 jestelmä sisältää huoltokeskuslaitteiston ja ainakin yhteen rakennukseen yhdistetyn paikallislaitteiston, jossa järjestelyssä muodostetaan vikatilanteissa puhelinyhteys korista huoltokeskuslaitteistoon, tunnettu siitä, että: on järjestetty paikallislaitteiston kautta yhteys 10 korista huoltokeskuslaitteistoon ja yhteys huol- tokeskuslaitteistosta koriin ja paikallislaitteiston toimesta on muodostettavissa yhteys korin ja ennalta valitun huoltopisteen välillä ja hissi- tai hissiryhmäkohtaisesta perusyksiköstä, joka 15 on yhteydessä koriin korikaapelin johdinparilla ja jossa on välineet, jolla muodostetaan puhelinyhteys huoltokeskuslaitteiston ja perusyksikön välille korista annetun hälytyksen perusteella ja vastaavasti varahuoltokeskuksen välille ja 20. edelleen ainakin yhden varahuoltokeskuksen ja perusyk sikön välille, mikäli huoltokeskuslaitteisto ei vastaa ja -;· - määritellään kullekin perusyksikölle hälytysnumero, johon perusyksikkö voi soittaa ja • » 25. määritetään kullekin perusyksikölle ainakin yksi vara- • · · » .·, : numero kustakin perusyksiköstä ja soitetaan hälytyksen vaativan vikatilanteen ilmetessä ennalta määrätyllä tavalla hälytysnumeroon ja ..#.f - mikäli puheyhteyttä ei onnistuta muodostamaan soite- 30 taan ainakin yhteen perusyksikön varanumeroon.

• » *.·.· 2. Patenttivaatimuksen 1. mukainen järjestely hissijärjβει : telmässä, tunnettu siitä, että hälytysnumeroon soitetaan ennalta määrätty kerta uusintasoittoja ennen kuin • » 35 soitetaan varanumeroon. 111934

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely hissi järjestelmässä, tunnettu siitä, että hälytysnumero on pääasiallisen huoltokeskuksen yhteydessä ja jossa pääasialliseen huoltokeskukseen jätetään datamuodossa ilmoitus 5 hälytyksestä mikäli hälytysnumero ei vastaa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely hissijärjestelmässä, tunnettu siitä, että kunkin perusyksikön vara-numero tallennetaan huoltokeskukseen, jolloin hälytyssoitto 10 ohjataan suoraan varanumeroon huoltokeskuksen toimesta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely hissijärjestel-mässä, tunnettu siitä, että edelleen kun hälytys on hoidettu soitetaan huoltokeskukseen informointisoitto suo- 15 ritetusta toimenpiteestä.

6. Menetelmä hissijärjestelmän vika- ja hälytystietojen perusteella tapahtuvan toiminnan testaamiseksi tunnet-t u siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: -koriliitäntäyksikön tai perusyksikön yhteydessä olevalta testisoittolaitteistolta lähetetään määräajoin testihälytys huoltokeskukseen ja että -hissijärjestelmään kuuluvien laitteiden aikaansaamia ’1 25 epänormaaleja toimintoja ilmaisevia signaaleja ja niiden yhdistelmiä seurataan jatkuvasti ja -tallennetaan kukin seurattava signaali/signaaliyhdis-; : : telmä ja ; -annetaan korikutsu hissille, jos ominainen aika on ku- 30 lunut umpeen ja -seurataan vastaako kori annettuun korikutsuun ja ;·, -todetaan, kun kunkin signaalin/signaaliyhdistelmän sig- * · # naalien lukumäärä ylittää signaalille/signaaliyhdis-telmälle ominaisen lukumäärän ja • ♦ 35 -lähetetään huoltotarvekutsu hissijär jestelmään yhdis- • t · tettyyn huoltoyksikköön ja • » » » · 1 » · · » 111934 -mikäli kori ei vastaa annettuun korikutsuun, lähetetään hälytyssignaali hissin huollosta vastaavaan yksikköön.

7.Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä hissijärjestel-5 mässä, tunnet tu siitä, että seurattava signaali aktivoitu hälytyspainikkeella, jolloin signaalille ominainen aika on alle signaalille määritellyn ajan. i · I i I « · t · > · • · • a · • · * 22 Ί119 3 4