FI110130B - Paperikoneen muodostuskangas - Google Patents

Description

110130

PAPERIKONEEN MUODOSTUSKANGAS

Tämän keksinnön kohteena ovat kudotut kankaat ja erityisesti 5 paperinmuodostuskankaat.

Konventionaalisessa tasoviira-paperinvalmistusmenetelmässä selluloosakuituja sisältävä vesiliete tai suspensio, joka tunnetaan nimellä "paperisulppu", syötetään kudottua lankaa tai 10 synteettistä materiaalia olevan liikkuvan päättömän hihnan yläosan päälle. Hihna muodostaa paperinvalmistuspinnan ja toimii suodattimena selluloosakuitujen erottamiseksi nestemäisestä väliaineesta märän paperirainan muodostamiseksi. Muodostettaessa paperirainaa muodostuskangas toimii suodatinelementtinä 15 nestemäisen väliaineen erottamiseksi selluloosakuiduista siten, että nestemäinen väliaine poistuu hihnan silmäaukkojen läpi, jotka tunnetaan nesteenpoistoreikinä, imulaitteen tai sen tapaisen avulla, joka sijaitsee hihnan tai "kankaan" kone-puolella. Jätettyään muodostusosan paperiraina kulkee koneen 20 puristusosaan, jossa se kulkee useiden keskenään toimivien puristustelojen välisten puristusnippien kautta kosteuden poistamiseksi vielä enemmän rainasta. Sen jälkeen paperi kul- . kee kuivatusosaan kosteuden poistamiseksi edelleen.

• · · • · · ♦ , 25 Tällaisia paperikonekankaita valmistetaan kahdella perus- * ’·* menetelmällä muodostaa päätön hihna. Ne on sileäkudosmenetel- * * · '· " mällä kudottu sileäksi ja päät on yhdistetty jollakin tunne- • · · ··· · tulla menetelmällä päättömän hihnan muodostamiseksi. Vaihtoeh- ' toisesti ne voidaan kutoa suoraan jatkuvan hihnan muotoon 30 päättömällä kudontamenetelmällä. Sileäkudotussa paperikonekan- • · · kaassa loimilangat ulottuvat koneen suunnassa ja täytelangat • * · v · ulottuvat koneen poikkisuunnassa. Paperikonekankaassa, joka on .·;·. kudottu suoraan päättömäksi, loimilangat ulottuvat koneen ,···. poikkisuunnassa ja täytelangat ulottuvat koneen suunnassa.

#*t> 35 Tässä yhteydessä termit "koneen suunta" ja "koneen poikkisuun-’···’ ta" viittaavat suuntaan, joka on sama kuin paperikonekankaan *· "· etenemi s suunta paperikoneessa, ja vastaavasti suuntaan, joka on tähän suuntaan nähden poikittainen. Molemmat menetelmät 2 110130 ovat hyvin tunnettuja ennestään ja termi "päätön hihna" viittaa hihnoihin, jotka on muodostettu jommalla kummalla näistä menetelmistä.

5 Tehokas arkin tuenta ja mahdollisimman vähäiset lankojen aiheuttamat jäljet ovat tärkeitä tavoitteita paperinvalmistuksessa, erityisesti paperikoneen muodostusosassa, jossa märkä rai-na muodostuu. Lankajälkien aiheuttama ongelma on erityisen akuutti muodostettaessa hienoja paperilaatuja, joissa muodos-10 tuskankaan arkin puolen sileys on kriittinen tekijä. Jälkien syntyminen vaikuttaa useisiin paperin ominaisuuksiin, kuten arkkimerkintä, läpinäkyvyys, huokosreikiin ja sen tapaisiin.

Niinpä hienopaperilaadut, joita käytetään karbonointiin, savukkeisiin, kondensaattoreihin, laatupainatukseen ja sen ta-15 paiseen, on tähän mennessä muodostettu erittäin hienokudoksi-sille muodostuskankaille tai pienisilmäisille muodostuskan-kaille. Hyvän paperilaadun varmistamiseksi sen puolen paperi-konekankaasta, joka tulee kosketukseen paperisulpun kanssa, on muodostettava hyvä tuki sulpulle, erityisesti koneen poik-20 kisuunnassa, koska perälaatikosta muodostuskankaalle syötettävät paperikuidut ovat yleensä enemmän koneen suuntaisia kuin koneen poikkisuuntaisia. Näiden paperikuitujen sulkeminen muo-dostuskankaan päälle nesteenpoistoprosessin aikana on tehok-·.·. kaammin toteutettu muodostamalla läpäisevä rakenne, jossa on .·, : 25 samantasoinen pinta, joka sallii paperikuitujen asettua poi-kittain tukiverkon päälle, ei samansuuntaisesti tukiverkon • » · '">[·[ kanssa. "Samantasoisella" tarkoitetaan, että kaikkien paperin- « * · muodostuspinnan muodostavien lankojen ylimmäiset kohdat ovat , , samassa tasossa siten, että mainittuun tasoon syntyy olennai- 30 sesti "tasomainen" pinta.

v · Tällaiset muodostuskankaat voivat kuitenkin usein olla herkkiä ja niiltä puuttuu stabiilisuus koneen suunnassa ja koneen ,·*·. poikkisuunnassa, mikä johtaa lyhyeen käyttöikään. Hankaus- ja ,·, ; 35 tartuntakuluminen, jotka aiheutuvat kosketuksesta paperi- konevarustukseen, muodostavat huomattavan ongelman. Paperi- 3 110130 ) konekankaan sen puolen, joka on kosketuksessa paperikonevarus-tukseen, on oltava luja ja kestävä. Tällaiset ominaisuudet eivät kuitenkaan yleensä ole sopusoinnussa hyvien vedenpoistoja kuiduntuentaominaisuuksien kanssa, joita tarvitaan paperi-5 konekankaan arkkipuolella.

Molempien standardien toteuttamiseksi voidaan kaksi kangasker-rosta kutoa kerralla käyttämällä erikokoisia lankoja ja/tai erimäärä lankoja tuumaa kohti ja toista lankaa niiden yhteen 10 sitomiseksi. Tätä kangasta kutsutaan yleisesti kaksikerroskan-kaaksi..

Vaihtoehtoisesti on muodostettu kankaita käyttämällä monia kerroksia sen varmistamiseksi, että kankaalla on halutut pape-15 rinvalmistusominaisuudet sillä pinnalla, joka on paperirainaa kohti ja haluttu kulumiskestävyys koneeseen kosketuksessa olevalla puolella. Paperikonekankaita voidaan esimerkiksi valmistaa kahdesta eri kankaasta, joista yhdellä on paperiin kosketuksessa olevan puolen vaatimat ominaisuudet ja toisella omi-20 naisuudet, joita vaaditaan koneeseen kosketuksessa olevalta puolelta, ja jotka on yhdistetty kolmannella lankaryhmällä.

Tämän kaltaista kangasta kutsutaan yleisesti koImikerroskan-kaaksi. Yleensä tällaiset rakenteet eivät anna paperikonekan-kaalta vaadittavaa hyvää venymisvastusta. Lisäksi lanka, joka .·. : 25 sitoo kankaat yhteen, aiheuttaa usein arkkijäljen, usein pit-kistä koneen suuntaisista juoksuista. Niinpä yksikään tunnettu kangas ei tarjoa niitä ominaisuuksia, joita tarvitaan standardien täyttämiseksi erityisen korkealaatuista paperia valmis-. . tettaessa.

;30 US-patentissa 4, 987, 929, joka on myönnetty 29.1.1991 Robert G. v : Wilson:in nimissä, on aikaansaatu aiempaa parempi paperiini konekangas, jota käytetään paperikoneissa, ja johon kuuluu alkukangaskerros, jossa on yksi nystyräjuoksu koneen suunnassa ,·, : 35 paperiin kosketuksessa olevalla pinnalla, ja johon kudotaan lisää kuituja tukevia, koneen poikkisuuntaisia lankoja, joiden 4 110130 halkaisija on edullisesti pienempi kuin kangaskerroksen lankojen. Näitä lisäksi kudottuja, kuituja tukevia, koneen poik-kisuuntaisia lankoja pidetään paikallaan keskellä viereisen kangaskerroksen koneen poikkisuuntaisten lankojen välissä ko-j 5 neen poikkisuuntaisilla lisäpaikannuslangoilla, joilla on yleensä likimain sama halkaisija kuin kuituja tukevilla langoilla. Edellä mainitun patentin '929 mukainen paperikonekan-gas voi olla yksikerroksinen, kaksikerroksinen tai kolmikerroksinen kangas.

10

Muodostuskangas, joka on esitetty mainitussa patentissa '929 on osoittautunut tehokkaaksi, mutta se on rajoittunut erinume-roisiin juoksuihin lisälankojen järjestelyssä. Erinumeroiset juoksut ovat hyväksyttäviä ja itse asiassa välttämättömiä, kun 15 kangas muodostetaan 8-niitisellä kutomakoneella. Jos kangas kuitenkin muodostetaan 10-niitisellä kutomakoneella, käytetään yleensä samannumeroisia juoksuja, esimerkiksi juoksuja, jotka ulottuvat neljän langan yli, yhden langan ali, seuraavien neljän langan yli jne.

20

Niinpä on olemassa tarve paperikonekankaasta, joka antaa pa-‘. tentissä '929 esitetyt ja selitetyt edut, mutta joka lisäksi ;·. voidaan tehdä 10-niitisellä kutomakoneella ja joka näin ollen voi käsittää samannumeroiset juoksut lisälangoille.

25 / Tämän keksinnön tarkoituksena on näin ollen aikaansaada pape- rikonekangas, jossa on erinomainen kuituja kannattava pinta, ja jossa silti on kulutusta kestävä koneeseen kosketuksessa oleva puoli.

30 ’ Keksinnön toisena tarkoituksena on aikaansaada paperikonekan- ·' gas, jossa merkittävä määrä paperikuituja kannattavista lan- i : goista ovat hienoja ja halkaisijaltaan pieniä, niin että kor- ,···. kealaatuinen tuki voidaan aikaansaada paperinvalmistuspinnal- ·’ : 35 le, kuitenkin paperiin kosketuksessa olevan pinnan aukinaisuus pysyy suurena tehokasta vedenpoistoa varten.

5 110130

Vielä eräs keksinnön tarkoitus on aikaansaada paperikonekan-gas, jossa vallitsevana ovat koneen poikkisuuntaiset tukijuok-sut paperinvalmistuspinnalla ilman, että yksikään koneen suun-5 täinen lankanystyrä on suurempi kuin yksittäinen juoksu.

Vielä eräs keksinnön tarkoitus on aikaansaada paperikonekan-gas, jolla on erinomainen stabiilisuus ja kulumiskestävyys tekemättä kuitenkaan kompromissia kankaan haluttujen paperin-10 valmistusominaisuuksien kanssa.

Vielä eräs keksinnön tarkoitus on aikaansaada paperikonekan-gas, joka voidaan valmistaa 10-niitisellä kutomakoneella ja jossa on samannumeroiset juoksut lisälangoilla, jotka on ku-15 dottu kankaan arkkipuolelle.

Ottamalla huomioon edellä esitetyt ja tarkoitukset, jotka selviävät jäljempänä, keksinnön eräs tunnusmerkki on muodostaa paperikonekangas, joka käsittää kangaskerroksen, johon kuuluu 20 ainakin yksi ryhmä koneen poikkisuuntaisia lankoja ja ainakin yksi ryhmä koneen suuntaisia lankoja, jotka on kudottu yhteen . paperinvalmistuspinnan ja koneeseen kosketukseen olevan pinnan • muodostamiseksi, jossa viimeksi mainitussa yksittäiset nysty- ·.·. rät vuorottelevat paperinvalmistuspinnalla. Ensimmäiset koneen .·. : 25 poikkisuuntaiset lisälangat sijoitetaan kangaskerroksen pape-; .·. rinvalmistuspinnan vastaavien viereisten koneen poikkisuun- .**,·. täisten lankojen väliin. Toiset koneen poikkisuuntaiset lisä- langat sijoitetaan kangaskerroksen paperinvalmistuspinnan vas-. . taavien viereisten koneen poikkisuuntaisten lankojen väliin.

30 Ensimmäiset ja toiset koneen poikkisuuntaiset lisälangat ovat • · » \ kuituja kannattavia lankoja ja ensimmäiset ja toiset koneen v · poikkisuuntaiset lisälangat ovat paikannuslankoja muita ensim- '...· mäisiä ja toisia koneen poikkisuuntaisia lisälankoja varten.

Ensimmäiset ja toisen koneen poikkisuuntaiset lisälangat on .·. : 35 kudottu yhteen kangaskerroksen kanssa vastakkaisilla kudosmal-leilla.

6 110130

Keksinnön edellä mainittuja ja muita tunnusmerkkejä, mukaanlukien erilaiset rakenteelliset yksityiskohdat ja osien kom-; binaatiot, selitetään seuraavassa viittaamalla oheisiin pii- 5 rustuksiin. On selvää, että keksinnön selittämiseksi valittu kangas on esitetty vain esimerkinomaisesti eikä se siten rajoita keksintöä. Keksinnön periaatteet ja tunnusmerkit voivat vaihdella monilla eri tavoin poikkeamatta keksinnön ajatuksesta.

10

Seuraavassa keksintöä selitetään viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa on esitetty eräs keksintöä havainnollistava esimerkki, josta keksinnön uudet tunnusmerkit ja edut käyvät ilmi. Piirustuksissa: 15

Kuvio 1 esittää ylhäältä katsottuna, osittain kaavamaisesti osan tunnetun tekniikan mukaisesta paperikonekankaasta;

Kuvio 2 esittää leikkausta kuvion 1 viivaa II-II pitkin; 20

Kuvio 3 esittää leikkausta kuvion 1 viivaa III-III pitkin;

Kuvio 4 esittää leikkausta kuvion 1 viivaa IV-IV pitkin; .·. : 25 Kuvio 5 esittää ylhäältä katsottuna, osittain kaavamaisesti ; osan keksinnön mukaisen paperikonekangaskerroksen yhdestä to- * * · • * * · teutusmuotoesimerkistä; * » · . . Kuvio 6 esittää leikkausta kuvion 5 viivaa VI-VI pitkin; 3o

Kuvio 7 esittää leikkausta kuvion 5 viivaa VII-VII pitkin,

Kuvio 8 esittää leikkausta kuvion 5 viivaa VIII-VIII pitkin; :**: ja 35

Kuvio 9 esittää samanlaista leikkausta kuin kuvio 8, mutta 7 110130 keksinnön eräästä toisesta toteutusmuodosta.

Keksinnön mukaista kangasta selitetään seuraavassa laajasti, yksityiskohtaisempi selitys on jäljempänä. Tämä paperikonekan-5 gas aikaansaa erinomaisen paperinvalmistuspinnan ja sopii erityisen hyvin paperikoneen muodostusosaan. Keksinnön mukaiselle kankaalle on tunnusomaista kaksi lisälankaa koneen poikkisuun-nassa.

10 Keksinnön mukainen kangas on paperikonekangas, jossa on erityinen kudos. Keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi kangasta selitetään ikään kuin kangaskerros olisi alunperin kudottu ja lisälangat lisätty. Tietysti keksinnön mukaisesti valmistettu paperikonekangas kudotaan yksivaiheisena kudontaprosessina, 15 kuten yleensäkin tehdään.

Keksinnön mukaisessa kankaassa käytettävät langat vaihtelevat, riippuen lopullisen paperikonekankaan halutuista ominaisuuksista. Esimerkiksi langat voivat olla monifilamenttilankoja, 20 yksifilamenttilankoja, kierrettyjä monifilamentti tai yksifi-lamenttilankoja, kehrättyjä lankoja, tai mitä tahansa näiden kombinaatioita. Alan ammattimiehen taitoihin kuuluu valita ^ lankatyyppi kankaan käyttötarkoituksesta riippuen.

; 25 Langat, jotka valitaan käytettäväksi keksinnön mukaisessa kan-: ,·, kaassa, voivat olla paperikonekankaassa yleisesti käytettyjä.

I » • ·’ Langat voivat olla puuvillaa, villaa, polypropyleenejä, poly- estereitä, aramideja, nailonia tai sen tapaisia. Jälleen alan . . ammattimiehen taitoihin kuuluu valita lankamateriaali lopulli- 30 sen kankaan käyttötarkoituksen mukaan. Eräs yleisesti käytetty \ lanka, jota voidaan edullisesti käyttää kudottaessa kankaita V : keksinnön mukaisesti, on polyesteri-yksifilamenttilanka, jota '...· myy Hoechst Celanese Fiber Industries tavaramerkillä "Trevi- .··*. ra”.

35

Aluksi muodostetaan kangaskerrosrakenne. Tämä kerros voi olla 8 110130 yksikerroksinen kangas tai monikerroksinen kangas. Kankaassa on kuitenkin sen paperiin kosketuksessa olevalla puolella oltava yksinkertainen koneen suuntainen nystyräjuoksu. Yksinkertaisella koneen suuntaisella nystyräjuoksulla tarkoitetaan, 5 että yksikään koneen suuntainen lanka ei missään vaiheessa kulje useamman kuin yhden peräkkäisen koneen poikkisuuntaisen langan yli ennen kulkemistaan takaisin alas kangaskerroksen keskelle tai pohjaan. Pitkien koneen suuntaisten lankajuoksu-jen sijasta paperiin kosketuksessa olevalle pinnalle on jär-10 jestetty nystyröitä. Lisäksi kankaan perusrakenteessa on vuo-rottelevia koneen suuntaisia nystyröitä kangaskerroksen kahdella vierekkäisellä koneen poikkisuuntaisella langalla.

Kangaskerroksen paperiin kosketuksessa olevaan pintaan on ku-15 dottu kaksi ryhmää koneen poikkisuuntaisia lisälankoja, ensimmäiset koneen poikkisuuntaiset lisälangat ja toiset koneen poikkisuuntaiset lisälangat. Missä tahansa kohdassa vain yksi näistä ensimmäisistä ja toisista koneen poikkisuuntaisista langoista toimii kuituja kannattavana lankana, kun taas lanka-20 risteyskohdissa molemmat langat toimivat paikannuslankoina. "Kuituja kannattavalla" tarkoitetaan lankoja, jotka on sovi-, tettu kannattamaan lyhyitä paperisulppukuituja paperinvalmis-

Il · tusprosessin aikana. "Paikannuslangoilla" tarkoitetaan lanko- \\ ja, jotka on sovitettu pitämään kuituja kannattavat langat ; 25 oikeassa asennossa puolivälissä kankaan poikkisuuntaisten lan- ; ,·, kojen välissä. Kankaan eräässä edullisessa toteutusmuodossa • · • I · t·:·, ensimmäiset ja toiset koneen poikkisuuntaiset lisälangat ovat • · halkaisijaltaan pienempiä kuin langat, jotka muodostavat kan-, . kaan perusrakenteen. Halkaisijaltaan pienempien koneen poik- : 30 kisuuntaisten lisälankojen koon, ja siten myös toisten koneen poikkisuuntaisten lankojen koon, määrää peruskankaan paperin-: valmistuspinnan koneen poikkisuuntaisten lankojen koko ja kes- kinäinen etäisyys. Yleensä pienempien lankojen halkaisija on ·’. n. puolet alkuperäisen kangaskerroksen koneen poikkisuuntais- : 35 ten lankojen halkaisijasta. Sopivat halkaisijat peruskangasra-kenteen langoille ja vastaaville ensimmäisille ja toisille 9 110130 koneen poikkisuuntaisille lisälangoille on esitetty seuraavas-sa taulukossa:

5 TAULUKKO

!

Paperinvalmistuspinnan Ensimmäinen ja toinen koneen poikkisuuntaiset langat koneen poikkisuuntainen lanka 10 koneen suuntaiset langat lukumäärä/tuuma halkaisija (mm) halkaisija (mm) 15 _ 50 .22 .104 45 .22 .105 40 .22 .106 20 35 .22 .107 30 .22 .108 40 .23 .101 »*·.. 40 .24 .115 V. 40 .25 .120 .y: 25 40 .26 .124 » *

* I

I » * # i i *

Ensimmäiset ja toiset lisälangat, jotka toimivat koneen poik- • .f kisuuntaisina kuituja kannattavina ja paikannuslankoina, si- 30 jaitsevat alkuperäisen kangaskerroksen paperiin kosketuksessa * ‘ · olevan pinnan olennaisesti yhdensuuntaisten koneen poikkisuun-v : täisten lankojen välissä ja on kudottu tähän pintaan. Kaksi '...· koneen poikkisuuntaista lisälankaa on kudottu olennaisesti vastakkaisilla kudoskaavoi11a siten, että luonnolliset väli-: 35 voimat saavat langat asettumaan keskeisesti kahden lähekkäisen alkuperäisen kangaskerroksen koneen poikkisuuntaisten lankojen 10 110130 väliin. Välissä olevan parin kumpikin lanka toimii kuituja tukevana lisälankana ja paikannuslankana sijoittaen kuitua tukevan langan oikeaan tai ideaaliseen paikkaan paperinvalmis-tuspinnalla.

5

Koneen poikkisuuntaiset lisälangat on kudottu yhteen alkuperäisen kankaan paperinvalmistuspinnan kanssa. Lisälangat on kudottu tähän pintaan viemällä ne vain yhden koneen suuntaisen langan alta ja useiden vierekkäisten koneen suuntaisten lanko-10 jen yli.

Ensimmäinen ja toinen koneen poikkisuuntainen lisälanka on kudottu kangaskerroksen paperin kanssa kosketukseen tulevaan pintaan kudosmallilla olennaisesti toisiaan vastapäätä, mikä 15 synnyttää päätepisteet. Ensimmäisen lisälangan ja toisen lisä-langan päätepisteet on määritelty pisteeksi, jossa nämä kaksi lankaa leikkaavat toisensa ja vaihtavat puolta. Tämä keksintö vaatii, että nämä päätepisteet sijaitsevat keskellä vierekkäisten peruskudoksen koneen poikkisuuntaisten lankojen välis-20 sä.

, On huomattava, että vuorottelevien koneen suuntaisten kohoumi- I * » · j\. en sarja kangaskerroksen kahdella vierekkäisellä koneen poik- 4 kisuuntaisella langalla toimii nostopisteinä kuituja kannatta- : 25 ville lisälangoille. Lisäksi yksi ensimmäisestä ja toisesta * · • .·, lisälangasta sijoittaa toisen lisälangan keskeisesti kahden ;·. vierekkäisen peruskudoksen koneen poikkisuuntaisen langan vä- » « liin. Paikannuslankaan vaikuttavat voimat ovat yhtä suuret ja , . suunaltaan vastakkaiset niihin voimiin verrattuna, jotka vai- « 30 kuttavat kuituja kannattaviin lankoihin.

i > · v ’ Kuvioista 1-4 havaitaan, että paperikonekankaan ennestään tun- '.(1: nettuun rakenteeseen kuuluu yksinkertainen kangaskerros 10, ;“\ jossa on koneen poikkisuuntaisia lankoja 12 kudottuna yhteen : 35 koneen suuntaisten lankojen 14 kanssa. Lankojen 12, 14 leikkauspisteet aikaansaavat nuppimaiset osat, tai kohoumat 16, 11 110130 jotka on havainnollistettu tasokuvannossa (kuvio 1) kaaviomai-sesti soikioilla 18. Kunkin soikion 18 pituusakseli osoittaa ylimmän langan suuntaa, joka kulkee alimman langan yli, katsottuna muodostuskankaan ylimmän tason yläpuolelta.

5

Kerrokseen 10 on järjestetty kuituja tukevia koneen poik-kisuuntaisia lisälankoja 20 ja koneen poikkisuuntaisia lisä-paikannuslankoja 22. Kuvioissa 1-4 esitetty kangas on esitetty aiemmin mainitussa US-patentissa 4,987,929, ja sen mukaisessa 10 kankaassa on paperinvalmistuspinnalla erisuuruisia, suhteellisen lyhyitä juoksuja (kuvio 3), mikä vähentää taipumusta muodostettavan paperin merkkautumiseen, samalla kun aikaansaadaan tehokas vedenpoisto.

15 Kuituja tukevien lisälankojen 20 tehtävänä on lisätä tukea koneen suuntaisille langoille 14 kohdassa, jossa tukea tarvitaan, keskellä vierekkäisten koneen poikkisuuntaisten lankojen 12 välissä. Kuituja tukevien lankojen 20 pienten halkaisijoiden johdosta tila vierekkäisten koneen poikkisuuntaisten lan-20 kojen 12 välissä pysyy suhteellisen avoimena hyvälle vedenpoistolle. Koska koneen suuntaiset langat 14 on järjestetty kulmaan joko "ylämäkeen" tai "alamäkeen", eli kohoumasta, jos- . < · I’ sa koneen poikkisuuntainen lanka on koneen suuntaisen langan alapuolella kohti vierekkäistä kohoumaa, jossa koneen poik-: 25 kisuuntainen lanka on saman koneen suuntaisen langan yläpuo- i * ; ·, lella. Katso nuolet 24 kuviossa 1, jotka osoittavat koneen » * '* ·] suuntaisten lankojen 14 "alamäki" kallistukset. Kuituja kan- » ·

nattavien lankojen järjestäminen ilman paikannuslankoja on , . havainnollistettu mainitussa '929 patentissa, kuvioissa 3, 12A

i : 30 ja 12B. Kuten näissä mainituissa kuvioissa on esitetty, kuitu ja tukevat langat pyrkivät liukumaan alaspäin kohti vierekkäi-v · sen kankaan koneen poikkisuuntaista lankaa.

• I * • » t l *

Kuituja kannattavien lankojen 20 "alamäkeen" vaeltamisen estä- ,·. ; 35 miseksi paikannuslangat 22 on järjestetty kuituja tukevien * * lankojen 20 pareiksi, jolloin ne pyrkivät vastustamaan koneen 12 110130 suuntaisten lankojen 14 viettämistä siten, että kuituja tukevat langat 20 eivät ole jousivoiman alaisina vaeltaakseen paikaltaan puoliväliin koneen poikkisuuntaisten lankojen 12 väliin. Koneen suuntaisten lankojen 14 "kukkuloiden" ja "laakso-5 jen" luonnolliset voimat vaikuttavat kahteen pienempään lankaan yhtä suurilla ja vastakkaissuuntaisilla voimilla keskittäen kuituja tukevat lisälangat 20. Niinpä paikannuslankojen tehtävänä on pitää kuituja tukevat langat 20 oikeissa paikoissaan.

10

Kuvioista 5-7 havaitaan, että keksinnön havainnollistetussa toteutusmuotoesimerkissä kankaan koneen suuntaiset langat 14 ja koneen poikkisuuntaiset langat 12 on kudottu yhteen yksi-juoksukohoumien 16 aikaansaamiseksi niin koneen suunnassa kuin 15 koneen poikkisuunnassa.

Kerrokseen 10 on kudottu ensimmäiset koneen poikkisuuntaiset lisälangat 20' (kuviot 5 ja 8), jotka on sijoitettu vierekkäisten koneen poikkisuuntaisten lankojen 12 väliin, ja toiset 20 koneen poikkisuuntaiset lisälangat 22', jotka on sijoitettu vierekkäisten koneen poikkisuuntaisten lankojen 12 väliin.

Molemmat lisälangat 20' ja 22' toimivat kuituja tukevina lan-‘ * · koina ja molemmat toimivat paikannuslankoina.

I < • * · * *.· 25 Kuviossa 8 on esitetty eräs edullinen kudosmalli lisälangoille \'·· 20' ja 22'. Selvyyden vuoksi ja vertailun helpottamiseksi ko- · neen suuntaiset langat 14 on merkitty 1-13 kuvioissa 5-8, ja : : : ylemmän kangaskerroksen 10’ koneen suuntaiset langat on mer kitty samalla tavalla kuviossa 9. Toiseen kangaskerrokseen 26 : 30 kuviossa 9 kuuluvat koneen suuntaiset langat 14', jotka on :T: merkitty 30-42. Kuten kuvioissa 5 ja 8 on esitetty, kukin en simmäinen lisälanka 20' ulottuu kahden koneen suuntaisen lan-h, gan, nimittäin lankojen numerot 1 ja 2, muodostaman juoksun

* I

yli, koneen suuntaisen langan numero 3 alta, kahden langan, ·»,,· 35 numerot 4 ja 5, muodostaman toisen juoksun yli, ja viiden lan-gan, numerot 6-10, alta. Toinen lisälanka 22' ulottuu koneen 13 110130 suuntaisten lankojen numerot 1-5 alta, kahden langan, numerot 6 ja 7, yli, langan numero 8 alta, ja lankojen numerot 9 ja 10 muodostaman toisen juoksun yli. Näin ollen koneen suuntaisten lankojen 1 ja 2, 4 ja 5, ja 11 ja 12 suhteen ensimmäiset lisä-5 langat 20' toimivat kuituja tukevina lankoina. Samalla tavalla koneen suuntaisten lankojen 6 ja 7, ja 9 ja 10, toiset lisä-langat 22' toimivat kuituja tukevina lankoina. Ensimmäisen ja toisen koneen poikkisuuntaisen lisälangan risteyskohdissa, tai "päissä", kuten esimerkiksi koneen suuntaisten lankojen 5 ja 10 6, ja 10 ja 11 välissä ensimmäinen ja toinen lisälanka toimii kumpikin paikannuslankana toiselle.

Kuviosta 9, jossa on esitetty edullinen kudosmalli kolmiker-rosmuodossa, havaitaan, että ensimmäinen lisälanka 20' kulkee 15 kahden koneen suuntaisen langan 1 ja 2 muodostaman juoksun yli, yhden koneen suuntaisen langan 3 alta, ja kahden koneen suuntaisen langan 4 ja 5 muodostaman toisen juoksun yli, josta lanka 20’ kulkee koneen suuntaisen 6 alta ja edelleen koneen suuntaisen langan 17 alta kangaskerrokseen 26. Lisälanka 20' 20 työntyy esiin yläpinnan alta kangaskerroksen 10' koneen suuntaisten lankojen 10 ja 11 välistä. Toinen lisälanka 22' seuraa samanlaista reittiä, kuitenkin eri vaiheessa kuin ensimmäinen ’ · ‘ lanka 20'. Lanka 22' kulkee toisen kangaskerroksen 26 koneen : “ suuntaisen langan 32 alta, koneen suuntaisten lankojen 5 ja 6 25 välistä, kahden langan 6 ja 7 muodostaman juoksun yli, langan : '·· numero 8 alta, sen jälkeen kahden langan 9 ja 10 muodostaman juoksun yli, ja kangaskerroksen 10' langan 11 ja toisen kan- : gaskerroksen 2 6 langan 42 alta. Näin ollen kuviossa 9 esite tyssä toteutusmuodossa lisälangoilla 20’, 22’ on kolme tehtä-; 30 vää: (1) kuituja tukeva lanka, (2) paikannuslanka, ja (3) en- simmäisen ja toisen kangaskerroksen sitojana kolmikerroksises-sa rakenteessa.

» i *

l I

;* Näin on aikaansaatu paperikonekangas, jolla on erittäin hyvä '...· 35 kuituja tukeva pinta, ja joka samalla on erittäin hyvin kulu- tusta kestävä koneeseen kosketuksessa olevalla puolella, ja 14 110130 jossa kankaassa merkittävä määrä paperin kuituja tukevista langoista on suhteellisen hienoja kangaslankoihin verrattuna aikaansaaden hyvälaatuisen tuennan, mutta säilyttäen silti avoimuuden, joka vaaditaan vedenpoistoa varten. Lisäksi on 5 aikaansaatu kangas, jossa koneen poikkisuuntaisten lankojen muodostamat tukijuoksut ovat vallitsevina paperinvalmistuspuo-lella, jolloin yksikään koneen suuntainen lankakohouma ei ole pidempi kuin yksi juoksu. Ja lopuksi, keksinnön avulla on aikaansaatu kangas, joka voidaan muodostaa 10-niitisellä kutoma-10 koneella ja jossa on tasapituiset juoksut lisälankoja varten, jotka on kudottu kankaan paperinvalmistuspuolelle.

On selvää, että keksintö ei ole millään tavalla rajoitettu erityisiin rakenteisiin, joita on edellä selitetty ja/tai pii-15 rustuksissa esitetty, vaan se käsittää myös muut modifikaatiot tai ekvivalentit patenttivaatimusten puitteissa.

* » · I I » « *

Claims (20)

15 110130

1. Paperikonekangas, joka käsittää: 5 kangaskerroksen (10), johon kuuluu koneen poikkisuuntaisia lankoja (12) ja koneen suuntaisia kangaslankoja (14), jotka on kudottu yhteen paperinvalmistuspinnan muodostamiseksi, jossa yksittäiset kohoumat (16) vuorottelevat paperinvalmistus-10 pinnalla; ensimmäiset koneen poikkisuuntaiset lisälangat (20'), jotka on sijoitettu vierekkäisten koneen poikkisuuntaisten kangaslan-kojen (12) väliin kangaskerroksen (10) paperinvalmistus-15 pinnalle; ja toiset koneen poikkisuuntaiset lisälangat (22'), jotka on sijoitettu vierekkäisten koneen poikkisuuntaisten kangas-lankojen (12) väliin kangaskerroksen (10) paperinvalmistus- 20. pinnalle; • · • · · · • · ’·" tunnettu siitä, että • ♦ *· ” mainitut ensimmäiset ja toisen koneen poikkisuuntaiset lisä-• · ♦ · langat (20',22') on kudottu yhteen kangaskerroksen (10) • « · * kanssa; *. *: kukin ensimmäinen ja toinen koneen poikki suuntainen lisälanka *...· (20',22') toimii kuituja tukevana lankana ja kukin ensimmäinen 30:*; ja toinen koneen poikkisuuntainen lisälanka (20',22') toimii paikannuslankana toiselle mainituista ensimmäisestä ja . toisesta koneen poikkisuuntaisesta lisälangasta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostuskangas, 35 tunnettu siitä, että ensimmäinen koneen poikkisuuntainen lisälanka (20') ja toinen koneen poikkisuuntainen 16 110130 lisälanka (22') ovat halkaisijaltaan pienempiä kuin kangaskerroksen (10) kangaslangat (12) .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen muodostuskangas, 5 tunnettu siitä, että ensimmäiset koneen poikkisuuntai-set lisälangat (20') ja toiset koneen poikkisuuntaiset lisälangat (22') ovat halkaisijoiltaan noin puolet kangas-kerroksen kangaslangoista.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostuskangas, tunnettu siitä, että koneen poikkisuuntaiset lisälangat (20',22') on kudottu yhteen kangaskerroksen (10) paperin-valmistuspinnan kanssa viemällä ne parillisen määrän vierekkäisiä koneen suuntaisten lankoja (1,2 tai 6, 7) yli, ja 15 ali seuraavan koneen suuntaisen langan (3 tai 8) ja yli parillisesta määrästä vierekkäisiä koneen suuntaisia kangaslankoja (4,5 tai 9,10) toistuvasti.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen muodostuskangas, 20 tunnettu siitä, että mainittu parillinen määrä on : kaksi. « · ·.·.· 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostuskangas, tunnettu siitä, että kussakin ensimmäisen ja toisen 2;5i ; koneen poikkisuuntaisen lisälangan (20', 22') muodostamassa v : parissa ensimmäinen koneen poikkisuuntainen lisälanka toimii kuituja tukevana lankana koneen suuntaisten lankojen suhteen, toinen koneen poikkisuuntainen lisälanka toimii kuituja tukevana lankana toisten koneen suuntaisten lankojen suhteen, 3.0.·. ja molemmat ensimmäinen ja toinen koneen poikkisuuntainen • · · ,··. lisälanka (20',22') toimii paikannuslankana kohdissa, joissa ensimmäinen ja toinen lisälanka leikkaavat toisensa tullessaan ·;· ; tai jättäessään paperinvalmistuspinnan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen muodostuskangas, tunnettu siitä, että jokainen mainituista ensimmäisis- 17 110130 tä koneen poikkisuuntaisista lisälangoista (20') kulkee yli parillisen määrän koneen suuntaisia ensimmäisiä kangaslankoja (1,2), ensimmäisen yksinkertaisen koneen suuntaisen kangaslangan (3) alta, mainitun parillisen määrän koneen 5 suuntaisia toisia kangaslankoja yli (4,5), ja parittoman määrän koneen suuntaisia kolmansia kangaslankoja (6,7,8,9,10) ali toistuvasti, ja yhtä laajasti kuin ensimmäinen koneen poikkisuuntainen lisälanka (20') myös toinen koneen poikkisuuntainen lisälanka (22') kulkee ensimmäisten koneen 10 suuntaisten lankojen (1,2), ensimmäisen koneen suuntaisen kangaslangan (3) ja toisten koneen suuntaisten kangaslankojen (4,5) alta, ja parillisen määrän koneen suuntaisia kolmansia kangaslankoja (6,7) yli, toisen koneen suuntaisen kangaslangan (8) alta, ja edelleen mainitun saman määrän koneen suuntaisia 15 kolmansia kangaslankoja (9,10) yli toistuvasti.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen muodostuskangas, tunnettu siitä, että mainittu sama määrä koneen suuntaisia ensimmäisiä ja toisia lankoja on kaksi, mainittu eri 20 määrä koneen suuntaisia kolmansia kangaslankoja on viisi, ja : mainittu sama määrä kolmansia koneen suuntaisia kangaslankoja : *·· on kaksi . • · ·

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostuskangas, %&\ tunnettu siitä, että kangaskerros, johon kuuluu koneen ’·.· · poikkisuuntaisia kangaslankoja ja koneen suuntaisia kangaslankoja, käsittää ensimmäisen kangaskerroksen (10'), ja mainittu muodostuskangas käsittää toisen kangaskerroksen (26) , ja kukin ensimmäinen ja toinen koneen poikkisuuntainen lisälanka 3Q*; (20',22') toimii edelleen sidelankana yhdistäen ensimmäisen .*··, kangaskerroksen (10') toiseen kangaskerrokseen (26).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen muodostuskangas, ’·' tunnettu siitä, että kukin ensimmäinen koneen poik-35 kisuuntainen lisälanka (20') kulkee yli parillisen määrän ensimmäisiä koneen suuntaisia kangaslankoja (1,2), ensimmäisen 18 110130 yksittäisen koneen suuntaisen kangaslangan (3) alta, parillisen määrän toisia koneen suuntaisia kangaslankoja (4,5) yli ja parittoman määrän koneen suuntaisia kangaslankoja ja ainakin yhden toisen kangaskerroksen (269 koneen suuntaisen 5 kangaslangan (37) alta toistuvasti, ja yhtä laajasti kuin ensimmäinen koneen poikkisuuntainen lisälanka (20'), toinen koneen poikkisuuntainen lisälanka (22') ulottuu ensimmäisten koneen suuntaisten kangas1ankojen (1,2), ensimmäisen koneen suuntaisen yksittäisen langan (3), toisten koneen suuntaisten 10 kangaslankojen (4,5), ja toisen kangaskerroksen (26) ainakin yhden koneen suuntaisen kangaslangan (32) alta, saman parillisen määräosan eri määrästä koneen suuntaisia kangaslankoja yli, toisen yksittäisen koneen suuntaisen kangaslangan alta, joka viimeksi mainittu käsittää osan 15 mainitusta parittomasta määrästä koneen suuntaisia kangaslankoja (8), ja edelleen parillisen määräosan parittomasta määrästä koneen suuntaisia kangaslankoja (9,10) yli toistuvasti, jolloin kukin mainituista koneen poikkisuuntaisista lisälangoista toimii kuituja tukevana 20 lankana, paikannuslankana, ja sidelankana sitoen yhteen : kangaskerroksen (10') ja toisen kangaskerroksen (26). • ·

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen muodostuskangas, tunnettu siitä, että mainittu parillinen määrä 25: : ensimmäisiä koneen suuntaisia kangaslankoja on kaksi, mainittu · pariton määrä koneen suuntaisia kangaslankoja on viisi, mainittu parillinen määräosa parittomasta määrästä on kaksi, ja mainittu toinen parillinen määrä parittomasta määrästä on kaksi. 30.·. • · · * * » .·. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen muodostuskangas, tunnettu siitä, että ensimmäinen koneen poikkisuuntai-;* ! nen lisälanka (20'), joka kulkee viiden koneen suuntaisen ’ 1 kangaslangan (6,7,8,9,10) alta, on kosketuksessa vain 35 ensimmäiseen (6) ja viidenteen (10) viidestä koneen suuntaisesta kangaslangasta ja on sijoitettu erilleen viiden 19 110130 koneen suuntaisen kangaslangan kolmesta keskimmäisestä langasta (6,7,8), ja toinen koneen poikkisuuntainen lisälanka (221), joka kulkee ensimmäisten koneen suuntaisten kangaslan-kojen, ensimmäisen yksittäisen koneen suuntaisen kangaslangan 5 ja toisten koneen suuntaisten kangaslankojen alta, on kosketuksessa vain yhteen (1) mainituista ensimmäisistä koneen suuntaisista kangaslangoista ja vain yhteen toisista koneen suuntaisista kangaslangoista (5), jonka yli ensimmäinen koneen poikkisuuntainen lisälanka kulkee, ja on sijoitettu erilleen 10 muista (2) koneen suuntaisista ensimmäisistä kangaslangoista, muista (4) koneen suuntaisista toisista kangaslangoista ja ensimmäisestä yksittäisestä koneen suuntaisesta kangaslangasta (3) .

13. Paperikonekangas, joka käsittää: peruskangaskerroksen (10), johon kuuluu koneen poikkisuuntaisia lankoja (12) ja koneen suuntaisia kangaslankoja (14), jotka on kudottu yhteen 20 paperinvalmistuspinnan muodostamiseksi, jossa on ··· · yksinkertaisia koneen suuntaisia nystyröitä (16) ’· " paperinvalmistuspinnalla; *· " ensimmäiset koneen poikkisuuntaiset lisälangat (20'), jotka on « · 25. sijoitettu vierekkäisten koneen poikkisuuntaisten kangaslan- • · · » · · ' kojen (12) väliin peruskangaskerroksen (10) paperinvalmistus-pinnalle, jotka ensimmäiset koneen poikkisuuntaiset lisälangat • · (20') eivät muodosta osaa peruskangaskerroksen ’...· yksinkertaisista nystyröistä; toiset koneen poikkisuuntaiset lisälangat (22'), jotka on . \ sijoitettu vierekkäisten koneen poikkisuuntaisten kangas-! lankojen (12) väliin peruskangaskerroksen (10) paperinvalmistuspinnalle, jotka toiset koneen poikkisuuntaiset 35 lisälangat (22') eivät muodosta osaa peruskangaskerroksen yksinkertaisista nystyröistä;; 20 110130 tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset ja toisen koneen poikkisuuntaiset lisä-5 langat (20',22') on kudottu yhteen peruskangaskerroksen (10) kanssa; kukin ensimmäinen ja toinen koneen poikkisuuntainen lisälanka (20',22') toimii kuituja tukevana lankana ja kukin ensimmäinen 10 ja toinen koneen poikkisuuntainen lisälanka (20',22') toimii paikannuslankana paikantamaan toisen mainituista ensimmäisestä ja toisesta koneen poikkisuuntaisesta langasta olennaisesti keskiasemaan vierekkäisten mainituista koneen poikkisuuntaisista langoista väliin. 15

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen paperikonekangas, tunnettu siitä, että kukin ensimmäinen koneen poikkisuuntainen lisälanka ylittää toisen koneen poikkisuuntaisen lisälangan useassa risteyskohdassa, ja että 20 risteyskohdat sijoitetaan paperinvalmistuspinnan alle. : ” 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen paperikonekangas, ·..* tunnettu siitä, että kukin risteyskohdista on \ ·: peruskangaskerroksen koneensuuntaisen langan (14) alapuolella. 25: : V * 16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen paperikonekangas, tunnettu siitä, että peruskangaskerroksen (10) koneen suuntaiset langat (14) ja koneen poikkisuuntaiset langat (12) ',,,· on kudottu yhteen muodostamaan sileän kudoskankaan. 3-0. ’. * > ·

17. Patenttivaatimuksen 13 mukainen paperikonekangas, , \ tunnettu siitä, että ensimmäisellä ja toisella koneen poikkisuuntaisella lisälangalla (20',22') on pienempi halkaisija kuin peruskangaskerroksen (10) koneen 35 poikkisuuntaisilla langoilla (12). 21 110130

18. Patenttivaatimuksen 13 mukainen paperikonekangas, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää alemman kangaskerroksen (26), jossa on koneen suuntaiset langat (30-42), jotka on kudottu yhteen ensimmäisten ja toisten koneen 5 poikkisuuntaisten lisälankojen (20',22') kanssa.

19. Patenttivaatimuksen 13 mukainen paperikonekangas, tunnettu siitä, että alempi kangaskerros (26) edelleen sisältää koneen poikkisuuntaisia lankoja. 10

20. Paperikonekangas, tunnettu siitä, että se käsittää: peruskangaskerroksen (10), joka sisältää koneen poikkisuun-15 täisiä lankoja (12) ja koneen suuntaisia kangaslankoja (14), jotka on kudottu yhteen paperinvalmistuspinnan muodostamiseksi, jossa peruskangaskerroksessa on yksinkertaisia koneen suuntaisia nystyröitä (16) paperinvalmistuspinnalla; 20 parit ensimmäisiä ja toisia koneen poikkisuuntaisia lisäni j lankoja (20',22'), jotka on kudottu yhteen koneen suuntaisten • · | ·.· lankojen kanssa muodostamatta osaa peruskangaskerroksesta, . : : joista ensimmäisten ja toisten koneen poikkisuuntaisten lankojen pareista kukin on sijoitettu vierekkäisten koneen 25*: poikkisuuntaisten kangaslankojen väliin, ja kukin peruskangas- kerroksen koneen poikkisuuntainen lanka on sijoitettu vierekkäisten ensimmäisten ja toisten koneen poikkisuuntaisten lisälankojen parien väliin, • 30^ joista kukin ensimmäisistä ja toisista koneen poikkisuuntaiset ”.1^ lisälangoista toimii kuitua tukevana lankana ja paikannuslankana paikantamaan ensimmäisten ja toisten koneen : poikkisuuntaisten lankojen mainitun parin toisen langan. 22 110130