FI109256B - Menetelmä ja järjestelmä tietoliikenteen tukemista varten - Google Patents

Description

109256

Menetelmä ja järjestelmä tietoliikenteen tukemista varten

Tekniikan ala Tämä keksintö liittyy menetelmään ja järjestelmään tietoliikenteen tukemista varten.

5 Tarkemmin, keksintö liittyy menetelmään ja järjes telmään tietoliikenteen tukemista varten ensimmäisen käyttäjän halutessa mahdollisuuden olla yhteydessä muihin vieraisiin käyttäjiin ympäristössä, jossa liikennöinti voi tapahtua useiden eri liikenneverkkojen välityksellä, jo- 10 kaisen liikenneverkon ensimmäisen käyttäjän omatessa osoitteen, jota vieraat käyttäjät käyttävät soittaessaan.

Tämä keksintö liittyy seuraaviin viiteen patenttihakemukseen : . 1) "A Method of Producing an Intelligent Network • I · · • · 15 Service" (Menetelmä älykkään verkkopalvelun aikaansaamista '·_ “ varten) , hakijaviite LM 5515; » “ 2) "A Method of Establishing a Connection" (Mene- : telmä yhteyden luomista varten), hakijaviite LM 5516; 3) "A Method of Organizing Communication" (Menetelmä : : : 20 tietoliikenteen järjestämistä varten), hakijaviite LM 5517 4) "A Method of Establishing Cooperation with a

Functionality" (Menetelmä toiminnallisen yhteistyön ai- • · .···. kaansaamista varten), hakijaviite 5518; ja

5) "A Paging Method" (Hakumenetelmä), hakijaviite LM

.··:* 25 5519.

* · · ·...· Nämä hakemukset ovat tämän selostuksen liitteinä ja kuvaavat tämän keksinnön mukaisessa järjestelmässä käytet- ,···. tävissä olevia mekanismeja.

« « *

Tekniikan tausta 30 Tietoliikennepalveluilla (communication services) tarkoitetaan tavanomaisia puhelinpalveluja, teleksipalve-luja, pakettivälitteisiä tietoliikennepalveluja, datel-palveluja, telekopiointipalveluja, videoteksipalveluja, ISDN-palveluja, matkaviestinpalveluja, henkilöhakupalve- 2 109256 luja, tele-point-palveluja ja kahden tai useamman osapuolen välistä yleistä tietoliikennettä. Yllä mainitut palvelut ovat ainoastaan esimerkkejä mahdollisista palveluista eivätkä niiden tarkoituksena ole rajoittaa keksin-5 non suoja-alaa.

Tietoliikenneverkolla (telecommunication network) tarkoitetaan normaalisti esimerkiksi puhelinverkkoja, teleksiverkkoja, piirikytkentäisiä dataverkkoja, kuvatietojen siirtoverkkoja, yksityisiä tietoliikenneverkkoja, ra-10 dioverkkoja, satelliittitietoliikenneverkkoja ja yleisiä tietoliikennepalvelujen kantoaaltoja, kuten analogista siirtoa, digitaalista siirtoa, synkronista kanavoitua tai asynkronista kanavoitua siirtoa, ATM:ää jne. Nämä verkot on mainittu ainoastaan esimerkin vuoksi eikä keksintö . 15 rajoitu niihin.

i · · ·

Toiminnallisuudella (functionality) tarkoitetaan '· ” kykyä suorittaa tietoliikenneverkon toiminta. Toiminnal- : ” lisuuden esimerkkejä ovat toiminnat ja palvelut, jotka : V voidaan suorittaa tietoliikenneverkossa. Toiminnallisuuden ,(·" 20 esimerkkejä ovat kysely yhteystien tai reitin muodos- : : : tamiseksi kahden osapuolen välille, merkkianalyysit ja laskutus tai veloitus. Vaikka se ei ole välttämätöntä, toiminnallisuus saattaa vaatia erityislaitteistojen käy- .···. tettävyyden toiminnallisuuden suorittamiseksi. Toiminnal- ·_ 25 lisuuden merkitessä esimerkiksi äänten vastaanottamista ja ···: äänten analysointia, äänivastaanottimen käyttö on » * · välttämätöntä. Muita toiminnallisuuden esimerkkejä ovat ääniohjattu puheinformaatio, numeroiden muuntopalvelut ja i * * i .··*. puhelinneuvottelut. Muita toiminnallisuuden esimerkkejä 30 ovat viidessä edellä mainitussa ruotsalaisessa patentti- I hakemuksessa selostetut toiminnallisuudet, eli tietolii kenne kokouksen, henkilöhaun, toiminnallisuuden kanssa yhteistoimintaa aikaansaavan menetelmän, puhelinneuvotte-lukytkennän aikaansaamisen ja välittävälineiden kautta 35 suoritettavassa muodossa. Eräänä toiminnallisuuden lisä- 3 109256 esimerkkinä on kyky pystyä valitsemaan useasta vaihtoehdosta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan myös alla selostettujen elektroniseksi sihteeriksikin kutsuttavien väli-tysvälineiden palveluja ja toimintoja.

5 Kytkennällä (connection) tarkoitetaan piirikytken täistä kytkentää tai pakettivälitteistä yhteyttä. Kytkennän aikaansaamisella (to establish a connection) tarkoitetaan piirikytkentäisessä tapauksessa piirikytkentäisen kytkennän aikaansaamista kahden päätelaitteen (tai pää-10 telaitteiston) välille, ja pakettivälitteisessä tapauksessa sitä että pakettivälitteinen yhteys aikaansaa riippuvuuksia loogisten kanavien välille käyttäen solmupisteitä yhdistäviä fyysisiä yhteyksiä. Yhteyden käynnistämisellä eli päättämisellä (to originate or to terminate a connec-. 15 tion) tarkoitetaan piirikytkentäisessä tapauksessa käyn- ,, nistävien tai päättävien laitteistojen kytkemistä piiri- ;t ’ kytkentäiseen kytkentään, ja pakettivälitteisessä tapauk- : ” sessa sitä että aikaansaadaan käynnistävien tai vastaa vasti päättävien sovellusten välinen toimintasarja.

,2 0 Käyttäjällä tarkoitetaan seuraavassa käyttävää hen- kilöä tai tietokonepohjaista sovellusta, joka käyttää tietoliikennepalveluja. Sovellus voidaan aikaansaada lait-teistoilla, ohjelmilla ja niiden yhdistelmillä. Sanalla *··. "osapuoli" on sama merkitys kuin termillä käyttäjä.

! \ 25 Päätelaitteella (terminal) tarkoitetaan tietolii- I ·*: kenneverkkoon kytkettyä laitteistoa, joka mahdollistaa ! käyttäjälle tietoliikennepalvelujen käytön.

J’·’; Termi portti (port) liittyy joko pääsyporttiin tai välitysporttiin. Pääsyportti on kohta, jossa tietoliiken-30 neverkkoon on kytketty erityinen päätelaite. Välitysportti liittyy kohdeosoitteeseen, joka johtaa loppukäyttäjälle. Vakiopuhelinverkon tapauksessa pääsyportit sijaitsevat puhelinasemassa. ISDN-verkon ja matkaviestinverkon tapauksissa pääsyportit löytyvät päätelaitteesta. Väli-35 tysportti on solmupisteiden välisessä kytkennässä sijait- 4 109256 seva portti. Välitysportti ei liity mihinkään tiettyyn kohdeosoitteeseen ja sitä voidaan käyttää minkä tahansa valitun kytkennän aikaansaamista varten lopulliseen kohteeseen. Lopullinen kohde määräytyy kohdeosoitteesta. Vä-5 litysportti voi siirtää puhelun toiseen solmupisteeseen tai vastaanottaa puhelun toisesta solmupisteestä.

Puhelun (call) lopullisena kohteena on päätelaite, joka määräytyy kohdetunnuksesta. Päätelaite voi esiintyä samassa solmupisteessä kuin välitysportti, tai jossakin io toisessa solmupisteessä, johon puhelu tulee kytkeä edelleen.

Nykyisten tietoliikennemenetelmien yhtenä haittana on se, että osapuolen A puheluun osapuolelle B aina liittyy kytkentätien aikaansaaminen A:sta B:hen. Puhelu ja . 15 kytkentätien aikaansaaminen muodostavat jatkuvan proses- • · · · sin. Tämä merkitsee sitä että kummankin osapuolen mahdol-; ” lisuudet vaikuttaa kytkennän yhteydenmuodostusvaiheeseen : ·· ovat erittäin rajoitetut. Tämä merkitsee muun muassa sitä, : V että A:n osalta puhelu on suoritettava reaaliajassa ja 20 sitä, että kun puhelu viestitetään, osapuolella B voi olla :T: ainoastaan kaksi vaihtoehtoa, eli joko hylätä tai vastaan ottaa puhelu.

: Nykyaikaisissa tietoliikenneverkoissa jokaisella

• I

.··, osapuolella on vastaanotto-osoite eli kohdetunnus, joka | '·’ 25 seuraavassa on lyhennetty termiksi kohde-ID (destination ...: identity) , ja joka on molemminpuolisesti sama riippumatta • · · siitä onko kyseinen osapuoli käynnistävä vai päättävä käyttäjä. Kohde-ID :llä tarkoitetaan esimerkiksi puhelin-,··, numeroa, sähköpostiosoitetta, teleksinumeroa, telekopionu- 30 meroa, jne.

Toisen osapuolen ollessa useiden eri tietoliikenneverkkojen valtuutettu käyttäjä, osapuolella tulee olemaan eri kohde-ID joka verkossa. Tosiasian että tietty osapuoli voi olla valtuutettuna useissa eri verkoissa, 35 tulisi periaatteessa merkitä sitä että osapuoli on hei- 5 109256 posti vieraiden käyttäjien tavoitettavissa. Kytkennän aikaansaaminen osapuoleen, joka on valtuutettuna useissa eri verkoissa, edellyttää kuitenkin vieraalta käyttäjältä seu-raavat seikat: s (1) tiedon siitä missä verkoissa osapuoli B on val tuutettuna; (2) valitun verkon puhelinluettelon katsomisen B:n kohde-ID:n löytämiseksi; (3) osapuolen B ollessa varattuna siinä verkossa, io jossa A ensin suorittaa puhelun, A:n tulee etsiä B:tä verkko verkolta kunnes puhelu saavuttaa B:n,- ja (4) B: n kohde-ID:n muuttamisen itse tämän ollessa mahdollista. Tätä kuvaa seuraava esimerkki. A soittaa B:lle sähköpostiverkossa ja huomaa ettei B ole liitettynä . 15 tähän verkkoon. A valitsee silloin sen sijaan sähköposti- [ " sanomansa lähettämisen B:lle telekopiona. A täten lähettää • “ sähköpostisanomansa B:lle antaen B:n telekopiokohde-ID:n : " kohdeosoitteena.

• Toinen haitta, joka liittyy siihen tosiasiaan että h' 20 puhelu A:lta B:lle on jatkuva prosessi, esiintyy B:n liik- kuessa, muuttaessa asuinpaikkaa, jne.

Kyseessä olevan järjestelmän ollessa tavanomainen ,·. : puhelinjärjestelmä, tiettyjen verkkojen tapauksissa käyt- ,···. täjän on mahdollista siirtää puhelinpalvelu. Tämä edel- 25 lyttää käyttäjän normaalin kohde-ID:n, esimerkiksi käyt-täjän pääkonttorin puhelinnumeron, muuttamisen toiseksi

I I

kohde-ID:ksi, joka normaalisti kuuluu toiselle käyttäjäl-le, esimerkiksi haarakonttorille. Vieraan käyttäjän soit- • · ,···, taessa käyttäen normaalia kohde-ID:tä, haarakonttorin pu- 30 helin soi. Käyttäjän itse tulee käynnistää tämä siirto ja hänen tulee itse peruuttaa se. Käyttäjän ollessa useiden tietoliikenneverkkojen valtuutettu käyttäjä ja tämän siirron ollessa tarpeellinen kaikissa mainituissa verkoissa, käyttäjän tulee pitää tarkkaa kirjaa jokaisesta siirrosta 35 ja sen peruuttamisesta kyseisissä verkoissa.

6 109256

Verkon puolelta tarkasteltuna tällainen siirto muodostaa ongelman, koska uuden kohde-ID:n tulee olla verkon tiedossa. Toisin ilmaistuna verkon tulee seurata liikkuvaa käyttäjää. Matkaviestinverkossa käyttäjän kiinteänä osoit-5 teenä on matkaviestin ja verkko vastaanottaa jatkuvasti tietoa kiinteän osoitteen maantieteellisestä sijainnista.

Tämä mahdollistaa sen, että vieras soittaja aina voi soittaa matkaviestimeen, riippumatta siitä missä kohtaa matkaviestinverkon peittoaluetta päätelaite sijaitsee. Matka-10 viestinnässä sovelletut tekniset ratkaisut tietoliikenteen mahdollistamiseksi liikkuville käyttäjille ovat erittäin monimutkaiset ja käytetyt laitteistot ja ohjelmistot ovat erittäin erikoistuneita. Laitteistot ja ohjelmistot ovat suuressa määrin integroituja ratkaisun muodostamista varis ten siihen kokonaisongelmaan, jonka muodostaa tietoliikenteen mahdollistaminen liikkuville käyttäjille. Seuraavat : " esimerkit kuvaavat menettelyjä, jotka laitteistokomponent- : ’* tien ja ohjelmistokomponenttien on pystyttävä suoritta- i \* maan: t (d' 20 (a) puhelun tunnistaminen A:lta B:lle; : (b) B:n paikallistaminen (c) merkkiäänen aktivointi B:lle siten että B huomaa : A:n haluavan yhteyden; ,···. (d) päätös hyväksyykö tai hylkääkö B A:n haluaman i · 25 yhteyden vai haluaako B sille siirron; ja ·*·: (e) oikeiden kytkentöjen aikaansaaminen verkon läpi.

f i · ’...· Nykyisten tietoliikennemenetelmien eräänä toisena jV. haittana on se, että käyttäjä pääsee käyttämään palveluja • · .···. erillisten tietoliikenneverkkojen kautta, joissa on eri 30 pääsymenetelmät ja joissa myös on vastaavista verkoista riippuvat molemminpuolisesti erityyppiset päätelaitteet. Teleksipalvelua voi esimerkiksi hyödyntää ainoastaan te-leksilaitetta käyttämällä, telekopiointipalvelua voi hyödyntää ainoastaan telekopiolaitetta käyttämällä, matka-35 viestinpalvelua voi hyödyntää ainoastaan matkaviestintä 7 109256 käyttämällä, dataliikennepalvelua voi hyödyntää ainoastaan tietokoneen ja modeemin avulla, puhelinpalvelua voi hyödyntää ainoastaan käyttämällä puhelinlaitetta, jne. Yhdessä verkossa tilaajan kutsumista varten käytetty niin 5 sanottu pikavalintanumero poikkeaa toisessa verkossa saman tilaajan kutsumista varten käytetystä pikavalintanume-rosta.

Nykyisten tietoliikennemenetelmien vielä eräänä lisähaittana on se, että käyttäjä joka on varattuna yhden io tietoliikenneverkon yhteydestä johtuen, tuskin voi osallistua toisen verkon kytkennän yhteydenmuodostusvaiheeseen käytännön syistä.

Alalla tunnetaan laitteita sanomien vastaanottoa ja tallentamista varten. Eräs tällainen laite tunnetaan ni-. 15 mellä "Voice Response" (äänivastaus) ja se mahdollistaa t t · sen että asiakkaat tilaavat, saavat tietoa, suorittavat : “ varauksia, jne. omalla puhelinlaitteellaan vuorokauden ' ” ympäri. Toinen tunnettu tämäntyyppinen laite tunnetaan : nimellä "Voice Mail" (ääniposti) . Tämä laite vastaa sano- ,.)·* 20 miin ja vastaanottaa ne asiakkaan ollessa estyneenä teke- : mästä sitä itse. Asiakas pystyy kuuntelemaan Voice Mailia ja vastaamaan sanomiin mistä tahansa puhelimesta maail-: massa. Eräs toinen tunnettu laite tunnetaan nimellä "Voice ,*··. Operator" (äänikeskus) . Tämä laite vastaa aina ensin • 25 ensimmäiseen hälytysääneen purkaen käyttäjän keskuksen kuormaa ja tekee myös oikean henkilön löytämisen helpom- • · · maksi vieraalle käyttäjälle. Vielä eräs tunnettu laite tunnetaan nimellä "Audiotex" ja tarjoaa puhelinpalvelua ,···. vastaavan videoteksitoiminnan.

30 Kaikki nämä tunnetut laitteet toimivat sanomien tal lennuspaikkoina. Tallennuspaikka eli sijainti on kiinteä i ! niissä verkoissa, joissa se esiintyy. Asiakas voi kerätä tallennetut sanomat ainoastaan asiakkaan löytyessä samasta verkosta kuin laite. Kun asiakkaalla on useita tällaisia 35 tallennusvälineitä useissa eri verkoissa, asiakkaan tulee 8 109256 tarkistaa jokainen näistä laitteista soittamalla vuoron perään tallennuslaitteille ilmoittaen vastaavat kohdeosoitteet. Vaikkei mihinkään laitteeseen olisi tallennettuna sanomaa, asiakkaan tulee kuitenkin joka 5 tapauksessa tarkistaa tallennusvälineet selvittääkseen onko sanoma tallennettuna vastaaviin laitteisiin.

Toisena näiden tunnettujen tallennusvälineiden haittana on se, että sanoma jonka vieras käyttäjä haluaa toimittaa asiakkaalle, eli tallennuslaitteen omistajalle, io aina ohjataan ennalta määrättyyn nimettyyn sijaintiin, jossa se tallennetaan. Jotkut tunnetut tallennusvälineet toimittavat huomiosignaalin asiakkaalle aina kun sanoma tallennetaan. Tämä päättää vieraan käyttäjän ja asiakkaan välisen "yhteyden". Jotta jotakin tapahtuisi sanomalle, . 15 asiakkaan asiana on suorittaa seuraava vaihe, eli ottaa • · « » yhteys paikkaan tai sijaintiin, johon sanoma on tallennettu, ja poimia sanoma sieltä.

; ·· Tietoliikenne merkitsee perinteisesti kytkentöjen . . · • aikaansaamista käynnistävän osapuolen lähtöpisteestä soit- 20 tamisen yhteydessä ilmoitetun kohteen suuntaan. Tämä pe-rinteinen menettely kytkentöjen aikaansaamiseksi johtaa joskus rajoituksiin, esimerkiksi kohteena olevan osapuolen : ollessa liikkuva, jolloin verkon tulee seurata kohteena ,···. olevan osapuolen sijaintia verkossa. Kohteena olevan j ·' 25 osapuolen käyttäessä useita eri tietoliikenneverkkoja ja ollessa liikkuva, käynnistävällä osapuolella ei vielä ole mahdollisuuksia aikaansaada yhteyttä liikkuvaan osapuoleen soittamalla, koska käynnistävällä osapuolella ei ole ,···, tietoa liikkuvan osapuolen sinä hetkenä, eli soiton i 30 suorittamisen hetkenä, käyttämästä tietoliikenneverkosta.

l

Us-patenttihakemus 4 172 969 liittyy tietoliiken nejärjestelmään, joka käsittää kiinteään puhelinvastaaja-laitteeseen kytketyn puhelimen. Kiinteä radiolähetin ja kiinteä radiovastaanotin ovat kytkettyjä vastaajaan. Pu- 35 helintilaaja kuljettaa mukanaan liikkuvan radiolähetin- ja i 9 109256 vastaanotinyksikön, mikä mahdollistaa sen että tilaaja vastaanottaa ja suorittaa puheluja liikkuessaan. Järjestelmä toimii seuraavasti: Osapuoli A suorittaa puhelun osapuolelle B. B:n vastaajalaite päättää puhelun ja pyytää 5 soittajaa, eli osapuolta A, valitsemaan oman puhelinnumeronsa. Puhelinvastaaja liipaisee seuraavaksi paikallisen radiolähettimen, joka hälyttää B:n liikkuvan radiovastaanottimen. Vastaajalaitteeseen kytketyt sopivat välineet muuntavat samanaikaisesti A:n puhelinnumeron digitaa-10 liseen muotoon. Puhelinnumero moduloi kiinteän lähettimen signaalin, joka yhdessä hälytyksen kanssa lähetetään B:n liikkuvalle radiovastaanottimelle, joka antaa äänimerkin ja näyttää soittavan osapuolen puhelinnumeron. Osapuoli A voi joko heti soittaa osapuolelle A tai tallentaa siir-15 retyn A-numeron muistiin myöhempää poimimista varten. Reaaliaikaisen ilmoituksen saamiseksi soittavalle osapuo-: *’ lelle A ilmoittamaan soittavalle osapuolelle että puhelu ; '*· ja soittava numero on vastaanotettu, liikkuva lähetin lä- * ‘ · hettää vastaajalaitteen kiinteälle vastaanottimelle ilmoi- ·;· 20 tussignaalin, joka liipaisee vastaaj alaitteen toistamaan aikaisemmin tallennetun sanoman soittajalle kiinteän puhelimen kautta, ilmoittaen soittajalle että kutsuttu osapuo-,·. ; li B on vastaanottanut puhelun yhdessä soittavan osapuolen i..* puhelinnumeron kanssa ja että vastapuhelu tullaan suorit- T 25 tamaan.

« Tämä aikaisemmin tunnettu tietoliikennejärjestelmä • « i toimii hyvin tarkoitetussa tehtävässään, mutta siihen liittyy se haitta että soittavan osapuolen on lopetettava puhelu ja odotettava vastapuhelua kutsutulta osapuolelta • « 30 B. Täten soittavan osapuolen tulee noudattaa hyvin tarkkaa soittomenettelyä pystyäkseen aikaansaamaan liikennöintiä: hänen on ensin valittava B:n numero, sen jälkeen valittava oma numeronsa, seuraavaksi lopetettava puhelu ja odotettava vastapuhelua. Tämä on hankalaa.

35 Vastakohtana mainitulle US-patenttihakemukselle 10 109256 4 172 969 puhelu pysäköidään tämän keksinnön mukaan vä- littäjävälineisiin, välittäjävälineet hälyttävät kutsutun osapuolen ja kutsuttu osapuoli päättää vastaanottaako vai hylkääkö hän puhelun. Hyväksyessään puhelun kutsuttu osa-5 puoli kytketään pysäköityyn puheluun eikä soittavan osapuolen tarvitse valita puhelinnumeroaan. Täten välittäjä-välineet ovat tuntumattomat soittajalle - tuntumattomat siinä mielessä ettei soittava osapuoli huomaa välittäjä-välineiden käyttöä puhelun aikaansaamisessa. Ainoa tilanne 10 jossa soittavan osapuolen on ilmoitettava tunnuksensa välittäjävälineille on kutsutun osapuolen hylätessä puhelun. Kutsutun osapuolen halutessa myöhemmin liikennöidä soittavan osapuolen kanssa, kutsuttu osapuoli soittaa välittäj ävälineilleen eikä soittavalle osapuolelle kuten 15 mainitussa US-patenttihakemuksessa on selostettu.

* « « ·

Keksinnön kuvaus ! '· Tämän keksinnön eräänä tarkoituksena on tarjota : ’·· liikennöintimenetelmä ja järjestely, joka pienentää mai- • nittuja haittoja jakamalla toisen osapuolen F ja toisen *:* 20 osapuolen U välisen jatkuvan yhteyden kahdeksi yhteydeksi, eli F:n ja välitysvälineiden ES väliseksi yhteydeksi ja toiseksi U:n ja välitysvälineiden ES väliseksi yhteydeksi.

,·. : Erotuksena perinteisestä termistöstä, jossa A: ta • · ..... normaalisti sanotaan käynnistäväksi osapuoleksi ja B:tä ! 25 kutsutuksi osapuoleksi, välitysvälineiden ES palvelemaa ..!·* osapuolta sanotaan U:ksi, jossa U merkitsee asiakasta * i · :,t>: (customer) . Vierasta osapuolta, joka välitysvälineiden kautta haluaa liikennöidä U:n kanssa, sanotaan Frksi. Mer- t » kinnät U ja F ovat riippumattomia siitä kumpi osapuoli * « 30 tekee aloitteen yhteyden aikaansaamiseksi U:n ja F:n välille. Täten osapuoli U saattaa joskus käynnistää kytkennän ja joskus päättää kytkennän. Sama koskee osapuolta F.

Tämän keksinnön eräänä lisätarkoituksena on tarjota tietoliikennemenetelmä ja järjestely, joka tarjoaa osa-35 puolelle U useita valintoja liittyen siihen miten tuleva 11 109256 puhelu vaikuttaa häneen. Asiakkaan U tulee pystyä käsittelemään eri vieraita käyttäjiä F eri tavoilla, U:n omien toivomusten mukaisesti.

Tämän keksinnön vielä eräänä lisätarkoituksena on 5 tarjota tietoliikennemenetelmä ja järjestely, joka tarjoaa osapuolelle U pääsyn yhden ja saman päätelaitteen kautta tietoliikennepalveluihin useissa eri tietoliikenneverkoissa, joissa asiakas U on valtuutettuna.

Edelleen tämän keksinnön eräänä lisätarkoituksena on ίο tarjota tietoliikennemenetelmä ja järjestely, joka vapauttaa tietoliikennejärjestelmän toiminnasta ylläpitää tieto liikkuvien käyttäjien tilapäisistä kohdeosoitteista käsittelemällä tulevan liikenteen välitysvälineiden ES avulla, joka on kiinteä suhteessa U:hun. Tämä mahdollistaa 15 U:n liikkumisen tietoliikenneverkon paikasta toiseen, ja » * s » myös verkosta verkkoon välitysvälineiden ollessa kiinteät.

• '* Tarpeen vaatiessa kiinteiden välitysvälineiden tulee

| : ’·· pystyä liikkumaan sijainnista toiseen. Välitysvälineitä ES

1 * V osoitetaan asiakkaan U kohde-ID:llä. Jokainen liikkuva ! #i)|* 20 käyttäjä liikennöi vastaavien välitysvälineidensä kanssa suorittamalla lähtevän puhelun minkä tahansa valitun tietoliikenneverkon ja minkä tahansa valitun päätelaitteen : kautta. "Millä tahansa valitulla" tarkoi-tetaan tässä • « · • · ,···, käytettävissä olevaa päätelaitetta tai tietoliiken- 25 neverkkoa liikkuvan käyttäjän tahtoessa ilmaista halunsa aikaansaada yhteys vieraaseen käyttäjään suorittamalla • » · ’,,,· lähtevän puhelun välitysvälineilleen ES.

Edelleen tämän keksinnön vielä eräänä lisätarkoi- I · * ,···, tuksena on tarjota tietoliikennemenetelmä ja järjestely, t 9 30 joka käyttää (i) ensimmäistä kohde-ID:tä, joka lyhennetään D-ID ja jota vieraat käyttäjät F käyttävät yhteyden saamiseksi asiakkaaseen U välitysvälineiden kautta; ja (ii) toista tunnusta, jota seuraavassa sanotaan asiakas-ID:ksi, joka lyhennetään U-ID ja jota asiakas U käyttää 35 yhteyden saamiseksi välitysvälineisiinsä ES.

i 12 109256

Lisäksi tämän keksinnön vielä eräänä lisätarkoi-tuksena on tarjota tietoliikennemenetelmä ja järjestely, joka mahdollistaa sen, että asiakas U voi luoda henkilökohtaisen välitysvälineiden ES luettelon tai hakemiston, 5 jossa jokaiselle U:n valitsemalle vieraalle käyttäjälle annetaan vastaava yksittäinen vapaasti valittavissa oleva pikavalintakohde-ID, joka on riippumaton niistä yksilöllisistä kohde-ID:stä, jotka liittyvät vieraaseen käyttäjään hänen käyttämissään eri tietoliikenneverkoissa. Edel-10 lä mainitun vapaasti valittavissa olevan pikavalintakohde-ID: n avulla asiakas U pystyy soittamaan vieraalle käyttäjälle mihin tahansa tietoliikenneverkkoon, joka on valittu niiden verkkojen joukosta, johon vieraalla käyttäjällä on pääsy.

. 15 Sen lisäksi tämän keksinnön vielä eräänä lisätarkoi- « · · [ ’ tuksena on tarjota tietoliikennemenetelmä ja järjestely, ” joka mahdollistaa sen, että asiakas U ja välitysvälineet I ·· ES, joiden kanssa asiakas U liikennöi, käsittelevät eri I tietoliikenneverkkojen useita kytkentöjä ja useita j|‘ 20 puheluja samanaikaisesti, jotka tulevat vierailta käyttä- jiltä F tai jotka ovat osoitettuja näille.

Edellä mainitun lisäksi tämän keksinnön vielä eräänä : lisätarkoi tuksena on tarjota tietoliikennemenetelmä ja • ,···, järjestely, jonka yhteydessä vieraiden käyttäjien F ei | V 25 tarvitse olla tietoisia sen tietoliikenneverkon sijainnis- ta, josta asiakas U soitti kyseisenä hetkenä, eikä siitä « i · ·,,,· miten kutsuttu asiakas U liikkuu tietoliikenneverkkojen välillä.

> · i ,···, Tämä keksintö liittyy myös yhteysmenetelmän ja jär- I # « I 30 jestelmän tarjoamiseen, jotka mahdollistavat välittäjävä- | lineiden soveltamisen palvelusomupisteeseen, joka saman- aikaisesti voi olla varustettuna useilla välitysvälineil- lä, jotka palvelevat vastaavaa määrää muita asiakkaita U.

Tämä johtaa välittäjävälineiden joukkoon palvelusolmupis-35 teessä.

13 109256 Tämän keksinnön tarkoituksena on myös tarjota yhteysmenetelmä, joka mahdollistaa välittäjävälineiden suorittaman toiminnallisuuden jakamisen verkossa maantieteellisesti ja kaikkien tällaisten jakautuneiden välittäjävä-5 lineiden jakamisen useisiin tietoliikenneverkkoihin.

Keksintö liittyy myös yhteysmenetelmään ja järjestelmään, jotka mahdollistavat sen että välittäjävälineet voivat luoda viitteen F-REC-REF kaikkia asiakkaalle osoitettuja välittäjävälineitä varten. io Keksintö on myös tarkoitettu tarjoamaan yhteysmene telmän, jossa vieraan käyttäjän ja asiakkaan välinen väli-tysvälineiden kautta tapahtuva liikennöintiprosessi käsitellään toimenpiteenä, joka käynnistyy jommankumman osapuolen tehdessä ensimmäisen soittoaloitteen toiselle osa-15 puolelle eikä pääty ennen kuin kaikki osapuolet, vieras i · « $ käyttäjä F, asiakas U ja sen välittäjävälineet ES mukaan > ” lukien, ovat sopineet että liikennöintiprosessi voidaan ; '·· päättää.

; \· Liikennöintiprosessin tulee pystyä jatkumaan kyt- i i ’20 kentäsekvenssin kautta osapuolten välisinä yksisuuntaisina sanomina, jotka keskeytyvät vaihtelevan pitkiksi tauoiksi. Osapuolten siirtymiset toisiin tietoliikenneverkkoihin ja .·. ·. toisiin päätelaitteisiin tulee olla mahdollista * % * » ·*, peräkkäisten yhteyksien väleissä. Käynnissä olevan vuoro- 25 vaikutteisen yhteyden aikana osapuolten tulee pystyä vaih-tamaan tietoliikenneverkkoja ja samalla liikennöimään kes- > · i ',,,· kenään useissa eri tietoliikenneverkoissa. Tarvittaessa i :v. jonkintyyppistä muunnosta, liikennöinnin tulee tapahtua * * ,··, sopivan muunostoiminnallisuuden, eli niin sanotun yhdys- I · | 30 käytävän (gate-way) kautta.

| Keksintö on lisäksi tarkoitettu tarjoamaan yhteys- menetelmän, jossa välitysvälineiden on mahdollista valita sanomien tallennuspaikka useiden eri tallennuspaikkojen joukosta.

35 Yksi ja sama verkko saattaa sisältää useita tallen- 14 109256 nuspaikkoja ja jokaisessa verkossa saattaa olla yksi sanomien tallennuspaikka tai useampia sanomien tallennuspaikkoja. Välitysvälineiden tulee pystyä valitsemaan sanomien tallennuspaikka ottaen huomioon vieraan käyttäjän sijain-5 nin ja myös asiakkaan maantieteellisen sijainnin. Vieraan käyttäjän, joka haluaa toimittaa sanoman U:lle, tulee pystyä toimittamaan sen joko U:n välitysvälineisiin ES tai johonkin muuhun valittavissa olevan verkon tallennuspaikkaan, ja välitysvälineiden ES tulee olla tietoisina yksit-10 täisen sanoman tallennuspaikasta, johon viitataan mainitulla viitteellä F-REC-REF.

Edelleen keksintö on tarkoitettu tarjoamaan liikennöi nt imenet elmän, joka on valinnaisesti kaksi-suuntainen, mikä tarkoittaa sitä että asiakas voi antaa välitysväli-15 neilleen ohjeet vastaanottaa ja vastaavasti lähettää sano- * * , mia yksittäiseltä vieraalta käyttäjältä tai yksittäiselle vieraalle käyttäjälle. Toisin ilmaistuna välitysvälineille : " voidaan antaa "älykkyyttä", eli toiminnallisuutta joka : mahdollistaa niiden mukautumisen asiakkaan ohjeiden mu- ..il’ 2 0 kaan.

• · · !.· · Tämän keksinnön ominaispiirteet on eritelty jäl jempänä esitetyissä patenttivaatimuksissa.

Piirustusten lyhyt kuvaus • ·

Seuraavassa keksintö selostetaan seikkaperäisemmin *# 25 viitaten liitteinä oleviin piirustuksiin, joissa: t ( · ·;;· Kuviossa 1 on esitetty yleiskuva tietoliikenneym- • · '.··* päristöstä, joka sisältää eri tietoliikenneverkkoja, joil- ·*·'; la on erilaiset ominaisuudet ja joita voi käyttää liiken- • · nöintiin keksinnöllisen yhteysmenetelmän avulla; • » · 30 Kuviossa 2 on esitetty keksinnön ensimmäisen suo ritusmuodon yleiskuva, jossa välitysvälineiden palvelema asiakas kutsuu välitysvälineet käsittävää palvelusolmu-pistettä;

Kuviossa 3 on esitetty kuviossa 1 esitetyn suori-35 tusmuodon suurennettu kuva vain yhden tietoliikenneverkon 15 109256 sovelluksessa, kuvion esittäessä yksittäisen palvelusol-mupisteen, joka käsittää välitysvälineet joita kutsuvat niiden asiakas ja myös vieras käyttäjä;

Kuviossa 4 on esitetty suurennettu kuva jaetusta 5 palvelusolmupisteestä, jossa on yhteiset resurssit joita jakavat useat asiakkaat useiden välitysvälineiden aikaansaamiseksi ;

Kuviossa 5 on esitetty kuvion 2 tapainen kuva, jossa vieras käyttäjä kutsuu välitysvälineitä; io Kuviossa 6 on esitetty kuvion 2 tapainen kuva, jossa välitysvälineitä kutsuu niiden asiakas useista tietoliikenneverkoista ;

Kuviossa 7 on vuokaavio, joka kuvaa keksinnöllistä yhteysmenetelmää vieraan käyttäjän hakiessa yhteyttä asi-15 akkaaseen; ♦ »

Kuviossa 8 on vuokaavio, joka kuvaa keksinnöllistä 1 yhteysmenetelmää asiakkaan kutsuessa vierasta käyttäjää; ** Kuviossa 9 on esitetty keksinnöllisten välitysvä lineiden jakaminen kahteen osaan, toinen vieraan käyttäjän • # » 20 yhteyttä varten ja toinen asiakkaan yhteyttä varten; : Kuviossa 10 on esitetty kaksi asiakasta, jotka mo lemmat on varustettu vastaavilla välitysvälineillä;

Kuviossa 11 on esitetty miten välitysvälineiden I ensimmäinen osa on jaettu verkkoon; j 25 Kuviossa 12 on esitetty miten välitysvälineiden ! toinen osa on jaettu useisiin verkkoihin; » · ’···' Kuviossa 13 on yleiskuva yleisestä ympäristöstä, jossa on sovellettu keksinnön kehittynyt suoritusmuoto; j Kuviossa 14 on välitysvälineet esittävä lohkokaavio; j 30 Kuviossa 15 on lohkokaavio, joka esittää välitys- ! välineiden maantieteellisesti hajautetun ensimmäisen osan; ja

Kuviossa 16 on lohkokaavio, joka esittää välitys-välineiden maantieteellisesti hajautetun toisen osan.

35 Keksinnön parhaat toteutustavat 16 109256

Kuviossa 1 on esitetty yleiskuva tietoliikenneym-päristöesimerkistä, jossa käytetään keksinnöllistä yhteys-menetelmää. Viitteet N1 - N3 erittelevät eri tieto-liikenneverkkoja. Jokainen verkko mahdollistaa liikennöinnin 5 vastaaviin verkkoihin liitettyjen pääte-laitteiden välillä. Jokaisella verkolla on rajoitettu peittoalue. Verkko N1 on perinteinen kiinteä verkko, joka sallii kaksisuuntaisen liikennöinnin kiinteiden porttien välillä, joihin on kytketty kaavamaisesti esitetyt päätelaitteet 1 ja 2. ίο Päätelaite 1 on kytketty verkon kiinteään porttiin 3 ja päätelaite 2 on kytketty verkon kiinteään porttiin 4. Porttiin 4 voivat lisäksi olla liitettyinä yksi tai useampi päätelaite riippuen portin tyypistä, eli siitä onko se pääsyportti vai liitäntäportti. Päätelaitteen 1 käyt-15 täjän halutessa yhteyden päätelaitteen 2 käyttäjään, käyt- • * täjä käynnistää puhelun päätelaitteesta 1 ja ilmoittaa kohdetunnuksen kutsutun osapuolen osoitteena; tämä tunnus ;t t lyhennetään kohde-ID:ksi, jonka verkko siirtää portin 4 : ·* laitteisto-osoitteeseen. Puhelu ohjataan verkon N1 läpi I · · 20 porttiin 4, josta useiden päätelaitteiden ollessa kytket- · tyinä tähän porttiin, esimerkiksi portin ollessa vaihteen tulo, löytyy laitteisto edellä mainitun kohde-ID:n numero- : analyysia varten. Numeroanalyysi ilmoittaa sen jälkeen päätelaitteen, johon puhelu tulee ohjata.

25 Termi kohdetunnus (kohd-ID) selitetään jäljempänä j seikkaperäisemmin, joskin tässä lyhyesti on mainittavissa * * *·;·’ että termi on palvelusuuntautunut. Kohde-ID ilmoittaa ver- * * * j : · : kon palvelun (ei päätelaitetta, eikä mistä kohtaa verkkoa kohde tai kutsuttu löytyy). Portteja 3 ja 4 sanotaan myös 30 pääsyporteiksi, koska ne mahdollistavat käyttäjälle pääsyn verkkoon. Verkko 1 sallii kiinteiden porttien välisen kak-I sisuuntaisen liikenteen. Tavanomaisen puhelinverkon Iisak- ! si verkon N1 esimerkkejä ovat teleksiverkot ja ISDN-ver- kot. Päätelaitteet 1 ja 2 voivat olla vakiopuhelinlaittei-35 ta, teleksilaitteita tai vaihdeyksiköitä.

i 17 109256

Verkko N2 on esimerkkinä matkaviestinverkosta, joka sallii kahden päätelaitteen välisen kaksisuuntaisen liikenteen, vähintään toisen päätelaitteen ollessa matkaviestin 5. Matkaviestin on matkapuhelimen eräs esimerkki.

5 Matkaviestimeen (kannettavaan päätelaitteeseen) voidaan saada yhteys porttien 6 ja 7 kautta, jotka liikennöivät langattomasti matkaviestimien kanssa kaavamaisesti esitettyjen tukiasemien kautta. Yhteyden aikaansaamiseksi matkaviestimeen verkon tulee paikallistaa matkaviestin ja myös 10 valita kumpaa porteista 6 ja 7 käytetään liikennöintiin matkaviestimen kanssa. Matkaviestimellä on päätelaite-osoite, niin sanottu päätelaitetunnus joka lyhennetään T-ID:ksi, jota käytetään haluttaessa yhteys matkaviestimeen .

it; 15 Verkko N3 on esimerkkinä verkosta, joka sallii kes kuksen 8 ja matkaviestimen 9 välisen vain yksisuuntaisen liikenteen, matkaviestimen 9 sijainnin verkossa ollessa *’ tuntematon verkolle N3. Eräänä tällaisen verkon esimerkki- : ·' nä on henkilöhakuverkko, jossa matkaviestimiä kutsutaan 20 keskuksesta 8 maailman kattavilla lähetyksillä. Yksittäis-,: : tä matkaviestintä kutsutaan käyttämällä päätelaite-ID:tä.

Henkilöhakuverkossa matkaviestin 9 pystyy vastaanottamaan keskuksen lähettämän hakusanoman riippumatta matkaviesti-j men sijainnista verkon peittoalueessa. Matkaviestin ei I 25 kuitenkaan pysty viestittämään takaisin keskukseen 8.

Tämä keksintö sovelletaan kuviossa 1 esitetyn ta-’··’ paiseen ympäristöön. Asiakaskin löytyy tällaisesta ympä- ristöstä. Käyttäjä pystyy liikennöimään jokaisessa yksit-·'“· täisessä verkossa, mutta verkot on huonosti koordinoitu 30 keskenään, koska verkkojen välinen viestintä on mahdollista ainoastaan käyttäjän itse ohjatessa eri verkkojen riippumattomien palvelujen koordinointia.

Keksinnön mukaan käyttäjän, johon seuraavassa viitataan asiakkaana U, on mahdollista saada pääsy eri yllä 35 mainittujen verkkojen N1 - N3 tapaisiin verkkoihin eri- 18 109256 tyyppisten päätelaitteiden kautta, ja täten saada pääsy vastaavien verkkojen tarjoamiin palveluihin. Edellä mainittu tarkoitus aikaansaadaan varustamalla asiakas väli-tysvälineillä, joita myös sanotaan elektroniseksi sihtee-5 riksi ES (Electronic Secretary). Välitysvälineissä on älykkyyttä ja ne toteutetaan tietokoneena, jossa on ohjelmisto ja laitteisto verkoissa N1 - N3 tapahtuvaa liikennöintiä varten. Asiakas U voi saada yhteyden välitysväli-neisiin ES verkkojen N1 - N3 eri pääte-laitteiden kautta. io Kuviossa 2 on esitetty keksinnön ensimmäisen suo ritusmuodon yleiskuva. Tässä tapauksessa N4 on pakettivälitteinen verkko, esimerkiksi sähköpostiverkko. Välitysvä-lineet ES sijaitsevat palvelusolmupisteessä 10, joka käsittää joukon päätelaitteita 11, 12 ja 13, jotka ovat kyt-15 kettyjä verkkoihin Nl, N2 ja N3 mainitussa järjestyksessä kaukojohtojen 14, 15 ja 16 kautta. Päätelaitteella 11 on pääsy verkkoon Nl portin 17 kautta. Päätelaitteella 12 on *’ ” pääsy verkkoon N2 portin 18 kautta ja päätelaitteella 13 ; ·* on pääsy verkkoon N2 portin 19 kautta.

• * · 20 Asiakkaalla U on pääsy verkkoon Nl päätelaitteen 2 .· · kautta, verkkoon N2 päätelaitteen 5 kautta ja verkkoon N4 päätelaitteen 9B kautta.

Asiakkaaseen yhteyden haluava vieras käyttäjä ei koskaan pysty saamaan suoraa yhteyttä asiakkaaseen, vaan ’ *. 25 hänen täytyy ensin turvautua välittäjävälineisiin. Välit- ·;;; täjävälineet hoitavat kaikki tulevat sanomat ja käsittelee vieraan käyttäjän puhelun asiakkaan aikaisemmin välitysvä-;**: lineille annettujen ohjeiden mukaisesti.

Asiakkaan halutessa yhteyden vieraaseen käyttäjään, 30 asiakas liikennöi välitysvälineidensä kanssa ja antaa vä-litysvälineille ohjeet aikaansaada haluttu puhelu. Asiak-! kaan halutessa ohittaa välitysvälineensä, asiakas soittaa suoraan vieraalle käyttäjälle käyttäen käyttäjän kohde-ID:tä.

35 Tästä ilmenee että välittäjävälineet toisaalta voi- 19 109256 vat vastaanottaa puhelun vieraalta käyttäjältä ja toisaalta asiakkaalta. Jotta välitysvälineet pystyisivät erottamaan nämä kaksi puhelulajia toisistaan, asiakkaalla on kaksi eri kohdetunnusta jokaisessa verkoista N1 - N3, eli 5 asiakas-ID U-ID ja kohdetunnus D-ID kuten selostetaan seikkaperäisemmin jäljempänä. Kohdetunnus D-ID on osoite joka löytyy julkisesta hakemistosta, esimerkiksi yleisestä puhelinluettelosta, joka luettelee vastaavien verkkojen rekisteröidyt käyttäjät. Tämä "julkinen" osoite ei io kuitenkaan johda suoraan asiakkaalle, vaan on pysyvästi ohjattu asiakkaan välitysvälineisiin ES. Asiakkaan tunnus U-ID on salainen kaikille muille kuin asiakkaalle itse ja asiakas käyttää sitä viestittäessään U:sta ES:ään. "Salaista" osoitetta U-ID ei julkaista.

15 Asiakas antaa välitysvälineilleen ohjeet vastaan- » · ottaa, jota myös sanotaan päättämiseksi, vierailta käyt- !. täjiltä tulevat puhelut ja toimittaa näille käyttäjille ' *’ ennalta määrätyn palvelun, välitysvälineet kysyvät esi- : ·' merkiksi mistä tai keneltä puhelu tulee ja mitä käyttäjä • · · ! 20 haluaa. Asiakas antaa myös välitysvälineilleen ohjeet sii- V · tä miten jokainen tuleva puhelu on hoidettava asiakkaan puolesta. Asiakas saattaa esimerkiksi haluta että kaikki puhelut välitetään asiakkaalle välittömästi. Toisena ker- • · • tana asiakas saattaa toivoa että tulevalle puhelulle ensin *, 25 annetaan edellä mainittu palvelu, minkä jälkeen välitysvä- ·;;; lineet jokaisen tulevan palvelun jälkeen ottavat yhteyden • » asiakkaaseen ja kysyvät haluaako asiakas (a) nyt heti lii-; * : kennöintiä soittavan osapuolen kanssa, eli niin sanotun vuorovaikutteisen yhteyden, tai (b) vasta myöhemmin yhtey-30 den asiakkaaseen. Asiakas voi esimerkiksi hylätä vuorovaikutteisen yhteyden ja sen sijaan antaa välitysvälineille ohjeet vastaanottaa sanoma soittavalta vieraalta käyttäjältä, tai käänteisesti toimittaa sanoma vieraalle käyttäjälle. Tällaista liikennöintiä toimitettujen sanomien 35 kautta sanotaan epäsuoraksi yhteydeksi. Asiakkaalla on 20 109256 monta mahdollisuutta valita kuinka tuleva puhelu tulee käsitellä. Asiakas voi esimerkiksi kokonaan hylätä halutun yhteyden tai voi valita yhteydet ainoastaan määriteltyjen vieraiden käyttäjien kanssa, missä tapauksessa välitysvä-5 lineet toimivat suotimena. Tämä menettely on selostettu kokonaisuudessaan tämän asiakirjan kanssa samana päivänä päivätyssä ruotsalaisessa patenttihakemuksessamme, jonka hakijaviite on LM 5517.

Vieraan käyttäjän F ja ES: n välistä vuorovaikut-10 teista toimintaa varten välitysvälineissä ES on ohjelmia ja laitteistoa esimerkiksi ääniohjattua kyselyä varten, eli nauhoituslaitteisto tallennettujen sanomien toistoa varten. Vastaanottaessaan puhelun vieraalta käyttäjältä F, välitysvälineet ES voivat esimerkiksi kysyä haluaako vie-I 15 ras käyttäjä jättää sanoman. Vaihtoehtoisesti tai lisäyk- ' 9 , senä tähän välitysvälineet saattavat ilmoittaa vieraalle käyttäjälle missä, eli missä verkossa, ja koska, eli mihin (> *’ aikaan, asiakkaaseen U voi ottaa yhteyden. Palvelutaso, ‘ ·* jonka välitysvälineet pystyvät toimittamaan määrää etukä- 20 teen asiakkaan U ja välitysvälineiden ES välinen "sopi-i , · · mus".

Edellä mainitusta ilmenee että asiakkaalla on vä-hintään kolme eri syytä yhteydenottoon välitysvälineisiin-sä, eli *. 25 (i) ohjeiden antaminen välitysvälineille; • · * ;;; (ii) vieraiden käyttäjien jättämien tallennettujen • » ’•y* sanomien kuuntelu; ja (iii) yhteyden tilaaminen itse määrättyyn vieraaseen käyttäjään välitysvälineiden kautta.

) I I

30 Asiakkaan halutessa kutsua välitysvälineitään hän aloittaa valitsemalla päätelaitteen 2, 5 tai 9 (kuvio 2), minkä jälkeen hän kutsuu välitysvälineitä ES käyttäen osoitteena salaista osoitetta U-ID. U-ID muunnetaan ja se osoittaa puheluun käytetyn verkon voimassa olevaan port-35 tiosoitteeseen. Sen jälkeen käytetty verkko aikaansaa kyt- 21 109256 kennän kyseessä olevasta päätelaitteesta 2, 5 tai 9 palve-lusolmupisteeseen 10, jonka kautta välitysvälineet on kytketty kyseessä olevaan verkkoon. Puhelu saapuu yhteen päätelaitteista 11, 12 tai 15 ja kutsussa ilmoitettu osoite 5 tai kohde, eli U-ID, osoittaa kyseessä olevaan päätelaitteeseen, tässä tapauksessa ES:ään. Vaihtoehtoisesti U-ID:n muotona voi olla yhteinen ryhmä-ID, johon kuuluu lisänä menettely yksittäisten U-yksilöiden tunnistamiseen. Välitysvälineet ES päättävät puhelun ja ES:n ohjelmisto käyn-io nistää nyt asiakasprosessin, joka käsittelee puhelun suorituksena. Asiakasprosessi ottaa käyttöön portin, johon puhelu saapui kyseessä olevaan päätelaitteeseen, ja aikaansaa puhelun ja sen portin välisen riippuvuuden, johon puhelu saapui. Tätä riippuvuutta sanotaan asiakkaan vas-is taanottoviitteeksi, joka lyhennetään merkinnäksi U-REC- > · REF, ja se pystyy yksinkertaisesti ilmaistuna "ristimään" • · '. kyseessä olevan puhelun. Eri asiakasprosessit käyttävät '* "ristimänimeä" U-REC-REF näiden prosessien halutessa vii- : ·" tata kyseessä olevaan puheluun. Riippuvuuden muotona on i · · 20 datatiedosto, joka pysyy voimassa kunnes sekä asiakas että .· · välitysvälineet ovat sopineet että datatiedosto mitätöi dään. Tällaisten asiakasprosessien esimerkkejä on selos-tettu tämän asiakirjan kanssa samana päivänä päivätyssä • ·

j ruotsalaisessa patenttihakemuksessamme, jonka viite on LM

» i · 25 5518. Tällaisia asiakasprosesseja käytetään ensisijaisesti t i · ·;;; aikaansaataessa kytkentöjä kahden osapuolen A ja B vä- j lille.

Kuviossa 3 on kuvion 1 suoritusmuodon suurennos, • · joskin vai yhtä verkkoa varten, tässä tapauksessa verkkoa » · · 30 N1 varten. Välitysvälineet ES sijaitsevat yksittäisessä palvelusolmupisteessä 20, jossa ei ole vain yksi tulolinja (kuten kuvion 1 kuvauksessa), vaan kaksi tulolinjaa 21 ja 22, joihin on kytketty päätelaiteyksiköt 23 ja 24 mainitussa järjestyksessä. Verkon N1 tietoliikenneverkon ol-35 lessa yleinen puhelinverkko (PSTN), päätelaiteyksiköt 23 | 22 109256 ja 24 voidaan esimerkiksi liittää toisiinsa yhdellä puhelinlaitteella, jossa on kaksi tulolinjaa. Verkon N1 ollessa ISDN-verkko, linjat 21 ja 22 ovat kaksi logiikkalinjaa, jotka on toteutettu yhden yksittäisen fyysisen linjan muo-5 dossa. Välitysvälineet ES toimivat molempien päätelaitteiden 23 ja 24 suuntaan. Tulolinja 21 on kytketty verkon N1 kiinteään porttiin 25 ja tulolinja 22 verkon N1 toiseen kiinteään porttiin 26. U-ID:tä pääteosoitteena käyttävät välitysvälineisiin ES saapuvat puhelut käsitellään asiak-10 kaalta tulevina puheluina, kun taas julkisen luettelon numeroa D-ID kohdeosoitteena käyttävät puhelut käsitellään vieraalta käyttäjältä tulevina puheluina. Kuviossa 3 vieras käyttäjä on merkitty viitteellä F. Vieraalla käyttäjällä on pääsy verkkoon N1 päätelaitteen 27 kautta.

15 Kuten edellä on kuvattu, välitysvälineet ES muo- i > dostuvat tietokoneesta, joka on varustettu ohjelmilla ja * * laitteistolla päätelaitteiden kanssa tapahtuvaa tietolii- kennettä varten. Yksittäisen asiakkaan liikenne on kuiten- I · · : ·' kin usein riittämätön täysin kuormittamaan tietokonetta.

i · * 20 Toisin ilmaistuna tietokoneelle saattaa jäädä jäännöska-,· ·’ pasiteettia useiden asiakkaiden käsittelyyn. Kuviossa 4 on esitetty esimerkki jaetusta palvelusolmupisteestä 28, jossa on resursseja esimerkiksi tietokoneiden muodossa, • · •”‘j joissa on ohjelmat ja laitteistot eri päätelaitteiden 25 välistä tietoliikennettä varten, tietokoneiden ollessa ti* ·;;; yhteiset useille välitysvälineille, jotka tässä on merkit- » · ty viitteillä ESI, ES2,...ESN. Välitysvälineet ESI on tar-koitettu asiakkaalle UI, välitysvälineet ES2 on tarkoitet-tu hoitamaan tietoliikenteen toisen asiakkaan U2 kanssa, 30 jne. Lisäksi jaettu palvelusolmupiste 28 sisältää yksityisen vaihteen, esimerkiksi PABX-tyyppisen vaihteen, jossa on joukko tulolinjoja puhelujen vastaanottamista varten vierailta käyttäjiltä F ja asiakkailta UI, U2, ...UN. On ilmeistä, että tuleva puhelu voi saapua millä tahansa lin-35 joista 30 - 39. Sen jälkeen vaihteessa 29 suoritetaan nu- i 23 109256 meroanalyysi, jolla selvitetään kenelle asiakkaista UI, U2, ...UN puhelu osoitetaan. Seuraavaksi puhelu kytketään vastaavan asiakkaan välitysvälineisiin ES, jotka päättävät puhelun ja aikaansaavat edellä mainitun puhelun ja vastaa-5 vien porttien välisen riippuvuuden U-REC-REF.

Kuvio 5 on kuvion 2 tapainen yleiskuva, jossa vä-litysvälineitä kutsuu vieras käyttäjä F, jolla on pääsy verkkoon N1 päätelaitteen 27 kautta. On mahdollista että vieraalla käyttäjällä on pääsy useisiin verkkoihin, esi-io merkiksi matkaviestinverkkoon. Kutsumenettely on samantapainen kuin kuvioon 2 viitaten selostettu menettely, joskin sillä erotuksella että tässä tapauksessa vieras käyttäjä käyttää julkisen luettelon numeroa D-ID kohdeosoit-teena. Vastaavalla tavalla kuin tavalla jolla asiakkaalta 15 tuleva puhelu vastaanotetaan, käynnistetään osoituspro- ( i sessi, joka aikaansaa suorituksen johon liitetään viite , F-REC-REF, joka osoittaa F:Itä tulevan puhelun siihen porttiin johon puhelu saapuu. Tätä riippuvuutta käyttävät • * eri päätelaitteiden eri osoitusprosessit, näiden pääte- t · i 20 laitteiden halutessa viitata kyseessä olevaan F:Itä tule- « i · .* · vaan puheluun.

Kuvio 6 on kuvion 2 tapainen yleiskuva, jossa vä-litysvälineet ES kutsuvat asiakastaan U, joka voi sijaita missä tahansa verkoista N1-N3. Välitysvälineet ES eivät * * · *. 25 ole tietoisia siitä missä verkossa asiakas sijaitsee.

i i · *;;; Soitto asiakkaalle tapahtuu hälytyssignaalin yksisuuntai- t « ';·* sena siirtona, jonka ainoana tarkoituksena on hälyttää asiakas U. Välitysvälineiden ja asiakkaan U välille ei muodosteta mitään kytkentää liikennöintiprosessin tässä * » · 30 vaiheessa. Haku voidaan suorittaa eri tavoilla ja eri reittejä, esimerkiksi verkossa N3 tapahtuvana maailmanlaajuisena lähetyksenä, matkaviestinverkossa N2 tapahtuvana suunnattuna langattomana lähetyksenä tai verkon N1 kiinteään päätelaitteeseen. Lähetettäessä hälytyssignaali 35 henkilöhakuverkossa N3, välitysvälineet käyttävät kohde- 24 109256 osoitteena asiakkaan päätelaitetunnusta T-ID, eli yksittäisen päätelaitteen 9 osoitetta. Viestitettäessä hälytys-signaali matkaviestinverkossa, langaton yksisuuntainen hälytyssignaali saatetaan lähettää päätelaitteelle 5, joka 5 vastaanottaessaan hälytys-signaalin, esimerkiksi yksin, tuottaa äänisignaalin ja täten kiinnittää asiakkaan huomion siihen että hänen tulee ottaa yhteys välitysvälinei-siinsä. Viestitettäessä hälytyksiä kiinteässä verkossa N1 ja tämän verkon N1 ollessa yleinen puhelinverkko (PSTN), io hälytys voidaan viestittää säännöllisin välein, jolloin osoitettu puhelin vastaanotettuaan hälytyssignaalin tuottaa lyhyen surisevan äänen, joka kiinnittää asiakkaan huomion siihen että hänen tulee ottaa yhteys välitysvälinei-siinsä. Välitysvälineet ES pystyvät suorittamaan tämän hä-15 lytyssignaalin viestittämisprosessin kaikissa mukaan kuuluvissa verkoissa N1 - N3, joko rinnakkain tai peräkkäin. Välitysvälineet ES pystyvät kutsumaan asiakastaan, eli “ * työnantajaansa, älykkäiden prosessien mukaisesti, esimer- ; ’·* kiksi aloittamalla kutsumisen siinä verkossa jossa asiakas . · 20 viimeksi sijaitsi (joskaan ei henkilöhakuverkossa N3) . Jos kutsumista tulee suorittaa päiväsaikaan, välitysvälineet ··· voivat esimerkiksi aloittaa kutsumisen asiakkaan työpai- kalla ja kutsuessaan asiakasta iltaisin välitysvälineet voivat aloittaa asiakkaan kutsumisen hänen kodissaan. Jos | . 25 esimerkiksi kutsumista tulee suorittaa kello 07.00 - 08.00 !..* ja kello 17.00 - 18.00, kutsuminen voidaan aloittaa matka- • » y viestinverkossa N2, koska on todennäköistä että asiakas on >t’j* matkalla työpaikalleen tai kotiin näinä aikajaksoina. On huomattava että suoritettaessa kutsuprosessia käytetään 30 päätelaitetunnuksia, jotka viittaavat yksittäisten pääte- • · laitteiden numeroihin palvelun sijasta. Esimerkiksi U:n ·'·’ sijaitessa päätelaitteen luona, joka ei ole asiakkaan oma päätelaite, asiakkaan U tulee ilmoittaa kyseessä oleva päätelaite-ID omille välitysvälineilleen ES, jotta ES voi-35 si kutsua U.-ta.

i 25 109256

Termi kohdetunnus (U-ID ja vastaavasti D-ID) viittaa palveluun päästä yhteyteen välitysvälineiden ES palvelemaan käyttäjään. Kohdetunnus on palvelusuuntautunut ja liittyy verkon palveluihin eikä palvelujen sijaintiin ver-5 kossa. Kohde-ID johtaa siihen että kutsuja saatetaan yhteyteen asiakkaan välitysvälineiden ES kanssa. Asiakas U käyttää tunnusta U-ID päästäkseen yhteyteen välitysvälineiden ES kanssa. Vieras käyttäjä käyttää tunnusta D-ID päästäkseen yhteyteen asiakkaan U kanssa. io T-ID liittyy yksisuuntaiseen hälytykseen ja hälytys lähetetään yhdelle tietylle laitteelle.

U-REC-ID liittyy verkon siihen porttiin, jonka kautta asiakas yhdistää ESrnsä U:n puheluun, ja ES käyttää sitä tämän puhelun viitteenä.

15 Viitettä F-REC-ID käytetään samaan tarkoitukseen kuin viitettä U-REC-ID, mutta liittyy vieraaseen käyttäjään.

·"· ES voi esimerkiksi käyttää tunnusta U-REC-REF yh- j '·. distämään asiakkaansa vieraaseen käyttäjään asiakkaan 20 liikkuessa verkossa. Täten matkaviestinverkon N2 ei tar-

; vitse seurata kuluttajan liikkumista verkossa. U-REC-REF

toimii liikkuvan asiakkaan kiinteänä pisteenä.

j Selostetuissa soittoprosesseissa käytettyjen eri * # · tunnusten ja viitteiden määrittelemisen jälkeen on nyt . . 25 mahdollista kuvata yhteysmenetelmä, jota käytetään vierai- • * * den käyttäjien halutessa yhteyden asiakkaaseen U. Yhteys- • » ·;·’ menetelmä selostetaan viitaten kuvion 7 vuokaavioon, joka alkaa vieraan käyttäjän kutsulla välitysvälineille ES, I käytetyn osoitetunnuksen ollessa D-ID. Tämä vaihe on esi- i · · · | 30 tetty lohkossa 40 ja vastaa kuviossa 5 esitettyä puhelua.

I * * · Välitysvälineet ES pysäköivät puhelun ja käynnistävät *···’ edellä selostetun suorituksen aikaansaaden täten riippu vuuden F-REC-ID kyseessä olevan puhelun ja sen portin välille, johon puhelu saapui. Liikennöinti F:n ja ES: n 35 välillä alkaa nyt, jolloin ES kysyy F: Itä kuka hän on, 26 109256 mitä F haluaa, jne. Lyhyesti esitettynä ES tarjoaa vieraalle käyttäjälle palvelunsa asiakkaan antamien ohjeiden mukaisesti. Tämä liikennöintiprosessin vaihe edustaa ES:n ja F:n vuoro-vaikutteista toimintaa ja on esitetty kuvion 5 7 lohkossa 41. Seuraavaksi välitysvälineet ES alkavat kutsua asiakastaan käyttäen asiakkaan T-ID:tä. Kutsuminen suoritetaan kuvioon 6 viitaten selostetulla tavalla. Saatettuaan tämän kutsuprosessin loppuun, ES siirtyy odotustilaan ja odottaa kutsua asiakkaaltaan. Asiakkaan io vastaanottaessa hälytyssignaalin hän voi sijaita missä tahansa verkoista N1 - N3 ja kutsuu sen jälkeen välitysvälineitään ES käyttäen kyseisen verkon asiakastunnustaan U- ID kohdeosoitteena. Tämä menetelmän vaihe vastaa kuviossa 2 kuvattua yhteysprosessia ja sitä edustaa 15 kuvion 7 lohko 43. ES:n vastaanottaessa puhelun Urita, aikaansaadaan suoritus joka ilmoittaa U:lta tulevan puhelun ja sen portin välinen riippuvuus, johon Urita ·' ' tullut puhelu saapui. Tämä riippuvuus on edellä mainittu • '·· U-REC-REF. Välitysvälineet toimivat nyt asiakkaana. Asia- . 20 kas kysyy ES: Itä miksi hälytys suoritettiin ja asiakas

Pystyy antamaan ES:lie ohjeita ja voi jättää sanoman. Tämä • j. U:n ja ES: n vuorovaikutteinen toiminta on esitetty /:·. lohkossa 44, joka vastaa niitä prosesseja jotka edellä selostettiin viitaten kuvioon 2. Tietoliikenneprosessin . . 25 viimeisenä vaiheena ES käynnistää seuraavaksi F.-n ja U:n h.’ välisen kokouksen käyttäen menetelmää, joka on selostettu *;·' tämän asiakirjan kanssa samana päivänä päivätyssä pa- U* tenttihakemuksessamme, jonka hakijaviite on LM 5517.

Asiakkaan halutessa välittömästi yhteyden F:ään, 30 välitysvälineet ES yhdistävät tunnuksen U-REC-REF ilmoit- » · tämän portin tunnuksen F-REC-REF ilmoittamaan porttiin, '*·' minkä jälkeen osapuolten välinen vuorovaikutteinen toimin

ta heti alkaa. Tämä tietoliikenneprosessin jälkimmäinen vaihe on esitetty kuvion 7 lohkossa 45. Lohkon 41 mukaisen 35 F:n ja ES:n välisen vuorovaikutteisen toiminnan aikana F

27 109256 ilmoittaa asiansa, kuka hän on, jne. F:lie saatetaan ilmoittaa, ettei U:hun voi saada yhteyttä. Tässä tapauksessa U on saattanut antaa ES:lie ohjeen pyytää F:ää jättämään sanoman, jonka ES seuraavaksi tallentaa ja toimittaa U:lle 5 myöhemmin. Tähän menetelmään liitetään etiketti tai merkintä, joka liittää sanoman tunnukseen F-REC-REF. Sanomaan voidaan myös liittää aikaleima tavanomaisen tekniikan mukaisesti. Tallennettuaan sanoman välitysvälineet saattavat pyytää F:ää soittamaan myöhemmin ja kysyä onko F:lie sano-10 maa Urita. Sen jälkeen päätetään ES:n ja F:n välinen vuorovaikutteinen toiminta. F:n soittaessa ES:lie myöhemmin, ES tarkistaa onko U jättänyt vastauksen F:n sanomaan, ja jos näin on ES toimittaa sanoman F:lie. Täten F:N ja U:n välillä voi esiintyä epäsuoraa liikennöintiä eikä datatie-15 dostoa johon F-REC-REF liittyy mitätöidä ennen kuin molemmat osapuolet F ja U ovat sopineet että heidän keskinäinen liikennöintinsä tässä tietyssä tapauksessa on päättynyt.

·"· Kuviossa 8 on esitetty toinen tapaus, eli tapaus ; '·· jossa asiakas U haluaa yhteyden vieraaseen käyttäjään F.

20 Tämän prosessin ensimmäisessä vaiheessa, lohkossa 46, :*·*: asiakas kutsuu välitysvälineitään ES ilmoittaen asiakas- tunnuksen U-ID. Tätä prosessivaihetta vastaa yllä oleva selostus viitaten kuvioon 2. Välitysvälineet ES päättävät ; asiakkaalta U tulevan puhelun ja aloittavat osoitusproses- . . 25 sin, joka aikaansaa suorituksen jossa puhelu liitetään siihen porttiin, johon puhelu saapui. Käytetty viite on • ·

·;·* aikaisemmin mainittu viite U-REC-REF. Välitysvälineillä ES

*:* on nyt tieto siitä missä asiakas tällä hetkellä sijaitsee.

Välitysvälineet kysyvät mitä asiakas haluaa ja U:n ja ES:n 30 välillä esiintyy vuorovaikutteista toimintaa, kuten on * ♦ · • · esitetty lohkossa 47. Seuraavaksi välitysvälineet ES kut-'··’ suvat F:ää käyttäen F:n tunnusta T-ID, (lohko 48) . Nyt voi esiintyä kaksi eri tilannetta (valintalohko 49) , eli F joko vastaa tai jättää vastaamatta. F:n vastatessa väli-35 tysvälineet ES käynnistävät U:n ja F:n välisen kytkennän i 28 109256 (lohko 50) lähettämällä kytkentäkäskyn kokousten järjestä-jäyksikölle, joka sen jälkeen aikaansaa halutun kytkennän.

Tapa jolla tämä kytkentä aikaansaadaan on selostettu seikkaperäisemmin tämän asiakirjan kanssa samana päivänä päi-5 vätyssä ruotsalaisessa patenttihakemuksessamme, jonka ha-kijaviite on LM 5517. F:n jättäessä vastaamatta välitysvä-lineet ilmoittavat tästä asiakkaalleen ja asiakas pystyy nyt antamaan ohjeet välitysvälineilleen, esimerkiksi antamaan ES:lie ohjeet suorittaa lisäpuhelu ja jättää sanoma 10 siitä että yhteys halutaan (lohko 51).

Tämän U:n ja ES:n vuorovaikutteisen toiminnan aikana asiakas U saattaa antaa välitysvälineilleen ES ohjeen, että U haluaa yhteyden vieraaseen käyttäjään F määrätyn verkon kautta, joka on valittu verkkojen Nl, N2 ja N3 15 joukosta. Sen verkon jossa asiakas valitsee vastaanottaa viestinnän ei välttämättä tarvitse olla sama verkko, jossa vieras käyttäjä F soittaa. Tätä tapausta varten vä-litysvälineillä ES on käytössään muunnoslaitteisto, joka : mahdollistaa vieraan käyttäjän F kanssa tapahtuvan vies- ; ’*· 20 tinnän jatkumisen hyödyntäen verkkoa jota vieras käyttäjä • *·* haluaa käyttää ja asiakkaan kanssa tapahtuvan viestinnän ··· jatkumisen hyödyntäen verkkoa jota asiakas haluaa käyttää.

• · · · Tällaisen muunnoslaitteiston esimerkki on yhdyskäytävän yhteydessä selostettu tämän asiakirjan kanssa samana päi-.·, : 25 vänä päivätyssä SE-patenttihake-muksessamme, jonka haki- javiite on LM 5516.

Koska vieraan käyttäjän F ja asiakkaan U välinen «.' * * tietoliikenne jaetaan kahteen jaksoon, joista toinen on vieraan käyttäjän F ja välitysvälineiden ES välinen ja 30 toinen asiakkaan U ja välitysvälineiden ES välinen, F:n ja \.I U:n välisen kytkentätien molemmat päät vapautuvat ja voi daan käsitellä erillisinä, mikä luo edellä mainitun mahdollisuuden antaa asiakkaalle mahdollisuus päättää dynaamisesti miten jokainen tuleva puhelu käsitellään hänen 35 puolestaan, ja asiakkaan käytettävissä olevia eri vaihto- 29 109256 ehtoja on huomattavasti enemmän kuin perinteisessä tapauksessa, jossa tuleva puhelu ainoastaan voidaan hyväksyä tai hylätä. Asiakas U ilmoittaa välitysvälineille minkälaista palvelua asiakas haluaa tulevan puhelun suhteen, minkä 5 jälkeen välitysvälineet, ei asiakas, jatkavat suoritettavien tehtävien hoitamisen. Koska vieraan käyttäjän F ja asiakkaan U välisen kytkennän molemmat päät ovat erotettuina toisistaan, kummallakaan osapuolella F ja U ei ole tarvetta tietää toisen osapuolen sijaintia, eli missä ver-io kossa toinen osapuoli sijaitsee.

Asiakkaan U halutessa siirron, esimerkiksi puhelinpalvelujen siirron, asiakas U välittää tämän tiedon välitysvälineille ES, jotka varmistavat että tulevat puhelut ohjataan uuden päätelaitetunnukseen T-ID osoittamaan is paikkaan, jossa asiakas U sillä hetkellä sijaitsee. Vastaavasti välitysvälineet ES ylläpitävät jatkuvan listan kaikista asiakkaan haluamista siirroista ja asiakkaan • · · · tarvitsee vain ilmoittaa välitysvälineille sen tietoliikenneverkon jossa tai ne tietoliikenneverkot joissa lii- : '·· 2 0 kennöinnin tulee tapahtua vieraan käyttäjän kanssa. Kun • · : siirtojen voimassaolon tulee loppua, asiakas ilmoittaa ··* tämän välitysvälineille ES ja välitysvälineet ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin tulevan liikenteen ohjaamiseksi haluttuun päätelaitteeseen 2, 5 tai 9.

: 25 Välitysvälineet ES ovat kiinteät jokaisessa ver- koista N1 - N3. Näiden verkkojen ei tarvitse seurata sitä onko asiakas U järjestänyt tilapäisiä siirtoja, koska vä-..li* litysvälineet ES hoitavat kaikki tällaiset siirrot. Riip- :>t>: pumatta vieraan käyttäjän liikkumisesta, vieras käyttäjä :v. 30 liikennöi välitysvälineiden ES kanssa ja välitysvälineet I ,··.\ ovat kiinteät. Tämä poikkeaa esimerkiksi matkaviestinjär jestelmien tapauksista, joissa kiinteänä osoitteena tai kohteena on matkaviestin. Itse asiassa välitysvälineiden-kään ei tarvitse tietää missä verkossa asiakas U sijait-35 see, koska riittää että asiakas ottaa yhteyden välitysvä- 30 109256 lineisiinsä ES silloin kun hänelle sopii saadakseen tietää onko tulevia puheluja rekisteröity ja mistä nämä puhelut ovat lähtöisin. Välitysvälineet ovat tällä tavalla yhteydessä asiakkaaseen U. Tässä yhteydessä asiakas voi antaa 5 välitysvälineille käskyn käynnistää ne kytkennät, jotka asiakkaat haluaa aikaansaada.

Käyttämällä välitysvälineitä ES vieraiden käyttäjien F on mahdollista tavoittaa asiakas joko suoraan tai saada tietoa siitä (a) missä asiakas on tavoitettavissa tai (b) io milloin asiakas aikoo tehdä aloitteen yhteyden ottamiseksi vieraaseen käyttäjään. Välitysvälineet ES palvelevat vieraita käyttäjiä vuorokauden ympäri ja jokaisen yksittäisen tulevan puhelun käsittelytapa on aina täysin asiakkaan hallinnassa. Vieraalle käyttäjälle tietoliiken-15 nemenetelmä välitysvälineiden kautta merkitsee että asiakas U voidaan tavoittaa minkä tahansa päätelaitteen kaut-I ta, edellyttäen ainoastaan että vieraalla käyttäjällä on ! ’ ' aikaisemmin mainittu julkiseen luetteloon sisältyvä tieto ; käyttäjän tunnuksesta D-ID. Vieraiden käyttäjien ei tar- ; 20 vitse tietää missä verkossa asiakas U sijaitsee. Tämä : ' : piirre antaa tälle keksinnölle sen moniverkko-ominaisuu-

··· det. Moniverkko-ominaisuuksilla tarkoitetaan sitä että U

on useiden verkkojen käyttäjä ja voi päästä verkkoihin useiden eri vaihtoehtoisten päätelaitteiden kautta. Kaikki ,·. ; 25 osapuolet voivat toimia minkä tahansa päätelaitteen kautta ja missä tahansa verkossa. Kuten edellä mainittiin kaikil-la osapuolilla on vapaus liikkua ei vain yhdessä verkossa, .,)·* vaan myöskin verkkojen välillä.

: : Kuviossa 9 on esitetty välitysvälineiden ES toi- ;·*·. 30 minnallinen jako ensimmäiseen osaan 52, johon kuviossa myös viitataan viitteellä ES (F) ja joka liikennöi vieraiden käyttäjien F kanssa, ja toiseen osaan 53, johon kuviossa myös viitataan viitteellä ES(U) ja joka liikennöi asiakkaan U kanssa. Saatuaan vastaavat ohjeet asiakkaalta 35 ensimmäinen osa 52 voi itse suorittaa puheluja määritel- 109256 31 lyille vieraille käyttäjille, vastaanottaa puheluja ja tallentaa sanomia vierailta käyttäjiltä F, toistaa sanomia ja tehdä kysymyksiä ääniohjatun puhekyselyn kautta, tallentaa vastauksia, jne. Sanomia voi myös tallentaa va-5 likoidusti, eli vain määritellyiltä käyttäjiltä tulevat sanomat tallennetaan. Kuviossa on myös esitetty tapa jolla vieras käyttäjä F aikaansaa yhteyden ensimmäisen osan 52 avulla ilmoittamalla asiakkaan tunnuksen D-ID, mikä symbolisesti on esitetty ehjällä viivalla piirretyllä nuo-io lella 54, ja tapa jolla välitysvälineiden toinen osa 53 sen jälkeen hälyttää asiakkaan ilmoittamalla asiakkaan tunnuksen T-ID, mikä symbolisesti on esitetty katkoviivalla piirretyllä nuolella 55A, ja myös tapa jolla asiakas sen jälkeen aikaansaa yhteyden kohdeosoitteeseen U-ID 15 hälyttämällä ES(U), mikä symbolisesti on esitetty ehjällä viivalla piirretyllä nuolella 55B.

Kuviossa 10 on yleiskuva, joka esittää kahden käyttäjän UI ja U2 esimerkin, jossa kummallakin käytäjällä on : *·· välitysvälineet ESI ja ES2 mainitussa järjestyksessä. ESI

: '·. 20 sijaitsee palvelusolmupisteessä 10 ja ES2 sijaitsee toi- . * : sessa palvelusolmupisteessä 56. Palvelusolmupiste 56 saat- ··· taa olla samanlainen kuin palvelusolmupiste 10, vaikka nämä solmupisteet havainnollisuuden vuoksi on esitetty erillisinä. Vastaavasti kuin kuviossa 9 kummatkin välitys-; 25 välineet ESI ja ES2 muodostuvat kahdesta osasta, eli en- simmäisistä osista 57 ja 58, jotka molemmat liikennöivät asiakkaansa kanssa, ja toisista osista 59 ja 60, jotka liikennöivät vieraiden käyttäjien kanssa. Molemmat asiak-: : kaat UI ja U2 antavat ohjeensa välitysvälineilleen ESI ja 30 ES2 mainitussa järjestyksessä, minkä jälkeen mainittujen 'välitysvälineiden toiset osat 59 ja 60 liiikennöivät keskenään signaalitien kautta, joka symbolisesti on esitetty kaksisuuntaisella nuolella 61. Ul:n ja ESl:n välinen vuorovaikutteinen toiminta ja U2:n ja ES2:n välinen vuorovai-35 kutteinen toiminta toteutuvat samalla tavalla kuin kuvioon Ϊ 32 109256 2 viitaten on selostettu ja käyttäen kuviossa 10 esitettyjä osoitteita, Ul:n osoite- eli kohdetunnuksen ollessa merkittynä tunnuksella UI-ID ja U2:n osoite- eli kohdetunnuksen ollessa merkittynä tunnuksella U2-ID. Ul:n pääte-5 laitetunnus on Tl-ID ja U2:n päätelaitetunnus on T2-ID.

UI:n kohdetunnus on Dl-ID ja U2:n kohdetunnus on D2-ID.

Erilaisia tilanteita voi esiintyä, riippuen siitä ovatko vältysvälineet ESI ja ES2 tietoisia toistensa olemassaolosta. Olettakaamme että UI haluaa yhteyden U2:een.

10 UI häyttää välitysvälineitään ESI käyttäen asiakas-tunnustaan UI-ID, ja antaa ESI:lie ohjeet aikaansaada yhteys U2:een, jota tällöin katsotaan osoitetuksi osapuoleksi ja jonka ESI hälyttää käyttäen tunnusta D2-ID. ESI:n ollessa tietoinen ES2:n olemassaolosta tai ESI:n pystyessä päätte-15 lemään kohdetunnuksen D2-ID perusteella että U2:lla on välityspalveluja, eli että välitysvälineet palvelevat U2:ta, ESI:n ei tarvitse aikaansaada kytkentää E2:een, vaan pystyy viestittämään ES2:lle signaalikytkennän 61 * ·' kautta.

: *·· 20 Ellei ESI ole tietoinen siitä että U2:lla on väli- * tyspalveluja, ESI voi aikaansaada yhteyden U2:een käyttäen ·;· U2:n kohdetunnusta D2-ID. ES2:n toinen osa 60 päättää kytkennän ja voi tiedottaa ESI:lie että kytkentä välitys-välineisiin on päätetty. Tämä voi esimerkiksi tapahtua : 25 samalla tavalla kuin tavanomaisella modeemilla, jolloin * * · ,i·.’ käytetään kättelyprosessia. Välitysvälineiden ESI ilmoi- tettua että kytkentä on päätetty välitysvälineisiin, ESI voi siirtyä liikennöimään ES2:n kanssa signaalitien 61 :i>#! kautta. Vaihtoehtoisesti ESI voi liikennöidä ES2:n kanssa 30 aikaansaadun kytkennän kautta ja kytkeä mukaan modeemin ja . lähettää käskynsä tai ohjeensa ESI: lie samalla tavalla kuin kahden modeemin viestittäessä toisilleen. Samanaikaisesti ESI toteaa viestitysprosessissa aikaansaadun suorituksen yhteydessä että ESI:n hälyttäessä U2:ta käyttäen 35 tunnusta D2-ID, välitysvälineet vastasivat. Näillä väli- 33 109256 työvälineillä on signaaliosoite ja ESI toteaa tämän sig-naaliosoitteen suorituksen yhteydessä. ESI:n hälyttäessä U2:n seuraavan kerran, ESI:n on turha alkaa aikaansaada kytkentä ES2:een, vaan voi sen sijaan käyttää ES2:n sig-5 naaliosoitetta.

Välitysvälineillä on monta eri tapaa liikennöidä keskenään. Keksintöön sisältyy perusperiaate, joka voidaan soveltaa eri tavoin. Keksintö perustuu siihen konseptiin että yhteys U1-U2 voidaan käsitellä ESl:n ja Ul:n välisenä 10 yhteytenä, ES2:n ja U2:n välisenä yhteytenä ja ESI:n ja ES2:n välisenä yhteytenä. ESI ja ES2 tarkistavat mainitussa järjestyksessä työnantajiensa UI ja U2 tilanteen yhteyden U1-U2 suhteen, eli hyväksytäänkö liikennöinti nyt vai myöhemmin, hylätäänkö liikennöinti kokonaan vai tuleeko 15 liikennöinnin toteutua epäsuorana välitysvälineiden kautta. Tapa jolla nämä jälkimmäiset vaihtoehdot toteutetaan ja siihen tarvittavat laitteistot on selostettu tämän • · · · asiakirjan kanssa samana päivänä päivätyssä pa-: ’·· tenttihakemuksessamme, jonka hakijaviite on LM 5517.

: 20 Vaihtoehtona yllä selostetulle menetelmälle aikaan- : ‘ : saada yhteys Ul:n ja U2:n välille, ESI voi vastaanotettu- i ·· aan asiakkaaltaan yhteyspyynnön asiakkaaseen U2 lähettää I 4 » kokouskäskyn, jota edustaa nuoli 62, kokousten välittäjä- yksikölle, joka on selostettu edellä mainitussa patentti- ,·, ; 25 hakemuksessa, jonka hakijaviite on LM 5517. Kokousten vä- r « · littäj äyksikköä ei ole esitetty kuviossa 10. Kokousten välittäjäyksikkö ottaa seuraavaksi yhteyden U2:een, mikä , on esitetty nuolella 63, pyytäen Ul:n ja U2:n välistä ko- : : kousta. ES2:n vastaanottaessa tämän yhteyspyynnön asiak- >]·' 30 kaaseensa, ES2 lähettää hälytyksen, jota edustaa kuvion 1 katkoviivalla piirretty nuoli T2-ID, asiakkaalleen U2 edellä selostetulla tavalla, minkä jälkeen U2 ottaa yhteyden ES2:een ja saa tietoonsa halutun yhteyden Ul:een. U2 ilmoittaa sijaintinsa ES2:lle. Sen jälkeen ES2 ilmoittaa 35 U2:n sijainnin kokouksen välitysyksikölle. Tämä menettely i 34 109256 62->ES2->U2:n hälytys jatkuu, kunnes välitysyksikkö (ei esitettynä) toteaa, että kummankin osapuolen UI ja U2 sijainti on sopiva halutulle liikennöinnille, jolloin välitysyksikkö yhdistää osapuolet toisiinsa. Vaihtoehtoisesti 5 välitysyksikkö voi lähettää kokouspyynnön kokouksen järjestäjälle MA tavalla, joka on selostettu edellä mainitussa patenttihakemuksessa, jonka hakijaviite on LM 5517. Asiakas U2 pystyy täten tässäkin tapauksessa jatkuvasti määräämään asemansa kaikkiin tuleviin io puheluihin nähden ja päättämään yksilöllisesti tuleeko liikennöinnin toteutua nyt vai myöhemmin vai hylätäänkö se kokonaan, vai tuleeko sen toteutua epäsuorana sanomien avulla. Eräs tällaisen sanoman esimerkki on: "Olen juuri nyt kokouksessa, mutta jos UI voisi soittaa puolen tunnin 15 päästä, olen valmis hyväksymään yhteyden aikaansaamisen", j Täten välitysvälineiden käyttö parantaa kahden osapuolen kohtaamisen todennäköisyyttä.

• · · · ' * Kaikki välitysvälineet voivat edelleen yksinker- » · ; *· taistaa työnantaj iensa liikennöinnin osoittamalla vieraan ; ’·· 20 käyttäjän kaikissa käytettävissä olevissa verkoissa vie- I raan käyttäjän kaikille eri osoitetunnuksille pikaosoite- I * i ··· ID:n, joka on yhteinen kaikille verkoille. Välitysvälineet luetteloivat kaikki nämä pikaosite-tunnukset. Asiakkaan halutessa yhteyden tiettyyn vieraaseen käyttäjään, hän . 25 vain ilmoittaa pikaosoite-tunnuksen, joka esimerkiksi voi • · muodostua numeroyhdistelmästä, tai vielä yksinkertaisemmin ';· vieraan käyttäjän nimestä, ja välitysvälineet muuntavat '·' sen jälkeen pikaosoitetunnuksen niiksi eri kohdetunnuksik- : si D-ID, jotka vieras käyttäjä omaa eri verkoissa.

30 Kuviossa 11 esitetyn keksinnön toisen suoritusmuodon ..." esittelynä voidaan mainita tilanne, joka esiintyy i '* asiakkaan muuttaessa vakituista asuinosoitettaan, esimer kiksi hänen muuttaessaan toiseen maanosaan tai muuttaessaan toiseen maahan. Tällöin asiakkaan kannattaa ottaa 35 mukaansa välitysvälineensä jotta vieraat käyttäjät voivat i 35 109256 liikennöidä U:n kanssa hänen välitysvälineidensä ES kautta hänen uudella asuinpaikkakunnallaan. Edellisen asuinpaikkakunnan vieraat käyttäjät pystyvät liikennöimään U:n kanssa edellisellä asuinpaikkakunnalla sijaitsevan vas-5 taanottoyksikön REC(F) (Receptionist) kautta. Vastaanottoyksikön tehtävänä on ottaa vastaan vanhojen vieraiden käyttäjien yhteydenotot ja tarjota heille tietty palvelutaso. Vastaanottoyksikön velvollisuutena on myös ilmoittaa välitysvälineille ES, jotka nyt sijaitsevat uudella asuin-10 paikkakunnalla, "vanhat" vieraat käyttäjät jotka haluavat yhteyden asiakkaaseen, ja välitysvälineet ES välittävät vuorostaan tämän tiedon asiakkaalle. Vastaanottoyksikkö REC(F) voi myös tallentaa tulevia ja lähteviä sanomia sekä toistaa tallennettuja sanomia. Keksinnön mukaan tämä 15 vastaanottoyksikkötoiminnallisuus aikaansaadaan ensimmäisellä osalla ES(F) 52, joka hoitaa välitysvälineiden yh teydet vieraisiin käyttäjiin, toiminnallisuuden ollessa '“· jakautunut maantieteellisesti verkon eri palvelusolmupis- • teisiin. On myös mahdollista jakaa tämä osa useaan Verkin., 2 0 koon ja jokaisen verkon eri paikkoihin. On myös mahdol- j listaa jakaa välitysvälineiden osa 53, joka on merkitty j · · ! viitteellä ES (U) ja hoitaa asiakasta maantieteellisesti » « * · jakautuneissa solmupisteissä, ja jakaa tämä osa eri verkkoihin. Tämä antaa asiakkaalle mahdollisuuden päästä yh-. . 25 teyteen välitysvälineisiinsä vastaanottoyksikön REC(U) kautta.

t · ·;·’ Kuviossa 11 on esitetty toinen suoritusmuoto, joka ;· käsittää jaettuja toimintoja vieraiden käyttäjien F ja asiakkaiden U käsittelyä varten. Vastaanottoyksikkö 65, i * · 30 joka on merkitty viitteellä REC(F) ja joka on yhteydessä » » välitysvälineisiin ES signaaliyhteyden 66 kautta, sijaitsee palvelusolmupisteessä 64, joka on maantieteellisesti eri paikassa kuin palvelusolmupiste 10. Toinen palvelusol-mupiste 67, joka on erotettuna palvelusolmupisteestä 10, 35 käsittää vastaanottoyksikön 68, joka on merkitty viitteel- 36 109256 lä REC(U) ja joka on yhteydessä välitysvälineisiin ES sig-naaliyhteyden 69 kautta. Vastaanottoyksikön 65 toiminnallisuus vastaa viitteellä 52 merkittyjen välitysvälineiden ES(F) ensimmäisen osan toiminnallisuutta. Vastaanottoyksi-5 kön 68 toiminnallisuus vastaa viitteellä 53 merkittyjen välitysvälineiden ES(F) toisen osan yhden osan toiminnallisuutta, eli sen osan joka päättää asiakaskytkennät. Vastaanottoyksiköt 65 ja 68 toteutetaan tietokoneina, jotka on varustettu ohjelmilla ja laitteistolla vieraiden käytit) täjien ja välitysvälineiden kanssa tapahtuvaa liikennöintiä varten mainitussa järjestyksessä. Vastaanottoyksikkö 68 sijaitsee jonkin verkon jossakin sijainnissa mahdollisimman lähellä U:ta siten että vastaanottotoiminta voidaan suorittaa. Vastaanottoyksikkö 65 sijaitsee mahdollisimman is lähellä vieraita käyttäjiä siten että vastaanottotoiminta voidaan suorittaa. Solmupiste 10 voi esimerkiksi sijaita yhdessä maassa, solmupiste 64 toisessa maassa ja solmupis-* * te 67 kolmannessa maassa. Välitysvälineiden ensimmäisen f osan 52 ja toisen osan 53 toimintoja voidaan supistaa tai 20 lyhentää, koska ES:ää auttavat vastaanottoyksiköt 65 ja 68, jotka sijaitsevat eri paikassa kuin ES.

Vastaanottoyksiköt suorittavat edellä mainitut toi- f « * minnat eikä niitä suositeltavasti osoiteta yhdelle yk- < · sittäiselle asiakkaalle U, vaan ne pystyvät suorittamaan , , 25 yleisiä palveluja laajalle asiakasjoukolle UI, U2, i · U3,...,jne. Yhtenä esimerkkinä niistä palveluista, jotka ;·’ vastaanottoyksikkö pystyy suorittamaan on kysymysten teko, i ’;· kuten "Kuka olet?" ja "Mitä haluat?". Vastaan-ottoyksiköt pystyvät vastaanottamaan ohjeita vastaavilta asiak-30 käiltään, tallentamaan vierailta käyttäjiltä tulevia sano-,mia ja toistamaan vierailta käyttäjiltä tulevia sanomia i samalla tavalla kuin kuvion 9 välitysvälineet toimivat vieraiden käyttäjien suhteen. Välitysvälineet ES palvelevat kuitenkin yhtä yksittäistä asiakasta ja määräävät vie-35 raiden käyttäjien suhteen suoritettavat toiminnot. Väli- 37 109256 tysvälineet kuitenkin "ostavat" sanomien tallennuspalve-lut, kysymysten vastausten vastaanottopalvelut, jne. vastaanottoyksiköltä 65, joka välittää tulokset takaisin ES:lie.

5 Asiakas saattaa haluta liikennöidä vastaanotto-yksi kön 68 kanssa sen vuoksi että hän liikkuu verkossa ja sen takia että U:lle on sopivampaa ottaa yhteys vastaanottoyksikköön 68, koska vastaanottoyksikkö maantieteellisesti on lähempänä U:ta kuin välitysvälineet ES. Vastaanottoyksikkö io 68 ei tietenkään pysty päättelemään tuleeko U:n puhelu vieraalta käyttäjältä vai U:lta. Asiakas U pystyy tällöin ilmoittamaan tunnuksensa ja vastaanottoyksikkö 68 ottaa yhteyden U:n välitysvälineisiin ES signaaliyhteyden 69 kautta mahdollistaen täten U:n ja ES:n välisen liikennöin-15 nin aikaansaamisen. Vaihtoehtoisesti asiakas U voi toimit-, taa vastaanottoyksikölle 68 sanoman, jonka vastaanottoyk sikkö sen jälkeen lähettää välitysvälineille ES.

Samoin kuin välitysvälineiden viitteellä 52 merkitty * · .· ensimmäinen osa ES(F) voi olla jakautuneena useisiin 20 verkkoihin ja useisiin solmupisteisiin, välitysvälineiden j.* : viitteellä 53 merkityn toisen osan ES (U) yksi osa, eli se osa, joka liittyy yksisuuntaiseen viestintään asiakkaalle, kuten esimerkiksi henkilöhaussa, voi olla jakautuneena useaan maantieteellisesti erilliseen palvelupisteeseen ja » · · • 25 useaan eri verkkoon. Tämä on esitetty kuviossa 12. Tässä • · · "·: tapauksessa välitysvälineiden toisen osan 53 jakautunutta > · · ·...* osaa ei sanota vastaanottoyksiköksi vaan hälytysten t välittimeksi AA (alert agent) tai lähetysvälittäjäksi, ,·*·. koska jakautuneen osan ainoana tarkoituksena on kutsua 30 asiakasta, eli toimia välittäjänä jota välitysvälineet ES käyttävät sanoman, eli hälytyssanoman, lähettämiseen asiakkaalleen U. Kuvion 12 suoritusmuoto sisältää joukon jakautuneita hälytysten välittimiä AAU (alert agent unit) 70, 71 ja 72, jotka sijaitsevat kolmessa eri verkossa N1, 35 N2 ja N3. Halutessaan hälyttää asiakkaan välitysvälineiden 38 109256 ES toinen osa 53 antaa hälytysten välittimelle ohjeen lähettää hälytyssignaali kaikissa verkoissa Nl, N2 ja N3 samalla tavalla kuin edellä on selostettu viitaten kuvioon 6. Tämä käsky välitetään hälytysten välittimille eri 5 signaaliteitä, jotka on esitetty katkoviivoilla piirretyillä nuolilla 73, 74 ja 75. Hälytysten välittimet lä hettävät sen jälkeen hälytyssignaalit asiakkaalle U yksisuuntaisena viestintänä. Yksi tai useampi näistä häly-tyssignaaleista tavoittaa asiakkaan U. Esitetyssä tapauk-10 sessa asiakkaan tavoittaa katkoviivalla piirretyllä sig-naalitiellä 76 esitetty hälytyssignaali. Asiakas U ottaa seuraavaksi yhteyden lähimpään vastaanottoyksikköön. Lii-kennöintiprosessi jatkuu sen jälkeen samalla tavalla kuin on selostettu viitaten kuvioon 11.

15 Hälytyssekvenssi ES_»U ja hälytyksen seurauksena » · · · „ tuleva puhelu U—»ES voidaan toteuttaa kahdessa keskenään * · ; ** eri verkossa, esimerkiksi henkilöhakuverkossa ja puhelin- ‘ " verkossa. Käytettäessä riippumattomia verkkoja ES pystyy • · t : kutsumaan U:ta eri päätelaitteiden kautta ja U pystyy .,’·* 20 käyttämään mitä tahansa valittua päätelaitetta, kun puhelu : : U—»ES tulee suorittaa. Kun on tarpeellista suorittaa hälytyssekvenssi ES-»U ja puhelu U-»ES yhdessä ja samassa | verkossa, esimerkiksi puhelinverkossa, ei ole mahdollista • · .···, suorittaa hälytystä ES—»U ja puhelua U—»ES riippumattomas- • 25 ti. Mallinäkökulmasta tarkastellen hälytystä ES-»U, esi- merkiksi puhelimen surisevaa ääntä, katsotaan hälytysten * » * välittimeltä AAU U:lle tulleeksi hälytykseksi. Uin vasta-tessa puhelimeen AAU toteaa tämän toiminnan ja tätä katso- i · * . taan mallinäkökulmasta tarkastellen hälytysten välittimen 30 AAU vastaanottoyksikölle REC antamaksi ohjeeksi hoitaa yhteys, joka seuraavaksi aikaansaadaan (U:n nostaessa puhelimen kuulokkeen). Kaikki tämän vastaanottoyksikön REC toteuttamat menettelyt sisäänpäin verkkoon (välitysväli-neiden ES suuntaan) toimivat samalla tavalla kuin edellä 35 on selostettu viitaten kuvioon 12.

i 39 109256

Kaikissa toistaiseksi selostetuissa kuvioissa sig-naalitiet on esitetty katkoviivoin piirretyillä nuolilla. Signaalitien ei kuitenkaan tarvitse merkitä suoraa kahden solmupisteen välistä kytkentää tai solmupisteen sisäistä 5 kytkentää, vaan se voi myös merkitä kahden yhteiseen verkkoon kytketyn solmupisteen välistä kytkentää tai jopa kytkentää ensimmäisessä verkossa sijaitsevan solmupisteeseen aikaansaatuun signaalitiehen, tämän solmupisteen ollessa yhdyskäytävän kautta kytketty toisen verkon solmupistee-io seen samalla tavalla kuin on selostettu tämän asiakirjan kanssa samana päivänä päivätyssä patenttihakemuksessamme, jonka hakijaviite on LM 5516 (kuvio 7).

Kuvio 13 on yleiskuva, joka esittää yleisen ympäristön, jossa keksintö sovelletaan. Kuviossa on esitetty . 15 kolme tietoliikenneverkkoa N1, N2 ja N3, joissa jokaisessa asiakkaalla on vastaanottoyksikkö 65(1), 65(2) ja 65(3) ja hälytysten välitin 70(1), 70(2) ja 70(3). Esitetyssä esimerkissä asiakkaan välitysvälineet ES sijaitsevat kiinteästi verkossa N2, mutta yksinkertaisuuden vuoksi ne on 20 esitetty juuri "pilvimäisen" verkon N2 yläpuolella. Yksin- :: kertaisuuden vuoksi välitysyksikkö 65(1) ja hälytysten S välitin 70(2) on myös piirretty samalle tasolle kuin väli- tysvälineet ES, jotka on esitetty kuvion 13 yläosassa.

,···. Kuvioon 13 sisältyy myös viitteellä NA merkitty toiminnal- •t 25 lisuus, joka edustaa sellaista kokousten järjestäjäyksik- ·: köä, joka on selostettu tämän asiakirjan kanssa samana * * · n..· päivänä päivätyssä patenttihakemuksessamme, jonka hakija- viite on LM 5516 ja jonka otsikko on "A Method of Estab- . ", lishing a Connection" (Menetelmä yhteyden luomista var- 3 0 ten) . Verkkoon N2 sisältyy myös solmupiste 77, jossa on kytkin joka voi olla piirikytkentäinen kytkin tai pakettivälitteinen kytkin, riippuen verkossa N2 käytettävistä yhteyksistä. Lopuksi kuvio sisältää myös joukon tietokantoja 78(1), 78(2) ja 78(3). Nämä tietokannat sisältävät 35 tiedot siitä missä verkoissa eri asiakkaiden välitysväli- i 40 109256 neet sijaitsevat ja vastaavien välityövälineiden pääsypor-teista. Nämä tiedot eli datat on listattu taulukkoina. Vastaanottoyksiköllä on pääsy tietokantojen taulukoihin. Jokaiseen verkkoon on kytketty vastaanottoyksikkö, joka 5 toimittaa määrätyt palvelut ja täten muun muassa vastaanottaa vierailta käyttäjiltä F tulevia puheluja ja varmistaa että jokaiseen tulevaan puheluun vastataan. Vieras käyttäjä F suorittaa kutsun antaen asiakkaan tunnuksen D-ID kohdeosoitteena. Kutsu reititetään verkon N1 läpi yh-io teyttä 79 pitkin ja saapuu vastaanottoyksikköön 65(1). Vastaanottoyksikkö tutkii tietokantansa 78(1) taulukkoja kutsuvan asiakkaan välitysvälineiden löytämiseksi. Sen jälkeen vastaanottoyksikkö ottaa yhteyden asiakkaan väli-tysvälineisiin ES saadakseen tietää miten puhelu tulee . 15 hoitaa. Tämä kysely toteutuu signaalitietä pitkin, jota edustaa katkoviivalla piirretty nuoli 80. Välitysvälineet | _ ’* vastaavat vastaanottoyksikön kysymykseen asiakkaan U ai- : *’ kaisemmin välitysvälineille antamien ohjeiden perusteella .* ja vastaus lähetetään takaisin vastaanottoyksikölle sig- .*;' 20 naaliverkon kautta. Vastausta edustaa katkoviivalla piir- : retty nuoli 81. Vastausyksikkö käy nyt keskustelun vieraan ! käyttäjän kanssa tulevaa yhteyttä 79 pitkin ja toimittaa puhelun vaatimat palvelut. Seuraavana vaiheena vastaanot-toyksikkö 65(1) lähettää jonkinlaisen tehtävän tai tiedon ^ 25 välitysvälineille ES edellä mainittua signaalitietä 80 pitkin. Kaksi eri tilannetta voi nyt esiintyä, eli väli- » * » t..’ tysvälineet voivat vaatia lisäohjeita asiakkaaltaan tai välitysvälineet voivat käsitellä tulevan puhelun välittö-I , mästi. Pistekatkoviiva 82 erottaa kaavamaisesti nämä kaksi 30 tilannetta. Jos välitysvälineiden ei tarvitse saada lisää ohjeita, minkäänlaisiin toimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä eikä viivan 82 oikealla puolella olevaa viestitystä tapahdu, vaan sen sijaan välitysvälineet hoitavat puhelun ja toimittavat välitysvälineiden ja asiakkaan U "sopiman" 35 palvelun. Välitysvälineiden tarvitessa lisäohjeita asiak- i 41 109256 kaaltaan, tai kun ne on saanut ohjeet ottaa yhteys asiakkaaseensa, välitysvälineet lähettävät ohjeen hälytysten välittimelle 70(2), kuten on esitetty katkoviivalla piirretyllä nuolella 83. Hälytysten välitin 70(2) lähettää sen 5 jälkeen hälytyksen asiakkaalle, kuten on esitetty katkoviivalla piirretyllä nuolella 84. Suositeltavassa suoritusmuodossa tämä hälytys voidaan siirtää henkilöhakujärjestelmässä, jolla on laaja, esimerkiksi maanlaajuinen peittoalue. Hälytyssignaalin ainoana tarkoituksena on io kiinnittää asiakkaan huomio siihen, että jotakin on tapahtunut ja että hänen tulisi ottaa yhteys välitysvälinei-siinsä. Asiakas kutsuu nyt välitysvälineitään käyttäen "salaista" pääsyporttia, eli tunnusta U-ID. Puhelua edustaa ehjällä viivalla piirretty nuoli 85. Kutsu saapuu ver- . 15 kon N2 vastaanottoyksikköön 65(2) ja vastaanottoyksikkö « « · tutkii tietokantaansa 78(2) selvittääkseen tulevan puhelun yhteydessä ilmoitettuun kohdeosoitteeseen kuuluvien väli-' ** tysvälineiden sijainnin. Vastaanottoyksikkö 65(2) toteaa : että kutsuttu pääsyportti on "salainen" ja että kutsujana ! 20 sen vuoksi on asiakas, joka haluaa yhteyden välitysväli- | neisiinsä. Vastaanottoyksikkö lähettää välitysvälineille hälytyksen, jota edustaa katkoviivalla piirretty nuoli 86.

ί Välitysvälineet ES kysyvät vastaanottoyksiköltä mikä kat-koviivalla piirretyn nuolen 87 edustaman hälytyksen tar-25 koitus on, ja vastaanottoyksikkö ilmoittaa välitysväli- i t ·.: neille ES, että asiakas haluaa yhteyden välitysvälinei- t t | siinsä. Liikennöintiä voi nyt esiintyä asiakkaan U ja vä-litysvälineiden ES välillä vastaanottoyksikön toimiessa , välittävänä osana. Asiakkaan U päättäessä että yhteys tu- 30 lee aikaansaada vieraaseen käyttäjään F, asiakas lähettää vastaavan ohjeen välitysvälineille yhteyksien 85 ja 86 kautta. Vastauksena välitysvälineet ES lähettävät kokous-käskyn kokousten järjestäjä- yksikölle MA, kuten on esitetty katkoviivalla piirretyllä nuolella 88. Tapa jolla 35 kokousten järjestäjä toimii on selostettu 42 109256 seikkaperäisemmin tämän asiakirjan kanssa samana päivänä päivätyissä patenttihakemuksissamme, joiden hakijaviitteet ovat LM 5517 ja LM 5516. Kokousten järjestäjäyksikkö osoittaa solmupisteen 77 kokouspaikaksi ja poimii kaksi 5 IA-numeroa tästä solmupisteestä, kuten on esitetty katkoviivalla piirretyllä nuolella 89. Nämä IA-numerot on selostettu seikkaperäisemmin tämän asiakirjan kanssa samana päivänä päivätyssä patenttihakemuksessamme, jonka hakija-viite on LM 5518. Kokousten järjestäjäyksikkö lähettää io toisen näistä IA-numeroista, IA-nrl:n, vastaanottoyksikölle 65(1), kuten on esitetty katkoviivalla piirretyllä nuolella 90, jä lähettää toisen mainituista IA-numeroista, IA-nr2:n, toiselle vastaanottoyksikölle 65(2), kuten on esitetty katkoviivalla piirretyllä nuolella 91. Vas-. 15 taanottoyksikkö 65(1) kutsuu sen jälkeen solmupistettä 77 ilmoittaen numeron IA-nrl ja kytkee sisäisesti tulevan puhelun 79, jonka viitteenä on F-REC-ID, porttiin josta puhelu on lähtöisin. Täten aikaansaadaan kytkentä solmu- i * i : V pisteeseen 77. Tätä yhteyttä edustaa ehjä viiva 92. Vas- ! 20 taavalla tavalla vastaanottoyksikkö 65(2) aikaansaa sol- ; mupisteeseen 77 yhteyden, jota edustaa ehjä viiva 93, ja kytkee sisäisesti sen portin jolla on kytkentä 85 ja jonka viite on U-ID siihen porttiin josta kytkentä 93 lähtee tai ,·*·. on lähtöisin. Portit joista puhelu 92 ja puhelu 93 ovat • 25 lähtöisin kytketään seuraavaksi yhteen solmupisteessä 77.

··.: Vieraan käyttäjän ja asiakkaan U välinen yhteys on nyt aikaansaatu, ja tämän yhteyden muotona on solmupisteeseen r.·. 77 sijoitettu kokous. Haluttaessa aikaansaada vieraan .*·. käyttäjän F ja asiakkaan U välinen epäsuora yhteys, 30 vieraalla käyttäjällä on sanoma toimitettavaksi välitysvälineille ES, jotka täten tallentavat sanoman. Vaihtoehtoisesti vieras käyttäjä F tallentaa sanoman verkon N1 johonkin muuhun paikkaan ja ilmoittaa verkon tai- i lennuspaikan osoitteen sekä myös tämän sanoman viitteen L-35 REF välitysvälineille ES. Vastaanotettuaan hälytyksen 84 43 109256 asiakas U antaa nuolten 85, 86 ja 87 mukaisesti käskyn poimia sanoma, ilmoittaen välitysvälineille tallennuspaikan ja asiakasviitteen L-REF, minkä jälkeen asiakas voi valita joko sanoman poimimisen itse tai ohjeiden antamisen 5 välitysvälineille poimia sanoma ja välittää se asiakkaalle .

Kaikista yllä selostetuista tapauksista, joihin on viitattu kuvioon 13 viitaten, ilmenee että välitys-välineet ES ovat verkossa kiinteät ja että välitys-io välineet voidaan sijoittaa mihin tahansa verkon kohtaan. Välitysvälineiden tarvitsee vain saada tiedot sanoman tallennuspaikasta yhdessä yksittäisen sanoman viitteen L-REF kanssa. Asiakas U voi poimia sanoman tallennuspaikasta minkä tahansa verkon mistä tahansa sijainnista, . 15 edellyttäen että asiakkaalla on edellä mainittu viite L- . REF yhdessä sen tiedon kanssa, josta ilmenee sanoman tallennuspaikka, eli tallennuspaikan kohdeosoite.

* ” Asiakkaan U sijaitessa samassa verkossa kuin sanoman 1 · « : tallennuspaikka, välitysvälineet kutsuvat tallen- 20 nuspaikkaa, jolla on edellä mainittu kohdeosoite. Sanoman '/· .* ollessa toisaalta tallennettu toiseen verkkoon kuin siihen verkkoon jossa asiakas U sijaitsee asiakkaan halutessa poimia sanoman, muunnoslaitteisto tarvitaan asiakkaan ver-.·*·. kon ja sen verkon väliin, johon sanoma on tallennettu.

25 Mekanismit, jotka ohjaavat tällaisia muunnoslaitteistoja ··'· on selostettu tämän asiakirjan kanssa samana päivänä päi- vätyssä patenttihakemuksessamme, jonka hakijaviite on LM 5516.

Kuviossa 14 on välitysvälineet ES esittävä lohko-30 kaavio. Välitysvälineet käsittävät tietokoneen 94, jota ohjaavat eri ohjelmat 95, 96, 97 ja 98. Ohjelmat toimivat yhdessä tietokoneen ja ensimmäisten toiminnallisuuksien F1 kanssa, jotka ovat välineiden 99 muodossa niiden signaali-tyyppien osoittamiseksi, joilla puhelu aikaansaadaan, va-35 litsinvälineiden muodossa vastaavien tietoliikennelait- 44 109256 teistojen valitsemista varten, puheinformaatiolaitteiston 100 muodossa, puhelinvastaajapalvelun 101 muodossa ja laitteiston muodossa, joka liikennöi sähköpostijärjestelmän kanssa sekä muiden tavanomaisten tietoliikennevälinei-5 den kanssa, joita ei ole esitetty. Nämä toiminnallisuudet 99 - 102 on tarkoitettu liikennöintiin vieraiden käyttäjien kanssa. Vastaavasti on olemassa myös toiset toiminnallisuudet F2 välitysvälineiden ja käyttäjän U välistä liikennöintiä varten modeemin 103 muodossa, puheinformaa-io tiolaitteiston 104 muodossa ja laitteiston 105 muodossa matkaviestinjärjestelmien kanssa tapahtuvaa liikennöintiä varten. Välitysvälineiden liikennöidessä vastausyksikön kanssa vain yhden signaaliverkon kautta, esimerkiksi data-liikenneverkon kautta, välitysvälineet sisältävät toimin-. 15 nallisuuden tätä liikennöintiä varten, eli laitteiston t · « · 106, joka voi olla esimerkiksi modeemi. Välitysvälineiden käyttäessä hälytysten välitintä, esimerkiksi vain yhden verkon eli dataliikenneverkon hälytysten välitintä on myös • t olemassa laitteisto 107, esimerkiksi modeemi, jossa on '!* 20 toiminnallisuus tällaista liikennöintiä varten. Keksinnön * « t | T: suositeltavan suoritusmuodon mukaan nämä toiminnallisuudet sijaitsevat palvelutasolla eikä niitä täten tarvitse fyy-: sisesti sijoittaa eri verkkojen niihin solmupisteisiin, joissa välitysvälineet ES sijaitsevat.

·* 25 Ohjelma 95 on yhteistoiminnassa toiminnallisuuksien 4 · · F1 kanssa tulevien puhelujen vastaanottamista varten, * t · ·’...· näiden puhelujen rekisteröimistä varten ja tunnusviitteen osoittamista varten kyseisille puheluille. Keksinnön erään ,*··, suositeltavan suoritusmuodon mukaan tuleva puhelu saa oh- 30 jelmiston luomaan kytkentätiedot 108 useista kentistä muodostuvan tiedoston muodossa, edellä mainitun tunnuksen tai kohdistimen määrätessä tiedoston viittaamalla tunnukseen F-REC-REF. Eri tiedostot saattavat esimerkiksi sisältää tiedot puhelujen lähtöosoitteista, palvelutasosta jolla 35 vältysvälineiden tulee vastata puheluun, siitä onko häly- 45 109256 tys lähetetty asiakkaalle vai ei, vastaanottaa asiakkaalta ohjeet siitä miten puhelu tulee hoitaa sekä toimenpiteistä yhteyksien aikaansaamista varten, jne. Täten jokaista tulevaa puhelua varten luodaan tiedosto ja tämä tiedosto 5 säilytetään eikä sitä mitätöidä ennen kuin kaikki osapuolet, eli vieras käyttäjä, asiakas ja välitysvälineet ovat yhtä mieltä siitä että yhteys tulee lopettaa. Kumpikin osapuoli voi viitata yksittäisen puhelun tunnukseen tiedoston koko olemassaolon aikana. Ohjelmisto-osa 96 sisäl-io tää ohjelmia asiakkaan hälyttämistä varten käyttäen jotakin toiminnallisuutta toiminnallisuuksien F2 joukosta, ohjelmisto-osa 97 sisältää ohjelmia yhteyden aikaansaamiseksi vieraan käyttäjän ja asiakkaan U välille ja ohjelmisto-osa 98 saattaa muodostua toisentyyppisistä ohjelmis-, 15 ta, jotka on tarkoitettu muita asiakkaan ja välitysväli- neiden välillä esiintyviä palveluja varten.

: '* Vaikka sitä ei ole esitetty kuviossa 14, tulee ym märtää että toiminnallisuuksien F1 ja F2 välissä saattaa » · sijaita muunnoslaitteistoja, jotka toimivat esimerkiksi it'j* 20 teleksiverkkoon saapuvien signaalien muuntamista varten signaaleiksi jotka aktivoivat puheinformaatiolaitteiston 104, joka puhesignaalien muodossa ilmoittaa teleksiverk-. : koon saapuvat tekstitiedot asiakkaalle. Vaikka sitä ei ole ,···. esitetty, saattaa olla olemassa muita muunnoslaitteistoja 25 signaalien muuntamista varten mistä tahansa verkosta esi- *

I · I

.merkiksi verkkojen Nl, N2 ja N3 joukosta, mihin tahansa verkkoon esimerkiksi verkkojen Nl, N2 ja N3 joukosta.

: V. Järjestelmä saattaa myös sisältää toisen toimin- ,··. nallisuuden, jonka muodostaa laitteisto joka mahdollistaa 30 sen että välitysvälineet yhdellä ja samalla fyysisellä linjalla, joskaan ei samanaikaisesti, voivat vastaanottaa puhesignaaleja, teleksisignaaleja, dataliikennesignaaleja, telekopiosignaaleja tai muuntyyppisiä muiden viestin-täprotokollien mukaisia signaaleja, kuten kutsusignaalin 35 signaalianalyysit, suositeltavasta sen kättelysignaalit ja 46 109256 liikennöintiä varten tarvittavien vastaavien ohjelmien ja laitteistojen aktivoinnit signaalityypin toteamisen jälkeen.

Kuviossa 15 on lohkokaavio, joka esittää kuviossa 11 5 esitettyihin suoritusmuotoihin sisältyvän maantieteellisesti erotetun vastaanottoyksikön. Vastaanottoyksikkö on periaatteessa rakennettu samalla tavalla kuin välitysväli-neet ES ja se sisältää tietokoneen 109, jossa on ohjelma 110 tulevien puhelujen vastaanottamista ja rekisteröimistä ίο varten, ohjelma 11 hälytyssignaalien lähettämistä varten välitysvälineille ES ja ohjelma 112 yhteyden aikaansaamiseksi välitysvälineisiin. Vastaanottoyksikkö sisältää myös kuvion 14 toiminnallisuuksia F1 vastaavat toiminnallisuudet vieraiden käyttäjien kanssa tapahtuvaa liiken-. 15 nöintiä varten ja kolmannen toiminnallisuuden, esimerkiksi

MM

modeemin 113, välitysvälineiden kanssa tapahtuvaa liikennöintiä varten. Tämä kolmas toiminnallisuus toimii yhdessä ohjelman 11 kanssa. Jokaista tulevaa puhelua varten tieto-'.· kone 109 luo vastaanottoyksikköön kytkentätiedot 114 esi- t‘·’ 20 merkiksi tiedoston muodossa, joka sisältää viitteen F-REC- : : REF joka yhdistää kytkentätiedot kyseiseen tulevaan puhe luun, kentän joka ilmoittaa mistä puhelu on lähtöisin ja ’.<: portin johon puhelu saapuu sekä lisäksi sisältää kentän joka ilmoittaa vieraalle käyttäjälle tarjottavan palvelu-• 25 tason.

t t · • J Kuviossa 16 on lohkokaavio, joka esittää maantie- teellisesti erotetun hälytysten välittimen, esimerkiksi ) !V. välittimen 70(2), jonka rakenne vastaa vastaanottoyksikön ,·*, rakennetta sillä erotuksella että vieraiden käyttäjien > » 30 liikennöintiä varten oleva toiminnallisuus on korvattu asiakkaan U kanssa tapahtuvaa yksisuuntaista liikennöintiä varten olevalla toiminnallisuudella, mikä täten tässä tapauksessa merkitsee eri verkoissa tapahtuvan hakutoi-minnan toiminnallisuutta. Hälytysvälittimen tietokone on 35 merkitty viitteellä 115 ja se toimii yhdessä ohjelman 116 j 47 109256 kanssa asiakkaan U hälyttämistä varten valittujen henkilö-hakuverkkojen kautta käyttäen laitteistoa 117 tähän tarkoitukseen, ohjelmaa 118 välitysvälineiltä ES tulevien tehtävien rekisteröintiä varten ja ohjelmaa 119 tehtävä-5 tietojen luomista varten vasteena välitys-välineiltä ES tulevaan tehtävään.

Välitysvälineiden ES laitteisto ja ohjelmisto mahdollistavat sen että välitysvälineet toimivat useiden eri asiakkaiden henkilökohtaisena elektronisena sihteerinä.

10 Tämän monisihteeritoiminnan toteuttamista varten järjestelmä sisältää lisäksi laitteiston ja ohjelmiston vastaavien asiakkaiden pääsyporttien valvomista varten.

Solmupiste voi sisältää useiden käyttäjien vastaan-ottoyksiköiden ja hälytysten välittimien toteuttamisen 15 toiminnallisuuden.

On ymmärrettävä että edellä selostettuja keksinnöl- ; ’·. lisiä suoritusmuotoja voidaan muuntaa ja vaihdella monin > · tavoin keksinnöllisen konseptin suoja-alan puitteissa.

’·1: Kuviossa 1 esitetty esimerkki ei rajoitu kuvattuun verkko- ... 20 määrään eikä esitettyihin verkkotyyppeihin. Useampia verk- ·;·. koja ja erityyppisiä verkkoja sekä muita verkkotyyppien • · yhdistelmiä ovat kuviteltavissa.

f ·

Claims (27)

48 109256

1. Menetelmä tietoliikenteen tukemista varten ensimmäisen käyttäjän (U) halutessa mahdollisuuden olla yh- 5 teydessä muihin vieraisiin käyttäjiin (F), mainitun tietoliikenteen ensimmäisen käyttäjän suuntaan tapahtuessa väli tysvälineiden (ES) kautta, jotka toimivat vastaanottavana osapuolena vieraisiin osapuoliin (F) nähden ensimmäisen käyttäjän, jota seuraavassa sanotaan asiakkaaksi (U), an-10 tamien ennalta määrättyjen ohjeiden mukaan, mainittujen välitysvälineiden mainitusta ohjeista riippuen joko (a) noudattaessa ennalta määrätyn menettelyn tai (b) aikaansaadessa yhteyden asiakkaaseen siten että asiakas dynaamisesti pystyy päättämään miten yksittäiset puhelut tulee 15 hoitaa, tunnettu siitä, että - ympäristössä, jossa liikennöinti voi tapahtua useiden ·· eri tietoliikenneverkkojen kautta (N1-N3), jokaisen tie toliikenneverkon ensimmäisellä käyttäjällä on vähintään ‘ : yksi osoite (D-ID), jota sanotaan ensimmäiseksi osoitteek- ··· 20 si ja jota vieraat käyttäjät (F) käyttävät soittaessaan; - ensimmäiseen käyttäjään liittyvät välitysvälineet (ES) päättävät puhelut, jotka käyttävät ensimmäistä osoitetta, t · sen sijaan että ensimmäinen käyttäjä päättää ne; « · - asiakas (U) liikennöi vieraiden käyttäjien kanssa väli-25 tysvälineiden (ES) kautta käyttäen ensimmäisestä osoit- teestä poikkeavaa toista osoitetta (U-ID); ja : : - välitysvälineet (ES) liikennöi vieraiden käyttäjien (F) kanssa ensimmäisten tietoliikenneverkkojen (Nl, N2, N3) kautta ja asiakkaan (U) kanssa toisten tietoliikenneverk-30 kojen (N1-N3) kautta, joista eräät saattavat olla samat kuin ensimmäiset verkot.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vieraan käyttäjän (F) kutsumana välitysvälineet (ES) 35. tallentavat puheluun liittyvän tunnuksen (F-REC-REF); ja 49 109256 - hälyttävät asiakasta (U) yhden tietoliikenneverkon kautta toisten tietoliikenneverkkojen joukosta ilmoittaen, että puhelu on saapunut; ja että vasteena tähän hälytykseen asiakkaan U tulee soittaa välitysvälineilleen (ES) 5 kysyäkseen miksi hälytys on lähetetty ja toimittaen ohjeita siitä miten puhelu tulee hoitaa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, jossa asiakkaan on ymmärrettävä että hälytys on ilmoitus siitä että jotakin on tapahtunut, tunnettu siitä, että 10. välitysvälineet pyytävät tietoja siitä, miten puhelu tu lee hoitaa; ja - suorittavat edellä mainitun vaiheen (a) tai vaiheen (b) riippuen annetuista ohjeista.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että asiakas (2) valitsee ohjeensa ‘ ‘ siitä ohjeiden ryhmästä, joka sisältyy välitysvälineiden tilaamiseen: - yhteyden välitön muodostaminen vieraaseen käyttäjään (F) : ensimmäisiin tietoliikenneverkkoihin kuuluvan tietoliiken- ··· 20 neverkon kautta; ja - ennalta määrätyn sanoman toimittaminen vieraalle käyttäjälle aikaansaamatta välitöntä liikennöintiä vieraan ·_ : käyttäjän kanssa.

!..* 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että ,- asiakkaalla on kaksi osoitetta (D-ID ja U-ID), joista : ainakin toinen mainittu osoite (D-ID) on vieraiden käyt- • täjien tuntema, toisen osoitteen (U-ID) ollessa ainoas taan asiakkaan (U) tuntema ja asiakkaan käyttäessä sitä 30 kutsuessaan välitysvälineitään (ES).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - ainakin toinen mainittu osoite (D-ID) johtaa välitysvä-lineisiin (ES); ja 50 109256 - että toinen osoite (U-ID) johtaa välitysvälineisiin (ES).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5. halutessaan kutsua vierasta käyttäjää (F), asiakas (U) kutsuu välitysvälineitään (ES) valitun verkon kautta käyttäen valitun verkon toista osoitetta (U-ID); - asiakas ilmoittaa välitysvälineilleen sen verkon, jossa haluttu liikennöinti vieraan käyttäjän kanssa tulee tapah- 10 tua; ja - välitysvälineet käynnistävät yhteyden muodostamisen vieraaseen käyttäjään (F) vasteena mainittuun kutsuun.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, jossa välitysvälineissä on useita pääsyportteja (30 - 39) yh- 15 dessä ja samassa tietoliikenneverkossa, tunnettu • siitä, että välitysvälineet (ES) on jaettu (ES(1), ES(2)...) ja palvelevat useita asiakkaita (UI, U2, U3...) samanaikaisesti.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, jossa • 20 vieras käyttäjä liikennöi omien välitysvälineidensä (ES2) kautta, tunnettu siitä, että - vieraan käyttäjän välitysvälineet (ES2) ja asiakkaan . . välitysvälineet (ESI) liikennöivät keskenään vastaavien asiakkaidensa puolesta.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - halutun liikennöinnin käynnistyksen suorittaa jommatkum-.mat välitysvälineet ottamalla yhteyden kokousten välittä- j äyksikköön (62).

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jos sa välitysvälineisiin kuuluvat ensimmäinen osa (52) vieraiden käyttäjien kanssa tapahtuvaa liikennöintiä varten ja toinen osa (53) asiakkaan kanssa tapahtuvaa liikennöintiä varten, tunnettu siitä, että 51 109256 - välitysvälineiden (ES) ensimmäinen osa (52) on jakautunut; ja - että jakutuneet osat, joita tässä kutsutaan vastaanotto-yksiköiksi (REC), liikennöivät välitysvälineiden jäljelle 5 jääneen ensimmäisen osan (ES(F)) kanssa signaaliteiden (66, 69) kautta.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - vastaanottoyksiköt (65, 68) on sijoitettu paikkoihin 10 jotka ovat maantieteellisesti erillään välitysvälineiden (ES) sijainnista.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - asiakkaan (U) tilapäisesti sijaitessa eri paikassa kuin 15 hänen normaalissa sijainnissaan tai asuinpaikassaan, asiakas (U) ottaa välitysvälineensä (ES) mukaansa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - normaalissa sijainnissaan tai asuinpaikassaan sijaitse-20 via vieraita käyttäjiä palvelevat vastaanottoyksiköt (65), ;·, jotka sijaitsevat lähellä mainittua normaalia sijaintia tai asuinpaikkaa; , . - että vastaanottoyksiköt sijaitsevat eri tietoliikenne- * » · verkoissa; ja ·;·’ 25 - että vastaanottoyksiköt ovat yhteydessä välitysvälinei- ··· siin (ES) asiakkaan tilapäiseen sijaintiin.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että I i I \ - vastaanottoyksiköt (65, 68) on sijoitettu maantieteelli- *··* 30 sesti eri paikkoihin ja eri verkkoihin; ja - että kaikki vastaanottoyksiköt liikennöivät yhteisten välitysvälineiden toisen osan (8) kanssa.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 35. välitysvälineiden toinen osa (53) on jakautunut; 52 109256 - että välitysvälineiden jakutuneet toiset osat, joita tässä sanotaan hälytysten välittömiksi (AAU), liikennöivät välitysvälineiden jäljelle jäävän toisen osan kanssa (ES(U)) signaaliteiden (73-75) kautta; ja 5. että hälytysten välitin hälyttää asiakkaan (U).

17. Järjestelmä tietoliikenteen tukemista varten ensimmäisen käyttäjän (U) halutessa mahdollisuuden olla yhteydessä vieraisiin käyttäjiin (F), tunnettu siitä, että 10. siinä on ensimmäinen vastaanottoyksikkö (REC(U)), joka on sijoitettu ensimmäiseen sijaintiin ensimmäisen käyttäjän palvelemista varten, jota seuraavassa sanotaan asiakkaaksi (U); - että siinä on toinen vastaanottoyksikkö (REC(F)), joka 15 on sijoitettu toiseen sijaintiin vieraiden käyttäjien (F) palvelemista varten, jotka haluavat yhteyden asiakkaaseen '·· (U); ja ·.. - että siinä on välitysvälineet (ES), jotka ovat yhteydes- sä ensimmäiseen ja toiseen vastaanottoyksikköön ainoastaan 20 signaaliteiden kautta, vastaanottoyksiköiden toimintojen ;·. toteamista varten ja asiakkaan (U) hälyttämistä varten ja sen ilmoittamista varten että toiminta on esiintynyt toi-. . sessa vastaanottoyksikössä, mainittujen välitysvälineiden (ES) sisältäessä laitteiston mainitun vieraan käyttäjän ·;·’ 25 (F) palvelemista varten asiakkaan vasteena mainittuun hä- ·· lytykseen välitysvälineille (ES) lähettämien ohjeiden mu- :"*; kaan.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä, » * ’ tunnettu siitä, että ' ··’ 30 - siinä on hälytysten välitin (AAU), joka on sijoitettu kolmanteen sijaintiin välitysvälineiden (ES) ja asiakkaan (U) väliin asiakkaan (U) hälyttämistä varten ja sen ilmoittamista varten tehtävän vastaanottamisen jälkeen väli-tysvälineiltä (ES) signaaliyhteyden kautta, että toiminta 35 on esiintynyt toisessa vastaanottoyksikössä. 53 109256

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, jossa vierailla käyttäjillä (F) on useita tietoliikenneverkkoja (Nl, N2) käytettävissään, tunnettu siitä, että 5. jokainen mainituista tietoliikenneverkoista sisältää vähintään yhden vastaanottoyksikön; ja - että välitysvälineissä (ES) on useita liitäntöjä (11, 12, 13), jotka jokainen on kytketty jokaisen vastaavan verkon (Nl, N2) vastaavaan porttiin (17, 18, 19).

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että siinä on mainittujen vastaanottoyksiköiden (REC(U), REC(F)), mainitun hälytysten välittimen (AAU) ja mainittujen välitysvälineiden (ES) ryhmästä valittujen edellä 15 mainittujen tekijöiden valittavissa olevia yhdistelmiä, mainittujen tekijöiden sijaitessa yhteisessä fyysisessä *·· solmupisteessä.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että 20. välitysvälineet (ES) sisältävät ensimmäisen toiminnalli- * 1 · suuden (Fl) vieraiden käyttäjien (F) kanssa tapahtuvaa • · liikennöintiä varten ensimmäisten tietoliikenneverkkojen . . (Nl, N2, N3) kautta, ja toisen toiminnallisuuden (F2) asiakkaan (U) kanssa tapahtuvaa liikennöintiä varten tois-;·' 25 ten tietoliikenneverkkojen (Nl, N2, N3) kautta; ·;· - mainitun osoitteen ollessa välitysvälineiden (ES) osoi- te tai kohde (D-ID); ja - asiakkaan omatessa toisen osoitteen tai kohteen (U-ID), joka poikkeaa ensimmäisestä osoitteesta ja joka johtaa ‘ ··' 30 välitysvälineisiin (ES).

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että - välitysvälineet (ES) sisältävät tietokoneen (17), jossa on ohjelmisto (95 - 98) 54 109256 - tulevien puhelujen vastaanottamista ja rekisteröimistä varten yhteistoiminnassa ensimmäisen toiminnallisuuden (Fl) kanssa; - asiakashälytyksen tuottamista varten yhteistoiminnassa 5 toisen toiminnallisuuden (F2) kanssa; ja - asiakkaan (U) ja vieraan käyttäjän (F) välisen yhteyden käynnistämistä varten yhteistoiminnassa ensimmäisen ja toisen toiminnallisuuden (Fl ja F2) kanssa.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen järjestelmä, 10 tunnettu siitä, että - ensimmäinen toiminnallisuus (Fl) sisältää signaalityyp- piset tunnistusvälineet, jotka toimivat sen signaalityypin tunnistamista varten joilla puhelu suoritetaan, ja valit-sinvälineet vastaavien tietoliikennevälineiden valitsemi- 15 seksi vierasta käyttäjää varten.

’ ‘ 24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, '·· tunnettu siitä, että - vastaanottoyksikkö sisältää ensimmäisen tietokoneen (109), jossa on mainittu ensimmäinen toiminnallisuus (Fl) ··· 20 vieraiden käyttäjien kanssa tapahtuvaa liikennöintiä var- :·. ten ja kolmas toiminnallisuus (F3) välitysvälineiden (ES) kanssa tapahtuvaa liikennöintiä varten.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että *;·’ 25 - hälytysten välitin (AA, alert agent) sisältää toisen ;· tietokoneen (115), jossa on laitteisto (117) ja ohjelmis- to (118) asiakkaan hälyttämistä varten.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ··’ 30 - useita hälytysten välittimiä (AAU) on sijoitettu usei siin mainituista verkoista (Nl, N2, N3).

27. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että välitysvälineet sisältävät vieraiden käyttäjien eri 35 verkkojen kohdeosoitteiden luettelon; ja 55 109256 - että käytössä on yksittäisen vieraan käyttäjän eri verkoissa käytössä olevien eri kohdeosoitteiden yhteinen pi-kaosoite, asiakkaan viitatessa tähän yhteiseen pikaosoit-teeseen. lii» I · t t * « • · » · * • I · I S t » ' 1 t · t · I > 1 * 1 » i · » » ! 1 « · ’ J I 56 1 0 9 2 5 6