FI101782B - Liukutarraaja - Google Patents

Description

5 101782

LIUKUTARRAAJA

Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty liukutarraaja.

Hisseissä on turvalaitteena itsetoimiva jarrulaite pysäyttämään hissi, jos nopeus on päässyt liian suureksi. Tavanomaisesti käytetään jarrulaitteena johteesta kiinniottavaa tarraajatyyppistä jarrua. Yleensä kyseessä on alassuuntaisen 10 liikkeen pysäyttämisestä. Tällainen tarraava jarru saatetaan ohjata pysäyttämään hissi myös muusta syystä, esimerkiksi tapauksessa, jossa hissi virheellisesti lähtee ovialueelta ovet avoinna. Tavallisen johteeseen tarraavan jarrun, liukutarraajan perusrakenne on seuraavanlainen. Tarraajan rungossa on pesä, 15 jossa on hissijohteeseen päin oleva jarrupinta, ja johon pesään hissijohde on sijoitettu. Samoin pesässä on kiila tai rulla, joka tarraajan toimiessa vastaa hissijohteeseen ja on sijoitettu pesässä olevalle radalle. Hissijohde on jarrupinnan ja kiilan tai rullan välissä. Rata on muotoiltu siten, että 20 kiilan tai rullan siirtyessä radalla johteen suunnassa johde puristuu kiilan tai rullan vaikutuksesta jarrupintaa vasten aikaansaaden jarrutuksen, joka pysäyttää hissikorin. Tarraaja voidaan sijoittaa myös vastapainoon.

25 Tarraajan johteeseen kohdistama puristus on asetettu jousivoiman avulla. Puristusvoiman suuruus määrää jarrupinnan : ja johteen välisen kitkan kautta hissin hidastuvuuden. Se, että puristus on jousikuormitettu, tasaa hidastuksessa esiintyviä voimavaihteluita. Hissin tarraajiksi on ajan myötä kehitetty 30 useita erilaisia laiteratkaisuja. Aiemmin varsin tavallisti käytetty tarraajatyyppi on suurikokoinen jousiteräksinen U-muotoinen jousi, jonka päiden väliin tarrauksessa tunkeutuu :. kiila. Tällaisissa tarraajissa on usein myös irroituskiila helpottamassa johteesta irroittamista. Tällaisen tarraajan U-35 muoto kuitenkin aukeaa tarrauksessa, jolloin jarrupinnan kosketus johteeseen on vain osittainen. Epäkohtana tällaisella tarraajalla on myös suuri koko ja kalleus. On myös kehitetty tarraajia, joissa tarraajan runko on suhteellisen jäykkä ja tarraajan johteeseen kohdistaman puristuksen jousto on 2 101782 toteutettu erillisellä jousituksella. Näissä tarraajissa on kuitenkin runsaammin erillisiä osia ja ne ovat kokoonpanoltaan monimutkaisempia. Tällaiset tarraajat ovat kyllä keveämpiä kuin varhemmat tarraajatyypit, mutta ovat näiden tavoin melko 5 kalliita.

Edellä esitettyjen ongelmien voittamiseksi ja entisiä paremman tarraajan aikaansaamiseksi esitetään keksintö, joka on uudenlainen liukutarraaja. Keksinnön mukaiselle 10 liukutarraajalle on tunnusomaista se, mitä patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa on esitetty. Keksinnön muille sovellusmuo-doille on tunnusomaista se, mitä muissa patenttivaatimuksissa on esitetty.

15 Keksinnöllä voidaan saavuttaa etuja mm. seuraavasti:

Keksinnön mukainen liukutarraaja on kokoonpanoltaan yksinkertainen, siinä on selkeä rakenne ja vähän erillisiä osia, jolloin se on myös edullinen valmistaa.

Liukutarrajaksi se on suhteellisen keveä ja varmatoiminen.

20 Keksinnön mukainen tarraaja on rakenteeltaan vähän tilaa vaativa, jolloin sen sijoittaminen on yksinkertainen tehtävä hissi-lay-outissa ja se on helppo asentaa. Se sopii käyttäväksi erilaisissa hisseissä. Koska liukutarraajan rakenne ehkäisee johteen ja jarrupinnan keskinäistä kulmavirhettä, se kuluttaa 25 johdetta vähemmän ja on myös vähemmän altis kulumaan.

Liukutarraajan kompaktin rakenteen ja toimintojen integroinnin vähäiseen lukumäärään osia ansiosta liukutarraaja on hyvin kestävä.

30 Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin sinänsä keksinnön sovellusalaa rajoittamattomien sovellutusesimerkkien avulla ja viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen liukutarraajan, 35 kuvio 2 esittää kuvion 1 liukutarraajan runko-osaa yksityiskohtaisemmin, kuvio 3 esittää liukutarrajaan poikkileikkausta, kuviot 4-6 havainnollistavat tarraajan toimintaa 3 101762 tarrauksessa ja kuviot 7-9 esittävät toista keksinnön suoritusmuotoa.

Kuviossa 1 on esitetty keksintöä soveltava liukutarraaja 1.

5 Liukututarraajan 1 pääosat ovat runko-osa 2, voima-elin 3 ja voimaelintä kannattava ja ohjaava suojus 4. Runko-osa 2 on yksityiskohtaisemmin esitetty kuviossa 2. Kuviossa 3 nähdään liukutarraaja 1 poikkileikkauskuvantona. Hissijohde 5 tulee liukutarraajan kitaan 6. Runko-osa 2 on joustava, esimerkiksi 10 jousiteräksestä tehty, poikkileikkaukseltaan olennaisen C-muotoinen kappale. Runko-osan 2 poikkileikkauksen C-muodon ensimmäisessä sakarassa 7 on jarrupinta 7a ja toiseen sakaraan 8 liittyy voimaelin. Ainakin toinen sakaroista 7,8 taipuu runko-osan 2 C-muodon sisään. Sakaran C-muodon sisään 15 taipuminen kompensoi C-muodon avautumisesta johtuvaa jarrupinnan pyrkimystä kääntyä vastaamaan vain toiselta laidaltaan johteeseen. Ensimmäisessä sakarassa oleva jarrupinta 7a on, joko muodostettu runko-osan integraaliseksi osaksi tai se kuuluu ensimmäiseen sakaraan kiinnitettyyn jarrupalaan.

20 Edullisesti jarrupinta on integraalinen osa runkoa 2. Voimaelin 3 on toissa sakarassa 8 olevalla radalla 9 liikkuva kiila tai rulla. Piirrustuksissa voimaelin esitetään rullana 3. Paikalleen asennetussa tarraajassa hissijohde on jarrupinnan 7a ja voimaelimenä 3 olevan kiilan tai rullan välissä.

25 Voimanelintä 3 pitää toisessa sakarassa 8 olevalla radalla 9 suojus 4. Voimaelimen ollessa rulla 3 rata 9 on edullista tehdä ainakin osalla rullan kulkumatkaa käyräviivaisesti nousevaksi. Voimaelimen ollessa kiila on rata yleensä suora. Tarraaja aktivoidaan siirtämällä voimaelin kaltevaa rataa 9 pitkin 30 tarttumaan johteeseen. Edullisesti rata 9 on integroitu osaksi ’· runko-osaa 2 ja vielä edullisemmin rata 9 on työstetty suoraan runko-osan toiseen sakaraan 8. Runko-osassa on ylä- ja alapäissään kolot 15, joista tarraaja kiinnittyy hissikorissa tai korikehyksessä olevaan kiinnitysrakenteeseen.

Kuvioissa 4,5 ja 6 on tarraaja 1 kuvattuna C-muodon sakaroiden 7,8 välisen kidan suunnasta, havainnollistaen tarrauksen kulkua. Hissikuilussa paikalleen tuettu johde 5 on kidassa.

35 4 101782

Tavallisesti hissin kulkiessa johteissa ylös ja alas tarraaja ei kosketa johteeseen. Ylinopeustilanteessa hissin liikkuessa alaspäin - alassuunta on merkitty nuolella 10 - ja esimerkiksi tarrauskokeessa tarraimella tartutaan johteesta. Rata 9 on 5 nousultaan muuttuva, kuten kuviosta 2 selvästi voidaan nähdä. Radan nousun alkuosa 9a, jossa hissin nopeudenrajoittimeen yhteydessä oleva välityselin vetää rullan 3 ylöspäin ylössuunta on merkitty nuolella 11 - aikaansaaden rullan tarttumisen johteeseen, on suhteellisen kalteva johteen 10 suuntaan nähden, edullisesti 10-11 asteen kulmassa. Radan keskiosa 9b, jossa rullan liike radalla puristaa johteen rullan ja jarrupinnan väliin, on loivempi, ollen edullisesti 5-8 asteen kulmassa. Keskiosan 9b lopussa on saavutettu lopullinen tarraajän johteeseen kohdistama puristusvoima. Keskiosan 9b 15 jälkeen on lyhyt tasainen osa 9c, jossa rata on kutakuinkin johteen suuntainen. Rata päättyy rullan pysättäjään 9d, joka jarrutustilanteessa pitää rullan ennalta asetetussa kohdassa tarraimen 1 pituusuunnassa, edullisesti noin tarraajan puolivälissä. Edullinen muoto pysäyttäjällä 9d on sellainen 20 joka tukee rullaa 3 suurelta alalta, esimerkiksi rullan vierintäpinnan 3a kanssa saman kaarevuussäteen omaava kovera sylinterisektoripinta. Rullan 3 johteeseen 5 tarttumisen parantamiseksi rullassa voi olla karhennus tai rullan pinnasta kohoava kuviointi. Edullisesti tällainen karhennus tai rullan 25 pinnasta kohoava kuviointi on järjestetty rullan sylinteripinnan keskellä olevaksi renkaan muotoiseksi kohoumaksi 3b, joka jakaa vierintäpinnan 3a kahteen osaan. Rata 9, johon rulla 3 vastaa on myös tehtävä kahdesta rinnakkaisesta osasta 9A,9B, joiden välissä on kohouman 3b kuljettava kohouman 30 korkeutta syvempi syvennys 9C. Tämä syvennys voi toimia myös ohjausurana, josta rulla saa kohouman 3b avulla sivuttaisohj auksen.

Kuvioissa 4-6 on esitetty tarrauksen eteneminen. Kuviossa 4 35 rulla on vielä ala-asennossaan. Suojuksessa 4 oleva pitkä ohjausreikä 12 (näkyy kuviossa 1) pitää rullan 3 paikallaan : radan 9 alapäässä. Rulla tukeutuu suojukseen 4 ohjausreiässä 12 olevan akselitappinsa 13 avulla. Kuviossa 5 rulla 3 on noussut 5 101782 radan 9 alkuosaa 9a myöten keskiosalle 9b, jossa rullan liike puristaa johteen 5 yhä tiukemmin rullan 3 ja jarrupinnan 7a väliin. Kuviossa 6 rulla 3 on jo saavuttanut pysättäjän 9d, jossa rulla pääsee pyörimään. Rulla painaa johdetta 5 5 jarrupintaa 7a vasten täydellä voimalla. Samalla pysäyttäjässä 9d rullan 3 ja runko-osan 2 välinen kitka jarruttaa rullan pyörimistä. Näin tarrauksen loppuvaiheessa liukutarraajan jarrutustyö tapahtuu tarraajassa kahtaalla, nimittäin yhtäällä jarrupinnan 7a liukuessa johdetta 5 pitkin ja toisaalla rullan 10 3 pyöriessä pysäyttäjässä 9d.

Kuvioissa 7-9 on esitetty toinen keksintöä soveltava tarraaja. Kuviossa 7 on esillä 101 tarraaja ja erityisesti sen runko-osa 102 poikkileikkauksena. Poikkileikkaus on olennaisen C-15 muotoinen. Poikkileikkauksessa C-muodon selkä 103 on paksumpi kuin C-muodon sakarat 104,105. C-muodon sisällä, sakaroiden 104,105 päissä ja välissä on pesä 106, jossa on sijoitettu kiila tai rulla, joka tarraajan toimiessa vastaa hissijohteeseen 107 ja toimii tällöin voima-elimenä. Tarraaja 20 101 on kiinnitetty selästään 103 pultilla 120 tai muuten sopivalla tavalla hissikorin tai vastapainon kantavaan osaan 121.

Tarraaja 101 alkaa jarruttamaan, kun voimaelin, kuviossa 9 on 25 piirretty rulla 108, saatetaan kosketuksiin johteen 107 kanssa. Johteen vastatessa voimaelimeen voimaelin siirtyy rataa 109 pitkin ja työntyy radallaan yhä tiukemmin johteen ja toisen sakaran 105 väliin niin, että lopulta voimaelin vastaa johteeseen johteen toiselta puolelta ja ensimmäisessä sakarassa 30 oleva jarrupinta 104a johteen ensimmäiseltä puolelta. Voimaelimen 108 työtyminen radallaan aikaansaa tarraajan 101 v ' sakaroiden 104,105 etääntymisen toisistaan, C-muoto ikäänkuin pyrkii aukeamaan. Etääntymisen aikaansaavan voimavaikutuksen vaikutussuora 114 kulkee jarrupinnan 104a läpi oleellisen 35 kohtisuoraan. Vaikutussuora 114 kulkee myös voimaelimen 108 kautta. Vaikutussuora 114 kulkee tarraajan poikkileikkauksen C-muodon sisällä siten, että yhdellä puolella vaikutussuoraa on C-muodon selkä 103 ja toisella puolella on C-muodon sakarat 6 101782 104.105 ainakin osittain. Tarraajaan tarrausvoima muodostuu kitkavoimasta, joka vaikuttaa jarrupinnan 104a kautta ja toisaalta voimaelimen 108 toimiessa. Voimaelin 108 on sijoitettu kotelomaiseen ohjaimeen 110, joka myös osaltaan 5 kannattaa voimaelintä paikallaan. Kuviossa 8 esitetty poikkileikkauksen yksityiskohta, johon on piirretty näkyville voimaelimen työtymisestä johtuvat, tarraajän poikkileikauksen C-muotoa avaavat voimakomponentit. Hissiä jarruttava kitkavoima on verrannollinen C-muotoa avaavaan voimaan.

10 Ensimmäisessä sakarassa 104 voimaelin vaikutus saa aikaan jarrupintaan 104a kohdistuvan, vaikutussuoran 114 suuntaisen voiman F. Toisessa sakarassa voimaelin tukeutuu rataan, joka muodostuu kahdesta rinnakkaisesta osaradasta 109A,109B, voimalle F vastakkaisella tukivoimalla. Edullisesti 15 rinnakkaisiin osaratoihin 109A,109B kohdistuvat tukivoiman komponentit ovat keskenään samansuuruiset ja näin ollen suuruudeltaan voimalle F/2. Osaratojen nousut saattava poiketa jonkiverra toisistaan. Toisessa sakarassa voimaelin tukeutuu. Koska tarraimen runko toimii jousena, voima F on olennaisen 20 verrannollinen siihen siirtymään, jonka C-muoto avautuu. Rungo-osan 102 avautuminen ja toisaalta sakaroiden 104,105 taipuminen C-muodon sisään asetetaan runko-osan eri osien paksuuksien, esimerkiksi sakaran 104 mutkien paksuuksien C ja D, C-muodon ja sen osien mitoituksen ja vaikutussuoran paikan avulla.

25 Vaikutussuora tulisi saattaa kulkemaan sakaroiden ohuempien kohtien kautta selän 103 suuntaisena.

Jos voimaelin on kiila, niin rata 109 on nousultaan muuttumaton, voimaelimen ollessa rulla voi rata olla 30 muuttuvanousuinen.

Kuviossa 9 on tarraaja 101 kuvattuna C-muodon sakaroiden 104.105 välisen kidan suunnasta. Hissikuilussa paikalleen tuettu johde 107 on kidassa. Tavallisesti hissin kulkiessa 35 johteissa ylös ja alas tarraaja ei kosketa johteeseen. Ylinopeustilanteessa hissin liikkuessa alaspäin - alassuunta on merkitty nuolella 111 - ja esimerkiksi tarrauskokeessa tarraimella tartutaan johteesta. Voimaelimenä on rulla 108.

7 101782

Rata 109 on nousultaan muuttuva. Radan nousun alkuosa, jossa hissin nopeudenrajoittimeen yhteydessä oleva välityselin 112 vetää rullan 108a ylöspäin - ylössuunta on merkitty nuolella 113 - aikaansaaden rullan tarttumisen johteeseen, on 5 suhteellisen kalteva johteen suuntaan nähden, edullisesti 10-11 asteen kulmassa. Radan keskiosa, jossa rullan liike radalla puristaa johteen rullan ja jarrupinnan väliin, on loivempi, ollen edullisesti 5-8 asteen kulmassa. Keskiosan lopussa on saavutettu lopullinen tarraajän johteeseen kohdistama 10 puristusvoima. Rata päättyy rullan pysättäjään, joka jarrutustilanteessa pitää rullan ennlta asetetussa kohdassa tarraimen 101 pituusuunnassa, edullisesti noin tarraaja puolivälissä. Edullinen muoto pysäyttäjällä on sellainen joka tukee rullaa suurelta alalta, esimerkiksi rullan vierintäpinnan 15 kanssa saman kaarevuussäteen kovera sylinterisektoripinta.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellutus-muodot eivät rajoitu ainoastaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaa-20 timusten puitteissa.

Claims (10)

101782

1. Hissi- tai vastapainojohteesta jarruttava liukutarraaja, jossa on joustava runko-osa (2,102), joka ympäröi johdekiskoa 5 (5,107) johdekiskon ohjauspintojen suunnissa siten, että runko- osaan liittyy jarrupinta (7a,104a), joka vastaa liukutarraajan jarruttaessa johdekiskossa olevaan ensimmäiseen johdepintaan, ja runko-osaan on tuettu voimaelin (3,108), joka vastaa liukutarraajan jarruttaessa johdekiskossa olevaan toiseen 10 johdepintaan, tunnettu siitä, että tarraajan runko-osan (2,102) poikkileikkauspinta on olennaisen C-muotoinen ja että ainakin yksi poikkileikkauksen C-muodon sakaroiden päistä on C-muodon sisällä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liukutarraaja, tunnettu siitä, että jarrupinta (7a,104a) on yhdessä sakarassa ja voimaelin (3,108) on toisessa sakarassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liukutarraaja, 20 tunnettu siitä, että ainakin yksi poikkileikkauksen C-muodon sakaroiden päistä on sovitettu tarrauksessa taipumaan C-muodon sisälle.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen 25 liukutarraaja, tunnettu siitä, että joustava runko-osa (2,102) on terästä, edullisesti jousiterästä.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen liukutarraaja, tunnettu siitä, että voimaelin on rulla. 30

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen liukutarraaja, tunnettu siitä, että tarrauksessa rullan ja runko-osan välinen kitka jarruttaa rullan pyörimistä ja että liukutarraajan jarrutus synnytetään tarraajassa kahtaalla, nimittäin yhtäällä 35 jarrupinnan liukuessa johdetta pitkin ja toisaalla rullan pyöriessä runko-osaa vasten.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen liukutarraaja, 101782 tunnettu siitä, että voimaelin on kiila.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen liukutarraaja, tunnettu siitä, että tarrauksessa rullan rata (9,109) 5 tarraajassa on ainakin osalla rullan kulkumatkaa käyräviivaisesti johdetta kohti nouseva.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen liukutarraaja, tunnettu siitä, että rullan (3,108) rata (9,109) päättyy rullan 10 pysättäjään, joka jarrutustilanteessa pitää rullan ennalta asetetussa kohdassa tarraimen pituusuunnassa, edullisesti noin tarraajan puolivälissä, ja jonka pysäyttäjän muoto tukee rullaa suurelta alalta, ollen esimerkiksi rullan vierintäpinnan kanssa saman kaarevuussäteen omaava kovera sylinterisektoripinta. 15

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen liukutarraaja, tunnettu siitä, että rullassa (3,108) on karhennus tai rullan pinnasta kohoava kuviointi, joka karhennus tai kuviointi on edullisesti järjestetty rullan sylinteripinnan keskellä 20 olevaksi renkaan muotoiseksi kohoumaksi. » 101782