FI100889B - Menetelmä reaktiokaasun ja kiintoaineen syöttämiseksi ja suuntaamiseks i sulatusuuniin ja tätä varten tarkoitettu monisäätöpoltin - Google Patents

Description

100889

MENETELMÄ REAKTIOKAASUN JA KIINTOAINEEN SYÖTTÄMISEKSI JA SUUNTAAMISEKSI SULATUSUUNIIN JA TÄTÄ VARTEN TARKOITETTU MONISÄÄTÖPOLTIN

5 Tämä keksintö kohdistuu menetelmään reaktiokaasun ja hienojakoisen kiintoaineen syöttämiseksi suspensiosulatusuuniin siten, että reaktiokaasun ja kiintoaineen virtausnopeutta ja virtaussuuntaa säädetään kohdassa, jossa reaktiokaasu ja kiintoaine purkautuvat suspensiosulatusuuniin. Keksintö 10 kohdistuu myös menetelmän toteuttavaan monisäätöpolttimeen.

Suspensiosulatusuunin reaktiokuilu on pystysuora, ja sen yläosasta alaspäin syötettävän hienojakoisen kiintoaineen ja reaktiokaasun välille on välttämätöntä muodostaa hyvä eli hallittu ja säädettävä suspensio kiintoaineen mahdolli-15 simman täydellisen palamisen aikaansaamiseksi. Hyvän suspension muodos tumisen edellytyksenä taas on, että suspensio muodostetaan vasta reaktioti-lassa, reaktiokuilussa.

Suspensiosulatusuuniin syötettävä hienojakoinen kiintoaine voidaan levittää ja - 20 hajottaa reaktiokuiluun esimerkiksi GB-patentissa 1569813 kuvatun keskeis- · : suihkuhajottimen avulla. Ko. hajottimen avulla ensin vapaasti alaspäin valuvan • · · : kiintoaineen suunta muutetaan lähes vaakasuoraan ulospäin suuntautuvaksi • · : V ennen kiintoaineen purkautumista reaktiokuiluun. Kiintoaineen suuntautuminen • · · ulospäin saadaan aikaan hajottimen kaarevan liukupinnan ja sen alta ulospäin • · · *25* suunnattujen hajotusilmasuihkujen avulla. Reaktiokaasu syötetään ulospäin suunnattuun kiintoainevirtaan. Hienojakoinen kiintoaine on useimmiten rikaste.

• · · • · « • · 0 • | » • · ·

« * I

Normaalitilanteessa tämä kiinteäreikäinen keskeissuihkuhajotin onkin riittävä, • ’ mutta koska nykyään yhä useammin joudutaan käyttämään vaikeasti reagoivia 30 rikasteita, on tullut tarvetta muuttaa hajotusta muullakin tavalla kuin hajotusil- mamäärää muuttamalla. Koska itse rikastehajottimen hajotusilmarei’itys on 2 100889 reaktiotilassa eli itse reaktiokuilussa, ovat olosuhteet melko vaativat ja koska tämän lisäksi reiät ovat kaukana ja ahtaiden kanavien päässä, ei reikäkokojen säätöä ole mielekästä tehdä - ei ainakaan jatkuvatoimisesti.

S Ennestään tunnetaan US-patentissa 5,133,801 kuvattu tapa, jossa keskeis- suihkuhajottimen keskiakselilla on käytetty pystysuoraa happilanssia, mistä happea syötetään 5... 15 % kokonaishapesta. Tämä lanssi on putkimainen eli siinä hapen purkausnopeus ja suuntaus uuniin määräytyy kiinteästä suorasta mallista johtuen vain hapen määrän mukaan. Happea käytetään lähinnä 10 rikasteen lisähappena auttamaan reaktioita rikastehajottimen levittävän rikas- tepilven keskeltä.

Reaktiokaasuna toimiva happi tai happipitoinen kaasu, kuten ilma, syötetään yleensä ensin uunille vaakasuuntaisena, mutta kaasun suunta pitää kääntää 15 pystysuuntaiseksi ennen sen syöttämistä reaktiokuiluun. Reaktiokaasun suunnan kääntämistä on kuvattu US-patentissa 4,392,885. Tämän suuntaus-poltinta kuvaavan patentin mukaisesti reaktiokaasu syötetään jauhemaisen . . kiintoaineen ympäriltä rengasmaisena virtana uunin reaktiokuiluun pur- ν'. kausaukon kautta, jonka poikkipinta-ala on kiinteä.

I » »

Normaalitilanteessa kiinteällä reaktiokaasun purkausaukolla varustettu poltin • · i on riittävä, mutta koska nykyään yhä useammin on siirrytty lähes sataprosentti- • · · seen happeen, ovat kaasumäärät pienentyneet entiseen ilmasyöttöön nähden noin viidenteen osaan. Tällöin tietyn reaktiokaasun nopeuden saavuttaminen vaatii yhä pienempää virtauspoikkipintaa polttimen purkausaukolle. Varsin • *» v : usein vaatimuksena polttimelle on, että sillä on pystyttävä ajamaan hyvinkin : laajaa kapasiteetti- ja/tai happirikastus-aluetta. Koska reaktiot ja uuniolosuh- • i teet vaativat reaktiokaasulle tietyn nopeusalueen reaktiokuilussa, joudutaan • tällöin kiinteäaukkoisella polttimella em. kelpoisuusalueen ulkopuolelle.

3 100889

Nykytekniikka vaatii siten säädettävää polttimen reaktiokaasun purkausaukon poikkipintaa.

Reaktiokaasun purkausaukon poikkipinnan säätö ei sinänsä ole ongelma ja 5 säätötapoja löytyy lukemattomia. Ongelma on löytää sellainen säätötapa, mikä sen lisäksi, että se toimii halutulla tavalla, myös kestää ankarat uuniolosuhteet; lämpötila (n. 1400 °C), mekaaninen lujuus (esim. mahdollisten kasvannaisten poisto kangella) jne.

10 Portaallisesti säätöä tehdään esimerkiksi US-patenteissa 5,362,032 ja 5,370,369 tai Fl patenttihakemuksessa 932458 kuvatulla tavalla. Ensimmäisessä on rikastehajottimen ympärillä kaksi erisuuruista samankeskeistä annulusrengasta reaktiokaasulle. Johtamalla kaasu jompaan kumpaan tai molempiin annuluksiin saadaan kolme kiinteää purkausnopeusaluetta. Toises-15 sa suljetaan tai otetaan käyttöön haluttu määrä halutun kokoisia purkausput- kia. Kolmannessa “pudotetaan" käyttöön sopiva määrä suppilomaisia avokarti-oita. Kaikissa tulee esiin kuitenkin niiden portaallisuus, eli säädön sitominen . . esimerkiksi kapasiteettiin ei onnistu jatkuvana.

' » • · .•2?Q Jatkuvatoimisia säätötapoja on kuvattu US-patenteissa 4,490,170 ja :*·*: 4,331,087. Molemmissa säätö perustuu reaktiokaasun pyörimisvoimakkuuden • · i muuttamiseen eikä siis sovellu yksistään lineaarisen nopeuden säätöön.

• · · • · · • · « • · ♦

Japanilaisessa patenttihakemuksessa 5-9613 on käytetty hyväksi jatkuvatoi- :25: mistä säätöä reaktiokaasulle. Tässä säätö on rikasteputken ympärillä pys- • · · : tysuunnassa liikkuva umpikartiorakenne. Polttimen lieriömäiseen purkausauk- koon reaktiokaasua johtava supistuva kartio toimii kyseisen umpikartion : vastakappaleena. Virtauskanavan muodostavat kartiot ovat molemmat suoria ·:··: (vaippaseinä suora) ja samakulmaisia, jolloin kaasu suuntautuu lieriöön 4 100889 putoavaan rikasteeseen ennenkuin tämä saavuttaa rikasteputken sisälle asennettuun öljylanssiin kiinnitetyn hajotuskartion. Säädöt siis tapahtuvat selvästi ennen rikasteen ja reaktiokaasun purkautumista uuniin, ja uuniin purkautuessaan osin rikasteeseen sekoittunut reaktiokaasu on menettänyt 5 säädöllä saavuttamansa nopeuden (ja suunnan) eli purkausnopeus uuniin määräytyy polttimen kiinteän purkausaukon mukaan. Säädön suunta on aina sama: voimakkaasti keskiakselille päin, ei koskaan akselin suuntainen tai siitä ulospäin.

10 Edellä kuvattu, polttimen sisällä tehty reaktiokaasun ja rikasteen sekoitus ei tule kysymykseen puhtaalla hapella tai korkealla happirikastuksella, jos rikaste on herkästi reagoivaa, koska tällöin seurauksena on rikasteen sintrautumises-ta johtuva polttimen tukkeutuminen. Säädön kannalta poltin toimii uunitilaan nähden kuin mikä tahansa kiinteäaukkoinen poltin. Patenttihakemuksessa on 15 esitetty myös hapen ja/tai öljyn käyttö rikastepolttimessa rikastevirran keskellä, mutta siinä ei ole esitetty tarkemmin tämän hapen ja/tai öljyn purkautumiseen vaikuttavia piirteitä.

Keksintömme mukaisessa menetelmässä reaktiokaasun nopeuden ja nimen- .•20. omaan myös suunnan säätö tapahtuu hienojakoisen kiintoaineen virran • · · ympärillä olevassa reaktiokaasukanavassa, johon on sijoitettu vertikaalisesti • · t :*; liikkuva, rengasmainen ja muotoiltu säätöelin. Säätöelin on yhdistetty varsinai- * · · ΓΓ: seen säätölaitteeseen, joka reagoi kapasiteetin ja/tai happirikastuksen muutok- siin ja liikuttaa säätöelintä sen mukaisesti. Säätöelin on edullisesti jäähdytetty, » :2$: koska se ulottuu pienellä kapasiteetilla ajettaessa reaktiollaan. Reaktiokaasun : nopeuden ja suunnan säätöön vaikuttaa myös reaktiokuilun holville, reak- tiokaasukanavan ympärille sijoitettu, muotoiltu jäähdytysblokki. Reaktiokaasun • : poikkipinta-alaa ja suuntausta säädetään halutuksi siis nimenomaan kaasun ; purkausaukon kohdalla, josta reaktiokaasu purkautuu suspensiosulatusuunin 5 100889 reaktiokuiluun. Hajotusilman nopeuden ja suunnan säätö tapahtuu kaksivaiheisena eli ilma jaetaan hajottimen kahteen kanavaan. Ylimmät, lähimpänä rikastevirtaa olevat reiät mitoitetaan normaalitapausta varten. Kun kapasiteetti kasvaa, voidaan hajotusilmaa lisätä edellisten reikien alapuolisista ja edulli-5 sesti alaspäin suunnatuista rettstä. Lisäpolttoaine syötetään lanssilla keskeis- suihkuhajottimen keskeltä. Lisäpolttoaineen palamiseen tarvittavan happi jaetaan ennakolta kahteen osaan eli hajottimeen johtaa kaksi kanavaa, joihin voidaan syöttää happikaasua joko molemmista tai vain yhdestä. Nopeus säätyy purkausaukon erikoisratkaisun ansiosta. Keksinnön olennaiset tunnus-10 merkit käyvät esille oheisista vaatimuksista.

Keksinnön mukaisessa monisäätöpolttimessa oleellisesti reaktiokuilun suuntaan käännetty reaktiokaasu virtaa reaktiokaasukanavassa, joka ympäröi annulusmaisesti polttimen keskellä olevaa kiintoaineen syöttöputkea ja virtaa 15 lopuksi keksinnön mukaisesti haluttuun nopeuteen ja suuntaan säädettynä purkausaukon kautta reaktiokuiluun. Säätö tapahtuu vertikaalisesti toimivan säätöelimen avulla, joka puolestaan on sijoitettu rengasmaisesti reak-tiokaasukanavan sisäreunaan ympäröimään kiintoaineen syöttöputkea.

.*.·. Reaktiokaasukanavan purkausaukon jatkuva portaaton säätö tapahtuu siis • · :*2CL yhdessä annuluksessa.

• · • · · • · • · t Reaktiokaasun virtauksen suunta ja samalla sen ja rikastevirran kohtaamis- • · · jT: paikka määräytyy säätöelimen muotoilulla. Purkausnopeus puolestaan sääde tään keksinnön mukaisesti säätöelintä pystysuunnassa liikuttaen, jolloin aivan reaktiokuilun holvin alareunaan aina säätyy ahtain kohta, joka määrää reak-: tiokaasun purkausnopeuden. Siten tämän keksinnön mukaisesti reaktiokui luun syötettävän reaktiokaasun virtauspoikkipinta pienenee jatkuvasti holvin alareunassa sijaitsevaan purkausaukkoon asti. Säätöpiste pysyy aina samalla ; · paikalla eli holvin alareunassa, mutta purkausaukon poikkipinta säädön myötä 6 100889 muuttuu portaattomasti. Tämän mahdollistaa holvilla oleva jäähdytysblokki, vesijäähdytetty säätöelin ja samoin vesijäähdytetty rikastehajotin, edullisesti reaktiokuiluun ulottuva keskeissuihkuhajotin. Kaikki nämä ovat oleellisia, jotta saadaan hyvän suspension muodostamiseksi ja kasvannaisten muodostumi-5 sen estämiseksi tarvittava hallittu purkaus polttimesta, ja vielä niin, että se on tehokkaimmillaan itse reaktiotilassa, reaktiokuilussa, eikä kuten monessa ennestään tunnetussa säätömenetelmässä, joissa kaasun purkaus on tehokkaimmillaan polttimen sisässä ja on jo menettänyt tehonsa tullessaan pur-kausaukolta reaktiollaan. Reaktiokaasun virtaussuunta on edullista säätää 10 joko reaktiokuilun keskiakselin suuntaiseksi tai keskiakseliin päin suunnatuksi.

Syitä reaktiokaasun suuntaamiseksi on useita. On tunnettua, että kaasusuihkun nopeus esimerkiksi sen keskiakselilla laskee lineaarisesti etäisyyden funktiona ja on suoraan verrannollinen purkausaukon halkaisijaan. Kun reak-15 tiokaasun määrää vähennetään, on edellämainituista syistä johtuen pur- kausaukkoa pienennettävä. Tällaisen suuttimen koon pieneneminen tapahtuu, kun purkausaukkoa pienennetään reaktiokaasun nopeuden säilyttämiseksi . . reaktiokohdassa.

• · ‘•2Θ. Eräs mahdollinen tapa säilyttää rikasteen ja reaktiokaasuvirran välinen no- • · · peusero on lyhentää purkausaukon ja em. väliaineiden kohtaamiskohdan • · • · , .·. välistä etäisyyttä. Tämä saadaan aikaan muuttamalla reaktiokaasuvirran ··· ,*·*: suuntaa. Jos taas halutaan, että kohtaamispaikka on aina sama, on reak- tiokaasuvirta suunnattava purkausaukon lähtöpisteen muutoksien mukaan.

Φ ··.·· : Joskus vaikeimmissa tapauksissa saattaa olla edullista suunnata reak- tiokaasuvirtaa hieman ulospäin, jolloin myös kohtaamispiste siirtyy kauemmak-• : si keskiakselista ja siten itse polttimesta. Tätä suuntausta käytetään esimerkik- . : si silloin, kun reaktiotapahtuma halutaan saada "kauemmaksi” polttimesta.

7 100889 Tällaisessa nopeuden ja suuntauksen säätötavassa on oleellista, että missä tahansa säätökohdassa sekä nopeus että suunta ovat hallittavissa.

Meidän keksintömme mukaisessa laitteistossa sekä säätöelimellä että jäähdy-5 tysblokilla, jotka rajoittavat reaktiokaasun purkauskanavaa, on pinnan muotoilu edullisesti sellainen, että vaippapintojen reunaviivat eivät ole lineaarisia vaan käyriä. Muotoilu on sellainen, että muodostetun annulusmaisfen kanavan virtauspoikkipinta kääntyy vähitellen haluttuun suuntaan purkausaukkoa lähestyttäessä. Poikkipinnan suuntauksena käytetään sinänsä tunnettua, 10 jatkuvasti pienenevän poikkipinnan periaatetta. Erona on, että tämän keksin nön mukaisesti virtauspoikkipinnan koko on jatkuvasti säädettävissä ja silti pystytään säilyttämään hallittu suuntaus.

Keksintömme mukaisesti rikastevirran hajottamiseen käytettävän hajotusilman 15;' nopeuden ja nimenomaan myös suunnan säätö tapahtuu siis kaksivaiheisena eli ilma jaetaan kahteen kanavaan jo siinä vaiheessa, kun sitä syötetään hajottimeen. Ylimmät ja samalla pienemmät, lähimpänä hajottimen muotokappaleen avulla levitettävää rikastevirtaa olevat reiät (ensiöilma) mitoitetaan normaalitapausta varten. Edullisesti nämä reiät ovat vaakasuunnassa. Kun 20 kapasiteetti kasvaa, voidaan hajotusilmaa lisätä edellisten reikien alapuolisista rei’istä (toisioilma), mitkä ovat edullisesti suurempia ja lähinnä alaspäin suunnattuja. Käytön kannalta on oleellista, että vaikka vain toista reikäriviä käyte- j*··. tään, on jonkinasteisen ilmavirran (10%) sallittava virrata myös toisesta ·»» rei’ityksestä ja näin estäen mahdollisen paluuvirtauksen ja samalla reikien « · 25*·. tukkeentumisen.

.... Hajotusilman virtauksen suunta ja samalla sen ja rikastevirran kohtaamispaik- ;*·*: ka alarei’ityksestä määritetään normaalisti rikastevirran paikkaan, mikä on jonkin verran ylärei’istä purkautuneen ilmavirran kohtaamispaikan jälkeen.

8 100889 Tällöin saadaan aikaan kaksivaiheinen suspension dispergointi. Alareikien on oltava suurempia, jotta niiden nopeus saadaan säilymään vähintään yhtä suurena kuin ylärei’istä putkautuneen ilman, kun ilmavirrat kohtaavat rikaste-pilven.

5 Keksintömme mukaisesti lisäpolttoaine, edullisesti raskasöljy syötetään esi merkiksi kaupallisella lanssilla keskeissuihkuhajottimen keskeltä. Sen hajottamiseen ja tanssin jäähdyttämiseen voidaan käyttää esimerkiksi paineilmaa, öljyn palamiseen tarvittavaa happea varten on edullista käyttää puhdasta happea, koska käytettävät tilat ovat ahtaat. Tietenkin ilma tai happirikastettu 10 ilmakin käy, mutta tällöin tulee vaikeuksia, koska polttimen koko kasvaa.

Normaalia on, varsinkin sulatettaessa liekkiuunissa nikkelirikastetta, että lisäpolttoaineen tarve vaihtelee. Tässä on sama tilanne kuin em. rikasteen hajotukseen käytettävällä paineilmalla, täytyy saada muuteltua kaasun purkauspinta-alaa. Samoin on aivan sama tilanne sen muuttamisessa, voidaan 15 tehdä säädettäviä reikäsysteemejä, mutta rikastehajottimen pituuden (n. pari metriä) ja hajotusmuotokappaleen ahtauden vuoksi tämä ei ole helppoa. Tähän olemme kuitenkin kehittäneet oman ja varsin helppokäyttöisen ratkaisun kuten oheisista kuvistakin selviää. Ratkaisu perustuu edelleen hapen ennak- .i ·, kojakoon eli hajottimeen johtaa kaksi kanavaa, joihin voidaan syöttää happi- « * *•20 kaasua joko molemmista tai vain yhdestä, kuitenkin niin, että pientä vuotoa • · · annetaan tapahtua “käyttämättömään” kanavaan. Nopeus säätyy pur- • · , kausaukon erikoisratkaisun ansiosta kuten myöhemmin tarkemmin selvitetään.

• · · • · · f · · i · i •

Keksintömme täyttää sekä reaktiovaatimukset (hallittu nopeusero rikasteen ja polttokaasun välillä, hallittu prosessikaasuun suunta ja kohtaaminen rikastevir-: taan nähden) että käytännön ajovaatimukset (yksinkertainen, kestää olosuh- : teet, automatisoitavissa kapasiteetin vaihteluun).

....: Keksintöä kuvataan vielä oheisten kuvien avulla, joissa • « 9 100889 kuva 1 esittää kaaviollisesti erästä keksintömme sovellutusta - suspensiosula-tusuunia, kuva 2 esittää pystyleikkauskuvana keksinnön mukaista reaktiokaasun säätö-laitteistoa sijoitettuna polttimen purkausaukkoon rikastehajottimen ympärille, 5 kuva 3 esittää kolmea eri säätöasentoa havainnollistamaan reaktiokaasun säätötapahtumaa, kuvassa 4 on esitetty tarkemmin keksinnön mukainen rikastehajotin ja sen keskelle sijoitettu happi- ja/tai lisäpolttoaineen syöttölaitteisto.

10 Kuvassa 1 nähdään suspensiosulatusuuni 1, johon jauhemainen kiintoaine (rikaste) ja polttoaine syötetään rikastepolttimen 2 kautta, joka tässä tapauksessa on keksinnön mukainen monisäätöpoltin. Rikaste siirretään säiliöstä 3 kuljettimen 4 avulla rikasteen purkauskanavan 5 yläosaan niin, että materiaali putoaa jatkuvana virtana em. kanavan 5 kautta suspensiosulatusuunin 1 15 reaktiokuilun 6 yläosaan 7. Reaktiokaasu 8 johdetaan em. rikastekanavan 5 ympäriltä oleellisesti reaktiokuilun suuntaisesti sen yläosaan 7.

Kuvassa 2 reaktiokaasu 8 (happi tai happirikastettu kaasu, kuten ilma) johde- . taan polttimeen ja käännetään lähinnä reaktiokuilun keskiakselin 9 suuntaisek- ’•äQ si. Kaasun 8 purkaussuuntaa reaktiokuiluun säädetään rikastekanavaa 5 • · · . ympäröivän säätöelimen 10 ja holville 11 sijoitetun jäähdytystäkin 12 muotoi- • ♦ • · i lun avulla, ja purkausnopeutta säätöelimen 10 ja blokin 12 välisen reak- • · · tiokaasukanavan 13 alaosan poikkipinnan muutoksen avulla. Kaasun lopulli- m nen suunta ja nopeus määräytyy holvin alareunassa, annulusmaisessa :25: purkausaukossa 14.

• «· • · ·

Holvin yläpuolelle sijoitettu säätölaite 15 reagoi kapasiteetin muutoksiin ja • : puolestaan liikuttaa säätöelintä 10 pystysuunnassa, jolloin suoritetaan reakti- ....: oilman nopeuden ja suuntauksen portaaton säätö. Säätöelin 10 on sijoitettu 10 100889 rengasmaisesti reaktiokaasukanavan 13 sisäreunaan. Säätöelimen rikaste-kanavan 5 puoleinen pinta on rikastekanavan muotoinen, mutta säätöelimen 10 reaktiokaasukanavaan 13 päin oleva pinta on muotoiltu kaikissa säätöelimen asennoissa virtauspoikkipinta-alaa virtaussuunnassa jatkuvasti pienentä-5 vaksi. Rengasmaisesti reaktiokaasukanavaa 13 ympäröivän jäähdytysblokin 12 sisäreuna on myös muotoiltu siten, että se toimii säätöelimen 10 vastakappaleena, jolloin purkausaukkoon 14 päättyvän reaktiokaasukanavan 13 poikkipinta-ala alaspäin mennessä koko ajan pienenee.

10 Keston ja toimivuuden kannalta on edullista, että sekä blokki 12, säätöelin 10 että rikastekanava 5 ovat jäähdytetyt (esimerkiksi vedellä), sillä esimerkiksi säätöelin 10 ulottuu yläasennossaan olennaisesti holvin 11 alareunaan ja ala-asennossaan reaktiokuilun sisälle. Myös rikastekanava 5 ulottuu holvin 11 alapuolelle reaktiokuiluun. Blokin jäähdytysvesikiertoa on kuvattu viitenumerol- 15 la 16, purkausaukon säätöelimen jäähdytystä numerolla 17 ja rikastekanavan jäähdytystä viitenumerolla 18. Tehokas, reaktioille edullinen sekoitusefekti aikaansaadaan käyttämällä hyväksi jauhemaisen materiaalin suunnan kääntämiseen, sen nopeuden ja hajotustilan nostamiseen kuvassa 4 tarkemmin kuvattavaa rikastehajotinta 19.

• ·

.M

* · ·

Kuvassa 3a on esitetty tapaus, jolloin kapasiteetti on normaali eli melko lähellä • · t maksimia. Tällöin säätöelin 10 on melko ylhäällä ja melko pienellä lämpörasi- • · · xT: tuksella. Nopeus on prosessivaatimusten mukainen, esimerkiksi 80 ... 100 m/s.

Tämä kanavan muotoilu suuntaa kaasun jonkin verran keskiakseliin 9 päin.

* «« v '· Kuvassa 3b on esitetty tapaus, jolloin kapasiteetti on normaalia pienempi eli * melko kaukana maksimista. Tällöin säätöelin 10 on laskettu alemmaksi, jolloin nopeus voidaan säilyttää prosessivaatimusten mukaisena, esimerkiksi em. 80 * · 11 100889 ... 100 m/s. Tämä kanavan muotoilu suuntaa kaasun edelleen jonkin verran keskiakseliin 9 päin.

Kuvassa 3c on esitetty tapaus, jolloin kapasiteetti on pieni eli melko lähellä 5 minimiä. Tällöin säätöelin 10 on laskettu vielä alemmaksi, jolloin nopeus voidaan taas säilyttää prosessivaatimusten mukaisena, esimerkiksi em. 80... 100 m/s. Tämä kanavan muotoilu suuntaa kaasun edelleen jonkin verran keskiakseliin 9 päin.

10 Kuvan 4 mukaisesti rikastehajotin 19 on sijoitettu rikastekanavan 5 sisälle siten, että rikastehajottimen putkimainen, rikastekanavan sisällä oleva osa 20 jatkuu rikastekanavan alareunan alapuolella kaarevana muotokappaleena 21, joka päättyy olennaisesti vaakasuoraan jättöreunaan 22. Rikastehajotin on varustettu pohjalevyllä 23. Kuten kuvasta 2 nähdään, sekä rikastekanavan että 15 rikastehajottimen alaosa ovat reaktiokuilun uunitilassa. Rikastekanavaa 5 pitkin alas putoava rikaste 24 kohtaa levittävän ja hajottavan kiinteän muoto-pinnan 21, jonka ansiosta rikastevirta kääntyy lähinnä vaakasuoraan ulospäin muodostaen sateenvarjomaisen rikastesuihkun 25. Muotopinnan lisäksi rikastevirran kääntymistä tehostetaan muotokappaleen alareunan rei’ityksellä.

* 2Θ. Reikärivin 26 reikien kautta rikastevirtaa kohti suunnataan hajotusilmasuihku, • · 1 :v. joka kääntää rikasteen suuntaa. Rei’itys säätää kyseisen paineilman nopeuden • · t rikasteen määrän mukaan. Rei’ityksen suunta on normaalitapauksesa vaa- >1« iT: kasuoraan hajottimen keskiakselista ulospäin. Kun rikastevirta on irronnut muotopinnasta 21, siihen törmää reikärivistä 26 purkautuva hajotusilma 27, jolloin rikaste ja hajotusilma sekoittuvat keskenään möyheäksi suspensioksi ja • · 1 •V : antavat suspensiolle lisäenergiaa symmetrisesti sivullepäin. Rikasteen hajotus ja lisälevitys riippuu käytettävän hajotusilman impulssista eli määrästä ja ; ’ ! nopeudesta.

t » ♦ 100889 n

Rikasteen syöttökapasiteetin kasvaessa tarvitaan lisäenergiaa. Se voidaan aikaansaada nostamalla hajotusilmamäärää, mutta kiinteäreikäisellä hajotusil-masysteemillä ilmamäärää nostettaessa tarvittava paine nousee tarpeettoman suureksi, joten on edullista saada lisäpoikkipintaa rei’itykselle. Keksinnössäm-5 me tämä on kuvan 4 mukaisesti järjestetty lisäreikärivillä 28. Nämä lisäreiät ovat edelläkuvatun reikärivin 26 alapuolella samassa hajotinkappaleessa. Alemman reikärivin 28 reiät ovat suurempia kooltaan kuin ylemrrfät reikärivin 26 reiät, koska näin tunnetusti saadaan purkautuvan ilmasuihkun nopeus säilymään korkeampana kuin pienireikäisessä tapauksessa. Tämä siksi, että 10 alemmasta reikärivistä purkautuva ilma kohtaa kiintoaineen kauempana kuin ylemmistä rei’istä purkautuvat ilmasuihkut. Rikasteen ja ilmasuihkujen kohtaamispaikka saadaan kauemmaksi suuntaamalla reikärivin 28 reiät jonkin verran alaspäin. Alemmista reiästä purkautuva ilmasuihku 29 tehostaa entisestään ylemmistä rei’istä purkautuneen suihkun ja rikasteen sekoittumista toisiinsa. 15: . Lopullinen reaktio saavutetaan, kun nopeus- ja suuntasäädetty reaktiokaasu purkautuu aukosta 14 tähän hajotettuun rikastesuspensioon.

Suspensiosulatus eli liekkisulatus on yleensä autogeeninen eli siinä ei oleellisesti tarvita lisäpolttoaineen tuomaa lämpöä sillä rikasteen ja hapen väliset 20 reaktiot ovat hyvin eksotermisiä. Käytännön syistä joudutaan uuniin kuitenkin usein syöttämään pieniä määriä lisäpolttoainetta. Eräs vaikuttava tekijä on mm. rikasteen laatu. Varsinkin nikkelirikasteen syötön yhteydessä joudutaan usein ; *· käyttämään pieniä määriä lisäpolttoainetta. Lisäksi lisäpolttoaineen/ nikkelin- • · · kasteen syötön määrä vaihtelee huomattavasti, joten polttoaineen syöttö pitää • · 25’·. olla myös säädettävä. Lisäpolttoaine, edullisesti raskas polttoöljy, syötetään " hajottimen keskelle sijoitetun polttoaineputken 30 kautta ja injektoidaan uuniin « · . rikastehajottimen alapuolelta hajottavan suuttimen 31 kautta. Tarkoitukseen • '·' löytyy sopivia kaupallisia suuttimia, joiden käyttöalue on riittävä kapasiteetti- • · muutoksille, öljylanssi ulottuu hajottimen keskeltä rektiokuilun uunitilaan, joten 13 100889 se on syytä jäähdyttää, ja sen jäähdyttämiseen voidaan edullisesti käyttää lanssin ympäriltä rengasmaisen putken 32 kautta purkautuvaa ilmaa.

Lisäpolttoaineen polttoon tarvittavan hapen määrä on niin suuri, että jäähdy-5 tysilman määrä ei siihen riitä, vaan öljyn polttamiseksi pitää uuniin syöttää happea, ja hapen määrää on voitava säätää. Tässä tapauksessa normaalilla ja pienellä kapasiteetilla toimittaessa tarvittava happi, ns. ensiöhappi syötetään öljylanssia ja sen jäähdytysilmaputkea ympäröivän annulusmaisen kanavan 33 kautta kanavan uloimpaan päähän kiinnitettyyn, useampaan kiinteään 10 suuttimeen 34, joiden kautta happi syötetään reaktiokuiluun. Suuttimien määrä on 3 - 12, edullisesti 6-10, jolloin aikaansaadaan suihkumainen vaikutus. Suuttimet ovat symmetrisesti polttoainesuuttimen 31 ympärillä. Suuttimista 34 ensiöhappi purkautuu ensin hajottimen pohjalevyyn 23 ensiösuuttimien alle tehtyjen toisioreikien 35 läpi uunitilaan. Reiät 35 ovat sen verran ensiösuutti-15 mia 34 suurempia, että purkautunut ensiöhappi säilyttää määrästä ja suuttimi en koosta riippuvan purkausnopeutensa sekoittuen öljysuuttimesta 31 purkautuvaan öljysumuun hallitulla nopeudella ja muodostaen palamiskelpoisen : öljyseoksen.

:‘:*20 Mikäli lisäpolton tarve kasvaa, nostetaan lähinnä “vuotona” syötetyn toisioha- :***: pen määrää ensiöhappikanavaa 33 ympäröivässä toisiohappikanavassa 36.

Lisäys tehdään siten, että tämän toisiohappikanavan purkausrei’issä 35 • ·« : saavutetaan lähes sama nopeus kuin ensiösuuttimissa 34. Kyseinen nopeus määräytyy ensiö- ja toisiohappimäärien summasta ja toisioreikien 35 pinta- ’•••25 alasta. Tällä kertaa lisäpolton polttamisseoksen oikealla nopeudella muodos- « * · '·' * taa em. kokonaishappi.

• · 14 100889 ESIMERKK11.

Käytetään ennestään tunnettuja rikastepoltinsysteemejä liekkiuunissa eli edellä kuvattua suuntauspoltinta ja keskeissuihkuhajotinta ja lisäksi hajottimen 5 keskelle sijoitettua happilanssia.. Rikaste on sulfidista kuparirikastetta määräl tään 50 t/h, johon on lisätty noin 10% hiekkaa. Reaktiokaasuna käytetään 98% happikaasua, josta määrästä 5-15% syötetään hajottimen keskilanssin kautta ja loput normaalin suuntauspolttimen kautta. Tämän mukaan mitoitettuna tulee keskeissuihkuhajottimen vesijäähdytetyn ulkovaipan kooksi n. 0 500 mm.

10 Tämä merkitsee sitä, että järkevän purkausnopeuden saavuttamiseksi suun tauspolttimen purkausaukon runsaan 500 mm halkaisijaisen annuluksen raon kooksi tulee noin 20 mm. Tämä merkitsee myös sitä, että epäsymmetrisyyden välttämiseksi poistoaukon rakenteiden on oltava tukevaa tekoa ja tarkkaan keskitettyjä.

15

Jos nyt jostain syystä ei näin korkeaa happirikastusta voida käyttää, vaan polttokaasu on korvattava ilmalla, merkitsee se ensinnäkin reaktiokaasumää- rän lisääntymistä viisinkertaiseksi. Kun vielä otetaan huomioon, että ilmaa on esilämmitettävä vähintään lämpötilaan 200 °C, tulee reaktiokaasun purkausno- :':'20 peus kuiluun nousemaan tällä vakioaukkoisella polttimella ja samalla ka- pasiteetilla noin kahdeksankertaiseksi. Tämä on monessa mielessä liian suuri '·.·*· nopeus. Muun muassa painetarve reaktiokaasulle kasvaa suuruusluokaltaan • · · v : 40-kertaiseksi. Usein tällöin ei ole muuta mahdollisuutta kuin laskea ka pasiteettia, jolloin päästään järkevälle ajoalueelle.

• · · V.25 ·«· • · · v. ‘ Käytetään nyt meidän keksintömme mukaista menetelmää ja poltinta. Korkeal la happirikastuksella ajettaessa suoritetaan säätö niin, että säätöelin 10 on ; * ’: matalalla (kuva 3c), jolloin annulusmaisen purkausaukon rako 14 on suuruus- luokkaa 20 mm ja nopeus em. normaalipolttimen tapauksen tasolla. Kun 15 100889 joudutaan ilman käyttöön esilämmityksellä, nostetaan säätöelin korkeammalle (kuva 3a tai 3b), jolloin kyseinen rako 14 purkauksen alapäässä on luokkaa 50 ... 60 mm ja nopeus saadaan taas kohtuulliseksi.

5 ESIMERKKI 2

Esimerkissä kuvataan rikastehajottimen 19 sisään sijoitetun öljylanssin ympäriltä syötettävän hapen määrän säätöä, öljyn polttoon tarvittavan hapen nopeuden säätämiseksi tarkoitetun, keksinnön mukaisen menetelmän ja 10 laitteiston toimivuus näkyy parhaiten seuraavasta mittaussarjasta. Tavoitteena on säätää nopeutta kiinteällä hapen purkauslaitteistolla, joka sijaitsee rikasteen hajotukseen käytetyn muotokappaleen sisällä ja aukeaa pohjassa öljylanssin 31 ympärillä. Rikasteen, öljyn ja hapen välisten reaktioiden kannalta on tärkeää, että hapen nopeus voidaan pitää riittävän suurena. Tehtävä on 15 vaikea, sillä kysymyksessä ovat pienet tilat, reaktiokuilun korkea lämpötila ja rikasteen herkkä sintrautuvuus aukkoihin, jos niissä ei ole mitään kaasuvir-tausta uuniin päin. Tästä syystä mikään mekaaninen aukon koon säätö ei tule kysymykseen, eivätkä myöskään vain ajoittain käyttöön otettavat aukot.

:*:"20 Esillä olevan keksinnön mukaisesti pystytään monisäätöpoltinta käyttämään myös kriittisillä alueilla, jotka ovat pieni ja iso kapasiteetti. Lisäpolttoaineen ·.·/ tarvitseman hapen syöttö pienellä kapasiteetilla hoidetaan syöttämällä happi • · · : ensiöhappikanavasta 33 ja iso kapasiteetti syöttämällä happea sekä ensiö- että toisiohappikanavasta 36. Pienellä kapasiteetilla hapen nopeus määräytyy • · · ‘“25 ensiökanavan 33 päässä olevalta suuttimelta 34 purkautuvan kaasun nopeu- I I · ‘ \ ’ den (w = ws = mukaan, ei siis purkausreiän 35 mukaan. Alaviite s viittaa suuttimeen 34. Suurella kapsiteetilla nopeus määräytyy puolestaan em. purkausreiällä 35 olevan kaasun nopeuden (w = w0 = (V, + \£ )/A) mukaan, - · jolloin alaviite o tarkoittaa purkausreikää 35.

16 100889

Edelläoleva voidaan todeta seuraavasta mittaussarjasta, mikä selvyyden vuoksi tehtiin vain yhdellä osayksiköllä (yksi suutin 34 ja yksi purkausreikä 35). Mittauksessa oli siis kaksi sisäkkäistä putkea, joista ensiöhappikanavan ulko-ja sisämitat olivat Φ30/20 mm ja toisiohappikanavan mitat φβΟ/50 mm. Suutti-S men 34 etäisyys purkausreiästä 35 oli 20 mm ja purkausreiän 35 halkaisija 30 mm. Nopeuden mittaus tehtiin etäisyydellä 105 mm purkausreiästä. Taulukossa on käytetty kirjainta S kuvaamaan ensiöhappikanavaa ja kirjainta U kuvaamaan toisiohappikanavaa, kirjainta O kuvaamaan purkausreikää ja X kuvaamaan mittauskohtaa.

10

Varsinkin taulukko 2 osoittaa keksinnön toimivuuden (etäisyydeltä 105 mm mitattu nopeus w^/vastaavat syöttönopeudet ws, wu ja w0). Tapauksissa 1 ja 2 happea syötetään vain ensiöhappikanavan kautta ja tapauksessa 3 myös toisiohappikanavan kautta, ja kuten tästä taulukosta nähdään, kaasun no-15 peudet etäisyydellä x ovat niiden määrästä riippumatta samalla alueella.

Taulukko 1

Suure Symboli Laatu S U O X

• · « · • · _____ • · :120 Poikkipinta-ala A mm2 314 1257 707 **.1:'·. Lämpötila T K 300 300 300 300 • · · I. I " " ' ‘ —m· I I I I —

Kaasuvirtaus 1 Vn1 m3/h 20 0 20 : Kaasuvirtaus 2 Vn2 m3/h 10 0 10 v : Kaasuvirtaus 3 Vn2 m3/h 20 40 60 •. 25 Kaasun nopeus 1 w, m/s 19.4 0 8.6 9.5 • : Kaasun nopeus 2 w2 m/s 9.7 0 4.3 5.3 : Kaasun nopeus 3 w3__m/s__19.4 9.7 25.8 16.9 17 100889

Taulukko 2

Tapaus w ,/w, wJwu wjw0 5 1 0.49 ääretön 1.10 2 0.55 ääretön 1.23 _3__087__174_ 0.66 10 • · · • « • · • · • · • · » · · • · · • · · • · · • · · t « « • · · 1 · ·

Claims (32)

1. Menetelmä reaktiokaasun virtausnopeuden ja jauhemaisen kiintoaineen hajotusilman säätämiseksi reaktiokaasua ja hienojakoista kiintoainetta syötet- 5 täessä suspensiosulatusuunin reaktiokuiluun (6) hallitun ja säädettävän suspension muodostamista varten, jolloin reaktiokaasua (8) syötetään uuniin hienojakoisen kiintoainevirran (5) ympäriltä, joka kiintoaine levitetään reak-tiokaasuun päin suunnatuksi hajotusilman avulla, tunnettu siitä, että reaktiokaasun virtausnopeutta ja purkaussuuntaa reaktiokuiluun säädetään por-10 taattomasti reaktiokaasukanavassa (13) vertikaalisuunnassa liikkuvan, muo toillun säätöelimen (10) ja reaktiokaasukanavaa (13) ympäröivän, reaktiokuilun holville sijoitetun, muotoillun jäähdytysblokin (12) avulla, jolloin reaktiokaasun nopeus säädetään halutuksi kaasumäärästä riippumatta reaktiokuilun holvin (11) alareunassa sijaitsevassa purkausaukossa (14), josta kaasu purkautuu 15 reaktiokuiluun (6) ja muodostaa siellä suspension jauhemaisen materiaalin kanssa, jonka materiaalin hajottamiseen käytettävän hajotusilman määrää säädetään jauhemaisen materiaalin syötön määrän mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reak- 20 tiokaasun virtausnopeutta säädetään yhdessä annuluksessa. • · • · · • · • ·

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reak- • · · • · · tiokaasun suunta säädetään reaktiokuilun keskiakselista (9) poispäin käänne- . tyksi. • · · • · · « · ·

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reak- *· ·’ tiokaasun suunta säädetään reaktiokuilun keskiakselin (9) suuntaiseksi. 100889 19

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reak-tiokaasuvirtauksen poikkipinta-alaa ja suuntausta säätävä säätöelin (10) on jäähdytetty.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätöeli- men (10) ja jäähdytysblokin (12) reaktiokaasukanavan puoleiset käyrät pinnat on muotoiltu virtauspoikkipinta-alaa virtaussuunnassa pienentäväksi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhemai- 10 sen materiaalin primäärihajotusilma (27) syötetään vaakasuoraan rektiokuilun keskiakselista (9) ulospäin.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhemaisen materiaalin sekundäärihajotusilma (29) syötetään primäärihajotusilman 15 (27) alapuolelta.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhemaisen materialin sekundäärihajotusilma (29) syötetään primääri-ilmaa (27) alemmaksi suunnattuna. M· .*· 20 » ·

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhemai- sen materiaalin virran sisältä syötetään reaktiokuiluun polttoainetta. ··· i · · « · #

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhemai- • · · '::is sen materiaalin virran sisältä reaktiokuiluun syötetään happea. • · * • * ·

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhemaisen materiaalin virran sisältä syötetään reaktiokuiluun polttoainetta ja happea. * 20 100889

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhemaisen materiaalin virran sisältä syötetään reaktiokuiluun happea annulaarisesti polttoainesyötön ympäriltä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhe maisen materiaalin virran sisältä syötetään happea kahtena annulaarisena virtana polttoainesyötön ympäriltä.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätöeli- 10 men (10) ja jäähdytysblokin (12) avulla reaktiokaasun nopeus säädetään olemaan vakio.

16. Monisäätöpoltin suspensiouunin reaktiokuiluun syötettävän reaktiokaasun ja hienojakoisen kiintoaineen syöttämiseksi, jolloin poltin muodostuu kiintoai- 15 neen purkauskanavan (5) sisälle sijoitetusta hajotinelimestä (19), joka on varustettu hajotusilmarei’illa, ja purkauskanavaa (5) annulaarisesti ympäröivästä reaktiokaasukanavasta (13), tunnettu siitä, että reaktiokaasun virtausnopeuden ja -suunnan portaattomaksi säätämiseksi on reaktiokaasukanava (13) varustettu vertikaalisuunnassa liikkuvalla, reaktiokaasukanavan (13) sisäreu- T20 naan sijoitetulla annulaarisella säätöelimellä (10) ja reaktiokaasukanavaa (13) • · i V ympäröimään on reaktiokuilun holville sijoitettu jäähdytysblokkki (12), jolloin .i.: säätöelimen (10) ja blokin (12) reaktiokaasukanavaan (13) päin olevat pinnat • « · v : on muotoiltu kaikissa säätöelimen asennoissa säätämään virtauspoikkipinta- ala olemaan pienin holvin (11) alareunassa sijaitsevassa purkausaukossa • * · *”2'5 (14), ja että hienojakoisen kiintoaineen hajotuselin (19) on muotopinnan (21) • · · alapuolella varustettu kahdella reikärivillä (26,28).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen säätöpoltin, tunnettu siitä, että säätöelimen (10) vertikaalinen liike aikaansaadaan holvin yläpuolelle sijoitetun, 21 100889 kapasiteetin ja/tai happirikastuksen vaihteluihin reagoivan säätölaitteen (15) avulla.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen säätöpoltin, tunnettu siitä, että säätö- 5 elin (10) on varustettu jäähdytyslaitteilla (17).

18 100889

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että jauhemaisen materiaalin purkauskanava (5) on varustettu jäähdytyslaitteilla (18). 10

20. Patenttivaatimuksen 16 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että säätöelin (10) ulottuu yläasennossaan olennaisesti holvin (11) alareunaan.

21. Patenttivaatimuksen 16 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että 15 säätöelin (10) ulottuu reaktiokuilun yläosaan (7).

22. Patenttivaatimuksen 16 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että säätöelimen (10) ulkopinta ja blokin (12) sisäpinta on muotoiltu siten, että reaktiokaasukanava (13) on suunnattu reaktiokuilun keskiakselista (9) pois- : :20 päin.

• · • · *’* 23. Patenttivaatimuksen 16 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että • * *’ säätöelimen (10) ulkopinta ja blokin (11) sisäpinta on muotoiltu siten, että reaktiokaasukanava (13) on reaktiokuilun keskiakselin (9) suuntainen. • · · ·«· .-:-25 • * ·

24. Patenttivaatimuksen 16 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että muotokappaleen (21) ylempi reikärivi (26) on suunnattu olennaisesti vaakasuoraan. 22 100889

25. Patenttivaatimuksen 16 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että muotokappaleen alempi reikärivi (28) on suunnattu alaviistoon.

26. Patenttivaatimuksen 16 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että 5 muotokappaleen alemman reikärivin (28) reiät ovat suuremmat kuin ylemmän reikärivin (26).

27. Patenttivaatimuksen 16 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että rikastehajottimen (19) sisään on sijoitettu polttoaineputki (30) ja sitä ympäröivä 10 jäähdytysilmaputki (32).

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että rikastehajottimen (19) sisään sijoitetun polttoaineputken (30) ja jäähdytysilma-putken (32) ympärillä on annulusmainen ensiöhappikanava (33). 15

29. Patenttivaatimuksen 27 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että rikastehajottimen (19) sisään sijoitetun polttoaineputken (30) ja jäähdytysilma-putken (32) ympärillä on annulusmainen ensiöhappikanava (33) ja annulusmainen toisiohappikanava (36). • I · • · .* * 20 • ♦ t

·' 30. Patenttivaatimuksen 28 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että I · · • ;·/ ensiöhappikanavan (33) uloin pää on varustettu suuttimilla (34). i * · 4 · 4

31. Patenttivaatimuksen 28 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että • · ,••,25 hajottimen pohjalevy (23) on varustettu toisiorei’illä (35). « · «

32. Patenttivaatimuksen 28 mukainen monisäätöpoltin, tunnettu siitä, että hajottimen pohjalevy (23) on varustettu toisiorei’illä (35), jotka ovat ensiösuutti-mien (34) reikiä suurempia. 23 100889