FI100730B - Liitosmekanismi pienaristikkorakennetta varten - Google Patents

Description

LIITOSMEKANISMI PIENARISTIKKORAKENNETTA VARTEN 100730

Keksinnön kohteena on liitosmekanismi pienaristikkorakennetta varten, joka on patenttivaatimuksen 1 johdannossa mainittua 5 tyyppiä.

Eristelasituksissa pienat järjestetään kahden lasilevyn väliin esim. ikkunoissa. Pienat muodostuvat onttoprofiilitangoista, jotka kootaan ristiliitoskappaleilla ja liittyvät eristelasi-10 tuksen välikekehyksiin liitostapeilla. Pienat ovat joko metallin värisiä tai ne on värjätty, jolloin pienojen väri on useimmiten sovitettu ikkunapuitteiden väriin.

Poikkipienan liittämiseksi pääpienaan käytetään liitos-15 mekanismeja, esimerkiksi alussa mainittua tyyppiä olevaa liitosmekanismia, joka on tunnettu saksalaisesta hakemusjul-kaisusta DE 36 38 355 AI. Tässä tunnetussa liitosmekanismissa käytetään kiinnitysosaa, jonka vaarnanvasta-aukko on sylin-terimäinen soviteporaus sylinterimäistä liitosvaarnaa varten, 20 jossa liitosvaarna ja soviteporaus on lisäksi varustettu pitkittäisuralla. Kun vaarna pujotetaan poikkipienaan asetetun kiinnitysosan reikään, on vaara, että liitososa työntyy sisään poikkituessa, jonka takia haluttu muototarkka poikkipienan liitos pääpienaan liitososan avulla ei ole taattu. Sitäpaitsi 25 liitososa ei myötäile kaikilta ulkopinnoiltaan vastaavan poikkipienan sisäseinää, koska pistosuunnassa liitososan etummaisessa päässä on sivuttain ulkonevat nokat, jotka aiheuttavat pistekosketuksen liitososan ja poikkipienan välille.

30 Tämän keksinnön tarkoituksena on kehittää johdannonmukaisen liitosmekanismin kiinnitysosaa niin, että kiinnitysosan asema poikkipienassa varmistetaan ja lisäksi taataan, että liitososa jää pysyvästi asemaansa poikkipienassa.

35 Tämä tehtävä ratkaistaan vaatimuksen 1 tunnusmerkein. Keksinnön edullisia jatkosovelluksia on tunnettu alivaatimuksista.

Jäljempänä keksintöä on selvitetty lähemmin piirustusten avulla, jotka esittävät; 40 , 100730 a

Kuvio 1 kaavio eristelasitetusta ikkunasta edestä katsottuna, Kuvio 2 leikkaus pitkin kuvion 1 linjaa II-II suurennettuna, Kuvio 3 kuviota 7 vastaava leikkauskuvio käytettäessä kuvion 10 mukaista kiinnitysosaa.

5 Kuvio 4 ote keksinnön mukaisesta pienarakenteesta, jossa suoraan kulmaan ja vinottain liitetyt ontot poikkipro-fiilit,

Kuvio 5 kuvion 1 pienarakenne sivulta katsottuna,

Kuvio 6 kuvion 4 mukaisen rakenteen yksittäiset elementit 10 ennen niiden liittämistä yhteen,

Kuvio 7 leikkauskuva ontosta pääprofiilista, johon on pistetty neliskulmainen vaarna ja siihen liitettävästä onttoprofiilista, jossa kiinnitysosa kahden eri profiilin liittämiseksi, 15 Kuvio 8 suositeltava sovellusesimerkki keksinnön mukaisesta liitoselementistä,

Kuvio 9 kuvion 8 kiinnitysosa poikkileikkauksena,

Kuvio 10 kuvion 4 elementin osat ennen yhdistämistä 20

Kuviossa 1 on esitettynä eristelasitettu ikkuna 1 ja sen väliin järjestetty pienaristikkorakenne. Keksintö ei kuitenkaan kohdistu vain eristelasitettujen pienaikkunoiden piena-ristikkorakenteisiin vaan suoraan eristelasitusten pienaris-25 tikkorakenteisiin.

Eristelasitettu ikkuna 1 käsittää yleensä ikkunapuitteet 2, ainakin kaksi toisistaan erilleen järjestettyä, ikkunapuitteisiin 2 kerrostettua lasilevyä 3 ja lasilevyt 3 erillään 30 pitävät, kuivatusaineella täytetyt välikeraamit 4. Lasilevyjen 3 väliseen tilaan on järjestetty pienat 5. Pienat 5 muodostuvat ontosta metalliprofiilitangoista, joissa on pitkittäinen hitsaussauma 12a, ja jotka on järjestetty ristikkäin. Ris-teämiskohdissa on pienat 5 liitetty toisiinsa sinänsä tun-35 netulla tavalla ristiliitoskappaleilla (ei esitetty). Liitos-tapit liittävät pienat sinänsä tunnetulla tavalla välikeraa-meihin 4.

3 100730

Pienat 5 voivat olla onttoprofiilin poikkileikkaukselta erilaisia. Esitettynä on tavallinen profiili, johon on järjestetty lasiruutujen 3 suuntaisesti kulkevat sivuseinämät 6 ja sivuseinämiin 6 nähden poikittain kulkevat reunaseinämät 7. 5 Reunaseinämät 7 ovat kapeammat kuin sivuseinämät 6, minkä vuoksi on edullista järjestää kaukalon muotoinen siirtymäalue 6a seinämien 6 ja 7 välille.

Oleellista on, että molempiin reunaseinämiin 7, tarkoituksen-10 mukaisimmin niiden pitkittäissuuntaiseen keskikohtaan, on profiloitu pitkittäin kulkeva painanne 8, 8b tai uramainen syvennys 9, 9a.

Profiilin painanteet 8, 8b ovat samanmuotoiset ja järjestetty 15 toisiinsa nähden peilikuviksi. Kunkin uran 9, 9a syvyys on esim. 1/8 - 1/10 profiilin korkeudesta (Reunaseinämien 7 välisestä etäisyydestä). Uran 9, 9a leveyden tulee olla mahdollisimman pieni, joka tapauksessa ainakin niin pieni, että uran pohja jää ulkoapäin näkymättömiin. On edullista, että uran 9, 20 9a sivuseinämät 8a ovat kohdakkain.

Pienat tai tuet 5 katkaistaan aina sopivan mittaisiksi onttoprof iilitangosta 11. Onttoprofiilitangot 11 on muodostettu suhteellisen ohuesta metallinauhasta, esim. alumiinista, jol-25 loin metallinauhat pitkittäisreunat 12 taivutetaan toisiaan vasten, niin että muodostuu suljettu putki 11a. Puskureunat eli pitkittäisreunat 12 hitsataan kiinni toisiinsa, niin että syntyy hitsaussauma 12a. Profilointi itsessään muodostaa uran 9, 9a sellaiseksi, että hitsaussauma 12a jää profiilin sisäti-30 laan 5a ja näkymättömiin. Jotta piena 5 näyttää yhdenmuotoi-selta on keksinnön tarkoituksenmukaisen sovellusmuodon mukaista järjestää niin, että uran 9, jossa on hitsaussauma, vastakkainen putken osa 11a uritetaan samalla tavalla ja siinä on ura 9a.

Piena 5 on - kuten jo mainittiin - mieluusti alumiinia. Pienan seinän paksuus on noin 0,4 - 0,6 mm. Pienan ulkopinnassa on mielellään värikerros 6c tai se on eloksoitu.

35 4 100730

Kuvio 4 esittää pienakonstruktion erästä sovellusesimerkkiä, joka käsittää päätukena eli -pienana toimivan metallipeltisen onttoprofiilin 101, kaksi pystysuoraan sijoitettua poikki-pienaa 102 ja vinottain sijoitetun onttoprofiilin 103. Pienat 5 101, 102 ja 103 on valmistettu rullausmenetelmällä ja muotoil tu samanlaisiksi. Raaka-aineena olevan pellin, josta profiilit ovat, rullaus on suoritettu siten, että molemmille profiilin pitkille sivuille on muodostettu sisäänpäin sikki eli taite 104, joka lisää profiilin stabiliteettia. Pienojen 101, 102 ja 10 103 erikoinen poikkileikkausmuoto näkyy kuviosta 5, joka esittää kuviossa 4 olevan pienakonstruktion vasenta puoliskoa sivukuvana, eli kuvassa 4 vasemmalla olevien molempien pienojen 102 kapeaa sivua, jotka profiilit samoin kuin piena 103 on liitospäistään katkaistu muotoon jyrsimällä siten, että tulok-15 sena on ylempi ja alempi osa 105 ja 105', jotka ympäröivät peittäen sivusta pääpienan 101. Kuvioon 5 valitusta esityksestä näkyy pääpiena 101 poikkileikkauksena. Siinä näkyvät molemmat sivussa olevat sikit 104, jotka on järjestetty kulkemaan piirustuksen tasoon nähden pystysuorassa tasossa, joka esittää 20 toista pienojen 101, 102 ja 103 peilisymmetriatasoa. Toinen peilisymmetriataso kulkee pystysuoraan ensin mainittuun nähden kummankin profiilin leveän sivun kautta. Profiilin leveät sivut käsittävät kaksi toistensa suuntaisesti kulkevaa selkä-pintaa 106 ja 106' sekä kaksi näihin liittyvää profiilin 25 kapeaa sivua päin laskevaa vinopintaa 107 ja 107', jotka on kaarrettu koveriksi. Profiilin kapeiden sivujen ääriviiva muodostaa sisäsikin pyöristettynä siirtymälinjana 108 ja 108' vinopinnalta 107 ja 107' sikkeihin 104 ja 104'.

30 Poikkipienojen 102 ja 103 liitospäiden muotoon jyrsintä on valittu niin, että näiden pienojen selkäpinnan esiintyöntyvä osa 109 ja 109' pääpienan päälle pantuna poikkitukena on puskussa tämän selkäpintoihin 106 ja 106' nähden niihin liittyvien vinopintojen 107 ja 107' osalta. Eteentyöntyvät osan 35 109/109' etureuna kulkee siten suoraan, nimittäin pystysuoraan tuen pituusakseliin nähden. Eteentyöntyvään osaan 109/109' liittyy sivussa taaksepäin vetäytyvät reunat 110, jotka pää-tuen 101 päällelaitetuissa poikkituissa rajoittuvat leikkaus-reunoistaan koverina kulkeviin vinopintoihin 107 ja 107'.

5 100730

Vinoina kulkevat reunat 110 ulottuvat poikkipienojen liitos-päissä niiden kapeille sivuille, jotka on leikattu suoraan niin, että ne puskevat pääpienan 101 kapeisiin sivuihin.

5 Siten poikkipienojen liitospäiden alueella katsottuna niiden kapeilta sivuilta on periaatteessa U:n muotoinen profiili, jossa U:n sakarat ovat muotojyrsinnän mukaiset kaarevuudeltaan. Katsottuna poikkionttoprofiileja niiden leveiltä sivuilta on niiden liitospäissä profiili olennaiselta osin puo-10 lisuunnikas.

Yllä kuvattu onttoprofiilituen muoto välittää todellista pienaa vastaavan optisen vaikutelman. Tämä muoto ei ole kuitenkaan pakollinen. Lisäksi voidaan käyttää kaikkia mahdolli-15 siä, olennaiselta osin suorakulmaisia poikkileikkausmuotoja.

Olennaista puheena olevassa pienakonstruktiossa on se, että on valittu runkorakenne, joka sallii onttoprofiilituen seinämän muodostamisen ratkaisevasti pienemmäksi kuin tähänastisilla 20 onttoprofiilituilla, joita on käytetty pienaristikkorakenteis-sa. Erityisesti se sallii jäljempänä esitetyn runkorakenteen siten, että voidaan käyttää profiileja, joiden seinämän paksuus on aina 10 kertaa pienempi kuin tähän asti on pienaraken-teissa voitu käyttää.

25

Kuvioissa 4 ja 5 on esitetty yksi runkorakenteen elementti, nimittäin liitosvaarna 111. Liitosvaarna lävistää poikkisuun-nassa pääpienat 101, jonka kapeat sivut on varustettu läpi-menoaukoilla 112, kuten käy ilmi kuviosta 6, joka on element-30 tien räjähdyskuva kuvion 4 pienaristikkorakenteesta, jossa liitosvaarnat 11 on pistetty liitoselementteihin 113, jotka myöhemmin esitettävällä tavalla on pantu poikkiprofiilien liitospäihin.

35 Kuten käy ilmi kuvioista 6 - 9 on kiinnitysosa kappale, jonka muoto, kuten käy ilmi parhaiten kuvion 3 poikkileikkausesityk-sestä, on sovitettu profiilin sisäseinämän muotoon. Siten liitoselementeissä 113 on onttoprofiileja vastaavasti kaksi tasaisena vastakkain kulkevaa selkäpintaa 114 ja 114' sekä « 100730 niihin sivuissa liittyvää vinopintaa 115 ja 115', jotka on taivutettu vastaavasti kuin onttoprofiilien vinopinnat 107 koveriksi. Sivupinnat 116 ovat esitetyssä sovellusesimerkissä kuvion 3 mukaisesti sovitettu vain karkeasti onttoprofiilin 5 sisämuotoon, jossa näillä kohdilla on sikit 107 ja 107' ja pyöristykset 108 ja 108', jotka poikkileikkaukseltaan yhdessä keskellä olevien sikkien kanssa muistuttavat B:tä. Sivupinnoissa 116 tätä muodon yksityiskohtaa ei ole, minkä vuoksi kiinnitysosan 113 leveys sivupinnasta 116 sivupintaan 116 10 vastaa suunnilleen onttoprofiilissa toisiaan vastakkain olevien sikkien 104 välistä etäisyyttä. Vaihtoehtoisesti tälle voi edullisemmin olla järjestetty niin, että valitaan kiinnitysosan 113 leveys niin suureksi, että se vastaa onttoprofiilin kapeiden seinämien etäisyyttä. Tässä tapauksessa on kiin-15 nitysosan 113 sivuseinämiin 116 varustettu koverrukset niihin kohtiin, jotka rajautuvat sikkeihin 104. Näin saavutetaan joka puolelta pintakosketus kiinnitysosan 113 ja kulloisenkin onttoprofiilin sisäseinämien välille.

20 Kuten kuvion 9 esittämästä kiinnitysosan 113 poikkileikkaus-esityksestä käy ilmi, on kiinnitysosan keskustaan muodostettu poraus tai reikä 117, jonka tehtävänä on ottaa vastaan liitos-vaarna 111 ja joka on poikkileikkausmuodoltaan tarkasti liitosvaarnan poikkileikkauksen kaltainen. Edullisin on ku-25 viossa 9 esitetty poikkileikkausmuoto, nimittäin porauksen 117 neliömuoto sekä liitosvaarnan 111 vastaava neliömuoto.

Jotta saadaan aikaiseksi tiukka sovite liitosvaarnaan 111 kiinnitysosan 113 porausaukossa 117, sekä samalla tiukka 30 sovite kiinnitysosaan 113 onttoprofiilin liitospään osassa, on kiinnitysosa, kuten parhaiten käy ilmi kuviosta 8, muodostettu muovisen ohjauspinnan tapaan harittavaksi. Tätä tarkoitusta varten on kiinnitysosakappale 113 varustettu pituussuunnassa lovella 118, joka kulkee kiinnitysosan 113 pituusakselin 35 keskisuunnassa. Tämän loven 118 pohja on vaarnaa 111 varten tehdyn soviteporauksen 117 etukolmanneksessa, joka poraus kulkee samoin kiinnitysosan 113 pituusakselia pitkin ja vastaa . pituudeltaan noin kahta kolmasosaa kiinnitysosan 113 pituu desta. Toisin sanoen on soviteporaus 117 muodostettu läpi- v 100730 menemättömäksi rei'aksi. Vaarnan sisäänpanosuunnassa sovitepo-rauksen 117 etuosassa olevasta pohjastaan lähtien avautuu lovi kiinnitysosan 113 vastakkaiseen suuntaan piirustuksessa olevassa kulmassa a, kuten käy ilmi kuvion 8 vasemmasta puolis-5 kosta. Kuvion 8 oikea puoli esittää kiinnitysosaa 113 täysin pistettynä onttoprofiiliin, jota paremman kuvan saamiseksi ei ole esitetty, kuten ei myöskään soviteporaukseen 117 pantua vaarnaa 111. Tästä käy ilmi, että kuvion 8 vasemman puoliskon mukaisessa vapaasti harittavassa tilassa suoraan kulkeva 10 soviteporaus 117 osoittaa kuvion 8 oikean puolen mukaisessa kiinnitysosan 113 yhteenpuristuneessa tilassa loven 118 osalta, jonka V-muotoinen haritus on täysin sulkeutunut, vaarnan 111 sisäänpanosuunnassa koko ajan pienenevää läpimittaa. Tällä on vaarnaa sisäänpistettäessä se vaikutus, että kiinnitysosan 15 113 puristuneessa tilassa omaavaa potentiaalista haritusvoimaa tukee viilloksen alueella vaarnan soviteporaukseen 117 sisään-pantuna ollessa viilloksen sisäänpanosuunnassa poikittain porauksen seinämiin kohdistama haritusvoima, jonka aikaansaa kiinnitysosaaineksen tiivistyminen soviteporauksen lovetulla 20 alueella. Tästä seurauksena on kiinnitysosan 113 erinomainen puristussovite kulloisessakin onttoprofiilissa sekä vaarnan 111 yhtä korkealaatuinen puristussovite soviteporauksessa 117.

Kuten kuviosta 8 edelleen käy ilmi on kiinnitysosa 113 sisään-25 panosuunnassaan etupäästään kulman β verran kavennettu. Tätä varten ovat vinottain kulkevat sivuseinän osat 120. Tämä ovat mielellään muodostettu sivuseinämiin 116 sekä selkäpintoihin 114 ja mahdollisesti myös vinopintoihin 115. Nämä kiilamaiset osat kiinnitysosan etuosassa tekevät etenkin kiinnitysosan 30 harittaessa sisäänpanemisen kulloisenkin poikkituen liitospää-hän yksinkertaiseksi.

Sisäänpanosuunnassa takimmaisen etureunansa 121 kohdalta on kiinnitysosa 113 muodostettu leveneväksi samoin vinopinnoilla, 35 nimittäin pinnoilla 122, jotka ovat muodoltaan muodostettu komplementeiksi vinopintoihin 120. Näin saadaan aikaan erityinen kiinnitysosan 113 sisäinen puristuskontakti sen ulkopää-hän. Kiinnitysosan 113 takimmaisessa päässä olevien vinopin-tojen 122 ja etummaisessa päässä olevien vinopintojen 120 8 100730 välillä ovat niin ikään vinottain kulkevat seinäosat 123 sivuseinämien 116 alueella. Nämä kulkevat kulmassa γ, joka puoliksi niin iso kuin loven 118 avautumiskulma a, ja nämä seinäosat 123 asettuvat poikkionttoprofiilin sisäänpannussa 5 kiinnitysosassa 113 samansuuntaisiksi profiilin seinämien kanssa, samoin kuin muovinen ohjauspinna.

Kuviossa 6 esitetty muunnos liitoselementistä 113 vastaa kuvion 8 kiinnitysosan sovellusmuotoa sillä erotuksella, että 10 takana olevia vinoseiniä 120 ei kuvion 6 muunnokseen ole varustettu, sekä sillä erotuksella, että pitkittäisviillos 118 ulottuu lähelle kiinnitysosan 113 vaarnan sisäänpanon puoleista etureunaa. Kuviossa 6 on kiinnitysosa 113 esitetty siinä tilassa, jossa se on, kun se on pantuna onttoprofiiliin 15 102, eli kun se on menettänyt kiinnitysosan 113 alkuperäisen harittavan muodon, jollaisena se on esitetty kuvion 8 vasemmassa puoliskossa. Viilloksen 118 vasemmalla ja oikealla puolella kulkee tämän suuntaisesti kiinnitysosan 113 selkä-pinnoissa 114 ja 114' urat 124, jotka ulottuvat kiinnitysosan 20 113 koko pituudelta ja loppuvat kumpaankin reunaan. Näillä urilla saadaan tietty jousto kiinnitysosaan 113 poikkisuun-nassa, siis sen kapeisiin sivuihin 116 päin, joka joustavuus helpottaa kiinnitysosan työnnettävyyttä kulloiseenkin ontto-profiiliin.

25

Kuten kuviosta 7 yhdessä kuvion 5 kanssa käy ilmi, loppuu kiinnitysosan 113 etummainen reunapinta poikkipienan kapeiden sivujen reunat sitoen, tästä johtuu profiilin poikkileikkauksen U-muoto katsottuna profiilin liitospään kapealta sivulta. 30 Näin saadaan myös kiinnitysosan etureuna peittämään hyvin pää-onttoprofiilin vastassa oleva kapea sivu. Kuvasta 7 käy edelleen ilmi, että liitosvaarnan 111 pituus ja soviteporauksen 117 syvyys on valittu niin, että vaarna ja kiinnitysosa vaarnan ollessa kokonaan pantuna kiinnitysosaan muodostavat jäykän 35 ja taipumattoman rungon onttoprofiilien 101 ja 102 kuulumatta soviteliitokseen. On pikemminkin niin, että poikkionttopienat 102 runkoelementtien 111 ja 113 täydellisellä liitoksella peittävät pääpienan 101 optisesti moitteettomasti, mutta onttoprofiiliosien kesken ei tapahdu kuitenkaan voimavaikutus- 9 100730 ta. Onttoprofiilit muodostavat pikemminkin tietyssä määrin runkorakenteen verhouksen, johon ei kohdistu minkäänlaisia taivutusvoimia. Tästä syystä voivat edellä kuvattujen piena-konstruktioiden onttoprofiilit olla olennaisesti ohuempia kuin 5 tekniikalla, jossa onttoprofiilien osalle tulee kantava tehtävä .

Kuviosta 7 sekä myös kuvion 6 keskiosasta käy ilmi, että päätuessa 101 olevien läpimenoaukkojen 112, piirustuksessa 10 ristikkäispiena, mitoitus on suunnilleen liitosvaarnan 111 vahvuus piirustustasossa. Tällä saadaan tiivis vaarnan 111 liittyminen ristikkäispienatasoon, mistä on seurauksena, että ennalta määrätty risteämiskulma pysyy tarkkana. Pienojen risteämistasoon nähden pystysuoraan katsottuna on vaarna 111 15 sen sijaan pistetty läpimenoaukkoon 112 väljästi. Tämä johtuu siitä, että läpimenoaukot ulottuvat olennaisesti pääprofiilin selkäpintoihin 106/106' saakka sekä koko pääprofiilin kapean sivun yli. Tästä seuraa läpimenoaukkojen 112 seuraavanlainen profiili. Katsottuna päätuen 101 kapeilta sivuilta ovat aukot 20 muodoltaan suorakaiteet, jolloin suorakaiteen lyhyt sivu kulkee pääpienan 101 pituussuunnassa ja vastaavaa vaarnan lii vahvuutta, kun taas tämän suorakaiteen pitkä sivu ylittää vaarnan vahvuuden; katsottuna pääpienan 101 leveältä sivulta ovat vaarnan 111 läpimenoaukot 112 U:n muotoiset ja tämän U:n 25 pohja ulottuu onttoprofiilin ulkoreunasta sisemmäksi, nimittäin mielellään onttotuen 101 selkäpintaan 106 tai kuitenkin vähintään vinopinnan 107 puoliväliin. Missään tapauksessa ei U:n pohja ulotu niin pitkälle päätuen, että sen rakenne heikentyisi, tai että täysin paikoillaan olevan poikkipienojen 30 102 uloke 105 ei sitä täysin peittäisi.

Kuviot 10 ja 3 esittävät muunnellun sovellusesimerkin piena-konstruktiosta samanlaisena kuvana ja samassa järjestyksessä kuin kuvioiden 6 ja 7 mukainen pienakonstruktio; tässä 35 sovellusesimerkissä on eroja kuvioiden 6 ja 7 mukaiseen järjestykseen nähden.

. Pääero kuvioiden 10 ja 3 mukaisessa pienakonstruktiossa ver rattuna edellä kuvattuun pienaristikkorakenteeseen on kiinni- 10 100730 tysosan 113 poikkeava muoto. Kuvioiden 6 ja 7 mukainen kiinni-tysosa 113 ei ole varustettu pitkittäisuralla ja lisäksi siinä on eteentyöntyvä uloke, kuten seuraavassa lähemmin kuvataan.

5 Kuten näkyy kuviosta 10 ja 3, on liitoselementit muotoiltu siten, että ne on sovitettu usealta, yhteensä neljältä sovi-tuspinnaltaan suoraan tai vinottain liitetyn poikkituen päähän, nimittäin ylhäältä, alhaalta ja sivuista. Ylempi ja alempi sovituspinta 125 on jaettu kahdella uralla ja ontto-10 profiiliin 101 liittyvä kiinnitysosan 113 etureuna on pidennetty lopukkeeksi 126, joka muodostuu jakourien vuoksi kolmesta yksittäisestä segmentistä, jotka pääpienaan 101 liitettäessä ovat pääonttoprofiilin 101 pinnalla samoin kuin peiteosat 105. Segmentoimalla on mahdollista saavuttaa myös vähemmän 15 joustavilla muoveilla ja paksummilla segmenttien seinämillä niiden joustava sovitus ja puristussovitevaikutus päätuen sivuttaisiin ylä- ja alasivuihin.

Osat 126 on muodostettu vähän lyhyemmiksi kuin poikkipienojen 20 102 ja 103 peittävät osat 105, niin etteivät ne näy profii- liosien liittämisen jälkeen. Muoviset, esimerkiksi ruisku-valumenetelmällä valmistetut liitoselementit 113 ottavat vaarnat 111 tarkasti tehtyihin nelikulmaisiin syvennyksiin, kuten edellä on jo kuvattu, puristussovitteena.

25

Vielä paremman muototarkan liitoselementtien 113 sovitteen saamiseksi, on niiden sivupintoihin tehty sikkejä 104 varten olevien urien lisäksi kiinnitysosan selkäsivun suuntainen harjake, joka liittyy kuvassa 5 näkyvään sikkien 104 muodos-30 tamaan syvennykseen pääpienan 101 ulkosivulla.

On edelleen eduksi kiinnitysosan 113 tiukemman sovituksen aikaansaamiseksi muodostaa selkäpinnoille 114 ja 114' sekä sivuseinämiin sisäänpanosuunnassa kulkevia kohojuovia. Näin 35 pienennetään sekä onttoprofiilin että liitoskappaleen valmistus- ja työstämistarkkuuden vaatimuksia.

. Pää- ja poikkipienojen muoto ja niiden sovittaminen niitä varten sovellettuihin liitoselementteihin ei ole rajattu „ 100730 esitettyyn ratkaisuun, pikemminkin voi tästä aina vaatimusten mukaan poiketa huomattavasti ja valita myös toisenlaisia sovelluksia. Siten on periaatteessa mahdollista sovittaa liitoselementtien muoto vain hyvin karkeasti poikkipienojen 5 muotoon ja käyttää ensin mainitun tiukasti sovittamiseksi kovettuvaa muovimassaa. Sama pätee vaarnan tai vaarnojen laittamiseen liitoselementteihin. Muovisten liitoselementtien muotoiluun käytetään mieluiten muoto- tai linjajyrsintä.

10 Tämä pätee myös onttoprofiilien osien 104 ja 104' valmistamiseen. Kiinnitysosan 113 pituus riippuu sekä poikkipienojen 102 ja 103 leveydestä että seinämien paksuudesta. Sama pätee myös peittävän osan 126 pituuteen. Riippuen poikkipienojen -koosta ja seinämän paksuudesta, liitoskappaleen sovitteesta ja 15 materiaalista ovat erilaiset mitoitukset pienaristikkoraken-teen liitosvoimien edullisilla välityksillä kiinnitysosa-vaarna-tukirangossa.

Claims (11)

12 100730

1. Liitosmekanismi pienaristikkorakennetta varten, jossa pääpiena (101) ja poikkipienat (102 tai 103) ovat samaa 5 kahdella leveäsivuseinällä (6) ja kahdella kapeasivuseinällä (7) varustettua onteloprofiilia, ja jossa kaksi sivuttain pääpienaan (101) rajoittuvaa poikkipienaa (102 tai 103) on liitetty yhteen, 10 liitosvälineenä on kummallakin pääpienan (101) kapeasivuseinällä (7) reikä (112) , kummankin reiän (112) läpi on pistetty molemmin puolin pää-15 pienasta (101) esiinpistävä vaarna (111), vaarnan (111) kumpikin pää on kiinnitysosan (113) reiässä (117), ja kiinnitysosat (113) on sovitettu poikkipienojen (102 tai 103) sisämuotoon ja kukin kiinnittyy poikkipienan (102 tai 103) • 20 pään alueelle puristussovitteella, tunnettu siitä, että kiinnitysosan (113) reikä (117) on muodostettu vaarnan sisään-pistosuunnassa siten kartiomaisesti suippenevaksi, että pistettäessä vaarnaa sisään reikään kiinnitysosa (113) laajenee poikittain reikään nähden ja sen takia kiilautuu poikkipienan -· 25 (102 tai 103) sisäseinää vasten ja kiinnitysosalla (113) on takaotsapinnan (121) alueella pysäytysväline (122), joka estää kiinnitysosan (113) siirtymisen poikkipienassa (102 tai 103) sisäänpäin, kun vaarna (111) viedään kiinnitysosan (113) kartiomaisesti suippenevaan reikään (117). 30 .· 2. Vaatimuksen 1 mukainen liitosmekanismi, tunnettu että kiinnitysosassa (113) on pituussuuntainen lovi (118), joka jakaa sen osalta pituutta kahteen haaraan näiden harittaessa vapaana, kun kiinnitysväline ei ole asetettu poikkipie-35 naan, ja jossa lovi (118) avautuu sisäänpistosuunnassa kiinnitysosan (113) etuotsapinnasta, vaarnanvastareikä (117) lähtee takaotsapinnasta, kulkee materiaalin läpi, päättyy ennen kiinnitysosan (113) etuotsapintaa, ja poikkipienaan asetettuna molemmat kiinnitysosan (113) haarat ovat jännitettynä poikki- pienan kapeasivusisäseiniä (7) vasten. 13 100730

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen liitosmekanismi, tunnettu siitä, että kiinnitysosan (113) vaarnanvastareikä (117) on läpimenemätön.

4. Jonkin vaatimuksen 1-3 mukainen liitosmekanismi, 10 tunnettu siitä, että vaarnanvastareikä (117) kiinnitysosassa (113) on soviteporaus vaarnaa (111) varten.

5. Jonkin vaatimuksen 1-4 mukainen liitosmekanismi, tunnettu siitä, että vaarna (111) ja vaarnanvastareikä (117) 15 on muodostettu poikkileikkaukseltaan nelikulmioksi.

6. Vaatimuksen 5 mukainen liitosmekanismi, tunnettu siitä, että kiinnitysosaan (113) on muodostettu etuotsapinnan alueelle vinoja ohjainpintoja (120). 20

7. Jonkun vaatimuksen 1-6 mukainen liitosmekanismi, tunnettu siitä, että pysäytysvälineen (122) muodostaa kiinnitysosan (113) takaotsapinnan alueella oleva kiinnitysosan (113) ulkopinnasta ulkoneva reuna. 25

8. Vaatimuksen 7 mukainen liitosmekanismi, tunnettu siitä, että pysätysvälineenä (122) toimivan reunan alapinta on muodostettu vinosti takaotsapintaan nousevaksi vinopinnaksi.

9. Jonkun vaatimuksen 1-8 mukainen liitosmekanismi, tunnettu siitä, että vaarna (111) on muodostettu koko pituudeltaan saman vahvuiseksi.

10. Jonkun vaatimuksen 1-9 mukainen liitosmekanis- 35 mi, tunnettu siitä, että vaarnanvastareikä (117) ulottuu kiinnitysosassa (113) noin kaksi kolmannesta kiinnitysosan pituudesta. 14 100730

11. Jonkun vaatimuksen 1-10 mukainen liitosmekanis-mi, tunnettu siitä, että lovi (118) ulottuu kiinnitysosassa (113) noin kaksi kolmannesta kiinnitysosan (113) pituudesta. 15 100730