FI99057C - Digitaalisen tiedontallennusarkin digitaalinen tiedonlukija - Google Patents
Digitaalisen tiedontallennusarkin digitaalinen tiedonlukija Download PDFInfo
- Publication number
- FI99057C FI99057C FI911559A FI911559A FI99057C FI 99057 C FI99057 C FI 99057C FI 911559 A FI911559 A FI 911559A FI 911559 A FI911559 A FI 911559A FI 99057 C FI99057 C FI 99057C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- axis
- baseline
- line
- area
- character
- Prior art date
Links
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
- G06K—GRAPHICAL DATA READING; PRESENTATION OF DATA; RECORD CARRIERS; HANDLING RECORD CARRIERS
- G06K7/00—Methods or arrangements for sensing record carriers, e.g. for reading patterns
- G06K7/10—Methods or arrangements for sensing record carriers, e.g. for reading patterns by electromagnetic radiation, e.g. optical sensing; by corpuscular radiation
- G06K7/14—Methods or arrangements for sensing record carriers, e.g. for reading patterns by electromagnetic radiation, e.g. optical sensing; by corpuscular radiation using light without selection of wavelength, e.g. sensing reflected white light
- G06K7/1404—Methods for optical code recognition
- G06K7/1439—Methods for optical code recognition including a method step for retrieval of the optical code
- G06K7/1443—Methods for optical code recognition including a method step for retrieval of the optical code locating of the code in an image
-
- G—PHYSICS
- G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
- G06K—GRAPHICAL DATA READING; PRESENTATION OF DATA; RECORD CARRIERS; HANDLING RECORD CARRIERS
- G06K7/00—Methods or arrangements for sensing record carriers, e.g. for reading patterns
- G06K7/01—Details
- G06K7/015—Aligning or centering of the sensing device with respect to the record carrier
-
- G—PHYSICS
- G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
- G06K—GRAPHICAL DATA READING; PRESENTATION OF DATA; RECORD CARRIERS; HANDLING RECORD CARRIERS
- G06K7/00—Methods or arrangements for sensing record carriers, e.g. for reading patterns
- G06K7/10—Methods or arrangements for sensing record carriers, e.g. for reading patterns by electromagnetic radiation, e.g. optical sensing; by corpuscular radiation
- G06K7/14—Methods or arrangements for sensing record carriers, e.g. for reading patterns by electromagnetic radiation, e.g. optical sensing; by corpuscular radiation using light without selection of wavelength, e.g. sensing reflected white light
-
- G—PHYSICS
- G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
- G06K—GRAPHICAL DATA READING; PRESENTATION OF DATA; RECORD CARRIERS; HANDLING RECORD CARRIERS
- G06K7/00—Methods or arrangements for sensing record carriers, e.g. for reading patterns
- G06K7/10—Methods or arrangements for sensing record carriers, e.g. for reading patterns by electromagnetic radiation, e.g. optical sensing; by corpuscular radiation
- G06K7/14—Methods or arrangements for sensing record carriers, e.g. for reading patterns by electromagnetic radiation, e.g. optical sensing; by corpuscular radiation using light without selection of wavelength, e.g. sensing reflected white light
- G06K7/1404—Methods for optical code recognition
- G06K7/1439—Methods for optical code recognition including a method step for retrieval of the optical code
- G06K7/1456—Methods for optical code recognition including a method step for retrieval of the optical code determining the orientation of the optical code with respect to the reader and correcting therefore
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Physics & Mathematics (AREA)
- Artificial Intelligence (AREA)
- Computer Vision & Pattern Recognition (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Theoretical Computer Science (AREA)
- General Health & Medical Sciences (AREA)
- Electromagnetism (AREA)
- Toxicology (AREA)
- Health & Medical Sciences (AREA)
- Electrically Operated Instructional Devices (AREA)
- Indicating And Signalling Devices For Elevators (AREA)
- Editing Of Facsimile Originals (AREA)
- Optical Recording Or Reproduction (AREA)
- Signal Processing For Digital Recording And Reproducing (AREA)
- Time Recorders, Dirve Recorders, Access Control (AREA)
- Character Input (AREA)
- Image Processing (AREA)
- Fax Reproducing Arrangements (AREA)
- Paints Or Removers (AREA)
- Photographic Developing Apparatuses (AREA)
- Electrochromic Elements, Electrophoresis, Or Variable Reflection Or Absorption Elements (AREA)
- Input From Keyboards Or The Like (AREA)
- Facsimile Scanning Arrangements (AREA)
- Numerical Control (AREA)
- Image Analysis (AREA)
- Liquid Developers In Electrophotography (AREA)
- Devices For Indicating Variable Information By Combining Individual Elements (AREA)
- Automatic Disk Changers (AREA)
- Image Input (AREA)
Description
99057
DIGITAALISEN TIEDONTALLENNUSARKIN DIGITAALINEN TIEDONLUKIJA TARKOITUS
Kyseessä oleva keksintö liittyy digitaalista tiedontallennusarkkia käyttävälle digitaaliselle tietoliikenteelle tarkoitettuun digitaaliseen tiedonlukijaan. Erityisesti, se liittyy digitaalisen tiedontallennusarkin digitaaliseen lukijaan, joka tallentaa 2n -binääritiedoista koostuvia digitaalisia tietoja (esim. binaarista tietoa, joka sisältää 24 -JIS-koodattuja kiinalaisia merkkejä) binaareissa suunnissa.
TAUSTAA
Digitaaliseen tiedontallennusarkkiin ja arkin digitaalisen tiedonlukijaan liittyen, kyseessä olevan keksinnön keksijä on keksinyt "tunnistuskoodiarkin" (Japanese Patent Application No. Sho 62-173352 (1987) ja "tunnistuskoodin lukijan" (Japanese Patent Application Laid Open No. Sho 64-76176 (1989), jotka on julkaistu mainituissa virallisissa julkaisuissa.
Yllä mainituissa keksinnöissä annetaan tekninen käsite, joka mahdollistaa kiinalaisiin merkkeihin liittyvien JIS-koodien näyttämisen neljän tai useamman potenssin binaaritietona binaarissa suunnissa, ja samalla tekninen käsite, joka mahdollistaa digitaalitiedon tarkan lukemisen laskemalla merkkialue jakomerkkien avulla binääritiedon kirjoittamiseksi merkkialueelle.
Lisäksi kyseessä olevan keksinnön keksijä on keksinyt "digitaalisen tiedontallennusarkin ja digitaalisen 2 99057 j tietoliikennemenetelmän", Japanese Patent Application No. Hei 1- 51971 (1989). Keksinnössä annetaan tietoliikennemenetelmä kirjallisen viestinnän avulla (telekopiolla) käyttämällä tallennusarkkia, missä merkkialue määräytyy jakomerkkien avulla ja binääritiedot kirjoitetaan merkkialueelle.
Edellämainituissa julkaistuissa keksinnöissä, vaikka sellaiset ongelmat, kuten virheiden tapahtuminen arkin laajentumisesta ja supistumisesta ja paperin syöttönopeuden muutoksista digitaalisen tiedontallennusarkin telekopion yhteydessä johtuvista merkkialueen vaihteluista johtuen voidaan ratkaista aikaisemmalla keksinnöllä, samanlaisten signaalien tapauksessa, kun jakomerkit luistavat alkuperäisestä näyttöpaikasta johtuen arkin laajentumisesta ja supistumisesta ja arkin syöttönopeuden muutoksista, erottelu merkkialueella merkityllä binaarisignaalimerkillä on epäselvää.
Siksi, kyseessä olevan keksinnön neljän ensimmäinen keksinnön tavoite on reagoida digitaalisen tiedontallennusarkien vääristymään käyttämättä jakomerkkejä. Kyseessä olevan keksinnön viidennen keksinnön tavoite on eliminoida erottelun jakomerkkien puuttumisen aiheuttama tiedon väheneminen.
KEKSINNÖN SELOSTUS
Ensimmäinen keksintö on digitaalisen tiedontallennusarkin digitaalinen tiedonlukija, joka käsittää: y-akselin sisälinjan laskentamenetelmän kallistuskulman . vääristymän korjaamiseksi suhteessa y-akselin sisälinjaan ja x-akselin peruslinjaan, verrattuna y-akselin ulkolinjan ja y-akselin peruslinjan kallistuskulmaan suhteessa x-akselin peruslinjaan näyttöalueella, ja y-akselin sisälinjojen laskemiseksi, joiden alkupisteet x-akselin peruslinjalla li 3 99057 t määrätään, x-akselin sisälinjan laskentamenetelmä merkkialueen kallistuskulman vääristymän korjaamiseksi suhteessa x-akselin sisälinjaan ja y-akselin peruslinjaan, verrattuna x-akselin ulkolinjan ja x-akselin peruslinjan kallistuskulmaan suhteessa y-akselin peruslinjaan näyttöalueella, ja x-akselin sisälinjojen laskemiseksi, joiden alkupisteet y-akselin peruslinjalla jaetaan, merkkialueen peruspisteiden havaintomenetelmä y-akselin sisälinjan ja x-akselin sisälinjan päällekkäispisteen laskemiseksi,jotta voidaan määrittää merkkialueen peruspiste, merkkialueen laskentamenetelmä merkkialueen laskemiseksi merkkialueen peruspisteiden havaintomenetelmällä lasketun merkkialueen peruspisteen perusteella, ja tiedontulkintamenetelmä, joka laskee merkkialueen laskentamenetelmällä lasketun merkkialueen binaarisignaalimerkin.
Toinen keksintö ensimmäisessä keksinnössä, y-akselin sisälinjan laskentamenetelmä, sen y-akselin sisälinjan lisäksi, jonka alkupiste x-akselin peruslinjalla lasketaan jokaista vastaavan sisälinjan paikkamerkin havaintopaikkaa kohti, y-akselin sisälinjojen välillä, joiden alkupisteet ovat sisälinjan paikkamerkin havaintopaikat, laskee yhden tai useamman y-akselin sisälinjan, joiden alkupisteet x-akselin peruslinjalla määräytyvät siten, ja x-akselin sisälinjan laskentamenetelmä, sen x-akselin sisälinjan lisäksi, jonka alkupiste lasketaan jokaista vastaavan sisäisen paikkamerkin paikkaa kohti, x-akselin sisälinjojen välillä, joiden alkupisteet ovat sisälinjan paikkamerkin havaintopaikat, laskee yhden tai useamman x-akselin sisälinjan, joiden alkupisteet y-akselin peruslinjalla määräytyvät siten tietoalueen tietomäärän lisäämiseksi.
Kolmas keksintö ensimmäisessä keksinnössä, merkkialueen laskentamenetelmä, laskee ennalta lasketun alueen , 99057 4 merkkialueen peruspisteen ympärillä.
Neljäs keksintö ensimmäisessä keksinnössä, merkkialueen laskentamenetelmä, laskee merkkialueina neljän merkkialueen peruspisteen ympäröimän alueen, kahden y-akselin sisälinjan alkupisteen x-akselin peruslinjalla ja kahden alkupisteitä vastassa olevan merkkialueen peruspisteen ympäröimän alueen, ja kahden x-akselin sisälinjan alkupisteen y-akselin peruslinjalla ja kahden alkupisteitä vastassa olevan merkkialueen peruspisteen ympäröimän alueen.
viides keksintö, suhteessa y-akselin sisälinjan laskentamenetelmällä lasketun y-akselin sisälinjaan ja x-akselin sisälinjan laskentamenetelmällä lasketun x-akselin sisälinjaan, havaitsee jakomerkin kahden sisälinjan päällekkäispisteellä jakomerkin havaintomenetelmällä, määrittää merkkialueen jakomerkin havaintomenetelmällä havaitun jakomerkin perusteella, ja tulkitsemalla merkkialueen binaarisignaalimerkkiä tiedontulkintamenetelmällä digitaalisen tiedontallennusarkin merkkialueen binaarisignaalitiedot ja jakomerkki voidaan erottaa.
LYHYT KUVAUS PIIRROKSISTA
Kuva 1 on pylväskaavio neljälle ensimmäiselle keksinnölle, joka näyttää keksinnön mukaiset mikrotietokoneen toiminnat. Kuva 2 havainnollistaa digitaalisen tiedontallennusarkin tietoalueiden laskemisen menetelmää.
Kuva 3 on ensimmäisen keksinnön toisen version samanlainen havainnollistus.
Kuva 4 havainnollistaa toisen keksinnön tietoalueiden
II
99057 i 5 laskemisen menetelmää, joka tapahtuu lukemalla digitaalista tiedontallennusarkkia.
Kuva 5 havainnollistaa kolmannen keksinnön tietoalueiden laskemisen menetelmää, joka tapahtuu lukemalla digitaalista tiedontallennusarkkia. Kuva 6 on tietoalueiden kaavakuva.
Kuva 7 havainnollistaa neljännen keksinnön tietoalueiden laskemisen menetelmää, joka tapahtuu lukemalla digitaalista tiedonta1lennusarkkia.
Kuva 8 on pylväskaavio viidennelle keksinnölle, joka näyttää keksinnön mukaiset mikrotietokoneen toiminnat. Kuva 9 havainnollistaa viidennen keksinnön tietoalueiden laskemisen menetelmää, joka tapahtuu lukemalla digitaalista tiedontallennusarkkia.
Kuvat 10 - 14 ovat kyseessä olevan keksinnön digitaalisen tiedontallennusarkin kaavioita. Kuvat 15 ja 16 ovat näyttöalueen havainnollistuksia. Kuva 17 on binaarikoodimerkin havainnollistus. Kuva 18 on kuvan 17 erotuskoodiarkin havainnollistus, jossa näkyy binaarikoodimerkkien luettu tila.
Kuva 19 havainnollistaa esimerkein näyttöalueiden näyttöä.
Kuva 20 havainnolistaa näyttöalueen, jolla on lisäalue. Kuva 21 havainnollistaa näyttöalueita, kun y-akselin peruslinja ja x-akselin peruslinja eivät ole kohtisuorasti päällekkäisiä.
PARHAAT TAVAT TOTEUTTAA KEKSINTÖ
Kyseessä oleva keksintö kuvataan tarkemmin viittaamalla oheisiin piirroksiin.
6 99057
Kyseessä olevassa keksinnössä käytetään keksinnön keksijän digitaalista koodintallennusarkkia (tunnistuskoodiarkki), (Japanese Patent Application No. Sho 62-173352 (1987) ja Japanese Patent Application Laid Open No. Sho 64-76176 (1989)). Digitaalinen koodintallennusarkki, kuva 15, sisältää koodinäytön B, jossa on sopivan muotoinen ja kokoinen x-akselin peruslinjan 2, y-akselin peruslinjan 1 ja lisämerkin 5 määrittämä nelikulmainen näyttöalue b, joka jakautuu merkkialueisiin (pienet osat) A, joita on yli 24 = 16 (kuvassa 16, jaettuna 16 merkkialueeseen P2, P2 P3...
Pl6). Kirjoittamalla binaarisignaalimerkin K vastaaviin merkkialueisiin A, 16 binaarikoodia kirjoitetaan koko näyttöalueelle b ja 24 x 4 hahmoa vastaa kiinalaisia JIS-merkkikoodeja, joten mikä tahansa sopiva kiinalainen merkki voidaan kirjoitaa ja näyttää yhdellä näyttöalueella b.
Kirjoitettaessa ja näytettäessä digitaalista tietoa (binaarikoodia) vastaaviin merkkialueisiin A merkkialuetta ei välttämättä tarvitse merkitä kokonaan kuten kuvassa 17(a), vaan osa voi jäädä tyhjäksi kuten kuvissa 17(b), (c), (d) ja osa tulla täytetyksi kuten esimerkiksi ympyrä kuvassa 17(b), tähti kuvassa 17(c) ja kolmio kuvassa 17(d), ja lisäksi, kuten kuvassa 17(e), binaarisignaalimerkki K voidaan muodostaa järjestämällä pienistä merkeistä k mikä tahansa muoto. Merkkialueen A binaarisignaalin näyttömenetelmä ei myöskään rajoitu ylläkuvattuun menetelmään, vaan voidaan käyttää myös reitystä tai magneettista mustetta, lisäksi kahden tyyppisiä signaalimerkkejä kuten erityistä fluorisoivaa magneettista mustetta voidaan käyttää.
Kuva 18 näyttää tapauksen missä kuvan 15 digitaalinen tiedontallennusarkki tulostetaan 24-pisteisellä henkilökohtaisen tietokoneen kirjoittimella, missä 2 pistettä annetaan sisälinjan paikkamerkille 4, 4 pistettä jakomerkille 3, ja 9 pistettä binaarisignaalimerkille K, joka näkyy 7 99057 ! merkkialueella jakomerkin 3 ympäröimänä. 9 pistettä annetaan lisämerkille 5.
Kuvassa 19 on esimerkki digitaalisesta tiedontallennusarkista, missä, kuvassa 19(a), näyttöalue B jakautuu 24 = 16 merkkiaineeseen A, joihin viitataan osoitteilla P1# P2, ... Pl6 ja kaikki neljä osoitetta on ryhmitelty väli jakoihin Qj, Q2, Q3, Q4 ja kuvassa 19(b) on tapaus, missä on kirjoitettu kiinalaista JIS-merkkikoodia 4627 vastaava merkki.
Kuvassa 20 on sovellusesimerkki, missä lisäalue B2 on tietoalueen Bji Plf ... Pl6 (kuva 19(a) ulkopuolella (16 merkkialuetta A ja 25 merkkialuetta A kuvissa 13 ja 14) ja lisäalueella on lisätietoja (lukusuunta, maan nimi, sivut, pariteetti, tarkistuskoodi jne.) tiedon siirtoa varten.
Kuvan 13 tietojen B^^ merkkiaineiden A määrä Z lasketaan seuraavalla yhtälöllä: Z = MBX X Mby, missä
Mbx = merkkialueiden A määrä x-akselin suunnassa [sisälinjan paikkamerkkien määrä tietoalueen B} - 1 x-akselilla] Μβϊ = merkkialueiden A määrä y-akselin suunnassa [sisälinjan paikkamerkkien määrä tietoalueen Bj - 1 y-akselilla]
Tiedon määrä Z bittien määrä, joka on ilmaistavissa tietoaluella B^^ lasketaan seuraavan esimerkin mukaan.
Tiedon määrä = 2Z, Z = MBX X MBy
Esimerkki 1) merkki, koodi: MBX = 4, MBy = 4 θ ί 99057 bittien määrä 216 = 65.356 24-pisteinen tulostus
Esimerkki 2) musiikki jne.: MBX = 5, MBY = 4 bittien määrä 220 = 1.048.576 32-pisteinen tulostus
Esimerkki 1) värikuva: MBX = 6, MBY = 4 bittien määrä 224 = 16.777.210 32-pisteinen tulostus kuva 14 näyttää tapauksen, missä merkkialue lasketaan käyttämällä lisäjakomerkkiä (sisältäen myös sisälinjan paikkamerkin) 4, x-akselin peruslinjaa 2 ja y-akselin peruslinjaa 1 jakomerkin 3 lisäksi. Merkkialueiden A määrä x-akselin suunnassa, MBX ja merkkialueiden A määrä y-akselin suunnassa, MBY, ovat seuraavat.
Mbx' = sisälinjan paikkamerkkien määrä 4 tietoalueen x-akselin suunnassa
Mby' = sisälinjan paikkamerkkien määrä 4 tietoalueen Bx y-akselin suunnassa
Vaikka jakomerkki 3 on välttämätön viidennen keksinnön toteuttamiseksi, se voidaan jättää pois, kuten näkyy kuvassa 11 ja kuvassa 12, neljän ensimmäinen keksinnön toteuttamiseksi, ja lisäksi, kuten näkyy kuvassa 10, sisälinjan paikkamerkki 4 voidaan myös jättää väliin.
Siinäkin tapauksessa, että jakomerkki 3 ja sisälinjan paikkamerkki 4 eivät ole välttämättömiä tietojen lukemiseksi, li 99057 ! 9 ne voidaan lisätä haluttaessa tulostaa tietoja digitaaliselle tiedontallennusarkille ja vahvistaa kirjoituspaikka. Tässä tapauksessa, jakomerkki 3 ja sisälinjan paikkamerkki 4 voidaan tulostaa eri värisellä ja tyyppisellä musteella kuin x-akselin peruslinja 2, y-akselin peruslinja 1, lisämerkki 5 ja binaarisignaalimerkki k myöskin niiden erottamiseksi ja poissulkemiseksi luettavasta tiedosta. Samoin, x-akselin sisälinja 2a ja y-akselin sisälinja IA, jotka näyttävät merkkialueen voidaan mieluummin tulostaa ei-luettavalla musteella siten, että merkkialue voidaan visuaalisesti vahvistaa. Lisäksi, tallennusarkkia johon, yhdessä x-akselin sisälinjan 2A ja y-akselin sisälinjan kanssa, x-akselin peruslinja 2, y-akselin peruslinja 1, lisämerkki 5, sisälinjan paikkamerkki 4 jne. tulostetaan etukäteen ei-luettavalla musteella, voidaan käyttää vahvistamaan visuaalisesti merkkialueen tietoja kirjoitettaessa ja tulostettaessa.
Seuraavaksi kuvataan kyseessä olevan keksinnön digitaalinen tiedonlukija.
Viitaten kuviin 1 ja 2 kuvataan ensimmäinen keksintö.
Mikrotietokone 10, joka ohjaa rivinilmaisinta 8, vastaanottaa luettuja merkkejä ja tulostaa kiinalaisia JIS-merkkikoodeja. Mukana on tulostuslaitteiden 9 kuten näytön ja kirjoittimen tarvitsemat näytöt ja binaarisignaalit.
Mikrotietokoneessa 10, mikrotietokoneohjelmat määrittävät seuraavat toiminnat: näyttöalueen ratkaisumenetelmä 11, y-akselin sisälinjan laskentamenetelmä 12, x-akselin sisälinjan laskentamenetelmä 13, merkkialueen peruspisteiden havaintomenetelmä 14, merkkialueen laskentamenetelmä 15, tiedonerottelumenetelmä 16, binäärikoodin muunnosmenetelmä 17 ja tulostuslaitteen koodinmuuntomenetelmä 18.
99057 10 Näyttöalueen ratkaisumenetelmä 11 havaitsee x-akselin peruslinjan 2, y-akselin peruslinjan 1 ja lisämerkin 5, ja näyttöalueen B mikrotietokoneella (katso aiempi japanilainen patenttianomus nro Sho 64-76176 (1989)) Y-akselin sisälinjan laskentamenetelmä 12 laskee y-akselin sisälinjan IA, laskemalla x-akselin peruslinjan 2 ja y-akselin peruslinjan 1 päällekkäiskulman ύ0, ja x-akselin peruslinjan 2 ja y-akselin ulkolinjan Ib päällekkäiskulman ύχ eron näyttöalueella , laskien päällekkäiskulman Öxn x-akselin peruslinjan 2 kanssa seuraavasti: ύχ - ύ0 0χη = 00 + --------X n
«BX
[Mbx = merkkialueiden määrä x-akselin suunnassa], ja laskien y-akselin peruslinjan alkupisteen 1 x-akselin peruslinjalla.
X-akselin sisälinjan laskentamenetelmä 13 laskee x-akselin sisälinjan IA, laskemalla x-akselin peruslinjan 2 ja y-akselin peruslinjan 1 päällekkäiskulman U0 , ja x-akselin peruslinjan 2 ja x-akselin ulkolinjan 2A päällekkäiskulman Ux näyttöalueella, laskien päällekkäiskulman (jyn y-akselin peruslinjan 1 kanssa seuraavasti: Öy - Ö0 0yn = U0 + --------X n
«BY
[MBY = merkkialueiden määrä y-akselin suunnassa], ja laskien y-akselin peruslinjan alkupisteen 1 x-akselin peruslinjalla.
li 11 99057
Laskettaessa y-akselin peruslinja 1 alkupiste x-akselin peruslinjalla ja x-akselin sisälinjan 2A alkupiste y-akselin peruslinjalla ensimmäisen keksinnön ensimmäisessä versiossa (kuva 2) ja ensimmäisen keksinnön toisessa versiossa (kuva 3), alkupiste lasketaan vastaavasti y-akselin sisälinjan laskentamenetelmällä 12 ja ulkolinjan laskentamenetelmällä 13, y-akselin sisälinjan IA ylittäessä x-akselin peruslinjaan 2 liittyvän sisälinjan paikkamerkin 4, ja x-akselin sisälinjan 2A ylittäessä y-akselin peruslinjaan 1 liittyvän sisälinjan paikkamerkin 4.
Merkkialueen peruspisteiden havaintomenetelmä 14 laskee merkkialueen peruspisteen D laskemalla, y-akselin sisälinjan laskentamenetelmällä 12 ja x-akselin sisälinjan laskentamenetelmällä 13 vastaavasti laskettujen y-akselin sisälinjan IA ja x-akselin sisälinjan 2A suhteen, kahden sisälinjan leikkauspisteen.
Merkkialueen laskentamenetelmä 15 määrittää merkkialueen A merkkialueen peruspisteen havaintomenetelmällä 14 lasketun merkkialueen peruspisteen D perusteella.
Tiedonerottelumenetelmä 16 suorittaa kuvankäsittelyä vastaavien merkkialueiden A suhteen, ja sisältää toiminnan joka tunnistaa binaarisignaalimerkin K läsnäolon, kun binaarisignaalimerkin arvo K, joka on syötetty suhteessa jokaisen merkkialueen alueeseen on ennalta määrätyn kokoisen alueen sisällä, (esim. kuvan 18 versiossa, kokonaisarvo vastaa pisteitä 4 - 9), ja binäärikoodin muuntomenetelmä sisältää toiminnon, joka laskee binäärikoodin arvon 24 [n >= 4] tunnistamalla binaarisignaalimerkin jokaisella merkkialueella. Mikrotietokoneeseen liitetään keskusyksikön 20, joka suorittaa yllä kuvatut toiminnot, ja muistin 21 lisäksi syöttöliittymä 22 ja tulostusliittymä 23.
12 99057
Seuraavassa kuvataan ensimmäisen keksinnön tiedonlukumenetelmää.
Vaikka digitaalinen tiedontallennusarkki kuvassa 10 syötetään kaukotietoliikenteellä kuten telekopiolla tai postitse, ja sitä käytetään erilaisia tiedonsyöttömenetelmiä kuten tuotekoodeja, lukiessa, kuten näkyy kuvassa 2, arkin laajentumisesta ja supistumisesta johtuen syntyy virheitä lukijan lasersäteen suunnassa ja arkin syöttösuunnassa, sekä muutoksia x-akselin peruslinjan 2 ja y-akselin peruslinjan 1 diagonaalisessa kulmassa, ja y-akselin ulkolinja Ib, joka yhdistää lisämerkin 5 ja x-akselin ulomman pään, peruslinja 2 ja y-akselin peruslinja 1 ovat erisuuntaisia ja näyttöalue B on epäsäännöllinen.
Kyseessä oleva keksintö on suunniteltu, edellä mainittujen virheiden estämiseksi, lukemaan signaalimerkkia tarkasti laskemalla alkuperäinen näyttöalue B. Seuraavassa on esimerkki sen erottamismenetelmästä.
Kuten näkyy kuvissa 10 - 14, alkuperäisellä digitaalisella tallennusarkilla, x-akselin peruslinja 2, y-akselin peruslinja 1 ja lisämerkki 5 ovat säännöllisiä, ja suorakulmaisen suunnikkaan muotoinen näyttöalue muodostuu x-akselin peruslinjasta 2, y-akselin peruslinjasta 1 ja lisämerkistä 5. Niinpä kun arkki jostain syystä laajenee, näyttöalue vääristyy yhtälön ύχη, Uyan mukaisesti.
Mikrotietokoneen 10 näyttöalueen havaintomenetelmä 11 havaitsee x-akselin peruslinjan 2, y-akselin peruslinja 1 ja lisämerkin 5 ympäröimän näyttöalueen B ja laskee y-akselin ulkolinjan IB ja x-akselin ulkolinja 2B.
Y-akselin sisälinjan laskentamenetelmä 12 laskee eron x-akselin peruslinjan 2 ja y-akselin peruslinjan 1
II
99057 1 13 päällekkäiskulman ÖO ja y-akselin ulkolinjan IB ja x-akselin peruslinjan 2 päällekkäiskulman ύχ välillä ja laskee x-akselin peruslinjan alkupisteen (kuvan 3 versiossa alkupiste lasketaan x-akselin peruslinjaan liittyvän sisälinjan paikkamerkin 4 perusteella) y-akselin sisälinjojen 1AX, 1A2, ...lAn päällekkäiskulman ύχη x-akselin peruslinjan 2 kanssa, ύχ - ö0 ύχη = ύ0 + --------x n mbx laskemiseksi, missä [MBx = merkkiälueiden määrä x-akselin suunnassa].
X-akselin sisälinjan laskentamenetelmä 12 laskee eron x-akselin peruslinjan 2 ja y-akselin peruslinjan 1 päällekkäiskulman U0 ja x-akselin ulkolinjan IB ja y-akselin peruslinjan 2 päällekkäiskulman ϋχ välillä ja laskee x-akselin peruslinjan alkupisteen (kuvan 3 versiossa alkupiste lasketaan y-akselin peruslinjaan liittyvän sisälinjan paikkamerkin 4 perusteella) x-akselin sisälinjojen 1A1# 1A2, ...lAn päällekkäiskulman Öxn y-akselin peruslinjan 2 kanssa, öx - ύ0 ύγη = Oo + --------x n mby laskemiseksi, missä [Mbx = merkkialueiden määrä y-akselin suunnassa].
Tässä versiossa y-akselin sisälinjalle lAn ja x-akselin sisälinjalle 2An, vaikka päällekkäiskulmain ero korjataan yhtä lailla, voidaan soveltaa erilaisia korjauksia, esimerkiksi, lisäämällä korjauksen määrää enenevästi x-akselin peruslinjasta 2 x-akselin ulkolinjalle 2B, tai 14 99057 y-akselin peruslinjasta 1 y-akselin ulkolinjalle IB, tai korjaamalla kolmeulotteisesti näyttöalueen ulkopuolisesta pisteestä laskien.
Seuraavaksi, merkkialueen peruspisteiden havaintomenetelmä 14 laskee edellämainittujen y-akselin sisälinjojen 1A2, 1A3... lAn ja x-akselin sisälinjojen 2A1, 2A2, 2A3... 2An päällekkäispisteet (merkkialueen peruspisteet) D.
Merkkialueen laskentamenetelmä 15 määrittää merkkialueen A edellä mainitulla merkkialueen peruspisteiden havaintomenetelmällä 14 lasketun merkkialueen peruspisteen D perusteella.
Tiedonerottelumenetelmä 16 tulostaa binaarisignaalit ON, OFF, Low tai High ja viittaa tapaukseen, missä binaarisignaalimerkki K on läsnä mainitulla merkkialueella A merkillä ON, ja viittaa tapaukseen, missä binaarisignaalimerkki K ei ole läsnä mainitulla merkkialueella A merkillä OFF.
Toisessa keksinnössä, y-akselin sisälinjan laskentamenetelmä 12 laskee y-akselin ollessa sisälinja IA, yhden tai useamman y-akselin sisälinjat IA", jonka alkupiste x-akselin peruslinjalla lasketaan lukuun ottamatta y-akselin sisälinjaa IA', joiden alkupiste x-akselin peruslinjalla lasketaan jokaista vastaavan sisälinjan paikkamerkin 4 havaintopaikkaa kohti, ja x-akselin sisälinjan laskentamenetelmä 13 laskee x-akselin ollessa sisälinja IA, yhden tai useamman x-akselin sisälinjat IA", joiden alkupiste y-akselin peruslinjalla lasketaan vastaavan sisälinjan paikkamerkin 4 jokaista havaintopaikkaa kohti.
Niinpä, kuten näkyy kuvassa 4, yksi tai useampi y-akselin sisälinja IA" lasketaan y-akselin sisälinjojen IA', joiden 99057 ! 15 alkupiste on sisälinjan paikkamerkki 4, välillä, ja yksi tai useampi x-akselin sisälinja 2A” lasketaan x-akselin sisälinjojen 2A', joiden alkupiste on sisälinjan paikkamerkki 4, välillä. Seurauksena merkkialueen peruspisteet D ja merkkialueet A lisääntyvät sarjassa.
Merkkialueen laskentamenetelmä laskee ennalta lasketun alueen merkkialueen peruspisteen D ympärillä merkkialueen A perusteella.
Niinpä, kuten näkyy kuvassa 5, aikaisemman keksinnön merkkialueen jakomerkin sijasta merkkialue A voidaan määrittää merkkialueen peruspisteiden D perusteella ja muokata eri muotoihin kuten kuvassa 6.
Kolmannessa keksinnössä, merkkialueen laskentamenetelmä 15 laskee neljän merkkialueen peruspisteen D ympäröimän alueen merkkialueena A. (kahden y-akselin sisälinjan IA x-akselin peruslinjalla sijaitsevan alkupisteen ja kahden alkupisteiden vastaisen merkkialueen peruspisteen D ympäröimä alue ja kahden x-akselin sisälinjan 2A y-akselin peruslinjalla sijaitsevan alkupisteen ja kahden alkupisteiden vastaisen merkkialueen peruspisteen D ympäröimä alue lasketaan myös merkkialueena A). Toisin sanoen merkkialueen peruspisteet D säätelevät merkkialueen A reunaa samoin kuin aikaisemman keksinnön jakomerkki.
Kuten kuvassa 8, viidennessä keksinnössä merkkialueen peruspisteiden havaintomenetelmän 14 sijasta, y-akselin sisälinjan laskentamenetelmällä lasketun y-akselin sisälinjan IA ja x-akselin sisälinjan laskentamenetelmällä lasketun x -akselin sisälinjan 2a suhteen käytetään jakomerkin havaintomenetelmää 14a, missä vain jakomerkki 3 kahden sisälinjan leikkauspisteessä vaikuttaa ja merkkialueen laskentamenetelmä 15a määrittää merkkialueen A jakomerkin havaintomenetelmällä 14a havaitun jakomerkin 3 perusteella.
16 99057
Luettaessa viidennen keksinnön tietoja (katso kuva 9) jakomerkin havaintomenetelmä 14a laskee y-akselin sisälinjojen lAlf 1A2, 1A3... lAn ja x-akselin sisälinjojen 2A3, 2A2, 2A3... 2An päällekkäispisteet ja havaitsee jakomerkin 3, joka on vakioetäisyydellä C päällekkäispisteestä.
Merkkialueen laskentamenetelmä 15 havaitsee jakomerkin havaintomenetelmällä 14 havaitun jakomerkin 3 ympäröimän alueen (tai lisäksi lisämerkin 5, x-akselin peruslinjan 2 ja y-akselin peruslinjan 1 ympäröimän alueen) merkkialueena A.
Kyseessä oleva keksintö voidaan toteuttaa tehokkaammin laskemalla ja erottamalla jakomerkin paikka sallien tietty poikkeama (tai paikan vääristymä), kun kyseessä olevan keksinnön jakomerkkiä 3 paikallistetaan.
Silloinkin kun näyttöalue B vääristyy, merkkialue A määrittyy tarkasti ja keksintö tulostaa tarkat binaarikooditiedot.
Näyttöalueen vääristymisestä johtuvan jakomerkin liikkeen korjaamiseksi, mikä aiheutuisi merkkialueen A jakomerkin 3 ja binaarisignaalimerkin K ollessa samaa tyyppiä (esim. samanvärisellä musteella painettuja) eikä niitä voitaisi erottaa, jotta minaarisignaalimerkkiä ei tulkittaisi jakomerkiksi 4, aikaisemman keksinnön lukijan käyttämisellä ja merkkien erottamisella esim. erivärisellä musteella ja muuttamalla kyseisten merkkien muotoa, on haittapuolensa, verrattuna kyseessä olevaan keksintöön, kuten lisäkustannukset ja virhetaso.
Tässä versiossa, vaikka x-akselin peruslinja 2 ja y-akselin peruslinja 1 leikkaavat suorakulmaisesti, kuten näkyy kuvassa 15, ne voivat leikata sopivassa kulmassa ja merkkialuetta
II
17 99057 1 voidaan muokata muuhunkin muotoon kuin nelikulmioon.
Koska ensimmäinen keksintö, kuten edellä on sanottu, korjaa näyttöalueen vääristymän muokkaamalla ja korjaamalla merkkialueen asemaa korjaamalla y-akselin sisälinjaa ja x-akselin sisälinjaa, tallennusarkin tiedot luetaan tarkasti jopa digitaalisen tallennusarkin laajentumisen ja supistuminen tapauksessa, koska keksintö havaitsee muutokset ilmaisimen lukusuunnassa sekä tuotteiden sopimattoman testiaseman ja sijoituskulman.
Digitaalisen tiedontallennusarkin toisessa keksinnössä tiedon määrää voidaan lisätä lisäämällä ensimmäisen keksinnön y-akselin sisälinjaa ja x-akselin sisälinjaa.
Kolmaksessa keksinnössä, merkkialue voidaan valinnaisesti asettaa mikrotietokoneella ensimmäisen keksinnön merkkialueen peruspisteen perusteella.
Neljännessä keksinnössä, merkkialueen peruspisteen perusteella voidaan säännöstellä merkkialuen reunaa samaksi kuin jakomerkit ensimmäisessä keksinnössä.
Viidennessä keksinnössä, koska merkkialue lasketaan korjaamalla näyttöalueen vääristymisestä johtuva jakomerkin paikan liike ja digitaalisen tiedontallennusarkin tiedot luetaan tarkasti niin, että aina vastaavat näyttöalueen vääristymistä. Niinpä virheet tallennusarkin lukutiedoissa, jotka johtuvat digitaalisen tietojentallennusarkin laajentumisesta ja supistumisesta, muutoksista ilmaisimen lukusuunnassa sekä tuotteiden sopimattomasta testiasemasta ja sijoituskulmasta, voidaan estää.
i8 99057
TEOLLINEN SOVELTUVUUS
Kuten edellä on mainittu, kyseessä olevan keksinnön mukaisen digitaalisen tiedontallennusarkin digitaalinen tiedonlukija ratkaisee arkin laajentumisen ja supistumisen ja arkin syöttönopeuden muutosten aiheuttamista merkkialueen muutoksista johtuvat virheongelmat, ja lukee postitse, telekopiolla jne. lähetetyn digitaalisen tiedontallennusarkin tietoa tarkasti, ja mahdollistaa siten digitaalitietojen kaukotietoliikennesiirron digitaalisella tiedontallennusarki11a.
Claims (8)
1. Digitaalisen tiedon tallennussivun digitaalisen tiedon lukija, joka sivu käsittää informaatioalueen (B), joka on määritetty X-akselin perusviivalla (2), joka spesifioi mainitun informaatioalueen X-akselin puolen; Y-akselin perusviivalla (1), joka spesifioi mainitun informaatioalueen Y-akselin puolen, ja lisämerkillä (5), joka spesifioi mainitun informaatioalueen kulma-aseman, ilmaisemaan lukualueen ja lukusuunnan, tunnettu siitä, että mainittu digitaalisen tiedon lukija käsittää: elimet (8) pyyhkäisemään informaatioalueen mainitulla digitaalisen tiedon tallennussivulla; Y-akselin sisäisen viivan laskentaelimet (12) laskemaan joukon Y-akselin sisäisiä viivoja (IAj-IAO, jotka jakavat mainitun pyyhkäistyn informaatioalueen määrätyin aikavälein joukkoon osia Y-akselin perusviivan (1) ja Y-akselin ulkopuolisen viivan (IB), joka on saatu yhdistämällä X-akselin perusviivan (2) pää ja lisämerkki (5), välillä, jotka Y-akselin sisäisen viivan laskentaelimet (12) edelleen laskevat kullekin Y-akselin sisäiselle viivalle sovitetun poikkeaman (θ;.::-θν;) suhteessa X-akselin perusviivaan (2) kompensoiden siten ''-akselin ulkoisen viivan (IB) ja Y-akselin perusviivan (1, poikkeaman (θ:,θχ) kulman poikkeavuuden suhteessa X-akselin perusviivaan (2) pyyhkäistyssä informaatioalueessa; X-akselin sisäisen viivan laskentaelimet (13) laskemaan joukon X-akselin sisäisiä viivoja (2Ai-2A=) , jotka jakavat mainitun pyyhkäistyn informaatioalueen määrätyin aikavälein joukkoon osia X-akselin perusviivan (2) ja X-akselin ulkopuolisen viivan (2B), joka on saatu yhdistämällä Y-akselin 20 99057 perusviivan (1) pää ja lisämerkki (5), välillä, jotka X-akselin sisäisen viivan laskentaelimet (13) edelleen laskevat kullekin X-akselin sisäiselle viivalle sovitetun poikkeaman (ΘΥ1-ΘΥ5) suhteessa Y-akselin perusviivaan (1) kompensoiden siten X-akselin ulkoisen viivan (2B) ja X-akselin perusviivan (2' poikkeaman (θ3(θγ) kulman poikkeavuuden suhteessa Y-akselm perusviivaan (1) pyyhkäistyssä informaatioalueessa; merkkialueen peruspisteen ilmaisuelimet (14) saamaan merkki-alueen peruspisteet (D) laskemalla Y-akselin sisäisten viivojen (lAi-lA;, ja X-akselin sisäisten viivojen (2Ai-2A5) leikkauspisteet; merkkialueen laskentaelimet (15) laskemaan merkkialueet suhteessa merkkialueen peruspisteisiin (D), jotka on laskettu merkkialueen peruspisteen ilmaisuelimillä (14); ja tiedon erotuselimet (16) ilmaisemaan binäärisen signaalimer-kin (K) olemassaolo merkkialueessa, joka on määrätty merkki-alueen laskentaelimillä (15).
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen digitaalisen tiedon lukija, tunnettu siitä, että mainituissa Y-akselin sisäisen viivan laskentaelimissä (12), kunkin Y-akselin sisäisen viivan poikkeaman (θ:.;:-θχ0 sovitettu kulma on vastaavasti laskettu lisäämällä peräkkäin Y-akselin perusviivan (1) poikkeaman (0C) kulmaan kulman, joka on saatu kulmaerosta Y-akselin uloisen viivan (IB) ja Y-akselin perusviivan (1) välillä, joka on jaettu merkkialueiden lukumäärällä Y-akselin suunnassa, ja mainituissa X-akselin sisäisen viivan laskentaelimissä (13), kunkin X-akselin sisäisen viivan poikkeaman (θγ1-θγ5) sovitet 21 99057 tu kulma on vastaavasti laskettu lisäämällä peräkkäin X-akselin perusviivan (2) poikkeaman (θ0) kulmaan kulman, joka on saatu kulmaerosta X-akselin uloisen viivan (2B) ja X-akselin perusviivan (2) välillä, joka on jaettu merkkialuei-den lukumäärällä X-akselin suunnassa.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen digitaalisen tiedon lukija, tunnettu siitä, että mainittujen X-akselin sisäisten viivojen aloituspisteet on määritetty segmentoimalla Y-akse-lin perusviiva (1) X-akselin sisäisten viivojen lukumäärällä plus yksi, ja mainittujen Y-akselin sisäisten viivojen aloituspisteet on määritetty segmentoimalla X-akselin perusviiva (2) Y-akselin sisäisten viivojen lukumäärällä plus yksi.
4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen digitaalisen tiedon lukija, tunnettu siitä, että Y-akselin sisäisen viivan las-kentaelimissä (12), Y-akselin sisäisen viivan aloituspiste X-akselin perusviivalla (2) on saatu vastaavan sisäisen viivan asemamerkin (4) okaisesta havaitusta asemasta, ja X-akselin sisäisen viivan laskentaelimissä (13), X-akselin sisäisen viivan aloituspiste Y-aks^lin perusviivalla (1) on saatu vastaavan sisäisen viivan asemamerkin (4) jokaisesta havaitusta asemasta.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen digitaalisen tiedon lukija, tunnettu siitä, että mainitut Y-akselin sisäisen viivan laskentaelimet (12) edelleen määrittävät yhden tai useamman Y-akselin sisäisen viivan Y-akselin sisäisten viivojen välissä, joiden aloituspisteet ovat samat kuin sisäisten viiva-aseman merkkien (4) asemat; ja mainitut X-akselin sisäisen viivan laskentaelimet (13) edel- 22 99057 leen määrittävät yhden tai useamman X-akselin sisäisen viivan X-akselin sisäisten viivojen välissä, joiden aloituspisteet ovat samat kuin sisäisten viiva-aseman merkkien (4) asemat.
6. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen digitaalisen tiedon lukija, tunnettu siitä, eriä mainitut merkkialueen laskenta-elimet (15) laskevat ennaltamäärätyn alueen merkkialueen peruspisteen (D) ympärillä merkkialueena.
7. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen digitaalisen tiedon lukija, tunnettu siitä, että mainitut merkkialueen laskenta-elimet (15) laskevat mainittujen neljän merkkialueen peruspisteen (D) ympäröimät vastaavat alueet merkkialueena.
8. Digitaalisen tiedon tallennussivun digitaalisen tiedon lukija, joka sivu käsittää informaatioalueen (B), joka on määritetty X-akseliperusviivalla (2), joka spesifioi mainitun informaatioalueen X-akselin puolen; Y-akseliperusviival-la (1), joka spesifioi mainitun informaatioalueen Y-akselin puolen, rivillä jakomerkkejä (3) mainitussa informaatioalueessa, joukolla sisäisen viivan asemamerkkejä (4) pitkin kutakin mainittua akselia ja lisämerkillä (5), joka spesifioi mainitun informaatioalueen kulma-aseman, ilmaisemaan lukualueen ja lukusuunnan, tunnettu siitä, että mainittu digitaalisen tiedon lukija käsittää: elimet (8) pyyhkäisemään informaatioalueen mainitulla digitaalisen tiedon tallennussivulla; Y-akselin sisäisen viivan laskentaelimet (12) kompensoimaan poikkeaman (θ0ι6,:) kulman poikkeavuuden suhteessa Y-akselin perusviivan (1) ja Y-akselin ulkoisen viivan (IB), joka on saatu liittämällä X-akselin perusviivan (2) pää ja lisämerk- II 23 99057 ki (5) pyyhkäistyllä informaatioalueella, X-akselin perusviivaan (2), ja laskemaan joukon Y-akselin sisäisiä viivoja (IAj-IAs), joiden aloituspisteet X-akselin perusviivalla (2) on määritetty sisäisen viivan asemamerkeillä (4), jotka liittävät X-akselin perusviivan jakamaan mainitun informaatioalueen määrätyin aikavälein joukkoon osia Y-akselin perusviivan (1) ja Y-akselin ulkoisen viivan (IB) välillä, jotka manitut Y-akselin sisäisen viivan laskentaelimet (12) edelleen laskevat kullekin Y-akselin sisäiselle viivalle poikkeaman (θ;<:-θχ5) sovitetun kulman suhteessa X-akselin perusviivaan (2); X-akselin sisäisen viivan laskentaelimet (13) kompensoimaan poikkeaman (θ0,θγ) kulman poikkeavuuden suhteessa X-akselin perusviivan (2) ja X-akselin ulkoisen viivan (2B), joka on saatu liittämällä Y-akselin perusviivan (1) pää ja lisämerkki (5) pyyhkäistyllä informaatioalueella, Y-akselin perusviivaan (1), ja laskemaan joukon X-akselin sisäisiä viivoja (2Ai-2A5) , joiden aloituspisteet Y-akselin perusviivalla (1) on määritetty sisäisen viivan asemamerkeillä (4), jotka liittävät Y-akselin perusviivan jakamaan mainitun informaatioalueen määrätyin aikavälein joukkoon osia X-akselin perusviivan (2) ja X-akselin ulkoisen viivan (2B) välillä, jotka mainittu X-akselin sisäisen viivan laskentaelimet (13) edelleen laskevat kullekin Y-akselin sisäiselle viivalle poikkeaman (θϊ:-θνΟ sovitetun kulman suhteessa Y-akselin perusviivaan (1); jakomerkin ilmaisuelimet (14a) ilmaisemaan mainittu jako-merkki (3) toleranssivyöhykkeellä (c) suhteessa mainitun Y-akselin sisäisen viivan (1A:-1ACj) ja X-akselin sisäisen viivan (2A,-2AE) leikkauspisteeseen (D) todellisena jakomerkkinä; 99057 24 merkkialueen laskentaelimet (15a) laskemaan merkkialue (A) suhteessa jakomerkkiin (3) , joka on ilmaistu jakomerkin ilmaisuelimet (14a); ja tiedon erotuselimet (16) ilmaisemaan binäärisen signaalimer-kin (K) olemassaolo merkkialueessa (A) , joka on määrätty merkkialueen laskentaelimillä (15a). Il 25 99057
Applications Claiming Priority (4)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| JP20046789 | 1989-08-02 | ||
| JP20046789 | 1989-08-02 | ||
| PCT/JP1990/000980 WO1991002327A1 (fr) | 1989-08-02 | 1990-07-31 | Lecteur de donnees numeriques pour feuille d'enregistrement de donnees numeriques |
| JP9000980 | 1990-07-31 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI911559A0 FI911559A0 (fi) | 1991-03-28 |
| FI99057B FI99057B (fi) | 1997-06-13 |
| FI99057C true FI99057C (fi) | 1997-09-25 |
Family
ID=16424803
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI911559A FI99057C (fi) | 1989-08-02 | 1991-03-28 | Digitaalisen tiedontallennusarkin digitaalinen tiedonlukija |
Country Status (13)
| Country | Link |
|---|---|
| EP (1) | EP0437627B1 (fi) |
| JP (1) | JP2742555B2 (fi) |
| KR (1) | KR950001944B1 (fi) |
| AT (1) | ATE143740T1 (fi) |
| AU (1) | AU637127B2 (fi) |
| BR (1) | BR9006870A (fi) |
| CA (1) | CA2035891C (fi) |
| DE (1) | DE69028762T2 (fi) |
| DK (1) | DK0437627T3 (fi) |
| ES (1) | ES2094756T3 (fi) |
| FI (1) | FI99057C (fi) |
| NO (1) | NO180606C (fi) |
| WO (1) | WO1991002327A1 (fi) |
Families Citing this family (7)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| JPH05290197A (ja) * | 1992-04-06 | 1993-11-05 | Teiriyou Sangyo Kk | 二次元コ−ドシンボルマ−クの解読方法 |
| JP2000222517A (ja) | 1998-11-27 | 2000-08-11 | Denso Corp | ２次元コ―ド読取方法、２次元コ―ド読取装置及び記録媒体 |
| JP2004054529A (ja) | 2002-07-18 | 2004-02-19 | Sharp Corp | ２次元コード読み取り方法，２次元コード読み取りプログラム，該２次元コード読み取りプログラムの記録媒体及び２次元コード読み取り装置 |
| JP4874706B2 (ja) * | 2006-04-28 | 2012-02-15 | シヤチハタ株式会社 | Ｑｒコード読取装置 |
| US8101813B2 (en) | 2008-10-30 | 2012-01-24 | Kimberly-Clark Worldwide, Inc. | Training progress indicator |
| US9220640B2 (en) | 2010-12-30 | 2015-12-29 | Kimberly-Clark Worldwide, Inc. | Absorbent article including two dimensional code made from an active graphic |
| DE102015219980A1 (de) * | 2015-10-14 | 2017-04-20 | Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaft | Behälter sowie Verfahren zur Herstellung eines Behälters für flüssige Betriebsmittel eines Kraftfahrzeugs |
Family Cites Families (5)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| JPS5533254A (en) * | 1978-08-30 | 1980-03-08 | Fujitsu Ltd | Skew compensation circuit |
| JPS58168182A (ja) * | 1982-03-29 | 1983-10-04 | Matsushita Graphic Commun Syst Inc | マ−ク読取方式 |
| JPH0821054B2 (ja) * | 1987-09-17 | 1996-03-04 | 帝菱産業株式会社 | 識別コード読取装置 |
| JPH0198087A (ja) * | 1987-10-09 | 1989-04-17 | Yamatake Honeywell Co Ltd | 田形コードの読取り方法 |
| DE4231083A1 (de) * | 1992-09-17 | 1994-03-24 | Witco Gmbh | Verfahren zur Herstellung von Distannanen |
-
1990
- 1990-07-31 ES ES90910896T patent/ES2094756T3/es not_active Expired - Lifetime
- 1990-07-31 DE DE69028762T patent/DE69028762T2/de not_active Expired - Fee Related
- 1990-07-31 JP JP2201361A patent/JP2742555B2/ja not_active Expired - Fee Related
- 1990-07-31 WO PCT/JP1990/000980 patent/WO1991002327A1/ja active IP Right Grant
- 1990-07-31 BR BR909006870A patent/BR9006870A/pt not_active IP Right Cessation
- 1990-07-31 EP EP90910896A patent/EP0437627B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1990-07-31 KR KR1019910700331A patent/KR950001944B1/ko not_active IP Right Cessation
- 1990-07-31 DK DK90910896.1T patent/DK0437627T3/da active
- 1990-07-31 CA CA002035891A patent/CA2035891C/en not_active Expired - Fee Related
- 1990-07-31 AT AT90910896T patent/ATE143740T1/de not_active IP Right Cessation
- 1990-07-31 AU AU60566/90A patent/AU637127B2/en not_active Ceased
-
1991
- 1991-03-27 NO NO911256A patent/NO180606C/no not_active IP Right Cessation
- 1991-03-28 FI FI911559A patent/FI99057C/fi active
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| WO1991002327A1 (fr) | 1991-02-21 |
| KR920701924A (ko) | 1992-08-12 |
| AU637127B2 (en) | 1993-05-20 |
| ATE143740T1 (de) | 1996-10-15 |
| CA2035891A1 (en) | 1991-02-03 |
| JP2742555B2 (ja) | 1998-04-22 |
| DE69028762D1 (de) | 1996-11-07 |
| EP0437627A1 (en) | 1991-07-24 |
| FI911559A0 (fi) | 1991-03-28 |
| AU6056690A (en) | 1991-03-11 |
| ES2094756T3 (es) | 1997-02-01 |
| CA2035891C (en) | 1996-10-22 |
| EP0437627B1 (en) | 1996-10-02 |
| BR9006870A (pt) | 1991-08-27 |
| JPH04143876A (ja) | 1992-05-18 |
| EP0437627A4 (en) | 1992-10-21 |
| FI99057B (fi) | 1997-06-13 |
| NO911256L (no) | 1991-05-27 |
| NO180606B (no) | 1997-02-03 |
| NO911256D0 (no) | 1991-03-27 |
| NO180606C (no) | 1997-05-14 |
| KR950001944B1 (ko) | 1995-03-07 |
| DE69028762T2 (de) | 1997-03-06 |
| DK0437627T3 (da) | 1996-11-18 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| US5408543A (en) | Digital data reader of digital data recording sheet | |
| US9010640B2 (en) | Stream dot pattern, method of forming stream dot pattern, information input/output method using stream dot pattern, and dot pattern | |
| US5541396A (en) | Method of representing binary data | |
| US4260979A (en) | Apparatus for sensing non-coded images | |
| US5343031A (en) | Method of decoding a two-dimensional code symbol mark | |
| US5813771A (en) | Method and apparatus for printer/scanner calibration | |
| KR920022125A (ko) | 문자 데이타 입력 시스템 | |
| FI99057C (fi) | Digitaalisen tiedontallennusarkin digitaalinen tiedonlukija | |
| US8331740B2 (en) | Inferential self-registration of imperfect OMR forms | |
| US11409220B2 (en) | Print indicia for skew correction | |
| JP2003271942A (ja) | バーコード記録方法、画像補正方法および画像補正装置 | |
| JPH0461395B2 (fi) | ||
| KR950020297A (ko) | 마크 시트 판독 장치 | |
| JPH10198751A (ja) | デジタルデータ記録紙 | |
| JPS5840789B2 (ja) | 入力位置検出方式 | |
| JPS61179654A (ja) | フアクシミリ用マークシート | |
| JP2004341616A (ja) | バーコード読取装置 | |
| JPH08129607A (ja) | 光学式文字認識方法 | |
| JPH0382262A (ja) | 画像読み取り方法 | |
| JPH0488488A (ja) | 光学文字読取装置 | |
| JPH0417474B2 (fi) | ||
| JPH0550697A (ja) | イメージセンサの読み取り範囲補正方法 | |
| JPH0727541B2 (ja) | 光学文字読取方法 | |
| JPH04312869A (ja) | 紙葉類印字装置 | |
| JPS623387A (ja) | 読取領域指定方式 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| GB | Transfer or assigment of application |
Owner name: YOSHIDA, HIROKAZU |
|
| BB | Publication of examined application |