FI98722C - Hissilähettäjä korikutsujen osoittamisen ohjaamiseksi - Google Patents

Description

Hissilähettäjä korikutsujen osoittamisen ohjaamiseksi Tämän keksinnön kohteena on hissilähettäjä kori-kutsujen osoittamisen ohjaamiseksi useiden hissikorien 5 joukossa, jotka palvelevat rakennuksen useita kerroksia vasteena pääkerroksesta muihin kerroksiin tehdyille ko-rikut suille, ja pääkerroksessa olevan osoittimen ohjaamiseksi, joka pystyy osoittamaan ne kerrokset, joihin kukin kori saa liikkua, hissilähettäjän käsittäessä sig-10 naalien käsittelylaitteen signaalien aikaansaamiseksi sen määrittelemiseksi, milloin järjestelmä on ylös ruuhka -tilanteessa ja sellaisessa ylös ruuhka -tilanteessa lisäsignaalien aikaansaamiseksi - rakennuksen kerrosten jakamiseksi joukkoon sek- 15 toreita, joiden lukumäärä ei ole suurempi kuin korien lukumäärä, kunkin sektorin käsittäessä vähintään yhden kerroksen tai useamman peräkkäisen kerroksen, - sektorin osoittamiseksi korille, - korin, jolle on osoitettu sektori, antamiseksi 20 siirtyä pois pääkerroksesta vasteena korikutsulle vain, jos mainittu korikutsu on korille osoitetussa sektorissa . olevaan kerrokseen, ja .- korille osoitetussa sektorissa olevien kerros- I I ' ,···, ten näyttämiseksi osoitinelimillä.

25 Lisäksi keksinnön kohteena ovat hissijärjestelmä • · *..! ja menetelmä hissien lähettämiseksi pääkerroksesta ra- • · · * . kennuksen muihin peräkkäisiin kerroksiin vasteena pää- • ♦ · *·*·* kerroksesta tehdyille korikutsuille, sisältäen seuraavat vaiheet: • · : ’·· 3 0 rakennuksessa olevien kerrosten jakaminen usei- • · · : siin sektoreihin, joiden lukumäärä on enintään korien lukumäärä, kunkin sektorin käsittäessä yhden tai useam-man peräkkäisen kerroksen, 'I' sektorin osoittamisen korille, 35 korin sallimisen liikkua pois pääkerroksesta vas- 98722 2 teenä korikutsulle vain, jos korikutsu on korille osoitetulla sektorilla olevaan kerrokseen, ja korin sektoriin osoitettujen kerrosten osoittaminen osoitinlaitteella pääkerroksessa.

5 Tämä hakemus liittyy samaan yleiseen aihepiiriin, nimittäin viereisten kerrosten kanavoinnin käyttöön huippuaikoina hissinkorin lähettämisessä, kuin seuraavat samanaikaisesti haetut patenttihakemukset:

Numerolla 157 542 helmikuun 12. päivänä 1988 jä-10 tetty hakemus, joka on otsikoitu "Contiguous Floor Channeling Elevator Dispatching", jonka keksijät ovat Kan-dasamy Thangavelu, myös tämän keksijä, ja Joseph Bittar, siirretty Otis Elevator Companylle, joka on oikeuden omistaja (OT700); ja 15 Numerolla 157 543 helmikuun 12. päivänä 1988 jä tetty hakemus, joka on otsikoitu "Contiguous Floor Channeling With Up Hall Call Elevator Dispatching", jonka keksijä on Kandasamy Thangavelu, ja Joseph Bittar, myös siirretty Otis Elevator Companylle, joka on oikeuden- 20 omistaja (OT725).

Tämä hakemus liittyy myös, muun muassa, joihinkin . liikenteen ennustusnäkökohtiin, joita on hakemuksessa .'. _' no.##, joka on jätetty samana päivänä, ja joka on otsi- koitu "Queue Based Elevator Dispatching System Using 25 Peak Period Traffic Prediction", Kandasamy Thangavelun • · mukaan, tämänkin keksijä, myös siirretty Otis Elevator • · · • · · *. Companylle (OT726), tähän julkaisuun viitataan.

• · · Tämä keksintö liittyy hissikorien lähettämiseen hissijärjestelmässä, joka käsittää useita koreja, jotka • · i *·· 3 0 yhdessä ryhmänä palvelevat rakennuksen useita kerroksia • « « V : huippuaikoina, ja erityisemmin tietokonepohjaiseen jär- jestelmään huippuperiodin kanavoinnin optimoimiseksi sellaista monikori- ja monikerroshissijärjestelmää varten, jossa käytetään huippujen liikenne-ennusteita ker- 35 ros kerrokselta-pohjalta.

>1 98722 3

Rakennuksessa, jossa on useita hissejä, hissien kerrosten välinen liikenne ja liikenne pääkerroksesta (esim. sisääntuloaulasta) ylempiin kerroksiin vaihtelee koko päivän ajan. Liikennetarve pääsisääntuloaulasta il-5 maistaan matkustajien ilmoittamien kerroskohteiden avulla (korikutsut) korin kutsunapeilla.

Liikenne sisääntuloaulasta on tavallisesti vilkkainta aamulla toimistorakennuksessa. Tätä aikaa kutsutaan huippuperiodiksi tai ylös ruuhka-tilanteeksi. Se on 10 se päivän aika, jolloin matkustajat saapuvat rakennuksen sisääntuloaulaan enimmäkseen mennäkseen tiettyihin kerroksiin ja jolloin on vähän, jos lainkaan kerrosten välistä liikennettä (so. vähän eteiskutsuja). Huippupe-riodin aikana liikennetarve sisääntuloaulasta voi olla 15 aikasidonnaista. Saman liikeyrityksen vierekkäisissä - kerroksissa työskentelevillä työntekijäryhmillä voi olla sama työn alkamisaika, joka on eri kuin toisilla rakennuksessa työskentelevillä. Suuri työntekijöiden virta voi kokoontua sisääntuloaulaan odottamaan hissipalvelua 20 muutamaan vierekkäiseen kerrokseen. Hieman myöhemmin uusi ihmistulva saapuu sisääntuloaulaan mennäkseen eri . : : kerroksiin.

·'<,· Huippuperiodin aikana sisääntuloaulassa olevilla .···. hissikoreilla ei usein ole riittävää kapasiteettia lii- 25 kennemäärän käsittelemiseen (korikutsujen määrä) kerrok- ♦ · siin. Toiset korit voivat lähteä sisääntuloaulasta ilman • · · * · t I . (täyttä) maksimikuormaa. Näissä olosuhteissa hissikorien ***** saatavuus, kapasiteetti ja määräkerrokset eivät tehok kaasti vastaa matkustajien välitöntä tarvetta. Aika, • · • · ! ** 30 joka hissikorilta kuluu sisääntuloaulaan palaamiseen ja «·· V * uusien matkustajien hakemiseen (matkustajien odotusaika) kasvaa, kun näitä kuormituksen eroavaisuuksia esiintyy.

·. Suuressa enemmistössä käytössä olevista ryhmäkont- rollihissijärjestelmissä odotusajan kasvu on jäljitettä-·...' 35 vissä ehtoihin, joissa hissikorit vastaavat korikutsui- 98722 4 hin sisääntuloaulasta ottamatta huomioon niiden sisään-tuloaulassa olevien matkustajien todellista lukumäärää, jotka ovat menossa määrättyihin kerroksiin. Samaa kerrosta voi palvella kaksi hissikoria, joita erottaa vain 5 pieni lähettämisaikaväli (aika, joka kuluu ennenkuin hissikori on lähtenyt). Lähettäminen tällä tavoin ei minimoi odotusaikaa sisääntuloaulassa, koska hissikorin kuormituskerroin (hissikorin todellisen kuorman suhde sen maksimikuormaan) ei maksimoidu, ja suoritettavien 10 pysähdysten lukumäärä ennen kuin hissikori palaa sisään-tuloaulaan hakemaan useampia matkustajia ei minimoidu.

Joissain olemassa olevissa järjestelmissä, esimerkiksi U.S.patentti 4 305 479 Bittarille et ai, joka on otsikoitu "Variable Elevator Up Peak Dispatching Inter-15 val", siirretty Otis Elevator Companylle, lähettämisai-kaväliä sisääntuloaulasta säännellään. Joskus tämä merkitsee, että väliaikaisessa lepotilassa oleva hissikori voi joutua odottamaan muita sisääntuloaulasta lähetettäviä hissikoreja ennenkuin vastaanottaa matkustajia, jot-20 ka sitten kutsuvat hissikorin.

Matkustajien käsittelykapasiteetin lisäämiseksi aikayksikköä kohti korin tekemien pysähdysten lukumäärää .·. : voidaan rajoittaa tiettyihin kerroksiin. Hissikorit, .··. usein sarjoiksi järjestettyinä, voivat muodostaa pienen 25 hissikoriryhmän, joka yhdessä palvelee vain tiettyjä • · *..* kerroksia. Astuessaan johonkin hissikoriin matkustaja • · · voi antaa korikutsun (painamalla korin toimintapaneelin • · · *·*·* nappia) vain niihin kerroksiin, joita koriryhmä palve lee. Ryhmittely, kuten tätä yleisesti kutsutaan, kasvat- • · • *·· 30 taa korien kuormitusta parantaessaan järjestelmän tehok- : kuutta, mutta se ei minimoi kierrosmatka-aikaa takaisin • ;*·. sisääntulo-aulaan. Pääsyynä on, että se ei pakota koria palvelemaan alinta mahdollista kerrosta minimimäärällä pysähdyksiä ennen tämän kerroksen saavuttamista.

35 Joissain hisseissä hissikorit on määrätty kerrok- li 98722 5 siin pohjautuen keskuspaikasta tuleviin hissikorikutsui-hin. U.S.-patentti 4 691 808 Nowakille et ai otsikoitu "Adaptive Assignment of Elevator Car Calls", siirretty Otis Elevator Companylle, kuvaa järjestelmää, jossa näin 5 tapahtuu, kuten myös Australian patentti 255 218, joka on myönnetty 1961 Leo Portille. Tämä lähestymistapa ohjaa matkustajat koreihin.

Tämä keksintö on ohjattu optimoimaan vielä erästä lähestymistapaa, nimittäin kanavointia, jossa kerrokset 10 pääkerroksen tai sisääntuloaulan yläpuolella on ryhmitetty sektoreihin, jossa kukin sektori koostuu useista vierekkäisistä kerroksista ja jossa kukin sektori on määrätty hissikorille. Tätä lähestymistapaa käytetään ylös ruuhka tilanteissa. Tällaista kanavointia on 15 käytetty hissitoiminnan huippuaikoina alentamaan kori-pysähdysten keskimääräistä lukumäärää matkaa kohti ja korkeinta suunnanvaihtokerrosta. Tämä on vähentänyt kierrosmatka-aikaa ja lisännyt tehtyjen korimatkojen lukumäärää esimerkiksi viiden (5) minuutin aikajakson 20 aikana.

Tämän lähestymistavan avulla, jonka verran maksi-miodotusaika ja palveluaika ovat vähentyneet ja hissin käsittelykapasiteetti on jonkin verran lisääntynyt. Täten on ollut mahdollista jossain määrin käsitellä huip-25 puliikennettä käyttäen vähemmän ja/tai pienempiä koreja • · *..* erityisissä rakennustenolosuhteissa. Kuitenkin aiemmat : : : ; . yritykset käyttää sellaista kanavointia kunkin sektorin ♦ · · *·’·* käsittelemien matkustajamäärien tasoittamiseksi on tehty valitsemalla yhtä monta kerrosta kuhunkin sektoriin, • · : *·· 30 jolloin on yleisesti oletettu, että liikennevirta ajan «»· V : funktiona on kerros kerrokselta sama, mikä ei pidä paik kaansa useimpien rakennustenolosuhteissa.

·.! Toisin kuin vain osoittamalla saman määränkerrok- sia sektoria kohti tämä keksintö aikaansa menetelmän ja ...·’ 35 järjestelmän eri kerrosten tulevan liikennevirtatason 98722 6 arvioimiseksi, esimerkiksi viiden (5) minuutin aikajaksoille, ja käyttäen näitä liikenne-ennusteita älykkäämmin osoittaa kerrokset sopivammin kokoonpantuihin sektoreihin, jolloin mahdollisesti käytetään vaihtelevia 5 kerrosmääriä tai jopa limittäisiä kerroksia ylös ruuhka-kanavoinnin vaikutusten optimoimiseksi.

On huomattava, että joistakin tässä keksinnössä käytettävistä yleisistä ennustus- tai ennustetekniikois-ta keskustellaan yleisesti (mutta ei hissien yhteydessä 10 eikä niiden kanssa analogisissa yhteyksissä) Spyros Mak-ridakisin ja Steven C. Wheelwrightin julkaisussa Forecasting Methods and Applications (John Wiley & Sons, Inc., 1978), erityisesti kappaleessa 3.3: "Single Ex ponential Smoothing" ja kappaleessa 3.6 "Linear Exponen-15 tial Smoothing".

Tämä keksintö on siten lähtöisin tarpeesta tuottaa optimoitu palvelu huippuperiodin aikana huippu-kanavointia käytettäessä. Keksinnön osana tehty analyysi, osoittaa, että ryhmittämällä kerrokset sektoreiksi 20 ja valitsemalla sektorit tarkoituksenmukaisesti niin, että kukin hissikori käsittelee melkein yhtä suurta ko-konaisliikennemäärää vaihtelevien liikenneolojen aikana, jonon pituutta ja odotusaikaa sisääntuloaulassa voidaan lyhentää, ja hissisysteemin käsittelykapasiteettia lisäni 25 tä. Tämä keksintö liittyy erityisesti metodologiaan, ♦ · *..* joka on kehitetty näiden edullisten tavoitteiden saavut- • · · tamiseksi.

• * • · · *·’·* Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle hissilähettäjälle on tunnusomaista, että lähettäjä on • · • *·· 30 sovitettu vastaanottamaan tietoa liikennemääristä ker- : roskohtaisesti, ja että järjestelmän ollessa ylös ruuhka -tilanteessa signaalinkäsittelylaitteet edelleen aikaan-saavat signaalit : kerrosten osoittamiseksi sektoreille siten, : 35 että olennaisesti tasataan arvioitu kokonaisliikennemää-

II

98722 7 rä sektoreiden kesken ensimmäisen syklisen osoittamis-jakson yhden syklin aikana, joka osoittamisjakso arvioiden perusteella osoittaa kerroksen sektorille syklin aikana, jotka arviot perustuvat ainakin osaksi liikenne-5 määriin liittyviin tietoihin jotka on mitattu edellisen suuruusluokaltaan enintään muutama minuutin mittaisen aikajakson aikana, ja - sektorin osoittamiseksi korille toisen syklisen osoittamisjakson syklin aikana, joka jakso osoittaa jo- 10 kaisen sektorin jollekin korille yhden syklin aikana.

Keksinnön kohteena on lisäksi hissijärjestelmä, jossa keksinnön mukaista hissilähettäjää voidaan hyödyntää. Hissijärjestelmälle on tunnusomaista että se sisältää 15 - joukon koreja matkustajien kuljettamiseksi pää- kerroksesta useisiin pääkerroksesta erillään sijaitseviin peräkkäisiin kerroksiin, - korikutsuvälineet korikutsujen antamiseksi jokaiselle korille, 20 - osoitinvälineet pääkerroksessa, kunkin korin aiottujen pysähtymiskerrosten osoittamiseksi, - korin liikkumisen ohjausvälineet jokaisen korin liikuttamiseksi, - liikennemäärän mittausvälineet liikennemäärien . . 25 mittaamiseksi kerroksittain, joiden perusteella muuttu- • · vat arviot liikennemääristä tehdään, ♦ · * *·* 1 - muistivälineet ainakin osittain liikennemäärän • · • · *·*· mittausvälineiden mittaamiin tietoihin perustuvien arvi oiden tallentamiseksi, ja • · • *·· 30 - jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukaili : nen hissilähettäjä, johon on liitetty liikennemäärän mittausvälineet ja muistivälineet, hissikutsujen osoit-tamisen ohjaamiseksi ja ohjaussignaalien tuottamiseksi, t : ·;· jotka ohjaussignaalit ohjaavat liikkumisen ohjausväli- :, · 35 neiden ja osoitinvälineiden toimintaa vasteena korikut- 98722 8 suille.

Keksinnön kohteena on edelleen menetelmä, jossa keksinnön mukaista hissilähettäjää voi hyödyntää. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että se 5 sisältää vaiheet liikennemäärän mittaamisen kerroksittain ainakin ylös ruuhka -tilanteen aikana, ja kerrosten osoittamisen sektoreille olennaisesti tasaamaan kokonaisliikennemäärää sektoreiden kesken en-10 simmäisen syklisen osoittamisjakson syklin aikana, joka jakso osoittaa kerroksen sektorille yhden syklin aikana perustuen liikennemäärän arvioihin, jotka arviot perustuvat vähintään osaksi liikennemääriin liittyviin edellisellä suuruusluokaltaan enintään muutaman minuutin 15 mittareilla aikajaksolla mitattuihin tietoihin, ja sektorin osoittamisen korille toisen syklisen osoittamisjakson syklin aikana, joka jakso osoittaa jokaiselle sektorille korin yhden syklin aikana.

Tämä keksintö saa aikaan tehokkaan menetelmän ja 20 järjestelmän arvioida eri kerrosten tulevan liikennevir-tatason esimerkiksi viiden (5) minuutin jaksoissa, pa- , rannettua kanavointia ja parannettua järjestelmän suori- ' tuskykyä varten.

Tämä arviointi voidaan suorittaa käyttäen liiken-25 netasoja, jotka on mitattu muutaman viimeisen aikajakson • · aikana annettuna päivänä, niin sanottuna tosiaikaistaen- i : : ; # nustetta, ja liikennetasoja, jotka on mitattu samoina • · · *♦'·’ aikajaksoina edellisinä päivinä, niin sanottua histo riallisesta ennustetta, jos se on saatavilla. Arvioitua • · • '·· 30 liikennettä käytetään sitten älykkäästi ryhmitettäessä • · · ‘ ‘ · kerroksia sektoreiksi niin, että kullakin sektorilla on ideaalisesti sama liikennevolyymi kutakin annettua vii-.! den (5) minuutin aikajaksoa tai aikaväliä kohti.

Tällainen älykkäästi osoittava sektorointi vä-35 hentää matkustajien jonotusta ja odotusaikoja sisääntu-

II

98722 9 loaulassa saavuttamalla hissijärjestelmän hissikorien tarkemman ja tasaisemman kuormituksen. Hissijärjestelmän käsittelykapasiteetti lisääntyy täten huomattavasti.

Täten vaihtamalla sektoreiden kokoonpanoa, esi-5 merkiksi viiden (5) minuutin välein, ja tasoittamalla arvioitua liikennemäärää sektoria kohti eri kerrosten liikennetasojen aikavaihtelua voidaan tarkoituksenmukaisesti hyödyntää. Siten kerroksen liikennemäärän lisääntyessä, se saa parempaa palvelua ja usein se sisällyte-10 tään kahteen vierekkäiseen sektoriin.

Kun kukin sektori palvelee samansuuruista liikennemäärää, jonojen pituus ja odotusaika lyhenevät si-sääntuloaulassa. Kaikki hissikorit saadaan täten huolehtimaan melkein samansuuruisista liikennemääristä, ja si-15 ten järjestelmällä on suurempi käsittelykapasiteetti.

Keksinnön tämän päivän liikennetietojen käyttö tulevien liikennetasojen ennustamisessa aikaansaa nopean reagoinnin kuluvan päivän liikennevaihteluihin. Mahdollisuus sisällyttää erityisen ruuhkaiset kerrokset kah-20 teen sektoriin parantaa palvelun taajuutta ja lyhentää odotus-aikoja. Lisäksi edullisesti käytetään lineaarista eksponentiaalista tasoitusta tosiaikaisessa ennustukses-; sa ja yksinkertaista ekponentiaalista tasoitusta histo- ,··, riallisessa ennustuksessa, ja näiden molempien yhdistä- '. •m 25 minen muuttuvien kertoimien kanssa optimoitujen liiken- • · '.,1 ne-ennusteiden tuottamiseksi parantaa myös huomattavasti ;’t järjestelmän tehokkuutta.

2 · · ·’· Keksintöä voidaan käyttää hyvinkin erilaisissa hissijärjestelmissä, hyväksikäyttäen tunnettua tekniik- • · • *·· 30 kaa keksinnön paljastusten valaisevana joita käsitellään yksityiskohtaisemmin myöhemmin.

"t Keksinnön mukaisen hissijär jestelmän edulliset suoritusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä pa-tenttivaatimuksista 2-17. Keksintöä selostetaan seu- • it_: 35 rasvassa lähemmin oheisten piirustusten avulla, jotka 98722 10 valottavat keksinnön esimerkkisuoritusmuotoa.

Kuvio 1 on toiminnallinen lohkokaavio esimerkinomaisesta hissijärjestelmästä, joka sisältää neljä hissikoriryhmää, jotka palvelevat kolmeatoista kerrosta.

5 Kuvio 2 on graafinen käyrä esittäen huippupe- riodinliikennevaihtelua esimerkiksi viiden (5) minuutin välein saapuneiden määränä (%) rakennuksen väestöstä ajan funktiona, esittäen huipun, vastavirran ja kerrosten välisen liikenteen arvot.

10 Kuvio 3 on looginen vuokaavio ohjelmisto-lohkois ta kuvaten huippuperiodin aikaista kerrosten liikenteen arviointimetodologian lähettämisrutiinin osaa, jota käytetään tämän keksinnön esimerkkisuoritusmuodossa.

Kuvio 4 on looginen vuokaavio ohjelmisto-lohkois-15 ta kuvaten logiikkaa sektorien muodostamiseksi huippuperiodin aikana, jota käytetään lähettämisrutiinin lisänä tämän keksinnön esimerkkisuoritusmuodossa.

Kuviossa 1 esitetään esimerkki, jossa on moniko-rinen ja monikerroksinen hissisovellutus tai ympäristö, 20 jossa voidaan käyttää tämän keksinnön esimerkkijärjestelmää .

Kuviossa 1 esimerkin neljä hissikoria 1 - 4, jotka ovat osa ryhmähissijärjestelmää, palvelevat rakennus-,···, ta, jossa on useita kerroksia. Tämän erittelyn esimerk- 1 1 25 kitarkoituksessa rakennuksessa on kolmetoista kerrosta « · · • · pääkerroksen yläpuolella, joka on tyypillisesti pohja- t : : • . kerroksen sisääntuloaula L. Kuitenkin joissakin raken- | · · ·*·* nuksissa pääkerros on rakennuksen huipulla, joissakin epätavallisissa maasto-olosuhteissa, tai jossakin raken- « « • *·· 30 nuksen välikerroksissa, ja keksintöä voidaan soveltaa • · « : analogisesti myös niihin yhtä hyvin.

·*·. Jokaisessa hissikorissa 1 - 4 on korin ohjaus- paneeli 12, jonka avulla matkustaja voi suorittaa kori-kutsunkerrokseen painamalla nappia aikaansaaden signaa-35 Iin CC, joka identifioi kerroksen, johon matkustaja ai- « · li 98722 11 koo mennä. Kussakin kerroksessa on eteislaite 14, jonka välityksellä aikaansaadaan eteiskutsu HC ilmoittamaan matkustajan matkan aiottua suuntaa kerroksissa. Sisään-tuloaulassa L on myös eteiskutsulaite 16, jonka välityk-5 sellä matkustaja kutsuu korin sisääntuloaulaan.

Kuviossa 1 ryhmän kuvaus on tarkoitettu kuvaamaan his-sikorien valintaa huippuperiodin aikana keksinnön mukaisesti, jolloin esimerkin kerrokset 2-13 pääkerroksen -tai sisääntuloaulan yläpuolella on jaettu tarkoituksen 10 mukaiseen sektorimäärään riippuen toiminnassa olevien hissikorien lukumäärästä ja liikennemääristä, jokaisen sektorin sisältäessä jonkun lukumäärän vierekkäisiä kerroksia osoitettuna tässä keksinnössä käytettävien kriteereiden ja toiminnan mukaisesti, kuten myöhemmin tar-15 kemman selvitetään. Rakennuksen kerrokset on täten jaettu sektoreihin, ja on mahdollista, että tietty kerros voi olla osoitettu useampaan kuin yhteen sektoriin toiminnossa, jota myöhemmin yksityiskohtaisemmin selvitetään kuvioiden 3 ja 4 vuokaavioiden yhteydessä.

20 Jos halutaan, vain kolme hissikoreista 1-4 voidaan osoittaa, yksi kuhunkin kolmeen sektoriin, jät-tämällä yksi kori vapaaksi. Kuitenkin, vaihtoehtoisesti, rakennuksen kerrokset voidaan jakaa neljään sekto-.· riin, jolloin kaikkia neljää koria voidaan käyttää yksi- 25 löllisesti palvelemaan esimerkiksi neljää sektoria.

« · *..* Sisääntuloaulassa kunkin oven 18 yläpuolelle on t · t * . sijoitettu palveluilmaisin SI kutakin koria varten, joka | « · osoittaa väliaikaisen sen hetkisen käytettävissä olevien kerrosten valikoiman, joihin voidaan päästä yksinomaan 4 « * *·· 30 sisääntuloaulasta hissikorilla perustuen sektoriin, joka • ·· ί ! : on osoitettu tälle korille. Tämä osoitus vaihtelee koko huippuperiodin ajan, kuten myöhemmin selitetään. Kulle-kin sektorille on niiden erottamiseksi annettu numero SN ja kullekin korille numero CN.

,,,·' 35 Esimerkkitarkoituksessa erityistä kerros-sektori- 98722 12 koriraäärittelyä varten on oletettu, että tiettynä päivänä järjestelmän huippupoistumisolosuhteet, kun kuvioiden 3 ja 4 mukaiset algoritmit ja rutiinit suoritetaan, saadaan aikaan seuraavat kori-sektori-kerros-osoitukset.

5 Oletetaan esimerkiksi, että kori 1 jätetään osoittamatta sektoreihin, ja kori 2 (CN = 2) osoitetaan palvelemaan ensimmäistä sektoria (SN = 1) . Kori 3 (CN = 3) palvelee toista sektoria (SN = 2) , samalla kun kori 4 (CN = 4) palvelee kolmatta sektoria (SN = 3) . Kuten huomataan, 10 koria 1 (CN = 1) ei hetkellisesti ole osoitettu millekään sektorille. Korin 2 palveluosoitin SI ilmoittaa esimerkiksi kerrokset 2 - 5 , oletetut kerrokset, jotka on osoitettu ensimmäiselle sektorille, joita kerroksia tämä kori yksinomaan palvelee sisääntuloaulasta - mutta 15 mahdollisesti yhden matkan sisääntuloaulasta. Kori 3 samoin palvelee yksinomaan toista sektoria, joka koostuu kerroksista, jotka on osoitettu tälle sektorille, esimerkiksi kerrokset 5 - 9, ja korin 3 osoitin näyttää nämä kerrokset. Korin 4 osoitin näyttää esimerkiksi ker-20 rokset 10 -13, jotka kerrokset on osoitettu kolmannelle sektorille oletetuissa olosuhteissa. Täten, kuten tästä esimerkistä voidaan nähdä, sektoreihin voidaan määrätä : eri lukumäärä kerroksia (esimerkissä 4 ylintä kerrosta ···_ SN = 1 varten, viisi kerrosta SN = 2 varten ja neljä

t I

1 25 kerrosta SN = 3 varten) , joten ensimmäiseen ja toiseen • « · « · *.4* sektoriin on molempiin määrätty viides kerros johtuen | · · ·* ' kerroksen suuresta kysynnästä esimerkin oletetuissa olo- • · · •V suhteissa.

Korin 1 palveluosoitin ei ole valaistu ilmoitta- • « | ’·· 30 en, ettei se ole palvelemassa mitään rajoitettua sektori*: ria tänä erityisenä hetkenä kuvion 1 mukaisen huippupe- riodin kanavointijakson aikana. Kuitenkin kori 1 voidaan osoittaa johonkin sektoriin, kun se lähestyy sisääntulo-;· aulaa myöhemmin, riippuen muiden korien sijainnista sa- : 35 maan aikaan ja senhetkisistä kori-sektori-osoituksista

I

98722 13 ja järjestelmän halutuista parametreistä.

Kukin kori 1-4 vastaa vain niihin korikutsui-hin, jotka on tehty korissa sisääntuloaulasta niihin kerroksiin, jotka sattuvat yhteen tälle korille määrätyn 5 sektorin kerrosten kanssa. Esimerkiksi ylläolevien määrittelyjen mukaisesti kori 4 vastaa vain korikutsuihin, jotka on tehty sisääntuloaulasta kerroksiin 10 - 13. Se kuljettaa matkustajia sisääntuloaulasta noihin kerroksiin (edellyttäen, että korikutsut on tehty noihin ker-10 roksiin) ja palaa sitten tyhjänä sisääntuloaulaan, paitsi jos se on osoitettu vastaamaan eteiskutsuihin.

Sellainen eteiskutsuosoitus voidaan tehdä käyttäen järjestystä, joka on kuvattu ylläviitatussa, samanaikaisessa hakemuksessa no. 157 542 (OT-725) , joka on 15 otsikoitu "Contiguous Floor Channeling With Up Hall Call ElevatorDispatching" Thangavelu & Bittar'in mukaan.

Kuten on huomattu, tämän keksinnön lähettämis- mallia käytetään huippuperiodin aikana. Päivän muina aikoina, jolloin tyypillisesti on enemmän kerrosten vä- 20 listä liikennettä, erilaisia lähettämisrutiineja voidaan käyttää tyydyttämään kerrosten välistä liikennettä ja , liikennettä sisääntuloaulaan (näin pyrkii tapahtumaan huippuperiodinjälkeen, mikä sattuu työpäivän alussa) .

,··, Esimerkiksi, lähettämisrutiineja, joita kuvataan alla • 1 25 mainituissa U.S.patenteissa (Bittarin patentit, jotka on « · kaikki siirretty Otis Elevator Companylle) , voidaan

i » I

• , käyttää muina aikoina kokonaisuudessaan tai osittain | « · ·1·1 koko lähettämisjärjestelmässä, jolloin keksintöön liit tyvät rutiinit ovat käytettävissä huippuolosuhteiden « · * 1«· 30 aikana: ' U. S. patentti 4 363 381 Bittar: "Relative System *·, Response Elevator Call Assignments", ja/tai U.S.patentti 4 323 142 Bittar et al: "Dynamically 'Reevaluated Elevator Call Assignments".

.: 35 Kuten muissakin hissijärjestelmissä kukin kori 1 98722 14 - 4 on kytketty käyttö- ja liikesäätöön 30, joka tyypillisesti sijaitsee konehuoneessa MR. Kukin näistä lii-kesäätimistä 30 on kytketty ryhmäsäätimeen tai ohjaus-kytkimeen 32. Vaikka kuviossa ei ole esitetty, kunkin 5 korin sijaintia rakennuksessa ohjataan ohjauskytkimen avulla sijaintiosoittimenkautta, kuten aiemmissa Bitta-rin patenteissa esitetään.

Säätimet 30, 32 sisältävät Csu:n (keskusyksikkö tai signaaliprosessori) järjestelmästä saadun tiedon 10 käsittelemiseksi. Ryhmäohjain 32 käyttäen käyttö- ja liikesäätimestä 30 tulevia signaaleja osoittaa sektorit, joita korit palvelevat, myöhemmin selitettävien toimintojen mukaisesti. Jokainen liikesäädin 30 vastaanottaa HC ja CC signaaleja ja aikaansaa käyttösignaalin palve-15 luosoittimeen SI. Jokainen liikesäädin myös vastaanottaa tietoja korikuormituksesta LW säätelemältään korilta. Se myös mittaa ajan, jonka ovet ovat auki sisääntuloaulas-sa (pysähdysaika, kuten sitä yleisesti kutsutaan). Käyttö- ja liikesäätimet on esitetty tässä hyvin yksinker-20 täisellä tavalla, koska lukuisia patentteja ja teknisiä julkaisuja, jotka esittelevät käyttö- ja liikesäätimiä hissejä varten, on saatavilla muita yksityiskohtia varten.

CPU: t säätimissä 30, 32 ovat ohjelmoitavia suo- t 25 rittamaan kuvattuja rutiineita tämän keksinnön lähettä- I t mistoimintoihin vaikuttamiseksi päivän tiettynä aikana 1 ' tai valituissa rakennuksen olosuhteissa. Lisäksi on ole-

« r | J I

«'·' tettu, että muina aikoina säätimet pystyvät lajittele maan uudelleen eri lähettämisrutiineita, esimerkiksi ; '** 30 rutiineita, joita esitellään aiemmin mainituissa Bitta- !/. : rin patenteissa. CPU: iden laskemiskapasiteetista ansios ta tämä järjestelmä voi kerätä tietoa yksilöllisistä .1 tarpeista ja ryhmätarpeista koko päivän ajan historial- lisen tiedon saamiseksi liikennetarpeesta viikon jokai-: 35 selle päivälle ja sen vertaamiseksi todelliseen tarpee- 98722 15 seen koko lähettämisjakson sopeuttamiseksi, jotta järjestelmän ennalta määrätty taso ja yksittäisten hissiko-rien hyötysuhde saavutetaan. Seuraamalla tällaista lähestymistapaa hissikorien kuormitusta ja sisääntuloaulan 5 liikennettä voidaan myös analysoida kustakin korista tulevien signaalien LW avulla, jotka osoittavat korin kuormituksen.

Todellinen sisääntuloaulan liikenne voidaan myös selvittää käyttäen ihmismääräilmaisimia (ei kuvassa) si-10 sääntuloaulassa. U.S. patentit 4 330 836 Donofriolle et ai "Elevator Cab Load Measuring System" ja U.S.patentti 4 303 851 Mottier'lle "People and Object Counting System", jotka molemmat on siirretty Otis Elevator Companylle, esittelevät lähestymistapoja, joita käyttämällä 15 voidaan aikaansaada näitä signaaleja. Käyttämällä täl laisia tietoja ja korreloimalla niitä päivän eri aikajaksojen ja viikon eri päivien ja todellisten korikutsu-jen ja eteiskutsujen saapumismäärän kanssa, voidaan mielekäs kysyntädemografi saada aikaan kerrosten jakamisek-20 si sektoreiksi koko huippuperiodin ajan keksinnön mukaisesti käyttämällä signaalinkäsittelyrutiineja, jotka toteuttavat perättäiset jaksot, joita kuvataan kuvioiden 3 ja 4 vuokaavioissa ja myöhemmin täydellisemmin, jonojen pituuksien sisääntuloaulan odotusajan minimoimisek- . , 25 si.

• · · • · *,.* Keskustelussa hissikorien lähettämisestä sekto- i * * ·*‘ reihin käyttäen kuvioissa 3 & 4 kuvattua osoituskaavaa • · · •V tai logiikkaa, on oletettu (mukavuussyistä), että his- sikorit 1-4 liikkuvat koko rakennuksessa ja lopulta * *·' 3 0 palaavat sisääntuloaulaan (pääkerros palvelee ylempiä *T: kerroksia) hakemaan matkustajia.

Kuten yllä havaittiin, tämä keksintö on lähtöisin tarpeesta tuottaa optimaalista palvelua huippuperiodin aikana, jolloin huippuajän kanavointia käytetään. Kek-35 sinnön osana tehty analyysi osoittaa, että valitsemalla 98722 16 tarkoituksenmukaisesti sektorit niin, että kukin kori 1 - 4 käsittelee enemmän tai vähemmän samansuuruista liikennemäärää vaihtuvien liikenneolosuhteiden vallitessa, jonojen pituuksia ja odotusaikaa sisääntuloaulassa L 5 voidaan lyhentää ja järjestelmän käsittelykapasiteettia voidaan lisätä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kehitettyä metodologiaa kuvataan kuvioiden 2-4 yhteydessä. Kuvio 2 esittää liikenteen vaihtelua huippuperiodin aikana sisääntuloaulassa. Graafisesti on esitetty huippua, 10 vastavirtaa ja kerrosten välistä liikennettä kuvaavat käyrät. Sisääntuloaulan L yläpuolella liikenne saavuttaa huippuarvonsa eri aikoina eri kerroksissa riippuen toimistojen työaikojen alkamisesta ja kerrosten käytöstä. Täten, kuten on nähtävissä, samalla kun liikenne joihin-15 kin kerroksiin kasvaa nopeasti, liikenne toisiin kerroksiin saattaa olla vakio tai kasvaa hitaasti tai jopa alentua. Kuvio 3 kuvaa vuokaaviomuodossa esimerkkimeto-dologiaa, jota käytetään tämän keksinnön esimerkkisuori-tusmuodossa keräämään ja ennustamaan matkustajaliiken-20 nettä kuhunkin kerrokseen, esimerkiksi viiden (5) minuutin välein huippuperiodin aikana.

I Yhteenvetona, kuten voidaan loogisesta vuokaa- ·, viosta ja edellä olevasta johtaa poistumislukemia kerä tään huippuperiodin aikana lyhyin aikavälein jokaisesta i 125 kerroksesta sisääntuloaulan yläpuolella. Tietoja, jotka • · *,,* kerätään "tänään" käytetään ennustamaan poistumisluke-

S 5 T

'*' mia, esimerkiksi, seuraaviksi muutamaksi minuutiksi esi- • ♦ · «*«* merkiksi viiden (5) minuutin aikajaksoa varten, jokai sesta kerroksesta käyttäen mieluummin lineaarista eks- «4 * *«· 30 ponentiaalista tasoitusmallia tai muuta sopivaa ennuste- :: : mallia.

-*< Kuten kuvasta 2 nähdään, liikennetiedoilla on t » * \ ,.! huippuperiodin aikana määrätty trendi tai kaava. Jos i ' käytettäisiin useisiin havaintoihin perustuvaa yksinker- ii(! 35 täistä liukuvaa keskiarvoa, se saattaisi johtaa ennus- II··· 98722 17 teisiin, jotka pääasiassa jäävät jälkeen todellisista havainnoista. Täten sellaisia ennusteita ei voi käyttää tehokkaasti hissikorien lähettämiseen ja laadukkaan palvelun tuottamiseen. Yksinkertaisella eksponentiaalisella 5 tasoituksella, joka perustuu yksinkertaiselle liukuvalle keskiarvolle, on sama puute.

Ennustusmenetelmää, joka pohjautuu kaksinkertaiselle liukuvalle keskiarvolle ja tunnetaan lineaarisena liukuvana keskiarvomenetelmänä (katso edellä viitattu 10 Makridakis/-Wheelwrightin tutkimus kappale 3.5), voidaan käyttää. Tällainen menetelmä korjaa viivästymän käyttäen ensimmäisen ja toisen liukuvan keskiarvon erotusta. Koska liukuvien keskiarvojen menetelmä tarvitsee suhteellisen suurien tietomäärien tallennusta vaatien suhteelli-15 sen suuren muistin, käytetään mieluummin lineaarisena eksponentiaalisena tasoituksena tunnettua menetelmää.

Tämä menetelmä perustuu kahteen eksponentiaalisesti tasoitettuun arvoon. Tämän mallin perusteellisempaa ymmärtämistä varten viitataan Makridakis/Wheelwright jul-20 kaisuun, erityisesti kappaleeseen 3.6.

Tämän lineaarisen eksponentiaalisen tasoituksen käyttö tosiaikaisissa ennusteissa saa aikaan nopean rea-goinnin tämän päivän liikennevaihteluihin.

Liikennettä myös ennustetaan tai muulloinkin kuin ·. .· 25 huippuperiodien aikana, esimerkiksi viiden (5) minuutin j ·*: aikajakson, käyttäen tietoja, joita on kerätty useiden :'·* viime päivien aikana samoille aikajaksoille, ja käyttäen , yksinkertaista eksponentiaalista tasoitusmallia. Tämän mallin perusteellisempaa ymmärtämistä varten viitataan ;·. 3 0 Makridakis/Wheelwrightin julkaisuun, erityisesti kappa- * «· ... leeseen 3.3.

• · · • · ·

Jos tämä historiallinen ennustus on saatavilla, 'se yhdistetään mieluummin tosiaika-ennustukseen optimaa-: listen ennustusten ja ennusteiden saamiseksi käyttäen 3 5 suhdetta: x = axh + bxr 58722 18 missä x on yhdistetty ennustus, xh on historiallinen ennustus ja xr on tosiaikainen ennustus viiden (5) minuutin aikajaksolle kerrokselle ja a ja b ovat kertomia, joiden summa on ykkönen (a + b = 1). Näiden kertoimien suhteel-5 liset arvot mieluummin valitaan alempana kuvatulla tavalla, antaen kahdelle eri tyyppiselle ennustukselle suhteellisen painon jommankumman hyväksi tai antaen yhtäläiset painot kummallekin, jos vakiot on yhtä suuret, sen mukaan, miten halutaan.

10 Suhteelliset arvot a:lie ja b:lle voidaan määri tellä seuraavasti. Kun huippuperiodi alkaa, alkuennus-tuksissa mieluummin oletetaan, että a = b = 0,5. Ennustukset tehdään jokaisen minuutin jälkeen käyttäen useiden viimeksi kuluneiden minuuttien tietoja tosiaikaista 15 ennustetta varten ja historiallisen ennustuksen tietoja.

Ennustettuja tietoja, esimerkiksi kuudelle minuutille, verrataan näiden minuuttien todellisiin havaintoihin. Jos vähintään esimerkiksi neljä havaintoa on joko positiivisia tai negatiivisia ja virhe on enemmän 20 kuin esimerkiksi kaksikymmentä (20) % yhdistetystä ennustuksesta, tarkistetaan arvoja a ja b. Tämä tarkistus tehdään käyttäen hakutaulukkoa, joka on saatu aikaan, esimerkiksi entisten kokemusten ja kokeilujen pohjalta vastaavissa tilanteissa. Hakutaulukko aikaansaa suhteel- ·. .· 25 lisiä arvoja niin, että kun virheen ollessa suuri tosi- • · • V aikaennustuksille annetaan kasvavassa määrin painoa.

: ϊ : Tyypillinen esimerkkihakutaulukko on esitetty seuraavas- ·*· sa: < « arvot ;·. 30 virhe a:lle b:lle • · · 20 % 0.40 0.60 • · · '* * 30 % 0.33 0.67 40 % 0.25 0.75 50 % 0.15 0.85 35 60 % 0.00 1.00 li 19 r r, r: r 0 i> 0 / L l Nämä arvot vaihtelevat tyypillisesti rakennuksesta rakennukseen ja järjestelmä voi "oppia" eri arvoja kokeilemalla ja vertaamalla tuloksena olevaa yhdistettyä ennustetta todellista vastaan niin, että esimerkiksi 5 virheen neliösumma minimoituu. Täten ennustuksen tekijöitä a ja b säädetään tai valitaan adaptiivisesti.

Tämä yhdistetty ennustus tehdään tosiajassa ja sitä käytetään sektorien valinnassa optimoitua huippu-kanavointia varten. Tosiaikaennustuksen sisällyttäminen 10 yhdistettyyn ennustukseen johtaa nopeaan reagointiin tämän päivän liikenteen vaihteluihin.

Tietenkin, kuten alan varsinaiset asiantuntijat tietävät, ohjauskytkin sisältää sopivan kellolaitteen ja signaalien tunnistimen ja vertailulaitteen, joista päi-15 vän aika ja viikon päivä ja vuoden päivä voidaan määrittää, ja jotka voivat määrittää eri aikaperiodit, joita tarvitaan tämän keksinnön eri algoritmien suorittamiseksi. Yksityiskohtaisemmin ja erityisesti viitaten kuvion 3 loogisiin vaiheisiin, aluksi, jos järjestelmä osoittaa 20 huippuperiodin vallitsevan, vaiheessa 1 niiden ihmisten lukumäärä, jotka astuivat hissikorista jokaisella hissi-pysäkillä sisääntuloaulan L yläpuolella ylöspäin mentä-essä, rekisteröidään käyttäen muutoksia kuormituspainos-sa LW tai ihmisten laskentatiedoissa. Lisäksi vaiheessa #; 25 2 jokaista lyhyttä aikaväliä kohti kerätään niiden mat- kustajien tai hissistä kussakin kerroksessa sisääntulo- • · aulan yläpuolella korista poistuvien ihmisten lukumäärä .V. ylöspäin mentäessä. Sitten vaiheessa 3, jos kelloaika on • « muutamia sekunteja (esimerkiksi 3 sekuntia) yli viisi-3 0 minuuttisten (5) aikajaksojen monikerran huippuperiodin • · · *... alusta laskien, vaiheessa 4 matkustajien poistumisluke- • · · mat seuraavaa viittä yhden minuutin jaksoa varten ennustetaan kutakin kerrosta varten ylöspäin mentäessä, käyttäen aiemmin kerättyjä tietoja menneiltä jaksoilta, ai-35 kaansaaden tosiaikaisen ennustuksen (xr) . Muussa tapauk- 98722 20 sessa, jos kelloaika ei ole kolmea sekuntia yli viiden (5) minuutin jaksojen monikerran huippuperiodin alusta lukien, algoritmi etenee suoraan vaiheeseen 8.

Sitten jatketaan vaiheesta 4 vaiheeseen 5. Jos 5 liikenne oli ennustettu käyttäen usean viime päivän historiallista tietoa ja siten historiallinen ennuste xh on käytettävissä, mennään vaiheeseen 6. Optimaaliset ennustukset saadaan suoraan yhdistämällä tosiaikainen xr ja historiallinen ennustus xh vakioarvojen ollessa yhtä suu-10 ret (a = b = 0,5) tai tosiaika- ja historiallinen ennuste suhteellisesti painottamalla, jos niin halutaan. Jos historiallista tietoa ei ole vielä tuotettu, vaiheessa 7 käytetään vain tosiaikaennustuksia optimaalisina ennustuksina .

15 Lopuksi, olipa tulokset saavutettu vaiheen 6 tai vaiheen 7 kautta tai jos vaiheessa 3 kelloaika ei ollut kolmea sekuntia yli viiden (5) minuutin jaksojen moni-kerran huippuperiodin alusta lukien ollaan; vaiheessa 8.

Jos kelloaika on muutaman sekunnin (esimerkiksi kolme 20 sekuntia) yli viiden (5) minuutin aikajaksojen monikerran huippuperiodin alusta lukien, niin matkustajien poistumislukemat kussakin kerroksessa ylöspäin mentäessä viiden (5) kuluneen minuutin ajalta tallennetaan muistiin historialliseen tietokantaan ja algoritmi lo- ·. .· 25 petetään. Jos vaiheessa 8 kelloaika ei ole kolmea sekun- • · j tia yli viiden (5) minuutin jaksojen monikerran huippu- :*;* periodin alusta lukien, niin algoritmi lopetetaan välit- « .*·’ tömästi vaiheesta 8.

• « • ·

Toisaalta, jos algoritmin alussa järjestelmä j·. 30 osoitti, että huippuperiodi ei vallitse, vaihe 10 suori- • · · *... tetaan. Vaiheessa 10, jos liikenne seuraavan päivän hui- • · · • · · puksi on ennustettu, lopetetaan algoritmi. Jos ei, vai-’.· heessa 11 kerroksien poistumislukemat huippuperiodin : ajaksi kullekin viiden (5) minuutin jaksolle ennustetaan 35 jokaiselle kerrokselle ylöspäin mentäessä käyttäen usean li 98722 21 menneen päivän tietoja ja eksponentiaalista tasoitusmal-lia, ja sitten algoritmi lopetetaan.

Sen jälkeen kun kuvion 3 algoritmi tai rutiini lopetetaan, se aloitetaan uudelleen ja sitä toistetaan 5 syklisesti.

Kuvio 4 esittää vuokaaviomuodossa logiikkaa, jota käytetään tämän keksinnön esimerkin mukaisessa suoritusmuodossa kerrosten valinnassa sektorien muodostamiseksi kullekin viiden (5) minuutin jaksolle.

10 Kuten kuvattiin, jos aloitusvaiheessa 1 huipputi- lanne vallitsee, ja jos vaiheessa 2 se on vain muutaman sekunnin (esimerkiksi viisi sekuntia) jäljessä viiden (5) minuutin jakson alusta, niin vaiheessa 3 optimaaliset matkustajien poistumislukemien ennusteet kullekin 15 kerrokselle sisääntuloaulan yläpuolella ylöspäin mentä essä lasketaan yhteen, pidettäessä summaa muuttujana D.

Vaiheessa 4 käytettävien sektoreiden lukumäärä valitaan kaikkien kerrosten kokonaispoistumislukemien ja toiminnassa olevien hissikorien lukumäärän perusteella, 20 käyttäen esimerkiksi aiempia simuloinnin tuloksia ja/tai aiempaa kokemusta. Jos D on suuri, tavallisesti käytetään suurempaa sektorien määrää. Vastaavasti, jos korien määrä on normaalia alempi, sektorien määrää voidaan vähentää. Tämän lähestymistavan avulla kunkin sektorin ·. .· 25 käsiteltäväksi tuleva keskimääräinen liikenne lasketaan • · • ja sitä merkitään Ds:llä. Perustuen kuviossa 1 esitettyyn :*:*? esimerkki- hissijärjestelmään sektorien lukumäärää voisi olla kolme. Vaiheissa 6 ja 7 kerrokset, jotka muo- • ( dostavat sektorit, valitaan ottaen huomioon perättäiset ;·. 30 kerrokset alkaen ensimmäisestä kerroksesta sisääntulo- • · · aulan L yläpuolelta eli toisesta kerroksesta. Seuraavia • · « esimerkkikriteerejä sovelletaan tämän harkinnan aikana näissä kahdessa vaiheessa.

Perättäiset kerrokset sisällytetään käsiteltävänä 35 olevaan sektoriin niin kauan kuin kokonaisliikenne sek- 98722 22 toriin Ts on pienempi kuin Dg (nimittäin Ts < Da) .

Jos Ts ylittää summan Da plus joku määrätty lisämäärä maksimipoikkeamana, esimerkiksi 10 %:a, (siis Ts > 1.1 Ds), liikenne ilman viimeistä kerrosta sisällytetään 5 kerrokseen. Jos tämä tulos Ts on suurempi kuin, esimerkiksi 90 % Ds: stä (siis Ts > 0,9 Da) , niin viimeistä kerrosta ei sisällytetä sektoriin.

Toisaalta, jos tulos Ts on pienempi kuin 90 %

Da:stä, jota pidetään sallitun alueen alarajana, niin 10 viimeinen kerros sisällytetään tähän sektoriin. Se on myös valittu ensimmäiseksi kerrokseksi seuraavaan sektoriin. Kun, kuten kuvion 1 esimerkkijärjestelmän viidennen kerroksen kohdalla, yhteen kerrokseen kohdistuu suhteellisen suuri kysyntä, se voidaan sisällyttää kahteen 15 sektoriin ja näin lisätä palvelutaajuutta tähän kerrokseen. Tämä vähentää matkustajien odotusaikaa tähän kerrokseen. Kun kerros määrätään kahteen vierekkäiseen sektoriin, Ts:n laskemisessa seuraavaa sektoria varten oletetaan mieluummin, että tämä seuraava sektori käsittelee 20 puolta erityisesti tälle kerrokselle ennustetusta lii kenteestä .

Vaiheessa 8 kunkin sektorin ensimmäinen ja viimeinen kerros talletetaan taulukkoon. Taulukkoa käytetään ohjauskytkimen huippuperiodin kanavointilogiikan i, .· 25 avulla osoittamaan korin palvelemat kerrokset, siis ku- vion 1 esimerkkijärjestelmässä kunkin hissikorin 2-4 SI: t näyttävät niiden sektoreille osoitetut kerrokset.

•

Kuvion 4 algoritmi tai rutiini loppuu silloin, jonka « φ jälkeen se voidaan aloittaa uudelleen ja syklisesti .. 30 toistaa.

• · • · · *... Vaihtamalla sektorikokoonpanoa joka viides (5) • · * minuutti eri kerrosten liikennetasojen aikavaihteluita palvellaan tarkoituksenmukaisesti. Täten, jos kerroksen liikennemäärä on kasvanut, se tarvitsee parempaa palve-35 lua ja se usein sisällytetään kahteen sektoriin. Mahdol- 98722 23 lisuus sisällyttää ruuhkaiset kerrokset kahteen sektoriin parantaa palvelutaajuutta ja lyhentää odotusaikaa.

Kuten aiemmin mainittiin, kun kukin sektori palvelee samansuuruista liikennemäärää, jonojen pituudet ja 5 odotusajat lyhenevät sisääntuloaulassa. Kaikki korit kuljettavat enemmän tai vähemmän samansuuruisen liikennemäärän, so. melkein samansuuruisen liikennemäärän, ja siten järjestelmän käsittelykapasiteetti on suurempi. Lisäksi tämän päivän tietojen käyttö tulevien liikenne-10 tasojen ennustamisessa tuottaa nopean reaktion nykyhetken liikenteen vaihteluihin.

Esimerkin mukaisessa huippuperiodin liikenneolosuhteissa, jolloin kolme koria on käytettävissä sek-torimäärityksiin kolmetoistakerroksisessa rakennuksessa, 15 vakioiden ollessa yhtä suuret (a = b = 0,5), jotka tuottavat kuvion 1 mukaiset kori/kerros/sektori-osoitukset kuvioiden 3 ja 4 mukaisten lähettämisrutiinien kautta, on taulukoituna seuraavassa:

20 Kerros X Ds Ts CN SN

L _____ 2 8 34 8 2 1 3 6 34 14 2 1 25 4 5 34 19 2 1 • · 5 30 34 49 (15) 2,3 1,2 • · 6 7 33 22 3 2 • · · 7 3 33 25 3 2 • · · 8 2 33 27 3 2 30 9 5 33 32 3 3 • · :..Γ 10 4 33 4 4 3 • · · *'* * 11 25 33 29 4 3 12 3 33 32 4 3 i" 13 2 33 34 4 3 35 98722 24

Samalla kun edellä oleva on esimerkkikuvaus parhaasta mallista toteuttaa keksintö ja myös kuvaa joitain esimerkkivaihteluita ja muunnoksia, joita voidaan tehdä keksinnölle kokonaisuudessaan tai osittain, alan ammat-5 tilaisen tulisi ymmärtää, että monia muita muunnoksia ja variaatioita voidaan suorittaa laitteeseen ja kuvattuun ohjelmaan poikkeamatta keksinnön todellista suojapiiris-tä ja hengestä.

Täten vähintään keksinnön yksi esimerkkisuoritus-10 muoto on tullut kuvatuksi, se joka on uusi ja joka halutaan patenttikirjalla varmistaa seuraavin patenttivaatimuksin.

• · • · • · • · · • · • · • · · • · · • « i • « • · · • · · • · • · • · • ·1 · # • · · • · ·

Claims (19)

98722 25

1. Hissilähettäjä korikutsujen osoittamisen ohjaamiseksi useiden hissikorien joukossa, jotka palvele-5 vat rakennuksen useita kerroksia vasteena pääkerroksesta muihin kerroksiin tehdyille korikutsuille, ja pääkerrok-sessa olevan osoittimen ohjaamiseksi, joka pystyy osoittamaan ne kerrokset, joihin kukin kori saa liikkua, his-silähettäjän käsittäessä 10 signaalien käsittelylaitteen signaalien aikaan saamiseksi sen määrittelemiseksi, milloin järjestelmä on ylös ruuhka -tilanteessa ja sellaisessa ylös ruuhka -tilanteessa lisäsignaalien aikaansaamiseksi - rakennuksen kerrosten jakamiseksi joukkoon sek-15 toreita, joiden lukumäärä ei ole suurempi kuin korien lukumäärä, kunkin sektorin käsittäessä vähintään yhden kerroksen tai useamman peräkkäisen kerroksen, - sektorin osoittamiseksi korille, - korin, jolle on osoitettu sektori, antamiseksi 20 siirtyä pois pääkerroksesta vasteena korikutsulle vain, jos mainittu korikutsu on korille osoitetussa sektorissa olevaan kerrokseen, ja - korille osoitetussa sektorissa olevien kerrosten näyttämiseksi osoitinelimillä, ·. .· 25 tunnettu siitä, että lähettäjä on sovi- :*·*: tettu vastaanottamaan tietoa liikennemääristä kerroskoh- • · taisesti, ja että järjestelmän ollessa ylös ruuhka -ti- .y# lanteessa signaalinkäsittelylaitteet edelleen aikaansaa- • vat signaalit ·· 30 - kerrosten osoittamiseksi sektoreille siten, • · • ·« *... että olennaisesti tasataan arvioitu kokonaisliikennemää- • « · • « · rä sektoreiden kesken ensimmäisen syklisen osoittamis-jakson yhden syklin aikana, joka osoittamisjakso arvioiden perusteella osoittaa kerroksen sektorille syklin 35 aikana, jotka arviot perustuvat ainakin osaksi liikenne- 98722 26 määriin liittyviin tietoihin, jotka on mitattu edellisen suuruusluokaltaan enintään muutama minuutin mittaisen aikajakson aikana, ja - sektorin osoittamiseksi korille toisen syklisen 5 osoittamisjakson syklin aikana, joka jakso osoittaa jokaisen sektorin jollekin korille yhden syklin aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissilähettäjä, tunnettu siitä, että ensimmäinen osoittamisjakso käsittää 10 kunkin sektorin käsiteltäväksi tulevan arvi oidun keskimääräisen kokonaisliikennemäärän (Ds) määrittämisen, ja perättäisten kerrosten osoittamisen käsiteltävänä olevaan sektoriin pohjautuen valittuun suhteeseen sekto-15 rin kokonaisliikenteen (Ts) ja Ds:n välillä, alkaen pää-kerroksesta kauimmaisena olevasta kerroksesta ja edeten sieltä peräkkäisessä järjestyksessä, kunnes kaikki kerrokset on osoitettu vähintään yhdelle sektorille.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen hissilähettäjä, 20 jossa mainittu valittu suhde perustuu ainakin osittain Ts:n maksimipoikkeamaan suhteessa Ds:ään, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen osoittamisjakso lisäksi käsittää: ; perättäisten kerrosten osoittamisen käsiteltävänä •# .· 25 olevaan sektoriin niin kauan kuin Ts on alueen ylärajan :**]: alapuolella, tämän ylärajan ollessa Ds:n ja mainitun Ts:n 1*:',· maksimipoikkeaman suhteessa Ds:ään summa, kunnes kaikki f }‘.*t kerrokset on osoitettu vähintään yhdelle sektorille. • <

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen hissilähettäjä, ··' 3 0 jossa mainittu valittu suhde Ts:n maksimipoikkeaman ja • · · Ds:n välillä määrittää sekä sallitun alueen ylemmän että • * · * · · alemman rajan, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen osoittamisjakso lisäksi käsittää perättäisten kerrosten osoittamisen käsiteltävänä !, 35 olevaan sektoriin niin kauan kuin Ts on mainitun alueen 98722 27 ylärajan alapuolella, mutta kun mainitun alueen yläraja ylitetään Ts:n ollessa pienempi kuin sallittu alueen alaraja määritettynä Ds:n ja maksimipoikkeaman erotuksena, kun 5 tiettyä kerrosta ei sisällytetä käsiteltävänä olevaan sektoriin, osoitetaan tämä tietty kerros sekä käsiteltävänä olevaan sektoriin kuin myös seuraavaan viereiseen käsiteltäväksi tulevaan sektoriin, Ts ollessa suurempi kuin mainitun alueen sallittu 10 alaraja, kun mainittua tiettyä kerrosta ei sisällytetä käsiteltävänä olevaan sektoriin, osoitetaan tämä tietty kerros seuraavaan viereiseen sektoriin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen hissilähettäjä, tunnettu siitä, että Ts:n ylä- ja alarajojen mak- 15 simipoikkeama suhteessa Ds:ään on suuruudeltaan noin ± kymmenen prosenttia (10 %).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen hissilähettäjä, jossa matkustajamäärän mittausvälineet si sältävät tallennusvälineet jokaisesta muualle kuin pää- 20 kerrokseen menevästä korista poistuvien matkustajien lukumäärän tallentamiseksi ainakin ylös ruuhka -tilanteen aikana, tunnettu siitä, että kunkin sektorin •V käsiteltäväksi tulevan kokonaisliikennemäärän (Ds) mää- 1. i rittäminen mainitulla ensimmäisellä osoittamisjaksolla i · 25 käsittää « · :*·*: kaikissa kerroksissa poistuvien matkustajien lu- «*·*; ku-määrän yhteenlaskemisen, ja ♦ t\\ käytettävän sektorilukumäärän valinnan käyttäen « · pohjana toiminnassa olevien hissikorien lukumäärää yh- .. 30 distettynä liikennemäärään, jonka on arveltu esiintyvän % ·* tuona ajankohtana.

• · · ** 7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mu kainen hissilähettäjä, jossa matkustajamäärän mittausvälineet sisältävät tallennusvälineet jokaisesta muualle 35 kuin pääkerrokseen menevästä korista poistuvien matkus- 98722 28 tajien lukumäärän tallentamiseksi ainakin ylös ruuhka -tilanteen aikana, tunnettu siitä, että ensimmäinen osoittamisjakso käsittää korista poistuvien matkustajien lukumäärän kerää-5 misen jokaisessa kerroksessa, suuruusluokaltaan enintään muutaman minuutin mittaisten syklisten aikajaksojen ajan, ja edellisten poistuneiden matkustajien lukumäärien tallentamisen jokaisesta kerroksesta tietokantaan mat-10 kustajamäärien lähihistorian aikaansaamiseksi.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen hissilähettäjä, tunnettu siitä, että ensimmäinen osoittamisjakso käsittää lisäksi matkustajien poistumislukujen ennustamisen seu-15 raavaa pituudeltaan enintään muutaman minuutin mittaista ajanjaksoa varten, käyttäen äskettäin kerättyjä tietoja, kuten saman päivän edellisten ajanjaksojen tietoja, tosiaikaisen ennusteen aikaansaamiseen.

9. Patenttivaatimusten 7 tai 8 mukainen hissilä- 20 hettäjä, jossa mainitut tallennusvälineet jokaisesta muualle kuin pääkerrokseen menevästä korista poistuvien matkustajien lukumäärän tallentamiseksi ainakin ylös ruuhka -tilanteen aikana säilyttävät tallennetut tiedot '·, ; kultakin päivältä ainakin muutamien samanlaisten päivien i 25 jakson ajan ja aikaansaavat historialliset ennusteet ·/·’: käyttäen muutamien edellisten päivien tietoja, tunne ♦ j*!*. t t u siitä, että mainittu ensimmäinen osoittamisjakso V. lisäksi käsittää i * · optimaalisten ennusteiden aikaansaamisen yhdistä-30 mällä sekä tosiaikaisia ennusteita että historiallisia t · \#* ennusteita.

’·* 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen hissilähettä- : jä, tunnettu siitä, että ensimmäinen osoittamis- jakso lisäksi käsittää 35 tosiaikaisten ennusteiden ja historiallisten en- t II 98722 29 nusteiden yhdistämisen seuraavassa suhteessa X = axh + bxr missä X on yhdistetty ennuste, xh on historiallinen ennus- 5 te ja xr on tosiaikainen ennuste kerrokselle lyhyellä aikajaksolla, ja a ja b ovat kertoimia.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen hissilähettä-jä, tunnettu siitä, että kertoimien summa on yksi ja kertoimet aikaansaavat suhteellisen painotuksen 10 historiallisen ennustuksen ja tosiaikaisen ennustuksen välille yhdistetyssä ennusteessa.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen hissi-lähettäjä, tunnettu siitä, että kertoimien eri arvot ovat hakutaulukossa ja ne aikaansaavat suhteelli- 15 set painotukset historiallisen ennustuksen ja tosiaikaisen ennustuksen välille yhdistetyssä ennusteessa perustuen virheiden määrän vertailuun a ja b -arvojen perusteella laskettujen ennustusten ja todellisten havaintojen välillä verrattain lyhyen muutaman minuutin ajanjak-20 son aikana.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen hissilähettä-jä, tunnettu siitä, että b:n arvo suurenee ja am arvo pienenee virhemäärän kasvaessa hakutaulukossa.

14. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 9 - *4 t· 25 13 mukainen hissilähettäjä, tunnettu siitä, : ·*: että poistuvien matkustajien lukumäärän historiallinen t‘«‘; ennustaminen ensimmäisen osoittamis jakson seuraavalle jV. aikajaksolle perustuu yksittäiseen eksponentiaaliseen • < tasoitusmalliin. ··> 30

15. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 8 - ♦ «« 14 mukainen hissilähettäjä, tunnettu siitä, että • · t ’’* poistuvien matkustajien lukumäärän ennustaminen seuraa valle enintään muutaman minuutin mittaiselle aikajaksolle käyttäen edellisiltä saman päivän yhtä lyhyiltä aika- r ’ 35 jaksoilta kerättyä tietoa, ensimmäisen osoittamis jakson « I 4 ' I < I 98722 30 tosiaikaisen ennusteen aikaansaamiseksi, perustuu lineaariseen eksponentiaalisen tasoitusmalliin.

16. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen hissilähettäjä, tunnettu siitä, että mai- 5 nittu muutaman minuutin mittainen aikajakso on suuruusluokaltaan noin viiden minuutin jakso.

17. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen hissilähettäjä, tunnettu siitä, että sektoreiden osoittaminen tehdään riippumatta siitä, saavut- 10 tavatko eri kerrokset maksimiliikennemäärän eri aikoina.

18. Hissijärjestelmä, tunnettu siitä, että se sisältää - joukon koreja matkustajien kuljettamiseksi pää-kerroksesta useisiin pääkerroksesta erillään sijaitse- 15 viin peräkkäisiin kerroksiin, - korikutsuvälineet korikutsujen antamiseksi jokaiselle korille, osoitinvälineet pääkerroksessa, kunkin korin aiottujen pysähtymiskerrosten osoittamiseksi, 20. korin liikkumisen ohjausvälineet jokaisen korin liikuttamiseksi, - liikennemäärän mittausvälineet liikennemäärien mittaamiseksi kerroksittain, joiden perusteella muuttu- '·, vat arviot liikennemääristä tehdään, i · '· 25 - muistivälineet ainakin osittain liikennemäärän • · mittausvälineiden mittaamiin tietoihin perustuvien arvi- « .*·*· oiden tallentamiseksi, ja « · · · J • » - jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai-nen hissilähettäjä, johon on liitetty liikennemäärän • « · 30 mittausvälineet ja muistivälineet, hissikutsujen osoit- * · * ♦ · · *. tamisen ohjaamiseksi ja ohjaussignaalien tuottamiseksi, • · · • V jotka ohjaussignaalit ohjaavat liikkumisen ohjausväli- : : neiden ja osoitinvälineiden toimintaa vasteena korikut- suille. ,35

19. Menetelmä hissien lähettämiseksi pääkerrok- < « \ I I II 98722 31 sesta rakennuksen muihin peräkkäisiin kerroksiin vasteena pää-kerroksesta tehdyille korikutsuille, sisältäen seuraavat vaiheet 5 rakennuksessa olevien kerrosten jakaminen usei siin sektoreihin, joiden lukumäärä on enintään korien lukumäärä, kunkin sektorin käsittäessä yhden tai useamman peräkkäisen kerroksen, sektorin osoittamisen korille, 10 korin sallimisen liikkua pois pääkerroksesta vas teena korikutsulle vain, jos korikutsu on korille osoitetulla sektorilla olevaan kerrokseen, ja korin sektoriin osoitettujen kerrosten osoittaminen osoitinlaitteella pääkerroksessa, 15 tunnettu siitä, että se sisältää vaiheet liikennemäärän mittaamisen kerroksittain ainakin ylös ruuhka -tilanteen aikana, ja kerrosten osoittamisen sektoreille olennaisesti tasaamaan kokonaisliikennemäärää sektoreiden kesken en-20 simmäisen syklisen osoittamisjakson syklin aikana, joka jakso osoittaa kerroksen sektorille yhden syklin aikana perustuen liikennemäärän arvioihin, jotka arviot perus-tuvat vähintään osaksi liikennemääriin liittyviin edel-'·, lisellä suuruusluokaltaan enintään muutaman minuutin : 25 mittareilla aikajaksolla mitattuihin tietoihin, ja sektorin osoittamisen korille toisen syklisen osoittamis jakson syklin aikana, joka jakso osoittaa jo- « · kaiselle sektorille korin yhden syklin aikana. • · • « • · · • · · • · * • · · « · · 98722 32