FI98620C - Kutsunjakelujärjestelmä hissiä varten - Google Patents

Description

98620

Kutsunjakelujärjestelmä hissiä varten Tämän keksinnön kohteena on ryhmäohjainlähettäjä hissijärjestelmälle, jossa järjestelmässä on ryhmä hissi-5 koreja palvelun tarjoamiseksi rakennuksen useille kerros-tasoille, joista voidaan asettaa kerroskutsuja, ryhmäoh-jainlähettäjän sisältäessä signaalinkäsittelylaitteen, joka on vasteellinen korien tiloja osoittaville signaaleille sellaisen signaalin tuottamiseksi koreille kunkin 10 rekisteröidyn kerroskutsun suhteen, joka edustaa suhteellisen järjestelmävasteen (RSR) tekijöiden summaa, joka osoittaa, missä määrin minkä tahansa kerroskutsun osoittaminen sanotulle korille on koreille sovellettavan koko-naisjärjestelmävastemallin mukaista, jolloin vasteen teki-15 jät tunnistavat erilaisia toimintajärjestyksiä korin lähettämiseksi vastaamaan kerroskutsuun, ja suhteellisen järjestelmävasteen tekijöille annetaan painotuksia vasteen toisten tekijöitten suhteen, jotta ne edustavat lisäystä odotettavissa olevaan aikaan, jolla ryhmä koreja vastaa 20 kerroskutsuun, kun seurataan yhtä lähetysjärjestystä toiseen lähetysjärjestykseen nähden, ja kunkin kerroskutsun osoittamiseksi korille, jolla on alhaisin suhteellisen järjestelmävasteen tekijöiden summa tällaisen kerroskutsun suhteen, niin että kutsu osoitetaan korille sellaisella 25 lähetysjärjestyksellä, joka tuottaa parannetun kokonais-järjestelmävasteen verrattuna sellaiseen toimintajärjestykseen, jolla saavutetaan nopein vastaus rekisteröidylle kerroskutsuile.

Tämä hakemus on osittaista jatkoa hakemukselle 30 893 025 nimeltä "Jonoon perustuva hissinlähetysjärjestel- mä, jossa käytetään huippuajan liikenteen ennakointia", joka on jätetty 20.6.1989 ja jonka selitys liitetään tähän viittauksella.

Tämä hakemus liittyy myös joihinkin samoista koh-35 teista kuin tämän hakemuksen siirron saajan omistamat alla 98620 2 luetellut samanaikaisesti vireillä olevat hakemukset, joiden selitykset myös liitetään tähän viittauksella:

Joseph Bittarin hakemus 07/192 436 nimeltä "Weighted Relative System Response Elevator Car 5 Assignment System With Variable Bonuses And Penalties", joka on jätetty 11.5. 1988 ja jonka perusteella on myönnetty patentti 1989; sekä Tämän keksijän hakemus nimeltä "'Artificial Intelligence' Based Crowd Sensing System For Elevator Car As-10 signment", joka on jätetty tämän hakemuksen kanssa samana päivänä (OT-859).

Keksintö liittyy hissijärjestelmiin ja korien lähettämiseen hissijärjestelmässä. Lähemmin keksintö liittyy kerroskutsujen osoittamiseen valitulle yhdelle ryhmästä 15 hissejä, jotka palvelevat yhdessä rakennuksen kerrostasoja perustuen painotettuun suhteellisten järjestelmävasteiden (RSR) arviointiin.

Nämä RSR-arvioinnit sisältävät tekijöitä, jotka ottavat huomioon järjestelmän toimintavaihtoehdot sellai-20 sen toimintamallin mukaisesti, joka sisältää useita haluttuja tekijöitä, osoitusten tapahtuessa perustuen suhteelliseen tasapainoon näiden tekijöiden välillä olennaisesti määräämällä "bonuksia" ja "sakkoja" koreille määritettäessä tietokonealgoritmin avulla, mitkä korit on osoitet-25 tava millekin kerroskutsuille.

Vielä tarkemmin määriteltynä keksintö liittyy korien lähettämiseen perustuen lähetysalgoritmiin, jossa on muuttuvat bonukset ja sakot, joka käyttää "tekoälymenetel-miä" perustuen reaaliaikaisiin ja historiaan perustuviin 30 liikenne-ennusteisiin kerroskutsujen takana olevien ihmis ten määrän, "reittipysähdyksissä" odotettavissa olevien tulevien ja lähtevien matkustajien määrien sekä kerroskut-sun kerroksessa odotettavissa olevan korin kuorman ennakoimiseksi ja muuttaa sitten RSR-bonuksia ja -sakkoja tä-

(I

- 98620 3 hän informaatioon perustuen korien kuormien ja pysähdysten jakamiseksi tasaisemmin.

Hissijärjestelmässä, jossa käytetään suhteelliseen järjestelmävasteeseen perustuvaa arviointia (RSR-arvioin-5 tia) hissikorien osoittamiseen kerroskutsuille, korin kulkuaika vastaavaan kerroskutsuun ilmaistaan erilaisten aikaan liittyvien sakkojen suhteen. Sakot lasketaan yhteen ja lisätään erilaisiin sakkoihin, jotka rasittavat epätoivottavia toimintavaihtoehtoja. Haluttaville toimintatilan-10 teille annetaan bonuksia, ja nämä vähennetään sakkosummas-ta, jolloin tuloksena on RSR-arvo. Nämä arvot lasketaan kullekin korille ja kullekin annetulle kerroskutsulle, ja kori, jolla on pienin RSR-arvo, osoitetaan vastaamaan kerroskutsuun. Eri aikaviiveille ja toimintavaihtoehdoille 15 valitut sakot ja bonukset ovat joko kiinteitä tai niitä muutetaan perustuen esimerkiksi kerroskutsujen keskimääräiseen odotusaikaan kuluneilta viideltä (5) minuutilta ja senhetkisen kerroskutsun rekisteröinnistä kuluneeseen aikaan.

20 Edellä mainitut mallit käsittelevät kaikkia kerros- kutsuja samalla tavoin ottamatta huomioon kerroskutsun takana odottavien ihmisten määrää. Ne käsittelevät samalla tavoin myös kaikkia koreja ottamatta huomioon korin senhetkistä kuormaa, ellei kori ole täyteen kuormattu. Ne 25 ottavat huomioon ainoastaan korin senhetkisen kuorman, mutta eivät odotettavissa olevaa korin kuormaa korin saavuttaessa kerroskutsun kerroksen. Seurauksena tästä yhdessä toimintajaksossa osoitetun korin osoitus poistetaan usein myöhemmin, koska kori tulee myöhemmin täyteen, ja 30 osoitetaan toinen kori. Usein osoitetulla korilla ei ole riittävästi kapasiteettia. Niinpä, kun se pysähtyy ja poimii kyytiin ihmisiä, jotkut ihmiset jäävät pois kyydistä, ja heidän täytyy sitten antaa kerroskutsu, minkä tuloksena on kasvanut odotusaika ja käyttäjän ärsyyntyminen. Sinne 35 täytyy lähettää ylimääräinen kori, mikä kasvattaa koripy- f \ 98620 4 sähdysten määrää ja pienentää järjestelmän käsittelykapa-siteettia. Vaikka suuren määrän odottaessa tarvitaan useampia kuin yksi kori palvelemaan odottavia ihmisiä, aikaisemmat RSR-järjestelmät osoittavat silti ainoastaan yhden 5 korin, mistä on tuloksena viivästynyt palvelu ja pitkä odotusaika suurelle määrälle ihmisiä.

Kun korit pysähtyvät "reittikerroksissa", matkustajien vaihtoaika riippuu koriin nousevien ja siitä poistuvien ihmisten määrästä. Kiinteätä korinpysähdyssakkoa 10 käyttämällä "reittipysähdyksistä" johtuvia viiveitä rangaistaan ainoastaan osittain. Matkustajamäärältään suuret "reittipysähdykset" tuottavat suuren todennäköisyyden korien viivästymiselle, korien tulemiselle täyteen ennenkuin ne saavuttavat kerroskutsukerroksen, sekä sille, että ko-15 rit tekevät ylimääräisiä korikäskypysähdyksiä johtuen ko-rikäskyistä, jotka annetaan "reittiin kuuluvissa" kerros-kutsukerroksissa. Nämä ovat järjestelmän toiminnalle haitallisia, koska ne aiheuttavat usein uudelleenosoituksen kerroskutsulle, mutta niitä ei rangaista asianmukaisesti.

20 Raskaasti kuormatut korit pysähtyvät usein poimi maan yhden tai kaksi ihmistä. Tämä kasvattaa palveluaikaa suurelle määrälle ihmisiä. Aikaisemmat RSR- järjestelmät eivät jaa korien kuormia ja korien pysähdyksiä niin tehokkaasti, kuin se olisi mahdollista tehdä, johtuen tiedon 25 puuttumisesta koskien kerroskutsujen takana olevien ihmisten lukumääriä ja niiden ihmisten odotettavissa olevia lukumääriä, jotka poistuvat korista ja nousevat koriin "reittipysähdyksissä", ja siten odotettavissa olevaa korin kuormaa korin saavuttaessa kerroskutsukerroksen.

30 Hissikorien RSR-osoitusjärjestelmiä, joissa käyte tään joko kiinteitä tai muuttuvia bonuksia ja sakkoja, koskevan yleisen taustatiedon osalta viitataan lisäksi vastaavasti siirron saajan US-patenttiin 4 363 381, joka on myönnetty Joseph Bittarille 14.12. 1982, sekä edellä 35 mainittuun hakemukseen 07/192 436. Näitä lähestymistapoja

II

- 98620 5 tarkastellaan lähemmin alla jaksossa, joka on otsikoitu "Aikaisempien lähestymistapojen RSR-osoitukset".

Todetuista aikaisemmista lähestymistavoista poiketen keksintö käyttää edullisesti "tekoälymetodologiaa" 5 liikennetietojen keräämiseen ja liikenteen tasojen ennakoimiseen rakennuksen kaikissa kerroksissa kaikkina työpäivän aikoina pohjautuen historiaan perustuviin ja tosiaikaisiin liikenne-ennusteisiin. Se laskee matkustajien poistumismäärät korikäskypysähdyksissä ja tulevat määrät 10 kerroskutsupysähdyksissä. Se käyttää näitä määriä ja korin senhetkistä kuormaa ennakoimaan korin kuorman ja ka-pasiteettivaran, kun kori saapuu tiettyyn kerroskutsu-pysähdykseen. Näitä ennusteita ja muita tekijöitä käytetään sitten muuttamaan sopivasti RSR-sakkoja ja -bonuksia 15 kunkin kerroskutsun osoittamiseksi yhdelle tai useammalle korille.

Osana keksinnön strategiaa sen ennakoidessa tarkasti liikennekysyntää työpäivän kaikkina aikoina on käyttää yksinkertaista eksponentiaalista tasoitusta ja/tai line-20 aarista eksponentiaalista tasoitusta. Todettakoon, että joitakin keksinnön yleisistä ennakointi- tai ennustusmene-telmistä tarkastellaan yleisesti (mutta ei hissien yhteydessä tai muussa niiden kanssa analogisessa yhteydessä) julkaisussa Forecasting Methods and Applications, Spyros 25 Makridakis ja Steven C. Wheelwright (John Wiley & Sons, Inc., 1978), erityisesti osassa 3.3: "Single Exponential Smoothing" ja osassa 3.6: "Linear Exponential Smoothing".

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle ryhmäohjainlähettäjälle, joka sisältää signaalinkäsitte-30 lylaitteen on tunnusomaista se, että signaalinkäsittely- laite käsittää lisäksi: signaalinkäsittelylaitteen - tuottaamaan lisäsignaalit matkustajaliikenteen tietojen mittaamiseksi ja keräämiseksi rakennuksessa kattaen vähintään aktiivisen osan työpäivästä ja sisältäen 35 informaation seuraavista tekijöistä: 98620 6 -- koriin nousevien matkustajien määrä, — tehtyjen kerroskutsupysähdysten määrä, — korista poistuvien matkustajien määrä ja — tehtyjen korikäskypysähdysten määrä kussa- 5 kin kerroksessa ylös- ja alassuunnissa, - ennakoimaan kerroskutsujen takana odottavien matkustajien määrä tämän tiedon funktiona vähintään lyhyelle aikajaksolle ennen tietyn osoitettavan kerroskutsun esiintymistä, sekä 10 - osoittamaan tietty kerroskutsu vähintään yhdel le koreista perustuen ainakin odotettavissa olevaan kerroskutsun takana odottavien matkustajien määrään ja ennakoituun korin kuormaan, kun kori saavuttaa kerroskutsuker-roksen; ja 15 muuttuvien bonusten ja sakkojen määräämislaitteen, joka liittyy sanottuun signaalinkäsittelylaitteeseen ja muuttaa määrättyjä bonuksia ja sakkoja suhteellisen jär-jestelmävasteen painotetuille tekijöille kullekin korille perustuen odotettavissa olevaan kerroskutsun takana odot-20 tavien matkustajien määrään, ennakoituun korin kuormaan, kun kori saavuttaa kerroskutsukerroksen, ja ennakoituihin koriin nousevien ja korista poistuvien matkustajien määriin missä tahansa "reittipysähdyksessä" signaalinkäsittelylaitteen arvioimina; hissikoreille määrättyjen bonus-25 ten ja sakkojen määrien tullessa muutetuiksi, kun arvioitu odottavien matkustajien määrä ja arvioitu korin kuorma korin saapuessa kerroskutsukerrokseen muuttuvat; erityisen kerroskutsun osoittamisen tapahtuessa valitulle korille sanotun muuttuvien bonusten ja sakkojen määräämislaitteen 30 toimesta, jolla tavoin saadaan aikaan parannettu kokonais-järjestelmävaste kaikille kerroskutsuille matkustajaliikenteen vaihdellessa.

Keksintö ja sen edulliset algoritmit saivat alkunsa tarpeesta jakaa korikuormat ja koripysähdykset tasaisesti 35 palveluajan ja matkustajien odotusajan minimoimiseksi ja - 98620 7 käsittelykapasiteetin parantamiseksi. Tämä jakaminen saadaan aikaan esimerkiksi "tietämällä" liikenteen ennakoinnin avulla kerroskutsun takana olevien ihmisten lukumäärä, odotettavissa olevat poistuvien ja koriin nousevien ihmis-5 ten lukumäärät eri koripysähdyksissä sekä korin senhetkinen mitattu kuorma.

Tätä informaatiota käyttäen lasketaan korin kuorma, kun kori saavuttaa kerroskutsukerroksen, ja arvioidaan tämän seurauksena jäljelle jäävä kapasiteettivara. Tämä 10 kapasiteettivara sovitetaan yhteen ennakoidun kerroskut-sukerroksessa odottavien ihmisten määrän kanssa. Mitä tahansa yhteensopimattomuutta ennakoidun kapasiteettivaran ja ennakoidun kerroskutsulla odottavien ihmisten määrän välillä käytetään sitten sallimaan tai kieltämään korin 15 vastaaminen kerroskutsuun käyttäen kerroskutsun sopimat-tomuussakkoa.

Viipymisajat eri kerroksissa lasketaan käyttäen ennakoituja korin kuormaa ja poistuvien ja koriin nousevien ihmisten määriä. Korikäskypysähdyssakkoa ja kerros-20 kutsupysähdyssakkoa muutetaan viipymisajan ja kerroskutsun takana odottavien ihmisten määrän funktiona. Korin pysähdyksiä kerroskutsusta tai korikäskystä rangaistaan siten perustuen odotettavissa olevaan matkustajien vaihtoaikaan ja odotettavissa olevaan osoitettavan kerroskutsun takana 25 odottavien ihmisten määrään, niin että kun suuri määrä ihmisiä on odottamassa, valitaan kori, jolla on vähemmän "reittipysähdyksiä".

Raskaasti kuormatun korin pysäyttäminen poimimaan muutamia ihmisiä lisää palveluaikaa suurelle määrälle ih-30 misiä. Siksi tätä rangaistaan esimerkiksi käyttämällä korin kuormitussakkoa, joka muuttuu verrannollisena korissa olevien ihmisten määrään mutta pienenee kerroskutsun takana odottavien ihmisten määrän funktiona.

Nämä sakot sisältyvät RSR-arvon laskutoimituksiin.

35 Tuloksena olevaan RSR-arvoon vaikuttavat siten korin kuor- 98620 8 ma kerroskutsukerroksessa, kerroskutsukerroksessa odottavien ihmisten määrä sekä "reittipysähdyksissä" koriin nousevien ja siitä poistuvien ihmisten määrät. Kaikki nämä arvot saadaan käyttämällä "tekoälyyn" perustuvaa liiken-5 teen ennakointimetodologiaa.

Tuloksena oleva keksinnön avulla parannettu RSR-algoritmi reagoi siten herkemmin liikennetilanteisiin ja jakaa korien kuormat ja pysähdykset tehokkaammin, jolloin tuloksena on lyhyempi odotusaika ja palveluaika sekä suu-10 rempi käsittelykapasiteetti.

Järjestelmän aikaisempaa toimintaa koskeva informaatio tallennetaan "historialliseen" ja "tosiaikaiseen" tietokantaan, ja tallennettua informaatiota käytetään jatkossa tapahtuviin ennakointeihin.

15 Keksinnössä lähetetään siten lähetettäviä hissiko- reja perustuen lähetysalgoritmiin, jossa on muuttuvat bonukset ja sakot, joka käyttää historiaan perustuviin ja tosiaikaisiin liikenteen ennusteisiin pohjautuvia "teko-älymenetelmiä" kerroskutsujen takana olevien ihmisten mää-20 rän, "reittipysähdyksissä" odotettavissa olevien koriin nousevien ja siitä poistuvien matkustajien määrien sekä kerroskutsukerroksessa odotettavissa olevan korin kuorman ennakoimiseen ja muuttaa RSR-bonuksia ja -sakkoja tähän informaatioon perustuen korien kuormien ja pysähdysten 25 jakamiseksi tasaisemmin.

Edellä sanotun aikaansaamiseen käytettyjä esimerk-kilähestymistapoja ja muita siihen liittyviä RSR-menetel-miä kuvataan yksityiskohtaisemmin alla.

Keksintöä voidaan soveltaa käytäntöön laajassa va-30 likoimassa tunnettua teknologiaa käyttäviä hissijärjestel miä niiden keksinnön periaatteiden valossa, joita tarkastellaan yksityiskohtaisemmin tämän jälkeen.

Keksinnön muut merkitsevät piirteet ja edut käyvät ilmi täydellisestä selityksestä ja vaatimuksista sekä

II

f 1 9 98621 liitteenä olevista kuvioista, jotka kuvaavat keksinnön erästä esimerkkinä esitettyä sovellutusmuotoa.

Kuvio 1 on yksinkertaistettu kaavamainen lohkokaavio, osa pois jätettynä, esimerkkinä esitetystä hissijär-5 jestelmästä, johon keksintö voi olennaisena osana kuulua.

Kuvio 2 on yksinkertaistettu kaavamainen lohkokaavio esimerkkinä esitetystä koriohjaimesta, jota voidaan käyttää kuvion 1 järjestelmässä ja jossa keksintö voi olla toteutettuna.

10 Kuviot 3A ja 3B muodostavat yhdessä yksinkertaisen loogisen vuokaavion esimerkkinä esitetylle algoritmille metodologiaa varten, jota käytetään keräämään liikennetietoja ja ennakoimaan liikennettä sekä eri kerroksissa koriin nousevien ja korista poistuvien matkustajien määriä 15 keksinnön edullisessa sovellutusmuodossa.

Kuviot 4A ja 4B ovat yleisiä kuvauksia matriisikaa-vioista, jotka kuvaavat tosiaikaisen tiedon keräämistä keksinnön esimerkkinä esitetyssä sovellutusmuodossa käytettyihin taulukkoihin, esittäen koriin ylössuunnassa nou-20 sevien matkustajien määrien ja ylössuunnassa tapahtuvien kerroskutsupysähdysten määrien keräämistä eri kerroksissa.

Kuvio 5 on yksinkertaistettu looginen vuokaavio esimerkkinä esitetylle algoritmille metodologiaa varten, jota käytetään keksinnön esimerkkinä esitetyssä sovellu- 25 tusmuodossa laskettaessa kerroskutsun sopimattomuussakkoa.

Kuvio 6 on yksinkertaistettu looginen vuokaavio esimerkkinä esitetylle algoritmille metodologiaa varten, jota käytetään keksinnön esimerkkinä esitetyssä sovellutusmuodossa laskettaessa muuttuvia korikäskypysähdys- ja 30 kerroskutsupysähdyssakkoja.

Kuvio 7 on piirros, joka kuvaa keksinnön esimerkkinä esitetyssä sovellutusmuodossa käytettyä korin kuor-mitussakon tyypillistä vaihtelua korin kuorman ja kerros-kutsun takana odottavien ihmisten määrän suhteen.

f \ 98620 10

Keksinnön esimerkkisovellutuksen yksityiskohaisen kuvauksen osalta mainitun Bittarin US-patentin 4 363 381 sekä Donofion ja Gamesin yhteisesti omistaman US-patentin 4 330 863 nimeltä "Elevator Cab Load Measuring System", 5 joka on myönnetty 18.5. 1982, selitykset liitetään tähän viittauksella.

Keksinnön edullinen sovellutusmuoto on mikroprosessoripohjaista ryhmäohjainlähettäjää käyttävä hissinohjaus-järjestelmä, jossa käytetään signaalinkäsittelylaitetta, 10 joka kommunikoi hissijärjestelmän korien kanssa korien tilojen määrittämiseksi ja vastaa korien palveleman rakennuksen useista kerroksista annettuihin kerroskutsuihin ryhmäohjaimen ohjaamana kerroskutsujen osoittamiseksi koreille perustuen useiden järjestelmävastetekijoiden paino-15 tettuun summaamiseen kullekin korille kunkin kutsun suhteen tekijöiden osoittaessa korin eri tiloja riippumatta kutsusta, jolle osoitus tehdään, sekä osoittaessa korin eri tiloja, jotka liittyvät kutsuun, jolle osoitus tehdään, määräämällä "bonuksia" ja "sakkoja" niille painote-20 tussa summauksessa. Esimerkkinä oleva hissijärjestelmä ja esimerkkinä oleva koriohjain (lohkokaaviomuodossa) on esitetty vastaavasti patentin 4 363 381 kuvioissa 1 ja 2 ja kuvattu yksityiskohtaisesti mainitussa patentissa.

Todettakoon, että tämän hakemuksen kuviot 1 ja 2 25 ovat olennaisesti samanlaiset kuin patentin 4 363 381 sekä edellä mainitun samanaikaisesti vireillä olevan hakemuksen 07/192 436 samat kuviot. Esityksen lyhentämiseksi kuvioiden 1 ja 2 osat on kuvattu pelkästään pääpiirteissään ja yleisesti alla, kuten tehtiin myös samanaikaisesti vireil-30 lä olevassa hakemuksessa, koska mitkä tahansa halutut tarkemmat toiminnalliset yksityiskohdat ovat löydettävissä patentista 4 363 381 sekä siirron saajan aikaisemmista patenteista.

Kuviossa 1 on useista esimerkkinä esitetyistä his-35 sikuiluista kuvattu ainoastaan hissikuilu "A" 1 ja hissi- ii 11 98620 f 1 kuilu "F" 2 muiden ollessa jätetty pois yksinkertaisuuden vuoksi. Kussakin hissikuilussa ohjataan hissikoria 3, 4 liikkumaan pystysuorasti kiskoilla (ei ole esitetty).

Kukin kori on ripustettu teräsköyteen 5, 6, jota 5 käyttää molempiin suuntiin tai pitää kiinteästi paikallaan hissiä käyttävä köysipyörä/moottori/jarrusovitelma 7, 8 ja ohjaa vapaa käysipyörä 9, 10 hissikuilun montussa. Köysi 5, 6 kannattaa normaalisti myös vastapainoa 11, 12, joka on tyypillisesti jokseenkin yhtä suuri kuin korin paino, 10 kun siinä on puolet sallitusta kuormasta.

Kukin kori 3, 4 on kytketty riippukaapelilla 13, 14 vastaavaan koriohjaimeen 15, 16, joka on sijoitettu tyypillisesti hissikuilujen päässä olevaan konehuoneeseen.

Kuten alalla on tunnettua, koriohjaimet 15, 16 ohjaavat 15 korien toimintaa ja liikettä.

Monikoristen hissijärjestelmien tapauksessa on kauan ollut yleistä käyttää ryhmäohjainta 17, joka vastaanottaa rakennuksen kerroksissa olevilta kerroskutsupai-nikkeilta 18 - 20 annetut ylös ja alas suuntautuvat ker-20 roskutsut ja allokoi nämä kutsut vastattaviksi eri koreille sekä jakaa korit rakennuksen kerrosten kesken minkä tahansa useista erilaisista ryhmätoiminnan toimintatavoista mukaisesti.

Ryhmätoiminnan toimintatapoja voidaan ohjata osit-25 tain esimerkiksi aulan ohjaustaulusta (LOB PNL) 21, joka on monikorisissa hissijärjestelmissä normaalisti kytketty sopivalla rakennuksen asennusjohdotuksella 22 ryhmäohjai-meen.

Koriohjaimet 15, 16 ohjaavat myös tiettyjä hissi-30 kuilutoimintoja, jotka liittyvät vastaavaan koriin, esimerkiksi ylös- ja alas-merkkkivalopainikkeiden 23, 24 valoja yhden sarjan painikkeita 23 ollessa kutakin koria 3 varten ja samanlaisen sarjan painikkeita 24 ollessa kutakin toista koria 4 varten näiden merkkivalopainikkeiden 35 osoittaessa hissikuilun ovea, jolla palvelu vasteena ker- 98620 12 roskutsulle on saatavissa vastaaviin suuntiin ylös- tai alaspäin.

Korin paikka hissikuilussa voidaan saada ensisijaiselta paikka-anturilta (PPT) 25, 26. Tällaista anturia 5 käyttää sopiva pyörä 27, 28, jota ohjaa teräsnauha 29, 30, joka on kytketty molemmista päistään koriin ja kulkee hissikuilun montussa olevan vapaan pyörän 31, 32 yli.

Samalla tavoin, vaikkakaan se ei ole hissijärjes-telmässä keksinnön soveltamiseksi käytäntöön välttämätön-10 tä, voidaan käyttää lisäksi toista paikka-anturia (SPT) 33, 34 yksityiskohtaisen paikkainformaation saamiseksi kussakin kerroksessa oven tarkempaa ohjausta ja anturilta PPT 25, 26 saadun kerroksen paikkainformaation verifioimista varten. Tai haluttaessa hissijärjestelmässä, jossa 15 keksintöä sovelletaan käytäntöön, voidaan käyttää alalla tunnettua tyyppiä olevia sisäovialueen ja ulko-ovialueen kytkimiä hissikuilussa.

Edellä oleva on hissijärjestelmän yleistä kuvausta, ja tähän asti kuvaus kuvaa yhtä hyvin tekniikan tasolla 20 tunnettuja hissijärjestelmiä kuin esimerkkinä olevaa his-sijärjestelmää, jossa keksinnön periaatteet voivat olla toteutettuina sen olennaisena osana.

Itse hissikorin kaikkia toimintoja voidaan ohjata tai niihin olla yhteydessä keksinnön mukaisen vaunuohjai-25 men 35, 36 avulla, ja sillä voidaan saada aikaan sarjamuotoinen, aikamultipleksoitu yhteys koriohjaimeen sekä suora langoitettu yhteys koriohjaimeen riippukaapelin 13, 14 avulla. Vaunuohjain voi esimerkiksi valvoa korikäskypai-nikkeita, oven avaus- ja sulkupainikkeita sekä muita ko-30 rissa olevia painikkeita ja kytkimiä. Se voi myös ohjata painikkeiden valaistusta, joka osoittaa korikäskyjä, sekä ohjata korin sisäpuolella olevaa kerrososoitinta, joka osoittaa lähestyvän kerroksen.

Vaunuohjaimessa 35, 36 on liityntä kuormanpunnitus-35 antureihin korin liikkeen, käytön ja ovitoimintojen oh-

II

98620 13 jauksessa käytetyn painoinformaation tuottamiseksi. Keksinnössä käytettyä kuormanpunnitusdataa varten voidaan käyttää edellä mainitussa patentissa 4 330 863 selitettyä järjestelmää.

5 Vaunuohjaimen 35, 36 lisätehtävänä on ohjata oven avaamista ja sulkemista sille asetettujen vaatimusten mukaisesti ehdoilla, jotka on määritetty turvallisiksi.

Mikrotietokonejärjestelmien, jollaisia voidaan käyttää koriohjainten 15, 16, ryhmäohjaimen 17 ja vaunuoh-10 jainten 35, 36 toteutuksessa, kokoonpano voidaan valita helposti saatavilla olevista komponenteista tai komponent-tiperheistä tunnetun teknologian mukaisesti monissa kaupallisissa ja teknisissä julkaisuissa kuvatulla tavalla. Ohjelmistorakenteet keksinnön toteuttamiseksi sekä vähem-15 män merkitsevät piirteet, joita tässä mahdollisesti selitetään, voidaan järjestää hyvin monella eri tavalla.

Kuten edellä on todettu, aikaisempi korinosoitus-järjestelmä, joka asetti lähtökohdaksi RSR-lähestymistavan ja joka kuvattiin yhteisesti omistetussa patentissa 4 363 20 381, sisälsi hissinohjausjärjestelmän, jossa kerroskutsut osoitettiin koreille perustuen suhteellisen järjestelmä-vasteen tekijöihin (RSR-tekijöihin), ja teki mahdolliseksi korien osoittamisen kutsuille perustuen ehdottoman lähestymistavan sijasta suhteelliseen lähestymistapaan sekä 25 näin tehdessään käytti erityisiä ennalta asetettuja arvoja "RSR-bonusten ja -sakkojen" määräämiseen.

Koska bonukset ja sakot kuitenkin olivat kiinteitä ja ennalta valittuja, odotusajat tulivat joskus pitkiksi riippuen järjestelmässä vallitsevista olosuhteista. Täten, 30 vaikka keksintö 4 363 381 oli olennainen edistysaskel alalla, olennaiset parannukset olivat edelleen mahdollisia, ja eräs sellainen saatiin aikaan edellä mainitun samanaikaisesti vireillä olevan hakemuksen 07/192 436 keksinnöllä .

f s 98620 14

Tuossa keksinnössä bonuksia ja sakkoja sen sijaan, että ne olisi valittu ennakkoon ja olisivat olleet kiinteitä kuten keksinnössä 4 363 381, muutettiin esimerkiksi välittömästi edeltävien kerroskutsujen keskimääräisen odo-5 tusajan ja senhetkisen kerroskutsun rekisteröinnistä kuluneen ajan, joita voitiin käyttää mittaamaan suhteellisesti rakennuksen senhetkistä liikenteen intensiteettiä, funktioina. Eräs esimerkki keskiarvojen määräämisen aikajaksosta, jota voitiin käyttää, oli viisi (5) minuuttia, ja tätä 10 luokkaa oleva aikajakso katsottiin edulliseksi.

Järjestelmän toiminnassa keskimääräinen kerroskutsujen odotusaika valitulle kuluneelle aikajaksolle arvioitiin käyttäen esimerkiksi kellonaikaa, jolloin kerroskutsu rekisteröitiin, sekä vastausaikaa kerroskutsuun kullekin 15 kerroskutsulle ja vastattujen kerroskutsujen kokonaismäärää valitun aikajakson aikana. Kerroskutsun rekisteröinnistä kulunutta aikaa laskettiin hetkestä, jolloin kerros-kutsu rekisteröitiin siihen hetkeen asti, jolloin kerros-kutsulle osoitettiin kori. Keksinnön mukaan sakot ja bo-20 nukset valittiin etusijan antamiseksi kerroskutsuille, jotka jäivät rekisteröityinä odottamaan osoittamista pitkäksi aikaa suhteessa valitun kuluneen aikajakson kerros-kutsujen keskimääräiseen odotusaikaan.

Kun kerroskutsu jäi rekisteröitynä pitkäksi aikaa 25 odottamaan osoitusta verrattuna valitun kuluneen aikajakson keskimääräiseen odotusaikaan, niin kerroskutsulla oli korkea prioriteetti, eikä sen siten tarvinnut odottaa esimerkiksi koreja, joilla oli kohdalle sattuva korikäskypy-sähdys tai viereen sattuva pysähdys, eikä sen tarvinnut 30 odottaa koreja, joiden moottorigeneraattori oli käynnissä, jotka eivät olleet pysäköityinä tai joille oli osoitettu vähemmän kuin sallittu määrä kerroskutsuja. Näissä tilanteissa bonuksia ja sakkoja muutettiin siten pienentämällä niitä.

Il 98620 15

Kun kerroskutsun rekisteröinnistä kulunut aika oli pieni verrattuna valitun aikajakson keskimääräiseen odotusaikaan, vastakkainen tilanne oli tosiasia, ja bonuksia ja sakkoja muutettiin kasvattamalla niitä.

5 Riippuvuusfunktiot, joita käytettiin bonusten ja sakkojen valintaan, liittivät esimerkiksi kerroskutsun rekisteröinnistä kuluneen ajan ja valitun kuluneen aikajakson kerroskutsujen keskimääräisen odotusajan suhteen lisäyksiin ja vähennyksiin bonusten ja sakkojen arvoissa.

10 Eräänä muunnelmana edellisestä bonuksia ja sakkoja voitiin vähentää ja lisätä perustuen eroon kerroskutsun rekisteröinnistä sillä hetkellä kuluneen ajan ja valitun kuluneen aikajakson kerroskutsujen keskimääräisen odotusajan välillä senhetkisen liikenteen intensiteetin mittana.

15 Seuraavassa tarkastellaan ensiksi keksinnössä käy tettyjä "tekoälyperiaatteita" sekä keksinnön soveltamista yksityiskohtaisena esimerkkinä esitettyyn sovellutusmuo-toon, ja sitten tarkastellaan esimerkkinä esitettyä sovel-lutusmuotoa lähemmin piirustusten yhteydessä.

20 Esimerkiksi välillä kello kuudesta aamulla keskiyö hön, toisin sanoen koko aktiivisen työpäivän ajan, rakennuksen kaikista kerroksista kerätään kummassakin suunnassa liikennetiedot lyhyille aikaväleille, esimerkiksi kullekin yhden (1) minuutin aikavälille, seuraavilta osin: 25 - tapahtuneiden kerroskutsupysähdysten määrä, - koreihin nousevien matkustajien määrä käyttäen korin kuorman mittauksia kerroksissa, - tapahtuneiden korikäskypysähdysten määrä sekä - koreista poistuvien matkustajien määrä käyttäen 30 jälleen korin kuorman mittauksia kerroksissa.

Kunkin aikavälin lopussa data, joka on kerätty esimerkiksi kuluneiden kolmen aikavälin aikana matkustajamäärien ja koripysähdysten määrien osalta, analysoidaan. Jos data osoittaa, että koripysähdyksiä tapahtui missä tahansa 35 kerroksessa ja mihin tahansa suuntaan esimerkiksi kahtena 98620 16 (2) kolmesta (3) kuluneesta minuutista, ja keskimäärin enemmän kuin esimerkiksi kaksi (2) matkustajaa nousi kuhunkin koriin tai kaksi (2) matkustajaa poistui kustakin korista tuossa kerroksessa ja tuossa suunnassa ainakin 5 kahden (2) aikavälin aikana, käynnistetään reaaliaikainen ennakointi tuolle kerrokselle ja suunnalle.

Liikenne muutamille seuraaville, kahdelle (2) tai kolmelle (3) aikavälille tuolle kerrokselle, suunnalle ja liikennetyypille (koriin nousuja tai korista poistumisia) 10 ennakoidaan sitten käyttäen edullisesti lineaarisen eksponentiaalisen tasoituksen mallia. Sekä matkustajamäärät että pysähdysten määrät (kerroskutsupysähdykset ja kori-käskypysähdykset) ennakoidaan näin. Edullisesti liikenne ennakoidaan myös eteenpäin muutamille aikaväleille seuraa-15 van aikavälin jälkeen.

Suuret liikenteen volyymit voivat johtua kunakin työpäivänä esiintyvistä normaaleista liikennekuvioista tai tietylle päivälle sattuvista erityisistä tapahtumista.

Tosiaikainen ennakointi lopetetaa, kun kerroksessa 20 tuossa suunassa ja tuolle liikennetyypille pysähtyvien korien kokonaismäärä on vähemmän kuin esimerkiksi kaksi (2) neljälle (4) peräkkäiselle aikavälille ja kun koreihin nousevien ja koreista poistuvien matkustajien määrät ovat kunkin noista aikaväleistä aikana keskimäärin vähemmän 25 kuin esimerkiksi kaksi (2,0).

Milloin tahansa jossakin kerroksessa tai jossakin suunnassa havaitaan merkitseviä liikenteen tasoja ja suoritetaan tosiaikaista liikenteen ennakointia, kerätty tosiaikainen data eri aikaväleille tallennetaan historiatie-30 don tietokantaan, kun tosiaikainen ennakointi lopetetaan.

Kerros, jossa liikennettä havainnoitiin, liikenteen suunta ja liikenteen tyyppi koreihin nousevien tai koreista poistuvien määrien suhteen sekä kerroskutsupysähdysten tai korikäskypysähdysten määrät tallennetaan historiatietokan- ii 98620 17 taan. Liikenteen alkamis- ja päättymisajät sekä viikonpäivä tallennetaan myös historiatietokantaan.

Kerran päivässä, keskiyöllä, päivän aikana histo-riatietokantaan tallennettua dataa verrataan aikaisemmilta 5 päiviltä saatuun dataan. Jos sama liikenteen jakso toistuu kunakin työpäivänä esimerkiksi kolmen (3) minuutin toleranssilla alkamis- ja päättymisaikojen suhteen ja esimerkiksi viidentoista prosentin (15 %) toleranssilla liikenteen volyymin vaihtelun suhteen ensimmäisen neljän ja vii-10 meisen neljän lyhyen aikavälin aikana, kuluneen päivän data tallennetaan normaalien liikennekuvioiden tiedostoon.

Jos data ei toistu kaikkina työpäivinä, mutta jos kuvio toistuu kunakin samana viikonpäivänä esimerkiksi kolmen (3) minuutin toleranssilla alkamis- ja päättymisai-15 kojen suhteen ja esimerkiksi viidentoista prosentin (15 %) toleranssilla liikenteen volyymin vaihtelun suhteen ensimmäisen neljän ja viimeisen neljän aikavälin aikana, kuluneen päivän data tallennetaan normaalien viikoittaisten kuvioiden tiedostoon.

20 Sen jälkeen kun päivän aikana kerätty data on siten analysoitu ja tallennettu normaalien kuvioiden tiedostoon ja normaalien viikoittaisten kuvioiden tiedostoon, kaikkea noissa tiedostoissa olevaa dataa eri kerroksille, suunnille ja liikennetyypeille käytetään liikenteen ennakoimiseen 25 seuraavalle päivälle. Kullekin kerrokselle, suunnalle ja liikennetyypille aikaisemman historian kuvioiden esiintymiset identifioidaan yksi kerrallaan. Kullekin tällaiselle esiintymiselle ennakoidaan seuraavan päivän liikennettä käyttäen aikaisemman esiintymisen dataa ja viimeisen 30 esiintymisen yhteydessä ennakoitua dataa sekä käyttäen eksponentiaalisen tasoituksen mallia. Kaikki normaalit liikennekuviot ja normaalit viikoittaiset liikennekuviot, joiden odotetaan esiintyvän seuraavana päivänä, ennakoi daan siten ja tallennetaan kuluvan päivän historiaan pe-35 rustuvan ennakoinnin tietokantaan.

98620 18

Kunkin tiedonkeruuaikavälin lopussa kerrokset ja suunnat, joissa havaittiin merkitsevää liikennettä, identifioidaan. Sen jälkeen kun tosiaikainen liikenne merkitsevälle liikennetyypille on ennakoitu, tarkistetaan kulu-5 van päivän historiaan perustuvan ennakoinnin tietokanta, jotta nähtäisiin, onko historiaan perustuva liikenteen ennakointi tehty tälle kerrokselle ja suunnalle ja samalle liikennetyypille seuraavaa aikaväliä varten.

Jos on, niin nämä kaksi ennakoitua arvoa yhdiste-10 tään, jotta saadaan optimaaliset ennusteet. Näissä ennusteissa käytetään yhtä suuria painotuksia historiaan perustuvalle ja tosiaikaiselle ennusteelle, ja siten molemmille käytetään painokerrointa puoli (0,5). Jos liikennejakson alettua tosiaikaiset ennusteet kuitenkin eroavat histori-15 aan perustuvasta ennusteesta enemmän kuin esimerkiksi kaksikymmentä prosenttia (20 %) esimerkiksi neljässä (4) kuudesta (6) yhden minuutin aikavälistä, tosiaikaiselle ennusteelle annetaan esimerkiksi painokerroin kolme neljäsosaa (0,75) ja historiaan perustuvalle ennusteelle paino-20 kerroin yksi neljäsosa (0,25), jotta saadaan yhdistetty optimaalinen ennuste.

Tosiaikaiset ennusteet tehdään koreihin nousevien ja koreista poistuvien matkustajien määrille sekä kerros-kutsu- ja korikäskypysähdysten määrille aina kolmen (3) 25 tai neljän (4) minuutin ajalle kuluvan aikavälin päättymisestä. Historiaan perustuvan ennakoinnin data kolmelle tai neljälle minuutille saadaan aikaisemmin tuotetusta tietokannasta. Niinpä yhdistetyt ennusteet matkustajamäärille ja koripysähdysten määrille voidaan tehdä myös kolmeen tai 30 neljään minuuttiin asti sen hetkisen aikavälin päättymisestä.

Jos historiaan perustuvia ennusteita ei ole tehty tuolle kerrokselle samaan suuntaan ja samalle liikennetyypille muutamalle seuraavalle aikavälille, käytetään tosi-35 aikaisesti ennakoituja matkustajamääriä ja koripysähdysten I! 98620 19 määriä seuraaville kolmelle (3) tai neljälle (4) minuutille optimaalisina ennusteina.

Tätä ennakoitua dataa käyttäen lasketaan sitten koreihin nousevien matkustajien määrä ja koreista poistu-5 vien matkustajien määrä kerroksessa, jossa esiintyy merkitsevää liikennettä. Koreihin nousevien matkustajien määrä lasketaan tuossa kerroksessa ja tuossa suunnassa tuon aikavälin aikana koreihin nousevien matkustajien kokonaismäärän suhteena tuossa kerroksessa ja tuossa suunnassa 10 samana aikavälinä tapahtuvien kerroskutsupysähdysten mää rään. Koreista poistuvien matkustajien määrä lasketaan tuossa kerroksessa ja tuossa suunnassa tuona aikavälinä koreista poistuvien matkustajien kokonaismäärän suhteena tuossa kerroksessa ja tuossa suunnassa samana aikavälinä 15 tapahtuvien korikäskypysähdysten määrään.

Koreihin nousevien matkustajien määrät ja koreista poistuvien matkustajien määrät seuraaville kolmelle (3) tai neljälle (4) minuutille lasketaan sitten kerran minuutissa kerroksille ja suunnille, joissa merkitsevää liiken-20 nettä on havaittu. Jos liikenne jossakin kerroksessa ja suunnassa ei ole merkitsevää, ts. vähemmän kuin esimerkiksi kaksi (2) henkilöä nousee koriin tai poistuu korista keskimäärin, koreihin nousevien tai koreista poistuvien matkustajien määriä ei lasketa.

25 Kun kerroskutsu sitten vastaanotetaan, lasketaan kullekin korille odotettavissa oleva korin kuorma kerros-kutsukerroksessa. Korin kuorma, kun kori saavuttaa kerros-kutsukerroksen, on yhtä suuri kuin senhetkinen korin kuorma plus niiden matkustajamäärien summa, joiden ennakoidaan 30 nousevaan koriin korille jo osoitetuista kerroskutsuista tapahtuvissa "reittipysähdyksissä", miinus niiden matkustajamäärien summa, joiden ennakoidaan poistuvan korista jo reksiteröidyissä korikäskypysähdyksissä.

Jos tätä korin kuormaa laskettaessa liikenne jos-35 sakin kerroskutsusta tapahtuvassa "reittipysähdyksessä" 98620 20 tai korikäskystä tapahtuvassa pysähdyksessä ei ole merkitsevää ja sitä siten ei ole ennakoitu, oletetaan, että vain yksi (1) henkilö nousee koriin kerroskutsupysähdyksessä tai vain yksi (1) henkilö poistuu korista korikäskypysäh-5 dyksessä.

Laskettua korin kuormaa käytetään laskettaessa ka- pasiteettivaraa korissa matkustajien suhteen. Odotettavis sa olevaa koriin nousevien matkustajien määrää kerroskut-sukerroksessa verrataan kapasiteettivaraan. Sakkoa, jota 10 nimitetään "kerroskutsun sopimattomuussakoksi (HCM)" käytetään sallimaan tai kieltämään korin vastaaminen kerros-kutsuun seuraavasti.

Jos kerroksessa, josta kerroskutsu on peräisin, ei ole merkitsevää liikennettä, niin koska ainoastaan yhden 15 (1) henkilön oletetaan nousevan koriin kerroskutsukerrok- sessa, kori on valittavissa osoitettavaksi, jos se ei ole täyteen kuormattu, ts. kuorma ei ylitä esimerkiksi kahdeksaakymmentä prosenttia (80 %) kapasiteetista. Niinpä jos laskettu korin kuorma, kun kori saavuttaa kerroskutsuker-20 roksen, on pienempi kuin kahdeksankymmentä prosenttia (80 %), HCM asetetaan nollaksi. Jos laskettu korin kuorma ylittää kahdeksankymmentä prosenttia (80%), HCMrlle asetetaan arvoksi esimerkiksi 200. Tämä lähestymistapa poikkeaa patentin 4 363 381 lähestymistavasta, jossa käytetään kun-25 kinhetkistä korin kuormaa sallimaan tai kieltämään korin osoittaminen ja joka ei tarkastele koriin nousevien ja korista poistuvien matkustajien määriä kerroskutsuista johtuvissa "reittipysähdyksissä" ja korikäskypysähdyksis-sä. Tämä lähestymistapa minimoi siten kerroskutsujen uu-30 delleenosoittamiset, jotka johtuvat siitä, että kori tulee täyteen kuormatuksi reittipysähdyksissä.

Patentin 4 363 381 RSR-lähettäjä ei myöskään käytä arvioitua kerroskutsukerroksessa odottavien ihmisten määrää korin valinnassa osoitettavaksi.

Il 98620 21

Keksinnössä sen sijaan, jos kerroksessa, josta ker-roskutsu on peräisin, on merkitsevä liikenne, niin sen jälkeen kun korin kuorma kerroskutsukerroksessa on laskettu, lasketaan korin kapasiteettivara matkustajamäärän suh-5 teen. Jos ennakoitu kerroskutsukerroksessa koriin nousevien matkustajien määrä on pienmpi tai yhtä suuri kuin (£) "yhden korin rajoittava jonon pituus" ja jos korin kapasiteettivara on yhtä suuri tai suurempi kuin (£) keskimäärin koriin nousevien matkustajien määrä kerroskutsukerrokses-10 sa, niin kori on valittavissa osoitettavaksi ja HCM asetetaan nollaksi. Jos keskimääräinen koriin nousevien matkustajien määrä kerroskutsukerroksessa on pienempi kuin (<) yhden korin rajoittava jonon pituus, mutta korin kapasiteettivara on pienempi kuin kerroskutsukerroksessa keski-15 määrin koriin nousevien matkustajien määrä, niin kori ei ole valittavissa osoitettavaksi kerroskutsukerrokseen. Siksi HCM:lie asetetaan arvoksi esimerkiksi 200.

Useiden korien pysäyttäminen poimimaan pieni määrä ihmisiä estetään. Tämä parantaa korin tuottavuutta mini-20 moimalla korin pysähdykset.

Jos kerroskutsukerroksessa koriin keskimäärin nousevien matkustajien määrä ylittää yhden korin rajoittavan jonon pituuden, niin jos korin kapasiteettivara on pienempi kuin "monen korin minimipoimimisraja", sanokaamme esi-25 merkiksi kaksi (2) henkilöä, kori ei ole valittavissa osoitettavaksi, ja sen HCM:n arvoksi asetetaan 200.

Jos silloin, kun kerroskutsukerroksessa koriin keskimäärin nousevien matkustajien määrä ylittää yhden korin rajoittavan jonon pituuden, korin kapasiteettivara on yhtä 30 suuri tai suurempi kuin (£) monen korin minimipoimimisraja, niin HCM-sakko asetetaan nollaksi.

Jos sitten korin kapasiteettivara on pienempi kuin (<) kerroskutsukerroksessa koriin keskimäärin nousevien matkustajien määrä, kori kehittää "pyydetään toista koria 35 (SCR)" -signaalin. Jos kori, jolla on alhaisin RSR, ei ke- 98620 22 hitä SCR-signaalia, tämä kori vastaa yksin kerroskutsuun.

Jos kori, jolla on alhaisin RSR, kehittää SCR-signaalin, kori, jolla on seuraavaksi alhaisin RSR vastaa myös kerroskutsuun. Yhden korin rajoittavan jonon pituus ja monen 5 korin minimipoimimisraja ovat senhetkisen liikennetiheyden funktioita. Järjestelmä oppii arvot ja muuttaa niitä esimerkiksi kerran joka viides minuutti.

Kun ensimmäinen kori vastaa kerroskutsuun, niin jos se ei ole täyteen kuormattu, kun se sulkee ovet kerroskut-10 sukerroksessa, se tuottaa SCR-signaalin peruutussanoman, joka osoittaa, että kaikki odottavat matkustajat on poimittu kyytiin. Toinen kori, joka vastaa tuohon kerroskutsuun SCR-signaalin johdosta, poistaa sitten itseltään osoituksen tuohon kerroskutsuun.

15 Patentin 4 363 381 RSR-lähettäjä käyttää kiinteätä korikäskypysähdyssakkoa ja kerroskutsupysähdyssakkoa. Tyypilliset arvot ovat korikäskypysähdyssakolle (CSP) kymmenen (10) ja kerroskutsupysähdyssakolle (HSP) yksitoista (11) · 20 Kun liikennetiedot ennakoidaan ja korin kuorma ar vioidaan eri korikäskypysähdys- ja kerroskutsupysähdysker-roksissa, korin jäljellä olevaa kapasiteettia ja odotettavissa olevia nousevien matkustajien ja poistuvien matkustajien määriä käytetään laskettaessa vaadittu oven au-25 kipitämisaika (korin pysähdysaika kerroksessa) käyttäen sopivaa matemaattista mallia, joka perustuu esimerkiksi todellisuudesta tehtyihin havaintoihin.

Niinpä kullekin korikäskypysähdykselle ja kerros-kutsupysähdykselle korikäskypysähdyssakkoa kasvatetaan, 30 jos tarvittu korin pysähdysaika ylittää esimerkiksi yhden (1) sekunnin ja kerroskutsupysähdysaika ylittää esimerkiksi kolme (3,0) sekuntia. Esimerkiksi jokaiselle kahden (2,0) sekunnin lisäykselle pysähdysajassa korikäskypysäh-dyksen ja kerroskutsupysähdyksen sakkoa kasvatetaan esi-35 merkiksi yhdellä. Siten, jos korin odotetaan viipyvän lii-

II

98620 23 an pitkän ajan "reittipysähdyksissä", koska se jättää pois tai poimii kyytiin runsaasti ihmisiä, tätä koria sakotetaan asianmukaisesti.

Lisäksi sakkoa korikäskypysähdykselle ja kerroskut-5 supysähdykselle muutetaan edullisesti osoitettavan kerros-kutsun takana odottavien ihmisten lukumäärän funktiona.

Tämä tehdään, koska jokaisen reittipysähdyksen mukana kasvaa todennäköisyys sille, että kori viivästyy ja tulee raskaammin kuormatuksi odottamattomista tapahtumista 10 johtuen. Kun kori tekee "reittipysähdyksiä" kerroskutsujen vuoksi, nämä vuorostaan voivat kehittää uusia korikäsky-pysähdyksiä tulevaisuudessa viivästäen siten koria edelleen. Sekä odottamattomista viiveistä että kuormista voi olla myöhemmin seurauksena kerroskutsun osoittaminen uu-15 delleen. Sellaisen korin valitseminen, jolla on vähemmän "reittipysähdyksiä", tuottaa paremman luotettavuuden korin saapumiselle kerroskutsukerrokseen. Koska hyvä luotettavuus ja pieni todennäköisyys kerroskutsun uudelleenosoit-tamiselle ovat toivottavia pitkien jonojen suhteen, kori-20 pysähdyssakot kasvavat jonon pituuden mukana. Siten, jos kerroskutsun takana odottaa enemmän ihmisiä, "reittipysähdyksiä" sakotetaan enemmän, kun taas lyhyille odotusjo-noille käytetään pieniä sakkoja. Tämä valitsee korit, joilla on vähemmän reittipysähdyksiä, palvelemaan pitkiä 25 jonoja. Tämä malli tuottaa pienemmän odotusajan suurelle määrälle ihmisiä, mikä tuottaa järjestelmälle lyhyemmän keskimääräisen odotusajan.

Alla oleva taulukko esittää koripysähdyssakkojen tyypillistä kasvamista, kun viipymisaika on yksi (1) se-30 kunti korikäskypysähdykselle ja kolme (3,0) sekuntia ker-roskutsupysähdykselle.

IHMISTEN MÄÄRÄ KERROSKUTSUSSA 2 3 4 5 6 8 10 12 12+ 35 CSP:N KASVU_001234 5 6 8 98620 24 HSP: N KASVU_001245 7 9 12

Sakon lisäykset muuttuvat liikenteen intensiteetin funktiona. Raskaan liikenteen olosuhteissa halutaan vähemmän 5 pysähdyksiä palvelemaan kerroskutsuja, joissa on pitkät jonot; niinpä sakot kasvavat nopeammin jonon pituuden kasvaessa. Kerroskutsuja, joissa on lyhyet jonot, voivat sitten palvella korit, joilla on enemmän "reittipysähdyksiä".

Kun kerroskutsun takana olevien ihmisten määrä en-10 nakoidaan käyttäen keksinnön "tekoälymenetelmiä" ja lasketaan korin kuorma, kun kori saavuttaa kerroskutsukerrok-sen, käytetään korin kuormitussakkoa (CLP) rasittamaan raskaasti kuormattujen korien pysähtymistä silloin, kun korikäskypysähdystä ei satu kerroskutsukerrokseen. Sakko 15 on muuttuva ja kasvaa suhteessa korissa olevien ihmisten määrään. Kasvunopeus on suuri, kun kerroskutsun takana odottavien ihmisten määrä on pieni. Kun kerroskutsun takana odottavien ihmisten määrä on suuri, korin kuormitussak-ko kasvaa korin kuorman mukana pienemmällä nopeudella.

20 Jos korilla on kerroskutsukerrokseen sattuva kori- käskypysähdys, CLP asetetaan nollaksi.

Korin kuormitussakon (CLP) muuttuminen korin kuorman ja kerroskutsun takana olevien ihmisten määrän mukana voidaan ilmaista lineaarisella korrelaatiomallilla seuraa-25 vasti: CLP = acld (Cld - Cldl) - bphc * Nphc missä acld ja bphc ovat korrelaatiokertoimia, Cld on korin 30 kuorma, kun kori saavuttaa kerroskutsukerroksen, Cldl on asetettu korin kuormitusrja ja Nphc on kerroskutsukerrok-sessa odottavien ihmisten määrä. Vaihtelut suureille acld ja bphc ovat vastaavasti esimerkiksi alueilla kolmesta kymmenesosasta kolmeen (0,3 - 3,0) ja puolesta puoleentoista 11 98620 25 (0,5 - 1,5) ja suureelle Cldl neljästä kahteentoista (4 - 12) .

Kun korin kuorma on pienempi kuin Cldl, korin kuor-mitussakkoa ei ole. Tämä raja riippuu kerroskutsun takana 5 odottavien ihmisten määrästä.

Kuten voidaan nähdä, malli asettaa kevyesti kuormatut korit etusijalle palveltaessa lyhyitä jonoja.

Kori voi ottaa vain niin monta ihmistä, kuin siinä on kapasiteettivaraa. Lineaarisia yhtälöitä ei siten tuli-10 si käyttää, jos kerroskutsun takana odottavien ihmisten määrä ylittää kapasiteettivaran. Tästä huolehditaan rajoittamalla korin osoittamista. Niinpä, jos kapasiteetti-varaa ei ole riittävästi, kerroskutsun sopimattomuussakko (HCM) estää korin osoittamisen, tai vaihtoehtoisesti osoi-15 tetaan useampia kuin yksi kori vastaamaan kerroskutsuun.

Siten korin kuormitussakko kasvaa korin kuorman (Cld) mukana mutta pienenee kerroskutsun takana olevien ihmisten määrän (Nphc) mukana, ja sitä käytetään, kunnes summa Cid + Nphc lähestyy korin kapasiteettia tai saavuttaa 20 sen.

CLP voidaan siten laskea käyttäen edellä olevaa yhtälöä. Yhtälössä määritellään suureiden acld, Cldl ja bphc arvot, ja sitä käytetään suureen Nphc eri arvoille, esimerkiksi yhdestä (1) kahteentoista (12) . Kun Nphc ylittää 25 kaksitoista (12), käytetään kahdentoista matkustajan yhtälöä .

Eräänä erityisenä esimerkkinä edellä olevasta ja keksinnön esimerkkisovellutusmuotona kuvioiden 3A ja 3B looginen vuokaavio kuvaa esimerkkimetodologiaa liikenne-30 tietojen keräämiseksi, liikenteen ennakoimiseksi sekä ko riin nousevien ja korista poistuvien matkustajien määrien laskemiseksi. Vaiheissa 3-1 ja 3-2 kerätään liikennetietoja esimerkiksi kullekin yhden (1) minuutin aikavälille sopivan aikakehyksen aikana, joka kattaa vähintään koko 35 aktiivisen työpäivän, esimerkiksi kello kuudesta aamulla 98620 26 keskiyöhön, koriin nousevien matkustajien määrän, kerros-kutsusta tapahtuvien pysähdysten määrän, korista poistuvien matkustajien määrän ja tapahtuneiden korikäskypysäh-dysten määrän osalta kussakin kerroksessa ylös- ja alas-5 suunnissa. Kerätty data esimerkiksi viimeiseltä yhdeltä (1) tunnilta tallennetaan tietokantaan, kuten on yleisesti esitetty kuvioissa 4A ja 4B sekä vaiheessa 3-1.

Vaiheessa 3-3 - 3-4a kunkin minuutin lopussa analysoidaan data, jotta nähdään, onko koripysähdyksiä tapah-10 tunut jossakin kerroksessa ylös- ja alassuunnassa esimerkiksi kahdessa (2) kolmesta (3) aikavälistä ja onko keskimäärin enemmän kuin esimerkiksi kaksi (2) matkustajaa poistunut kustakin korista tai noussut kuhunkin koriin noiden aikavälien aikana. Jos on, niin katsotaan, että on 15 osoitettu merkitsevä liikenne. Liikenne esimerkiksi seu-raaville kolmelle (3) tai neljälle (4) minuutille ennakoidaan sitten vaiheessa 3-6 tuolle kerrokselle ja tuolle suunnalle käyttäen tosiaikaista dataa ja lineaarisen eksponentiaalisen tasoituksen mallia sillä tavoin, kuin sitä 20 on kuvattu yleisesti Makridakiksen ja Wheelwrightin edellä mainitussa julkaisussa erityisesti sen osassa 3.6 ja sovellettu hissinlähetykseen edellä mainitun kantahakemuksen täydellisessä selityksessä. Siten, jos liikenne "tänään" vaihtelee merkitsevästi aikaisempien päivien liikenteeseen 25 nähden, tätä vaihtelua käytetään välittömästi ennusteissa.

Jos tämä liikennekuvio toistuu joka päivä tai jokaisena samana viikonpäivänä tässä kerroksessa, data tallennetaan historiatietokantaan ja data kullekin kahden (2) tai kolmen (3) minuutin aikavälille ennakoidaan edellisenä 30 yönä tätä päivää varten käyttäen esimerkiksi liukuvien keskiarvojen menetelmää tai edullisemmin yksinkertaisen eksponentiaalisen tasoituksen mallia, joka malli on samalla tavoin kuvattu yleisesti Makridakiksen ja Wheelwrightin edellä mainitussa julkaisussa erityisesti sen osassa 3.3, 35 sillä tavoin kuin sitä on sovellettu hissien lähettämiseen n 98620 27 edellä mainitun kantahakemuksen täydellisessä selityksessä .

Jos tällainen ennakointi on käytettävissä, historiatietoon perustuvat ja tosiaikaiset ennusteet yhdiste-5 tään, jotta saadaan optimaaliset ennusteet, vaiheessa 3- 10. Ennusteet voivat yhdistää sekä tosiaikaiset ennusteet että historiatietoon perustuvat ennusteet seuraavan yhtälön mukaisesti: 10 X = axh + bxr missä X on yhdistetty ennuste, xh on historiatietoon perustuva ennuste ja xr on tosiaikainen ennuste lyhyelle aikavälille tietylle kerrokselle ja a ja b ovat kertoimia.

15 Aluksi a:lle ja b:lle käytetään arvoa puoli (0,5).

Jos tosiaikaiset ennusteet eroavat historiatietoon perustuvasta ennusteesta enemmän kuin esimerkiksi kaksikymmentä prosenttia (20%) useille aikaväleille, a:n arvoa pienennetään ja b:n arvoa kasvatetaan, kuten aikaisemmin on to-20 dettu.

Jos historiaan perustuvia ennusteita ei ole käytettävissä, tosiaikaista ennustetta käytetään optimaalisena ennusteena, kuten on esitetty vaiheessa 3-11.

Kuten kuviosta voidaan nähdä, kuvioiden 3A ja 3B 25 algoritmiin sisältyy myös muita yksityiskohtaisesti esitettyjä vaiheita ja piirteitä, mutta niiden katsotaan olevan edellä olevan huomioon ottaen itsestään selviä.

Sitten kullekin kerrokselle ja suunnalle, joille on ennakoitu merkitsevää liikennettä vaiheessa 3-12, laske-30 taan koriin keskimäärin nousevien ihmisten määrä esimer kiksi ennakoidun aikavälin aikana koreihin nousevien ihmisten määrän suhteena tuona aikavälinä tapahtuvien ker-roskutsupysähdysten määrään. Korista keskimäärin poistuvien ihmisten määrä lasketaan vaiheessa 3-13 ennakoidun 35 aikavälin aikana koreista poistuvien ihisten määrän suh- 98620 28 teenä tuona aikavälinä tapahtuvien korikäskypysähdysten määrään. Nämä määrät lasketaan seuraaville kolmelle tai neljälle minuutille ja tallennetaan tietokantaan.

Kun kerroksesta sitten saadaan kerroskutsu, laske-5 taan RSR-arvo kullekin korille ottaen huomioon kerroskut-sun sopimattomuussakko, korikäskypysähdys- ja kerroskut-supysähdyssakot ja korin kuormitussakko, jotka kaikki muuttuvat perustuen ennakoituun kerroskutsun takana odottavien ihmisten määrään, ennakoituun korin kuormaan ker-10 roskutsukerroksessa sekä ennakoituihin koriin nousevien ja korista poistuvien matkustajien määriin "reittipysähdyk-sissä".

Edellä oleva on olennaisesti identtistä samanaikaisesti vireillä olevan hakemuksen (OT-859) alkuperäisen 15 metodologian kanssa.

Esimerkkimetodologia kerroskutsun sopimattomuussa-kon laskemiseksi kuvataan kuvion 5 loogisessa vuokaaviossa, jossa annetulle korille ja kerroskutsulle lasketaan vaiheessa 5-1 korin kuorma kerroskutsukerroksessa lisää-20 mällä senhetkiseen korin kuormaan koriin kerroskutsuista tapahtuvissa "reittipysähdyksissä" nousevien matkustajien määrien summa ja vähentämällä sitten tuloksesta korikäs-kyistä tapahtuvissa "reittipysähdyksissä" korista poistuvien matkustajien määrien summa.

25 Jos senhetkisen kerroskutsun kerroksessa ei ole ennakoitua liikennettä vaiheessa 5-2, niin jos ennakoitu korin kuorma on vaiheessa 5-3 yhtä suuri tai suurempi kuin esimerkiksi kahdeksankymmentä prosenttia (80 %) korin kapasiteetista, niin vaiheessa 5-5 korin kerroskutsun 30 sopimattomuussakolle (HCM) asetetaan korkea arvo, esimer kiksi 200, jotta estettäisiin tämän korin osoittaminen kerroskutsulle. Ellei näin ole, toisin sanoen ennakoitu korin kuorma on pienempi kuin kahdeksankymmentä prosenttia kapasiteetista, niin vaiheessa 5-4 kerroskutsun sopimatto-35 muussakko asetetaan nollaksi.

Il 98620 29

Toisaalta, jos senhetkisen kerroskutsun kerroksessa on ennakoitu liikenne vaiheessa 5-2 ja jos ennakoitu kerroskutsun takana odottavien ihmisten määrä on pienempi tai yhtä suuri kuin (s) yhden korin rajoittava jono, esimer-5 kiksi viisi (5), logiikka haarautuu vaiheeseen 5-7. Jos tässä vaiheessa korin kapasiteettivara on yhtä suuri tai suurempi kuin (£) odottavan jonon pituus, HCM asetetaan nollaksi vaiheessa 5-9, ja muuten sille asetetaan arvo 200 vaiheessa 5-8. Jos jonon pituus ylittää vaiheessa 5-6 yh-10 den korin rajoittavan jonon pituuden, niin jos korin kapasiteettivara ylittää "monen korin minimipoimintarajan", niin HCM asetetaan nollaksi vaiheessa 5-11, ja muuten sille asetetaan vaiheessa 5-12 arvo 200, jotta estetään tämän korin osoittaminen tälle kerroskutsulle. Jos se on tar-15 peen, nimittäin jos korin kapasiteetti on pienempi kuin kerroskutsun takana oleva jono, niin vaiheessa 5-14 pyydetään toinen kori (SCR-signaali), kun RSR-arvo on laskettu.

Kuten kuviosta nähdään, kuvion 5 algoritmiin sisältyy myös muita yksityiskohtaisesti esitettyjä vaiheita ja 20 piirteitä, mutta niiden katsotaan olevan itsestään selviä.

Kuvio 6 kuvaa muuttuvien korikäskypysähdys- ja ker-roskutsupysähdyssakkojen laskemiseen käytettyä esimerkki-metodologiaa, jossa kullekin ohjelmassa olevalle "reitti-pysähdykselle" käytetään vaiheissa 6-1 ja 6-2 senhetkistä 25 korin kuormaa ja odotettavissa olevia kerroskutsusta tapahtuvissa "reittipysähdyksissä" nousevien matkustajien määriä ja korikäskystä tapahtuvissa "reittipysähdyksissä" poistuvien matkustajien määriä laskettaessa korin kuorma, kun kori saapuu pysähdykseen, jäljelle jäävä kapasiteetti, 30 kun matkustajien poistuminen on päättynyt sekä vaihtuvien matkustajien kokonaismäärä. Vaiheessa 6-3 vaadittu oven aukipitoaaika lasketaan käyttäen näitä parametreja ja sopivaa matemaattista mallia, joka perustuu todellisuudesta tehtyihin havaintoihin.

98620 30

Vaiheessa 6-4 lasketaan sakko korin kullekin kori-käskypysähdykselle (CSP) sekä kerroskutsupysähdykselle (HSP) lisäämällä näiden sakkojen nimellisarvoihin lisäykset, jotka perustuvat kerroskutsun takana odottavien ih-5 misten määrään (Nphc), käyttäen esimerkiksi edellä esitettyä taulukkoa.

Vaiheessa 6-5 näin laskettuja sakkoja kasvatetaan edelleen esimerkiksi yhdellä kutakin viipymisajan kahta (2) sekuntia kohti, joka ylittää minimin yksi (1) sekunti 10 korikäskypysähdyksellä ja minimin kolme (3) sekuntia ker-roskutsupysähdyksellä.

Korin kuormitussakon tyypillinen muuttuminen korin kuorman ja kerroskutsun takana odottavien ihmisten määrän suhteen on kuvattu esimerkkinä olevalle kapasiteetiltaan 15 1800 kg korille kuvion 7 piirroksessa, jossa Nphc, ts.

kerroskutsussa odottavien ihmisten määrä, vaihtelee välillä yhdestä (1) kahteentoista (12) matkustajaan. Piiros perustuu edellä tarkasteltuun yhtälöön.

Näin laskettuja sakkoja käytetään RSR-algoritmissa 20 muiden bonusten ja sakkojen kanssa leskettaessa lopullisia parannettuja RSR-arvoja. Edellä viitatun patenttihakemuksen 07/192 436 RSR-algoritmia, jossa on muuttuvat bonukset ja sakot, voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisesti parannettuna. Siten keksinnön "tekoälymetodologiaa" käyttäen 25 ennakoitua liikennettä voidaan käyttää bonusten ja sakkojen muuttamiseen ja tuloksena olevien RSR-arvojen laskemiseen. Kun korit osoitetaan kerroskutsuille käyttäen tätä lähestymistapaa, korien pysähdykset ja korien kuormat jakautuvat tasaisemmin, minkä tuloksena on parempi palvelu.

30 Vaikka keksintö on esitetty ja kuvattu sen esimerk keinä esitettyjen yksityiskohtaisten sovellutusmuotojen suhteen, alan ammattimiehille tulisi olla selvää, että muotoihin, yksityiskohtiin, metodologiaan ja/tai lähestymistapaan voidaan tehdä erilaisia muutoksia keksinnön hen-35 gestä poikkeamatta ja poistumatta sen suojapiiristä.

li 98620 31

Kun täten on kuvattu esimerkkinä ainakin yksi keksinnön sovellutusmuoto, se, mikä on uutta ja halutaan suojata patentilla, määritellään seuraavissa vaatimuksissa.

Claims (16)

98620 32

1. Ryhmäohjainlähettäjä hissijärjestelmälle, jossa järjestelmässä on ryhmä hissikoreja palvelun tarjoamiseksi 5 rakennuksen useille kerrostasoille, joista voidaan asettaa kerroskutsuja, ryhmäohjainlähettäjän sisältäessä signaalinkäsittelylaitteen, joka on vasteellinen korien tiloja osoittaville signaaleille sellaisen signaalin tuottamiseksi koreille kunkin rekisteröidyn kerroskutsun suhteen, 10 joka edustaa suhteellisen järjestelmävasteen (RSR) tekijöiden summaa, joka osoittaa, missä määrin minkä tahansa kerroskutsun osoittaminen sanotulle korille on koreille sovellettavan kokonaisjärjestelmävastemallin mukaista, jolloin vasteen tekijät tunnistavat erilaisia toimintajär-15 jestyksiä korin lähettämiseksi vastaamaan kerroskutsuun, ja suhteellisen järjestelmävasteen tekijöille annetaan painotuksia vasteen toisten tekijöitten suhteen, jotta ne edustavat lisäystä odotettavissa olevaan aikaan, jolla ryhmä koreja vastaa kerroskutsuun, kun seurataan yhtä lä-20 hetysjärjestystä toiseen lähetysjärjestykseen nähden, ja kunkin kerroskutsun osoittamiseksi korille, jolla on alhaisin suhteellisen järjestelmävasteen tekijöiden summa tällaisen kerroskutsun suhteen, niin että kutsu osoitetaan korille sellaisella lähetysjärjestyksellä, joka tuottaa 25 parannetun kokonaisjärjestelmävasteen verrattuna sellaiseen toimintajärjestykseen, jolla saavutetaan nopein vastaus rekisteröidylle kerroskutsulle, tunnettu siitä, että signaalinkäsittelylaite käsittää lisäksi: signaalinkäsittelylaitteen 30. tuottaamaan lisäsignaalit matkustajaliikenteen tietojen mittaamiseksi ja keräämiseksi rakennuksessa kattaen vähintään aktiivisen osan työpäivästä ja sisältäen informaation seuraavista tekijöistä: — koriin nousevien matkustajien määrä, 35. tehtyjen kerroskutsupysähdysten määrä, II 98620 33 — korista poistuvien matkustajien määrä ja — tehtyjen korikäskypysähdysten määrä kussakin kerroksessa ylös- ja alassuunnissa, - ennakoimaan kerroskutsujen takana odottavien 5 matkustajien määrä tämän tiedon funktiona vähintään lyhyelle aikajaksolle ennen tietyn osoitettavan kerroskutsun esiintymistä, sekä - osoittamaan tietty kerroskutsu vähintään yhdelle koreista perustuen ainakin odotettavissa olevaan ker- 10 roskutsun takana odottavien matkustajien määrään ja ennakoituun korin kuormaan, kun kori saavuttaa kerroskutsuker-roksen; ja muuttuvien bonusten ja sakkojen määräämislaitteen, joka liittyy sanottuun signaalinkäsittelylaitteeseen ja 15 muuttaa määrättyjä bonuksia ja sakkoja suhteellisen jär-jestelmävasteen painotetuille tekijöille kullekin korille perustuen odotettavissa olevaan kerroskutsun takana odottavien matkustajien määrään, ennakoituun korin kuormaan, kun kori saavuttaa kerroskutsukerroksen, ja ennakoituihin 20 koriin nousevien ja korista poistuvien matkustajien määriin missä tahansa "reittipysähdyksessä" signaalinkäsittelylaitteen arvioimina; hissikoreille määrättyjen bonusten ja sakkojen määrien tullessa muutetuiksi, kun arvioitu odottavien matkustajien määrä ja arvioitu korin kuorma 25 korin saapuessa kerroskutsukerrokseen muuttuvat; erityisen kerroskutsun osoittamisen tapahtuessa valitulle korille sanotun muuttuvien bonusten ja sakkojen määräämislaitteen toimesta, jolla tavoin saadaan aikaan parannettu kokonais-järjestelmävaste kaikille kerroskutsuille matkustajalii-30 kenteen vaihdellessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ryhmäohjainlähet-täjä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite sisältää merkitsevän liikenteen osoituslait-teen, joka tuottaa lisäksi signaalit, jotka osoittavat, 35 milloin merkitsevän määrän matkustajia on mitattu nousevan 98620 34 koreihin tai poistuvan koreista, perustuen vähintään kolmen viimeisen lyhyen aikajakson aikana mitattuun keskiarvoon vähintään enemmistössä sanotuista kolmesta lyhyestä aikajaksosta ja merkitsevän matkustajamäärän ollessa vä-5 hintään kaksi matkustajaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ryhmäohjainlähet-täjä, tunnettu lisäksi siitä, että se sisältää vielä datantallennuslaitteen, joka tallentaa sanottuja tekijöitä koskevan datan sisältäen vähintään useiden kulu- 10 neiden päivien historiatiedot, jos merkitsevää liikennettä on osoitettu.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ryhmäohjainlähet-täjä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite tuottaa lisäksi signaalit koreihen nousevien 15 matkustajien määrän, tapahtuvien kerroskutsupysähdysten määrän, koreista poistuvien matkustajien määrän ja tapahtuvien korikäskypysähdysten määrän ennakoimiseksi eri kerroksissa ylös- ja alassuunnissa seuraavalle lyhyelle aikajaksolle, joka ei ole pidempi kuin muutamien minuuttien 20 luokkaa, käyttäen kuluneilta samanlaisilta aikajaksoilta tuon saman päivän aikana kerättyä dataa tosiaikaisten ennusteiden tuottamiseen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ryhmäohjainlähet-täjä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkä- 25 sittelylaite tuottaa lisäksi signaalit sen määrittämiseksi, onko historiaan perustuvaa matkustajaliikennetietoa vähintään muutamien kuluneiden samanlaisten päivien samoille aikajaksoille, ja jos tällaista matkustajaliikenteen historiatietoa on käytettävissä, sanotun matkustaja-30 liikenteen historiatiedon käyttämiseksi koriin nousevien ja korista poistuvien matkustajamäärien sekä tapahtuvien kerroskutsu- ja korikäskypysähdysten määrien ennakoimiseksi käyttäen eksponentiaalista tasoitusta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ryhmäohjainlähet-35 täjä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkä- II 98620 35 sittelylaite tuottaa lisäksi signaalit optimaalisten ennusteiden saamiseksi yhdistämällä sekä tosiaikaiset ennusteet että historiaan perustuvat ennusteet.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ryhmäohjainlähet-5 täjä, tunnettu siitä, että sanottu lyhyt aikajakso on luokkaa minuutti merkitsevän liikenteen tunnistamista varten ja kahdesta kolmeen minuuttia tosiaikaisia ja historiaan perustuvia ennusteita varten.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ryhmäohjainlähet-10 täjä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite tuottaa lisäksi signaalit sekä tosiaikaisten ennusteiden että historiaan perustuvien ennusteiden yhdistämiseksi seuraavan yhtälön mukaisesti

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ryhmäohjainlähet- täjä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite kehittää: lisäksi signaalin, joka edustaa kerroksessa keskimäärin koriin nousevien ihmisten määrää kummassakin suun-25 nassa perustuen valittuun riippuvuussuhteeseen ennakoidun aikavälin aikana koriin nousevien ihmisten määrän ja tuona aikavälinä tapahtuvien kerroskutsupysähdysten välillä, sekä vielä erään signaalin, joka edustaa keskimääräistä 30 tietyssä kerroksessa poistuvien matkustajien määrää kummassakin suunnassa perustuen valittuun riippuvuussuhteeseen ennakoidun aikavälin aikana korista poistuvien ihmisten määrän ja tuona aikavälinä tapahtuvien kerroskutsupysähdysten määrän välillä. 98620 36

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen ryhmäohjainlä-hettäjä, tunnettu siitä, että sanotut riippuvuussuhteet ovat vastaavasti suhteita kahden osoitetun tekijän välillä.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ryhmäohjainlä- hettäjä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite kehittää lisäksi signaalin, joka edustaa korin kuormaa, kun kori saavuttaa kerroskutsukerroksen, korin kuorman kerroskutsukerroksessa perustuessa senhet-10 kiseen korin kuormaan plus jo rekisteröidyistä kerroskut-suista tapahtuvissa "reittipysähdyksissä" koriin nousevien matkustajamäärien summaan miinus kaikissa korikäskyistä tapahtuvissa "reittipysähdyksissä" poistuvien matkustajamäärien summaan.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ryhmäohjainlä- hettäjä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite sisältää lisäksi signaalit kerroskutsun sopimattomuussakon laskemiseksi perustuen ennakoituun kerroskutsun takana odottavien ihmisten määrään ja ennakoi-20 tuun korin kuormaan kerroskutsukerroksessa.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ryhmäohjainlä-hettäjä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite sisältää lisäksi signaalit: kerroskutsun sopimattomuussakon laskemiseksi, jossa 25 tuotetaan eri signaalit, - kun odottamassa ei ole enempää kuin kaksi ihmistä, - kun ennakoitu jono on pienempi tai yhtä suuri kuin (s) yhden korin rajoittava jono, 30. kun ennakoitu jono on suurempi kuin yhden korin rajoittava jono ja - kun korin kapasiteettivara on suurempi kuin monen korin minimipoimintaraja, II 98620 37 korin kerroskutsulle osoittamisen estämiseksi, jos ennakoitu korin kuorma ylittää asetetun rajan kerroskut-sukerroksessa, korin kerroskutsulle osoittamisen estämiseksi, jos 5 ennakoitu jono on pienempi kuin asetettu yhden korin rajoittava jonon pituus ja korin kapasiteettivara on pienempi kuin ennakoitu jono, sekä toisen korin osoittamiseksi samalle kerroskutsulle, kun laskettu kapasiteettivara osoittaa, että yhden korin 10 osoittaminen on riittämätöntä koko ennakoidun kerroskutsun takana odottavan matkustajamäärän poimimiseksi kyytiin.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ryhmäohjainlä- hettäjä, tunnettu siitä, että sanottu signaalin käsittelylaite sisältää lisäksi signaalit korikäskypysäh- 15 dyssakon ja kerroskutsupysähdyssakon laskemiseksi, jossa tuotetaan eri signaalit, jotka edustavat oven aukipitoai-kaa kussakin korikäskypysähdyksessä ja kerroskutsupysäh-dyksessä perustuen jäljellä olevaan kapasiteettiin matkustajien poistumisen jälkeen sekä pysähdyksissä vaihtuvien 20 matkustajien kokonaismäärään.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen ryhmäohjainlä-hettäjä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite sisältää lisäksi signaalit korikäskypysäh-dyssakon ja kerroskutsupysähdyssakon laskemiseksi perus- 25 tuen laskettuun viipymisaikaan ja ennakoituun kerroskutsun takana odottavien ihmisten määrään käyttäen hakutaulukkoa.

15 X = axh + bxr missä X on yhdistetty ennuste, xh on historiaan perustuva ennuste ja xr on tosiaikainen ennuste lyhyelle aikavälille tietylle kerrokselle ja a ja b ovat kertoimia.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ryhmäohjainlä-hettäjä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite sisältää lisäksi signaalit: 30 sen osoittamiseksi, onko korilla kerroskutsukerrok- seen sattuva korikäskypysähdys, sekä jos korilla ei ole yhteen sattuvaa korikäskypysäh-dystä, korin kuormitussakon (CLP) laskemiseksi ennakoidun korissa kerroskutsukerroksessa matkustajien poistumisen 98620 38 jälkeen olevan ihmismäärän ja kerroskutsun takana odottavien ihmisten määrän (Nphc) funktiona käyttäen yhtälöä CLP = acld (Cld - Cldl) - bphc * Nphc 5 missä acld, bphc ja Cldl ovat vakioita, korin kuormitussakon kasvaessa, kun ennakoitu korin kuorma (Cld) kasvaa, mutta pienetessä, kun kerroskutsun takana oleva ihmismäärä kasvaa, sakon soveltamisen jatkuessa niin kauan, kunnes summa 10 Cld + Nphc saavuttaa korin kokonaiskapasiteetin. li 98620 39