FI97402C - Teräreunan kuormituksen valvontalaite kaavinlaitteessa - Google Patents

Description

97402

Teräreunan kuormituksen valvontalaite kaavinlaitteessa. -Kontrollanordning för belastningen av bladkanten i en schaberanordning.

Keksinnön kohteena ovat kaavinlaitteet, mukaanluettuna nk. "läpivedettävät" laitteet, joissa taipuisia pitkänomaisia kaa-vinteriä siirretään pituussuuntaisesti eteenpäin kaavittavien pintojen poikki.

US-patentti nro 4,691,406 on kokonaisuudessaan esitetty tässä viitteenä ja siinä on kuvattu läpivedettävä kaavinlaite. Kaa-vinterän pituus on suurempi kuin kaavittavan pinnan leveys. Teränpidike painaa terän työstöreunan keskiosan kaavittavaan pintaan. Terä pääsee liikkumaan pituussuuntaisesti teränpi-dikkeen läpi ja siinä on osat, jotka ulottuvat vastakkaisiin suuntiin pidikkeen päiden ulkopuolelle syöttö- ja vastaanot-tokeloihin. Puristimet vaikuttavat terän jatko-osiin ja ne ovat säädettävissä niiden ja terän välisen keskinäisen liikkeen estävien suljettujen asetusten ja tällaisen keskinäisen liikkeen sallivien avointen asetusten välillä. Käyttölaite ajaa teränpidikettä edestakaisin. Puristimet avautuvat ja sulkeutuvat aikajärjestyksessä teränpidikkeen edestakaisen liikkeen mukaisesti aikaansaaden terän pitkittäisen siirtymisen valit-.···. tuun suuntaan kaavitun pinnan poikki toisesta kelasta toiseen. Tällainen terän siirtojärjestelmä maksimoi hyötysuhteen eli- • · minoimalla sen tuotantoajan hukan, joka normaalisti aiheutuu • · tavanomaisten "pituuteen katkaistujen" terien vaihtamisesta.

• · • « • M f » ,, ·«·· * ' Keksinnön paaasiallisena tarkoituksena on maksimoida edelleen • · < V * läpivedettävien teränsiirtojärjestelmien hyötysuhdetta suojaamalla terät siten, että ne eivät pääse äkilliseen ja mahdolli- ··· sesti vahingoittavaan kosketukseen kaavittavan pinnan kanssa • · · · ;'j'; pinnan sivuosissa, erityisesti siinä kohdassa, josta terää syö-tetään kaavittavaan pintaan. Tätä tarkoitusta varten on muodos-' tettu elimet terän kuormitusvoimien keventämiseksi kaavitun '·· pinnan reunoissa sekä kuormitusvoimien jakamiseksi siten, että 2 97402 saadaan aikaan terän asteittainen pehmeä asettuminen kaavittavaan pintaan.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

Tiettyjä keksinnön mukaisia terän profilointiominaisuuksia voidaan soveltaa myös teränpidikkeisiin, jotka tukevat tavanomaisempia "täsmäpituuteen katkaistuja" teriä.

Keksinnön näitä ja muita tarkoituksia ja etuja selvitetään seuraavaksi yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaista läpivedettä-vän kaavinterän siirtojärjestelmää.

Kuvio 2 on suurennettu kuva laitteen siitä osasta, jota kuviossa 1 ympäröi rengas A.

Kuvio 3 on leikkauskuva teräaineksesta pitkin kuvion 2 viivaa 3-3.

.'··. Kuvio 4 on suurennettu osittainen poikkileikkauskuva kaavin-terän pidikkeestä pitkin kuvion 2 viivaa 4-4 ja esit-tää asetusruuvijärjestelyn terän pehmeäksi laskemi-seksi sylinteripinnan reunoihin.

♦ · · • * • « « t ·

Kuvio 5 on samanlainen kuva kuin kuvio 4 esittäen keksinnön • « · V ’ mukaisen teränpidikkeen vaihtoehtoista suoritusmuotoa.

Kuvio 6 esittää kuviossa 5 esitettyä teränpidikettä edestä-päin.

Kuvio 7 on samanlainen kuva kuin kuvio 5 esittäen keksinnön mukaisen teränpidikkeen vielä erästä toista suoritus-muotoa.

3 97402

Kuvio 8 esittää kaaviomaisesti hydraulijärjestelmää, jota käytetään kuviossa 7 esitetyn suoritusmuodon yhteydessä.

Tarkasteltaessa aluksi kuviota 1 voidaan todeta, että siinä on esitetty läpivedettävän kaavinterän siirtojärjestelmä, joka terä kaapii pyörivää sylinteriä 10. Kaavinterän pidike 12 on kiinnitetty kaavinrunkoon 13 ja sijoitettu lähelle sylinteriä 10. Kaavinrunko on sovitettu liikkumaan edestakaisin nuolen 14 suuntaan jollakin sopivalla tavalla, esimerkiksi käyttämällä kaksitoimista mäntä-sylinteriyksikköä 16. Kaavinrunko on kääntyvästä säädettävissä toisen mäntä-sylinteriyksikön 17 avulla pidikkeen 12 pakottamiseksi kohti sylinteriä 10 ja pitkänomaisen taipuisan kaavinterän 20 työstöreunan 18 painamiseksi telan pintaan. Mäntä-sylinteriyksikön 17 kiinnityslaippa on nivelle-tysti tuettu kaavinrungon edestakaisen liikkeen sallimiseksi, joka liike on normaalisti korkeintaan muutamia senttimetrejä kumpaankin suuntaan. Kaavinterässä on alareuna 22, joka on yhdensuuntainen työstöreunan 18 kanssa ja joka on tuettu pidikkeeseen 12.

Kaavinterä 20 on sovitettu kelattavaksi rullalle. Uuden rullan sisältävä kasetti 23 kiinnitetään syöttökelaan 24. Sen jälkeen terän etupää pudotetaan ensimmäisen puristimen 26, teränpidik-keen 12 ja toisen puristimen 28 läpi ja liitetään sitten tyh-jään kasettiin 29, joka on sovitettu kokoojakelaan 30.

'·"/· Kaavinnan aikana mäntä-sylinteriyksikkö liikuttaa edestakaisin kaavinrunkoa 13 ja pidikettä 12 ja puristimia 26, 28 käytetään ·:··· tämän oskil lointiliikkeen mukaisesti ajoitetussa järjestyksessä ;'j’. terän siirtämiseksi pituussuuntaisesti sylinteripinnan poikki, jolloin teräaines tai -raina purkautuu asteettain kelassa 24 olevasta kasetista 23 ja kelautuu kelassa 30 olevaan kasettiin 29. Tämä toiminta on yksityiskohtaisemmin kuvattu edellä viitatussa US-patentissa n:o 4,691,406.

4 97402

Kun yhden teräosuuden takapää poistuu syöttökelan 24 kasetista 23, tämä kasetti vaihdetaan uuden rullan sisältävään kasettiin. Tämän jälkeen uuden rullan etupäätä siirretään eteenpäin välittömästi edellä kulkevan takapään vieressä olevaan asemaan ja nämä kaksi päätä liitetään irroitettavasti yhteen. Kun tämä on suoritettu, kaavintatyö keskeytetään väliaikaisesti samalla, kun kelojen 24, 30 nopeuksia kiihdytetään ja puristimet 26, 28 pidetään auki yhteenliitettyjen päiden siirtämiseksi nopeasti sylinterin 10 poikki. Sen jälkeen kaavintatyötä jatketaan ja terien päät irroitetaan toisistaan siten, että käytetyn rullan sisältävä kasetti 29 voidaan vaihtaa tyhjään kasettiin, johon puolestaan liitetään uuden terän etupää.

Terän läpivetojärjestelmän hyötysuhteen maksimoimiseksi terän reunan pitää olla laadultaan virheetön tullessaan kosketukseen sylinterin 10 pinnasta irtikaavittavan prosessirainan H kanssa. Tästä syystä terä pitää syöttää sylinterin pintaan erittäin varovasti. Asteettainen pehmeä lasku on edullinen ja erityistä huomiota on syytä kiinnittää kaavittavan pinnan reuna-alueeseen. Ei-toivottava äkillinen kosketus saattaa aiheuttaa loven tai kulumisjäijen, joka lopuksi siirtyy prosessirainaan aiheuttaen huonolaatuisen rainan tai rainan katkeamisen. Tämän tyyppinen vaurio saattaa sitten edetä koko koneen leveydeltä ja tällöin prosessi pitää keskeyttää tietyksi ajaksi, joka heiken- • tää koko järjestelmän edullisuutta.

♦ · · • · · • ·

Prosessirainan W reunojen ulkopuoliset alueet 32 vaativat eri- • · tyistä varovaisuutta kaavintaa suoritettaessa ja ne ovat usein * huonommin voideltuja johtuen siitä, että ne eivät ole kosketuk- * / sessa rainaan. Näillä alueilla on yleensä korkeampi lämpötila ♦ * * ’ tai kuumuusaste, koska kosketuksesta rainaan ei aiheudu lämmön siirtymistä. Voitelun puuttuminen ja ylimääräinen lämpö pyrki-vät aiheuttamaan kaavinterän työstöreunan särkymistä ja tämä : : voi vaikuttaa erittäin haitallisesti siihen poikittaiseen kul- kunopeuteen, jolla teräainesrullaa voidaan syöttää ongelmitta.

5 97402

Mikäli rullaa pitää syöttää optiminopeuksia suuremmalla nopeudella, seurauksena ovat ennenaikaiset rullan vaihdot. Kukin ennenaikainen vaihto aiheuttaa puolestaan teräaineshukkaa johtuen useimmin toistuvista terien teroituksista ja samalla se aiheuttaa olennaisesti enemmän koneen seisonta-aikaa ja kaikki nämä seikat heikentävät läpivedettävän teräjärjestelmän oletettua kannattavuutta.

Yllä olevan mukaisesti ja tarkastelemalla lisäksi kuvioita 2 -4 voidaan todeta, että teränpidikkeessä 12 on tiettyjä vakio-osia, joita ovat esimerkiksi ylä- ja alalevyt 34, 36 ja niiden väliin sijoitettu keskiosa 38, joka jakaa pidikkeen aputerän kammioon 40 ja kaavinterän kammioon 42. Välikappaleet 44 erottavat alalevyn 36 keskiosasta 38.

Kaavinterän kammioon 42 on sijoitettu teränsiirrin 46, joka muodostuu tukilevyistä 46a, 46b, jotka on erotettu toisistaan väliosilla 46c ja liitetty toisiinsa tapeilla tai pulteilla 46d. Siirrin 46 on rakenteeltaan tavanomainen ja se on kiinnitetty liikkumattomaksi terän pituuden suuntaan sopivalla kiilalla, vasteella tai vastaavalla (ei esitetty). Kaavinterä 20 ohjautuu pituussuuntaisesti siirtimen 46 läpi siten, että sen alareuna 18 on tuettuna väliosille 46c. Kun terää peräkkäisesti .·· hiotaan tai terotetaan, väliosat 46c ja pultit 46d asteettain kohoavat varmistaen siten sen, että terän työstöreuna 18 kos- * * * kettaa sylinterin pintaa aina halutussa kohdassa. λ • · « · · • · · : .* Aputerä 48 on sijoitettu aputerän kammioon 40. Kun kaavinrunkoa 13 käännetään nuolen 50 suuntaan kuormitussylinterin 17 avulla, t · ♦ ' pidikkeen ylälevy 34 koskettaa aputerää 48 kohdassa 52 saattaen aputerän painautumaan vasten kaavinterän 20 yläpintaa kuormi-·:··· tusvoimalla Fi.. Tämä puolestaan aikaansaa sen, että terän työs- töreuna 18 puristuu sylinterin pintaan 10 kaapimisen suorittamiseksi tarvittavalla sopivalla voimalla. Kaavinnan aikana apu-terä 48 kääntyy voiman vaikutusviivan 52 ympäri ja sen alaosa 6 97402 puristuu vasten nesteellä täytettyä profi1ointiputkea 53.

Keksinnön erään näkökohdan mukaisesti kuormitus voimaa Fi. kevennetään reuna-alueilla 32. Tätä tarkoitusta varten on kaavin-runkoon 13 kiinnitetty esimerkiksi kohdassa 58 tukiuloke 56. Ulokkeen 56 pää 56a on sylinterimäinen ja toimii kuormitusvar-ren 60 nivelenä. Mutteri 62 on kierretty päähän 56a varren pitämiseksi paikallaan.

Varressa 60 on rulla 64, joka on sovitettu puristumaan kaavin-terän 20 pohjapintaa vasten leveyssuunnassa sylinterin 10 ulkopuolella. Mäntä-sylinteriyksikkö 66 on kääntyvästi liitetty toisesta päästään kohdasta 68 varteen 60 ja vastakkaisesta päästä kohdassa 70 tukirakenteeseen 72. Liitäntä 70 mahdollistaa jälleen riittävän nivellyksen kaavinrungon lievän edestakaisen liikkeen sallimiseksi. Mäntä-sylinteriyksikkö 66 kääntää varren 60 nivelen 56a ympäri pakottaen siten rullan 64 kaavinterän 20 pohjapintaa vasten voimalla Fc, joka vastustaa * ja keventää aputerän 48 terän yläpintaan kohdistamaa kuormitus- voimaa Fl- Kun kuormitusvoimaa tällä tavoin kevennetään vastavoimalla, joka kohdistuu kaavinterän alasivuun, vältetään ylikuormittuminen sylinterin reuna-alueilla 32. Itse asiassa vas-tavaikuttavaa voimaa Fc voidaan ohjata siinä määrin, että terä joko ylittää alueet 32 tai koskettaa niitä vain keveyesti.

»· · : V Säädettävä vaste 74 on sijoitettu terän pidikelevyn 36 ja kuor- mitusvarren 60 väliin. Heti, kun haluttu vastavaikuttava voima : * : on saatu aikaan, vaste 74 voidaan asettaa ja tämä mahdollistaa ♦ · ·:··.· tämän jälkeisen toistettavuuden säilymisen.

• · · • « ·

Terän asteettainen pehmeä lasku sylinterin 10 pintaan suorite-taan säätämällä sopivasti kaavinrakenteen sivuosiin välimatkojen päähän toisistaan järjestetyt asetusruuvit 76. Ruuvien tu-kikiskot 78 on kiinnitetty pulteilla 80 kaavinrakenteen runkoon 13. Kiskoissa on sarja kierrereikiä 82, jotka ovat yhteydessä 7 97402 kaavinrungossa 13 ja pidikelevyssä 34 oleviin kohdakkaisiin reikiin 84. Asetusruuvit 76 kierretään reikien 82 läpi ja ne ulottuvat kohdakkaisten reikien 84 kautta aputerän kammioon 40, jossa ne kohtaavat aputerän 48 kohdassa 86 aputerän painamiseksi vasten profi1ointiputkea 53.

Hienosäädettäessä aluksi laitetta terän 20 asteettaisen pehmeän laskun aikaansaamiseksi sylinterin 10 pintaan säädetään asetus-ruuvit 76 kiskojen 78 ollessa pultattuina paikalleen. Mikäli tämän jälkeen on välttämätöntä keventää asetusruuvien aiheuttamia voimia, esimerkiksi vaihdettaessa aputerä 48, tarvitsee ainoastaan irroittaa kiskot 78 kaavinrakenteesta 13 irroitta-malla pultit 80. Asetusruuvit pysyvät kiertyneinä kiskoissa 78 oleviin reikiin 82 ja asennettaessa kiskot uudelleen asetus-ruuvit palaavat automaattisesti alkuperäisiin asentoihinsa, joten tällä tavoin aikaansaadaan laskuasetusten toistettavuus tarvitsematta suorittaa uudelleen asetusruuvien hankalaa säätöä.

Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty eräs vaihtoehtoinen suoritusmuoto järjestelystä teräpaineen säätelemiseksi kaavinterän koko pituudelta. Samoja viitenumerolta on käytetty esittämään niitä komponentteja, jotka ovat samoja tai vastaavia kuin kuvioissa 1-4 esitetyssä aikaisemmin kuvatussa suoritusmuodossa olevat. .··. Pidikkeen alalevyn 34 leveyttä on pienennetty tilan muodosta- .·’· miseksi useille keskenään vierekkäisille sauvoille 90. Kussakin · · sauvassa on sylinterimäinen kanta 90a, takapinta 90b, viisto • · [··; yläpinta 90c ja kärki 90d. Sylinterimäiset kannat 90a asettuvat • · » : ·* tukikiskossa 78 olevaan osittain sylinterimäiseen koloon 92 ia ’* * ne pääsevät itsenäisesti kääntymään yhteisen akselin "A” ympä- V : ri. Tukikisko 78 on irroitettavasti kiinnitetty kaavinrunkoon 13 pulteilla 80. Asetusruuvit on tässäkin tapauksessa kierretty ·:·· tukikiskon läpi sauvojen 90 takapintoja 90b vasten puristuvien säädettävien vasteiden muodostamiseksi. Taipuisa kansilevy 94 on sekä sauvojen 90 että tukikiskon 78 kaltevan yläreunan 96 97402 δ päällä. Levy 94 on liukuvassa kosketuksessa kaltevaan pintaan 96 ja kiinnitetty kuhunkin sauvaan 90 ruuveilla 98.

Kun kaavinrunkoa 13 käännetään suuntaan 50, sauvojen kärjet 90d painuvat vasten aputerää 48 saattaen kaavinterän 20 työstöreu-nan 18 asettumaan sylinterin 10 pintaan, ja tästä syystä sauvojen takapinnat 90b aiheuttavat reaktionaarisen voiman asetus-ruuveja 22 vasten. Säätämällä asetusruuvit 82 voidaan siis kaavinterän painetta säädellä kaavinterän koko pituudelta. Kansilevyn 94 taipuisuus ja sen 1iukukosketus tukikiskon kaltevaan yläreunaan 96 mahdollistaa sauvojen 90 itsenäisen kääntö-liikkeen. Heti, kun asetusruuvit 76 on oikealla tavalla säädetty, ne voivat jäädä pysyvästi tähän asentoon. Mikäli tulee välttämättömäksi irroittaa aputerä 48, tarvitsee vain irroit-taa tukikisko 78, joka tuo mukanaan sauvat 90 ja kansilevyn 94. Koko yksikkö voidaan sen jälkeen asentaa uudelleen ja samalla varmistaa teräpaineen profiilin toistettavuus johtuen siitä, että asetusruuvien 76 säätö on säilynyt muuttumattomana.

Kuvioissa 7 ja 8 on esitetty vielä eräs keksinnön suoritusmuoto. Tässä tukikisko 78 on modifioitu siten, että siinä on useita hydraulisia kammioita 100, jotka sisältävät männät 102. Mäntien kärjet toimivat vasteina, jotka koskettavat sauvojen 90 takapintoja 90b. Kansilevy 104 sulkee kammioiden 100 takapäät.

...: Kansilevyssä on reikiä 106, jotka ovat yhteydessä kammioihin.

• · · • Hydrauliset syöttökanavat 108 liittyvät reikiin 106. Kukin « · · : : kanava 108 on liitetty hydrauliseen pääsyöttöjohtoon 110. Sää- ·*·*. dettävät paineensäätimet 112 on sijoitettu kanaviin 108 hyd- ..··? raulisen pääsyöttö johdon 110 ja kunkin mäntä/syl interiyksikön väliin.

• · · . Valmisteluvaiheessa kukin säädin 112 esiasetetaan vastaavan männän 102 saattamiseksi oikeaan asemaan. Kun sen jälkeen tar-vitaan pääsyä aputerään 48, hydraulinen pääsyöttöpaine poiste-:Y: taan ennen tukikiskon 78 ja siihen liittyvien sauvojen 90, kan- 9 97402 silevyn 94 jne. purkamista. Sen jälkeen voidaan suorittaa käänteinen toiminta jälleen siten, että teräpaineen profiilin toistettavuus varmistuu johtuen paineensäätimien 112 aikaisemmin säädetyistä asetuksista. Tällä suoritusmuodolla on se lisäetu, että se on kaukosäädettävä. Laitteen käyttäjä voi siten "hie-nosäätää" teräpaineen profiilit kaavintatoiminnan aikana yksinkertaisesti säätämällä yhtä tai useampaa paineensäädintä 112.

Yllä olevan mukaisesti on nyt alan ammatti-ihmisille selvää, että esillä olevan keksinnön avulla voidaan saavuttaa terän oikea kuormitus ja suuntaus kriittisillä alueilla kaavittavan pinnan sivuilla. Vaikka keksintöä on selostettu viittaamalla terän kuormitukseen ja pehmeään laskuun sylinterin toisella puolella, on selvää, että samojen komponenttien peilikuvaa voidaan normaalisti käyttää sylinterin vastakkaisella puolella ja siten mahdollistaa teräaineksen vastakkaissuuntainen syöttö kelan 30 kasetista kelan 24 kasettiin.

Edelleen alan ammattiväelle on selvää, että kuvioissa 2 ja 4, 5 ja 6 ja 7 esitettyjä teräpaineen profilointijärjestelyjä voidaan käyttää myös tavanomaisemmissa kaavinteräasennuksissa, joissa yksittäisiä teriä ei "vedetä läpi" pidäkkeestä, vaan ne pysyvät paikallaan, kunnes ne vaihdetaan uuteen terään. Lisäksi , ·. tällaisia laitteita ei saateta käyttää ainoastaan kaavinterän ;·.·, päissä, eli kaavittavien pintojen reunoissa, vaan myös muilla • · *..* alueilla pitkin terän pituutta. Itse asiassa terän koko pituus • · • 4 ·· .. ·. ·> «· voidaan tarvittaessa profiloida käyttämällä useita tällaisia • « » • '* laitteita.

I f» • i ' • · # • · ··« • · · ·

Claims (11)

1. Laite liikkuvan pinnan (10) kaapimiseksi, johon laitteeseen kuuluu: teränpidike (12), jossa on useita integraalisesti keskenään liitettyjä komponentteja (34,38,44,36), jotka on järjestetty muodostamaan erilliset ensimmäisen ja toisen kammion (42,40); teränpidikkeen (12) ensimmäisessä kammiossa (40) tukema kaavin-terä (20), jonka työstöreunan (18) keskiosa ulottuu liikkuvan pinnan koko leveydeltä; teränpidikkeen (12) toisessa kammiossa (40) tukema aputerä (48), joka on vasten kaavinterää tukeutuvassa asennossa, ja elimet (17) teränpidikkeen (12) painamiseksi suuntaan, joka aikaansaa aputerän (48) puristamisen vasten kaavinterää (20) aiheuttaen siten kuormitusvoiman, joka painaa kaavinterän (20) työstöreunan (18) vasten liikkuvaa pintaa (10); tunnettu siitä, että laitteessa on ainakin yksi teränpitimen (12) kannattama tukiosa (78), jossa on säädettävät kosketuseli-met (76), jotka ovat liitettävissä aputerän (48) kanssa, kuormitusvoiman säätelemiseksi tai vaihtelemiseksi pitkin työstö-reunan (18) pituutta; ja elimet (80) irrotettavasti kiinnittämään tukiosan (78) teränpitimeen (12) tavalla, joka sallii kosketuselimien (76) vapautumisen aputerästä (48) ja uudel-.··. leenliittämisen aputerän (48) kanssa häiritsemättä kosketuse-limien (76) säätöä tai teränpitimen (12) komponenttien # * (34,38,44,46) välistä kytkentää.

« · « • · · • ' 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu ‘ ' siitä, että säädettävät elimet käsittävät useita asetusruuveja (76), jotka on kierretty tukiosan (78) läpi ja puristuvat vasten aputerää (48). • m m • · · ·

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että teränpidikkeeseen (12) kuuluu kaavinterän kammio ;/ (42) kaavinterän (20) kiinnittämiseksi, aputerän kammio (40) '· ·' aputerän (48) kiinnittämiseksi sekä voiman aiheuttava 11 97402 komponentti (34), joka on järjestetty tarttumaan aputerään (48) ja puristamaan sen vasten kaavinterää (20).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että voiman aiheuttava komponentti (34) on järjestetty pitkin aputerän (48) pituutta.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että voiman aiheuttava komponentti käsittää useita kääntyviä sauvaosia (90).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuihin säädettäviin elimiin kuuluu useita asetusruu-veja (76), jotka on kierretty tukiosan (78) läpi ja jotka painuvat vasten vastaavaa sauvaosaa.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukiosaan kuuluu useita kammioita (100), jotka on varustettu niihin asettuvilla männillä (102) ja elimillä (106,108,110,112) kammioiden paineistamiseksi mäntien (102) painamiseksi vasten sauvaosia (90).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5, 6 tai 7 mukainen laite, .···. tunnettu siitä, että tukiosa (78) kantaa tai tukee sauvaosia (90).

• · • · [;··' 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, • « · .* että sauvaosat (90) on liitetty toisiinsa kansilevyllä (104), *i"· joka on järjestetty sauvaosien (90) ja irrotettavan tukiosan 'f (78) päälle. ··· 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kansilevy (104) on liukukosketuksessa tukiosaan (78) .

10 97402

11. Laite liikkuvan pinnan (10) kaapimiseksi, johon laitteeseen kuuluu: 12 97402 teränpidike (12); kaavinterä (20), jossa on painepinta ja työstöreuna (18), jolloin teränpidike (12) tukee kaavinterän (20) siten, että se kattaa liikkuvan pinnan (10) koko leveyden; teränpidikkeen (12) tukema aputerä (48), joka on järjestetty viistoon kaavinterään (20) nähden ja jonka reuna puristuu vasten painepintaa; tunnettu siitä, että laitteessa on lisäksi teränpidikkeeseen (12) irrotettavasti kiinnitetty tukiosa (78); tukiosan (78) kantamat vasteosat (90), jotka puristuvat apute-rää (48) vasten sijaintikohdissa, jotka ovat välimatkan päässä toisistaan pitkin sen pituutta; elimet (17) teränpidikkeen (12) pakottamiseksi toiseen suuntaan kaavinterän (20) työstöreunan (18) kuormittamiseksi vasten liikkuvaa pintaa (10), jolloin aputerä (48) kohdistaa muodostuvan reaktionaarisen voiman vasteosia (90) vasten; ja elimet mainittujen vasteosien (90) asentojen säätämiseksi tukiosaan (78) nähden mainitun reaktionaarisen voiman säätämiseksi tai vaihtelemiseksi aputerän (48) pituudelta. • · · • · • · • · · • 0 • » • i1 • · · • · · • e • t • M t • « • M • · · « « « ' ·«: Hl·» |:< i M i · · • · · · 13 97402