FI96175B - Menetelmä ja laitteisto tulen sammuttamiseksi - Google Patents

Description

96175

Menetelmä ja laitteisto tulen sammuttamiseksi Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto tulen sammuttamiseksi, varsinkin laivojen konehuoneissa ja vastaavissa tiloissa.

Suurista vesimääristä huolimatta ennestään tunnetut sprinklerilaitteistot ovat osoittautuneet tehottomiksi tulipalojen sammutukseen konehuoneissa.

Ennestään tunnetut vaahtosammutuslaitteistot ovat myös osoittautuneet tehottomiksi, koska vaahto ei pysty riittävästi painamaan tulta alas vaan tulee tuhotuksi tulipalon alussa syntyneiden palokaasujen vaikutuksesta.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi menetelmä ja uusi laitteisto, jonka avulla voidaan tehokkaasti sammuttaa vaikeasti sammutettavia tulipaloja laivojen konehuoneissa ja vastaavissa tiloissa.

Keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että sammutusnestettä suihkutetaan suihkutuspäiden kautta, jotka kykenevät saamaan aikaan keskitettyjä, suuren läpäisykyvyn omaavia sumusuihkuja suurella toi-mintapaineelle ja että aluksi käytetään toimintapainetta, joka on riittävän suuri tuottamaan mainittuja keskitettyjä sumusuihkuja, syttyneen tulipalon ainakin alas-painamiseksi, ja että toimintapainetta vähennetään tämän jälkeen tarkoituksena tuottaa hajanainen sumuntapainen nestesuihkutus, tehokkaan lämmönabsorboinnin aikaansaamiseksi.

Esimerkiksi suomalaisissa patenttihakemuksissa 911028, 912434, 913059, 914704, 914823 ja 915078 esitettyjen tulensammutuslaitteiden avulla, jotka voivat toimia suurella paineella ja pienillä vesimäärillä ja siten ;;; saada aikaan tehokas sumuntapainen sammutusnesteen suihkutus, on mahdollista painaa alas tulipalo esim. laivan konehuoneessa pienellä vesimäärällä, esim. 10 litralla vettä 10 MW:n paloa varten.

Näin pieni vesimäärä ei kuitenkaan pysty riittävästi 96175 2 jäähdyttämään dieselkonetta, boileria tai muuta ns. riskialtista osaa, jossa palo yleensä syttyy, jottei jäisi uudelleensyttymisvaaraa.

Suuripaineisen veden tarve on suuri lyhyen, esim. 10 sekunnin ajan. Sähkökäyttöisyys johtaisi kuormituksen suhteettomaan nousuun.

Keksinnön edullisessa toteutuksessa käytetään akku-muloitua energiaa painepullojen, ns. hydraulisten akkujen muodossa, joissa painekaasuna sopivasti käytetään typpeä tai ilmaa. Kun akkuja täytetään, kaasu puristuu ja siten akkumuloituu vesi- ja paine-energiaa. Hydraulisten akkujen latauspaine on edullisesti noin 250-300 bar ja akkumuloitu vesimäärä on noin 200 1.

Kun palo on saatu joko sammutetuksi tai ainakin painetuksi alas keskitettyjen sumusuihkujen avulla, jotka kykenevät läpäisemään palopesäkkeen ylle kerääntyneen kuuman ilman ja palokaasut, tarvitaan ensisijaisesti yleistä jäähdytystä. Keskitetyt sumusuihkut merkitsevät tässä yhteydessä rajoitetusti käytettävissä olevien vesimäärien tiettyä tuhlausta. Tasaisemmin levitetty sumun-tapainen vedensuihkutus saa aikaan paremman lämmön-absorbointikyvyn. Suihkutuspäiden yksittäisten suuttimien virtausvastusta voidaan edullisesti sovittaa siten, että saadaan leviävä sumunmuodostus, kun hydraulisten akkujen paine on laskenut arvoon esim. noin 110 bar, jolloin akkujen alkuperäinen vastapaine voi olla noin 70 bar. Leviävä sumunmuodostus on myös hellävarainen mahdollisille sähköasennuksille.

Kun hydrauliset akut ovat tyhjentyneet, mikä yleensä kestää noin minuutin, akut ladataan uudestaan. Latauksen aikana voidaan suihkuttaa nestettä suihkutuspäiden kautta ” syöttöjohdon paineella, esim. 5-10 bar. Jos jäähdytys riittää uudelleensyttymisen estämiseen, akkujen uudes-taanlataus voidaan keskeyttää paineessa esim. noin 110 bar, minkä jälkeen niiden annetaan tyhjentyä hajanaista sumua muodostaen. Nestesuihkutukseen yhdistettynä voidaan « · 3 96175 myös käyttää vaahdonsuihkutusta uudelleensyttymisen estämiseksi, jota edempänä selitetään yksityiskohtaisemmin.

Keksinnön edullisessa toteutuksessa jokainen suihku-tuspää käsittää nesteen sisääntulon, keskeisen kanavan, joka jatkuu sisääntulosta suihkutuspään runkoon ja johtaa keskeisesti sovitettuun suuttimeen, jolloin keskeisestä kanavasta lähtee haaroja, jotka johtavat edullisesti vinosti sivuille suunnattuihin suuttimiin, jotka edullisesti on sovitettu toimimaan suurella paineella tuottaen sumusuihkuja, ja että nestesisääntulon yhteyteen on sovitettu jousen kuormittama venttilikappale niin että venttilikappale lepopaineen vallitessa nesteen syöttö-johdossa sulkee yhteyden suihkutuspään keskeiseen kanavaan ja että normaali sammutukseen käytetty toimintapaine ajaa venttiilikappaleen keskeiseen kanavaan jousta vastaan ja että venttiilikappale on mitoitettu siten, että venttiilikappaleen ja keskeisen kanavan seinämän väliseen virtausrakoon syntyy paineenalennus, joka on riittävän suuri venttiilikappaleen ajamiseksi keskeisen kanavan vastakkaiseen päähän, joka venttiilikappale tällöin sulkee yhteyden keskeisestä kanavasta keskeisesti sovitettuun suuttimeen.

Keksinnön muita edullisia toteutuksia on määritelty yksityiskohtaisemmin edempänä esitetyissä patenttivaatimuksissa .

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten oheisessa piirustuksessa esitettyihin toteutusesimerkkei- hin.

Kuvio 1 esittää toteutusta, joka soveltuu palontorjuntaan ensisijaisesti suhteellisen pienissä tiloissa.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 toteutuksen vaihtoehtoa.

Il Kuvio 3 esittää kytkentäkaaviota laitteistosta, joka on tarkoitettu käytettäväksi palontorjuntaa varsinkin laivojen konehuoneissa ja vastaavissa tiloissa.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 toteutuksen vaihtoehtoa.

Kuvio 5 esittää kuvion 4 toteutuksen vaihtoehtoista » · 96175 4 sovellutusta.

Kuvio 6 esittää suihkutuspäätä suuttimien ulostulo-puolelta.

Kuvio 7 esittää pitkittäisleikkausta suihkutuspäästä aktivoitumattomassa tilassa.

Kuvio 8 esittää kuvion 7 tapaan suihkutuspäätä aktiivitilan ensimmäisessä vaiheessa.

Kuvio 9 esittää samaan tapaan aktiivitilan toista vaihetta.

Kuviot 10 ja 11 esittävät kuvion 4 toteutuksen sam-mutusprosessia ajan ja paineen funktiona.

Kuviossa 1 viitenumerot 1 ja la osoittavat yksittäisiä suihkutuspäitä/ joista suihkutuspäät 1 voivat sijaita laivahyteissä ja suihkutuspäät la voivat sijaita hytti-käytävässä.

Suuripaineisia hydrauliakkuja, joita on neljä kappa-leta ja jotka on kytketty rinnan, on osoitettu 2, akuista lähteviä johtoja on osoitettu 3 ja näiden suihkutuspäihin meneviä haaroja on osoitettu 4. Johdot 3 ja 4 ovat edullisesti taipuisia palonkestäviä letkuja.

Kunkin akun 2 ulostuloon on edullisesti sovitettu venttiili 5, joka, lepotilanteessa kun mikään suihkutus-pää ei ole aktiivina, on sovitettu ylläpitämään suhteellisen alhaisen paineen, esim. 10 bar, johdoissa 3 ja 4. Jos tämä paine laskee, eli jokin suihkutuspää alkaa toi-*' mia, venttiili 5 avautuu ja täysi toimintapaine, noin 100-200 bar, vaikuttaa kyseisen suihkutuspään kautta.

Hydrauliset akut 2 voivat käsittää kalvon 8 erottaman nestetilan 6 ja kaasutilan 7. Jos akun tilavuus on 20 1, alkupaine on 45 bar ja latauspaine noin 200 bar, akku pystyy toimittamaan noin 14 1 nestettä noin 1,3 minuu-* tissa.

Kaasutilan ja kalvon sijasta akut voivat käyttövoimana käyttää veden ja typen seosta tai voivat ne olla mäntätyyppisiä, mahdollisesti käyttöjousella varustettu.

Kuviossa 2 viitenumero 10 osoittaa neljä rinnan kyt- 5 96175 kettyä hydraulista akkua, joiden yhteinen lähtöjohto 11 johtaa automaattiseen laukaisuventtiiliin 12, josta lähtee haaroja joukkoon suihkutuspäitä 13. Moottorikäyttöistä pumppua 14 käytetään hydrauliakkujen 10 lataamiseen.

Kuviossa 3 viitenumero 21 osoittaa useita suihkutuspäitä esim. konehuoneen dieselkoneen yläpuolella, 22 osoittaa koneen viereen, esim. välikansiin sijoitettuja suihkutuspäitä ja 23 osoittaa pilssin yläpuolella olevaan lattialaattaan sijoitettuja suihkutuspäitä. Suihkutuspäät 21, 22 ja 23 ovat edullisesti sentyyppisiä kuin on esitetty esim. suomalaisissa patenttihakemuksissa 911028, 912434, 913059, 914704, 914823 ja 915078 ja pystyvät tuottamaan vesisumua suurella toimintapaineella. Suihkutuspäät 21 koneen yläpuolella, jota ei ole esitetty piirustuksessa, ovat alaspäinsuunnatut, kun taas koneen vieressä ja lattialaatassa olevat suihkutuspäät 22 ja 23 edullisesti on varustettu sekä ylöspäin suunnatuilla suuttimilla että alaspäin suunnatuilla suuttimilla.

Suihkutuspäiden 21, 22 ja 23 eteen on sijoitettu takaiskuventtiiilit 24 putkijärjestelmän 25 pitämiseksi täytettynä vedellä ennen sammutuksen aloittamista laitteiston avulla.

Kolme ensimmäistä hydraulista vesiakkua on merkitty 26 ja kolme toista hydraulista akkua kalvonmuodostavaa vaahtoa varten, jolloin vaahtopitoisuus on esim. 3-12 %, on merkitty 27. Akkujen 26 latauspaine on esim. 250-300 bar ja kun palontourjuntalaitteiston toimintapaineeksi oletetaan 100 bar, vesiakkujen 26 tehollinen toiminta-ylipaine voi olla noin 140 bar ja vaahtoakkujen 27 tehollinen toimintaylipaine voi olla vastaavasti noin 70 bar.

Akkujen 26 ja 27 lataamiseen käytetään edullisesti t ‘1 pneumaattisia nestepumppuja, joita on osoitettu 28, 29 ja 30. Nämä pumput on sovitettu pysähtymään automaattisesti, kun ennalta asetettu paine on saavutettu. Vaahtokon-sentraatin annostelemiseksi oikeassa suhteessa pumppu 28 on varustettu ohitusventtiilillä 31 sekä takaiskuventtii- t · 96175 6

Iillä 32 vaahtokonsentraatin halutun prosenttimäärän annostelemiseksi säiliöstä 33.

Järjestelmä ladataan seuraavasti.

Pumppujen 28, 29 ja 30 pneumaattinen käyttöjärjestelmä, jota yleisesti on osoitettu 34, kytketään päälle, minkä johdosta pumput 28, 29 ja 30 alkavat pumpata.

Pumpun 28 piirustuksessa vasen pää pumppaa vaahtokonsen-traattia, pumpun 28 piirustuksessa oikea pää ja pumput 29 ja 30 pumppaavat vettä. Koska paine on alhaisempi akuissa 27 kuin akuissa 26, kaikki pumput pumppaavat aluksi akkuihin 27. Venttiili voi esim. olla säädetty siten, että niin kauan kuin paine on pienempi kuin 140 bar (ylipainetta) , säiliöstä 33 tuleva vaahtokonsentraatti on noin 6 % pumppuyhdistelmästä.

Kun paine tulee suuremmaksi kuin 140 bar, vesipumput 28, 29 ja 30 lataavat kaikkia akkuja, mutta paineen noustessa edelleen suurempi ja suurempi osa vaahto-konsentraatista virtaa ventttiilin 31 kautta, minkä johdosta annosteltu prosenttimäärä pysyy suhteellisen vakiona. Venttiilit 35 ja 36 estävät vaahdon pääsyn vesiakkuihin 26. Kun paine on noussut ennaltamäärättyyn arvoon, pumput pysähtyvät automaattisesti.

Palontorjuntaprosessia selitetään seuraavassa.

Kun palo syttyy suihkutuspäiden 21, 22 ja 23 vaikutusalueella, putkijärjestelmän 25 yhdysventtiili 37 aktivoidaan akkupiiriin ja avaa yhteyden putkijärjestelmään 25. Sen estämiseksi, ettei ladattua energiaa tuhlautuisi putkijärjestelmän 25 täyttämiseen, suihukutspäät 21, 22 ja 23 on varustettu takaiskuventtiilillä 24, joka estää putkijärjestelmää 25 tyhjentymästä.

Ensimmäisen sammutusvaiheen aikana vesiakut 26 domi-noivat, vaahdon lisäys on hyvin vähäistä. Vaahdon osuus " kasvaa vähitellen paineen laskiessa järjestelmässä, ja lopuksi vaahdon prosenttimäärä on saavuttanut ennalta-määrätyn arvon, esim. noin 6 %.

Keksinnön mukainen edellä selitetty sammutusmene- 1 · 7 96175 telinä tulee toimeen vähäisellä vaahtomäärällä, mikä sinänsä säästää kustannuksia ja on lisäksi ympäristöystävällistä. Esimerkkinä mainittakoon, että vastaavassa ennestään tunnetussa järjestelmässä, jossa vaahtoa suihkutetaan alhaisella paineella, vaahtokonsentraatin kulutus on noin 500 1, kun taas keksinnön mukainen järjestelmä tulee toimeen vain 5-10 1 vaahtoa. Kun paine on laskenut riittävästi, tuloksena akkujen 26 ja 27 purkautumisesta, suljetaan venttiili 37 ja pumput 28, 29 ja 30 käynnistyvät automaattisesti ja aloittavat akkujen 26 ja 27 uudelleenlataamisen. Tässä vaiheessa palo on useimmissa tapauksissa sammutettu.

Laitteisto voi luonnollisesti palvella useita eri dieselkoneita, boilereita, jne., mitä on osoitettu piirustuksessa kolmella venttiilillä venttiilin 37 vasemmalla puolella.

Vaahtokonsentraatin tasaisen annostelun varmistamiseksi ainakin pumppu 28 on edullisesti kaksoispumppu vettä ja vaahtokonsentraattia varten, minkä johdosta myös annostelupumppu pysähtyy vesipumpun pysähtyessä; vaahdon annostelupumppu kävisi muutoin koko ajan.

Viitenumero 38 osoittaa pumppuihin 28, 29 ja 30 menevää vesiputkea.

Takaiskuventtiilillä 40 varustettu ohitushaara 39 lähtee putkesta 38, jota haaraa voidaan käyttää nesteen ' syöttämiseen jatkojäähdytystä varten.

Kuviossa 4 neljä rinnan kytkettyä hydraulista akkua on merkitty 41, 41a, niiden yhteinen lähtöjohto 42 ja joukko suihkutuspäitä 43, 44 ja 45, analogisesti kuvion 3 suihkutuspäiden 21, 22 ja 23 kanssa. Hydraulisten akkujen 41, 41a alkupaine voi olla noin 70 bar ja kunkin tilavuus

» I

;1 voi olla noin 50 litraa. 46 osoittaa painepulloa, jonka paine voi olla 200 bar ja tilavuus 20 litraa ja jota, häiriön esiintyessä paineilman syöttöjohdossa 47, voidaan käyttää pneumaattisen moottorin 48 käyttämiseen, joka käyttää pumppua 49 akkujen 41, 41a lataamiseksi.

• · i 96175 8

Moottorikäyttöinen pumppu 50, jonka työpaine on esim. 10-15 bar, voidaan yhdistää vaihtoehtoisesti tuore-veden syöttöjohtoon 5, paine noin 5 bar, tai järvi- tai meriveden johtoon 52, paine 5-10 bar. Pumppua 50 voidaan käyttää veden syöttämiseen suihkutuspäihin 43, 44 ja 45, ensisijaisesti jäähdytystarkoituksiin, sillä aikaa kun akkuja 41 tyhjennyttyään ladataan uudelleen.

Ainakin jonkin verran ennen akkujen 41, 41a purkautumista pumppu 50 on edullisesti sovitettu suihkuttamaan matalapainevettä suihkutuspäiden 43, 44 ja 45 kautta näiden jäähdyttämiseksi ennen suuren toiminta-painen päällekytkemistä, minkä johdosta suihkutuspäät ja niiden suuttimet voivat paremmin kestää mekaanisia rasituksia, joita aiheuttaa täysin ladattujen akkujen yht'äkkinen päällekytkentä. Pumppu 50 voi edullisesti toimittaa nestettä laajemman alueen sisällä oleviin suihkutuspäihin välittömästi palohavainnon jälkeen, kunnes palon sijainti on todettu tarkemmin.

Kuristus 53 yhdistettynä takaiskuventtiiliin on kytketty hydraulisen akun 41a ja muiden akkujen 41 väliin siten, että akku 41a tulee ladatuksi nopeammin kuin muut ja voidaan tarvittaessa tyhjentää uudelleen olennaisesti lyhyemmän ajan kuluttua kuin mitä on mahdollista jos kaikki akut ladataan rinnan.

Kuviossa 5 numero 60 osoittaa hydraulista akkua, 61 osoittaa pneumaattista moottoria pumpun 62 käyttämiseksi, toimintapaine esim. 280 bar, akun 60 lataaami-seksi. Numero 63 osoittaa edullisesti proportionaalista paineenalennusventtiiliä (esim. 7 bar), joka normaalitapauksessa on suljettuna, eli kun paineilman syöttö johdosta 64 on häiriötön. Pumpun 62 nesteensyöttöä on osoitettu 65 ja akun 60 ulostulojohtoa 66.

• Akun 60 alkupaine voi edullisesti olla suhteellisen suuri, esim. noin 150 bar. Kun varsinaisessa paineilman syötössä 64 sattuu katkoja, on siten mahdollista käyttää akussa 60 olevaa kaasua akun 60 uudelleenlataamiseen 1 -I ; iti iilfa l'i * , , i » 9 96175 venttiilin 63 kautta tyhjennyksen jälkeen. Tätä akun uudelleenlataamismahdollisuutta rajoittaa tietysti se seikka, että akun 60 alkupaine tulee laskemaan kaasumää-rän vähetessä, mutta on ainakin mahdollista saavuttaa latausaste, joka mahdollistaa yhden toistotyhjennyksen tai useita toistotyhjennyksiä sumuntapaisen nesteen hajasuihkutuksin.

Kuvioissa 6-9 viitenumero 81 osoittaa yleisesti suihkutuspäätä, jonka runkoa eli pesää on osoitettu 82. Neljää vinosti alaspäin sivuille suunnattua suutinta on osoitettu 83, ja keskeisesti sovitettua suutinta 84. Suuttimet 83 on tarkoitettu toimimaan suurella paineella, esim. 100 bar tai enemmän, sumuntapaisen nestesuihku-tuksen aikaansaamiseksi, edullisesti keskinäisessä yhteistominnassa yhteisen suunnatun, suuren läpäisykyvyn omaavan sumusuihkun aikaansaamiseksi. Suuttimien 83 rakenne ja keskinäinen sovitus vastaavat edullisesti mitä on sanottu suomalaisissa patenttihakemuksissa 912434, 913059, 914704 ja 915078.

Suihkutuspään 81 nesteensisääntuloa on osoitettu 85, sisääntulosta 85 ulottuu keskeinen kanavan 86, joka johtaa suoraan keskeiseen suuttimeen 84 ja josta lähtee kanavia 87 suuttimiin 83.

Kanavaan 86 on sovitettu venttiilikappale 88, joka painautuu kanavan 86 sisääntulopäätä vasten jousen 89 . vaikutuksesta ja sulkee nesteensisääntulon 85 ja kanavan 86 välisen yhteyden 90, kun suihkutuspää on inaktiivi-tilassa, kuvio 7. Tähän tarkoitukseen venttiilikappa-leessa 88 on esim. kartio 61 tukeutumaan pesän 82 samoin kartiomaista tiivistyspintaa 92 vasten.

Kun on syttynyt tulipalo, aktivoidaan palontorjunta-laite ja sisääntulossa 85 esiintyy suuri paine, esim. 100 bar. Suuri paine voittaa jousen 89 ja painaa venttiili-kappaleen 88 eroon pinnasta 92 nesteen virratessa kartion 91 ohi karton 91 pohjan ja kanavan 86 seinämän välisen raon 93 kautta. Rako 93 on niin ahdas että paineen 96175 10 alennus raossa tulee riittävän suureksi voittamaan jatkuvasti jousen 89 voiman, jolloin venttiilikappale 88 iskeytyy alas aina kanavan 86 pohjaan asti ja sulkee tästä keskeiseen suuttimeen 84 johtavan yhteyden, edullisesti samantapaisella kartiomaisella kosketustii-vistyksellä kuin 91, 92; kuvio 8.

Jos hydrauliset akut toimittavat sammutusnesteen, näiden paine laskee vähitellen kunnes jousi 89 pystyy painamaan venttiilikappaleen 88 irti kuvion kuvion 8 asemasta kuvion 9 mukaiseen asemaan, likimain kanavan 86 keskiosaan, jolloin neste virtaa venttiilikappaleen 88 ohi keskeiseen suuttimeen 84, jonka virtausvastus on pienempi kuin suuttimien 83. Useimmissa tapauksissa palo on jo tullut sammutetuksi tässä vaiheessa sumusuihkujen avulla suuttimien 83 kautta sammutuksen ensimmäisen, kuviossa 7 esitetyn vaiheen aikana, ja jatkettu nesteen-suihkutus keskeisen suuttimen 84 kautta vaikuttaa ensisijaisesti jäähdyttävästi uudelleensyttymisen ehkäisemiseksi. Nesteen jatkuva suihkutus keskeisen suuttimen 84 kautta, kuvion 9 asemassa, on tarvittaessa mahdollista hyväksikäyttäen tavanomaista vesijohtoa, jonka paine on noin 7 bar, jopa hydraulisten akkujen tyhjennyttyä kokonaan ja niitä mahdollisesti ladattaessa uudelleen.

Kuviossa 3 erikseen piiretyt takaiskuventtiilit 24 sisältyvät suihkutuspäihin kuvioiden 6-9 mukaisesti. Sama toiminta on kuitenkin saatavissa aikaan käyttämällä hyväksi kuvioissa 6-9 esitettyä periaatetta esimerkiksi siten, että suihkutuspää, jossa on vain keskeinen suutin ja venttiilikappale ja jousi muttei sivusuuttimia 83, yhdistetään putkiosaan kahden ns. yhteisen suihkutuspään, joissa ei ole venttiilikappaletta 88 eikä jousta 89, . väliin. Kun putkiosassa on alhainen paine tai ei painetta yhteys on kiinni ja se avataan, kun suuri paine kytketään päälle.

Ennekuin jousi 89 on painanut venttiilikappaleen 88 irti kuvion 8 asemasta kuvion 9 asemaan, keskitettyjä, • • · 11 96175 voimakkaan läpäisyn omaavia sumusuihkuja on ensin suihkutettu suuttimien 83 kautta ja myöhemmin, kun toimintapaine on laskenut, on suihkutettu hajanaista sumuntapaista nestettä.

Kuviot 10 ja 11 esittävät kuvion 4 mukaisen toteutuksen sammutusprosessia äijän ja paineen funktiona. Prosessi on samantapainen myös muiden toteutuksien osalta.

Kussakin kuviossa I, II, III, IV, V, ... osoittavat yhden tai useampien hydraulisten akkujen 41, 41a ensimmäistä, toista, kolmatta, neljättä, viidettä purkausta.

Kuvion 10 käyräosaan 100 sisältyy sekä keskitettyjen sumusuihkujen suihkutusta että hajasumusuihkutusta. Käyräosa 101 viittaa hajasumusuihkutukseen, jossa nesteen syöttö tapahtuu suoraan pumpusta 50 noin 20-25 bar'in paineella. Käyräosa 102 viittaa ainakin hydraulisen akun 41a osittaiseen lataukseen, käyräosa 103 toistettuun hajasumusuihkutukseen, jne.

Kuviossa 11 käyräosa viittaa yleiseen hajasumusuihkutukseen pumpun 50 avulla kunnes palopesäke on paikallistettu lähemmin, osa 111 vastaa osaa 100 kuviossa 10, osa 112 vastaa osaa 101, osa 113 vastaa osaa 102 ja osa 114 vastaa osaa 103 kuviossa 10. Uudelleenlatausosia 102 ja 113 voidaan luonnollisesti vaihdella tarpeen mukaan.

• · \

Claims (29)

96175 12

1. Menetelmä tulen sammuttamiseksi, varsinkin konehuoneissa ja vastaavissa tiloissa, tunnettu siitä, että sammutusnestettä suihkutetaan suihkutuspäiden kautta, jotka kykenevät saamaan aikaan keskitettyjä, suuren läpäisykyvyn omaavia sumusuihkuja suurella toi-mintapaineelle ja että aluksi käytetään toimintapainetta, joka on riittävän suuri tuottamaan mainittuja keskitettyjä sumu-suihkuja, syttyneen tulipalon ainakin alaspainamiseksi, ja että toimintapainetta vähennetään vähitellen sumuntapaisen nesteeen hajasuihkutuksen aikaansaamiseksi tehokastan lämmönabsorbointia varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sammutusneste toimitetaan käyttämällä paineistettua energiaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen nesteen suihkutusta suurella paineella suihkutetaan matalapainenestettä suihkutuspäiden kautta ainakin lyhyen ajan suihkutuspäiden jäähdyttämiseksi ennen suuren toimintapaineen päällekytke-mistä.

4. Laitteisto tulen sammuttamiseksi, tunnettu • siitä, että laitteiston käyttölaite käsittää ainakin yhden suuripaineisen hydraulisen akun (2; 10; 26; 27; 41).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainitun ainakin yhden akun (2) ulostulo on varustettu venttiilillä (5), joka on sovitettu ylläpitämään suhteellisen alhainen lepopaine ulos-menojohdossa (3), kun sprinklerit (1) ovat aktivoitumat- * tomat, ja yhdistämään kyseinen suuripaineinen hydraulinen akku (2) tämän toimintapaineella, kun sprinkleri (1) on aktivoitu. - · « 13 96175

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittu lepopaine on noin 5-20 bar ja mainittu toimintapaine on noin 100-300 bar.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää useita rinnan kytkettyjä suuripaineisia hydraulisia akkuja (2; 10, 26, 27; 41).

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, varsinkin laivojen konehuoneissa ja vastaavissa tiloissa, tunnettu siitä, että sammutus on sovitettu suoritettavaksi suihku-tuspäiden (21, 22, 23) avulla suurella toimintapaineella, ja että sammutusväliaine on sovitettu toimitettavaksi käyttämällä paineistettua energiaa (26, 27) siten, että tuli ensiksi ainakin painetaan alas neste-sammutuksella ja että tulen uudelleensyttyminen mahdollisesti estetään vaahtosuihkutuksella.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sammutusväliaine on sovitettu toimitettavaksi kahdella ryhmällä hydraulisia akkuja (26, 27), jolloin ensimmäinen ryhmä (26) on sovitettu toimittamaan nestettä, edullisesti vettä, ja toinen ryhmä (27) on sovitettu toimittamaan halutun väkevyistä vaahto- . seosta ja toisella ryhmällä (27) on alhaisempi käyttö- paine kuin ensimmäisellä ryhmällä (26).

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että suihkutuspäiden (21, 22, 23) yhteyteen on sovitettu takaiskuventtiilit (24) sen varmistamiseksi, ettei syöttöputkijärjestelmä (25) tyhjene nesteestä. m

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vaahdon osuus on sovitettu lisättäväksi vähitellen.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, « » · 96175 14 tunnettu siitä, että suihkutuspäät (21, 22, 23) on sijoitettu eri tasoille, edullisesti kunkin paloalttiin kohteen, kuten dieselmoottorin yläpuolelle (21), sivulle (22) ja alapuolelle (23).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sivulle ja vastaavasti alapuolelle sijoitetut suihkutuspäät (22, 23) on sovitettu suihkuttamaan sekä ylöspäin että alaspäin.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 8-13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että akkujen (26, 27) lataus paine-energialla on järjestetty pneumaattisesti käytettyjen pumppujen (28, 29, 30) avulla.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ainakin yksi pumppu (28) on kaksoispumppu, jonka toinen osa on sovitettu pumppaamaan vaahtotiivistettä tankista (33) ja toinen osa on sovitettu pumppaamaan vettä.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ohitusventtiili (31) yhdistettynä takaiskuventtiiliin on sovitettu pitämään kuhunkin akkuun (27) pumpattua vaahtotiivistemäärää ennaltamäärättynä.

17. Patenttivaatimuksien 8 ja 14 mukainen lait teisto, tunnettu siitä, että purkaus sammutusta varten on sovitettu aktivoitavaksi pneumaattisesti ohjatulla venttiilillä (37) käyttäen samaa pneumaattista järjestelmää (34), jota käytetään pumppujen (28, 29, 30) käyttämiseen.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittu aktivointiventtiili (37) on sovitettu suljettavaksi kun akkupiirin paine on laskenut ennaltamäärättyyn arvoon ja että pneumaattinen . järjestelmä on sovitettu tällöin automaattisesti käynnistämään pumput (28, 29, 30) akkujen (26, 27) uudelleenlataamiseksi.

19. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että hydraulisten akkujen (41, 41a) • • · 15 96175 latauspumppu (49) on painekaasukäyttöinen (48).

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää erikseen kytkettävän painekaasusäiliön (46) hätäkäyttöä varten.

21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ainakin yhden hydraulisen akun (60) kaasutila edullisesti proportionaalipaineenalennus-venttiilin (63) kautta on yhdistettävissä painekaasu-käyttöyksikköön (61) hätäkäyttöä varten.

22. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ainakin yksi (41a) hydraulisista akuista on erotettu muista (41) latauksen aikana kuristuksen (57) avulla mainitun ainakin yhden akun nopeaa latausta varten.

23. Laitteisto tulen sammuttamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää suihkutuspään (81), jossa on nesteen sisääntulo (85), keskeinen kanava (86), joka jatkuu siitä suihkutuspään runkoon (82), jolloin kanava johtaa keskeisesti sovitettuun suuttimeen (84), jolloin keskeisestä kanavasta lähtee haaroja (87), jotka johtavat edullisesti vinosti sivuille suunnattuihin suuttimiin (83), jotka edullisesti on sovitettu toimimaan suurella paineella tuottaen sumusuihkuja, ja että nestesisääntulon (85) yhteyteen on sovitettu jousen (89) siten kuormittama venttilikappale (88), että venttilikappale (88) lepopaineen vallitessa nesteen syöttöjohdossa sulkee yhteyden suihkutuspään (81) keskeiseen kanavaan (86), että normaali sammutukseen käytetty toimintapaine ajaa venttiilikappaleen (88) keskeiseen kanavaan jousta (89) vastaan, ja .· että venttiilikappale (88) on mitoitettu siten, että venttiilikappaleen (88) ja keskeisen kanavan (86) seinämän väliseen virtausrakoon (93) syntyy paineenalennus, joka on riittävän suuri venttiilikappaleen (88) ajamiseksi keskeisen kanavan (86) vastakkaiseen päähän, joka • · 96175 16 venttiilikappale tällöin sulkee yhteyden keskeisestä kanavasta (86) keskeisesti sovitettuun suuttimeen (84).

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että keskeisesti sovitetun suuttimen (84) virtausvastus on pienempi kuin sivusuuttimien (83).

25. Patenttivaatimuksen 23 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että venttiilikappale (88) on lepopaineen vallitessa sovitettu sulkemaan yhteys (90) nesteen sisääntulosta (85) keskeiseen kanavaan (86) kanavan (86) puolelta.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että venttiilikappale (88) käsittää kartion (91) kohti nesteen sisääntuloa vaikuttamaan yhdessä vastaavan kartiomaisen tiivistyspinnan (92) kanssa.

27. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että venttiilikappaletta (88) kuormittavan jousen (89) voima on säädetty avaamaan yhteys keskeisestä kanavasta (96) keskeiseen suuttimeen (84), kun paine on jonkin verran suurempi kuin normaali vesi-johtopaine, kuten noin 7 bar.

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jousen (89) voima on sovitettu olemaan sulkematta nesteen sisääntulon (86) ja keskeisen kanavan (86) välistä yhteyttä (90) normaalin vesijohto-paineen vallitessa.

29. Patenttivaatimuksen 8 tai 19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että palohälytyksen sattuessa pumppu (50) on sovitettu välittömästi toimittamaan matalapainenestettä, esim. 20-25 bar, hajasumusuihktuksen aikaansaamiseksi edullisesti laajalla alueella, kunnes palopesäke on saatu tarkkaaan paikallistetuksi. « * • · 96175 17