FI92534B - Menetelmä ja laite tekstimerkkien tiivistämiseksi ja palauttamiseksi - Google Patents

Description

! 92534

Menetelmä ja laite tekstimerkkien tiivistämiseksi ja palauttamiseksi Tämä keksintö liittyy menetelmiin, joilla vähenne-5 tään tekstimerkkien muistiin tallentamiseksi tarvittavien bittien lukumäärää (tiivistäminen) ja laitteeseen muistista haettujen merkkien palauttamiseksi.

Keksintö koskee televisiovastaanottolaitetta käsittäen välineen merkkien muodostamiseksi ja esittämiseksi, 10 tällaisen välineen käsittäessä muistin, jossa kunkin muis-tiosoitepaikan koko on valittujen merkkien koon kokonainen monikerta kahden mainitun merkin tallettamiseksi, kunkin merkin ollessa otettu yhdestä tai toisesta kahdesta neljä-bittisestä merkkijoukosta tai erityisestä neljäbittisestä 15 siirron indikoivasta merkistä; ja välineen neljäbittisten merkkien palauttamiseksi.

On yleisesti toivottavaa minimoida annetun määrän tekstiä edustavien merkkien vaatimaa muistikapasiteetin määrää. Tämä on erityisen tärkeää sovelluksissa, jotka 20 käyttävät niin kutsuttua "yhden lastun" mikrotietokoneita, joissa mikroprosessori ja siihen liittyvät muistit ja syöttö/tulostuslaitteet ovat yhdistetty muodostamaan täydellinen tietokone yhdellä lastulla. Koska muistitila on rajoitettu yhden lastun mikrotietokoneissa, muistin tehok-* 25 kuus on niissä tärkeämpää kuin mikroprosessori järjestelmissä, jotka käyttävät ulkoisia muisteja, jotka ovat helposti laajennettavissa.

Tekstimerkkien tallentamisen tehokkuus on erillisten tallennettavien merkkien lukumäärän, merkkejä edusta-30 maan käytetyn koodin ja muistiarkkitehtuurin funktio. Esimerkiksi, oletetaan, että teksti on koodattu 7-bittisellä ASCII-standardikoodilla (American Standard Code for Information Exchance). Tämä koodi on tavallinen syöttö/tulostus (I/0)-laitteissa, kuten näppäimistöt, televisionäytön 35 merkkigeneraattorit, kirjoittimet ja vastaavat. Tämä 7- 2 92534 bittinen koodi (8-bittinen pariteetti eli ohjausbitin kanssa) voi yksikäsitteisesti esittää 128 erillistä merkkiä. Tässä yhteydessä "merkki" tarkoittaa kirjaimia, pilkutusta, numeroita, symboleita ja tekstimateriaaliin liit-5 tyviä ohjauskoodeja. Mikäli muistin arkkitehtuuri sallii 8 bittiä (yhden tavun) muistitilaa osoitepaikkaa kohden ja teksti talletetaan ASCII (7-bittisellä) muodossa, tehokkuus on vain 50%. Tämä sen vuoksi, että 8-bittisellä tavulla voidaan yksikäsitteisesti esittää 256 mahdollista 10 tilaa, kun 7-bittisessä ASCII koodimuodossa käytetään vain 128 tilaa.

Tunnetaan myös koodimuotoja, jotka tarvitsevat vähemmän kuin 7 bittiä tekstin esittämiseen. Esimerkiksi 5-bittisessä Baudot-koodissa, jota käytetään eräissä kauko-15 kirjoitinjärjestelmissä, merkit on jaettu kahteen ryhmään ja sarjoittain lähetettäviä "vaihtomerkkejä" käytetään valitsemaan oikea ryhmä tulostukseen. Periaate on paljolti sama kuin tavallisen kirjoituskoneen vaihtonäppäimet, jotka vähentävät tarvittavien näppäimien määrää. Erityisesti, 20 kirjaimien lähetystä edeltää kirjaimien vaihtokoodi 11111 (binäärinen) ja numeroiden lähetystä edeltää numeroiden vaihtokoodi 11011 (binäärinen). Vaihtokoodi on tallennettu kirjoittimeen kirjainten tai numeroiden valintaa varten.

5-bittinen Baudot-koodi pystyy välittämään 60 eril-’· 25 listä merkkiä. Tämä sen vuoksi, että 5-bittiä määrittää 32 erillistä tilaa. Kaksi koodia on niin sanotusti "omistettu" ylösvaihtoon (KIRJAIMET, 11111 binäärisenä) ja alas-vaihtoon (NUMEROT, 11011 binäärisenä). Tämä jättää 30 tilaa (32-2) jäljelle esittämään tekstin kirjaimia ja (vaih-30 don ansiosta) toiset 30 tilaa esittämään numeroita, yhteensä 60 merkkiä.

Vaikka Baudot-koodissa tarvitaan vain 5 bittiä välittämään 60 merkkiä, on se tallennettuna 8-bittiseen muistiin jopa vielä tehottomampi kuin ASCII, koska kolme 35 bittiä tavulta jää käyttämättä. Tehokkuus on parhaimmil- 92534 3 laankin vain n. 23%, koska käytetään vain 60 tilaa 256:sta mahdollisesta tilasta ja tehokkuus laskee tekstin mukana tulevien vaihtokoodien myötä.

Esillä oleva keksintö on suunnattu tarpeeseen teks-5 timerkkien tallennuksen tehokkuuden parantamiseksi muisteissa, jotka ovat arkkitehtuuriltaan sellaisia, että merkkiä kohti olevien bittien lukumäärä on eri kuin muistipaikan bittien lukumäärä tavua kohden. Tässä kuvattavan keksinnön eräässä toteutuksessa tekstimerkit tiivistetään 10 4-bittiseen muotoon, jolloin on mahdollista tallettaa kaksi merkkiä tavuun lukumuistissa (ROM), jossa on 8-bittinen arkkitehtuuri.

Keksinnön toteuttava menetelmä merkkien tiivistämiseksi muodostuu merkkisarjan synnyttämisessä, jossa sar-15 jassa jotkut merkit ovat ensimmäisestä merkkiryhmästä ja muut merkit toisesta merkkiryhmästä. Annettu vaihtomerkki, joka ei ole kummastakaan merkkiryhmästä, sijoitetaan merkkisarjaan joka kerta kun yhden ryhmän merkkiä seuraa toisen ryhmän merkki. Merkkisarja tallennetaan muistivälinei-20 siin, jossa jokainen muistiosoite edustaa ainakin yhtä tallennettujen merkkien paria.

Keksinnön toteuttava laite muistiin tallennettujen merkkien palauttamiseksi muodosta, jossa kukin muistiosoite edustaa ainakin yhtä tallennettujen merkkien paria, • 25 muodostuu välineistä muistista lukemiseksi ja merkkisarjan saamiseksi, jossa sarjassa jotkut merkit ovat ensimmäisestä merkkiryhmästä ja muut merkit toisesta merkkiryhmästä ja jossa yksikäsitteinen vaihtoa ilmaiseva merkki erottaa eri ryhmiin kuuluvat merkkisarjan merkit. Laitteessa on 30 vaihtomerkin mukaan toimivat välineet kaikkien ensimmäiseen ryhmään kuuluvien merkkien dekoodaamiseksi ensimmäisen kooditaulukon mukaan ja kaikkien toiseen ryhmään kuuluvien merkkien dekoodaamiseksi toisen kooditaulukon mukaan, jolloin saadaan dekoodattujen tulosmerkkien sarja.

35 Keksinnön mukaiselle televisiovastaanottolaitteelle 4 92534 on tunnusomaista, että se käsittää välineet mainitun muistin lukemiseksi ja merkkien sarjan varustamiseksi mainitulla erityisellä siirrolla, joka indikoi merkit erottavat merkit erilaisista joukoista; ja välineistä, jotka toimi- 5 vat vasteellisesti vaihtoa ilmaisevalle merkille, ja jotka välineet dekoodaavat kaikki ensimmäisen joukon merkit ensimmäisen kooditaulukon mukaan ja dekoodaavat kaikki toisen joukon merkit toisen kooditaulukon mukaan ja tuottavat dekoodattujen tulostusmerkkien sarjan merkkiennäyttölait-10 teeseen.

Piirroksessa kuvio 1 on lohkokaavio televisiovastaanottimesta, jossa on keksinnön toteuttava merkkien palautuslaite, kuvio 2 on taulukko, joka havainnollistaa kuvion 1 15 palautuslaitteessa käytettyä koodia, kuvio 3 on taulukko, joka havainnollistaa kuvion 1 vastaanottimen näyttämän tietyn viestin tiivistämistä, kuviot 4, 5 ja 6 ovat vuokaavioita, jotka havainnollistavat kuvion 1 vastaanottimen palautuslaitteen toi-20 mintaa, kuvio 7 on lohkokaavio järjestelmästä, joka tiivistää ASCII-tekstin ROM:iin keksinnön mukaan, kuvio 8 on lohkokaavio, joka havainnollistaa kuvion 7 järjestelmän toimintaa, ja ' 25 kuviot 9-13 ovat ohjelmalistauksia ruudulle tule vista viesteistä, jotka on tallennettu tiivistetyssä muodossa kuvion 1 vastaanottimen ROM-muistiin.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaan merkkien tiivistämisen ja palauttamisen periaatteita sovellettuna TV-vas-30 taanottimeen. Vastaanottimessa (10) on viritin/demodulaat- tori-yksikkö 12, jossa on antennitulo 14 radiotaajuus (RF) kantoaallolla moduloidun televisiosignaalin vastaanottamiseksi ja lähdöt, jotka syöttävät demoduloidut kuva- (SI) ja ääni- (S2) signaalit vastaaviin video- (16) ja audio-35 (18) prosessointiyksiköihin. Yksikössä 18 tapahtuu erilai- « 92534 5 siä äänenprosessointitoimintoja (esim. mono/stereo-valin-ta, sävyn säätö, vaimennus jne.) ja se antaa prosessoidut äänisignaalit (S3) stereokaiutinyksikölle 20. Videoproses-sointiyksikössä 16 tapahtuu erilaisia kuvan prosessointi-5 toimintoja (esim. kyllästys- ja värisävynsäätö, kontrastin säätö, korotus jne.) ja se syöttää prosessoidun videosignaalin (S4) näyttöyksikköön 22.

Virittimen 12, videoprosessointiyksikön 16 ja au-dioprosessointiyksikön 18 ohjaussignaalit (S5) annetaan 10 väylän 32 kautta kytketyllä mikrotietokoneella 30. Vastaanottimen käytön avuksi mikrotietokone 30 syöttää erilaisia ASCII-koodimuotoisia (signaalit S6) viestejä väylän 34 kautta merkkigeneraattoriin 36, joka muuntaa ASCII-koo-datut viestit rasteripyyhkäisymuotoiseksi signaaliksi 15 (S7), joka on sopiva näytettäväksi näyttöyksiköllä 22.

Merkinasetusyksikkö 38 yhdistää generaattorin 36 lähdön (S6) ja yksikön 16 prosessoidun videosignaalin (S4) ja antaa näyttösignaalin (S8), jossa tekstimerkit (kuten edellä määritelty) ovat kuvasignaalien päällä ja kertovat käyttä-20 jälle tämänhetkisistä vastaanottimen toiminnoista ja kehottavat käyttäjää valitsemaan uusia vastaanottimen toimintoja.

Mikrotietokone 30 on täydellinen "yhden lastun kone" ja sisältää prosessorin 40, joka on kytketty data- ja « ' 25 osoiteväylien kautta sisäiseen lukumuistiin (ROM) 42 ja hajasaantimuistiin (RAM). Prosessori 40 suorittaa tavanomaiset aritmeettis-loogisen (ALU) prosessoinnin, syöttö ja tulostus (I/O) prosessoinnin, osoittimen ohjauksen jne. toiminnot. Yksikkönä 30 käytettäväksi sopiva mikrotietoko-30 ne on tyyppiä 6305y0, jota valmistaa esimerkiksi Hitachi. Tämän sisäiset ROM- ja RAM-kapasiteetit ovat 8K ja 256 tavua ja 8-bittiä tavulla.

Vastaanottimen 10 yleisohjaus tapahtuu käyttäjän kauko-ohjausyksiköllä 50, joka on kytketty mikrotietoko-35 neen 30 prosessorin 40 tuloveräjään kauko-ohjausvastaanot- 92534 6 toyksikön 52 kautta.

Toiminnassa käyttäjän painaessa yhtä tai useampaa kauko-ohjausyksikön 50 näppäintä prosessori 40 noutaa sopivan käskyn R0M:sta 42 ja lähettää signaalit väylän 32 5 kautta virittimelle, video- ja/tai audioprosessointiyksi-köille toivotun käskyn toteuttamiseksi. Samanaikaisesti prosessori 40 myös valitsee tiivistetyssä muodossa olevat viestit ROMrsta 42, kääntää viestit ASCII-koodille ja lähettää ASCII-koodatut viestit merkkigeneraattorille 36 10 näyttöä yksiköllä 22 varten, joko kehotuksena tai varmistuksena kauko-ohjaimen käyttäjälle.

Kuviot 9-13 havainnollistavat sekä merkin tiivistyksen tarvetta ROM:ssa 42 että eräitä keksinnön mukaisen ratkaisun piirteitä. Kuten esitetty, "viestimerkkijonoja" 15 on yhteensä 84 (numeroitu OSDO - OSD83, OSD on sanoista "On Screen Display", ruudulla tapahtuva näyttö). Eräät viestit ovat yksittäisiä (esim. "enter channel number" ("anna kanavanumero")) ja monimutkaisemmat viestit voidaan muodostaa yhdistämällä lyhyempiä viestejä. Kuviossa 9 on 20 listattu yleiset ohjausviestit, (terävyys, väri, värikkyys jne.). Kuviossa 10 on ajan asetustoimintoihin liittyviä viestejä. Kuviossa 11 on kuvan palautusviestejä ("push to store") ("tallenna kuva") jne.). Kuviossa 11 on vaihtoeh-totoimintaviestejä (esim. on-off, mono-stereo jne). Ku-*· 25 viossa 13 on eräitä yleisohjausnäyttöjä. Kaiken kaikkiaan 84:ssä ROMiin 42 tallennetuissa viestissä on 827 merkkiä.

Kuvioiden 9-13 827 merkkiä vaativat, mikäli ne varastoidaan ROMiin 42 käyttämällä ASCII-koodausta, 827 muistipaikkaa. Tämä on noin 10 % ROMin koko muistilistas-30 ta, mikä on melkoinen osa muistista, kun otetaan huomioon, että ROMin 42 tulee myös tallentaa käskyt, joilla toteutetaan suuri joukko viestien ilmentämiä toimintoja. Viestit tallennetaan tiivistetyssä muodossa ROMiin 42, jotta saataisiin mahdollisimman paljon muistitilaa käskyjen tallen-35 tamiseen.

$ 7 92534 Tässä nimenomaisessa keksinnön esimerkissä 827 ROM-iin 42 tallennettua viestimerkkiä on tiivistetty 612 muistipaikkaan (tavuun). Tämä mahdollistaa yli 200 tavun säästön ROM:ssa eli tiivistyksen 75 prosenttiin viestimuisti-5 tilasta, joka muuten vaadittaisiin ASCII-koodia käyttämäl lä.

Tarkastellaan nyt tekstidatan tiivistyksen yksityiskohtia keksinnön mukaan, kuvioissa 9-13 on esitetty, että kaikki "tekstimerkkijonot" voidaan muodostaa käyttä-10 mällä vain 30:tä erilaista merkkiä. Nämä 30 merkkiä on jaettu kahteen 15 merkin ryhmään ja tallennettu 4 bittisinä koodeina ROMiin 42. Eri ryhmiin kuuluvien merkkien välissä on yksittäinen vaihtomerkki (0000 binäärisenä) palautuksen aikana tapahtuvan ryhmän valinnan helpottamisek-15 si.

Kuviossa 2 on listaus 30 tekstimerkin ja yhden vaihtomerkin (0000) koodauksesta sekä binäärisenä että heksadesimaalisena. Kuten esitetty, kukin merkki vaihto-merkki mukaanlukien, sisältää 4 bittiä. Näin ollen kaksi 20 tiivistetyn koodin merkkiä voidaan tallentaa ROMin 42 yhteen tavuun. Vaihtomerkki 0000 vaatii tietenkin muistitilaa, mikä vaikuttaa tallennustehokkuuteen. Kuvioiden 9-13 827:lie merkille tarvitaan yhteensä 197 vaihtomerkkiä tiivistämään koodi 612:sta tavuun. Silti 26 %:n säästö muis-25 titilassa (827 tavua vähentynyt 612 tavuun) on merkittävä.

Kuviossa 3 on erityisesimerkki ruudulla tapahtuvan näytön (OSD) viestin 73 "Yleisohjaus näyttöjen" listalta, kuvio 13, tiivistämisestä ROMiin 42 tallentamista varten. Viesti on "ENTER # CHANNEL # NUMBER". Merkki # edustaa 30 "suljettua" kirjainväliä. Kuviossa 2 on kaksi merkkiä merkkien välistä kirjainväliä vasten. Ryhmän "B" merkki # on "läpinäkyvä" kirjainvälimerkki, jonka merkkigeneraatto-ri 36 asettaa sanojen väliin niin, että videosignaalin näyttö ei esty. Kun #-merkkiä käytetään kirjainvälinä, ?5 videosignaalin tukkii musta tausta.

92534 8

Kuviossa 3 viestin osa "ENTER # CHANNEL # NU" muodostuu merkeistä, jotka kaikki ovat kuvion 2 merkkiryhmästä (A). Tämä 16 merkin sarja vaatii ainoastaan 8 tavua muistiin. Kirjaimet M ja B ovat merkkiryhmästä "B". Kek-5 sinnön mukaan, tavussa 9 kirjaimen M koodia edeltää vaih-tomerkki "0" (heksa) M:n ja B:n tunnistamiseksi eri merkkiryhmään "B" kuuluviksi. Samanlainen vaihtomerkki "0" on sijoitettu tavun 10 B:n koodin jälkeen sen merkiksi, että jäljellä olevat merkit (ER) kuuluvat ryhmään "A". Tavu 12 10 sisältää vaihtomerkkien parin "00" (heksa), mikä merkitsee viestin loppua (EOT sanoista End Of Transmission, lähetyksen loppu).

Yhteenvetona voidaan todeta, että kuviossa 3 20-merkkineri viesti ENTER # CHANNEL # NUMBER on koodattu 4-15 bittisinä tavuina ja vaatii ainoastaan 12 tavua ROM-muis-tia mukaan lukien kaksi vaihtomerkkiä ja lähetyksen loppumerkin (00,heksa).

Vaihtomerkki "0000" esillä olevassa keksinnössä suorittaa "vaihtotoimenpiteen", eli se ei itseasiassa toi-20 mi tunnistimena kummallekaan kahdesta merkkiryhmästä. Mitä vaihtomerkki tekee on, että se merkitsee merkkiryhmien vaihtumista. Tämä on tärkeää, sillä keksinnölle on oleellista, että 30 tekstimerkkiä (edellä esitetyn määritelmän mukaan) voidaan esittää 4-bittisenä koodina. Neljä bittiä 25 voi yksikäsitteisesti edustaa vain 16 tilaa. Käyttämällä yhtä vaihtomerkkiä (0000) jää kummallekin merkkiryhmälle 15 mahdollista tilaa, mikä mahdollistaa yhteensä 30:n merkin esittämisen. Mikäli käytettäisiin Baudotin vaihtotek-niikkaa 4-bittisessä muodossa, ehdoton esitettävien merk-30 kien maksimilukumäärä olisi vain 28, mikä jättää kaksi puuttumaan siitä, mitä vaaditaan kuvioiden 9-13 84:ssä viestissä käytettyjen 30 merkin esittämiseen.

Kuviot 4, 5 ja 6 ovat vuokaavioita, jotka esittävät yhtä tapaa, jolla ROMiin 42 tallennetut tiivistetyt merkit 35 voidaan palauttaa mikrotietokoneen 30 prosessorilla 40.

li 92534 9

Kuviossa 4 ensimmäinen askel muodostuu vaihtovivun ja rekisterin (X) nollauksesta. Vaihtovivun nollaus on tärkeää, koska esillä olevassa keksinnössä vaihtokoodi merkitsee vain, että merkkiryhmä on muuttunut, eikä se tunnista ryh-5 mää kuten Baudot-koodimuodossa. Tämä antaa tunnetun lähtökohdan dekoodaukselle. Alunperin merkit dekoodataan kuvion 2 ryhmän "A" mukaan. Seuraavat merkit dekoodataan vaihto-vivun muutosten mukaan. Ensimmäinen teksti koskee EOT:tä (lähetyksen loppua 00000000 binäärisenä, 00 heksana, merk-10 ki 0, kuten kuviossa). Mikäli merkkijonon loppu todetaan (koodi 00000000), viesti on täydellinen ja ohjelma päättyy. Jos ei, ylemmät 4-bittiset puolitavut 8-bittisestä merkkikoodista dekoodataan ASCII-koodiksi kuvion 5 ohjelmassa ja sen jälkeen alemmat 4-bittiset puolitavut kooda-15 taan ASCII-koodiksi kuvion 6 ohjelmassa. Tämä prosessi palaa takaisin kuvioon 4 (silmukoita) niin kauan kunnes kaikki viestin merkit on dekoodattu ASCII-koodiksi ja EOT-merkki (00 heksa) on havaittu. Erityisesti, kuten kuviossa 5 esitetty, viestin ensimmäistä merkkiä edustaa ensimmäi-20 set 4 bittiä 8-bittisestä kaksoiskoodista. Nämä neljä bittiä siirretään prosessorin 40 akun neljäksi alemmaksi bitiksi ja ne edustavat tälle nimenomaiselle merkille ASCII-koodin paikkaa. Jos merkki on nolla (heksa), se on vaih-tomerkki ja vaihtotasobitti (vipu) käännetään. Se asete-25 taan ykköseksi, mikäli se aikaisemmin oli nolla, tai nollaksi, mikäli se aikaisemmin oli ykkönen. Vaihtobitille tapahtuu itseasiassa tilanvaihtoliipaisu. Jos merkki ei ole nolla, se edustaa ryhmän "A" merkkikoodia ja sitä käytetään lataamaan ryhmän "A" merkin ASCII-koodi (kuviosta 30 2) prosessorin 40 akkuun. Jos vaihtotaso on nolla, taulu kon "B" merkki ladataan.

Sen jälkeen kun ensimmäiset neljä bittiä on dekoodattu, koodin alemmat 4 bittiä ladataan uudelleen akkuun, kuten kuviossa 6 esitetty. Tämä edustaa toista merkkiä 35 "kaksoiskoodista". Tämä merkki dekoodataan samalla tavoin 92534 10 kuin kuviossa 5. Tämä prosessi toistuu kunnes kaikki 4-bittiet "puolitavut" kustakin 8-bittisestä koodisanasta on tutkittu ja dekoodattu käyttämällä kuvion 2 taulukkoa ja syötetty merkkigeneraattorille 36 näytöllä 22 tapahtuvaa 5 näyttöä varten.

Kuviossa 7 on esimerkki laitteesta, jolla teksti-merkit voidaan koodata kuten aikaisemmin kuvattu. Laite muodostuu lähteestä 702, joka antaa ASCII-merkkejä tietokoneelle 705, joka on kytketty ROMin ohjelmointiyksikköön 10 706. Toiminta tapahtuu niin, että ROM 42 asetetaan yksik köön 706 ja ohjelmoidaan tietokoneelle 704 kuvion 8 vuo-kaavion osoittamalla tavalla. Vuokaaviossa on haarat 802 ja 804 sen määrittämiseksi, onko viestin merkki kuvion 2 taulukon ryhmästä "A" vai "B",ja vaihtomerkki 0000 asete-15 taan merkkisarjaan kun merkkiryhmien vaihtuminen tapahtuu.

Esitetylle ohjelmalle on lukuisia vaihtoehtoja. Mikä on tärkeää esillä olevan keksinnön kannalta on, että merkki tunnistetaan kuuluvaksi jompaan kumpaan merkkiryhmään ja että yksikäsitteinen vaihtomerkki asetetaan merkkisarjaan 20 kun merkkiryhmien vaihtuminen tapahtuu.

Seuraavissa vaatimuksissa "puolitavu" tarkoittaa tavun kokonaislukujaollista osaa. Esimerkiksi, kaikki merkit tallennetaan 4-bittisinä koodeina. Tämä vastaa kahta "puolitavua" arkkitehtuuriltaan 8-bittisessä muistissa. Se * 25 vastaa 3 "puolitavua" 12-bittisessä muistissa. Se vastaa 4 "puolitavua" 16-bittisessä muistissa ja niin edelleen.

li

Claims (2)

92534 11

1. Televisiovastaanotinlaite käsittäen välineet (30, 36, 38) merkkien muodostamiseksi ja esittämiseksi, 5 tällaisten välineiden käsittäessä muistin (42), jossa kunkin muistiosoitepaikan koko on valittujen merkkien koon kokonainen monikerta kahden mainitun merkin tallettamiseksi, kunkin merkin ollessa otettu yhdestä tai toisesta kahdesta neljäbittisestä merkkijoukosta tai erityisestä neliö jäbittisestä siirron indikoivasta merkistä; ja välineet (40) neljäbittisten merkkien palauttamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää: välineet mainitun muistin (42) lukemiseksi (40) ja merkkien ‘ sarjan varustamiseksi mainitulla erityisellä 15 siirrolla, joka indikoi merkit erottavat merkit erilaisista joukoista; ja välineet (40), jotka toimivat vasteellisesti vaihtoa ilmaisevalle merkille, ja jotka välineet (40) dekoo-daavat kaikki ensimmäisen joukon merkit ensimmäisen koodi-20 taulukon mukaan ja dekoodaavat kaikki toisen joukon merkit toisen kooditaulukon mukaan ja tuottavat dekoodattujen tulostusmerkkien sarjan välineisiin (36, 38, 22) merkkien esittämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen televisiovas-·. Z5 taanotinlaite, tunnettu siitä, että siinä ensimmäinen ja toinen merkkikohtainen neljäbittinen merkkijouk-ko ovat riittämättömiä tuottamaan kaikki aakkosten merkit siten, että kirjaimet J, Q, X ja Z jäävät ulkopuolelle. » 12 92534